KEHITYSTALOUSTIEDE Tuomas Malinen TTS-kurssi 19.3.2014
Taloudellinen kehitys Viimeisten kahdensadan vuoden aikana ihmiskunta on kehittynyt ennennäkemättömällä tavalla 1700 -luvulla eliniän odote oli Euroopassa alle 30 vuotta Vuonna 2008 Suomessa syntyneiden lasten eliniänajan odote vaihteli 76,3 vuodesta (pojat) 83 vuoteen (tytöt) 1870 -luvulla työntekijän keskimääräinen viikkotyöaika Yhdysvalloissa oli 61 tuntia. Nykyään se on 34 tuntia
Lähde: Weil 2013 Eliniän odotteen kehitys
Ruotsalaisten naisten todennäköisyys olla elossa eri ikäisinä eri aikakausina Lähde: Weil 2013
BKT ja lapsikuolleisuus vuonna 2009 80000 70000 60000 BKT asukasta kohti (ppp) 50000 40000 30000 20000 10000 0 0 20 40 60 80 100 120 140 Lapsikuolleisuus 1000 lasta kohti Lähde: Maailmanpankki
BKT ja alaikäisten synnytykset vuonna 2009 80000 70000 60000 BKT asukasta kohti (ppp) 50000 40000 30000 20000 10000 0 0 50 100 150 200 250 Syntyvyys alaikäisillä (15-19 vuotta) naisilla (synnytykset 1000 alaikäistä naista kohti) Lähde: Maailmanpankki
Talouskasvun tutkimuksen historiaa Klassisista ekonomisteista moderniin kasvuteoriaan ovat keskeisimmin vaikuttaneet Smith (1776), Ricardo (1817) sekä Malthus (1798). Modernin kasvuteorian alkusysäyksenä voidaan pitää Ramseyn (1928) artikkelia, jossa etsittiin kotitalouksien yliaikaisen optimointiongelman kautta ratkaisua kysymykseen, kuinka paljon valtion tulisi säästää. Ennen kuin Ramseyn teorioita alettiin hyödyntämään kasvututkimuksessa, Harrod (1939) ja Domar (1946) esittelivät kasvumallinsa. Heidän mallinsa perustui tuotantoteknologiaan, jossa tuotannontekijöiden välillä oli hyvin vähän substituutiota. Solow (1956) ja Swan (1956) esittelivät lähes yhtä aikaa neoklassisen kasvumallin, joka perustui Cobb-Douglas tuotantoteknologiaan Cass (1965) ja Koopmans (1965) esittelivät, Ramseyn kuluttajaoptimointiteoriaa hyödyntäen, endogeenisen säästämisasteen kasvumallit.
Kehitystaloustiede Pyrkii löytämään ne tekijät, jotka ovat johtaneet globaaliin taloudelliseen kehitykseen Tieteenalan toinen osa tutkii, miten maailman alikehittyneet taloudet saataisiin kasvuun Afrikka on kehitystaloustieteellisen tutkimuksen nykyinen pääpainoalue, mutta samalla se on tieteenalan suurin ongelma
BKT asukasta kohti eräissä maaryhmissä, 1950-2008 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Afrikka Aasia Latinalainen Amerikka Entinen Itäblokki Lähde: Maddison
Maailman tuotannon jakauma Lähde: Piketty (2014)
Lähde: Piketty (2014) Maailman väestön jakauma
Maailman tulonjaon kehitys blokeittain Lähde: Piketty (2014)
Valtioiden top - kymppi, taloudellisesti ja väestöllisesti vuonna 2009 Lähde: Weil 2013
Globaali tulojen jakauma Lähde: Heston, Summers, and Aten (2011).
Maailman tulojen jakauma ja sen komponentit, 1820 1992 Copyright 2009 Pearson Education, Inc. Publishing as Pearson Addison-Wesley 1-15
Mahdollisia syitä maiden välisiin tuloeroihin Lähde: Weil 2013
Teorian ja aineiston suhde In theory there is no difference between theory and practice. In practice there is. - Yogi Berra, Jan L. A. van de Snepscheut, ym. Monia asioita, joita ekonomistit haluaisivat tietää, ei ole mahdollista mitata, kuten hyöty. Aineiston mittaamiseen, etenkin maiden välillä, liittyy monia ongelmia (erot mittaamistavoissa, mittausvirheet) Monissa luonnontieteissä voidaan havaita jokin ilmiö ja keksiä sille teoria. Talous- ja muissa yhteiskuntatieteissä tämä on ongelmallinen lähtökohta, mm. näennäiskorrelaatioiden sekä puuttuvan muuttujan mahdollisuuden takia.
Phillipsin käyrä Phillipsin käyrällä kuvataan (kuvattiin) inflaation ja työllisyyden suhdetta. Teoria perustui havaittuun tilastolliseen relaatioon inflaation ja työllisyyden välillä Ilmiölle ei kuitenkaan ollut teoreettista mallia 1970 luvulla relaatio rikkoutui Yhdysvaltojen kohdatessa stagflaation (inflaatio yhdistettynä taantumaan ja korkeaan työttömyyteen) Phillipsin relaation rikkoutuminen johti kotitalouksien ja yritysten odotuksien sisällyttämiseen taloutta selittäviin malleihin Keskeisimpänä argumenttina oli ns. Lucasin kritiikki (1976).
Taloudellisen kasvun mallinnuksen lähtökohdat Tuotantofunktio voidaan esittää muodossa: ] Y(t) on hetkellä t tuotettu tuotanto K(t) on hetkellä t tuotantoon käytettävissä oleva kestävä ts. fyysinen pääoma L(t) on hetkellä t tuotantoon käytettävissä oleva työvoima, ts. ihmisten tekemä työ T(t) on teknologian ja tiedon panos tuotantoon hetkellä t.
Fyysinen pääoma Tähän kategoriaan kuuluvat kaikki fyysiset tuotantopanokset, kuten laitteet, rakennukset, ja kirjoitusvälineet. Useat tuottajat eivät voi käyttää näitä tuotantopanoksia yhtä aikaa. Esim. yhteen sellutehdasrakennukseen mahtuu kerrallaan vain yksi sellun tuottaja. Tätä piirrettä kutsutaan kilpailullisuudeksi (rivalry).
Fyysisen pääoman kasvu Suljetussa taloudessa fyysisen pääoman kasvu tietyllä hetkellä vastaa bruttoinvestointeja vähennettynä vanhentumisella: Fyysisen pääoman kasvun oletetaan siis syntyvän säästetystä ( tuotannon osasta poistoilla ( )vähennettynä: )=s =, > 0, 0 1
Säästöt vs. investoinnit, 15 valtiota.28.24.20.16.12.08.04 1825 1850 1875 1900 1925 1950 1975 2000 Mean investments % Mean savings % Lähde: Taylor (2007)
Fyysisen pääoman osuus BKT:sta Lähde: Bernanke and Gürkaynak (2002), table 10 and note 18.
Työvoima Työvoima käsittää työntekijöiden määrän, heidän tekemänsä työtunnit, työntekijöiden fyysisen voiman, heidän kykynsä sekä terveydentilan. Työvoima on niinikään kilpailtu tuotannontekijä, koska jokainen työntekijä pystyy tekemään kerralla vain yhtä työtehtävää vähentämättä yhteen työtehtävään käytettyä aikaa. Työvoima vaihtelee yli ajan väestönkasvuvauhdin, työvoiman osallistumisasteen sekä työvoiman taitojen vaihtelun vuoksi.
Työvoiman kasvu Oletetaan, että kaikki työskentelevät saman ajan ja että kaikilla on sama taito, joka normalisoidaan yhdeksi. Mikäli työvoiman määrä sekä työintensiteetti ajanhetkellä 0 normalisoidaan yhdeksi ja oletetaan vakioinen väestönkasvuvauhti, väestön ja sitä kautta työvoiman määrä hetkellä t on Ottamalla yhtälöstä logaritmit ja derivoimalla se ajan suhteen saadaan: 0 mikä on työvoiman eksogeeninen, tuotantopanoksia kuluttamaton kasvuvauhti.
Lähde: Weil 2013 BKT:n ja väestön kasvun suhde
Teknologia ja tieto Työntekijät ja koneet eivät kykene tuottamaan mitään ilman tietoa ja ohjetta (mallia) tai suunnitelmaa, joka kertoo miten tuotanto luodaan. Tätä kutsutaan teknologiaksi tai tiedoksi (knowledge) Teknologia voi kehittyä ajassa. Saman tuotannon aikaansaaminen esimerkiksi vuonna 2012 vaatii huomattavasti vähemmän pääomaa ja työvoimaa kuin vuonna 1912. Teknologian taso voi myös poiketa valtioiden välillä. Teknologinen kehitys määritellään usein tuottavuuden kasvuksi
Lähde: Intel Mooren laki ja Intelin prosessorit
Teknologia neoklassisessa kasvumallissa Teknologian huomioiva Solowin-Swanin malli on muotoa: ) Tuotanto työntekijää kohti saadaan yhtälöstä: = = Tästä saadaan missä on eksogeeninen teknologisen kehityksen vauhti.
Kasvun moottori Teknologia on kehittynyt huimasti viimeisten kahden sadan vuoden aikana Silti maailman valtioiden tuloerot ovat edelleen merkittäviä. Jos oletetaan, että teknologinen kehitys ajaa talouskasvua, miksi jotkin valtio ovat köyhiä ja toiset rikkaita?
Lähde: Yhdysvaltain puolustusministeriö 2003 Valtion rooli?
Lähde: Kaufmann, Kray, and Mastruzzi (2010). Korruption rooli?
Sosiaalisen kyvykkyyden rooli? Lähteet: Temple and Johnson (1998); Heston, Summers, and Aten (2011).
Sosiaalisten normien rooli? (Lähde: Easterly, NYU 2010) Enemmän talouskehitystä 6 7 8 9 10 1 LUX USA DNKIRL CAN AUT FRADEU SWEGBRFIN ISLNLD PRT CZE ROM VNM SIN BEL ITA JPN ESP MLT GRC SVN ISR SAU SVK EST HUN HRV BLR CHL ARG LTU RUS POL MEX LVA ZAF BGR IRN TUR VEN UKR DZA CHN PER EGY IDN ALB MAR JOR PHL KGZ IND MDA ZWE PAK BGD UGA NGA TZA KOR MKD Vähemmän talouskehitystä 4 5 6 7 8 e037 lpcy2002 Fitted values Sosiaalinen normi, jonka mukaan yksilöitten tulisi kantaa vastuu itsestään (World Values Survey) Sosiaalinen normi, jonka mukaan valtion tulisi kantaa vastuu yksilöistä
Maan sijainnin vaikutus? Lähteet: Heston, Summers, and Aten (2011), Gallup, Mellinger, and Sachs (2001).
Lähde: Gallup, Sachs, and Mellinger (1999). Meriyhteyden vaikutus?
Luonnonvarojen vaikutus? Lähteet: Maailmanpankki (2006), Heston, Summers, and Aten (2011).
Onko talouskasvun ihanteelle vaihtoehtoja Degrowth? Keskeisin syy, miksi talouskasvua tarvitaan on, että se luo työpaikkoja. Mikäli väestö kasvaa tai pysyy vakiona, tuottavuuden kasvu (=teknologinen kehitys) johtaa siihen, että saman tuotoksen tuottamiseen tarvitaan vähemmän työntekijöitä. Degrowth-liikkeen usein esittämissä argumenteissa työläisille maksettaisiin vähemmästä (ja edelleen vähenevästä) työstä sama palkka. Tässä tapauksessa pääoman tuotto vähenisi, koska tuottavuuden kasvu käytettäisiin työvoiman palkkoihin. Tämä johtaisi de facto sosialistiseen talousmalliin, koska pääomien omistaja ei enää päättäisi investointiensa (mielestään) parhaasta allokaatiosta.
Taloudellisen kasvun ihanteen käytännön vaihtoehdot Degrowth -liikkeen perusajatuksien seuraaminen johtaisi siis valintaan työttömyyden kasvun, investointien vähenemisen tai teknologisen kehityksen lopettamisen väliltä. Kaikki vaihtoehdot johtavat lopulta kansantuotteen pienenemiseen ja elintason laskuun (teknologisen kehityksen lopettaminen vaatisi myös "väkivaltaa"). Taloudellinen kehitys onkin dynaaminen prosessi, jota emme vielä kovin hyvin tunne. Sitä ei käytännössä mitenkään voida "jäädyttää" nollatasolle ilman huomattavia hyvinvointitappiota.
Tapaus Japani 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 BKT asukasta kohti Valtion velka, % BKT