UIMATAITO POHJOISMAISSA 1996-2016 Martin Andersson, Arcada
SWIMMING ABILITY AND DROWNING PREVENTION DO THEY HAVE SOMETHING IN COMMMON? A NORDIC CASE STUDY
SISÄLTÖ Tutkimuksen lähtökohdat Tavoitteet ja menetelmät Tulokset Pohdinta
TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT
HUKKUMISKUOLEMAT MAAILMANLAAJUISESTI Hukkuminen on kolmanneksi yleisin tapaturmainen kuolinsyy maailmassa Yli 370 000 ihmistä hukkuu vuosittain (WHO, 2014) Kehitysmaat ovat yliedustettuja hukkumistilastoissa Suurin osa hukkuneista ovat lapsia tai nuoria aikuisia Alle 5-vuotiaat lapset on suurin yksittäinen ryhmä Miehet ovat yliedustettuja hukkumistilastoissa (esim. 80-90% uhreista Pohjoismaissa ovat miehiä) Drowning is a health epidemic on a global scale (ILS, 2015)
HUKKUMISTEN ENNALTAEHKÄISY ILS = International Life Saving Federation (kattojärjestö) WHO = Maailman terveysjärjestö ILSE = International Life Saving Federation of Europe Nordic Lifesaving Federation (1945-) Nordic Lifesaving Group (2012) SUH, SLS, Norges Livredningselskap, Dansk Svommeunion Järjestöt pyrkivät vähentämään vedessä ja veden äärellä loukkaantumisiin tai kuolemaan johtavien tapaturmien määrää Drowning preventive measures are e.g. swimming and lifesaving education and CPR education to the general public (ILS, 2015 p.16) One of the key strategies to reduce drownings is to teach school-age children basic swimming skills, water safety and safe rescue skills (WHO, 2014 p. vii-ix)
POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ NLF perustettiin vuonna 1945 NLF:stä tuli Nordic Lifesaving group vuonna 2012 Alkuperäiset jäsenet olivat Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan hengenpelastusliitot Islannista tuli jäsen vuonna 1970 Pohjoismaat tekevät yhteistyötä muun muassa uimataidon, hukkumisten ennaltaehkäisyn ja hukkumistilastojen saralla
KUOLLEISUUS HUKKUMISTAPATURMIIN POHJOISMAISSA / 100 000 Suomi Pohjoismaiden korkein, 2.5 (WHO 2014) 3.16 (ILS 2012) Ruotsi Pohjoismaiden alhaisin, 1.74 (WHO 2014) 0.88 (ILS 2012) Tanska 1.2 (WHO 2014) 2.27 (ILS 2012) Norja 1.4 (WHO 2014) 2.78 (ILS 2012)
KUOLLEISUUS HUKKUMISTAPATURMIIN VÄHENEE EDELLEEN POHJOISMAISSA
POHJOISMAINEN UIMATAIDON MÄÄRITELMÄ Vuonna 1996 pohjoismaiset hengenpelastusliitot hyväksyivät uimataidon määritelmän: henkilö on uimataitoinen, jos hän syvään veteen pudottuaan pystyy uimaan 200 metriä, josta 50 metriä selällään Vuodesta 1996 tämä määritelmä on toiminut kriteerinä uimataitoa testatessa Pohjoismaissa Pohjoismainen uimataidon määritelmä oli myös lähtölaukaus systemaattiselle uimataidon seurannalle
TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA MENETELMÄT Kartoittaa uimataidon kehittyminen Pohjoismaissa vuosina 1996-2016 Kartoittaa kuolleisuus hukkumistapaturmiin Pohjoismaissa vuosina 1996-2016 Löytää yhteys parantuneen uimataidon ja vähenevien tapaturmaisten hukkumiskuolemien välillä Tutkimus on pitkittäistutkimus joka pohjautuu sekundäärilähteisiin Avainlähteitä ovat: ILS:n ja WHO:n hukkumisten ehkäisyä käsittelevät lähteet, pohjoismaiset hukkumistilastot, pohjoismaiset hukkumistutkimukset sekä pohjoismaiset uimataitotutkimukset
TULOKSET
UIMAOPETUS POHJOISMAISSA Uimaopetusta Pohjoismaissa on systemaattisesti kehitetty jo viime vuosisadan puolivälistä lähtien SUH Suomessa vuodesta 1956 1970 luvulla alkoi uimahalliverkoston rakentaminen Uimaopetus sisältyy tänä päivänä kaikkien Pohjoismaiden peruskoulun opetussuunnitelmiin Uimaopetus aloitetaan yleensä kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana Hengenpelastus ja pelastautumistaitoja opetetaan yleensä hieman myöhemmin Uimaopetuksen määrä vähenee taloudellisesti vaikeina aikoina
POHJOISMAISET UIMATAITOTUTKIMUKSET VUOSINA 1996-2016 Suomi: - Lasten uimataitoa tutkittu vuosina 2000, 2004, 2006 ja 2011 - Aikuisten uimataitoa tutkittu vuosina 1998, 2003, 2006 and 2011 Ruotsi: - Lasten uimataitoa tutkittu vuosina 2000, 2003, 2005, 2010 - Aikuisten uimataitoa tutkittu vuosina 2007, 2012 and 2014 Tanska: - Lasten ja aikuisten uimataitoa tutkittu vuosina 2007 and 2014 Norja: - Lasten uimataitoa tutkittu vuosina 2003, 2009, 2013
% Lasten uimataito 100 90 80 70 67 86 95 76,5 88 80 79 90 72 67 60 50 50 49 53 40 30 20 10 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Denmark 79 67 Finland 67 76,5 80 72 Sweden 86 95 88 90 Norway 50 49 53
% 100 Aikuisten uimataito 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Denmark 67 73 Finland 64 66 64 68 Sweden 76 73 78 Norway
POHJOISMAISET UIMATAITOTUTKIMUKSET KESKEISET ASIAT Yleisin tutkimusmenetelmä on ollut kyselylomake (kustannustehokas) Uimataitoon vaikuttavia tekijöitä ovat: sukupuoli, ikä, asuinalue, koulutus sekä tulot Nuoremmat sukupolvet ovat tottuneempia veteen ja parempia uimareita kuin vanhemmat sukupolvet Vanhemmat ihmiset ovat huonompia uimareita esim. 50 % 55-64 (Suomi), 57 % + 60 (Ruotsi) sekä 34 % 65-74 vuotiaista (Tanska) osaa uida pohjoismaisen uimataitomääritelmän mukaan Miehet ovat hieman parempia uimareita kuin naiset Mitä korkeampi koulutus ja mitä paremmat tulot sitä parempi uimataito
UIMATAITO JA HUKKUMISTEN ENNALTAEHKÄISY YHTEYS? Hukkumistapaturmat ovat vähentyneet nopeasti Pohjoismaissa siitä asti kun uimaopetusta ruvettiin kehittämään ja toteuttamaan laajamittaisesti Hukkumisen riskitekijöitä ovat: ikä, sukupuoli, sairaus, uimataito, alkoholin käyttö sekä pelastusliivien käyttämättä jättäminen (välinpitämättömyys/asenteet) Uimataito on riskitekijä johon voidaan tehokkaasti vaikuttaa Peruskouluilla on tärkeä asema uimaopetuksen toteuttamisessa Mitä enemmän ja mitä paremman laatuista uimaopetusta annetaan sitä paremmaksi uimataito kehittyy Uimataidon parantaminen on tehokas hukkumista ehkäisevä keino
POHDINTA Miehet ottavat isompia riskejä kuin naiset, yliarvioivat uimataitonsa ja aliarvioivat potentiaalisia riskejä (riskitekijät liittyy sukupuoleen) Alkoholin käyttö ja pelastusliivien käyttämättä jättäminen (riskitekijä liittyy asenteisiin) Lakisääteinen, alahaisempi promilleraja vesillä (onko tehokas keino?) Lakisääteinen pakko käyttää pelastusliiviä myös pienissä veneissä, sekä pelastusliivien saatavuuden parantaminen (ovat tuoneet hyviä tuloksia muualla maailmassa)
POHDINTA Uimataitoon voidaan tehokkaasti vaikuttaa kehittämällä ja lisäämällä uimaopetusta varsinkin peruskoulussa (mitä aikaisemmin lapsi saa uimaopetusta sen parempi) Uimaopetuksen pitää vahvistaa asemaansa tehokkaana hukkumista ehkäisevänä toimenpiteenä (tutkimus, tiedottaminen) Uimataito on kansalaistaito joka on tärkeä ei pelkästään turvallisuuden takia vaan mahdollistaa myös liikkumisen kaikille (uinti on lajina hyvin monipuolinen liikuntamuoto, kuntoutusmuoto yms.) Palveleeko uusi opetussuunnitelma meitä? Tarvitaanko tarkempia ohjeistuksia?
KIITOS Arcada - University of Applied Sciences, Lecturer, Sports and Health promotion P.E. MA, Riitta Vienola Dansk Svommeunion, Director of Knowledge and Documentation, Erik Bech The Finnish Swimming Teaching and Lifesaving Federation Education Coordinators Tero Savolainen and Anne Hiltunen and Executive Manager, Kristiina Heinonen Norwegian Life Saving Society, Education Consultant, Torill E. Hindmarch and Secretary General, John Inge Austad The Norwegian School of Sport Sciences, Lecturer at the Department of Physical Performance, Bjorn Harald Olstad Politiehogskolan in Norway, Head of Department, Per-Ludvik Kjendlie Svenska Livräddningssällskapet, Education Coordinator, Mona Lisa Wernesten
LÄHTEET International Life Saving Federation, 2012. ILS Drowning Data and Research Survey International Life Saving Federation, 2015. Drowning Prevention Strategies A framework to reduce drowning deaths in the aquatic environment for nations/regions engaged on lifesaving World Health Organization, 2014. Global Report on Drowning preventing a leading killer Dansk Svommenunion, Norges Livredningsselskap, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, Svenska Livräddningssällskapet