Egypti Elokuu 2010
2 (12) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 3 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 5 Potentiaalisia toimialoja... 5 Rahoitus ja takuut... 6 Finnvera... 6 Finnfund (Teollisen yhteistyön rahasto)... 6 Talous... 7 Makrotalous... 7 Talouspolitiikka... 8 Ulkomaankauppa... 9 Tapakulttuuri... 12 Linkkejä... 12
3 (12) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: 1 001 450 km² (maapinta-ala 995 450 km²) Luonnonvarat: öljy, luonnonkaasu, rautamalmi, fosfaatit, mangaani, kipsi, asbesti, lyijy, sinkki Aika: talvisin UTC + 2 tuntia, kesäisin UTC + 3 tuntia (UTC = koordinoitu yleisaika) Rajanaapurit: Libya, Sudan, Israel, Gazan vyöhyke Asukasluku: keskimäärin 83,1 milj. v. 2009 (Economist Intelligence Unitin arvio) Pääkaupunki: Kairo Etniset ryhmät: egyptiläisiä 98 %, berbereitä, nuubialaisia ja beduiineja 1 %, kreikkalaisia, armenialaisia ja muita eurooppalaisia (lähinnä italialaisia ja ranskalaisia) 1 %. Virallinen kieli: arabia. Koulutettu väestö puhuu laajalti englantia ja ranskaa Uskonnot: muslimeja 90 % (lähinnä sunneja), koptilaisia kristittyjä 9 %, muita kristittyjä 1 % Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 20, Kairo 2, Aleksandria 3, Port Said 66 Matkapuhelinstandardi: GSM 900 Sähköverkko: 220V / 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 14,7 % vuonna 2008 Matkapuhelintiheys: 50.6 % vuonna 2008 Internet-yhteyden tilaajia 100 asukasta kohti: 3,6 vuonna 2008 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 15,4 vuonna 2008 Laajakaistayhteyden tilaajia 100 asukasta kohti: 0,9 vuonna 2008 Tieverkosto: maanteitä 65 050 km, josta 47 500 km päällystetty v. 2009 Rautatieverkosto: 5500 km, josta 62 km sähköistetty vuonna 2009 Lentokenttiä: 86, joista 73:llä päällystetty kiitotie vuonna 2010 Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Egyptin arabitasavalta, Arab Republic of Egypt, Jumhuriat Misr al- Arabiah Epävirallinen nimi: Egypti, Egypt, Misr Hallitusmuoto: tasavalta Valtion päämies: presidentti Hosni Mubarak (NDP) Hallituspuolue: Kansallisdemokraattinen puolue, National Democratic Party (NDP) Pääministeri: Ahmed Nazif (NDP) Parlamentti: kaksikamarinen. Kansalliskokouksessa (Mailis al-sha'b) on 454 paikkaa (444 valittua ja 10 presidentin nimittämää jäsentä), vaalit pidetään 5 vuoden välein. Neuvoa-antavassa neuvostossa (Mailis al-shura) on 264 paikkaa (176 valittua ja 88
4 (12) presidentin nimittämää jäsentä), vaaleja pidetään epäsäännöllisesti Seuraavat vaalit: kansalliskokouksen vaalit marras- ja joulukuussa 2010, presidentinvaalit vuonna 2011 Aluehallinto: 26 kuvernementtia (yksikkö: muhafazah, monikko muhafazat) Itsenäistynyt: 28.2.1922 Yhdistyneen kuningaskunnan alaisuudesta Kansallispäivä: 23.7. (Vuoden 1952 vallankumouksen muistopäivä) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Egyptin punta (EGP) Valuuttakurssi: 1 USD oli keskimäärin 5,55 EGP ja 1 EUR keskimäärin 7,72 EGP vuonna 2009 Varainhoitovuosi: 1.7. 30.6. Bruttokansantuote käyvin hinnoin: arviolta 1048,6 miljardia EGP = 189,1 miljardia USD vuonna 2008/2009 (Economist Intelligence Unitin arvio) BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: 2280 USD vuonna 2008/2009 (EIU:n arvio) BKT henkeä kohti ostovoimakorjattuna: 5650 USD v. 2008/2009 (EIU:n arvio) Tärkeimmät teollisuustuotteet: tekstiilit, elintarvikkeet, kemialliset aineet ja tuotteet, sementti, metallit, kuljetusvälineet, kemialliset aineet ja tuotteet sekä hiili ja öljytuotteet Tärkeimmät vientituotteet: raakaöljy ja öljytuotteet, puuvilla, tekstiilit, metallituotteet ja kemialliset aineet Tärkeimmät tuontituotteet: koneet ja laitteet, elintarvikkeet, kemialliset aineet, polttoaineet Suurimmat vientimaat: USA, Italia, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Intia vuoden 2009 heinäkuusta v. 2010 maaliskuuhun Suurimmat tuontimaat: USA, Sveitsi, Saksa, Kiina ja Yhdistynyt kuningaskunta vuoden 2009 heinäkuusta v. 2010 maaliskuuhun Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 245,81 miljoonaa euroa ja tuonti 19,88 miljoonaa euroa vuonna 2009. Kauppatase oli Suomelle 225,94 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ulkomaiset suorat sijoitukset Egyptiin: Economist Intelligence Unitin mukaan 6,7 miljardia dollaria varainhoitovuonna 2008/2009
5 (12) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Egyptin vahvuuksia Maa on poliittisesti melko vakaa. Presidentti Mubarak, hänen NDP-puolueensa ja armeija ovat käyttäneet pitkään valtaa. Tilanne ei muutu lähiaikoina. Sijainti on keskeinen. Egypti kontrolloi Afrikan ja Aasian välistä maakaistaletta ja Suezin kanavaa, joka on nopein meriväylä Etelä-Euroopasta Intian valtamerelle. Kuluttajia on paljon, enemmän kuin muissa arabimaissa. BKT kasvanee nopeasti seuraavien vuosien aikana. Egyptin heikkouksia Väestön ostovoima on keskimäärin alhainen. Hallitus säätelee taloutta enemmän kuin Euroopassa. Laeissa ja niiden toimeenpanossa on puutteita. Pankkijärjestelmä on epävakaa. Korruptiota esiintyy melko runsaasti. Potentiaalisia toimialoja Aloja, joilla suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia: Energia- ja ympäristöteknologia Rakennustarvikkeet ja -materiaalit Tietoliikenne Tietotekniikka Perinteisen valmistusteollisuuden kuten elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet Egyptissä on runsaasti mahdollisuuksia ulkomaisille vientiyrityksille ja sijoittajille. Maassa on yli 80 miljoonaa asukasta, ja väkiluku kasvaa edelleen melko nopeasti. Väestö tarvitsee lisää asuntoja, ja vanhoja on kunnostettava. Julkinen sektori toimeenpanee useita suuria infrastruktuuriprojekteja, jotka vaativat valtavia investointeja. Hallitus ja kunnat investoivat etenkin liikenneyhteyksien parantamiseen. Energiantuotantoon ja -jakeluun sekä tietoliikenteeseen ja -tekniikkaan panostetaan myös. Nopeasti ovat kasvaneet myös maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden valmistus, ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden valmistus sekä sairaalalaitteiden valmistus. Palvelualoista on syytä mainita matkailu. Ympäristötekniikkaa valmistavilla yrityksillä on myös paljon potentiaalia, koska huoli resurssien kestävästä käytöstä on maassa kasvussa. Etenkin juomaveden ja jäteveden puhdistus sekä maatalouden kastelujärjestelmien suunnittelu tarjoavat mahdollisuuksia. Egyptin valmistusteollisuudella on suuret kone- ja laitetarpeet. Suuri osa valmistuksesta tapahtuu vanhanaikaisissa tiloissa ja vanhanaikaisilla laitteilla, jotka täytyy korjata tai korvata uusilla. Etenkin valtionyrityksissä tarvitaan laajoja rationalisointeja. Eniten uusia koneita tarvitsevat metalli-, puunjalostus- ja tekstiiliteollisuus- sekä elintarvike-, makeis- ja pakkausteollisuus.
6 (12) Egyptillä ja Suomella on investointien keskinäistä suojelua koskeva sopimus. Sopimus astui voimaan 22.1.1982. Maiden välillä on myös sopimus kaksinkertaisen verotuksen sekä veronkiertämisen estämiseksi tuloverojen alalla. Tämä sopimus astui voimaan 2.4.1966. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta http://www.finnvera.fi. Finnvera luokittelee Egyptin kohtalaisen maksukyvyn riskiksi, maaluokkaan 4/7. Vientitakuita voidaan myöntää ilman erityisiä rajoituksia valtion maksuriskille sekä silloin kun pankki toimii vientikaupan takaajana / remburssinavaajana. Egyptiläisten yritysten luottokelpoisuuden arviointi voi joissakin tapauksissa olla vaikeaa, koska tarvittavia tietoja ei aina ole saatavissa riittävässä laajuudessa. Egyptiin voidaan myöntää Suomen ulkoasiainministeriön tukemia korkotukiluottoja. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Outi Homanen, puh. 0204 60 7228, sähköposti: outi.homanen(at)finnvera.fi Finnfund (Teollisen yhteistyön rahasto) Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten energiantuotantoa, metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Lisätietoja: investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) 3484 3355, sähköposti helena.arlander(at)finnfund.fi, http://www.finnfund.fi Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa (http://www.finnpartnership.fi).
7 (12) Talous Makrotalous Egyptin kansantalouden tilinpito ilmoitetaan varainhoitovuosittain. Varainhoitovuosi alkaa 1.7. ja päättyy 30.6. seuraavana vuonna. BKT Bruttokansantuotteen muutos, % 2005 / 2006 / 2007 / 2008 / 2009 / 2010 / 2011 / 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 6,8 7,1 7,2 4,7 5,4 a 5,4 e 5,5 e Lähde: Economist Intelligence Unit (EIU) 5.8.2010 (a = arvio, e = ennuste) Egyptin bruttokansantuote on kasvanut hyvin vuoden 2004 jälkeen. Kasvu hidastui 4,7 prosenttiin varainhoitovuonna 2008/2009 mutta kiihtyi Economist Intelligence Untin arvion mukaan 5,4 prosenttiin varainhoitovuonna 2009/2010 ja pysynee samalla tasolla kaksi seuraavaa vuotta. Kokonaistuotannon nopea kasvu edellyttää Egyptissä, kuten muuallakin maailmassa ahkeraa työntekoa ja yrittäjyyttä sekä järkevää talouspolitiikkaa. Egyptissä taloutta säädeltiin liian paljon 2000-luvulle asti. Viime vuosina hallitus on vähentänyt tarpeetonta säätelyä ja tehnyt muita rakenneuudistuksia. Tuloverokantoja ja tullimaksuja laskettiin, ja toisaalta veropohjaa laajennettiin ja veronkantoa on tehostettu. Inflaatio Kuluttajahintojen muutos vuosina 2005 2011, % 2005 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e 2012e 4,9 7,6 9,5 18,3 11,8 11,8 9,7 8,3 Lähde: Economist Intelligence Unit (EIU) 5.8.2010 (e = ennuste) Egyptin kuluttajahinnat ovat nousseet viime vuosina melko nopeasti tai jopa nopeasti. Inflaatio kiihtyi 18,3 prosenttiin vuonna 2008 mm. siksi, että hallitus presidentin johdolla päätti toukokuussa nostaa valtion työntekijöiden palkkoja 30 prosenttia. Vuonna 2009 inflaatio hidastui 11,8 prosenttiin, mikä on edelleen liian suuri luku. Economist Intelligence Unit ennusti elokuussa, että kuluttajahintojen nousuvauhti pysyy samalla tasolla vuonna 2010, mutta hidastuu asteittain vuosina 2011 2014.
8 (12) Vaihtotase Vaihtotase vuosina 2005 2011, miljardia dollaria 2005/ 2006/ 2007/ 2008/ 2009/ 2010/ 2011/ 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1,75 2,27 0,89-4,42a 0,9e 3,7e 5,9 Lähteet: Egyptin keskuspankki ja Economist Intelligence Unit (EIU) 5.8.2010 (a = arvio, e = ennuste) Egyptin vaihtotase oli pitkään alijäämäinen, mutta kääntyi ylijäämäiseksi vuonna 2001. Ylijäämää kertyi maan keskuspankin elokuun 2010 kuukausikatsauksen mukaan 2,27 miljardia Yhdysvaltain dollaria varainhoitovuonna 2006/2007 ja 0,89 miljardia dollaria varainhoitovuonna 2007/2008. Seuraavana vuonna vaihtotase oli selvästi alijäämäinen, mutta kääntyi taas ylijäämäiseksi vv. 2009/2010. Kauppatase on vuodesta toiseen alijäämäinen, mutta palvelutase on positiivinen suurten matkailutulojen ansiosta. Valuuttakurssi Dollarin ja euron kurssit 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e 2012e Valuuttakurssi: EGP / 1 USD 5,73 5,63 5,43 5,55 5,57 5,54 5,51 Valuuttakurssi: EGP / 1 EUR 7,19 7,71 7,99 7,72 6,95 6,61 6,52 Lähde: Economist Intelligence Unit (EIU) 5.8.2010 (e = ennuste) Talouspolitiikka Egyptin punta vahvistui suhteessa dollariin vuosina 2005 2008, mutta heikkeni hieman vuonna 2009. Vuonna 2009 yhdestä dollarista maksettiin EIU:n mukaan keskimäärin 5,55 puntaa. EIU ennustaa, että punnan dollarikurssi pysyy melko vakaana vuosina 2010 2012. Euro toisaalta devalvoituu puntaa nähden. Egyptin finanssipolitiikka on ollut pitkään ekspansiivista. Valtion ja koko julkisen sektorin menot ovat olleet selvästi tuloja suuremmat. Egyptin varainhoitovuosi alkaa heinäkuun alussa ja päättyy seuraavan vuoden kesäkuun lopussa. Varainhoitovuonna 2008/2009 julkisen sektorin menot olivat 360,28 miljardia Egyptin puntaa. Tulot olivat 262,78 miljardia puntaa. Käteisalijäämä oli 97,50 miljardia. Kun tähän lisätään rahoitusassettien nettohankinta, yleisen fiskaalisen taseen alijäämäksi
9 (12) saadaan 97,68 miljardia puntaa. Näissä luvuissa ei ole mukana Kansallisen investointipankin (NIB) ja sosiaaliturvarahastojen (SIF) tuloja ja menoja. Julkisen sektorin menot jakautuivat seuraavasti: palkkoihin ja työvoiman sivukuluihin käytettiin 84,40 miljardia puntaa, tavaroiden ja palveluiden ostoihin 25,85 miljardia puntaa, korkojen maksamiseen 72,70 miljardia puntaa, tukiaisiin, avustuksiin ja sosiaalietuihin 102,81 miljardia puntaa (josta polttoaine-, leipä-, ym. tukiaisiin 93,62 miljardia), puolustukseen ja muihin tarkoituksiin 28,96 miljardia ja investointeihin 45,57 miljardia puntaa. Näistä luvuista puuttuvat NIB:n ja SIF:n menot. Kokonaistuloista verotulojen osuus oli 170,42 miljardia puntaa. Ansio- ja yhtiötuloveroista saatiin 76,64 miljardia ja arvonlisä- ja valmisteveroista 67,06 miljardia puntaa. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Egyptin tavarakauppa on ollut pitkään alijäämäistä. Kauppataseen vaje oli 23,42 miljardia dollaria vv. 2007/2008 ja arviolta 25,17 miljardia dollaria vv. 2008/2009. Egyptistä vietiin tavaroita 25,17 miljardin dollarin arvosta ja sinne tuotiin tavaroita 50,34 miljardin dollarin arvosta vv. 2008/2009. Economist Intelligence Unit arvioi elokuussa, että vienti ja tuonti supistuivat vv. 2008/2009 ja kasvavat vain niukasti vv. 2009/2010. Egyptin tavarakauppa v. 2005 2012, miljardia USD 2005/ 2006/ 2007/ 2008/ 2009/ 2010/ 2011/ 2006 2007 2008 2009a 2010e 2011e 2012 Vienti 18,46 22,02 29,36 25,17 25,9 27,5 30,6 Tuonti 30,44 38,31 52,77 50,34 46,8 46,8 49,3 Kauppatase -11,99-16,29-23,42-25,17-21,0-19,3-18,6 Lähteet: Egyptin keskuspankki elokuu 2010 ja Economist Intelligence Unit 5.8.2010 (a = alustavat tiedot, e = ennuste) Viennin rakenne Alustavien laskelmien mukaan Egyptin 25,17 miljardin dollarin vientituloista vv. 2008/2009 tuli 4,00 miljardia dollaria raakaöljystä, 7,00 miljardia dollaria öljytuotteista ja 68 miljoonaa dollaria hiilestä. Raaka-aineiden (ml, maataloustuotteet, pl. mineraaliöljyt ja muut polttoaineet) viennin arvo oli 920 miljoonaa, puolivalmisteiden 1,91 miljardia ja lopputuotteiden 10,55 miljardia dollaria. Luokittelemattomien tuotteiden viennin arvo oli 419 miljoonaa dollaria. (Egyptin keskuspankki)
10 (12) Tuonnin rakenne Alustavien laskelmien mukaan Egyptin 50,34 miljardin dollarin tuontimenoista vv. 2008/2009 käytettiin 4,90 miljardia dollaria mineraaliöljyihin ja muihin polttoaineisiin, 6,46 miljardia raaka-aineisiin, 16,65 miljardia puolivalmisteisiin, 10,27 miljardia investointihyödykkeisiin ja 9,60 miljardia kulutushyödykkeisiin. Luokittelemattomien tuotteiden tuonnin arvo oli 2,45 miljardia dollaria (Egyptin keskuspankki). Egyptin viennin ja tuonnin maantieteellinen jakautuminen vv. 2008/2009, miljoonaa USD* Vienti Tuonti Kauppa Suomen kanssa Kaikki maat 25 168,9 50 342,2 EU-maat 8 544,2 18 834,8 Muut Euroopan maat 899,3 5 418,5 Venäjä ja muut IVY-maat 161,2 1 635,3 Yhdysvallat 6 421,9 7 476,0 Arabimaat 3 852,0 4 750,5 Aasian maat (pl. arabimaat) 3 144,2 9 534,8 Afrikan maat (pl. arabimaat) 639,5 410,3 Australia 14,1 215,5 Muut maat ja alueet 1 492,5 2 066,5 Lähde: Egyptin keskuspankki, elokuu 2010 (*alustavat tiedot) Suomen Egyptin-kauppa v. 2005 2009, miljoonaa euroa 300 250 200 150 100 vienti tuonti tase 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Tullihallitus
11 (12) Suomen Egyptin-viennin arvo oli 245,82 miljoonaa euroa ja tuonnin arvo 19,88 miljoonaa euroa vuonna 2009. Kauppatase oli Suomelle 225,94 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Suomen vienti painottuu raaka-aineisiin ja polttoaineisiin. Tärkein tuontitavararyhmä ovat elintarvikkeet ja juomat. Suomen vienti Egyptiin 2009 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 19,9 % Valmiit tavarat 0,9 % Elintarvikkeet ja juomat 2,4 % Valmistetut tavarat 18,9 % Raaka-aineet, polttoaineet 54,9 % Kemialliset aineet ja tuotteet 3,0 % Lähde: Tullihallitus Suomen tuonti Egyptistä 2009 Valmiit tavarat 21,6 % Lähde: Tullihallitus Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 7,6 % Valmistetut tavarat 26,8 % Elintarvikkeet ja juomat 40,6 % Raaka-aineet, polttoaineet Kemialliset 1,8 % aineet ja tuotteet 1,5 %
12 (12) Tapakulttuuri Tavattaessa ja erottaessa kätellään Käyntikortti on hyvä tehdä kaksipuoliseksi, englanniksi ja arabiaksi. Useimmilla egyptiläisillä on kolme nimeä, etunimi, isän nimi ja sukunimi. Liikemiestä puhuteltaessa on parasta käyttää sukunimeä ja sen edessä sanaa herra (Mister). Ministereitä kutsutaan "Your Excellency" tai "Minister". Tavalliset länsieurooppalaiset puhuttelutavat käyvät hyvin Egyptissä. Yleisin tervehdys on salam aleikum, rauha sinulle tai rauha olkoon kanssasi. Tähän vastataan wa aleikum salam, rauha myös sinulle. Suurin osa egyptiläisistä suhtautuu toisiinsa ja ulkomaalaisiin välittömästi ja spontaanisti sosiaalisen ja virallisen aseman sallimissa rajoissa. Liiketapaamisia järjestetään usein lyhyellä varoitusajalla. Täsmällisyys ei kuulu egyptiläisten hyveisiin. Henkilökohtaisilla suhteilla on suuri merkitys liike-elämässä Hallitus säätelee taloutta enemmän kuin länsimaissa Korruptiota ilmenee enemmän kuin länsimaissa Egyptiläiset arvostavat sitä, että heidän historiastaan ja kulttuuristaan tiedetään jotain. Suhteiden solmimista edistää myös auttava arabiantaito. Egyptin valtauskonto on islam, jonka normeja on syytä kunnioittaa. Paastokuukauden (Ramadan) aikana on vältettävä syömistä, juomista ja tupakoimista päivisin paikallisten läsnä ollessa, ellei niitä erikseen sallita. Uskonnollisista aiheista ei kannata keskustella paikallisten liikemiesten kanssa. Kiellettyjä keskustelunaiheita ovat naiset ja seksi. Liikemiesten on käytettävä pukua ja solmiota ja liikenaisten jakkupukua. Naisten ei kannata käyttää paljastavia vaatteita eikä katsoa paikallisia miehiä silmiin ystäviä ja liikekumppaneita lukuun ottamatta häirinnän vähentämiseksi. Linkkejä http://weekly.ahram.org.eg/ (englanninkielinen viikkolehti) http://www.amcham.org.eg/ (Amerikkalainen kauppakamari) http://www.cbe.org.eg/ (Egyptin keskuspankki) http://www.gksoft.com/govt/en/eg.html (valtionhallinnon linkit) http://www.sis.gov.eg/en/default.htm (Valtion tietopalvelu)