VALTION ASUNTOLAINOITTAMAT HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖYHTIÖT...4 Helsingin kaupunki aravavuokrataloyhtiöiden omistajana...4 Kiinteistöyhtiöt kuuluvat Helsinki -konserniin...4 Vuokranmääritysyksiköt...4 Omakustannusperiaate...4 Vuokrantasausjärjestelmä...4 Vuokralaisdemokratia...4 ALUEELLINEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ VUOKRANANTAJANA...4 JA KIINTEISTÖJEN YLLÄPITÄJÄNÄ...4 Yhtiön perustiedot...4 Yhtiön tehtävät...4 Toiminnan järjestäminen...4 Yhteystiedot...5 Palveluajat...5 Vikailmoitusten vastaanotto...5 Päivystys...5 Oven aukaisupalvelu...5 VUOKRALAISDEMOKRATIA...5 Vuokralaisdemokratiasääntö...5 Asukkaiden kokous...5 Talotoimikunta...5 Suojelujohtaja ja (väestö)suojanhoitaja.5 Vuokralaistoimikunta...5 Vuokralaisneuvottelukunta...6 VUOKRA-ASUKKAAKSI TULEMINEN...6 Asunnonhaku...6 Asukasvalinta...6 Asunto-osoitus...6 Asunnon näyttö...6 Vuokrasopimus...6 TALOON MUUTTO, ASUKASLUETTELO, TALONKIRJAOTTEET...6 Vuokranantajan antamat ohjeet...6 Huoneiston kunto huoneistoon muutettaessa...6 Muuton ajankohdasta sopiminen...7 Avaimet...7 Muuttoilmoitus asukasluetteloa varten...7 Muuttoilmoitus väestötietojärjestelmään ja osoitemuutos postiin...7 Ilmoitus lapsen syntymästä...7 Kuolinilmoitus...7 Sähkösopimus...7 Ote talonkirjasta...7 VUOKRALAISEN VELVOLLISUUDET...7 Vuokranmaksu...7 Muut maksuvelvoitteet...7 Huoneiston hoito...7 Vikailmoitukset...8 Myötävaikutus hoitotoimenpiteisiin sekä korjausja muutostöihin...8 Vastuu vieraista...8 VUOKRANANTAJAN VELVOLLISUUDET JA OIKEUDET...8 Huoneiston luovutus vuokralaisen hallintaan...8 Huoneiston kunto...8 Vuokranantajan oikeus päästä asuinhuoneistoon...8 Korjaus- ja muutostyöt sekä hoitotoimenpiteet...8 MOLEMMINPUOLISET OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET...8 Hyvät tavat...8 VUOKRAVELAN PERINTÄ...8 Viivästyskorko ja perintämaksu...8 Oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntikulut..8 Häätö ja saatavien perintä ulosottotoimin ja ulosottomaksut...9 Maksusopimus...9 SOSIAALISET TUKIMUODOT...9 TALON JÄRJESTYSSÄÄNNÖT...9 ASUNNON KÄYTTÖ...9 Asunnon käyttötarkoitus...9 Lemmikkieläinten pitäminen...9 YLEISET JA YHTEISET TILAT SEKÄ PIHA- ALUE JA NIIDEN KÄYTTÖ...9 Yleisiä ja yhteisiä tiloja koskevat yleisohjeet...9 Porrashuone...9 Hissi...9 Ulkoilu- ja urheiluvälinevarastot...10 Lastenvaunuvarastot...10 Kellari- ja ullakkokäytävät...10 Puutalojen kellarit...10 Irtaimistovarastot...10 Jäähdytetyt talouskellarit...10 Talopesulat ja pyykinkuivaustilat...10 Mattopesulat...11 Tuuletusparvekkeet...11 Maksulliset saunavuorot...11 Maksuttomat yhteissaunavuorot...11 Kerho- ja harrastustilat...11 Yhtiökohtaiset erityistilat...11 Yhtiökohtaiset erityissäilytystilat... Piha- ja leikkialueet...11 Yhteispihat...12 LIPUTUS...12 AUTOPAIKAT JA AJO KIINTEISTÖLLÄ...12 Autopaikkoja koskevat yleiset periaatteet12 Autotallit...12 Vieraspaikat...12 Moottori- ja sisälämmittimet...12 Luvaton pysäköinti...13 Huoltoajo...13 JÄTEHUOLTO...13 Jätelajit ja jätehuollon järjestäminen pääkaupunkiseudulla...13 Sivu 1
Jätteiden lajittelu...13 Jätteet, joita ei saa jättää kiinteistön jäteasemalle...13 Ongelmajäte...14 Lisätiedot jätehuollosta...14 HUONEISTON SEKÄ SEN LAITTEIDEN JA VARUSTEIDEN KÄYTTÖ JA HOITO...14 Sähköjärjestelmä ja -laitteet...14 Antennijärjestelmä ja -laitteet sekä TV-kanavat...14 Puhelin- ja tietoliikennejärjestelmä ja -laitteet...14 Internet...14 Jääkaapit ja pakastimet...14 Sähköliesi...14 Lämmitysjärjestelmä ja -laitteet...15 Vesijärjestelmä ja -laitteet...15 Pesukoneiden liitännät...15 Pyykinpesukone ja astianpesukone...15 Viemärijärjestelmä ja -laitteet...15 Vesilukot ja lattiakaivot...16 Ilmanvaihtojärjestelmä ja -laitteet...16 Huoneistokohtaiset ilmastointilaitteet...16 Liesikuvut...17 Liesituulettimet...17 Tuuletus...17 Asunnon porrastaso-ovi, ulko-ovet ja huoneiston lukitus...17 Kylpyhuone...17 Keittiö...17 Parveke...18 Asuntopiha...18 KIINTEISTÖN JA HUONEISTOJEN KUNNOSSAPITO...18 Korjaus- ja kustannusvastuut...18 Asukkaan omatoimiset korjaus- ja muutostyöt...18 Kosteus- ja mikrobivauriot...18 ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN...19 Kiinteistöyhtiön energiansäästötoimenpiteet...19 Energiaekspertti...19 Asukkaan muisti- ja vinkkilista...19 TURVALLISUUS...19 Kiinteistön turvallisuussuunnitelma...19 Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia.20 Paloturvallisuus...20 Palovaroitin...20 Lukitusturva...21 Talosuojelu...21 Väestönsuojelu...21 Väestönsuoja...21 Sähköturvallisuus...21 Pienten lasten turvallisuus...22 Liukkauden torjunta...22 VAKUUTUSTURVA...22 Kiinteistövakuutus...22 Kotivakuutus...22 HUONEISTON TAI SEN OSAN HALLINNAN LUOVUTUS...22 Asumislupa ja alivuokraus...22 Väliaikainen poikkeuslupa...23 Asuinhuoneiston toisen käytettäväksi luovuttaneen ja luovutuksensaajan vastuu...23 Vuokraoikeuden siirto...23 AVIOERON TAI YHTEISELÄMÄN LOPETTAMISEN VAIKUTUS VUOKRASUHTEESEEN...23 MENETTELY VUOKRALAISEN KUOLLESSA...23 ASUNNONVAIHDOT...24 Asunnonvaihdon edellytykset...24 Vaihtohakemukset ja liitteet...24 Hakemuksen voimassaolo...24 Isännöitsijänlausunto...24 Irtisanomisajat ja muutot...24 Avaimet...24 Keskinäinen vaihto oman kiinteistöyhtiön sisällä ja kaupungin kiinteistöyhtiöiden välillä.24 Vaihto vapautuvaan asuntoon oman kiinteistöyhtiön sisällä ja kaupungin kiinteistöyhtiöiden välillä...24 Asunnonvaihdon hakeminen kiinteistöviraston asuntoasiainosaston kautta...25 ASUMISHÄIRIÖT, VALITUSMENETTELYT JA MAHDOLLISET SEURAAMUKSET...25 Huoneiston huono hoito...25 Häiritsevä elämäntapa...25 Sääntörikkomusilmoitus...25 Varoitus vuokrasopimuksen purkamisen varalta...25 Vuokrasopimuksen purkaminen vuokranantajan puolelta...25 Vuokrasopimuksen irtisanominen vuokranantajan puolelta...26 Häätö...26 ASIATTOMIEN OLESKELU KIINTEISTÖN YLEISISSÄ JA YHTEISISSÄ TILOISSA...26 ILKIVALTA...26 VUOKRASOPIMUKSEN IRTISANOMINEN VUOKRALAISEN PUOLELTA...26 MÄÄRÄAIKAINEN VUOKRASOPIMUS...26 ASUNNOSTA POISMUUTTO...26 Poismuuttoilmoitus väestötietojärjestelmään...26 Poismuuttoilmoitus isännöitsijätoimistoon26 Avainten palautus...26 Sälekaihtimet...27 Asukkaan oma ovisilmä, turvalukko ja varmuusketju...27 Asuntopihan luvalliset omat rakennelmat ja istutukset...27 Sivu 2
Asuntokohtaiset ohjemateriaalit...27 Asunnon ja sille kuuluvien tilojen tyhjennys ja siivous...27 Muuta muistettavaa...27 LIITE 1 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT...28 LIITE 2 VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNTÖ...30 LIITE 3 KUSTANNUSVASTUUTAULUKKO...34 Hyvät Helsingin kaupungin aravavuokratalojen asukkaat Tämä asumisopas jaetaan jokaiseen huoneistoon ja taloihin muuttaville uusille asukkaille. Asumisoppaan tarkoituksena on tutustuttaa sinut Helsingin kaupungin aravavuokratalojen hallintoon ja toimintaan, selvittää asemaasi vuokralaisena sekä opastaa asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Kaikki kaupungin aravavuokrataloyhtiöt toimivat samojen lakien ja määräysten mukaan ja niillä on yhteinen tarkoitus asuntojen ja asumispalvelujen tarjoajina. Joissakin yksittäisissä menettelytavoissa voi olla yhtiökohtaisia eroja. Tässä asumisoppaassa yhtiökohtaiset tekstit on kirjoitettu vinotekstillä. Toimiva asuminen saavutetaan parhaiten asukkaiden, omistajan ja asumispalvelujen tuottajien yhteistyöllä. Jokainen voi vaikuttaa yhteisen tavoitteen toteutumiseen tutustumalla tähän asumisoppaaseen, säilyttämällä sen ja huomioimalla oppaassa esitetyt asiat omassa asumisessaan. Helsingissä 8.12.2004 HELSINGIN KANSANASUNNOT OY Sivu 3
VALTION ASUNTOLAINOITTAMAT HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖYHTIÖT Helsingin kaupunki aravavuokrataloyhtiöiden omistajana Helsingin kaupunki on järjestänyt valtion asuntolainoittamien kaupungin vuokratalojen rakennuttamisen, omistamisen ja ylläpidon omistamiinsa kiinteistöosakeyhtiöihin, joissa on yhteensä noin 43.000 vuokraasuntoa ja noin 85.000 asukasta. Kiinteistöyhtiöt kuuluvat Helsinki -konserniin Kaupunki käyttää omistamissaan kiinteistöosakeyhtiöissä ylintä päätösvaltaa yhtiökokouksen kautta. Yhtiöiden toimintaa ohjaavat myös kiinteistöyhtiöiden hallitusten puheenjohtajien kokous, sen työvaliokunta ja jaostot sekä kiinteistöjen kehittämisyksikkö kiinteistövirastossa. Lisäksi kaupungin eri viranomaistahot antavat kiinteistöyhtiöitä koskevia määräyksiä ja ohjeita niille kuuluvan määräys- ja toimivallan puitteissa. Kiinteistöyhtiöt toimivat osana Helsinki -konsernia. Kaupunki toteuttaa alue- ja asuntopolitiikkaa päättämällä aravavuokratalojen sijainnista ja tekemällä aravavuokratalojen asukasvalinnat. Kaupunki seuraa ja valvoo omistamiensa kiinteistöyhtiöiden toimintaa ja toiminnan tuloksia. Vuokranmääritysyksiköt Kiinteistöyhtiön talot kuuluvat eri vuokranmääritysyksiköihin sen mukaan kuin ne on rakennusvaiheessa lainoitettu. Vuokranmääritysyksiköstä käytetään lyhennystä VMY. Saman kiinteistöosakeyhtiön omistamissa taloissa voi olla erisuuruiset neliövuokrat riippuen siitä, mihin vuokranmääritysyksikköön talo kuuluu. Omakustannusperiaate Aravavuokratalot toimivat omakustannusperiaatteella. Rakennus- ja korjauslainojen lyhennykset ja korot sekä kaikki ylläpitokustannukset katetaan vuokrilla ja muilla vuokralaisilta perittävillä maksuilla. Kaupunki ei maksa mitään aravavuokratalojen kustannuksia. Vuokrantasausjärjestelmä Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaupungin aravavuokratalojen asuntojen tontinvuokrat on tasattu sektoreittain siten, että keskikaupungin asuntojen vuokriin sisältyvät tontinvuokrat ovat korkeampia kuin kauempana keskustasta sijaitsevien asuntojen. Kiinteistöyhtiökohtaisesti tasataan vuokranmääritysyksikköjen kesken asuntojen pääomakustannukset. Tasattavia kustannuksia voivat olla esimerkiksi rakennusja peruskorjauslainojen lyhennykset ja korot sekä suuret korjausmenot. Tavanomaisia hoitokuluja ei tasata kohteiden kesken vaan jokainen vuokranmääritysyksikkö vastaa omista hoitomenoistaan itse. Tasausjärjestelmä ei tarkoita sitä, että kiinteistöyhtiön kaikissa vuokranmääritysyksiköissä on sama vuokra. Eri kohteiden vuokrat voivat erota toisistaan mm. talojen iän, kunnon, varustelutason, sijainnin, ja kohdekohtaisten hoitomenojen perusteella. Vuokralaisdemokratia Helsingin kaupungin omistamien valtion asuntolainoittamien vuokratalojen hallinnossa noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymää vuokralaisdemokratiasääntöä, jonka tarkoituksena on yhteishallintolain tarkoittama asukkaiden ja omistajan yhteistoiminta asumisessa ja kiinteistöjen ylläpidossa. ALUEELLINEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ VUOKRANANTAJANA JA KIINTEISTÖJEN YLLÄPITÄJÄNÄ Yhtiön perustiedot Helsingin Kansanasunnot Oy on Helsingin kaupungin omistama aravavuokrataloyhtiö. Yhtiössä on 12 vuokranmääritysyksikköä, joissa asuu yhteensä noin 2.220 asukasta. Yhtiö voi lisäksi hoitaa sopimusperusteisesti kaupungin kokonaan tai osittain omistamien kiinteistöjen isännöintiä ja huoltoa. Yhtiön tehtävät Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimialana on Helsingin kaupungin alueella hallita vuokraamiaan tontteja ja tonteilla olevia rakennuksia, joissa olevat huoneistot luovutetaan vuokralle. Yhtiö voi lisäksi omistaa osakkeita ja hoitaa Helsingin kaupungin osittain tai kokonaan omistamien kiinteistöjen isännöintiä ja huoltoa. Toiminnan järjestäminen Sivu 4
Yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen. Yhtiöllä on hallituksen nimittämä toimitusjohtaja. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toiminnan järjestämisestä osakeyhtiölain mukaisesti. Isännöinti-, huolto- ja korjaustoimen työntekijät toimivat toimitusjohtajan alaisuudessa. Kiinteistön ylläpitoon liittyvät tuotteet ja palvelut, joita ei voida tai joita ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa omalla henkilökunnalla, ostetaan kyseisten tuotteiden ja palveluiden toimittajilta. Yhteystiedot Posti- ja käyntiosoite: Pohjolankatu 2, 00610 Helsinki Puhelinnumero: (09) 7562 180 Telefax: (09) 7562 1820 Sähköposti: etunimi.sukunimi@helsinginkansanasunnot.fi Palveluajat Asiakaspalvelu on avoinna ma 9-17 ja ti-pe 8.30-11 Puhelinvaihde palvelee ma 9-17 ja ti-pe 8.30-16. Vikailmoitusten vastaanotto Isännöitsijä p. 7562 1832 ja työnjohtaja p. 7562 1830 vastaanottavat vikailmoituksia arkisin ma-pe klo 8-9, lisäksi myös isännöitsijätoimiston asiakaspalvelu vastaanottaa vikailmoituksia toimistoaikaan. Päivystys Normaalien työaikojen ulkopuolella huolto- ja avainpäivystyksen hoitaa Securitas puh. 020 491 2949. Päivystysnumerot ovat myös talon ilmoitustaululla. Oven aukaisupalvelu Oven aukaisupalvelua voi saada vain isännöitsijätoimiston asukasluetteloon merkitty henkilö. Palvelun saajan on ennen oven aukaisua todistettava henkilöllisyytensä. Oven aukaisupalvelusta peritään kiinteistöyhtiön hallituksen kulloinkin päättämä maksu. Aukaisupalvelun hinnasto on porraskäytävän ilmoitustaululla. VUOKRALAISDEMOKRATIA Vuokralaisdemokratiasääntö Asumisoppaan lopussa liitteessä 2 on Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymä vuokralaisdemokratiasääntö, jossa esitetään, miten vuokralaisdemokratia on järjestetty Helsingin kaupungin aravavuokrataloissa. Asukkaiden kokous Lakisääteinen asukkaiden kokous kutsutaan koolle vähintään kerran kalenterivuodessa. Koolle kutsuja on talotoimikunta tai omistaja. Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat kaikki talossa vakinaisesti asuvat 18 vuotta täyttäneet henkilöt ja liikeja toimistotilojen välittömät haltijat. Asukkaiden kokouksessa käsitellään talotoimikunnan, talon asukkaiden ja talon omistajan sen käsiteltäväksi esittämät asiat. Asukkaiden kokous mm. valitsee talotoimikunnan tai luottamushenkilön ja nimittää talon asukkaiden ehdokkaat kiinteistöyhtiön luottamuselimiin. Talotoimikunta Lakisääteinen asukkaiden kokouksen valitsema talotoimikunta tai luottamushenkilö toimii asukkaiden paikallishallinto- ja yhteistyöelimenä. Talotoimikunnalla on mahdollisuus vaikuttaa mm. kiinteistön käyttöön, hoitoon, huoltoon, siivoukseen, korjauksiin, vuokranmääritykseen ja pitkän aikavälin suunnitteluun. Talotoimikunta päättää mm. kerhotilojen käytöstä sekä esim. talkoiden järjestämisestä ja voi muillakin tavoilla myötävaikuttaa asumisen viihtyvyyteen ja toimivuuteen talossa. Suojelujohtaja ja (väestö)suojanhoitaja Talotoimikunta valitsee talolle lakisääteisen suojelujohtajan ja suojanhoitajan, joiden tehtävänä on omalta osaltaan toimia talon turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Suojelujohtaja ja suojanhoitaja saavat tehtäviinsä koulutuksen, jonka kiinteistöyhtiö maksaa. Suojelujohtaja jakaa tietoa suojeluasioista edelleen talon asukkaille. Vuokralaistoimikunta Kiinteistöyhtiön vuokranmääritysyksikköjen yhteistyöelimenä toimii vuokralaistoimikunta, jonka jäseninä Sivu 5
ovat talotoimikuntien puheenjohtajat tai luottamushenkilöt jokaisesta vuokranmääritysyksiköstä. Koolle kutsuja on vuokralaistoimikunnan puheenjohtaja tai omistaja. Vuokralaistoimikunta tekee asukkaiden kokousten tekemien ehdokasasettelujen perusteella esityksen asukkaiden edustajien ja varaedustajan valitsemisesta kiinteistöosakeyhtiön hallitukseen sekä asukkaiden edustajan valitsemisesta yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi tai nimeää vuokranmääritysyksikköjen yhteisen talouden ja hallinnon valvojan. Vuokralaistoimikunta nimeää asukkaiden kokousten asettamista ehdokkaista asukkaiden edustajan kiinteistöyhtiön työmaatoimikuntaan. Vuokralaisneuvottelukunta Vuokralaisneuvottelukunta toimii Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden vuokralaistoimikuntien yhteistyöelimenä ja kaikkien vuokralaisten edustajana. Neuvottelukunnassa on jäseninä kunkin vuokralaistoimikunnan puheenjohtaja sekä yksi kunkin vuokralaistoimikunnan valitsema jäsen. VUOKRA-ASUKKAAKSI TULEMINEN Asunnonhaku Vuokra-asuntohakemuksia saa Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asuntoasianosastolta ja kaupungin omistamien kiinteistöyhtiöiden isännöitsijätoimistoista. Hakemuksissa on tarvittavat ohjeet täyttämisestä ja vaadittavista liitteistä. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asuntoasiainosasto Asuntopalvelupiste: Toinen linja 7, avoinna ma 9-17, tipe 9-15 (15.6.-15.8. ma-pe 9-12) Postiosoite: PL 2201, 00099 Helsingin kaupunki Puh. (09) 7099 3300, puhelinpalvelu ma-pe 9-10 ja 14-15 Internet: www.kv.hel.fi/asunto sähköposti: asuntoas@kv.hel.fi Asukasvalinta Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asuntoasiainosasto tekee asukasvalinnat, jotka se esittää jälkikäteen kaupungin asuntolautakunnalle hyväksyttäviksi. Valtio antaa lakien, asetusten ja viranomaismääräysten kautta määräykset periaatteista, joita asuntojen jaossa on noudatettava. Helsingin kaupungilla on valtion antamiin määräyksiin perustuvat Helsingin kaupunginhallituksen ja asuntolautakunnan hyväksymät ohjeet asunnonjaosta. Vanhan Helsingin Kansanasunnot Oy:n osalta asukkaat valitsee yhtiön hallitus Helsingin kaupunginhallituksen ja asuntolautakunnan ohjeiden mukaan. Ko. hakemukset tulee jättää os. Helsingin Kansanasunnot Oy, Pohjolankatu 2, 00610 Helsinki. Yleisesti asukasvalinnassa asetetaan etusijalle asunnottomat ja muut kiireellisessä asunnontarpeessa olevat helsinkiläiset. Asunto-osoitus Asunto-osoituksen saajalle toimitetaan kirjallinen asunto-osoitus, jossa annetaan ohjeet vuokrasopimuksen tekemistä varten. Asunnon näyttö Asunnon näytöstä voi ottaa yhteyttä asunto-osoitukseen merkittyyn vuokranantajana toimivan kiinteistöyhtiön isännöitsijätoimistoon, josta saa tarvittavat ohjeet. Vuokrasopimus Vuokralaiseksi tuleminen edellyttää kirjallisen vuokrasopimuksen tekemistä vuokranantajana toimivan kiinteistöosakeyhtiön kanssa asunto-osoituksessa mainitun määräajan kuluessa ehdolla, että asunto-osoitus raukeaa. Vuokrasopimuksessa sovitaan vuokrasuhteen ehdoista. TALOON MUUTTO, ASUKASLUETTELO, TALONKIRJAOTTEET Vuokranantajan antamat ohjeet Vuokranantaja voi vuokrasopimuksen tekemisen yhteydessä antaa asumisen aloittamiseen ja asumiseen liittyviä ohjeita. Niihin kannattaa tutustua huolellisesti ennen muuttoa. Toimimalla ohjeiden mukaisesti muutto ja asuminen sujuvat parhaiten. Huoneiston kunto huoneistoon muutettaessa Vuokranantaja tarkastaa huoneiston edellisen vuokralaisen vuokrasopimuksen päättyessä. Vuokranantajan on huolehdittava, että huoneisto on asuinhuoneiston vuokraamisesta säädetyn lain edellyttämässä kunnossa. Koska vuokralaisten vaihtuessa on usein vain vähän aikaa tarvittavien toimenpiteiden järjestämiseen ja Sivu 6
tekemiseen, ei ole aina mahdollista tehdä kaikkia tarvittavia toimenpiteitä uuden asukkaan sisään muuttoon mennessä. Silloin vuokranantajan ja vuokralaisen on sovittava tarvittavista asioista. Joustavuudella ja yhteistyöllä päästään näissä tilanteissa parhaaseen lopputulokseen. Muuton ajankohdasta sopiminen Avainten noudosta ja muuton ajankohdasta kannattaa sopia isännöitsijätoimiston kanssa etukäteen. Avaimet Huoneiston ja siihen liittyvien muiden tilojen avaimet voi noutaa isännöitsijätoimiston ilmoittamana ajankohtana. Muuttoilmoitus asukasluetteloa varten Huoneistoon muuttavista on tehtävä muuttoilmoitus isännöitsijätoimistoon asukasluetteloa varten. Vain asukasluetteloon merkitty henkilö voi saada oven aukaisupalvelua, jos avaimet ovat esim. kadonneet. Muuttoilmoitus väestötietojärjestelmään ja osoitemuutos postiin Ilmoitus muutosta on lain mukaan tehtävä aina, kun kotikunta tai siellä oleva asuinpaikka muuttuu. Ilmoitus väestötietojärjestelmään on tehtävä viikon kuluessa muuttopäivästä. Suomen Posti Oy:n ja väestökirjahallinnon (Väestörekisterikeskus ja maistraatit) yhteisellä muuttoilmoituksella voit tehdä lakisääteisen ilmoituksen muutosta maistraatille ja osoitteenmuutoksen postille. Tiedot välittyvät väestötietojärjestelmään ja Postin osoitetietojärjestelmään. Lisätietoja mm. sähköisestä muuttoilmoituksesta saa internetistä osoitteesta www.vaestorekisterikeskus.fi. Ilmoitus lapsen syntymästä Lapsen syntymästä on ilmoitettava isännöitsijätoimistoon asukasluetteloa varten. Kuolinilmoitus Kuolinpesän on ilmoitettava asukkaan kuolemasta isännöitsijätoimistoon asukasluettelon ylläpitoa varten. Sähkösopimus Huoneistoon muuttavan vuokralaisen on huolehdittava sähkösopimuksen tekemisestä hyvissä ajoin. Ote talonkirjasta Otteen talonkirjasta saa isännöitsijätoimistosta odottaessa. VUOKRALAISEN VELVOLLISUUDET Vuokralaisella on lakisääteisiä ja sopimusperusteisia velvoitteita, jotka on täytettävä. Velvoitteiden laiminlyönnistä voi seurata vuokrasopimuksen purkaminen ja korvausvastuu aiheutuneista vahingoista. Vuokranmaksu Vuokra on maksettava viimeistään toisena päivänä vuokranmaksukuukauden alusta lukien, jollei maksuajasta ole toisin sovittu. Vuokranmaksu on niin tärkeä asia, että sen laiminlyöntiin liittyviä toimenpiteitä käsitellään tässä asumisoppaassa erikseen omana kohtanaan. Muut maksuvelvoitteet Vuokralaisen on huolehdittava myös muista maksuvelvoitteistaan, joita voivat olla: - muut vuokrat (autotalli-, autopaikkavuokrat ja vuokrattavien varastotilojen vuokrat) - käyttökorvaukset (sauna- ja pesulamaksut, muu maksullinen yhteistilojen käyttö) - kotioven aukaisupalvelu - maksulliset käyttäjäpalvelut - lisäavaimet - vesimaksut, jos huoneistossa on huoneistokohtainen vesimittari - vuokralaisen kustannusvastuun piiriin kuuluvat lisäja muutostyöt - vuokralaisen kustannusvastuun piiriin kuuluvat korjaukset - vuokralaisen korvausvastuulle kuuluvat vuokranantajalle aiheutetut muut kustannukset Huoneiston hoito Vuokralaisen on hoidettava huoneistoa ja käytössään olevia kiinteistön ja rakennuksen tiloja huolellisesti. Sivu 7
Vikailmoitukset Vuokralaisen on viipymättä ilmoitettava vuokranantajalle huoneiston vahingoittumisesta tai sellaisesta puutteellisuudesta, jonka korjaamisesta vuokranantaja on vastuussa. Ilmoitus on tehtävä heti, jos korjaus on vahingon suurenemisen estämiseksi suoritettava viipymättä. Jos huoneisto jätetään käyttämättä pitkäksi aikaa, vuokralaisen on ilmoitettava siitä vuokranantajalle ja varattava tälle mahdollisuus päästä huoneistoon. Vuokranantajan oikeus päästä asuinhuoneistoon Vuokralaisen on viipymättä sopivana ajankohtana päästettävä vuokranantaja vuokranantajan huoneistoon huoneiston kunnon ja hoidon valvomista varten. Jos huoneisto on uudelleen vuokrattavissa, vuokranantajalla on oikeus näyttää huoneistoa vuokranantajalle ja vuokralaiselle sopivana aikana. Myötävaikutus hoitotoimenpiteisiin sekä korjausja muutostöihin Asukkaiden tulee myötävaikuttaa sovittujen hoitotoimenpiteiden ja korjaus- ja muutostöiden tekemiseen perehtymällä niitä koskeviin ohjeisiin ja noudattamalla niitä. Yleisimmät asukkaan myötävaikutusvelvoitteet ovat: - huoneistoon sisään päästäminen ilmoitettuna aikana - tarvittavan työtilan järjestäminen siirtämällä huonekaluja ym. irtaimistoa ohjeiden mukaan - tilanteen järjestäminen siten, etteivät lemmikkieläimet häiritse ilmoitetun työn tekemistä - tarvittavan työrauhan antaminen Vastuu vieraista Asuinhuoneistojen vuokraamisesta säädetyn lain ja talon järjestyssääntöjen perusteella asukkaat vastaavat myös siitä, miten heidän vieraansa toimivat ja käyttäytyvät kiinteistön alueella ja ovat tarvittaessa velvollisia ryhtymään tarvittaviin toimiin järjestyksen palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. VUOKRANANTAJAN VELVOLLISUUDET JA OIKEUDET Huoneiston luovutus vuokralaisen hallintaan Vuokranantajan on pidettävä huoneisto vuokralaisen saatavana sinä päivänä, jona vuokralaisella on oikeus saada se hallintaansa. Huoneiston kunto Huoneiston on vuokrasuhteen alkaessa ja sen aikana oltava sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen huoneiston iän, alueen huoneistokannan ja muut paikalliset olosuhteet huomion ottaen kohtuudella voi vaatia, jollei muusta kunnosta ole sovittu. Korjaus- ja muutostyöt sekä hoitotoimenpiteet Vuokranantajalla on oikeus suorittaa välittömästi hoitotoimenpide tai korjaus- ja muutostyö, jota ei voi vahinkoa aiheuttamatta siirtää. Myös hoitotoimenpide tai korjaus- ja muutostyö, joka ei aiheuta olennaista haittaa tai häiriötä vuokraoikeuden käyttämisessä, saadaan suorittaa, edellyttäen, että vuokranantaja ilmoittaa siitä vuokralaiselle vähintään 14 päivää ennen työn aloittamista. Jos vuokranantaja haluaa suorittaa huoneistossa muun kuin edellä tarkoitetun korjaus- tai muutostyön, vuokranantajan on ilmoitettava siitä vuokralaiselle vähintään kuusi kuukautta ennen työn aloittamista. MOLEMMINPUOLISET OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Hyvät tavat Vuokrasopimussuhteessa, kuten yleensä sopimussuhteissa, on molempien osapuolien noudatettava hyviä tapoja. VUOKRAVELAN PERINTÄ Viivästyskorko ja perintämaksu Vuokranantaja ryhtyy kaikissa tapauksissa heti tarvittaviin toimenpiteisiin vuokranmaksun viivästyessä. Viivästyneestä summasta joutuu maksamaan koron. Maksumuistutuksesta joutuu velan suuruudesta riippumatta maksamaan vuokranantajayhtiön hallituksen kulloisenkin päätöksen mukaiset perintäkulut. Oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntikulut Vuokravelan kasvaessa vuokralaisen kahden kuukauden maksuvastuun (asumistuen saajalla kahden kuukauden omavastuun) suuruiseksi, maksumuistutuksessa asetetaan velan maksamiselle määräaika, jonka jälkeen vuokranantaja ryhtyy oikeudellisiin toimiin vuokrasopimuksen purkamiseksi ja saataviensa perimiseksi. Sivu 8
Velallinen vastaa oikeudenkäyntikuluista oikeuden päätöksen mukaisesti. Oikeuden päätös aiheuttaa yleensä merkinnän luottotietoihin. Häätö ja saatavien perintä ulosottotoimin ja ulosottomaksut Oikeuden päätöksen saatuaan vuokranantaja tarkastaa, onko vuokralainen heti luovuttanut huoneiston vuokranantajan vapaaseen hallintaan oikeuden päätöksen mukaisesti. Tarvittaessa ulosottovirastosta tilataan häätö ja saatavien perintä. Velallinen vastaa ulosottomaksuista. Häädön saanut ei yleensä saa uutta kaupungin vuokraasuntoa. Maksusopimus Maksuvaikeuksista kannattaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ottaa yhteys isännöitsijätoimistoon ja sopia velan maksamisesta (maksuerät ja maksuaikataulu). Maksusopimusta on ehdottomasti noudatettava. Maksusopimuksesta ja vuokrasopimuksen jatkamisesta voi neuvotella vielä oikeuden tuomittua vuokrasopimuksen puretuksi, mutta sopimuksen syntymiselle ei ole edellytyksiä, jos vuokralainen ilmeisen toistuvasti on laiminlyönyt vuokranmaksun tai muilla tavoin ollut piittaamaton velvoitteistaan. SOSIAALISET TUKIMUODOT Yhteistyössä asianomaisen sosiaaliviranomaisen kanssa kannattaa tarkastaa asumis- tai toimeentulotuen edellytysten täyttyminen omalta kohdaltaan. TALON JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Talon järjestyssäännöt ovat tämän oppaan lopussa liitteessä 1. Järjestyssääntöjen mukainen elämä on jokaisen oikeus ja velvollisuus. ASUNNON KÄYTTÖ Asunnon käyttötarkoitus Huoneistot on tarkoitettu vain asumiskäyttöön, ellei vuokrasopimuksessa tai erikseen ole nimenomaan toisin sovittu. Lemmikkieläinten pitäminen Tavanomaisten lemmikkieläinten pitäminen huoneistossa on sallittua, elleivät eläimet tuota häiriötä tai vahingoita huoneistoa. Ammattimainen eläinten kasvattaminen tai hoitaminen ei ole sallittua. YLEISET JA YHTEISET TILAT SEKÄ PIHA- ALUE JA NIIDEN KÄYTTÖ Yleisiä ja yhteisiä tiloja koskevat yleisohjeet Lukittujen tilojen käyttäjät vastaavat siitä, että ovet sulkeutuvat kunnolla. Kiinteistöyhtiö ei vastaa yleisissä ja yhteisissä tiloissa tapahtuvista varkauksista tai vahingonteoista. Ovien ja lukkojen toiminnassa havaituista vioista ja palaneista lampuista tulee aina heti tehdä vikailmoitus. Yleiset ja yhteiset tilat eivät ole leikkipaikkoja lukuun ottamatta kerhotiloja, joissa voi olla ohjattuja leikkitapahtumia. Asiaton oleskelu yleisissä ja yhteisissä tiloissa on kielletty. Tupakkalain mukaan tupakointi kaikissa kiinteistön yleisissä ja yhteisissä tiloissa on kielletty. Yleisissä ja yhteisissä tiloissa ei saa säilyttää palavia nesteitä tai kaasuja. Porrashuone Porrashuone on talon käyntikortti ja siksi sen järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää. Porrashuoneessa on liikuttava mahdollisimman meluttomasti. Porraskäytävissä ei pelastustoimiasetuksen mukaan saa säilyttää mitään. Huoltoyhtiö voi poistaa asetuksen vastaisesti säilytetyt tavarat ja toimittaa ne kaatopaikalle, ellei omistaja ole vaivatta selvitettävissä. Säilöön otetuista tavaroista voidaan periä kuljetus-, varastointija palautuskustannukset. Talon ulko-ovista kuljettaessa on myöhään illalla ja öisin varmistettava, että ovet sulkeutuvat kunnolla. Hissi Hissi on samalla tavalla osa talon käyntikorttia kuin porrashuonekin. Sivu 9
Hissien käyttöohjeita ja kuormitusrajoituksia on ehdottomasti noudatettava. Hissi ei ole leikkiväline. Turha hissin käyttö aiheuttaa paljon ylimääräistä sähkön kulutusta ja nostaa vuokria. Vikatapauksissa toimitaan isännöitsijätoimiston ohjeiden mukaisesti. Kiinteistöyhtiön työntekijät eivät hissien vika- tai korjaustilanteissa ota hoitovastuuta hissiä tarvitsevista asukkaista vaan näiden on hankittava tarvitsemansa apu muualta. Tulipalon tai muun poikkeustilanteen aikana hissejä ei saa käyttää. Ulkoilu- ja urheiluvälinevarastot Ulkoilu- ja urheiluvälineille on kerrostaloissa yleensä omat säilytystilat. Mopojen ja muiden moottorikäyttöisten kulkuvälineiden säilytys näissä tiloissa on kielletty. Lastenvaunuvarastot Osassa taloista on lastenvaunuille ja -rattaille erilliset säilytystilat. Jos erillisiä varastoja niitä varten ei ole, tämä ei oikeuta säilyttämään mitään talon käytävillä tai porrashuoneissa. Kellari- ja ullakkokäytävät Kellari- ja ullakkokäytävillä ei pelastustoimiasetuksen mukaan saa säilyttää mitään. Huoltoyhtiö voi poistaa asetuksen vastaisesti säilytetyt tavarat ja toimittaa ne kaatopaikalle, ellei omistaja ole vaivatta selvitettävissä. Säilöön otetuista tavaroista voidaan periä kuljetus-, varastointi- ja palautuskustannukset. Puutalojen kellarit Puutalojen kellareissa ei saa säilyttää kosteudelle alttiita tavaroita ja kellarien tuuletusluukut tulee avata keväällä ja sulkea syksyllä. Irtaimistovarastot Kutakin asuntoa varten on erillinen huoneiston mukaan numeroitu irtaimistovarasto, jonka ovessa on lukkoraudat valmiina riippulukolle, jonka asukas hankkii. Kiinteistöyhtiö ei vastaa irtaimistovarastoissa tapahtuvista varkauksista tai vahingonteoista. Älä säilytä kosteusvaurioille altista tavaraa lämmittämättömissä varastotiloissa. Vältä kosteudelle alttiin tavaran säilyttämistä pelkällä lattialla. Noin 10 cm:n korkuisen alustan järjestäminen pienentää omaisuusvahinkoriskiä mahdollisissa kellarin vesivahingoissa. Palavia nesteiden tai kaasujen säilyttäminen irtaimistovarastossa on kielletty. Irtaimistovarasto on väärinkäytösten ehkäisemiseksi pidettävä lukittuna tyhjänäkin. Jäähdytetyt talouskellarit Yleensä asunnoille, joissa ei ole jääkaappia, kuuluu huoneiston mukaan numeroitu jäähdytetty talouskellarikomero. Asukas vastaa säilytyskomeron riippulukon hankinnasta. Käytössä on huomioitava, että: - kellarissa saa säilyttää ainoastaan elintarvikkeita - ruokatavaroita ei saa säilyttää avoimissa astioissa - pilaantuneet elintarvikkeet on poistettava tilasta välittömästi. Kellariin johtava ovi on suljettava huolellisesti sekä kellariin mentäessä että sieltä poistuttaessa. Talopesulat ja pyykinkuivaustilat Talopesuloiden ja pyykinkuivaustilojen sekä pihalla olevien pyykkinarujen käyttö on suositeltavaa, koska se vähentää asuinhuoneistojen kosteusrasitusta ja kosteusvaurioriskejä. Talopesulan käyttäjien on tutustuttava pesulakohtaisiin laitteiden ja tilojen käyttöohjeisiin ja toimittava niiden mukaisesti ja käyttäjien on noudatettava sallittuja käyttöaikoja. Vuoroja varattaessa suositellaan arkipäivien aamu- ja päivävuorojen varaamista aina, kun se vuoron varaajan tilanne huomioiden on mahdollista, koska ilta- ja viikonloppuvuoroista on lähes aina pulaa. Turhia vuoron varauksia on vältettävä. Käyttämätön varattu vuoro tulee vapaasti muiden käytettäväksi talokohtaisten sääntöjen mukaisesti. Pyykki on noudettava pois välittömästi sen kuivuttua, jotta kuivatustilat vapautuvat seuraavalle käyttäjälle. Talopesula siivotaan kiinteistökohtaisen siivousohjelman mukaan ja lisäksi jokaisen käyttäjän on huolehdittava, että tila ja laitteet jäävät siisteiksi seuraavaa käyttäjää varten. Sivu 10
Lemmikkieläinten vieminen talopesulaan on kielletty. Mattojen pesu tavanomaisessa talopesulassa on kielletty, ellei isännöitsijätoimisto nimenomaan erikseen toisin ole ilmoittanut. Pesukoneita ei ole mitoitettu mattojen pesuun eivätkä ne kestä sitä. Mattopesulat Useissa kiinteistöyhtiöissä on mattojen pesua varten erityisiä mattopesuloita, joiden laitteet on mitoitettu kestämään mattojen pesua. Vuoroja voi varata yhtiökohtaisen käytännön mukaan. Tuuletusparvekkeet Taloissa voi olla asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitettuja tuuletusparvekkeita. Niiden käytössä on huomioitava talon järjestyssäännöt. Kiinteistöyhtiö huolehtii tuuletusparvekkeiden siivouksesta ja lumen poistosta talokohtaisen ohjelman mukaan. Käyttäjien on siistittävä paikat seuraavaa käyttäjää varten ja varauduttava omatoimiseen lumen poistoon aika ajoin, jos kiinteistöyhtiön ohjelman mukainen lumen poisto ei ole ehtinyt paikalle. Maksulliset saunavuorot Saunavuoroja voi varata isännöitsijätoimistosta. Maksullisista saunavuoroista peritään kiinteistöyhtiön hallituksen kulloinkin vahvistama käyttömaksu. Tutustu saunan käytöstä annettuihin talokohtaisiin ohjeisiin ja noudata niitä. Älä kastele saunan seiniä tai lauteita vedellä. Näin lisäät niiden käyttöikää ja säästät hoitomenoja. Omaa laudeliinaa on suositeltavaa käyttää hygieniasyistä. Saunassa on kiellettyä: - ruoan lämmittäminen kiukaalla - tuoksuvien aineiden heittäminen kiukaalle - kiukaan termostaatin kiinteiden säätöjen muuttaminen ja termostaatin kastelu vedellä - lasipullojen vienti löyly- ja pesutiloihin - värjäävien aineiden käyttö - lemmikkieläimien vienti saunatiloihin - pahalta haisevien jätteiden jättäminen pukuhuoneen roska-astioihin - kynttilöiden polttaminen saunatiloissa Löylyhuoneen lämpötilaa koskevat huomautukset ja valitukset tehdään isännöitsijätoimistoon. Sauna siivotaan kiinteistöyhtiökohtaisen siivousohjelman mukaan ja lisäksi käyttäjien on huolehdittava, että tilat ja kalusteet jäävät siisteiksi seuraavaa käyttäjää varten. Varmista poistuessasi, ettet jätä saunan ikkunoita tai ovia auki. Maksuttomat yhteissaunavuorot Talotoimikunnat voivat sopia maksuttomista kaikille asukkaille tarkoitetusta lenkki- ja joulusaunavuoroista isännöitsijätoimiston kanssa. Maksuttomia yhteissaunavuoroja ei järjestetä sellaisina aikoina, jolloin saunassa on varattuja maksullisia vuoroja. Lenkki- ja joulusaunavuoron käytössä on huomioitava kaikki samat asiat kuin maksullisen vuoron käytössä. Kerho- ja harrastustilat Useimmissa taloissa on asukkaiden käyttöön tarkoitettuja kerho- ja harrastustiloja. Isännöitsijätoimisto sopii talotoimikunnan kanssa niiden käyttöön liittyvistä järjestelyistä ja talotoimikunta opastaa asukkaita tilojen käytössä. Tilojen käytössä on huomioitava talon ja tilan järjestyssäännöt. Tilan järjestyssäännöt voivat olla tilan seinällä tai niistä saa tietoja talotoimikunnalta tai isännöitsijätoimistosta. Käyttäjien on huolehdittava, että tilat, kalusteet ja varusteet jäävät siisteiksi käytön jälkeen. Yhtiökohtaiset erityistilat Kiinteistöyhtiöillä voi olla erityistiloja asukkaita eri tavoilla palvelevia tarkoituksia varten. Näistä mahdollisuuksista saa tietoja omasta isännöitsijätoimistosta. Piha- ja leikkialueet Varhain keväällä ja myöhään syksyllä, kun maaperä on pehmeä ja märkä, nurmikot eivät kestä kulkemista eivätkä leikkimistä. Myös lumen peittämät nurmikot vaurioituvat, jos niiden päällä leikitään tai kuljetaan. Uuden vastakylvetyn nurmikon pitää antaa kasvaa rauhassa. Sivu 11
Pensasalustat kovettuvat eivätkä toimi hyvin kasvualustana, mikäli niitä tallotaan. Pensaat vahingoittuvat myös, mikäli niiden kuori menee rikki tai oksia katkeaa. Piha-alueiden leikkivälineet on tarkoitettu pienille lapsille. Muita piha-alueen kalusteita ja varusteita ei ole tarkoitettu leikkivälineiksi. Vanhempien pitää neuvoa lapsille oikeat kulkureitit, leikkipaikat sekä oikeat tavat kulkea ja leikkiä. Pieniä lapsia ei pidä jättää ilman riittävää valvontaa. Leikkivälineiden kuntoa kannattaa seurata ja havaituista vioista pitää heti tehdä vikailmoitus. Lemmikkieläimiä ei saa viedä leikkialueille. Pihaalueiden roskaamista on vältettävä. Yhteispihat Joillakin tiheästi rakennetuilla alueilla voi olla useiden eri taloyhtiöiden käytössä olevia yhteispihoja, joiden hoito on järjestetty tapauskohtaisesti. Asukkaiden ja talotoimikunnan on tällöin esimerkiksi vikailmoitusten tekemistä varten hyvä selvittää, kuka vastaa niiden hoidosta. Tarvittavat tiedot saa esimerkiksi omasta isännöitsijätoimistosta. LIPUTUS Kiinteistöyhtiö huolehtii liputuksesta tavanomaisina liputuspäivinä. Asukkaat voivat tiedustella isännöitsijätoimistosta juhla- tai suruliputusmahdollisuutta omien tarpeidensa mukaan. Asukkaan tilaamasta liputuksesta veloitetaan sen aiheuttamat kustannukset yhtiökohtaisen käytännön mukaisesti. AUTOPAIKAT JA AJO KIINTEISTÖLLÄ Autopaikkoja koskevat yleiset periaatteet Autopaikat voivat sijaita: - talon piha-alueella olevalla pysäköintialueella tai omalla pysäköintitontilla - talon autotallissa - talon autohallissa - alueellisen erillisen pysäköintiyhtiön hallitsemassa pysäköintitalossa, autohallissa tai pysäköintitontilla. Pysäköinti on sallittu vain tähän tarkoitukseen merkityillä alueilla. Muu pysäköinti on luvatonta. Pysäköintipaikat on tarkoitettu vain käytössä oleville ajoneuvoille. Hylättyjä, seisotettavia tai käytöstä poistettuja ajoneuvoja tai niiden osia ei saa säilyttää kiinteistön alueella. Romuajoneuvojen poiston kustannuksista vastaa ajoneuvon omistaja. Autopaikka voi olla varustamaton tai sähkötolpalla varustettu. Pysäköintialueella voi olla paikkoja autokatoksessa. Sähkötolppa on yleensä varustettu paikkakohtaisella kellolla. Jos kelloa ei ole, virrankulutusta on voitu rajoittaa niin, että sitä tulee sähkötolpille tiettyinä vuorokauden aikoina sykäyksittäin. Huoneistosi vuokranantajayhtiön omistamista varattavista autotalleista ja -paikoista peritään yhtiön hallituksen kulloisenkin päätöksen mukainen vuokra. Hinnat voivat vaihdella yhtiöittäin ja autopaikkojen tyypin mukaan. Varaukset tehdään isännöitsijätoimistosta. Jos pysäköintipaikat sijaitsevat alueellisessa erillisessä pysäköintiyhtiössä, paikkojen vuokrausmenettely voi vaihdella tapauskohtaisesti. Menettelyohjeet saat huoneistosi vuokranantajayhtiön isännöitsijätoimistosta. Autotallien ja autopaikkojen käytössä on huomioitava niitä koskevat vuokrasopimusehdot ja järjestyssäännöt. Autotallit Autotallit on tarkoitettu moottoriajoneuvojen ja niiden käyttöön välittömästi liittyvien tavaroiden säilytykseen. Autotallin käyttö muuhun tarkoitukseen on kielletty. Autotallissa ei suositella säilytettäväksi palavia nesteitä ja kaasuja ajoneuvon polttoainesäiliössä olevan polttoaineen lisäksi. Mikäli niitä säilytetään, on noudatettava enimmäismääristä annettuja viranomaismääräyksiä (polttoainetta enintään 60 litraa). Vieraspaikat Vieraspaikat on tarkoitettu vain talossa vierailevien lyhytaikaiseen käyttöön. Moottori- ja sisälämmittimet Moottori- ja sisälämmittimien käytössä on huomioitava järjestyssääntöjen lisäksi mahdolliset kiinteistöyhtiö- ja talokohtaiset ohjeet, joita voit kysyä isännöitsijätoimistosta. Lämmittimien turhaa käyttöä on vältettävä, mutta moottorilämmittimen tarpeellinen käyttö on suotavaa, jos lämpötila alittaa viisi plusastetta. Älä koskaan jätä pistokelaatikkoon roikkumaan lämmittimen sähköjohtoa, kun se ei ole käytössä. Pisto- Sivu 12
rasialaatikon kansi on aina pidettävä lukittuna. Huoltohenkilöstöllä on oikeus ottaa roikkuvat ja epäkuntoiset johdot talteen. Talteen otettujen johtojen palautusta voi tiedustella huoltohenkilökunnalta ja isännöitsijätoimistosta arkisin normaalina työaikana. Sisälämmittimien käyttö sähkötolpalla varustetulla autopaikalla voi olla kielletty, koska järjestelmä ei kestä niiden vaatimia tehoja. Sisälämmittimien käyttäjien on varmistettava isännöitsijätoimistosta, voiko sisälämmitintä käyttää. Samalla saa tiedon sisälämmittimen sallitusta tehosta. Luvaton pysäköinti Ajoneuvon luvaton pysäköinti yksityisellä alueella ajoväylälle, piha-alueelle tai toisen hallinnassa olevalle pysäköintipaikalle on kielletty. Pihan tai pysäköintialueen liikennemerkkien vastaisesti pysäköidyistä ajoneuvoista voidaan ilmoittaa pysäköinninvalvontaviranomaiselle, joka voi määrätä ajoneuvon haltijalle pysäköintivirhemaksun. Jos vuokratulle autopaikalle on pysäköity luvatta, vuokratun autopaikan haltija voi itse pyytää viranomaisen paikalle, jolloin kiinteistönomistajan edustajaa ei tarvita asiaa hoitamaan. Väärin pysäköity auto on turvallisuusriski. Se voi estää pelastus- tai huoltoajoa. Ajoneuvo voidaan hinata pois ajoneuvon haltijan kustannuksella. Huoltoajo Tonteilla on moottoriajoneuvoilla sallittua vain ajo merkityille pysäköintipaikoille ja tieliikenneasetuksen mukainen huoltoajo. Tieliikenneasetuksen tarkoittamaa sallittua huoltoajoa ovat: - kiinteistön, sillä olevien rakennusten, tilojen ja laitteiden huoltoon ja vartiointiin liittyvä ajo silloin, kun se on välttämätöntä - jakeluliikenne sekä sellaisten tavaroiden kuljetus, joiden kantamista ei niiden painon tai muun erityisen syyn takia ole kohtuullista edellyttää - sellaisen henkilön kuljetus, jonka toiminta- ja liikkumiskyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia taikka muusta syystä rajoittunut - lasten kuljetus, kun yhdellä henkilöllä on valvottavanaan useampi kuin yksi alle seitsemän vuoden ikäinen lapsi - asiakkaan noutaminen ja tuominen taksilla - ajoneuvon kuljettaminen, kun kuljettaja on liikuntavammainen JÄTEHUOLTO Jätelajit ja jätehuollon järjestäminen pääkaupunkiseudulla Talousjätettä ovat biojäte, keräyspaperi ja sekajäte, jota ei jätehuoltomääräysten mukaan lajitella. Muu jäte on erityisjätettä. Pääkaupunkiseudulla alueellisen jätehuollon järjestämisestä vastaa pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, joka antaa myös paikalliset jätehuoltomääräykset. Jätteiden lajittelu Jätehuoltomääräyksissä velvoitetaan asukkaat lajittelemaan hyötykäyttöön soveltuva jäte, jota on esimerkiksi: - biojäte - keräyspaperi - keräyskelpoinen lasi-, metalli ja muovijäte - sähkö- ja elektroniikkaromu Jätteiden hyötykäyttöä tehostamalla ja jätteitä vähentämällä voi säästää rahaa, koska silloin vuokralla katettavat kiinteistön jätehuoltokustannukset pienenevät. Ruskeaan biojäteastiaan eroteltu biojäte ja vihreään kierrätyspaperiastiaan eroteltu paperijäte maksavat kiinteistölle selvästi vähemmän kuin vastaava sekajätemäärä. Kokonaan jäteastian ulkopuolelle jäteasemalle jätetystä jätteestä aiheutuu kiinteistölle ja vuokriin huomattavia lisäkustannuksia. Jätteet, joita ei saa jättää kiinteistön jäteasemalle Huonekalut, metalliromu, sähkö- ja elektroniikkalaitteet ja erilaiset ongelmajätteet (loisteputket, nappiparistot, ladattavat nikkeli-kadmium -akut, elohopeamittarit, lyijyakut, voiteluöljyt, maalit, liimat, lakat, kyllästysaineet, liuottimet, torjunta- ja kasvinsuojeluaineet, hapot emäkset ja lääkejätteet) eivät kuulu talon jätekatokseen vietäviin jätteisiin vaan jokainen asukas on velvollinen itse huolehtimaan niiden kuljetuksen järjestämisestä YTV:ltä saatavien ohjeiden mukaan. Jos tapauksia tulee ilmi lasku kohdistetaan asukkaalle. Tämän jätteen poiskuljettaminen on erillislaskutettavaa työtä. Jos tapauksia tulee ilmi lasku kohdistetaan asukkaalle. Autonrenkaat on vietävä rengasmyyjälle. Sivu 13
Vanhat lääkkeet ja kuumemittarit viedään apteekkiin. Ongelmajäte Ongelmajätettä on aine tai esine, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kotitalouksien ongelmajätteitä voi viedä sekä pysyviin vastaanottopisteisiin että kahdesti vuodessa kiertäviin autoihin. Yritysten ja yhteisöjen ongelmajätteet voi maksua vastaan viedä Kivikon jäteasemalle. Lisätiedot jätehuollosta Lisätietoja jätehuollosta saa talon jäteasemalta ja YTV:ltä asiakaspalvelusta (puh. 156 1611) sekä internetistä (www.ytv.fi). HUONEISTON SEKÄ SEN LAITTEIDEN JA VARUSTEIDEN KÄYTTÖ JA HOITO Sähköjärjestelmä ja -laitteet Asukkaan tulee itse vaihtaa palaneet lamput, paristot, sulakkeet ja loistevalaisinten sytyttimet. Jos huoneistossa on automaattisulakkeet, lauennut sulake palautetaan toimintaan palauttamalla kytkin normaaliasentoon. Lauenneen vikavirtasuojan kytkimen palauttaminen toiminta-asentoon kuuluu asukkaalle. Suojamaadoitettuihin pistorasioihin saa kytkeä vain maadoitetun tai suojaeristetyn kojeen pistotulpan. Kosteissa tiloissa on vaarallista käyttää laitetta, joka on kytketty tavalliseen pistorasiaan kostean tilan ulkopuolella. Sisällä olevasta pistorasiasta ei saa ottaa virtaa ulkona käytettäviin sähkölaitteisiin. Kiinteiden sähkölaitteiden asennuksia ja korjauksia saa teettää vain isännöitsijän luvalla ja vain sähköalan ammattilaisella, jolla on työhön tarvittava pätevyys. Antennijärjestelmä ja -laitteet sekä TV-kanavat Jos television toimintahäiriö johtuu asukkaan tai asukkaan laitteiden aiheuttamasta syystä, vastaa asukas antenniliikkeen tarkastus- ja korjauskäyntien kustannuksista. Mitään lisäantennilaitteita ei saa asentaa ilman isännöitsijän lupaa. Puhelin- ja tietoliikennejärjestelmä ja -laitteet Puhelin- ja tietoliikenteessä saa käyttää ainoastaan hyväksyttyjä ja kunnossa olevia laitteita, jotka eivät aiheuta talon järjestelmään toimintahäiriöitä. Internet Langallisten internet -yhteyksien järjestämisessä on talosta riippuen valittavissa vaihtoehtoisia tapoja, joissa yhteys toimii puhelin-, tv- tai yleiskaapeleita käyttäen. Isännöitsijätoimistosta voi tiedustella, mitä vaihtoehtoja on käytettävissä. Jääkaapit ja pakastimet Huoneistojen normaali varustetaso vaihtelee jääkaappien ja pakastimien osalta talokohtaisesti. Ne eivät kuulu kaikkien asuntojen normaaliin varustetasoon. Jos jääkaapissa on automaattinen sulatus, tarkasta välillä, ettei sulamisveden poistoputki ole tukkeutunut. Jos poistoputki tukkeutuu, sulamisvesi valuu lattialle ja voi aiheuttaa vesivaurioita. Automaattisulatus ei sulata jääkaapin pakastelokeroa, vaan se on sulatettava erikseen. Jääkaapin, sen pakastelokeron tai pakastimen sisäpinnoille ei pidä päästää kertymään huurretta, koska se lisää sähkönkulutusta huomattavasti. Huurre poistetaan antamalla sen sulaa itsekseen kylmälaitteen oven ollessa auki. Jään irrottamiseen ei saa koskaan käyttää mitään teräasetta, koska ne rikkovat helposti laitteet korjauskelvottomiksi. Jääkaapin ja pakastimen takana oleva lauhdutin on puhdistettava pölystä ainakin kahdesti vuodessa. Kylmälaitteet voi vetää pois paikoiltaan puhdistuksen ajaksi. Siirrossa on varottava vahingoittamasta lattiapäällystettä. Jos pakastimessa on pikapakastustoiminto, sitä käytetään ainoastaan pakastettaessa. Muulloin käytettynä se kuluttaa turhaan runsaasti sähköä. Sähköliesi Sähkön ja keittolevyjen säästämiseksi keittoastian on oltava mahdollisimman saman kokoinen kuin keittolevy. Sivu 14
Liesi on välillä puhdistettava ulkopuolelta ja uuni sisäpuolelta. Älä naarmuta pintoja puhdistuksessa. Huolehdi myös lieden taustan ja alustan puhdistuksesta ainakin kahdesti vuodessa. Lämmitysjärjestelmä ja -laitteet Taloissa on yleensä kaukolämmitykseen perustuva vesikeskuslämmitys. Järjestelmän tasapainotus ja lämmönsäätö kuuluu kiinteistöyhtiölle. Asukkaat eivät saa omatoimisesti muuttaa patteriventtiilien asetusarvoja, irrottaa termostaatteja tai tehdä patterien ilmauksia. Terveellinen sisäilman lämpötila on 20-22 ºC. Parhaimman yöunen saa hieman viileämmässä 19 ºC:n lämpötilassa. Jos huoneiston lämpötila lämmityskauden aikana laskee alle 19 ºC:een tai nousee yli 23 ºC:een, on asiasta syytä ottaa yhteyttä isännöitsijään. Lämpötila mitataan keskeltä huonetta tai sisäseinältä. Lämmityskauden ulkopuolella (kesäisin) asuntojen lämpötilat voivat välillä kohota epämukavan korkeiksi, koska taloissa ei asuntoja varten ole jäähdytysjärjestelmiä. Jos huoneistossa on termostaattiset patteriventtiilit, ne pitävät huoneiston lämpötilan automaattisesti tasaisena. Termostaatti pysäyttää lämmityksen tarvittaessa. Patteri voi tästä johtuen tuntua käteen viileältä lämmityskauden aikanakin. Huoneen lämmitystä voi lisätä ja vähentää patterin säätönupilla. Termostaattista patteriventtiiliä ei saa peittää verhoilla tai suurilla huonekaluilla, koska ilma voi termostaatin luona tällöin lämmetä ympäristöä enemmän ja termostaatti voi turhaan katkaista lämmityksen, vaikka huoneessa on viileää. Tee heti vikailmoitus, jos havaitset, että patterista, venttiilistä tai lämpöjohdosta vuotaa vettä. Tee vikailmoitus, jos patteri pitää häiritsevää ääntä tai lorisee. Vesijärjestelmä ja -laitteet Vuotavasta hanasta on aina heti ilmoitettava isännöitsijätoimistoon. Vuotava hana saattaa kuluttaa vettä turhaan satoja litroja kuukaudessa. Vettä käytettäessä kannattaa miettiä erilaisia keinoja, miten voi välttää turhaa kulutusta. Taloissa, joissa on huoneistokohtaiset vesimittarit, asukas maksaa yleensä vuokran lisäksi kulutuksen mukaisen vesimaksun. Muissa tapauksissa vesi sisältyy vuokraan, jolloin turha kulutus nostaa kaikkien vuokria. Pesukoneiden liitännät Huoneistojen normaali varustetaso voi vaihdella pesukoneiden liitäntähanojen osalta. Mikäli liitäntähanoja ei ole, asukas voi isännöitsijältä luvan saatuaan asennuttaa ne omalla kustannuksellaan. Asennuksessa on käytettävä ammattitaitoista lvi-asentajaa. Kaikkien vesijohtoliitäntöjen pitää olla paineenkestäviä. Pyykinpesukone ja astianpesukone Pesukoneiden toimintaa tulee aina valvoa. Koneita ei saa jättää toimimaan, kun asunnosta poistutaan. Kun kone ei ole toiminnassa, pitää vesihanan olla suljettuna, sillä jatkuva vedenpaine voi irrottaa vesiletkun ja aiheuttaa vesivuodon. Kaikista pesukoneisiin liittyvistä vesivuotojen kustannuksista vastaa asukas, ellei vuodon syy johdu kiinteistöyhtiöstä. Aika ajoin kannattaa varmistaa, etteivät liitoskohdat vuoda. Vakuutusyhtiöt suosittelevat pesu- ja astianpesukoneiden poisto- ja täyttöletkujen uusimista 10 vuoden välein ja pesukoneiden alle sijoitettavia valuma-altaita (hinta noin 17-20 ). Muutossa on kaikki hanat - myös itse hankitut - jätettävä paikoilleen. Kiinteistöyhtiö ei korvaa itse hankittujen hanojen hintaa asukkaalle. Astianpesukoneen liitäntään käytetyt vesijohtoputket on asianmukaisesti tulpattava, kun kone viedään pois. Viemärijärjestelmä ja -laitteet Keittiön viemäriin ei saa koskaan päästää mitään, mikä ei hajoa vedessä. Nestemäistä ruokaa voi kaataa viemäriin, jos se on kokonaan nestemäistä ja pysyy sellaisena. Jähmettyvää rasvaa ei saa kaataa viemäriin. Tee heti vikailmoitus isännöitsijätoimistoon, jos havaitset, että keittiön viemäreissä on vuoto. Vuotavasta wc-istuimesta/säiliöstä on aina heti tehtävä vikailmoitus, koska jatkuva vuoto aiheuttaa suuria ylimääräisiä vesikustannuksia. Wc-pönttöön ei saa heittää kissanhiekkaa, terveyssiteitä, tamponeja, vaippoja, vanupuikkoja, pumpulia, hammaslankaa, luita tai ruotoja eikä muuta viemäreitä tukkivaa ainetta tai tavaraa. Sivu 15
Vesilukot ja lattiakaivot Jos keittiön tai kylpyhuoneen vesialtaan viemäri vetää huonosti, on ensimmäinen asukkaan toimenpide vesilukon puhdistus. Jos puhdistaminen edellyttää vesilukon aukaisua, on puhdistamisen jälkeen varmistettava, että vesilukon osat on kiristetty riittävän kireälle, ettei synny vuotoja. Jos viemäri tukkeutuu kokonaan, asiasta pitää tehdä vikailmoitus. Märkätilojen lattiakaivot pitää puhdistaa vähintään kerran kuukaudessa. Likainen lattiakaivo muodostaa viemäribakteereille sillan huoneiston sisäilmaan. Lattiakaivon ja vesilukon puhdistuksessa on syytä käyttää esim. kumisia suojakäsineitä. Lattiakaivon ja vesilukon puhdistusvälineitä ei pidä käyttää muuhun siivoukseen. Lattiakaivon puhdistusohje: - ritilä nostetaan pois paikoiltaan - hiukset ja muu kiinteä jäte poistetaan - lattiakaivo ja sen osat pestään lämpimällä vedellä, pesuaineella ja harjalla - lattiakaivo desinfioidaan Lattiakaivon puhtaanapitoa voi helpottaa käyttämällä rautakaupasta saatavia kannen alle asennettavia vaihdettavia suodattimia, joka kerää esim. hiukset niin, etteivät ne pääse lattiakaivoon. Jos lattiakaivo tai vesilukko kuivuu, huoneistoon voi tulla viemärin hajua. Jos huoneistosta poistutaan pidemmäksi ajaksi, lattiakaivon tai vesilukon kuivumisen voi estää kaatamalla niihin vähän ruokaöljyä. Ilmanvaihtojärjestelmä ja -laitteet Ilmanvaihdon tarkoitus on, että huoneistoon tulee jatkuvasti sisään uutta raitista ilmaa ja käytetty huonolaatuisempi ilma poistuu huoneistosta. Toimiva ilmanvaihto on terveellisen sisäilman perusedellytys. Jos taloissa on ns. koneellinen keskitetty ilmanvaihto, poistoilmakojeet toimivat yleensä täydellä teholla tiettyyn aikaan päivästä (esim. 2-3 tuntia aamulla, päivällä ja illalla) ja muuna aikana puolella teholla. Kovalla pakkasella koneet ovat yleensä koko ajan vain puolella teholla. Raitisilmaventtiilit tai -aukot on aina pidettävä auki. Pakkasellakaan niitä ei saa täysin sulkea. Järjestelmä poistaa huoneistosta tietyn määrän ilmaa ja imee tilalle uutta korvaavaa ilmaa saman määrän. Jos raitisilmaventtiilit on tukittu, järjestelmä voi imeä huoneistoon korvausilmaa jopa viemäreistä. Jos raitisilmaventtiileitä ei ole, raitisilma otetaan huoneistoon ikkunatiivisteisiin tehtyjen aukkojen kautta. Raitisilmaventtiilit ja -aukot on syytä puhdistaa pölystä esim. imuroimalla pehmeällä suulakkeella tai harjaamalla ainakin kaksi kertaa vuodessa. Poistoilmaventtiilit on säädetty tiettyyn asentoon, jota asukas ei itse saa muuttaa. Huoneistokohtainen poistoventtiilien säätöasentojen omavaltainen muuttaminen voi sekoittaa ilmanvaihdon toimintaa talon muissa huoneistoissa pahastikin. Poistoilmaventtiilien sisään kertyy pölyä ja rasvaa. Venttiilit on syytä puhdistaa lämpimällä vedellä, pesuaineella ja harjalla ainakin kaksi kertaa vuodessa. Venttiilin saa irti ottamalla kiinni pyöreästä kehikosta ja kiertämällä sitä vastapäivään. Venttiilit kuivataan ennen paikoilleen asennusta. Ilmanvaihdon omatoimisen pikatarkastuksen voi tehdä laittamalla wc-paperinpalan poistoilmaventtiilin päälle. Jos se imeytyy kiinni venttiiliin, poistoilmaventtiilin kautta virtaa ilmaa oikean suuntaisesti. Huoneistokohtaiset ilmastointilaitteet Taloissa, joissa on huoneistokohtainen ilmastointilaite, huoltoyhtiö vaihtaa suodattimet tarpeen mukaan noin 2-4 kertaa vuodessa. Ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriöiden merkkejä Seuraavassa on lueteltu esimerkkejä ilmanvaihtojärjestelmän häiriötilan tunnusmerkeistä: - hajut ja käryt eivät poistu asunnosta kohtuullisessa ajassa - huoneistossa on voimakas viemärinhaju - ikkunoiden sisäpinta huurtuu tai jäätyy, vaikka ikkunat on suljettu kunnollisesti - kylpyhuone kuivuu hitaasti suihkun käytön jälkeen, vaikka lattia ja seinät on kuivattu lastalla käytön jälkeen ja ovi on jätetty raolleen - asuntoon tulee hajua porraskäytävästä, vaikka porrastaso-ovi (tai kaksoisovi) on suljettu kunnolla - ilma suhisee porrastaso-oven raoista tai postiluukusta - poistoventtiilit suhisevat häiritsevällä tavalla - huoneilma on pian tuuletuksen jälkeen taas tunkkaista Mikäli havaitset näitä merkkejä ilmanvaihtojärjestelmän häiriötilasta, tarkasta ensimmäisenä, että kaikki huoneistosi raitis- ja poistoilmaventtiilit ovat puhtaat. Sivu 16
Mikäli venttiilit ovat puhtaat ja tilanne säilyy ennallaan tästä huolimatta, tee vikailmoitus. Liesikuvut Useissa huoneistoissa keittiössä on liesikupu. Liesikuvun rasvasuodatin on tukkeutumisen välttämiseksi tarkastettava 1-2 kertaa kuukaudessa ja puhdistettava tarvittaessa. Rasvoittunut suodatin estää keittiön ilman vaihtumisen normaalilla tavalla ja aiheuttaa myös palovaaraa. Liesituulettimet Poistoilmakanaviin liitettäviä liesituulettimia ei asuntoihin saa asentaa. Vain aktiivihiilisuodattimella varustetut liesituulettimet, joita ei liitetä poistoilmakanavaan, ovat sallittuja. Oman liesituulettimen asennukseen on saatava isännöitsijän lupa. Suodattimen huolto kuuluu aina asukkaalle. Asukkaan oman laitteen huolto ja kunnossapito kuuluu asukkaalle. Tuuletus Huoneistoa voi tarvittaessa tuulettaa. Lämmön tuhlaamisen välttämiseksi tuuletus on suositeltavaa tehdä vähän aikaa kunnolla (5-10 minuuttia) kuin pitää ikkunoita jatkuvasti vähän auki. Huoneistoa ei saa tuulettaa porraskäytävään. Asunnon porrastaso-ovi, ulko-ovet ja huoneiston lukitus Asunnon ulko-ovet on syytä aina laittaa takalukkoon, kun asunnosta poistutaan pidemmäksi ajaksi. Asunnossa oltaessa on lukituksessa mahdollisuuksien mukaan aina pyrittävä huomioimaan, että huoneistosta pääsee hätätilanteessa ulos ilman avainta. Turvalukon, varmuusketjun ja ovisilmän voi asentaa oveen omalla kustannuksellaan. Poismuutossa on nämä asennukset jätettävä korvauksetta paikoilleen ja luovutettava varmuuslukon avaimet isännöitsijätoimistoon tai vaihtoehtoisesti asennettava turvalukon ja ovisilmän paikalle asianmukaiset peitekappaleet ja varmistettava, että varmuuslukon paikka jää siistiksi. Turvalukot ja varmuusketjut on jätettävä auki, kun huoneistoon tullaan tekemään ilmoitettuja tarkastus-, huolto- tai korjaustoimenpiteitä. Kerrostaloissa porrastaso-ovi on useimmiten kaksoisovi. Yleensä molempien tulee olla suljettuina äänien kantautumisen välttämiseksi sekä sisään että ulos päin. Kylpyhuone Kylpyhuoneen lattia ja seinät suihkun ympäristössä kehotetaan suihkun jälkeen kuivaamaan esim. kuivauslastalla. Suihkuverhon tulee kuivuessaan riippua vapaasti kaikilta osin. Kylpyhuoneen kuivumisen edellyttämää ilmanvaihtoa voi tehostaa jättämällä oven raolleen. Jatkuva kosteus, joka ei pääse kuivumaan, muodostaa otolliset olosuhteet esim. homesienten ja bakteerien kasvulle. Kylpyhuoneen lattia ja seinät suihkun ympäristössä tulee pestä pesuaineella ja harjalla tai sienellä noin kerran kuukaudessa, koska suihkun käyttäjistä irtoaa rasvaa, bakteereja ym. likaa. Myös suihkuverho on pestävä tarpeen mukaan. Kylpyhuoneen patteri on useimmiten kytketty talon lämminvesijärjestelmään ja se on kylpyhuoneen kuivumisen tehostamiseksi lämmin ympäri vuoden. Jos tällainen patteri on kylmä, vaikka venttiili on auki asennossa, on tehtävä vikailmoitus. Venttiilin tukkeutumista voi ehkäistä kääntämällä aika ajoin venttiiliä lyhyesti kiinni ja auki. Huolehdi aina, että venttiili jää auki. Talon lämmitysjärjestelmään kytketyt kylpyhuoneen patterit ovat viileitä lämmityskauden ulkopuolella. Pyykin pesuun ja kuivaamiseen suositellaan aina mahdollisuuksien mukaan talopesulan, talon kuivaushuoneiden ja pihalla olevien pyykinkuivausnarujen käyttöä, koska pyykin kuivaus asunnoissa lisää kosteus- ja mikrobivaurioiden riskejä. Kylpyhuoneiden pintoihin ei saa tehdä reikiä, joista vesi pääsee kylpyhuoneen vesieristyksen läpi talon rakenteisiin. Katso myös, mitä asumisoppaassa on kerrottu vesi- ja viemärijärjestelmistä, pesukoneista ja kosteus- ja mikrobivaurioista. Keittiö Huomioi, mitä asumisoppaassa on kerrottu jääkaapeista, pakastimista, kylmäkellareista, liesistä, astianpesukoneista, vesi- ja viemärijärjestelmästä, ilmanvaihtojärjestelmästä sekä kosteus- ja mikrobivaurioista. Sivu 17
Parveke Parveke on pidettävä aina puhtaana ja roskattomana. Talvisin on poistettava lumet. Parvekkeen pintoja ei saa vaurioittaa. Vedenpoistumisaukot on pidettävä avoimina roskista. Maalipintaisella parvekelattialla ei saa pitää märkiä mattoja, koska ne vaurioittavat maalipintaa. Parvekkeilla ei saa valmistaa lämmintä ruokaa (esim. grillaamalla). Ulkotulien käyttö parvekkeilla on kielletty. Asukkaiden parvekekukkalaatikot on sijoitettava kaiteiden sisäpuolelle niin, etteivät ne pääse putoamaan. Lemmikkieläimiä ei saa päästää kiipeilemään parvekkeilla. Parvekkeita ei ole tarkoitettu varastotiloiksi eikä jätteiden säilytykseen. Vaatteita ja liinavaatteita ei saa pudistella tai harjata kaiteiden ulkopuolella niin, että roskat ja pöly lentävät tuulen mukana alempien kerrosten parvekkeille. Tupakkajätteitä ei saa pudottaa parvekkeelta alas, koska ne aiheuttavat turvallisuusriskejä ja roskaantumista. Puurunkoisia parvekeovia ei saa pitää jatkuvasti auki, koska ne vaurioituvat. Asuntopihan ja puutarhan hoitovelvoite Asukkaat huolehtivat itse asuntoon kuuluvasta asuntopihasta (puhtaanapito, lumityöt, hiekoitus, nurmikko- ja muut vihertyöt) tehdyn sopimuksen mukaisesti. Omia istutuksia saa kesäkukkia lukuun ottamatta tehdä vain isännöitsijän luvalla. Omat istutukset jätetään poismuutossa korvauksetta paikoilleen. Asuntopihoilla ei saa säilyttää ja varastoida sinne kuulumatonta tavaraa. KIINTEISTÖN JA HUONEISTOJEN KUNNOSSAPITO Korjaus- ja kustannusvastuut Asumisoppaan lopussa liitteessä 3 on korjaus- ja kustannusvastuutaulukko, josta ilmenevät vuokranantajan ja vuokralaisen vastuut korjauksista ja niiden kustannuksista. Taulukko on vähäisiä yhtiökohtaisia poikkeamia lukuun ottamatta yhtenäinen kaupungin kaikissa aravavuokrataloyhtiöissä. Pääsääntö on, että vuokranantaja vastaa kiinteistön ja huoneistojen normaalin kulumisen aiheuttamista korjauksista ja vuokralainen vastaa aiheuttamistaan tai tarvitsemistaan korjaus- ja muutostöistä, jotka eivät johdu huoneiston normaalista kulumisesta. Asukkaan omatoimiset korjaus- ja muutostyöt Omatoimisia korjaus- ja muutostöitä saa tehdä vain vuokranantajan luvalla ja ennen niiden tekemistä on otettava yhteys isännöitsijään, joka sopii asukkaan kanssa tarvittavista asioista ja antaa tarvittavat ohjeet. Yleensä isännöitsijä tarkastaa omatoimisesti tehdyt korjaus- ja muutostyöt. Tarkastuskäynneistä voidaan laskuttaa yhtiökohtaisen käytännön mukaan. Kiellettyä on: - maalattujen seinien tapetointi - tapetin päälle maalaaminen - muiden kuin isännöitsijän kanssa sovittujen maalien, tapettien ja lattiapinnoitteiden käyttö - panelointi - lattiapäällysteen tyypin vaihtaminen ilman kiinteistöyhtiön nimenomaista kirjallista lupaa, joka vuokralaisen tulee säilyttää - reikien tekeminen kylpyhuoneen seiniin tai lattioihin Uusissa taloissa ei myönnetä lupia omatoimisille korjaus- ja muutostöille takuuaikana. Asukas vastaa omatoimisten korjaus- ja muutostöiden kustannuksista, ellei erityisestä syystä etukäteen toisin sovita. Vuokralaisen on kustannuksellaan palautettava huoneistossa tehdyt muutostyöt (esim. kiinteiden kalusteiden purku ja muutokset, huoneistoon asennetut erityisvarusteet ym.) ennalleen vuokrasopimuksen päättyessä, ellei erityisestä syystä toisin sovita. Kiinteistöyhtiö ei ota säilytettäväksi asukkaan purkamia rakennusosia tai kalusteita. Mikäli asukkaan itse tekemiä korjaus- ja muutostöitä puretaan esim. kiinteistössä tehtävän peruskorjauksen takia, ei vuokranantaja ole velvollinen maksamaan asukkaalle korvauksia. Kosteus- ja mikrobivauriot Kosteus- ja mikrobivaurioiden syntymistä on pyrittävä välttämään. Mikäli niitä tai niihin johtavia syitä ilmenee, on aina heti mieluiten kirjallisesti - tehtävä vikailmoitus. Vuokranantajan on mahdollisimman pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Sivu 18
Ohjeita asukkaille: - Tarkkailkaa putkistovuotoja. - Seuratkaa märkätilojen katto-, seinä- ja lattiapintojen kuntoa sekä tilan lämmityksen toimintaa. - Puhdistakaa ja tarkastakaa lattiakaivot säännöllisesti. - Tarkastakaa pesukoneiden liitokset aika ajoin. Uusikaa poisto- ja täyttöletkut 10 vuoden välein. - Pitäkää silmällä keittiön tiskialtaan allaskaappia ja siellä olevia vesi- ja viemäriputkistoja. - Seuratkaa, ettei jääkaappi laske alleen vettä. - Seuratkaa, ettei huoneiston seinissä tai katoissa ilmene kosteusvaurioihin viittaavia muutoksia. - Kiinnittäkää huomiota huoneiston ilmanvaihdon toimintaan. Ilmoittakaa aina heti isännöitsijätoimistoon, jos havaitsette pieniäkin vesivuotoja. Ilmoittakaa myös, jos havaitsette merkkejä kosteus- ja mikrobivaurioista tai niiden mahdollisesta syntymisestä (esim. irtoilevaa maalia tai tapettia, reikiä märkätilojen pinnoitteissa, vettä kylpyhuoneen maton alla, näkyvää puuaineksen tummumista tai lahoamista, näkyviä vesivuotoja, kosteusvaurioon viittaavia muutoksia pinnoitteiden väreissä, ummehtunutta hajua, näkyvää mikrobi- tai homekasvustoa tai merkkejä huonosta ilmanvaihdosta). Hoitakaa asiaa ensisijaisesti oman isännöitsijätoimistonne kanssa. Voitte tarvittaessa ottaa yhteyttä myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen neuvovaan ympäristötarkastajaan, puh. 7312 2760. Katsokaa lisäksi, mitä tässä asumisoppaassa on kerrottu keittiöistä, kodinkoneista, kylpyhuoneista ja vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmistä. ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN Kiinteistöyhtiön energiansäästötoimenpiteet Kiinteistöyhtiön pyrkii vaikuttamaan energian säästöön kiinteistön teknisten järjestelmien järkevällä käytöllä, energiataloudellisia teknisiä parannuksia tekemällä, asukasyhteistyöllä ja tiedottamisella. Energiaekspertti Joissakin kiinteistöyhtiöissä vuokranmääritysyksikköjen asukkaiden keskuudesta on valittu energiaeksperttejä. Energiaekspertti on luottamustoimi, johon kiinteistöyhtiö järjestää koulutuksen. Energiaekspertin tärkein tehtävä on seurata oman talon energiankulutusta, verrata tietoja vastaavien muiden talojen kulutuslukuihin sekä antaa energian säästämisestä neuvoja ja ohjeita talon muille asukkaille. Asukkaan muisti- ja vinkkilista - Ilmoita kaikista vesikalusteiden vuodoista heti. - Valitse energiataloudellisia kodinkoneita. Ohjeita saat esim. Helsingin Energialta. - Vältä turhaa veden valuttamista. - Sulje vesi suihkussa saippuoinnin ajaksi. - Vältä turhaa oleskelua suihkussa. - Vältä juoksevan veden käyttöä tiskatessa. - Käytä talopesulaa. - Jos peset pyykkiä kotona, pese mahdollisuuksien mukaan täysiä koneellisia. - Jos käytät astianpesukonetta, pese mahdollisuuksien mukaan täysiä koneellisia. - Ilmoita, jos asunnossa on liian lämmintä lämmityskaudella. - Vältä jatkuvaa tuuletusta. - Säädä pattereiden lämmitystehoa tarvittaessa. - Älä peitä termostaattisia patteriventtiileitä verhoilla, huonekaluilla tms. - Muista vaatetuksen - erityisesti sukkien - käyttö, jos huoneistossa tuntuu sinusta viileältä, vaikka sisäilman lämpötila on yleisesti katsoen hyväksyttävä. - Ilmoita vetoisuudesta. - Vältä kaikkea turhaa sähkön käyttöä kotona (esim. valojen, kylmälaitteiden, lieden, viihde-elektroniikan ym. osalta). - Älä päästä huurretta ja jäätä kertymään kylmälaitteiden sisäpinnoille. - Huolehdi kylmälaitteiden takaseinän lauhduttimien puhdistamisesta. - Käytä energiataloudellisia lamppuja. - Käytä ruuan valmistuksessa lieden levyyn nähden oikean kokoista keittoastiaa. - Käytä keittoastiassa kantta. - Pienennä levyn tehoa kiehumisen alettua. - Hyödynnä uunin esilämmitys ruokien ja leivonnaisten valmistuksessa, jos mahdollista. - Jos sinulla on mikroaaltouuni, käytä sitä pienten ruokamäärien sulatukseen ja kuumentamiseen. - Anna ruuan jäähtyä huoneenlämpöiseksi ennen kuin siirrät sen jääkaappiin. - Pakkaa ja jäähdytä tuotteet ennen pakastimeen panoa. - Sulata pakasteet jääkaapissa. TURVALLISUUS Kiinteistön turvallisuussuunnitelma Asuinrakennuksiin tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla oleviin rakennuksiin tai rakennusryhmiin, joissa on yhteensä vähintään viisi asuinhuoneistoa, on pelastustoimiasetuksen perusteella laadittava turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelmassa on selvitettävä: Sivu 19
- vaaratilanteet ja niiden vaikutukset - toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi ja suojautumismahdollisuudet - suojeluhenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun henkilöstön perehdyttäminen suunnitelmaan - tarvittava suojelumateriaali - suunnitelma toiminnasta erilaisissa onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia Jokainen on lain mukaan velvollinen valvomaan, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon tai muun onnettomuuden ehkäisemiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Mm. talon järjestyssäännöissä on useita turvallisuutta edistäviä säännöksiä ja määräyksiä. Lain mukaan myös jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen, tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimintaan. Paloturvallisuus Alla on koottu muistilista kodin ja kiinteistön paloturvallisuusasioista: - Sähkölaitteiden asennukset ja korjaukset on teetettävä alan ammattilaisella. - Huonokuntoisia sähkölaitteita ei saa käyttää. - Sähkölaitteet irrotetaan pistorasiasta vetämällä pistotulpasta, ei johdosta. - Valaisimissa ei saa käyttää vahvempaa lamppua kuin laitteeseen on merkitty. - Päälle unohtunut sähkölevy tai silitysrauta voi aiheuttaa tulipalon. - Jääkaappi, pakastin ja televisio on sijoitettava niin, että niiden ympärille jää vapaata tuulettuvaa ilmatilaa. Laitteet on ulkopuolelta imuroitava pölystä tarvittaessa. Laitteiden päällä ei saa polttaa kynttilöitä tms. - Sähköpattereita tai sähkötoimisia lisälämmittimiä ei saa peittää. - Tupakoijien pitää välttää tupakointia sisällä. Sisällä tupakoitaessa on erityisesti vältettävä tupakointia makuulla väsyneenä sekä alkoholin tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena. - Kynttilöitä ei saa polttaa kirjahyllyssä eikä muutoin niin, että niiden lähellä on syttyvää materiaalia. Alustan pitää olla palamaton. - Järjestyssääntöjen mukaan talon yhteisissä tiloissa ei saa säilyttää paloherkkiä eikä vaarallisia aineita. - Rappukäytävissä ja varastotilojen käytävillä ei saa säilyttää mitään. - Rakennuksen lähelle johtavaa ajoväylää ei saa tukkia väärin pysäköimällä tai muulla tavalla. - Palo-osastojen väliset ovet on yleisissä ja yhteisissä tiloissa pidettävä suljettuina. - Asuinhuoneistojen palovaroittimet on pidettävä toimintakunnossa. - Tuhopolttoja voi estää pitämällä silmällä vieraiden liikkeitä kiinteistössä ja pitämällä kellarit, ullakot ja varastotilat lukittuina. Lastenrattaat tai muu palava materiaali porrashuoneissa houkuttelee tuhopolttoihin. - Varastotilat on pidettävä siisteinä. - Kotiin voi hankkia alkusammutusvälineitä (sammutuspeite, jauhesammutin, sankoruisku). Niiden käyttö on opeteltava ja sammuttimet on huollatettava teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksymässä huoltoliikkeessä. - Jos kodinkone syttyy, ensimmäisenä pitää irrottaa pistotulppa pistorasiasta. Palon voi tukahduttaa sammutuspeitteellä, paksulla matolla tai jauhesammuttimella. - Lapsia koskevat ohjeet ovat lasten turvallisuuden muistilistassa. Tulipalon syttyessä: 1) pelasta 2) tee hätäilmoitus 112 (älä sulje puhelinta ilman lupaa) 3) sammuta 4) rajoita (sulje ovet savun tai palon leviämisen estämiseksi) 5) opasta palokunta paikalle ja järjestä pääsy kohteeseen. Toimenpiteiden järjestys voi vaihdella tilanteen mukaan. Ihmisten turvallisuutta ei saa koskaan vaarantaa. Palovaroitin Asukkaalla on lakisääteinen vastuu asuntoon lakisääteisesti kuuluvasta palovaroittimesta ja sen jatkuvassa toimintakunnossa pysymisestä. Helsingin kaupungin aravavuokrataloyhtiöt ovat asentaneet kaikkiin asuntoihin lakisääteiset palovaroittimet. Kiinteistöyhtiö on jakanut palovaroittimien käyttöohjeet asuntoihin. Yksikerroksisessa huoneistossa on oltava vähintään yksi palovaroitin ja kaksikerroksisessa asunnossa palovaroitin kummassakin kerroksessa. Asukkaalle kuuluvat palovaroittimen toiminnan tarkastukset sekä paristojen vaihto tarvittaessa. Kiinteistöyhtiön palovaroittimessa havaitusta viasta on viipymättä tehtävä vikailmoitus. Sivu 20