Säännöllisen synnytyksen hoitaminen Synnyttäjän vastaanottaminen Synnytyspäivystyksen kätilö tuo synnyttäjän synnytyssaliin synnytystä varten valmisteltuna tai synnytysvalmistelut tehdään synnytyssalissa. Valmisteluihin kuuluvat: ulkotutkimus, sikiön sykkeen rekisteröinti, sisätutkimus, verenpaineen ja lämmön mittaus, virtsan valkuaisen tarkistus ja peräruiskeen anto. Synnyttäjä vaihtaa halutessaan sairaalavaatteet päälle. Synnyttäjä ja tukihenkilö ohjataan synnytyshuoneeseen. Näytetään wc, suihku, radio ja soittokellon toiminta. Tukihenkilön wc sijaitsee synnytyspäivystyksessä. Hänellä on mahdollisuus halutessaan keittää kahvia ja säilyttää eväitään jääkaapissa. Synnyttäjälle varataan juomista ja apupöydälle varataan oksennuspussi. Keskustellaan synnyttävän perheen toiveista ja ajatuksista synnytyksen hoidosta. Toiveet kirjataan synnytystietojärjestelmä ipanaan seuranta ja tapahtuma sivulle. Synnytyshuoneeseen tulostetaan synnyttäjän perustutkimukset kooste ja DIPP-kaavake, johon on laitettu äidin henkilötunnus- ja osoitetarra valmiiksi. Synnytyshuoneen valmistelu synnytystä varten Sikiötarkkailua varten varataan tavallinen ktg-laite tai STAN ja sikiöstetoskooppi. Synnytystä hoitava kätilö tarkistaa, että synnytyshuoneessa on tarvittavat lääkkeet, infuusionesteet, steriili vesipullo, desinfektioaineet ja hoitovälineet. Uudelleenkäytettäville hoitovälineille (esim. Kobacin neula, sikiökalvojenpuhkaisukoukku) ja särmäisjätteille varataan kaarimalja. Käytetyt neulat laitetaan välittömästi niille tarkoitettuun särmäisjäteastiaan, joka on jokaisessa synnytyshuoneessa. Synnytyksen hoitoa varten varataan apupöydälle napavälineet, imukatetri ja yhdistäjä ja alusastia. Sisätutkimusta varten on Ceridalöljyä. Jälkeisiä varten varataan mustamuovipussi, johon laitetaan TSHja DIPP-putket, kapillaari ja neula ph:n ottoa varten. Tarkistetaan imun toimivuus. Tarvittaessa pistoke yhdistetään ilmaventtiliin ponnistusvaiheen alkaessa. Synnytyssänky suojataan kertakäyttöisellä poikkilakanalla ja massavaipalla. Vastasyntynyttä varten varataan pari massavaippaa ja välilihan tukemista varten tukiliina. Vastasyntyneen hoitovälikkö tarkistetaan samalla (vaatteet, vaipat, Konakion-ampullat, ruiskut, neulat, stetoskooppi, happisaturaatiomittari, lämpömittari, mittanauha, kammat, harjat ja apgar-laput). Synnyttäjän tarkkailu avautumisvaiheen aikana Synnytyksen kulku kirjataan ipana synnytystietojärjestelmään ja ktg-seurantaan (Milou-järjestelmä) tehdään tarvittavat merkinnät. Sikiön sykettä ja supistuksia seurataan koko synnytyksen ajan. Avautumisvaiheen aikana, jos synnyttäjä ei tarvitse lääkkeellistä kivunlievitystä ja sikiön sykekäyrä on moitteeton, voidaan seurata sikiön sykettä sikiöstetoskoopilla 15-20 min. välein. Milou-järjestelmään pitää kuitenkin rekisteröityä vähintään 15 min. pituinen sykekäyrä kahden tunnin välein. Supistuksien voimakkuutta ja tiheyttä
seurataan joko ulkoisella tai sisäisellä supistusanturilla. Sisäistä supistusseurantaa käytetään tarvittaessa, etenkin jos synnyttäjä on obeesi, synnytys ei edisty, supistuksien todellista tehoa halutaan mitata tarkasti tai oksitosiinin vastetta halutaan mitata. Synnytyksen aikana seurataan tarvittaessa verenpainetta ja lämpöä. Hoitavan kätilön tehtävä on huolehtia synnyttäjän virtsarakon tyhjentymisestä. Mikäli synnyttäjä ei onnistu itse virtsaamaan, hänet katetroidaan. Synnyttäjän kipua seurataan VASmittauksella, joka kirjataan ipanaan. Ei lääkkeellinen kivunlievitys: Synnyttäjä voi liikkua ja vaihtaa asentoa synnytyshuoneessa toiveittensa mukaan. Apunaan hän voi käyttää suihkua, ammetta, lämpöpakkauksia, terapiapalloa, keinutuolia, tens-laitetta ja tukihenkilön antamaa hierontaa. Kätilö voi antaa aqua-rakkuloita tai injektioita kipua helpottamaan. Lääkkeellinen kivunlievitys: Avautumisvaiheen alkuvaiheessa, kun synnytys ei ole vielä kunnolla käynnissä, kätilö voi antaa Petidin, Oxynorm tai Tramal kipulääkkettä lihakseen. Ennen lääkityksen antoa otetaan ktg-käyrä, jonka tulee olla moitteeton. Ilokaasua voidaan käyttää koko synnytyksen ajan. Sikiön sykettä ja supistuksia seurataan ktg-rekisteröinnillä.paracervikaalipuuduksen laittaa synnytyslääkäri. Pääsääntöisesti sikiölle asetetaan sisäinen sykeseuranta ennen puudutuksen laittoa. Parakervikaalipuudutus voidaan antaa myös ulkoisen rekisteröinnin aikana, eikä kalvojen puhkaisu ole edellytys PCP:n antamiselle. Puudutuksen onnistumista seurataan VAS-mittauksella. Epiduraalipuudutuksen ja spinaalipuudutuksen laittaa anestesialääkäri. Kätilöllä on lupa pyytää molemmat puudutukset hyvin rekisteröityvällä ulkoisella ktg-seurannalla. Sikiön sydänääniä ja supistuksia seurataan ktg-rekisteröinnillä. Puudutuksen onnistumista seurataan VAS-mittauksella. Avautumisvaiheen etenemistä seurataan tutkimalla kohdunsuun avautumista, sikiön kulkua synnytyskanavassa ja tarjoutuvan osan laskeutumista. Tutkimus merkitään Milou-ohjelmaan ja Ipanaan status sisätutkimus sivulle. Kun lapsivesi menee, kirjataan ipanaan (samalle sivulle kuin edellä) ajankohta, lapsiveden väri, haju ja määrä. Lääkäri tai kätilö puhkaisee tarvittaessa sikiökalvot ja kirjaa toimenpiteen ipanaan. Kätilön puhkaistessa sikiökalvot tulee pään olla tarjoutuvana osana ja kiinnittyneenä lantiossa. Kätilö voi halutessaan laittaa sikiölle sisäisen sykeseurannan, saatuaan siihen koulutuksen. Kohdunsuun tulee olla 4 cm auki, tarjoutuvan osan tulee olla kiinnittynyt ja lakisauman asento ja aukileiden sijainti pitää olla selvillä. Sisätutkimuksen tulos merkitään Ipanaan. Synnyttäjälle annetaan tarvittaessa kevyttä välipalaa tai hän voi syödä omia eväitä, tarvittaessa laitetaan ravintoinfuusio (Glucos 10 %/500ml). Ponnistusvaiheen hoito Ponnistusvaiheen alkamista voi odotella jonkun aikaa. Seurataan sikiön sykekäyrää ja huolehditaan supistusten voimakkuudesta. Seurataan sikiön tarjoutuvan osan laskeutumista, lakisauman asentoa ja synnyttäjän jaksamista. Aktiivisen ponnistusvaiheen alkaessa hoitavan kätilön tulee huolehtia siitä, että synnyttäjän virtsarakko on tyhjä. Kätilö arvioi onko katetrointi tarpeellinen. Synnytyshuoneen ilmapiiri tulisi säilyä rauhallisena ja synnytystapahtumaa kunnioittavana. Vältetään hälinää ja kirkkaita valoja. Pääsääntöisesti aktiivinen ponnistaminen on syytä aloittaa, kun kohdunsuu on ollut tunnin täysin auki. Ponnistusasennon vaihtoehtoja ovat: puoli-istuva asento, kylkiasento, konttausasento, kyykkyasento, pystyasento, jakkara (tukihenkilön tukiessa) tai poikkipöytä. Hoitava kätilö arvioi ponnistusvaiheen
etenemistä ja antaa tarvittavia ohjeita synnyttäjälle ja tukihenkilölle. Aktiivisen ponnistusvaiheen pitkittyessä (30 60 min.) konsultoidaan lääkäriä. Vastasyntynyttä varten laitetaan hoitohuoneeseen lämpölamput päälle. Varataan vaatteet, pyyhe ja kapaloliina. Synnytyshuoneeseen varataan Konakion 1mg ampulla ruiskuun vedettynä (huom. k- vitamiiniprofylaksian annostusohje) ja Apgar-lappu. Synnyttäjälle vedetään valmiiksi ruiskuun kohtua supistavat lääkkeet Methergin 0.2 mg/ml ja Syntocinon 8,3 mikrog/ml ampullit. Lääkkeet vedetään samaan ruiskuun ja pistetään lihakseen. Verenpainepotilaille annetaan ainoastaan Syntocinon 16,6 mikrog (=2 ampullia). Hoitavan kätilön tulee varmistaa imun toiminta. Kätilö laittaa napavälinepakkaukseen välilihan puudutusta ja leikkausta varten puudutusainetta. Tarvittaessa väliliha puudutetaan ja leikataan. Tukihenkilö kutsuu soittokellolla avustavan kätilön/lastenhoitajan paikalle hoitavan kätilön pyynnöstä. Synnytyksen hoitoa varten varataan tarvittava määrä massavaippoja synnyttäjän alle ja lapsen kuivaamiseen. Välilihan tukemiseen varataan tukiliina. Alusastia nostetaan sängyn jalkopäähän, josta se laitetaan pään synnyttyä synnyttäjän pakaroiden alle ja autetaan lapsi ulos. Vastasyntynyttä ei ole tarpeen rutiininomaisesti imeä. Jos vastasyntyneellä on hengitysvaikeutta tai hän ei hengitä, tulee hengitystiet puhdistaa imemällä. Ensin imetään suu ja nielu, sitten sieraimet. Liian syvää imua on syyttä välttää haitallisen vagaalisen heijasteen vuoksi. Vihreästä lapsivedestä syntyvän lapsen rutiininoimaista imemistä pään synnyttyä ei tule tehdä. Jos lapsivesi on vihreää tai sitä ei näy lainkaan, hoitavan kätilön tulee varautua vastasyntyneen hengitysteiden imemiseen. Kätilö yhdistää imuletkun pistokkeeseen, varaa steriiliä vettä kertakäyttökuppiin, laittaa imun päälle ja tarkistaa imun toimivuuden. Huonokuntoinen vihreästä vedestä syntynyt lapsi imetään tarvittaessa syntymän jälkeen. (Käypä hoito suositus Vastasyntyneen elvytys, päivitys 2013) Vastasyntyneen sukupuoli näytetään äidille ja tukihenkilölle. Napanuora suljetaan, sidotaan napalenkillä ja katkaistaan äidin jalkopäässä. Napatynkä puhdistetaan kuivalla taitoksella. Vastasyntyneelle annetaan oikeaan reisilihakseen Konakion 1 mg injektio. Avustavan kätilön/lastenhoitajan tehtäviin kuuluu laittaa Apgar-kello päälle, katsoa päätteeltä lapsen syntymäaika ja kirjata tiedot sekä Apgar-lappuun että ipanaan--> syntymä sivulle. Apgar-kellosta katsotaan myös aika, jolloin napanuora katkaistaan (kts. erillinen ohje). Se laitetaan ipanaan sille varatulle paikalle, lapsen tiedot- sivulle. Avustava kätilö/lastenhoitaja antaa kohtua supistavan lääkkeen lihakseen lapsen synnyttyä. Hoitava kätilö arvioi lapsen voinnin Apgar-pisteillä 1 ja 5 minuutin iässä. Huonokuntoiselle lapselle annetaan pisteet myös 10 tai 15 minuutin iässä. Napanuorasta otetaan syntymän jälkeen arteria ph-näyte. Laskimo ph-näyte otetaan, jos vastasyntynyt saa 6 Apgar-pistettä tai sen alle. Avustava kätilö/lastenhoitaja vie näytteen analysaattoriin ja kirjaa vastasyntyneen ja ph-tulokset ipanaan. Samalla hän ottaa vastasyntyneelle henkilötunniste-tarrat ja laboratorionäyte-tarrat. (TSH, korvaviljely, PAD) Ipana-ohjelma luo vastasyntyneelle tilapäisen henkilötunnuksen, joka näytetään vanhemmille ja laitetaan vastasyntyneen vasempaan nilkkaan. Hoitavava kätilö peittelee vastasyntyneen vatsalleen tai
oikealle kyljelle äidin vatsan päälle ja huolehtii, että vastasyntyneen pää on hyvin suojattu. Hänet autetaan rinnalle ennen pesua ja punnitusta. Ensi-imetyksen jälkeen vastasyntynyt mitataan, punnitaan, pestään ja puetaan. Vastasyntyneestä mitataan happisaturaatio vasemmasta jalasta 1.5 2 tunnin iässä. Hoitava kätilö huolehtii vastasyntyneen tiedot ipanaan. Tukihenkilö saa vastasyntyneen syliinsä, kun hänet on puettu. Huonokuntoinen lapsi siirretään välittömästi syntymän jälkeen vastasyntyneen elvytyshuoneeseen, kutsutaan lastenlääkäri paikalle ja aloitetaan tarvittavat elvytystoimenpiteet. Jälkeisvaiheen hoito Hoitava kätilö ottaa napanuorasta tarvittavat verinäytteet: ph, TSH ja DIPP. Istukka voidaan ulosauttaa, joko painamalla tai aktiivisesti synnyttämällä ( controlled cord traction ). Control cord traction: Napanuora suljetaan kocherilla läheltä perineumia. Toisella kädellä pidetään kiinni kocherista ja toisella kädellä tuetaan kohtua symfyysin päältä ylöspäin. Pidetään yllä kevyttä vetoa napanuorasta ja odotetaan kohdun supistumista. Supistuksen alkaessa vedetään hellävaraisesti napanuorasta pitäen toisella kädellä yllä kohdun tukemista. Synnyttäjä saa halutessaan ponnistaa. Mikäli istukka ei irtoaa 30 40 sekunnin aikana, napanuorasta vetäminen lopetetaan. Odotetaan seuraavaa supistusta ja toimenpide toistetaan. Pelkästään napanuorasta vetäminen ilman kohdun tukemista ei ole sallittua. Kohtu tyhjennetään verestä painamalla jälkeisten synnyttyä. Hoitava kätilö tarkistaa jälkeiset ja kirjaa tiedot ipanaan. Synnytyksen jälkeen hoitava kätilö tarkistaa episiotomian ja/tai repeämät. Episitomian/repeämän ompelua varten synnyttäjän pakaroiden alle alusastian päälle laitetaan steriili liina. Levitetään ompeluvälineet, ompelulanka, häntätufferi, steriilejä taitoksia, puudusainetta 10 tai 20 ml:n ruiskuun ja puudutusneula. Ompelussa noudatetaan aseptista työtapaa. Ommeltaessa poikkipöydässä käytetään apupöytää. Episiotomia ommellaan käyttäen patjaompeleita, knoppeja tai jatkuvaa ommelta. Lääkäriä pyydetään ompelemaan, jos episiotomia tai repeämä ovat suuria. Tämän jälkeen tarkistetaan kohdun supistuneisuus kohtua painamalla ja suoritetaan alapesu. Synnytyksen jälkeinen seuranta synnytyssalissa Äidin ja vastasyntyneen vointia seurataan synnytyshuoneessa 2-3 h synnytyksen jälkeen. Äidiltä otetaan verenpaine, pulssi ja lämpö. Kohdun supistuneisuutta ja verenvuotoa tarkkaillaan ja merkitään ipanaan. Synnytyksen jälkeen äiti menee suihkuun ja perheelle tarjotaan välipalaa. Synnytys käydään läpi perheen kanssa ja keskustelu kirjataan ipanaan seuranta ja tapahtumat- sivulle tai hoitotyövointi sivulle. Hoitava kätilö antaa raportin lapsivuodeosastolle ja samalla tarkistaa, että kaikki tarvittavat tiedot ovat ipanassa ja tekee siirron Oberonissa. Avustava kätilö luo Oberonissa vastasyntyneen synnytyssaliin
Voinnin mukaan äiti joko kävelee tai hänet siirretään sängyllä/paareilla/pyörätuolilla lapsivuodeosastolle.