Kainuun edunajamisen hankeluetteloon esitettävät hankkeet 1. Hankkeet, jotka ovat pääsääntöisesti sellaisia, joiden toteutuminen edellyttää valtion rahoitusta tai maakunnan ulkopuolella tehtäviä päätöksiä: 1.1. Ylä-Kainuun palveluterminaalin rakentaminen ja Kontiomäki Suomussalmi välisen radan kunnostaminen Kustannusarvio: Palveluterminaali: 5 milj. euroa Radan kunnostaminen: 2, 5 milj. euroa Kajaanin ja Kemijärven puunjalostustehtaiden lakkauttamisen myötä puuta kuljetetaan Ylä-Kainuusta satoja kilometrejä aiempaa kauemmas. Tällä hetkellä Suomussalmen puut kuljetetaan osin rautatiekuljetuksin ja osin rekka-autoilla. Rekkakuljetukset eivät kuitenkaan ole kilpailukykyisiä yli 100 kilometrin matkalla ja tästä syystä puuta jää korjaamatta. Tämä vaikuttaa keskeisesti myös raakapuun hintaan Ylä- Kainuussa. Nykyisen ratayhteyden ongelmana on alhainen kuljetusnopeus ja ohituspaikkojen puuttuminen sekä epäkäytännöllinen puunlastauspaikka Suomussalmen keskustassa. Epäkäytännöllinen puunlastauspaikka ja huonokuntoinen rata ovat tällä hetkellä esteinä kuljetusmäärien lisäämiselle, jolle metsäyritysten mukaan on selkeästi tarvetta. Ylä-Kainuuseen Suomussalmelle tarvitaan mahdollisimman pian uusi toimiva palveluterminaali rautatiekuljetuksia varten. 1.2. Hossan kansallispuiston perustaminen Kustannusarvio: 0,5 milj. euroa Yksi Suomussalmen kunnan elinkeinojen kehittämisen ja kunnan elinvoimaisuuden säilyttämisen painopistealueista on luontomatkailun kehittäminen. Tällä hetkellä Hossa on Kainuun merkittävin luontomatkailukohde. Hossa on nimetty mm. vuonna 2011 vuoden retkikohteeksi ja kesällä 2014 Yle Luonnon parhaaksi luontokohteeksi. Hossan tulevaisuus halutaan turvata kansallispuisto-statuksella. Hossassa on asuttu heti jääkauden jälkeen. Vanhimmat retkeilyalueelta löydetyt asuinpaikat ovat lähes 10 000 vuotta vanhoja. Suomen pohjoisimmat kivikautiset kalliomaalaukset Somerjärven Värikalliossa ja Julma-Ölkyllä ovat kansallisaarteita. Hossa on vesireittien risteys ja entinen valtaväylä Pohjanlahden ja Vienanmeren välillä. Hossan rikkaaseen kulttuuriperintöön kuuluvat kalastuksen, metsästyksen,
poronhoidon, tervanpolton, karjanhoidon, maanviljelyn, savottakulttuurin ja uiton jäljet. Alue on valtakunnallisesti merkittävä erityisesti karujen mäntyvaltaisten luonnonmetsien sekä sisävesien luontotyyppien suojelun kannalta. Osa harjuista on määritelty valtakunnallisesti arvokkaiksi harjukokonaisuuksiksi. Harjut ja kirkasvetiset suppalammet ovat ominaisinta Hossaa. Retkeilyalueen maapinta-alasta noin puolet kuuluu harjualueeseen ja alueen metsistä on boreaalisia luonnonmetsiä noin 80 %. Alueella on edustavia aapasoita ja runsaasti lähdesoita sekä -lettoja, jotka täydentävät omalta osaltaan Kainuun soidensuojeluverkostoa. Alue on monen lintudirektiivin 1 -liitteen lajin elinaluetta. Vesien partailla elää elinvoimainen saukkokanta. Hossan metsissä liikkuu suurpetoja. Retkeilyalueen kalastoon kuuluu luonnontilaisia taimen-, tammukka- ja harjuskantoja. Hossan alueen kehittäminen edelleen kansainvälisesti merkittäväksi luontomatkailukohteeksi edellyttää retkeilyalueen statuksen muuttamista kansallispuistoksi. 1.3. Tieverkoston kehitystarpeet Kustannusarvio 10 15 milj. euroa Joukokyläntie Ylä-Kainuun puuterminaalin rakentaminen Pesiölle tai Vähän alueelle edellyttää Joukokyläntien (yhdystie 8950) parantamista valtatie viiden ja uuden puuterminaalin välisellä matkalla. Puuterminaalin rakentaminen lisää merkittävästi tieosan raskasta liikennettä. Tien kantavuudessa, poikkileikkauksessa ja geometriassa on puutteita. Myös tieosalla oleva radan ylittävä silta on vaarallisen kapea. Seututien 912 Suomussalmi Heinilä muuttaminen kantatieksi ja parantaminen kantatietasoiseksi Seututie 912 on Suomussalmen ja Kuhmon välinen yhdystie, jonka vaikutuspiirissä on myös Kostamuksen kaupunki. Tien luokan muutos sekä parantaminen edesauttavat Kainuun tasapainoista kehittämistä ja turvaavat myös Vartiuksen kautta kulkevaa rajanylitysliikennettä. Puolanka Utajärvi tien perusparantaminen Palvelee Suomussalmen, Hyrynsalmen ja Puolangan matkailukohteita sekä yhteyksiä Oulun seudulle.
1.4. Arktiset Aromit / luonnontuotealan kehittäminen Kustannusarvio: 2,196 milj. euroa vuosina 2015-2020 Luonnontuotealan kansantaloudellinen merkitys kasvaa. Marjoja poimitaan kaupallisesti 16-20 milj. kg, minkä lisäksi 30-35 milj. kilon kotitalouspoiminta edistää lähiruoan käyttöä ja vähentää hedelmien tuontitarvetta runsaalla 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Marja-ala työllistää 1 500 2200 ihmistä. Sieniä poimitaan hyvinä satovuosina kaupallisesti yli 1 milj. kiloa ja kotitalouksiin 5 10 milj. kiloa. Metsäsienten kotitalous- ja kaupallisen talteenoton arvo on noin 106 milj. euroa ja metsämarjojen yli 200 milj. euroa. Yrttien ja erikoisluonnontuotteiden arvo on noin 22 milj. euroa. Luonnonmarjojen, sienten ja yrttien merkittävintä poiminta- ja yritystoiminnan aluetta on Itä- ja Pohjois-Suomi. Valtaosa poimintatulosta, ensiostajista, marja- ja sienitukkureista ja jalostusyrityksistä sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ala työllistää pääosin Itä- ja Pohjois-Suomen yrityksiä. Tämän lisäksi muut pohjoisen luonnosta saatavat tuotteet, kuten poro, riista, järvikala, hunaja ja luonnontuotteiden kytkentä matkailuun, heijastuvat positiivisesti aluetalouteen. Arktiset Aromit ry on vuodesta 1993 alkaen kehittänyt hanketoimintana luonnontuotealaa. Tulokset ovat olleet hyviä ja yhdistys on maailmalla arvostettu ja saanut Suomessa useita valtakunnallisia tunnustuspalkintoja. Hankkeet ovat painottuneet luonnontuotealan verkottumiseen, alan neuvonnan, koulutuksen ja laatuketjun kehittämiseen sekä kansainväliseen tiedotukseen. Tarve on suurempi kuin mihin yhdistyksen nykyiset resurssit riittävät. Mm. elintarvikelainsäädännön, opetuksen, laatunormistojen, rahoitusten ja tutkimustoiminnan nopeat muutokset vaativat lisää resursseja, jotta luonnontuoteala voisi kehittyä alan mahdollisuuksien mukaisesti. Esimerkiksi Kanadassa ja USA:ssa luonnontuotealan kehittämistä tuetaan pysyvästi. Suomessa luonnontuotealalle tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistyötä, joka tekee tuotekehitystä ja markkinointia palvelevia kartoituksia, tuottaa tiedotusmateriaalia, harjoittaa kansainvälistä menekinedistämistä sekä ylläpitää kotimaassa luonnontuotteiden talteenotto- ja käyttöperinteen säilymistä. Arktiset Aromit ry on hankkeissaan tehnyt yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa ja kansantajuistanut tutkimusta alan yritysten, tiedotusvälineitten ja aluehankkeiden tarpeisiin. Yhteistyöhön on saatu mukaan myös kaikki keskeisimmät neuvontajärjestöt ja huomattava osa kansanterveysjärjestöistä. Luonnontuotealan hanketoimintaa pitkäjänteisempään kehittämistyöhön Arktiset Aromit ry:n varsinaiseen toimintaan tarvitaan vuositasolla 366 000 euron rahoitus, mikä kuuden vuoden ohjelmajaksolla tekee 2,196 milj. euroa. Akateemisia työntekijöitä rahoituksella työllistetään kaksi. Lisäksi tarvitaan julkaisusuunnittelijan ja toimistosihteerin palkkakustannukset.
1.5. Koillinen raideliikenneyhteys välillä Kontiomäki Suomussalmi Taivalkoski- Salla Kustannusarvio: 66 miljoonaa euroa Nykyinen käytössä oleva ratayhteys palvelee metsäteollisuuden tarpeita Kontiomäki-Pesiökylä-Ämmänsaari välillä. Pesiökylä-Taivalkoski rataosalta on lakkautettu liikenne v. 2003. Taivalkosken Mustavaaran kaivoksen rakentaminen käynnistyy arviolta vuonna 2016 ja varsinainen kaivostoiminta on tarkoitus aloittaa vuonna 2018. Kaivoshanke on mukana Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa. Pesiökylä-Taivalkoski rataosuuden kunnostaminen ja käyttöönotto on mukana Kainuun maakuntaohjelmassa. Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy on tehnyt v. 2009 alustavan selvityksen uudesta Taivalkosken-Kuusamon-Sallan välisestä koillisen ulottuvuuden radasta. Liikenneviraston vuonna 2011 tekemän alustavan kustannusarvion mukaan Kontiomäki-Taivalkoski välin kunnostaminen maksaisi noin 66 miljoonaa euroa. Uuden radan rakentaminen Taivalkoskelta Mustavaaran kaivokselle ja edelleen Kuusamoon ja mahdollisesti Sallaan saakka maksaisi noin 1,5 2 miljoonaa euroa kilometriltä. Uudet ratayhteydet palvelisivat erityisesti metsäja kaivannaisteollisuuden tarpeita, mutta sitä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää myös matkailuliikenteessä Kainuun ja Itä-Lapin kohteisiin. Kyseessä on vaiheittain ja pitkällä aikavälillä toteutettava hankekokonaisuus. Kainuun ja Koillismaan elinkeinoelämän, työllisyyden ja yleisen elinvoimaisuuden kannalta on välttämätöntä, että rautatieyhteys Kontiomäeltä Taivalkoskelle peruskorjataan. 2. Kunnan omat hankkeet, joihin tarvitaan ulkopuolista rahoitusta: 2.1. Keskustan kehittäminen Kustannusarvio: 1 milj. euroa Hankkeeseen sisältyy keskustan kehittämissuunnitelman perusteella tehtävät infrastruktuurin rakenteet. Niitä ovat mm. caravanalueen rakentaminen valtatie viiden varteen ja kevyenliikenteen sillan rakentaminen Emäjoen yli. Matkailuvaunualueen rakentaminen keskustan palvelujen piiriin parantaa alueen vetovoimaa ja lisää taajaman palvelujen kysyntää. Sillan rakentaminen Emäjoen yli parantaa keskustan kevyenliikenteen yhteyksiä ja liikenneturvallisuutta.
2.2. Kesäteatterin kehittäminen Kustannusarvio: 0,5 milj. euroa Suomussalmen kesäteatteri on yksi Suomen suurimmista. Ammattilaisvoimin johdetusta harrastajateatterista on tullut tunnettu ympäri Pohjois-Suomen ja katsojaluvut ovat viime vuosina vaihdelleet 7 000 ja 10 000 välillä. Kesäteatterin katsomo ja näyttämö rakennettiin 1980-luvun alussa Suomen kansallisoopperan vierailua varten ja sen rakenteet ovat korjauksen tarpeessa. Teatteri on yksi Suomussalmen kesäisistä vetovoimatekijöistä ja teatteritoiminnan välilliset vaikutukset paikkakunnan yrityksiin ovat tuntuvat. Uusittu katsomo ja teatterikatos palvelevat myös muita suuria yleisötapahtumia järjestäviä tahoja, antaa puitteet suurille yleisötapahtumille ja monipuolistaa alueen tarjontaa. Runsassateiset säät ilman katosta ovat suuri riski tapahtumien onnistumiselle ja tämän vuoksi yhä useammat kesänäyttämöt ovat jo katettuja. 3. Ehdotuksia tulevaan hallitusohjelmaan: 3.1. Koko maan tasapainoinen kehittäminen Suomi on matkalla kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa ja kestävää taloutta. Tämän toteuttamisessa kestävällä biotaloudella on keskeinen rooli. Runsaiden uusiutuvien luonnonvarojensa, korkeatasoisen osaamisensa ja teollisten vahvuuksiensa ansiosta Suomella on erinomaiset edellytykset olla biotalouden edelläkävijä maailmassa. Biotaloudella voidaan parantaa Suomen taloutta ja työllisyyttä sekä suomalaisten hyvinvointia. Suomen ensimmäisen kansallisen biotalousstrategian visio on, että biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. Tulevaan hallitusohjelmaan on ehdottomasti sisällytettävä linjaus siitä, että koko maata kehitetään tasapainoisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että otetaan huomioon kunkin alueen omat vahvuudet ja osaaminen sekä hyödynnetään mm. luonnonvarat mahdollisimman lähellä alkuperäistä sijaintiaan. 3.2. Yritysten kuljetustukien säilyttäminen Kuljetustuen kokonaismäärä valtion budjetissa on pieni, mutta sen merkitys on suuri niille yrityksille, jotka sitä saavat. Kainuun yrityskenttä ja työpaikkojen määrä olisi paljon nykyistä pienempi, jos kuljetustukea ei olisi käytössä. Kuljetustuella on suuri aluepoliittinen merkitys. Kuljetustuki on kansallinen politiikan tahtotilakysymys, eikä Euroopan unioni ole sen esteenä. Esimerkiksi Ruotsissa, joka on Suomen kilpailija useilla eri aloilla, kuljetustuen määrä on kymmenkertainen Suomeen verrattuna.
Suomussalmella tärkeimmät tuensaajat ovat Ämmän Betoni Oy, joka työllistää 90 henkilöä ja Tulikivi Oyj, joka työllistää 50 henkilöä. Kuljetustuesta ei saa luopua, vaan sitä on korotettava Ruotsin mallin mukaisesti ja tukea on laajennettava koskemaan kaikenkokoisia yrityksiä ja se on ulotettava koskemaan myös paluukuljetuksia. 3.3. Ulkomaalaiset marjanpoimijat Ulkomaalaiset marjanpoimijat ovat elinehto suomalaiselle marjateollisuudelle. Mikäli ulkomaalaisilta marjanpoimijoilta edellytettäisiin työsuhdetta, organisoitu metsämarjanpoiminta jouduttaisiin Suomesta lopettamaan korkeiden hankintakulujen seurauksena kokonaan. Suomen metsissä kasvaa runsaasti erilaisia marjoja ja niistä hyödynnetään tällä hetkellä alle 10 %, joten talteenottoa on varaa lisätä ilman, että kotitalouksien omiin tarpeisiin kerättävän marjan saatavuus heikkenee. Suomalainen metsämarjaraaka-aine kilpailee ruotsalaisen, venäläisen, ukrainalaisen ym. metsämarjaraaka-aineen kanssa. Mikäli metsämarjoja ei saada hankittua kilpailukykyiseen hintaan Suomesta, niitä ostetaan tarvittaessa muualta. Mikäli suomalaisen marjan kilpailukyky heikkenee, se johtaa satojen suomalaisten työpaikkojen loppumiseen ja veisi monelta ulkomailta Suomeen saapuvalta henkilöltä mahdollisuuden lisäansioihin. 3.4. Toimivat tietoliikenneyhteydet Puhelin- ja laajakaistayhteyksien sekä julkisten tiedotusvälineiden toimivuus on harvaan asutuille seuduille erityisen tärkeää. Tällä hetkellä matkapuhelinten tukiasemaverkko ei kata maamme syrjäisimpiä alueita. Operaattoreille syrjäkylien yhteyksien toteuttaminen ei ole kaupallisesti kannattavaa, joten vaadimme valtiota huolehtimaan siitä, että kansalaisten oikeudet myös viestintään liittyviin peruspalveluihin toteutuvat. Laajakaista kaikille 2015 -hanke etenee kangerrellen. Suurimmaksi esteeksi hankkeelle on muodostunut valtiontuen liian suuri tukikelvoton omavastuuosuus. Omavastuuosuus on tällä hetkellä 2 km (12 300 euroa). Esitämme, että omavastuuosuus pienennetään 0,5 kilometriin, jolloin omavastuuosuus pienenisi 3 075 euroon. Tämä osaltaan lisäisi kiinnostusta liittyä nopeaan valokuituverkkoon erityisesti niillä alueilla, joilla palvelujen saatavuuden kannalta toimivat tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömät tulevaisuudessa.