TOIMINTAKERTOMUS 2012

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 277 TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 1

2

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 277 TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylä 2013

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 277 ISBN 978-951-790-344-8 ISSN 0357-2498 Ulkoasu Kotisaari Graphic Management Oy Kuvat Bjarke Strøm, Petteri Kivimäki, KKI-ohjelma, Studio Juha Sorri Paino Kirjapaino Kari Ky 2013 Jakelu Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä www.kki.likes.fi Copyright Kunnossa kaiken ikää -ohjelma/likes-tutkimuskeskus

TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Sisällys 1 Johdanto 9 2 Yhteiskunnalliset lähtökohdat 11 3 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma vuosina 2010 2014 13 4 KKI-vuosipäivä 15 5 Terveysliikuntahankkeiden taloudellinen tuki 17 5.1 Hanketuki 17 5.1.1 Tuetut hankkeet vuonna 2012 17 5.1.2 Kehittämishankkeet 17 5.2 Koulutustuki 18 6 Verkostotyö 19 7 SuomiMies seikkailee 21 7.1 Kohderyhmä ja tavoitteet 21 7.2 SuomiMies seikkailee -ideologia 22 7.3 Keskeisimmät toimenpiteet vuonna 2012 22 7.4 SuomiMies seikkailee -kampanjan verkostotyö 23 7.4.1 Liikunnan aluejärjestöt ja kunnat 23 7.4.2 Valtakunnalliset yhteistyötahot 23 7.4.3 Reserviläisen maastoseikkailusta Kenttäkelpoisuuden kehittämiseen 24 8 Liikkujan Apteekki -konsepti 25 8.1 Kohderyhmä ja tavoitteet 25 8.2 Liikkujan Apteekki -toimintamalli 25 8.3 Keskeisimmät toimenpiteet vuonna 2012 26 8.4 Liikkujan Apteekki -verkostotyö 28 8.4.1 Paikallinen yhteistyö 28 8.4.2 Valtakunnalliset yhteistyötahot 28 9 Elinvoimaa eläkevuosiin 29 9.1 Kohderyhmä ja tavoitteet 29 9.2 Elinvoimaa eläkevuosiin -toimintamalli 29 9.3 Elinvoimaa eläkevuosiin -tapahtumat vuonna 2012 30 10 Toimintakykyä työelämään 31 11 Liikunnan olosuhdetyö 33 11.1 TELI-olosuhderyhmä 33 11.2 Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari 34 11.3 Liikkumisen ohjauksen hankkeet 34 11.4 Muut olosuhdeverkostot vuonna 2012 35

12 Viestintä 37 12.1 Viestinnällinen yhteistyö 37 12.1.1 Viestintätyöryhmä 37 12.1.2 Terveysliikunnan viestintäverkosto 37 12.1.3 Ilta-Sanomat 38 12.1.4 Työ Terveys Turvallisuus -lehden liikuntavinkit ja videot 38 12.2 Verkkosivut 38 12.2.1 KKI-ohjelman verkkosivut 38 12.2.2 SuomiMies seikkailee -kampanjan verkkosivut 39 12.2.3 HEPA Europe -konferenssin verkkosivut 39 12.2.4 Kunnon Laivan verkkosivut 39 12.2.5 Hakukoneoptimointi 39 12.3 Kipinät-lehti 40 12.4 Sähkö-Kipinät 40 12.5 Iso Posti 41 12.6 Tiedotteet 41 12.7 Maksettu mainonta 42 12.7.1 Verkkomainonta 43 12.7.2 Erillisliitteet 43 12.8 Tuotettu materiaali 43 12.9 Sosiaalinen media 45 12.10 Elämä pelissä 46 12.11 Näkyvyys medioissa ja verkostoissa 46 12.11.1 Mediaseuranta 46 12.11.2 Julkaisut ja artikkelit 47 12.11.3 Haastattelut 48 12.11.4 Esitelmät 48 12.11.5 Jäsenyydet yhteisöissä ja toimikunnissa 49 13 Kansainvälinen toiminta 51 13.1 HEPA-verkoston työryhmät 51 13.2 WHO-työryhmä 51 14 Koulutus ja konsultointi 53 14.1 KKI-Katselmus 53 14.2 Kunnon Laiva 53 14.3 Hankekonsultointi 54 15 KKI-ohjelman organisaatio 55 15.1 Neuvottelukunta 55 15.2 Henkilökunta 55 Liitteet LIITE 1 Tuetut paikallishankkeet 56 LIITE 2 Kehittämishankkeet 65

8

1 Johdanto Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön/ RAY:n yhteisesti rahoittama valtakunnallinen, poikkihallinnollinen terveysliikunnan edistämisohjelma. Ohjelman käynnistäminen ja sen toteutus ovat perustuneet tieteelliseen tietoon (Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu I ja II) ja jatkuvasti kerättyihin parhaisiin käytäntöihin. 18-vuotisen toimintansa aikana KKI-ohjelma on palkittu useilla kansallisilla ja kansainvälisillä tunnustuksilla (mm. WHO 2006). KKI-ohjelmaa kohtaan on myös osoitettu laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön rinnalla ovat toimineet liikuntaolosuhteisiin keskeisesti vaikuttavat tahot liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö sekä Metsähallitus. KKI-ohjelman paikallishankkeissa ja vahvemmin ohjatuissa kehittämishankkeissa on saatu runsaasti kokemuksia terveyttä edistävän liikunnan tahojen toimivista yhteistyömuodoista liikunnan lisäämiseksi työikäisten ja iäkkäiden parissa. Keskeisiä KKI-ohjelman verkostotoimijoita ovat liikunta-, sosiaali- ja terveystoimi, ympäristö- ja liikennehallinto, työelämä, järjestöt liikunnan, kansanterveyden, eläke-, sosiaali-, ympäristö- ym. toiminnan alueella sekä yksityiset toimijat. Suomessa on erityinen merkitys terveyttä edistävän liikunnan kansalaistoiminnalla, jonka eri alueilla seurat ja yhdistykset tarjoavat liikuntaharrastuksen ohella osallistumisen mahdollisuuksia ja yhteisöllisyyden kokemuksia. KKI-ohjelmalle on luonteenomaisinta terveysliikuntaa edistävien verkostojen luominen, ylläpito ja kehittäminen; näin KKI-ohjelma lisää merkittävästi sektorien ja eri hallinnonalojen toimijoiden välistä yhteistyötä tarjoten ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin ja ongelmiin. 9

10

2 Yhteiskunnalliset lähtökohdat Liikuntalaki, hallitusohjelma ja valtioneuvoston periaatepäätökset velvoittavat edistämään terveysliikuntaa. Liikuntalaissa (1998) terveysliikunta korostuu seuraavasti: Liikuntalain tarkoituksena on edistää väestön hyvin vointia ja terveyttä. Liikuntapaikkojen valtionavustuksilla edistetään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamista ja varustamista. Liikuntalaki uudistuu ilmeisimmin vuoden 2013 aikana. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman (2011 2015) ylätason tavoitteita ovat 1) työurien pidentäminen, työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja tuottavuus, 2) tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja 3) ennaltaehkäisevät toiminnat muun muassa terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Kataisen hallitus edistää liikuntapolitiikallaan koko elämänkaaren mittaista liikunnallista elämäntapaa. Tavoitteena on erityisesti liikkujien määrän ja osallisuuden lisääminen. On tärkeää selvittää syyt liikunnallisesta elämäntavasta syrjäytymiseen ja luoda edellytyksiä, joilla liikuntaa voidaan eri väestöryhmissä lisätä. Arkiliikunnan mahdollisuuksia tulee parantaa yhdyskuntarakennetta kehittämällä ja laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen esteettömyyttä lisäämällä. Hallitus korostaa suomalaisen liikuntakulttuurin moniarvoisuutta ja keskinäistä kunnioitusta sekä sen roolia maahanmuuttajien kotoutumisessa. Lisäksi tulee edistää matalan kynnyksen seuratoiminnan kehittämistä ja toimenpiteitä, joilla seura- ja kansalaistoimintaa voidaan tukea entistä paremmin paikallisesti. Terveyttä edistävän liikunnan koordinointi 2012 2015 (TELI-ohjausryhmä) Terveyttä edistävän liikunnan alueella viimeisen vuosikymmenen aikana saadun toimivan poikkihallinnollisen yhteistyön jatkuvuus on turvattava. Edellisen hallituskauden aikana vahvasti edennyttä yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön välillä tulee entisestään vahvistaa. Toiminnan uudelleenorganisointi on kuitenkin nähty järkeväksi. Kahden erillisen neuvottelukunnan työtä jatkaa ministeriöiden yhteinen, joulukuussa vuonna 2011 nimitetty terveyttä edistävän liikunnan (TELI) ohjausryhmä. Samalla tullaan myös vahvistamaan terveysliikuntaan liittyvät yhteiset linjaukset. TELI-strategian tavoitteena vuodelle 2020 on, että suomalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän koko elämänkulun aikana. Keskeisiä ovat seuraavat näkökulmat: 1. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitys ymmärretään yksilön ja yhteiskunnan terveyden, hyvin voinnin ja kilpailukyvyn perusedellytyksenä. 2. Eri hallinnonaloilla ja organisaatioissa luodaan mahdollisuudet fyysisesti aktiiviseen elämään. 3. Fyysisen aktiivisuuden edistäminen perustuu sidosryhmien välisiin kumppanuuksiin, toimiviin rakenteisiin ja hyvään johtamiseen. 4. Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tekijät tunnistetaan ja niihin vaikutetaan tehokkaasti. 5. Yksilöt tarttuvat parantuneisiin mahdollisuuksiin lisätä jokapäiväistä liikettään. 6. Suomi on entistä vahvempi fyysisesti aktiivisen kulttuurin mallimaa Euroopassa. Painopistealueiksi on valittu neljä kokonaisuutta: Nosto 1. Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa. Nosto 2. Liikkumisen lisääminen elämänkulussa. Nosto 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi 11

Nosto 4. terveyden edistämistä sekä sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Euroopan unioni. Komission valkoisessa kirjassa Ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskeva eurooppalainen strategia korostetaan ennakoivien toimien tärkeyttä liikkumisen laskusuuntauksen kääntämiseksi nousuun. Komissio suosittelee, että jäsenvaltioiden ministerit edistävät terveydenhuolto-, koulutus- ja urheilualojen välisen yhteistyön tehostamista. Tällöin olisi mahdollisuus määritellä ja toteuttaa yhtenäisiä strategioita, joilla vähennetään ylipainoa, lihavuutta ja muita terveysriskejä. EU-urheiluministerit ovat yhteisesti hyväksyneet terveyttä edistävää liikuntaa koskevat EU/HEPA Europe Network -suositukset. 12

3 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma vuosina 2010 2014 KKI-ohjelman tavoitteena on auttaa aikuisväestöä aloittamaan liikkuva ja liikunnallinen elämäntapa. Ohjelman tavoitteena on edelleen arkisen liikkumisen, liikunnan harrastamisen ja terveellisten ruokailutottumusten avulla lisätä työikäisten ja vasta eläkkeelle siirtyneiden terveyttä ja hyvinvointia. KKI-ohjelmalla on johtava valtakunnallinen koordinoiva rooli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamissa aikuisväestön terveysliikuntaan liittyvissä toimenpiteissä. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma vuosina 2010 2014 toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön/ray:n, liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön sekä Metsähallituksen yhteisenä toimintaohjelmana. Ohjelman käytännön toteutuksesta vastaa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. KKI-ohjelman kohdeväestönä on liikkumaton tai terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuva aikuisväestö. Ohjelman tavoitteena on löytää tehokkaita keinoja, joilla liian vähän liikkuvat innostuvat liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. KKI-ohjelma on myös mukana terveysliikunnan olosuhteita edistävässä työssä. Ohjelma tukee innovatiivista kansalaistoimintaa ja aktivoi laajaa sidosryhmäverkostoa, joka toteuttaa monipuolista liikuntatoimintaa kohdeväestölle segmentoidusti. Aktivointikeinoja ovat kohdennetusti suunnitellut kampanjat, taloudellinen tuki, erilaiset toimintamallit, viestinnälliset keinot ja materiaalit. KKI-ohjelman keskeisiä tunnusmerkkejä ovat yhteisöllisyys ja laaja-alainen tasa-arvo liikunnan näkökulmasta. KKI-ohjelman tavoitteiden pääpainopistealueina ovat pysyviin liikunta- ja ravintotottumusten muutoksiin tähtäävien mallien kehittäminen ja levittäminen sekä fyysisesti huonokuntoisten miesten aktivoiminen liikunnan pariin. Ohjelma toimii aktiivisesti laajassa verkostossa, joka tukee työyhteisöjen hyvinvointiohjelmien kehittämistä niin, että niissä huomioidaan terveelliset elämäntavat, kuten riittävä liikunta ja oikeat ravintotottumukset. 13

LIKES KKI-neuvottelukunta OKM, STM, LIKES, UKK-instituutti, Ikäinstituutti, THL, Valo, liikuntaja kansanterveysjärjestöt Kansainvälinen toiminta KKI-toimisto Ministeriöt OKM, STM, YM, LVM, Metsähallitus Kehittämis- ja tukihankkeet Resurssikeskukset LIKES, UKK-instituutti, YLE, TTL, LTS, urheiluopistot, THL, liikuntalääketieteenkeskukset Järjestöt Liikunta Kansanterveys Eläke ELYt Liikuntatoimi Sos.terv.toimi Ympäristötoimi Kuntayhtymät Maakuntaliitot Aluehankkeet Aluejärjestöt Liikunta Kansanterveys Kunnat Liikuntatoimi Sos.terv.toimi Ym. toimet Suuret kaupungit Paikalliset hankkeet Pienyhteisöhankkeet Paikallisyhdistykset Yritykset Väestö Kuvio 1. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman terveysliikuntaverkosto 14

4 KKI-vuosipäivä Kunnossa kaiken ikää -ohjelma jakaa vuosittain tunnustukset esimerkillisille KKI-hankkeille ja liikunnan olosuhteiden edistämisessä ansioituneelle taholle perinteisessä KKI-Vuosipäivässä. Vuonna 2012 KKI-Vuosipäivää vietettiin 24.1. valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa Helsingissä. Tilaisuuteen osallistui noin sata kutsuvierasta. KKIohjelman puheenjohtaja, ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä avasi vuosipäivän. KKIohjelmaa rahoittavien ministeriöiden tervehdykset esittivät kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki opetusja kulttuuriministeriöstä ja peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ministerit myös luovuttivat tunnustukset palkittaville. KKI-ohjelma palkitsi vuoden 2011 terveysliikuntahankkeina seuraavat ansioituneet KKI-hankkeet: Inarin Yrityksen yhteisöllisyyttä ja terveysliikuntaa ansiokkaasti edistäneestä Inarin Ikipojat -hankkeesta. Metalli Liikkuu -hankkeen esimerkillisestä toiminnasta työyhteisöliikunnan vakiinnuttamiseksi ja edistämiseksi. Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen innovatiivisesta kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävästä Keskiikäisten hiukset Paluu nuoruuteen -hankkeesta. Vuoden 2011 liikkumisympäristötekona palkittiin Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projekti. Tilaisuudessa oli myös yllätysohjelmanumero. Tasavallan presidentti oli myöntänyt KKI-ohjelman entiselle puheenjohtajalle, liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahdelle liikuntaneuvoksen arvon, jonka luovutti kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki. KKI-Vuosipäivän musiikkiesityksestä vastasi laulaja Johanna Försti. 15

16

5 taloudellinen Terveysliikuntahankkeiden tuki KKI-ohjelma voi myöntää taloudellista tukea rekisteröidyille toimijoille, jotka järjestävät aloittelijoille sopivaa liikuntatoimintaa sekä kehittävät keinoja houkutella terveytensä kannalta liian vähän liikkuvaa aikuisväestöä, 40-vuotiaasta eläkeiän alkuun, säännöllisen liikunnan pariin. SuomiMies seikkailee -kampanjan osalta kohderyhmänä ovat myös nuoret miehet. Erityisesti pyritään tukemaan hankkeita, jotka 1) aktivoivat huonokuntoisia miehiä liikunnan pariin ja/tai 2) sisältävät painonhallintaan liittyviä liikunta- ja ravitsemusmalleja. 5.1 Hanketuki Hanketukea voi hakea kaksi kertaa vuodessa. Tukea ei kuitenkaan voida myöntää samalle hankkeelle peräkkäisillä hakukierroksilla. Hanketuen viimeiset hakupäivät ovat 31.3. ja 30.9. Taloudellista tukea myönnettäessä seuraavat kriteerit ovat tärkeitä: 1. Hanke aktivoi liikkumaan aikuisväestöä, joka liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. 2. Hankkeella on toimintamalli, joka houkuttelee ei lainkaan tai vähän liikkuvia ihmisiä liikunnallisen elämäntavan alkuun. 3. Hanketta järjestävät useat eri tahot, joille kohderyhmän aktivoiminen liikkumaan on yhteinen tavoite. 4. Hankkeen hakema avustus on korkeintaan puolet kokonaiskuluista. Tukea ei myönnetä mittaviin välinehankintoihin, matkakorvauksiin eikä yksittäisten tapahtumien järjestämiseen. 5. KKI-ohjelma voi myöntää avustusta myös sellaisille hankkeille, jotka tukevat KKI-toiminnan aloittamista ja tavoitteita. Hankkeiden arvioinnin, tiivistelmät ja hankeseurannan toteuttaa KKI-toimisto. Seuranta toteutetaan verkossa olevan seurantalomakkeen avulla. Suurempiin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin nimetään ohjausryhmään KKI-toimiston edustaja, joka on mukana hankkeen suunnittelussa sekä raportoi, seuraa ja arvioi hankkeen toimintaa tiiviisti koko hankkeen ajan. Tarkemmin seurattavat hankekokonaisuudet valikoituvat muun muassa hanketuen kautta. Vuonna 2012 KKI-toimiston edustajia oli yhteensä 24 hankkeen ohjausryhmässä. 5.1.1 Tuetut hankkeet vuonna 2012 Hanketukihakukierroksilla 1/2012 ja 2/2012 hakijoita oli yhteensä 349, joista uusia hakijoita oli peräti 110. Hanketukea myönnettiin 194 hankkeelle. Kokonaistukisumma oli 742 000 euroa. Tuetuista hankkeista 45 sisälsi miehille suunnattua toimintaa. Ainoastaan yli 60-vuotiaille suunnattuja hankkeita oli 16, työyhteisöhankkeita 25 ja urheiluseurahankkeita 13. Yksityiskohtaisemmat tiedot hankkeista on luettavissa liitteestä 1. Tuetut hankkeet julkaistiin KKI-ohjelman verkkosivuilla sekä Liikunnan Ammattilainen -lehden liitteessä, josta otettiin KKI-ohjelmalle 1 000 kappaleen erillispainos. Hanketukea mainostettiin Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa sekä maakuntalehdissä noin kuukausi ennen hakuaikojen päättymistä (ks. 12.7). Lisäksi hanketukihaun osallistumiskutsu lähetettiin KKI:n Ison Postin mukana (ks. 12.5). 5.1.2 Kehittämishankkeet KKI-ohjelman kehittämishankkeet ovat perinteisiä paikallishankkeita laajempia toimintakokonaisuuksia, joissa tarjotaan terveyttä edistävää liikuntaa sekä terveellisiä ravitsemussuosituksia suurelle joukolle kohdeväestöä. Hankekokonaisuudet eroavat paikallishankkeista siten, 17

että niitä ohjaa ohjausryhmä ja ne toimivat ns. ylhäältä alas -periaatteella. Hankkeiden toimintaa raportoidaan, seurataan ja arvioidaan tiiviisti koko hankkeen ajan. KKI-toimisto on mukana hankkeiden suunnittelussa ja ohjausryhmissä. Hankekokonaisuudet keskittyvät KKI-ohjelman neljännen toimintakauden painopistealueisiin; fyysisesti huonokuntoisiin miehiin, työyhteisöihin sekä painonhallintaan. Hankekokonaisuudet valikoituvat muun muassa hanketukihaun kautta. Vuonna 2012 hankekokonaisuuksia oli yhteensä 24 ja niitä tuettiin yhteensä 192 000 eurolla (osa tuista myönnetty hanketukihaun kautta). Yksityiskohtaisemmat tiedot kehittämishankkeista on luettavissa liitteestä 2. 5.2 Koulutustuki KKI-ohjelma myöntää taloudellista tukea vertaisohjaajien liikuntakoulutukseen. Koulutustukea voivat hakea rekisteröidyt yhteisöt, joissa on toiminnassa tai suunnitteilla käynnistää vertaisohjattuja aikuisväestölle suunnattuja liikuntaryhmiä. Ryhmän osallistujat ovat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa ja syventää vertaisohjaajan taitoja ryhmän ohjaamisessa sekä omaehtoiseen liikuntaan tukemisessa. Hakijataho ja vertaisohjaaja valitsevat ryhmän tarpeisiin sekä vertaisohjaajalle sopivan koulutuksen. Koulutustuessa on jatkuva haku. Hakemus tulee postittaa viimeistään kuukautta ennen koulutusta. Tärkeitä kriteereitä koulutustukea haettaessa: Tukea myönnetään vertaisohjaajalle, jolla on valmis tai alkava ryhmä. Vertaisohjaaja ohjaa ja aktivoi liikkumaan aikuisväestöä, joka liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Tukea myönnetään liikunta-alan koulutukseen, johon voi myös sisältyä muita terveyteen liittyviä aiheita. Koulutus palvelee ryhmän ja vertaisohjaajan tarpeita. Vertaisohjaaja on sitoutunut ryhmän ohjaamiseen. Haettava avustus on enintään puolet kokonaiskuluista. Myönnettävä avustus on korkeintaan 300 euroa vertaisohjaajaa kohti. Vuonna 2012 koulutustukihakemuksia tuli 61. Tukea myönnettiin 56 hakijalle. Tukea haettiin yhteensä 8 944,90 euroa. Myönnetty tuki oli yhteensä 5 125 euroa. Yleisimmin koulutustukea haettiin Liikuttaja-koulutukseen sekä Liikkeelle-peruskursseille ja -jatkokursseille. 18

6 Verkostotyö KKI-ohjelman keskeisenä toimintamuotona on luoda, edistää ja ylläpitää terveysliikunnan verkostoja. Terveysliikunta sijoittuu valtionhallinnossa usean ministeriön alle, mikä näkyy myös KKI-ohjelman poikkihallinnollisuutena. Valtakunnallisena toimijana KKI-ohjelma on luonteva taho kokoamaan yhteen monialaisia terveysliikuntatoimijoita. KKI-ohjelman keskeisenä tehtävänä on kannustaa terveysliikuntakentän toimijoita verkostoitumaan ja toimimaan yhteistyössä liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi ja liikkumisen olosuhteiden edistämiseksi. Terveysliikuntahankkeet sekä erilaiset teemat ja kampanjat on suunniteltu tarjoamaan työkaluja ja keinoja tämän yhteistyön edistämiseksi sekä uusien keskinäisten kumppanuuksien löytämiseksi paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. KKI-ohjelma luo verkostoja tarkoituksenmukaisille toiminnoilleen. Vuonna 2012 toimivat muun muassa seuraavat verkostot: Kunnon Laiva -koulutustapahtuman verkostossa on mukana niin liikunnan järjestäjiä, kouluttajia, yrityksiä kuin liikunta- ja kansanterveysjärjestöjä. Liikuntaneuvontafoorumissa kokoontuvat liikuntaneuvontaa kehittävät KKI-hankkeet päämääränään edistää ja yhtenäistää liikuntaneuvontakäytäntöjä. SuomiMies seikkailee -kampanjan verkostoa yhdistää kiinnostus huonokuntoisten miesten aktivoimiseen. Terveysliikunnan viestintäverkostossa tapaavat terveysliikunnan parissa toimivat viestinnän ammattilaiset. TELI-olosuhderyhmä edistää liikkumisen olosuhteita. Lisäksi KKI-ohjelma toimittaa ja tuottaa materiaalia verkoston käyttöön. Vuonna 2012 tuotettiin materiaalia yhteistyössä Soveltava Liikunta SoveLi ry:n kanssa. 19

20

7 SuomiMies seikkailee 7.1 Kohderyhmä ja tavoitteet SuomiMies seikkailee -kampanjan päätavoitteena on luoda pysyvää toimintakulttuuria liikkumattoman mieskohderyhmän liikuttamiseksi. Tavoitteena on herättää miesten kiinnostus liikkumista ja omaa hyvinvointia kohtaan sekä parantaa työssä jaksamista. Verkostotuekseen KKI-ohjelma aktivoi kampanjaan valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita sekä kaupallisia yhteistyötahoja yhteisten toimintamallien lisäämiseksi. Vuodesta 2007 SuomiMies seikkailee -kampanja on sisältänyt kaksi näyttävää rekkakiertuetta, ammattilaisille suunnatun seminaarikiertueen, kymmeniä paikallis- ja kehittämishankkeita, helpot SuomiMiehen kuntotestit testaustapahtumineen, verkkosivut, materiaaleja ja oppaita, miehille suunnattuja liikuntakursseja sekä Ilta- Sanomien verkkolehdessä julkaistuja liikuntavinkkejä. SuomiMies seikkailee -kampanjan toimenpiteitä kohdennetaan edelleen sekä miehille että liikunta- ja terveys alan toimijoille. Vuoden 2012 alusta alkaen kampanja kohdennettiin myös terveytensä kannalta liian vähän liikkuville nuorille miehille. Kohderyhmä laajentui koskemaan ammattiin opiskelevien nuorten miesten ikäluokkaa noin 17 ikävuodesta ylöspäin. SuomiMies seikkailee -teema on tavoitteiden mukaisesti lähtenyt levittäytymään liikunta- ja terveysalan ammattilaisten myötä paikallistasolle asti lähelle miesten arkea. Kampanjassa painotetaan jatkossakin toiminnan ulottamista ja juurruttamista paikallisten toimijoiden pariin, jotka tavoittavat kohderyhmää. 1) Liikuntaa vähän tai ei lainkaan harrastavat nuoret ja työikäiset miehet 1. Kampanjalla pyritään tavoittamaan miehiä, jotka liikkuvat liian vähän ja joilla on mahdollisesti ylipainoa ja epäterveelliset elintavat. 2. Tavoitteena on herättää mieskohderyhmän kiinnostus liikkumista ja omaa hyvinvointia kohtaan sekä parantaa työssä jaksamista. 3. Kohdennetaan toimenpiteitä 15 29-vuotiaille miehille. 2) Liikunta- ja terveysalan valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset järjestöt, laitokset ja toimijat a) Valtakunnalliset liikunta- ja terveysalan yhteistyötahot 1. Kehitetään ja ylläpidetään terveysliikunnan verkostoja SuomiMies seikkailee -kampanjan avulla. 2. Luodaan yhteistyössä malleja ja käytännön työkaluja miesten aktivoimiseksi ja liikuntaneuvontatyöhön. b) Paikalliset ja alueelliset liikunta- ja terveysalan toimijat 1. Kannustetaan huomioimaan mieskohderyhmä mallien ja työkalujen avulla. 2. Lisätään paikallista ja alueellista verkostoitumista. 3. Tuetaan paikallisen liikuntaneuvontamallin luomista (osana liikunnan palveluketjua). SuomiMies seikkailee -kampanjan kohderyhmät ja niiden tavoitteet ovat: 21

7.2 SuomiMies seikkailee -ideologia Kohderyhmän miehiä lähestytään arvostavasti, suoralla ja rehellisellä tavalla opastaen ja kuunnellen, humoristista otetta unohtamatta. SuomiMies seikkailee -henki ja -tyyli pysyvät samanlaisina riippumatta siitä, mikä taho toteuttaa SuomiMies-toimintaa, kuten kursseja ja testejä. SuomiMies seikkailee -kampanjan sisältöä on kehitetty kohderyhmän profiloinnin pohjalta miehiä lähellä olevia teemoja hyödyntäen. Kampanjalla pyritään olemaan lähellä miestä ja mukana miehisessä maailmassa. Yhteistyö miesten ja toimijoiden välillä on mutkatonta ja välitöntä. Kampanjassa tiedostetaan, ettei miehiä voi niputtaa samaan muottiin, vaan erilaiset miehet tarvitsevat erilaisia kimmokkeita liikkumisen aktivoimiseen. Kampanjan malleina toimii tavallisia suomalaisia miehiä. Kampanjan toiminta ja materiaalit ovat helposti lähestyttäviä ja lähes kaikkien saatavilla. Niissä lähtötaso on mieluummin liian helppo kuin vaikea. Ideologiaan kuuluu kampanjan jatkuva eläminen ja kehittyminen. Kokonaisuuteen etsitään uusia toimivia ideoita ja vanhoja kehitetään palautteen perusteella. 7.3 Keskeisimmät toimenpiteet vuonna 2012 Vuoden 2012 keskeisimpiä toimenpiteitä SuomiMies seikkailee -kampanjassa olivat: SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen (2013 2014) valmistelutyöt Verkostotyön jatkaminen Miehille suunnattujen liikuntavinkkien julkaiseminen Ilta-Sanomien verkkolehdessä Uuden materiaalin tuottaminen ja levittäminen (SuomiMiehen treeniopas MM-jääkiekkolehden välissä) Wanted SuomiMies Alive -haastekampanjan toteuttaminen SuomiMies seikkailee -blogien käynnistäminen Taustakartoitus sekä toimenpiteiden suunnittelu nuorille miehille kohderyhmän laajentumisen myötä SuomiMies seikkailee -kampanjan tavoitteita edistettiin myös erilaisten hankkeiden avulla. KKI-ohjelman tukemia miehille suunnattuja paikallishankkeita oli käynnissä 28 kpl vuonna 2012. Määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2010 alkaen, jolloin hanketukea alettiin suunnata myös miesten liikuntaan. Lisäksi taloudellista tukea myönnettiin laajoille hankekokonaisuuksille, joissa kehitetään toimintamalleja niin organisaation sisällä kuin yhteistyötahojenkin kanssa. Toiminta kohdentuu kuitenkin liikkumattomien kohderyhmälle. Miesten terveiden elintapojen ja liikunnan lisäämiseksi on käynnissä kehittämishankkeita, joiden ohjauksessa KKI-ohjelmalla on aktiivinen rooli. Miehille suunnattuja laajoja hankekokonaisuuksia vuonna 2012 olivat: Stadin kundi kondikseen -hanke Miesten kuntokatsastus ja huolto -hanke Lisäksi KKI-toimisto oli mukana suunnittelemassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa nuorten miesten kohderyhmälle suunnattuja kehittämishankkeita. SuomiMiehen kuntotestit sinne, missä kohderyhmä tavoitetaan KKI-ohjelma vei SuomiMiehen kuntotestit valtakunnallisille FinnMetko-metsäkonemessuille 30.8. 1.9. Jämsään. Testiasema sijaitsi Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Eteran messuosastolla. Messujen aikana testattiin kaikkiaan 735 henkilöä. Tämän ohella SuomiMiehen kuntotestiasema oli yhtenä pisteenä Jyväskylän Paviljongissa 15.4. järjestetyssä Suomen Rotareiden vuosittaisessa tapaamisessa sekä Suomen Lions-liiton vuosikokouksessa 10.6. niin ikään Jyväskylän Paviljongissa. SuomiMiehen kuntotestit ovat jalkautuneet toimivaksi käytännöksi. Testejä toteuttavat muun muassa Liikunnan aluejärjestöt ¹, LIKES-tutkimuskeskuksen testiasema sekä muut toimijat. LIKES-tutkimuskeskuksen testiasema kehitti kuntotestipatteriston pohjalta Kehon kuntoindeksi -ohjelmiston testitulosten tallentamista sekä asiakkaalle annettavaa tulosyhteenvetoa varten. ¹ Liikunnan aluejärjestöt toimivat vuoden 2012 loppuun saakka nimellä SLU-aluejärjestöt. 22

7.4 SuomiMies seikkailee -kampanjan verkostotyö Terveysliikuntaa edistävien verkostojen kehittäminen ja ylläpitäminen ovat KKI-ohjelman keskeisiä toimintamuotoja. KKI-ohjelman yhteistyöverkosto SuomiMies seikkailee -kampanjassa käsittää valtakunnallisten yhteistyötahojen verkoston sekä paikalliset ja alueelliset liikunta- ja terveysalan toimijat, kuten Liikunnan aluejärjestöt. Verkoston eri toimijoiden kanssa kehitettiin ja tuotettiin kampanjaan sisältöä. Keskeisimmät yhteistyössä toteutetut toimenpiteet vuonna 2012 olivat: SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen suunnittelu vuosille 2013 2014 Liikuntaneuvonnan koulutuskiertueen suunnittelu vuosille 2013 2014 Kenttäkelpoisuuden kehittäminen -maanpuolustuskurssi Nuorille miehille suunnatut kehittämishankkeet Yhteistyö Saku ry:n kanssa kohderyhmän tavoittamiseksi SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2013 2014 kuntotesteihin 7.4.1 Liikunnan aluejärjestöt ja kunnat SuomiMies seikkailee -kampanja tarjoaa Liikunnan aluejärjestöille ja kunnille luontevia toimintatapoja edistää alueellista terveysliikuntaa. Liikunnan aluejärjestöt toimivat SuomiMies seikkailee -kampanjan alueellisina organisoijina, terveys- ja liikuntaverkostojen aktivoijina, tapahtumien paikallisina koordinaattoreina sekä SuomiMiehen kuntotestien toteuttajina. KKI-ohjelma tapasi vuoden 2012 aikana Liikunnan aluejärjestöjen henkilöstöä neljä kertaa SuomiMies seikkailee -kokonaisuuden merkeissä ja suunnitteli jokaisen aluejärjestön terveysliikunnan kehittäjän (tai kunnan liikuntatoimen edustajan) kanssa rekkakiertuetapahtumien toteuttamista aluekohtaisesti. 7.4.2 Valtakunnalliset yhteistyötahot miehiä tavoitetaan ja joiden toiminta tai tuotteet liittyvät miesten arkeen. KKI-ohjelma on neuvotellut yhteistyöstä eri organisaatioiden kanssa ja koonnut yhteistyöverkostoa, mikä on mahdollistanut kunkin toimijan omien tarpeiden ja toimintatapojen sovittamisen fyysisesti passiivisen mieskohderyhmän tavoittamiseksi ja aktivoimiseksi. Organisaatiokohtaisen työn ohella KKI-ohjelma kokosi kolmesti vuoden 2012 aikana valtakunnallisen verkoston toimijat yhteen SuomiMies seikkailee -teeman puitteissa. Yhteistyöverkoston toiminta painottui SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen suunnitteluun. Mukana SuomiMies seikkailee -kampanjassa olleet valtakunnalliset järjestöt ja laitokset: Suomen Sydänliitto ry ja Sydänmerkki Suomen Diabetesliitto ry Hengitysliitto ry Suomen Reumaliitto ry Suomen Apteekkariliitto Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) Reserviläisurheiluliitto ry Suomen Latu ry Suomen Palloliitto Suomen Suunnistusliitto Työterveyslaitos/Virkeänä ratissa -hanke Kampanjassa mukana olleet kaupalliset yhteistyötahot: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Polar Electro Oy Mega Elektroniikka Oy Normomedical Oy (Omron) Trainer4You Oy PhysioTools TallinkSilja Oy Easyeat Oy MealTracker Smartum Oy Pfizer Oy/ Maailman Tervein Kansa 2015 -hanke Ilta-Sanomat Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto SBL ry ABC-ketjuohjaus/ABC-liikenneasemat Restel/Shell HelmiSimpukka -ketju SuomiMies seikkailee -kampanjan yhteistyötahot tukevat omalla osaamisellaan, toiminnallaan tai tuotteillaan miesten aktivoimista terveellisten elämäntapojen pariin. Mukana kampanjassa on yhteistyötahoja, joiden kautta 23

7.4.3 Reserviläisen maastoseikkailusta Kenttäkelpoisuuden kehittämiseen KKI-ohjelma on laatinut yhteistyössä Maan puolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa SuomiMies seikkailee -kampanjaan kuuluvan Reserviläisen maastoseikkailu -kurssin. Kurssin kohderyhmänä ovat 30 60-vuotiaat koulutus- ja tukiyksiköihin kuuluvat reserviläiset, joiden fyysisessä kunnossa, painonhallinnassa ja ruokailutottumuksissa on parantamisen varaa. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen seitsemästä piiristä kuusi sijoitti Reserviläisen maastoseikkailun osaksi vakituista koulutusohjelmaansa. Kurssit eivät kuitenkaan toteutuneet, sillä ne eivät kiinnostaneet riittävästi osallistujia ja niiden markkinointi oli vähäistä. Reserviläisille suunnattu matalan kynnyksen liikuntakurssi koettiin kuitenkin tarpeelliseksi. Kurssin sisältöä kehitettiin, minkä lopputuloksena syntyi Kenttäkelpoisuuden kehittäminen -maanpuolustuskurssi. Kurssi on erillinen perustason tyyppikurssi, joka perustuu reserviläisten kenttäkelpoisuusvaatimuksiin ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelman SuomiMiehen maastoseikkailu -konseptiin. Kurssi kuuluu Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vakituiseen koulutustarjontaan ja kurssia tullaan toteuttamaan kaikissa MPK:n piireissä. Liikunnallisesta osuudesta vastaavat Liikunnan aluejärjestöt. Kurssi suositellaan järjestettäväksi lauantaipäivänä klo 9 15 sulan maan aikaan. Kurssista voidaan myöntää rinnasteinen kertausharjoituspäivä, sillä se palvelee osallistuvien reserviläisten kenttäkelpoisuuden kehittämistä ja samalla sotilaallisia valmiuksia (päätöksen tekee puolustusvoimien aluetoimisto MPK:n esityksestä). 24

8 Liikkujan Apteekki -konsepti 8.1 Kohderyhmä ja tavoitteet Liikkujan Apteekki -konseptin päämääränä on sisällyttää terveysliikunta osaksi apteekkien kansanterveysohjelmia sekä tuoda terveysliikuntaa apteekkien arkeen ja osaksi asiakasneuvontatilanteita. Konseptin tavoitteena on käynnistää ja lisätä yhteistyötä paikallisten toimijatahojen välillä sekä synnyttää pysyviä toimintamuotoja eri toimijoiden kesken. Tavoitteena on myös, että tulevaisuudessa Liikkujan Apteekit ovat osa kunnan hyvinvoinnin palveluketjua ja vahva terveysliikunnan yhteistyökumppani. Liikkuja Apteekki -konseptia edelsi Liikkujan Apteekki -hanke. Hanke toteutettiin vuosina 2010 2012 yhteistyössä KKI-ohjelman, Hengitysliiton, Suomen Apteekkariliiton sekä Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu (LiikU) ry:n ja Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu (PopLi) ry:n kanssa. Hankevaiheen toiminta toteutettiin kolmen pilottihankkeen muodossa. Vuosi 2012 oli Liikkujan Apteekin toimintatapojen juurruttamisvuosi. Liikkujan Apteekki -konseptiin luotiin kriteeristö, joka motivoi apteekkeja terveysliikunnan edistäjiksi. Perustason kriteerit saavuttaessaan apteekki voi kutsua itseään Liikkujan Apteekiksi. Vuoden 2012 loppuun mennessä Liikkujan Apteekki -konseptiin oli lähtenyt mukaan noin sata Suomen noin 800 apteekkitoimipisteestä. Terveysliikunnan esittelyn palveluihinsa ottaneet apteekit tunnistaa Liikkujan Apteekki -ovimerkistä. Terveysliikuntatietoa apteekeista Apteekissa käy päivittäin asiakkaita, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän ja joiden sairauksien hoitotasapainoa ja -tuloksia liikunta parantaa ja jotka käyttävät liikuntasektorin palveluja harvoin tai eivät ollenkaan. Apteekki on luotettava ja asiantunteva paikka saada tietoa liikunnasta lääkehoidon tukena ja se toimii hyvin myös paikallisen liikuntatarjonnan ja liikuntaneuvonnan tiedottajana. Liikkujan Apteekki -toiminnan myötä asiakkaat saavat tietoa liikunnan merkityksestä hyvinvoinnille sekä tietoa paikkakunnan liikuntatoiminnasta ja liikuntapaikoista. Apteekki on kunnalle hyvä väylä tavoittaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia ja tiedottaa liikuntatoiminnasta ja -neuvonnasta. Myös yhdistykset ja seurat saavat apteekkiyhteistyön kautta omaa liikuntatoimintaansa näkyväksi. Terveysliikunta esillä apteekkien arjessa Liikkujan Apteekki on aina apteekin näköinen, apteekkiympäristöön sopiva ja sen tarpeisiin vastaava toimintapa. Apteekki voi toimia liikuntakipinän herättäjänä asiakaspalvelutilanteissa tai tuomalla terveysliikuntaa näkyväksi. Liikunnan näkyvyyttä apteekissa lisäävät muun muassa liikuntahyllyt, erilaiset testi- ja teemapäivät sekä terveysliikuntatapahtumat. 8.2 Liikkujan Apteekki -toimintamalli Apteekit ovat resurssi, jota liikunnallisesti passiivisen väestön aktivoimisessa ei kannata jättää hyödyntämättä. Liikkujan Apteekki -toiminta on käynnistänyt apteekkien ja kunnan liikunta- ja terveystoimen yhteistyön. Apteekki voi yhteistyön myötä tarjota perustietoa liikunnan hyödyistä ja ohjata asiakkaan eteenpäin sopivan liikuntamuodon pariin. Kokonaisvaltaista asiakaspalvelua Apteekkien rooli on muuttumassa tuotekeskeisyydestä yhä asiakaskeskeisemmäksi, ja ne ovat ottaneet itselleen entistä enemmän terveyden edistäjän roolin. Apteekeissa on viime vuosina käynnistetty laajoja toimenpiteitä kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon tehostamiseen liittyen. 25

Liikkujan Apteekki -toiminta tuo liikunnasta apteekille lisäpalvelun, joka monipuolistaa apteekkihenkilökunnan työtä ja lisää apteekin näkyvyyttä. Samalla Liikkujan Apteekki tarjoaa tavan erottua muista apteekeista ja laajentaa asiakaskuntaa paremman ja laajemman palvelutarjonnan avulla. 8.3 Keskeisimmät toimenpiteet vuonna 2012 Seminaarikiertue Vuonna 2012 Liikkujan Apteekki -hankkeen pohjalta saatuja kokemuksia levitettiin Liikkujan Apteekki -seminaarikiertueella, joka järjestettiin 16 paikkakunnalla ympäri Suomea. Seminaaripäivän tavoitteena oli lisätä osallistujien terveysliikuntatietämystä, rohkaista keskustelemaan liikunnan merkityksestä asiakkaiden kanssa sekä tutustuttaa apteekkiväki paikalliseen liikuntatarjontaan ja terveysliikuntamateriaaleihin. Samalla seminaari tarjosi apteekeille ja paikallisille liikuntatoimijoille mahdollisuuden verkostoitumiseen. Seminaaripäivän aiheina olivat: Liikunnan merkitys terveyden edistäjänä Terveyttä edistävä asiakastyö liikunnan puheeksi ottaminen Liikunnan paikalliset verkostot Liikkujan Apteekki -toimintamalli ja -kokemukset Seminaareihin osallistui yhteensä 517 henkilöä. Edustettuna oli 178 apteekkia eli vajaa kolmasosa Suomen kaikista apteekeista. Kuntien liikunta- ja terveystoimista osallistujia oli yhteensä 112 ja järjestöistä sekä paikallisyhdistyksistä 117. Kiertue synnytti yhteistyötä apteekkien ja paikallisten liikuntatoimijoiden välille. Liikkujan Apteekki -koulutuspäivän myötä terveysliikuntakäsite tuli osallistujille tutuksi ja apteekkien intranetinä toimivalle Salkku-palvelimelle luotiin liikuntaaiheista sisältöä. Suurin osa apteekeista koki liikunnan lisäarvona omiin palveluihinsa, ja Liikkujan Apteekki -toimintaa käynnistettiin heti koulutuspäivän jälkeen. Liikkujan Apteekki -toiminta käynnistyi apteekkien, paikallisten terveysliikunnan toimijoiden, Liikunnan aluejärjestöjen ja yhdistysten yhteisillä verkostotapaamisilla tai apteekkien teemapäivillä. Osa apteekeista lähti liikkeelle pienin askelin ottamalla valikoimiinsa maksutonta liikuntamateriaalia. Osa puolestaan rakensi liikuntahyllyn, jossa oli liikunta-aiheisia myyntituotteita, kuten askelmittareita, kävelysauvoja ja lihasvoimaa kehittäviä tuolijumppareita. Osallistujat kokivat saaneensa seminaarista varmuutta ja malleja liikunnan puheeksi ottamiseen asiakkaan kanssa. Apteekit Järjestöt Yhdistykset Kunnan liikuntatoimi Kunnan terveystoimi Oppilaitokset ja yritykset Opiskelijat 235 25 92 64 48 24 29 Kuvio 2. Liikkujan Apteekki -seminaarien osallistujat 26

Kuvio 3. Liikkujan Apteekki -seminaarikiertueen palaute 5 = Onnistunut erinomaisesti 4 3 2 1 = Paljon kehitettävää 100 % Koulutuksen sisältökokonaisuus Koulutuspäivän luennot Koulutuspäivän järjestelyt Koulutuspaikka Materiaalituotanto Terveysliikunta osaksi diabeteskoulutusta Liikkujan Apteekki -materiaalia tuotettiin apteekkien asiakkaille sekä apteekkien henkilökunnalle. Apteekista saatava maksuton matalan kynnyksen materiaali on suunnattu terveytensä kannalta liian vähän liikkuvalle, ja se helpottaa liikunnan puheeksi ottamista asiakaspalvelutilanteissa. Uusille Liikkujan Apteekeille tuotettiin Terveysliikuntaa apteekeista -esite, jossa on perustietoa ja kokemuksia konseptista. Vuonna 2012 tuotetut Liikkujan Apteekki -materiaalit: Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä -raportti Liikkujan Apteekki -esite Liikkujan Apteekki -juliste (2 eri kokoa) Liikkujan Apteekki -rollup Liikkujan Apteekki -ovitarra Liikkujan Apteekki -kansio asiakaskäyttöön (sisältää ohjeita ja oppaita) Liikkujan Apteekki -starttimateriaali Liikunnan aluejärjestöille Löydä lääke nimeltä liikunta -tiskikortin lisäpainos Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen teemapäivät -vuosikello Terveysliikuntaa apteekeista -esite Apteekkariliiton järjestämiin astman erityispätevyyskoulutuksiin lisätty terveysliikuntakoulutuspäivä sai jatkoa. Vuonna 2012 se laajennettiin myös diabeteskoulutukseen. Diabetesasiakkaan terveysneuvonnan tueksi on Apteekkariliiton toimesta luotu terveysliikuntamateriaalia. Liikunta osana arkea -terveysliikuntakoulutus Liikkujan Apteekeissa on koulutuksen avulla nostettu henkilökunnan valmiuksia ottaa liikunta puheeksi palvelutilanteessa ja ohjata asiakkaita eteenpäin esimerkiksi kunnan liikuntaneuvontaan tai liikuntaryhmiin. Apteekkien henkilökunnalle räätälöitiin Liikunta osana arkea -terveysliikuntakoulutus, jonka Liikunnan aluejärjestöt tuottavat. Näin apteekkihenkilökunnan koulutus monipuolistuu KKI-ohjelman ja Valo ry:n² yhteistyönä. ² Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry, Suomen Kuntoliikuntaliitto ry ja Nuori Suomi ry yhdistyivät 1.1.2013 muodostaen uuden järjestön, jonka nimeksi tuli Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry. 27

Viestintä ja näkyvyys Liikkujan Apteekki -toimintaa esiteltiin messuilla, tapahtumissa, koulutuksissa ja kokouksissa. Liikkujan Apteekki oli esillä myös useissa eri lehdissä: Apteekkarilehdessä, Terveydeksi!-lehdessä, Soveli-lehdessä, AVHlehdessä, Hengitys-lehdessä, Kipinät-lehdessä sekä kymmenissä sanoma- ja verkkolehdissä. 8.4 Liikkujan Apteekki -verkostotyö KKI-ohjelma on koonnut Liikkujan Apteekki -konseptin ympärille verkoston yhteistyön ja jatkokehittämisen tukemiseksi. KKI-ohjelman yhteistyöverkosto Liikkujan Apteekki -konseptissa käsittää valtakunnallisten yhteistyötahojen verkoston sekä Liikunnan aluejärjestöt. Verkoston eri toimijoiden kanssa kehitettiin konseptin sisältöä. Keskeisimmät verkoston yhteiset toimenpiteet vuonna 2012 olivat: Liikkujan Apteekki -seminaarikiertueen suunnittelu ja toteutus Koulutuksen kehittäminen yhteistyössä Suomen Kuntoliikuntaliitto ry:n, SLU-aluejärjestöjen ja KKI-ohjelman kesken Diabetes-terveysliikuntamoduulin lisääminen pätevöitymiskoulutuksiin Materiaalin suunnittelu Materiaalin suunnittelussa ja toteuttamisessa KKIohjelman yhteistyökumppanina oli vuonna 2012 Lounais-Suomen Liikunta- ja Urheilu (LiikU) ry. KKI-ohjelma tapasi vuonna 2012 SLU-aluejärjestöjen henkilöstöä kolme kertaa Liikkujan Apteekki -seminaarikiertueen merkeissä ja suunnitteli jokaisen SLUaluejärjestön terveysliikunnan kehittäjän kanssa seminaaripäivän aluekohtaisesti. Seminaaripaikkakunnilla apteekkien, kuntien ja aluejärjestöjen työntekijät sekä yhdistysten jäsenet tapasivat toisiaan, ja tämä johti monessa tapauksessa jatkotapaamisiin. 8.4.2 Valtakunnalliset yhteistyötahot Liikkujan Apteekki -konseptin yhteistyötahot tukevat omalla kokemuksellaan, osaamisellaan ja toiminnallaan terveysliikunnan edistämistä apteekkimaailmassa. Apteekkariliitto ja Hengitysliitto ovat konseptin pääyhteistyökumppanit. Mukana konseptin kehittämisessä on yhteistyötahoja, joiden kautta terveysliikuntaviesti leviää tai joiden toiminta liittyy teemaan. Yhteistyöverkoston toiminta painottui vuonna 2012 seminaarikiertueen suunnitteluun ja toteutukseen. Liikkujan Apteekki -konseptissa mukana olleet valtakunnalliset kumppanit: Apteekkariliitto Hengitysliitto ry Suomen Diabetesliitto ry Aivoliitto ry Seminaarikiertueen yhteistyökumppanit: Gymstick International Smartum Oy Pfizer Oy Soveltava Liikunta SoveLi ry kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistykset 8.4.1 Paikallinen yhteistyö Liikkujan Apteekki -konsepti tarjoaa apteekeille, Liikunnan aluejärjestöille, kunnille ja paikallisyhdistyksille luontevan tavan edistää alueellista terveysliikuntaa. Liikunnan aluejärjestöt ja kaupungit toimivat verkoston koollekutsujina ja koordinaattoreina. Apteekkien testi- ja teemapäiviä suunnitellaan yhteistyössä verkoston kanssa. Yhteistyö on ollut monensuuntaista, apteekit itsekin ovat olleet aktiivisia verkostojen kutojia. 28

9 Elinvoimaa eläkevuosiin 9.1 Kohderyhmä ja tavoitteet Vuonna 2011 KKI-ohjelman kohderyhmää laskettiin ikähaitarin yläpäästä kattamaan eläkkeelle siirtyvät ja juuri siirtyneet, 55 65-vuotiaat. KKI-ohjelma on luonut kunnille suunnatun Elinvoimaa eläkevuosiin -toimintamallin kohderyhmän terveysliikuntaa ja elämänlaatua koskevien palveluiden kartoittamiseksi ja parantamiseksi sekä kohderyhmän tavoittamiseksi. Elinvoimaa eläkevuosiin -toimintamalli ohjeistaa kuntia ja muita tahoja kokoamaan eläkkeelle siirtyvien terveysliikunnan järjestämisestä vastaavat tahot yhteen kehittämään tarjolla olevia terveysliikuntapalveluja. Eläkeikäisten kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen vaatii kunnassa saavutettavia palveluja, tiloja, ohjaajia ja tiedottamista. Kun palvelut ovat olemassa, on tärkeää saattaa tieto palveluista kohderyhmän tietoon. 9.2 Elinvoimaa eläkevuosiin -toimintamalli Elinvoimaa eläkevuosiin -toimintamallissa kunta tekee selvitystyön kohderyhmän liikuntatarjonnasta kooten tiedot paikallisista eri tahojen terveysliikuntapalveluista. Tavoitteena on, että kunta ja palveluntarjoajat luovat ja kehittävät yhteistyössä kohderyhmälle sopivaa terveysliikuntatarjontaa. Kunta vastaa Elinvoimaa eläkevuosiin -tapahtuman järjestämisestä sekä paikallisen sisällön tuottamisesta. Tapahtuma on kuntalaisille toimintamallin näkyvin osuus. Tapahtumassa kunnan eri toimijat esittelevät palveluitaan ja eri alojen asiantuntijat pitävät puheenvuoroja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, kuten ravinnosta, unesta, muistista, liikunnasta ja kulttuurista. Ohjelmassa kuullaan esimerkiksi: lääkärin, psykologin ja/tai sairaanhoitajan puheenvuoro aiheena yleinen hyvinvointi kunnan liikuntatoimen puheenvuoro liikuntatarjonnasta eläkeiän kynnyksellä ravitsemusterapeutin ja/tai fysioterapeutin puheenvuoro terveellisestä ja säännöllisestä ruokavaliosta sekä liikunnasta painottuen lihasvoiman ja tasapainon harjoittamiseen Kunnan osastolla voi liikunta- ja terveystoimen lisäksi olla henkilöstöä muilta hallinnonaloilta kertomassa esimerkiksi pyöräreiteistä, puistojen kävelyreiteistä ja lähiluonnon liikuntamahdollisuuksista. KKI-ohjelma tuo tapahtumaan energisen Sykettä laulaen ja liikkuen -osion, jossa ryhmän vetonaula Pirkko Mannola laulaa ja laulattaa osanottajia tutuilla sävelmillä haitaristi Pekka Pentikäisen säestyksellä. Kenttäpäällikkö Sari Kivimäki ohjaa tanssillisen jumpan, jossa laulaen jumpataan haitarin säestyksellä. Sykettä laulaen ja liikkuen -osion juontaja kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen painottaa säännöllisen liikkumisen tärkeyttä ikääntymisessä. Hyvinvoinnin haasteet tuodaan esille Pirkko Mannolan haastattelun kautta. Pirkko Mannolan houkuttamana tapahtumaan saada tulemaan niitä, joita liikuntakipinä ei ole vielä sytyttänyt. Konsepti on ollut erittäin toimiva. Kunta vastaa tapahtuman käytännön järjestelyistä eli hoitaa tilan, puhujat, näytteilleasettajat, tiedottamisen ja äänentoiston sekä mahdolliset kuljetukset ja halutessaan kahvitarjoilun. Useissa kunnissa kunnan järjestämät tilausajokuljetukset haja-asutusalueilta ovat mahdollistaneet monen kohderyhmään kuuluvan pääsyn tapahtumaan. Tapahtumia varten kunnan tulee tavoittaa eläkeiän kynnyksellä olevat kuntalaiset ja markkinoida tapahtumaa heille. 29

9.3 Elinvoimaa eläkevuosiin -tapahtumat vuonna 2012 Elinvoimaa eläkevuosiin -tapahtumamallia tarjottiin muutamalle Liikunnan aluejärjestölle, joiden kautta toivottiin kuntien kiinnostuvan kohderyhmän terveyttä edistävien toimintojen kokoamisesta ja viestittämisestä kohdejoukolle. Kolme kuntaa tarttui haasteeseen Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2012 Elinvoimaa Eläkevuosiin -tapahtumat järjestettiin Siilinjärvellä 22.10., Tuusniemellä 23.10. ja Rääkkylässä 24.10. Tapahtumiin osallistui yhteensä noin 470 henkilöä. Siilinjärvi 22.10.2012 (osallistujia noin 200) Tuusniemi 23.10.2012 (osallistujia noin 120) Rääkkylä 24.10.2012 (osallistujia noin 150) 30

10 Toimintakykyä työelämään Vuonna 2012 alkaneen Kunnossa kaiken ikää -ohjelman koordinoiman Toimintakykyä työelämään -kokonaisuuden päämääränä on tukea henkilöstön työ- ja toimintakykyä sekä edistää työssä jaksamista liikunnan ja terveellisten elintapojen avulla. Kokonaisuuden tavoitteena on tukea ja edistää työyhteisöjen erilaisia hyvinvointiohjelmia sekä kehittää niihin sopivia toimintatapoja yhteistyössä johdon, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa. Kokonaisuus koostuu useista erilaisiin ja erikokoisiin työyhteisöihin kohdistuvista paikallis- ja kehittämishankkeista, joissa pyritään kehittämään toimintamalleja erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvan henkilöstön tunnistamiseksi ja rekrytoimiseksi neuvonnan sekä palvelujen piiriin. Vuoden 2012 aikana työyhteisöihin kohdistuvia hankkeita tuettiin taloudellisesti hanketuen kautta, ja KKIohjelman henkilöstö oli mukana hankkeiden suunnittelussa, ohjausryhmätyöskentelyssä sekä taustatukena. Lisäksi työelämäkokonaisuuden taustoittamiseksi tehtiin kirjallisuusselvitys terveysliikunnan merkityksestä työelämän ja työurien kannalta. Näillä keinoilla pyritään edistämään omatoimisen terveysliikunnan ja/tai työyhteisöliikunnan harrastamista sekä liikunnallisen elämäntavan muodostumista. Seuraavat hankkeet ovat osa Toimintakykyä työelämään -kokonaisuutta (tarkemmat tiedot hankkeista liitteessä 2): PILKE-hanke Liikettä työhön -hanke Kunnon Miehet Liikkeellä -hanke Rauman kaupungin henkilöstö ylös, ulos ja liikkeelle -hanke Kauniala Kunnon Iskuun -hanke HUS Raviolin Toimintakykyä työelämään -hanke 31

32

11 Liikunnan olosuhdetyö KKI-ohjelman tavoitteisiin kuuluu liikuntaan kannustavien elinympäristön olosuhteiden edistäminen. KKIohjelma painottaa olosuhdetyössä poikkihallinnollisen yhteistyön merkitystä uusien innovaatioiden ja kehittämishankkeiden syntymisessä. 11.1 TELI-olosuhderyhmä Yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa KKIohjelma koordinoi TELI-olosuhderyhmää, jossa ovat edustettuina arki-, lähi- ja luontoliikunnan olosuhteiden edistämisessä vaikuttavat keskeiset tahot: opetusja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Metsähallitus, Suomen Kuntaliitto ry, Valo ry, Suomen Latu ry, Pyöräilykuntien verkosto ry, Ikäinstituutti sekä KKI-ohjelma. Toimenpidesuunnitelma 2012 2015 Terveellisiin liikkumistapoihin kannustava arkiympäristö sisältyy Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan 22.6.2011 ja tämä toimii lähtökohtana TELI-olosuhdetyölle. TELIolosuhderyhmä edistää poikkihallinnollisesti eri olosuhdeministeriöiden ja olosuhdeasiantuntijatahojen kanssa arkiympäristön kehittämistä terveysliikuntaan kannustavaksi. TELI-olosuhderyhmän toiminta-ajatuksena on edistää arki- ja lähiliikuntaa suosivien yhdyskuntarakenteiden ja elinympäristöjen syntyä, laaja-alaista kehittämistä sekä saavutettavuutta. Arkiympäristön kehittämisellä pyritään vähentämään eriarvoisuutta ja lisäämään kansalaisten päivittäistä aktiivista liikkumista. Tavoitteena on luoda edellytyksiä kansalaisten koko elämänkaaren mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle kattaen lasten ja nuorten turvallisten liikuntamahdollisuuksien edistämisen, työikäisten työssä jaksamisen sekä ikääntyneiden mahdollisuuden hyödyntää lähiympäristöä ja sen palveluja kävellen. Elinympäristön kehittämisellä päivittäiseen liikuntaan kannustavaksi pyritään madaltamaan kynnystä aktiiviseen liikkumiseen arjen valintana ja siten edistämään kansalaisten terveyttä. Toimintaperiaatteet ja vaikuttamiskeinot TELI-olosuhderyhmän toimintaperiaatteina ja vaikuttamiskeinoina ovat eri toimijoiden tavoitteiden ja toimenpiteiden koonti yhdeksi ja yhteiseksi valtakunnalliseksi terveyttä edistävän liikunnan, TELI-olosuhderyhmän toimenpideohjelmaksi toimenpideohjelman jatkuva seuranta ja päivitys koordinointi, synergiaetujen hyödyntäminen, ideointi ja innovointi vuorovaikutuksesta virtaa, yhteistyöstä voimaa valtakunnallisten koulutusseminaarien järjestäminen ja hyvien käytäntöjen esiin tuominen tiedottaminen Toiminta 2012 TELI-olosuhderyhmä kokoontui vuoden 2012 aikana yhteensä viisi kertaa (7.3., 2.5., 4.6., 17.9. ja 4.12.). Kokouksissa käsiteltiin muun muassa valmisteluvaiheessa ollutta uutta TELI-olosuhderyhmän toimenpideohjelmaa 2012 2015, jota yhtäaikaisesti sekä seurattiin kehittämiskohteiden osalta että kehitettiin luonnosta lopulliseksi toimenpideohjelmaksi. TELI-olosuhderyhmässä seurattiin myös toimeenpanosuunnitelman 2009 2011 kehittämiskohteiden tilannetta ja tehtiin kehittämiskohteista loppukooste. Lisäksi kokouksissa kuultiin arkiliikunnan olosuhteisiin liittyviä ajankohtaisia esityksiä. TELI-olosuhderyhmän toimintasuunnitelmaan 2009 2011 sisältyvien kehittämiskohteiden seuranta päättyi vuoden 2012 aikana. 33