****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 1

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 1 1. JOHDANTO...2 2. Kuusiokuntien -seutukunta...4 2.1. Kuusiokuntien alue...4 2.2. Väestö ja ikärakenne...6 2.3. Koulutus...6 2.4. Elinkeino...6 2.5. Työllisyys...9 2.6. Palvelut...10 3. Kuusiokuntien kehittämisyhdistys ry...10 3.1. Organisaatio...10 3.2. Hankevalmistelu ja hankepäätökset...11 3.3. Kuntarahoituksen menettelytapa...12 4. Uuden ohjelman laadinta...13 4.1. Ohjelman laadintaprosessi...13 4.2. Nelikenttäanalyysi...14 5. Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry:n ohjelman strategia: kehittämistarpeet, ohjelman tavoitteet, kehittämistyöryhmät ja toimintaryhmätyö...15 5.1. Kehittämistarpeet ja tavoitteet...15 5.1.1. Hyvinvointi virettä viihtyvyyteen...15 5.1.2. Kuusiokunnat tutuksi...16 5.1.3. Puhtia pienyrittäjyyteen...16 5.1.4. Nuorissa Kuusiokuntien tulevaisuus...17 5.2. Alueen aikaisemmat kehittämistoimenpiteet...18 5.3. Kehittämistyöryhmät...20 5.3.1. Alkutuotanto ja elintarvike...21 5.3.2. Maaseudun palvelut...22 5.3.3. Maaseudun teollinen toiminta...24 5.3.4. Matkailu ja maaseudun vapaa-aika...25 5.3.5. Ympäristö...26 5.3.6. Toimintaryhmätyö...29 5.3.7. Kehittämiskohteiden ja Leader toiminnan yhteensopivuus...30 6. Ohjelman MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET toimintalinjat...30 6.1. Ohjelman määrälliset tavoitteet...30 6.2. Toimintalinja 1...31 6.3. Toimintalinja 2...31 6.4. Toimintalinja 3...32 6.5. Toimintalinja 4...33 6.6. Arviointijärjestelmä...33 7. Toimintaryhmän OHJELMAN YHTEENSOVITUS ja yhteistyö...35 7.1. Yhteensovitus Etelä-Pohjanmaan maaseutuohjelmaan...35 7.2. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa...35 Seutukunnallinen yhteistyö...37 7.2.1. Viestintä välttämätön osa kehitystyötä...37 7.2.2. Kansainvälinen toiminta...38 8. Rahoitussuunnitelma...38

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 2 1. JOHDANTO Kuusiokuntien kehittämisyhdistys ry on laatinut tämän toimintaryhmäohjelman rahoitettavaksi Leader ohjelmasta. Ohjelmalla haetaan samalla Kuusiokuntien kehittämisyhdistystä Leader toimintaryhmäksi ohjelmakaudelle 2007-2013. Kuusiokuntien Leader ohjelmalla edistetään hyvinvointia, seutukunnan tunnettavuutta, pienyrittäjyyttä ja nuorten aktivointia, sekä seutukunnan kansainvälistymistoimenpiteitä. Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin kehittämisohjelman nimi kuvaa hyvin ohjelman sisältöä, jonka punaiseksi langaksi tuli seutukunnan hyvinvoinnin edistäminen. Tekemässämme nelikenttäanalyysissä nousivat esille samat kehittämistarpeet ja mahdollisuudet, kuin työryhmien tuloksissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus heijastuu ohjelman sisältöön. Palvelurakenteiden muutospaineissa seutukunnassa on ryhdytty miettimään maaseudun palvelujen riittävyyttä, saatavuutta ja uudelleen järjestelyjä. Yrittäjyyteen kannustamalla ja yritystoimintaa tukemalla uskotaan alueen kilpailukyvyn parantuvan ja hyvinvoinnin lisääntyvän. Kuusiokuntien asukkaiden ikääntyminen ja alhainen koulutustaso tulevat olemaan suuri haaste ohjelman menestyksekkäälle toteuttamiselle. Nelikenttäanalyysi on kohdassa 4.2 Kuusiokuntien Leader ohjelma on jakautunut neljään eri teemaan, jotka tuovat esiin seutukunnan kehittämistarpeet ja tavoitteet. Hyvinvointi virettä viihtyvyyteen - asukkaiden, ympäristön ja yritysten hyvinvoinnin kehittäminen Kuusiokunnat tutuksi - seutukunnan vahvuuksien esille tuominen ja kehittäminen Puhtia pienyrittäjyyteen - aktivointi yrittäjyyteen ja yrittäjyyden kehittäminen Nuorissa Kuusiokuntien tulevaisuus - nuorten vaikuttamismahdollisuuksien ja elämän edellytyksien lisääminen, sekä aktivointi kehittämistyöhön Teemoja käsitellään tarkemmin kohdassa 5.1 Kuusiokuntien kehittämisohjelman rakentamisessa on hyödynnetty ALMA ohjelmakaudelta saatuja tuloksia. Kehittämisyhdistyksen kautta rahoitetut hankkeet ovat luoneet pohjaa toiminnalle, jota halutaan viedä eteenpäin jatkossakin. Hankkeilta on saatu arvokasta tietoutta uuteen ohjelmaan. Esille on noussut uusia innovaatioita, joiden toteuttamiseen tarvitaan lisäresursseja. Esimerkkeinä voidaan mainita seutukuntalaisten hyvinvointiin ja rakennettuun tietoverkkoon liittyvien palvelujen kehittäminen. Seutukunnan kulttuuriin, luontoon ja ympäristökohteisiin liittyviin toimenpiteisiin halutaan myös panostaa. Tulevalla kaudella nuoria tullaan kannustamaan kehittämistoimintaan ja nuoria aktivoidaan kansainvälistymistoimiin. Kehittämisideoita on kerätty monin eri tavoin mm. tapahtumissa, lehti-ilmoituksilla, tiedotteilla ja henkilökohtaisilla kontakteilla. Ruohonjuuritason toimijat ovat aktiivisesti tuoneet omia ideoitaan kehittämissuunnitelmaan. Nuorten ajatuksia kehittämistyöstä on kerätty nuorten aktivointihankkeen avulla. Nuorille järjestettiin syksyllä osallistuva aktivointitapahtuma, jossa seutukunnan nuoret avoimesti kertoivat omat kehittämisideansa.

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 3 Ohjelman kirjoittaminen toteutettiin avoimella prosessilla. Kirjoittamista tukemaan perustettiin viisi työryhmää, joiden toimintaan saivat kaikki asiasta kiinnostuneet osallistua. Työryhmiin ilmoittautui yrittäjiä, yhdistysaktiiveja, kuntien luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita, sekä yksittäisiä maaseudun kehittämistyöstä kiinnostuneita seutukuntalaisia. Kehittämisyhdistyksen hallituksen jäsenet ovat toimineet työryhmien puheenjohtajina ja keränneet ideoita ohjelman sisällöksi. Työryhmät ovat seuraavat: Alkutuotanto ja elintarvike Maaseudun palvelut Maaseudun teollinen toiminta Matkailu ja maaseudun vapaa-aika Ympäristö Työryhmien tuloksia on tarkasteltu lähemmin kohdassa 5.3. Kehittämisyhdistys on lunastanut paikkansa seudullisena kehittäjänä ja kehittämistoiminnan asiantuntijana. Lähellä olevana paikallisena toimijana ruohonjuuritason ideat saadaan työstettyä toteutettaviksi hankkeiksi. Työryhmät ovat olleet aktiivisesti mukana keräämässä materiaalia ohjelman sisällöksi. Työryhmien tuloksista voidaan todeta ruohonjuuritasolta nousseiden kehittämisideoiden olevan sekä innovatiivisia, että toteuttamiskelpoisia. Alavudella 20.9.2006 Kuusiokuntien kehittämisyhdistys Johanna Kankaanpää hallituksen puheenjohtaja Alkutuotanto ja elintarvike työryhmän puheenjohtaja Jari Kamunen hallituksen varapuheenjohtaja Maaseudun palvelut työryhmän puheenjohtaja Reino Määttä Maaseudun teollinen toiminta työryhmän puheenjohtaja Kauko Ukonmäki Matkailu ja Maaseudun vapaa-aika työryhmän puheenjohtaja Paula Erkkilä toiminnanjohtaja ohjelman kirjoittamisesta vastaava Asko Sippola Ympäristö työryhmän puheenjohtaja

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 4 2. KUUSIOKUNTIEN -SEUTUKUNTA Kuusiokunnat on muodostanut jo pitkään toiminnallisesti yhtenäisen alueen, jossa toimintaryhmätyö on ollut hyvin luontevaa. Seutukunnalla on julkishallinnon yhteistyötä toteutettu terveydenhuollossa, kuluttajaneuvonnassa, työvoimahallinnossa, ympäristöpalveluissa ja sivistystoimessa. Elinkeinotoimen osalta on yhteistyö aloitettu Alavuden, Kuortaneen ja Lehtimäen kesken. Kuntatasolla seutukunnallinen yhteistyö on alkanut jo 1970- luvun puolivälissä seutuneuvoston perustamisella. Kuusiokuntien yritysten ja kuntien käytössä on alueellinen tietoverkko 6 Net, sekä seutukunnan asukkaiden käyttöön rakennettu lähes koko seutukunnan kylät kattava monipalveluverkko. Yritystoiminnan tasolla yhteistyötä on tehty metalli-, puu- ja energia-alan yritysten yhteisissä kehittämistoimissa. Kirkkaan metallin ja puualan kärkiyritykset muodostavat alihankintaketjuja ja toimivat käytännön tasolla yhteistyössä. Seutukunnassa on matkailualalla toteutettu useita yhteisiä kehittämishankkeita. Seutukunnan matkailuyritykset ovat perustaneet oman yhdistyksen Kievarireitti r.y:n, jonka tarkoituksena on mm. yhteismarkkinoinnin kehittäminen ja lisääminen. Yhteistyötä on myös perinteisen maatalouden, luomutuotannon, elintarvikkeiden tuotannon ja jalostuksen aloilla. Seutukunnan asukkaiden välinen yhteistyö toteutuu yhdistystoiminnassa. Kuusiokunnissa on useita yhdistyksiä, joiden toiminta ja jäsenistö kattavat jopa koko seutukunnan alueen. 2.1. Kuusiokuntien alue Kuusiokuntien seutukunta sijaitsee Etelä-Pohjanmaan kaakkoiskulmassa. Kuusiokuntiin kuuluvat Kuortaneen, Lehtimäen, Soinin ja Töysän kunnat, sekä Alavuden ja Ähtärin kaupungit. Harvaanasuttuun maaseutuun luokitellaan puolet seutukunnan kunnista, jotka ovat Lehtimäki, Soini ja Ähtäri. Seutukunnan pinta-ala on 3.410 neliökilometriä ja siitä 229 neliökilometriä (6,7 %) on vesistöjä. Kuusiokunnat on maisemaltaan monipuolinen seutukunta. Länsiosissa näkyy piirteitä Pohjanmaan lakeuksista ja itäosat ovat mäkisiä. Vedenjakajaseutuna alue on paikoin karua ja alue on runsasjärvinen. Etelä-Pohjanmaan maakunnan korkein kohta, Soinin Raitamäki löytyy Kuusiokuntien alueelta. Järviä on Etelä-Pohjanmaan oloissa poikkeuksellisen runsaasti ja siitä syystä loma-asutuskin on runsasta. Etelä-Pohjanmaan koko loma-asuntokannasta 39 % sijaitsee Kuusiokuntien alueella. Metsäisyys ja suot ovat tunnusomaisia piirteitä Kuusiokuntien luonnonympäristölle. Metsämaan osuus pinta-alasta on huomattava n. 83 000 ha. Kasvukausi on 1 2 viikkoa muuta Etelä-Pohjanmaata lyhyempi. Pinta-ala ja asukastiheys Lähde: Tilastokeskus - Källa: Statistikcentralen Lähde: Maanmittauslaitos - Källa: Areal lantmäteriverket Maakunta Asukasluku Maa-pinta-ala km2 Sisävesiä km2 Koko pinta-ala km2 Asukk./maakm2 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2005 1.1.2005 1.1.2005 Alavus 9 669 790,64 52,46 843,10 12,23 Kuortane 4 230 462,23 22,54 484,77 9,15 Lehtimäki 1 970 272,21 18,88 291,09 7,24 Soini 2 667 552,67 20,01 572,68 4,83 Töysä 3 211 298,30 11,52 309,82 10,76 Ähtäri 6 964 805,60 103,33 908,93 8,64

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 5 Kuusiokuntien sijainti

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 6 2.2. Väestö ja ikärakenne Kuusiokunnat on 28 711 asukkaan seutukunta. Väestökehitys ja väestön ikärakenteen kehittyminen seutukunnassa on huolestuttava. Nuoren aikuisväestön väheneminen tulee tulevaisuudessa vääristämään seutukunnan ikärakennetta. Väestö ikäryhmittäin 2004 Vuoden 2005 aluejako Huoltosuhteet 0-14 % 15-64 % 65 - % Yhteensä Lapsi Vanhus Väestöllinen Koko maa 914 560 17,5 3 491 111 66,7 830 940 15,9 5 236 611 0,26 0,24 0,50 Etelä-Pohjanmaa 34 870 18,0 123 209 63,5 35 997 18,5 194 076 0,28 0,29 0,58 Kuusiokunnat 4 964 17,3 17 680 61,6 6 067 21,1 28 711 0,28 0,34 0,62 Alavus 1 720 17,8 5 966 61,7 1 983 20,5 9 669 0,29 0,33 0,62 Kuortane 652 15,4 2 574 60,9 1 004 23,7 4 230 0,25 0,39 0,64 Lehtimäki 304 15,4 1 221 62,0 445 22,6 1 970 0,25 0,36 0,61 Soini 501 18,8 1 564 58,6 602 22,6 2 667 0,32 0,38 0,71 Töysä 648 20,2 1 953 60,8 610 19,0 3 211 0,33 0,31 0,64 Ähtäri 1 139 16,4 4 402 63,2 1 423 20,4 6 964 0,26 0,32 0,58 2.3. Koulutus Seutukunnan koulutustaso on alhainen. Lähinnä ongelmana on ylemmän korkeakoulutuksen saaneiden alhainen määrä. Tilastokeskuksen koulutustilaston mukaan vuonna 2004 yli 15 vuotiaista väestöstä oli alemman korkea-asteen tutkinnon suorittanut 17,0 %, alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittanut 7,5 %, ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon 4,0 % ja keskiasteen tutkinnon 71,3 %. 2.4. Elinkeino Yhteiskunnalliset palvelut työllistävät kaikkiaan 3492 henkilöä, olleen ylivoimaisesti suurin työllistäjä seutukunnassa. Alavudella sijaitsevat valtion virastot ja Ähtärissä sijaitseva Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yksikkö selittävät osaltaan näiden kuntien työllistävää vaikutusta yhteiskunnallisissa palveluissa. Yhteiskunnalliset palvelut Määrä 1200 1000 800 600 400 200 Alavus Kuortane Lehtimäki Soini Töysä 0 1 Kunnat Ähtäri

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 7 Teollisuus työllistää 2046 henkeä. Seutukunnassa on merkittävää kirkkaan metallin ympärille kehittynyttä osaamista, sekä mekaaniseen puunjalostukseen liittyvää teollista tuotantoa. Teollisuus Määrä 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1 Kunnat Alavus Kuortane Lehtimäki Soini Töysä Ähtäri Kuusiokunnissa kauppa-, majoitus- ja ravintolatoiminta työllisti 1699 henkeä. Kasvanut matkailun merkitys ja Töysän Tuurin kylässä sijaitseva kauppakeskittymä selittää osaltaan seutukunnan palveluelinkeinojen kasvun lisääntymisen. Kauppa-, majoitus- ja rav.toiminta Määrä 700 600 500 400 300 200 100 Alavus Kuortane Lehtimäki Soini Töysä Ähtäri 0 1 Kunnat Maa- ja metsätalouden osuus seudullisena työllistäjänä on alentunut, työllistäen tällä hetkellä 1.488 seutukuntalaista. Rakennekehitys on vähentänyt alkutuotannon työpaikkoja radikaalisti. Maa- ja metsätalous Määrä 500 400 300 200 100 0 1 Kunnat Alavus Kuortane Lehtimäki Soini Töysä Ähtäri

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 8 Rahoitus, kiinteistö- ym. palvelut työllistävät seutukunnassa 715 henkilöä. Rahoitus-, kiinteistö- ym-palvelut Määrä 300 250 200 150 100 50 0 1 Kunnat Alavus Kuortane Lehtimäki Soini Töysä Ähtäri Rakentamisen merkitys työllistäjänä on lisääntynyt, työllistäen 709 henkilöä. Rakentaminen 300 Määrä 250 200 150 100 50 0 1 Kunnat Alavus Kuortane Lehtimäki Soini Töysä Ähtäri Kuljetus, varastointi ja tietoliikenneala työllistää seutukunnassa yhteensä 597 henkilöä. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Määrä 200 150 100 50 Alavus Kuortane Lehtimäki Soini Töysä 0 1 Kunnat Ähtäri

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 9 Tuntematon toimiala, eli edellä mainittuihin luokituksiin soveltumattomat alat työllistävät 277 henkilöä. Toimiala tuntematon Määrä 100 80 60 40 20 0 1 Kunnat Alavus Kuortane Lehtimäki Soini Töysä Ähtäri Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto työllistävät yhteensä 47 henkeä. Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Määrä 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1 Kunnat Alavus Kuortane Lehtimäki Soini Töysä Ähtäri 2.5. Työllisyys Työllisestä työvoimasta yli 45 vuotta täyttäneiden työllisten osuus on 46 prosenttia. Ikärakenteen vääristymä tulee vaikuttamaan työvoimapulaan alueella. Poismuutto ja ikärakenteen vääristyminen vaikuttavat työpaikkojen ja työvoiman pysymiseen alueella. Erityisesti nuoret ja hyvin koulutetut muuttavat pois alueelta ja juuri heitä seutukunta tarvitsee. Kuusiokuntien työttömyysaste on elokuussa 2006 ollut 7,4 prosenttia, joka on hieman Etelä- Pohjanmaan 7,3 prosentin työttömyysastetta korkeampi ja koko Suomen keskiarvoa 9,2 prosenttia alhaisempi. Työttömyysaste prosentit ovat suurimmat seutukunnan harvaanasutuksi maaseuduksi luokiteltavissa kunnissa, Soinissa 9,9, Lehtimäellä 8,2 ja Ähtäri 9,2.

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 10 2.6. Palvelut Seutukunnan palvelukeskuksina toimivat alueen kaupungit Alavus ja Ähtäri, joista löytyy erityisesti valtionhallinnon palvelut. Terveyspalvelut ovat kattavat ja seutukunnassa sijaitsee Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yksikkö Ähtärissä. Erityispiirteenä seutukunnan palvelutarjonnassa on Töysän Tuurissa sijaitseva suurten vähittäiskauppojen keskittymä. Se on tukenut useiden kaupallisten palvelujen ja tukkukaupan sijoittumista seutukuntaan. Vapaa-aikaan ja matkailuun palvelutarjontaa seutukunnassa on monipuolisesti. Ähtärin Eläinpuisto ja siihen kytkeytyvät palvelut ovat jo lunastaneet oman paikkansa, mutta myös muualla seutukunnassa on luontoon liittyvää matkailua kehitetty. Esimerkkeinä voidaan mainita Vuorenmaan laskettelukeskus Soinissa, Lehtimäen Valkealammen ulkoilualue ja seutukuntaan rakennetut patikointireitit ja moottorikelkkailureitistö. Liikuntapalveluissa Kuortaneen Urheilumaailmaa on kehitetty systemaattisesti. Kuortaneesta onkin kehittynyt merkittävä kansallinen ja kansainvälinen valmennus- ja koulutuskeskus. Myös muilla alueen kunnilla on tarjota sekä sisä- että ulkoliikuntaan monipuoliset mahdollisuudet. Kulttuurin alalla Alavudella on kehitetty monipuolisia kansankulttuuriin liittyviä toimia. Seutukunnassa sijaitsee merkittäviä kulttuuria ja taidetta esille tuovia tiloja esim. Taidekeskus Harri, Pirkanpohjan taidekeskus ja Soile Yli-Mäyryn taidehalli. Seutukunnalla sijaitsee kaikkiaan kolme lukiota; Alavudella, Ähtärissä ja urheilulukio Kuortaneella. Muita oppilaitoksia ovat Alajärven kauppaoppilaitoksen Töysän toimipiste, Alavuden erityisammattikoulu, Kuortaneen Urheiluopisto, Lehtimäen opisto, Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Tuomarniemen metsäoppilaitos ja Ähtärin ammatti-instituutti. 3. KUUSIOKUNTIEN KEHITTÄMISYHDISTYS RY 3.1. Organisaatio Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 20.5.1999, ja se on rekisteröity 1.12.1999. Jäseniä yhdistyksellä on 125 (LIITE 1). Kaikki seutukuntamme kuusi kuntaa ovat kehittämisyhdistyksen jäseniä; Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri, lisäksi yhdistykseen kuluu 29 yritysjäsentä, 45 yhdistysjäsentä ja henkilöjäseniä on toimintavuonna ollut 45. Yhdistyksen toiminta toteuttaa sääntöjen määrittämiä toimintamuotoja alueen elinvoiman lisäämiseksi ja seudun kehittämiseksi. Yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä alueella asuvat ihmiset sekä yhdistykset, yritykset ja julkisyhteisöt, joiden kotipaikka on alueella. Jäsenhankintaa on hoidettu tiedotteilla, julkaisuilla, tilaisuuksissa ja kokouksissa. Lisäksi tekemissämme esitteissä on kaavake jäseneksi ilmoittautumista varten. Hallitus Kuusiokuntien kehittämisyhdistys ry:n hallitukseen kuuluu 12 varsinaista ja 12 varajäsentä (LIITE 2). Hallitus valitaan vuosikokouksessa sääntöjen (LIITE 3) määräämässä järjestyksessä. Jäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa. Hallituksen kokoonpanossa on noudatettu kolmikantamallia.

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 11 Tällöin hallituksen jäsenistä kolmannes on kuntien edustajia, kolmannes yhdistysten, yritysten, tai eri järjestöjen edustajia ja kolmannes maaseudun asukkaita. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi on valittu toiminnanjohtaja. Hallitus on kokoontunut noin kuukauden välein ja kokouksessa on ollut keskimäärin kymmenen hallituksen jäsentä. ALMA -ohjelmaa toteutettaessa ja hankepäätöksiä tehtäessä hallituksen jäsenten jääviysasioiden kanssa ei ole ollut ongelmia. Hankepäätöksistä on keskusteltu asiantuntevasti ja avoimesti. Jokaisen hakemuksen kohdalla on tukiprosenteista keskusteltu ja jokainen hallituksen jäsen on päässyt sanomaan mielipiteensä. Tarvittaessa hankepäätöksistä on äänestetty ja hankesuunnitelmaan on pyydetty hakijalta lisäselvityksiä. Joissakin tapauksissa hakijaa on pyydetty esittelemään hankesuunnitelmaansa hallituksen kokouksiin. Hallituksen jäsenten toimikautta ei ole kehittämisyhdistyksen säännöissä rajattu. Toimikauden rajaus on ollut hallituksessa esillä ja toimikauden rajaamiseksi tullaan talvella 2007 tekemään sääntömuutos. Toimikaudeksi tultaneen esittämään maksimissaan kaksi kautta. Jäsen voitaneen valita hallitukseen uudelleen vähintään yhden välikauden jälkeen. Sääntömuutoksilla hallituksen jäsenten vaihtuvuus pystytään takamaan. Toimisto ja työntekijät Kuusiokuntien Kehittämisyhdistyksen toimisto sijaitsee Alavudella kaupungin omistamalla Elinkeinotalolla. Kiinteistöön sijoittuu Kehittämisyhdistyksen lisäksi Alavuden kaupungin elinkeinopalvelut, kymmenkunta muuta kehittämishanketta, yrittäjäyhdistyksen toimitilat, useita yrityksiä ja vilkasta koulutustoimintaa. Toimintaympäristönä tämä on monipuolinen ja edistää luonnollista verkottumista. Kehittämisyhdistys on palkannut kaksi päätoimista työntekijää toiminnanjohtajan ja hankeneuvojan. Lisäksi Kehittämisyhdistys on palkannut yhdessä muiden Etelä-Pohjanmaan kehittämisyhdistysten kanssa yhteisen tiedottajan. Työntekijät toteuttavat laajasti kehittämisohjelman vaatimia toimenpiteitä, esim. seutukunnan aktivointityötä, tiedonvaihtamista, verkottamista, kansainvälistymistä ja kaikkia hankkeiden toteuttamiseen liittyviä toimenpiteitä hankesuunnittelusta raportointiin. Kehittämisyhdistyksen kirjanpito- ja palkanlaskentatyöt on ostettu asiantuntevalta auktorisoidulta tilitoimistolta. Tilintarkastus on hoidettu asianmukaisesti kahden tilintarkastajan voimin, joista toinen on HTM tilintarkastaja. Seutukunnan aktivointi kehittämistyöhön, toiminnan suunnittelu ja tiedottaminen kuuluu kaikkien hallituksen jäsenten ja työntekijöiden toimenkuvaan. Kehittämisyhdistysten yhteisen tiedottajan tehtäviin kuuluu toimintaryhmistä tiedottamisen lisäksi ryhmän tiedotussuunnitelman mukaiset toteuttamisen toimenpiteet. 3.2. Hankevalmistelu ja hankepäätökset Hankkeiden valmistelu ja käsittely Hankevalmistelu tapahtuu yhteistyössä hakijan ja yhdistyksen työntekijöiden kanssa. Hallitus käsittelee hankehakemukset kokouksessaan. Jos hanketta pidetään ohjelmaan sopivana ja toteuttamiskelpoisena, sitä esitetään rahoitettavaksi. Hanketta ei esitetä rahoitettavaksi, mikäli hanke ei sovi ohjelmaan, se ei ole toteuttamiskelpoinen tai on olemassa jokin muu perusteltu syy sen hylkäämiseen. Jos hankkeelle on olemassa parempi rahoituskanava, se voidaan ohjata toiselle rahoituskanavalle hakijan ja viranomaisten kanssa käytävien neuvottelujen jälkeen. Tavoitteenamme on, että hankkeen käsittely olisi mahdollisimman nopeaa ja asiakkaan kannalta selkeää ja joustavaa. Käsittelyn jälkeen hankkeesta tehdään lausunto ja hakemus toimitetaan Etelä- Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosaston diaariin. TE-keskuksen maaseutuosasto päättää tuen

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 12 myöntämisestä toimintaryhmän esityksen perusteella. Hankerahoitusta voi hakea ympäri vuoden, mutta tarpeen mukaan toimintaryhmä voi kilpailuttaa hankkeita jaksottamalla hakemusten vastaanottoa vähintään neljään jaksoon vuodessa. Etelä-Pohjanmaan TE-keskus on yhdessä Etelä-Pohjanmaalla toimivien toimintaryhmien kanssa solminut ohjeellisen yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on tehdä hankkeiden käsittelystä joustavaa ja tiedonkulusta nopeaa (LIITE 4). Yritystukihakemukset tullaan käsittelemään toimintaryhmän sisälle perustetussa yritysjaostossa. Jaostoon kuuluu toimintaryhmän hallituksen jäseniä, toimiston henkilökuntaa, seutukunnan elinkeinovastaavia ja perustettavan seutukunnallisen yrityspalvelupisteen edustaja. Yritysjaosto varmistaa hankkeen soveltumisen toimintaryhmäohjelmaan, rahoituskelpoisuuden ja hakijan tukikelpoisuuden. Yritysjaosto antaa hakemuksesta lausunnon, jonka jälkeen hanke esitellään TEkeskukseen perustettavassa yritystukien yhteensovituspöydässä. Yritystukien yhteensovituspöydän tavoitteena on maaseudun mikroyrityksiin kohdistuvien rahoitustukijärjestelmien, osaamisen kehittämispalveluiden sekä niiden yhteensovittamiseen liittyvien keskeisten käytäntöjen kehittäminen, asiakaslähtöisen toiminnan edistäminen sekä järjestelmän toimeenpanon ja eri toimijoiden välisen yhteistyön tehostaminen. Yritystukien yhteensovituspöytään tuovat kaikki Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen osastot ja Etelä-Pohjanmaan toimintaryhmät yrityshankkeensa yhteensovittamismenettelyä varten. Yhteensovituksen jälkeen toimintaryhmän hallitus tekee hankkeesta päätöksen. Yhteensovitusmenettelystä on tehty sopimus Etelä-Pohjanmaan TEkeskuksen ja Etelä-Pohjanmaan toimintaryhmien kesken. (LIITE 5) Hankkeita ohjelmaan valittaessa painotetaan seuraavia seikkoja: Hakijalla on valmiudet ja taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hanke toteuttaa kehittämisohjelmaa ja siitä saatava hyöty kohdistuu seutukunnalle. Hankkeissa painotetaan uutta toimintatapaa, hyvinvointia ja elinkeinollisuutta. Hankkeen tarpeet, idea ja toteutus nousevat paikallistasolta. Hankkeen toiminta on avointa ja hakija sitoutuu tiedottamaan toiminnastaan. Hanke ei ole päällekkäinen muun kehittämistyön kanssa, vaan täydentää sitä. Hanke on sisällöltään ja kustannusarvioltaan realistinen ja toteuttamiskelpoinen. Hankkeella on positiivinen vaikutus työllisyyteen, elinkeinotoimintaan ja seutukunnan hyvinvointiin. Hanke toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke tukee tasa-arvon toteutumista ja ottaa nuoret huomioon. 3.3. Kuntarahoituksen menettelytapa Seutukunnan kunnat maksavat ohjelman ja Leader toiminnan mukaisen kuntarahaosuuden kertasuorituksena Kuusiokuntien Kehittämisyhdistyksen tilille, josta se jaetaan hankkeiden toteuttajille rahoituspäätösten mukaisesti. Seutukunnan kunnat ovat tehneet päätökset osallistua Hyvinvointia vauvasta vaariin kehittämisohjelman vaatimaan kuntarahoitukseen (LIITTEET 6 11).

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 13 4. UUDEN OHJELMAN LAADINTA 4.1. Ohjelman laadintaprosessi Kuusiokuntien Leader ohjelman valmistelua aloitettiin Kehittämisyhdistyksen hallituksen toimesta marraskuussa 2004. Toukokuussa järjestettiin kaikille avoin uuden ohjelman suunnittelun aktivointitilaisuus. Kuva aktivointitilaisuudesta, jossa pohdittiin kehittämisideoita ja ohjelman kirjoittamisprosessia. Aktivointitilaisuudessa perustettiin työryhmät, joiden työskentelyyn kaikki seutukunnan asukkaat saivat vapaasti osallistua. Työryhmien toimintaan osallistui yrittäjiä, yhdistysaktiiveja, kuntien luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita, sekä maaseudun asukkaita. Työryhmät järjestivät useita kokoontumisia, joissa pohdittiin seutukunnan kehittämistavoitteita, keinoja ja hankeideoita. Kuvassa työryhmien puheenjohtajat keväällä 2005 valmiina ohjelman kokoamiseen. Kevään ja kesän aikana järjestettiin avoin ideoiden haku tiedotteilla ja ilmoituksilla. Hankeideoita tuli sähköpostilla, puhelimitse ja henkilökohtaisilla kontakteilla. Ideoita ja kehittämistarpeita uutta ohjelmaa varten on kerätty myös kuntakohtaisissa kylien ideointi-illoissa syksyn 2005 aikana.

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 14 Seutukunnan kehittämishankkeissa mukana oleville järjestettiin koulutustilaisuus 1.6.2005, jossa hankevetäjillä oli mahdollisuus kertoa omista kehittämisideoistaan. Kauhajoen ruokamessuilla 2.- 5.9.2005 suurelta yleisöltä kerättiin ideoita yhdessä muiden Etelä-Pohjanmaan kehittämisyhdistysten kanssa. Lokakuussa 2005 seutukunnan nuorille järjestettiin viikonlopun kestävä ideointitapahtuma, jossa nuorten ajatuksia ja kehittämistarpeita selvitettiin osallistavalla menetelmällä. Monin eri menetelmin kerätty materiaali koottiin työryhmien puheenjohtajien, toiminnanjohtajan ja hankeneuvojan toimesta Kuusiokuntien Leader kehittämisohjelmaksi. Kehittämisyhdistyksen hallitus on osallistunut ohjelman muokkaamiseen seutukunnan kehittämistarpeita ja tavoitteita vastaavaksi, ottaen huomioon nelikenttäanalyysissä ja toimintaympäristöstä esille nousseet asiat. Kommentteja uuteen ohjelmaan on pyydetty seutukunnan ruohonjuuritason toimijoilta, järjestöiltä, viranhaltijoilta ja seutukunnan kunnilta. Kommenttien perusteella ohjelma on muokattu seutukunnan tarpeita vastaavaksi. Kuusiokuntien kehittämisohjelman toimenpiteiden yhteensovittamista on tehty TE-keskuksen laatimaan Etelä-Pohjanmaan Maaseutuohjelmaan ja Etelä-Pohjanmaan toimintaryhmien laatimiin ohjelmiin. 4.2. Nelikenttäanalyysi Kuusiokuntien ohjelman valmistelussa mukana olevien arviot alueemme vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet voidaan esittää tiivistetysti seuraavasti: HEIKKOUDET - alemman asteen tiestö ja huono kunto - ylempiasteisten työpaikkojen puuttuminen - matala koulutusaste - elinkeinorakenteen yksipuolisuus - asenne yrittäjyyteen varovainen - palveluyrittäjien verkostoitumisen vähäisyys - imagon kehittymättömyys - maaseudun palvelujen vähäisyys MAHDOLLISUUDET - matkailuvirtojen hyödyntäminen - palvelujen tuottaminen - vaihtoehtoviljely - työvoiman ja työn kohtaaminen - rakennetut reitistöt - luontoyrittäjyys - veturiyritysten kanssa verkostoituminen - tietoverkon hyödyntäminen - kulttuuriympäristöjen parantaminen - energiaraaka-aineiden hyödyntäminen VAHVUUDET - luonto ja arvokkaat maisema-alueet - eri toimialojen vahvat kärkiyritykset - voimakas maa- ja metsätalous, jotka tukevat toisiaan - matkailijavirrat - seutuverkko - toimivat liikenneyhteydet/pääväylät - yhteistyön perinne sekä järjestötoiminta - kulttuuriperinne UHAT - vääristynyt ikärakenne - nuorten syrjäytyminen - maatalouden ja maaseudun yrittäjyyden tukirakenteen muuttuminen ja sen ennakoimattomuus - ympäristön hoitamattomuus - palveluiden väheneminen - kulttuuriympäristökohteiden rappeutuminen

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 15 5. KUUSIOKUNTIEN KEHITTÄMISYHDISTYS RY:N OHJELMAN STRATEGIA: KEHITTÄMISTARPEET, OHJELMAN TAVOITTEET, KEHITTÄMISTYÖRYHMÄT JA TOIMINTARYHMÄTYÖ 5.1. Kehittämistarpeet ja tavoitteet Kuusiokuntien kehittämisyhdistyksen ohjelman strategia on hyvinvoiva seutukunta. 5.1.1. Hyvinvointi virettä viihtyvyyteen Kehittämisohjelman painopisteeksi nousi seutukuntalaisten hyvinvointi. Hyvinvointi vauvasta vaariin on koko seutukunnan yhteinen haaste. Hyvinvoinnin lähtökohtana on viihtyminen, jonka takaavat laadukas ja kattava palvelutarjonta, mielekäs työ tai opiskelupaikka sekä hyvin hoidettu asuinympäristö. Maa- ja metsätalous, sekä elintarviketuotanto luovat seutukunnassa perusedellytyksiä toimeentuloon ja hyvinvointiin. Maa- ja metsätaloudesta, sekä elintarvikealalta elantonsa saavien työssä jaksamista tuetaan ja verkostoitumista edistetään ohjelmatyön avulla. Maatalouden rakenteen muutos on lisännyt sopimustuotannon ja kilpailuttamisen merkitystä. Maataloudessa sopimuspohjaista toimintaa kehitetään ja vahvistetaan. Palvelutarjonta on tärkeä valintakriteeri, kun seutukuntaa valitaan asuinpaikaksi. Peruspalvelut ja henkilökohtaisten palvelujen tarjonta ovat myös yrittäjyyttä ja työllisyyttä lisäävä kehittämisala. Palvelujen tarjontaa laajennetaan hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen osalta. Kyläyhdistyksillä on erilaisia toimintaedellytyksiä ryhtyä tuottamaan esim. sosiaalipalveluja. Useinkaan taloudellinen ja tiedollinen pohja ei kuitenkaan ole riittävä. Tiedonvaihtoa ja verkottumista eri toimijoiden välillä lisätään. Pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa pystyvät tarjoamaan erilaiset järjestöt, joiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä palveluja pystytään järjestämään. Kuusiokuntiin rakennettu monipalveluverkko mahdollistaa verkkopalvelujen, sekä virtuaaliopiskelun ja virtuaalisten opintojen kehittämisen. Verkon sisällön kehittämismahdollisuudet ovat laajat myös terveydenhuollossa, energiantuotannossa, asiantuntijapalveluissa, maataloudessa, hyvinvointipalveluissa, opetuksessa, maallemuuttopalveluissa, viihteessä ym. osa-alueilla. Rakennettu monipalveluverkko mahdollistaa etätyön tekemisen seutukunnan kylissä, jonka toivotaan edesauttavan maaseudun asuttuna pysymistä ja kansainvälistymistä. Elämä maaseudulla ja sen mukana kylien asema on muuttunut samassa tahdissa kuin kehitys yhteiskunnassa yleensäkin. Kiireisen ja vaativan työelämän vastapainona jäljelle jäävä vapaa-aika halutaan käyttää tehokkaasti hyväksi. Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien turvaaminen takaavat seutukunnan pysymisen kilpailukykyisenä, sekä asuinpaikkaa valittaessa, että matkailua kehitettäessä. Matkailijoille ja seutukunnan asukkaille on tarjolla erilaisia ulkoilumahdollisuuksia. Patikkareitit, vesistöt, hiihtoladut ja uimarannat koetaan tärkeiksi, joiden ylläpitoon ja rakentamiseen tarvitaan kylien voimavaroja. Kulttuuritarjonta, kulttuurikohteiden arvostaminen ja säilyttäminen, sekä ympäristöstä huolehtiminen lisäävät viihtyvyyttä, joka edesauttaa maaseudun asuttuna pysymistä. Kulttuurin ja ympäristön vahvuuksia kehitetään ja hyödynnetään alueen vetovoimatekijänä, sekä kansainvälistymistoimenpiteissä. Toimintaryhmä tekee aktiivisesti työtä välittääkseen seutukunnassa alueiden välisiä ja kansainvälisiä kontakteja, yhteistyötä, sekä konkreettisia yhteistyöhankkeita.

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 16 Ympäristön huoltoon ja kunnostukseen kiinnitetään huomiota. Ympäristöön liittyviä selvityksiä tehdään ja tietoa jaetaan esim. ympäristökohteiden inventointimenetelmistä ja vesipuitedirektiiviin liittyvistä asioista. 5.1.2. Kuusiokunnat tutuksi Toimintaryhmä on aktiivisesti mukana luomassa mielikuvia Kuusiokuntien alueesta. Mielikuvien luomiseen osallistuvat kaikki alueen toimijat (yritykset, yhdistykset, julkinen sektori, alueen asukkaat, kesäasukkaat ja muut). Alueen toimijat eivät voi suoraan vaikuttaa kaikkiin niihin tekijöihin, joiden pohjalta käsitykset Kuusiokunnista muodostuvat. Mielikuviin vaikuttavia profilointitoimenpiteitä tehdään yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Seutukunnan viljellyt pellot ja hyvin hoidetut metsät luovat positiivisia mielikuvia alueesta. Maisemat halutaan pitää hoidettuina tukemalla ympäristön kehittämisen suunnittelutoimia ja säilytettävien kohteiden inventointeja. Energiatuotanto käyttää metsien hakkuujätettä raaka-aineena ja samalla metsät pysyvät hoidettuina ja tuotantokykyisinä. Energiantuotantoon pohjautuvat kehittämistoimet ovat seutukunnalle merkittäviä työn ja toimeentulon lisäämiseksi. Alueella sijaitsee puu- ja metsäteollisuuteen tukeutuvaa teollista toimintaa, sekä metalliteollisuutta lukuisine alihankkijoineen. Alihankintatoiminnan sijoittumien seutukuntaan pitää kylät elinvoimaisina ja asuttuina. Teollinen tuotanto ja siihen liittyvä alihankintatoiminta luo alueesta dynaamisen mielikuvan, jota halutaan pitää yllä ja kehittää. Matkailualan vetovoimatekijöitä ja seutukunnasta positiivisen mielikuvan antavia kohteita ovat puhtaassa luonnossa sijaitsevat ulkoilureitit, runsaat vesistöt, maaseudun rauha ja perinteiset maalaistalot. Matkailulle tärkeitä vetovoimatekijöitä ovat myös eläinpuisto, golfkentät, kylpylät, laskettelukeskus, merkittävä vähittäis- ja tukkukaupan keskittymä, ratsastusmahdollisuudet, liikuntahotelli ja urheiluopisto eri harrastusmahdollisuuksineen. Pienille matkailualan yrittäjille vetovoimaisten kohteiden hyödyntäminen yritystoiminnassa on mahdollisuus, johon ohjelmatyöllä kannustetaan. Seutukunnassa on kehitetty ja on kehitystyön alla useita matkailu- ja perinnetapahtumia, joita alueella sijaitsevat matkailuyrittäjät voivat toiminnassaan monin tavoin hyödyntää. Ympäristön kehittämistoimia tarvitaan luonnontilaisten soiden, kivivarantojen ja seudulle tyypillisten metsäkokonaisuuksien hyödyntämiseen ja esille tuomiseen. Rahoitusta myönnettäessä kiinnitetään huomiota luonnonympäristön hoitoon ja kunnostukseen, virkistyskäytön edistämiseen ja luontokasvatukseen. 5.1.3. Puhtia pienyrittäjyyteen Pienyrittäjyys on seutukunnan tärkeä työllistäjä ja voimavara. Seutukunnalla on tarvetta yrittäjyyden kehittämiseen, etenkin hyvinvointiin ja uuteen teknologiaan, sekä energian tuotantoon perustuvilla aloilla. Maa- ja metsätalousyrittäjiä ja maataloudesta vapautuvaa työvoimaa kannustetaan yritystoimintaan sivuelinkeino mahdollisuuksien selvittämisellä ja kehittämisellä. Energian tuotanto on seutukunnassa kasvava ala ja siihen liittyvän teknologian, sekä palvelujen kehittäminen on nousemassa tärkeään asemaan. Elintarviketuottajia kannustetaan verkottumiseen, tuotekehitystoimintaan, tuotannon lisäämiseen ja markkinoinnin tehostamiseen.

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 17 Seutukunnassa väestön ikääntyminen ja lapsiperheiden kasvava palvelujen käyttö lisäävät erilaisten palvelujen tarvetta. Vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin liittyvien palvelujen kysyntä on nousussa ja kehittämistoimia erilaisten palvelujen kehittämiseksi tehdään asukkaiden viihtyvyyden takaamiseksi. Kylien mittavia investointeja käytetään erilaisten palvelujen tuottamiseen maaseudun asukkaille. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja yrityksille suunnattavien palvelujen kehittäminen on seutukunnassa tarpeen. Pienten yritysten innovaatioiden ja tuotteiden kehittäminen kannattavaksi yritystoiminnaksi soveltuu toimintaryhmän rooliin. Seutukunnan vahvat toimialat metalli-, ja puuteollisuus, sekä kauppa ovat peruspilarit, joiden varaan voidaan rakentaa uusia perustoimialoja hyödyntävää, sekä tukevaa yritystoimintaa. Yritysten jatkamiseen ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvät toimet tulevat ajankohtaisiksi suurten ikäluokkien vetäytyessä työelämästä. Kehittämistoimia suunnataan yritystoiminnan jatkumiseksi ja sukupolvenvaihdosten toteuttamiseksi luontevilla toimilla. Matkailuvirtojen hyödyntämiseksi seutukunnassa kehitetään markkinointia, verkostoitumista, ohjelmapalveluja ja tuodaan esille seutukunnan puhtaassa luonnossa sijaitsevia reitistöjä, vesistöjä, kulttuuritapahtumia, sekä lukuisia vaihtoehtoisia matkailullisesti merkittäviä kohteita. Verkostoitumista ja kokemusten vaihtoa tehdään seutukunnan sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti. Nuoria ja naisia rohkaistaan tuomaan ideoitaan esiin ja kannustetaan ryhtymään yrittäjäksi. Oppilaitosten merkitys osaavan työvoiman tarjontaan on merkittävä. Seudulliset oppilaitokset ovat tärkeitä kehittäjätahoja ja oppilaitosten kytkentä seudulliseen kehittämistyöhön ja työelämään on äärimmäisen tärkeä. Toisen asteen oppilaitokset tarjoavat myös aikuiskoulutusta ja työvoimahallinnon järjestämää koulutusta. Yhteistyötä alueella toimivien oppilaitosten kanssa jatketaan myös tulevalla kaudella. Ympäristön kannalta kotimaisten uusiutuvien energiaraaka-aineiden käytön lisääminen ja energiantuotannon kehittämistoimet ovat nousseet esille seutukunnassa. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen ennusteiden mukaan metsänomistajien omatoimisen työn oletetaan vähenevän ja energiantuotantoon liittyvässä metsänkorjuussa työllisyys tulee lisääntymään. 5.1.4. Nuorissa Kuusiokuntien tulevaisuus Nuorten aktivointi seutukunnan kehittämistyöhön on tulevan kauden haaste. Nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi on noussut esille useissa kehittämiskeskusteluissa. Hyvinvointiin kuuluvat tyytyväisyys elämään, työhön ja opiskeluun, mutta myös oman itsensä ja asuinympäristön hyväksyminen. Nuorten pitää kokea seutukunta omakseen, jolloin he voivat ajatella asettuvansa asumaan Kuusiokuntiin opintojen jälkeen. Nuorten ääni halutaan kuuluviin ja heidät otetaan mukaan päättämään seutukunnan tulevaisuuden kehittämistoimista. Kehittämisyhdistyksen sisälle perustetaan foorumi, jonka kautta nuoret saavat osallistua kehityskeskusteluihin ja suunniteltaviin toimenpiteisiin. ALMA rahoituskaudella nuoret ovat voineet hakea rahoitusta opinnäytteiden kustannuksiin ja erilaisiin selvitystöihin Kehittämisyhdistyksen kautta. Tulevalla kaudella hyväksi havaittua toimintamallia opinnäytteiden rahoittamisessa jatketaan. Seutukunnassa toteutetaan nuorille suunnattua tiedotusta maa- ja metsätaloudesta, sekä monista toimeentulomahdollisuuksista elintarviketuotannon alalla.

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 18 Palvelualan kehittämistoimissa nuorten mielipiteitä ja ideoita otetaan kehittämistyön alle. Nuorille annetaan mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja toteuttaa omaehtoisesti pienimuotoisia palveluluihin ja hyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä. Kannustetaan nuoria ryhtymään yrittäjäksi ja lisätään yrittäjyyskasvatusta. Yrityshautomotoiminta nuorille suunnattuna ja yrityskokeilujen tukeminen ovat toimintaryhmän tavoite. Nuorten tietoisuutta ympäristöstään ja kotiseudustaan lisätään tiedotustoimilla. Kotiseututoimintaa elävöitetään ja nuoria aktivoidaan mukaan yhdistystoimintaan. 5.2. Alueen aikaisemmat kehittämistoimenpiteet Seutukunnassa asukkaiden terveys ja hyvinvointi on otettu vakavasti ja hyvinvoinnin lisäämiseksi on tehty runsaasti eri toimenpiteitä. Seutukunnan kunnista osa on kärkipaikoilla terveydenhuollon tilastoissa sydän- ja verisuonisairauksissa, sekä aikuisiän diabeteksessa. Alueella on aloitettu kehittämistoimia hyvinvoinnin lisäämiseksi riippumatta henkilön iästä, asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta tai nykyisestä hyvinvointitasosta. Lisäksi on tavoiteltu yhteistyön lisäämistä ja tiivistämistä eri toimijoiden; julkisen, yksityisten ja kolmannen sektorin välillä. Hyvinvointiin on kehitetty pysyväksi toiminnaksi muotoutunutta vertaistukitoimintaa eri terveydenhuollonjärjestöjen yhteistyönä. Seutukuntalaisia on innostettu liikkumaan, järjestämällä yleisöluentoja terveydestä ja liikunnasta. Alueelle on luotu yhteistoimintaryhmiä ja verkostoja, joiden avulla parannetaan uudella tavalla kylä- ja kuntatason viihtyvyyttä, sekä luodaan sosiaalista pääomaa. Yhteistoimintaryhmät jatkavat itsenäisesti toimintaansa. Lapsiperheiden hyvinvointia on lisätty luomalla palveluja ja toimintamalleja, joilla tuetaan vanhemmuutta, lapsiperheiden arkea ja edistetään viihtyvyyttä. Tuloksena on viidessä seutukunnan kunnassa useita toimivia kotiapurinkejä, jotka työllistävät yhteensä seitsemän työntekijää. Hyvinvointiin liittyen Kehittämisyhdistyksen kautta on rahoitettu yhteensä seitsemän hyvinvointia edistävää hanketta ja ne ovat työllistäneet hankevetäjien lisäksi useita asiantuntijoita. Yrittäjyyttä on kannustettu toteuttamalla maaseutuyrityksille kehittämisvalmennusohjelma, jolla on parannettu yrittäjien osaamisen tasoa, rohkaistu yrityksiä kasvamaan, edistetty yrittäjien partnerisuhteita, parannettu yrittäjien jaksamista. Seutukunnassa on luotu maatalousyritysten ja muiden yritysten välisiä verkostoja. Yritysten toimintaympäristön kehittämistyössä teknologiayrityksiä on houkuteltu sijoittumaan alueelle esittelemällä alueen vahvuuksia, kuten luonnonkaunista maaseutumaista ympäristöä ja mahdollisia yhteistyökumppaneita. Elintarvikeyrittämiseen liittyvissä toimissa on kehitetty yritysten yhteismarkkinointia suunnittelemalla markkinointimateriaalia ja kokoamalla tuotepaketteja, selvitetty kustannustehokas ratkaisu pienten elintarviketuottajien myyntierien toimittamiseksi kasvukeskuksiin. Matkailualan kehittämistoimissa seutukunnan vetovoimatekijöitä on käytetty apuna kohottamaan Kuusiokuntien matkailullista imagoa, selvitetty eri asiakasryhmien tarpeita ja niihin pohjautuen kartoitettu yritysten kehittämistarpeet. Kehittämistoimet ovat edesauttaneet jo aiemmin perustetun matkailualalla toimivan verkoston laajentumista. Matkailun vetovoimatekijöiden lisäämiseksi on kehitetty kansanperinteeseen ja kansantanssiin liittyviä tapahtumia. Käsityöyrittäjyyden arvostusta on lisätty kannustamalla alan osaajia perustamaan uusia käsityöyrityksiä, vahvistamalla olemassa olevien yritysten markkinointia, toteuttamalla uusien markkinointikanavien syntymistä ja tiivistämällä yrittäjien välistä yhteistyötä. Energiantuotantoon liittyvät kehittämishankkeet ovat tuoneet esiin tarpeen paikallisen energiantuotannon ja energiatuotantopalvelujen kehittämisestä. Seutukunnassa on toteutettu useita ympäristönhoitoon ja kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Vesistöjen tilan selvityksiä ja kehittämissuunnitelmia on toteutettu asiantuntijatyönä, samoin ympäristön kunnostussuunnitelmia ja virkistys- ja kuntoreitteihin liittyviä selvitystöitä. Lisäksi

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 19 investointeina on toteutettu virkistys- ja patikkareittejä (myös liikuntarajoitteisille), sekä matkailullisesti tärkeän moottorikelkkailu reittien rakentaminen. Nuoret ovat olleet painopisteenä ALMA kaudella ja nuorten aktivointia on toteutettu erilaisin kehittämistoimin. Nuorten hyvinvoinnin ja asumisviihtyvyyden lisäämiseksi järjestettiin vastuullisuutta, yhteisöllisyyttä ja yrittäjyyteen kannustavia ja ohjaavia toimia. Nuorten yrittäjyyttä on kannustettu ja nuorille on kehitetty yrittäjyyden tietopaketti, joka antaa vastauksia yrittäjäksi aikoville nuorille. Nuorten yritysideoita on kerätty yritysideakilpailujen avulla ja toimintaa jatketaan eri toimijoiden kanssa yhteistyössä. Yritysideakilpailu on saanut nuoret liikkeelle ja tuloksena on useita kymmeniä kehittämiskelpoisia ja toteutettavia yritysideoita. Lasten ja nuorten viihtyvyyden lisäämiseksi Kuusiokunnissa on toteutettu vapaa-ajanviettoon ja kulttuuriin liittyviä kehittämistoimia. Seutukuntaan on valmisteltu yhteistä lasten- ja nuortenkulttuuripoliittista ohjelmaa ja annettu mahdollisuus uusien kulttuurin osa-alueiden kehittymiselle. Lasten- ja nuortenkulttuurin kehittämiseksi on luotu uusi verkostomainen toimintatapa olemassa olevien toimijoiden vahvuuksia hyödyntäen. ALMA kaudella nuoret ovat voineet hakea opinnäytteidensä tekemiseen rahoitusta Kehittämisyhdistykseltä, jota mahdollisuutta opiskelijat ovet kiitettävästi hyödyntäneet. Kuvassa lasten ja nuorten kulttuurinkehittämishankkeen lasten kuvataidepajan toimintaa Kuusiokuntiin on rakennettu kuntien välille seutuverkko ja seutukunnan kyliin monipalveluverkkoksi kutsuttu kuituverkko, jonka piiriin on saatu suuri osa seutukunnan kylistä. Seutukunnassa selvitettiin nopeista tietoliikenneyhteyksistä kiinnostuneiden määrä. Kiinnostus verkon rakentamiseen oli suuri ja näin päädyttiin organisoimaan kylien tietoliikenneyhteyksien rakentaminen osuuskuntatoiminnaksi. Monipalveluverkon rakentaminen on mahdollistanut hankkeet, joissa on kehitetty uusia palveluita, aktivoitu käyttäjiä omaan sisällöntuotantoon ja opastettu verkon hyödyntämiseen. Monipalveluverkon rakentaminen on myös lisännyt seutukunnassa tietoliikenne asioiden tuntemusta ja luonut tasavertaiset mahdollisuudet maaseudun asukkaille tietoliikenteen hyödyntämisessä. Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys on aktiivisesti mukana luomassa mielikuvia Kuusiokuntien alueesta. Yhdistys hoitaa tietoisesti ja suunnitellusti viestintätoimenpiteitään, joiden avulla se luo mielikuvia sekä itsestään mutta myös Kuusiokuntien alueesta. Kuusiokuntia koskevien mielikuvien luomiseen osallistuvat kaikki alueen tahot (yritykset, yhdistykset, julkinen sektori, alueen asukkaat, kesäasukkaat ja yms). Kehittämisyhdistys on tehnyt alueen muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 20 seutulehteä. Lehti oli suunnattu kaikille alueen asukkaille ikään ja asuinpaikkaan katsomatta. Jatkossa yhteistä seutulehteä julkaistaan säännöllisemmin. Lehti on alueen toimijoille hyvä esittäytymis- ja tiedotuskanava, koska se jaetaan jokaiseen kotitalouteen, se tavoittaa myös hyvin kattavasti alueen asukkaat. Lehteä on jaettu myös matkailijoille, sekä erilaisissa tapahtumissa Etelä- Suomea myöten. Kuusiokuntien kehittämisyhdistys on ALMA kaudella aloittanut kansainvälistymistoimia luomalla kontakteja Saksassa toimiviin toimintaryhmiin. Saksalaisten toimintaryhmien avulla löydettiin Kuusiokunnissa sijaitsevalle Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Tuomarniemen Metsäoppilaitokselle kontakti saksalaisen metsäoppilaitoksen kanssa. Metsäoppilaitosten välinen yhteistyö auttaa seutukuntaa kansainvälistymään oppilasvaihtojen ja opettajavaihtojen muodossa. Myös puualan yrittäjille on välitetty kontakteja Saksaan. Kontaktien välittäminen on jo tuottanut konkreettisia tuloksia mm. tuotteiden vientiä pienille puualan yrittäjille. Maatalouden yhteistyöhankkeella luotiin kontakteja Keski-Eurooppaan ja käytiin tutustumassa paikalliseen maatalouteen ja maatalouden kehittämistoimiin. Nuorille suunnatun kansanmusiikkitapahtuman kehittämishankkeen avulla luotiin kontakteja kulttuurin alalla. Seutukunnassa toteutetussa kansanmusiikkifestivaaleissa esiintyi eurooppalaisia kansantanssiryhmiä. Viron toimintaryhmiin on luotu kontakteja ja suunniteltu alueiden välistä yhteistyötä yhdessä Etelä-Pohjanmaan toimintaryhmien kanssa. Kuusiokunnissa kylien järjestäytymisaste on erittäin korkea. Kylienkehittämissuunnitelmat löytyvät lähes jokaisesta seutukunnan kylästä ja niiden sisältämiä kehittämistoimia on toteutettu aktiivisesti. Seutukunnassa toteutettiin ALMA kaudella runsaasti mittavia investointeja esim. kylätaloja, ympäristön kunnostustöitä, reitistöjä ja harrastuspaikkoja. Kylätalojen ja muiden investointien sisällöntuotantoon liittyviä kehittämistoimia on aloitettu ja tulevalla kaudella kehittämistoimia jatketaan. 5.3. Kehittämistyöryhmät Ohjelman kehittämistyöryhmiksi nimettiin Alkutuotanto ja elintarvike, Maaseudun palvelut, Maaseudun teollinen toiminta ja Matkailu ja maaseudun vapaa-aika, sekä Ympäristö. Kaikkien toimialojen läpileikkaavina teemoina ovat nuoret, naiset, kansainvälisyys ja yhteistyö. Alkutuotanto ja elintarvike työryhmä käsitteli alkutuotannon rakennemuutoksista johtuvia kehittämistarpeita tuotantoketjun alusta loppukuluttajalle asti. Maaseudun palvelut työryhmän perusajatuksena on seutukuntalaisten kokonaisvaltainen hyvinvointi vauvasta vaariin. Myös rakennettuun tietoverkkoon tarjottavia palveluja visioitiin palvelutyöryhmässä. Maaseudun teollinen toiminta työryhmän ajatuksena oli, että pienten yritysten kehittämisessä veturiyritysten rooli on keskeinen. Ohjelmatyöllä rohkaistaan pieniä yrityksiä alihankintatoimintaan ja edistetään yritysten välistä verkottumista. Pienille yrityksille annetaan mahdollisuuksia osaamisen ja tietotaidon lisäämiseksi. Matkailu ja maaseudun vapaa-aika työryhmä toi esille seutukunnan erityispiirteiden hyödyntämisen ja hyvinvoinnin lisäämisen seutukunnassa. Ympäristö työryhmä tarkasteli ihmisen toimintaa luonnonympäristö ja kulttuuriympäristö huomioiden. Toimenpiteet kohdistuvat luonnon- ja kulttuuriympäristön lisäksi ihmisten tekemiseen. Toimintaryhmätyön eteenpäin vieminen vaatii myös toimijoiden osaamisen lisäämistä hyvinvointiin, elinkeinotoimintaan ja kansainvälistymiseen liittyvissä toimenpiteissä.

****** Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ****** 21 5.3.1. Alkutuotanto ja elintarvike Maa ja metsätaloudesta, sekä elintarviketuotannosta pyritään luomaan positiivinen, yrittäjyyteen kannustava mielikuva. Maatalous koetaan seutukunnassa tärkeänä tukijalkana, jonka säilyttäminen elinvoimaisena mahdollistaa myös muiden alojen kehittämistoiminnan. Seutukunnassa tarvitaan nuorille suunnattua tiedotusta maa- ja metsätaloudesta, sekä monista mahdollisuuksista elintarviketuotannon alalla. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt, suurten tuotantoyksiköiden määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen. Kotieläinyksiköiden kasvaessa valvonnan tehostamiseksi hyödynnetään rakennettua monipalveluverkkoa. Pienille maatilayrittäjille turvataan elinmahdollisuus tukemalla erikoistumistoimenpiteitä, lisäelinkeinojen kehittämistä ja monipuolistumista. Bioenergian käytön lisääminen on yksi vaihtoehto lisätä maatilojen kannattavuutta. Maataloudessa sopimuspohjaista toimintaa kehitetään maatalouden säilyttämiseksi seutukunnassa. Elintarvikealan yrityksillä markkinointi, logistiikka, jatkuva tuotekehitys ja uusien tuotteiden koemarkkinointi tuottavat ongelmia. Yhteistyötä on eri yritysten välillä aloitettu, mutta yhteistyön syventämiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Seutukuntaan tarvitaan ajanmukaisia tuotekehitys- ja tuotantotiloja, koemarkkinointi, sekä logistiikan kehittämistoimenpiteitä. Markkinointi erityisesti vaatii kehittämistoimia. Yritysten luontevalle markkinointiyhteistyölle on luotava hyvä ja toimiva konsepti, jonka avulla tuotteita saadaan markkinoitua seutukunnassa, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kuusiokunnissa on runsaasti metsiä, joiden kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen tulee kiinnittää huomiota. Metsiä voidaan perinteisten sahatavara- ja energiapuun tuotannon lisäksi hyödyntää enemmän myös virkistyskäytössä ja luonnontuotteiden sekä terveysvaikutteisten tuotteiden keruun muodossa. Paikallinen ja hajautettu energian tuotanto on nousemassa. Energian tuotantoon liittyvien kasvien viljely on lisääntynyt ja uudenlaiseen energiantuotantoon liittyvää yhteistyötä on jo aloitettu. Seutukunnassa on mahdollista kehittää esim. bio- ja turve-energiaan liittyviä toimia ja palveluja. Tulevalla kaudella energiatuotannon yhteistyöhön tullaan seutukunnalla panostamaan. Työryhmän kokouksiin osallistui keskimäärin kahdeksan toimijaa, jotka olivat seutukunnan maa- ja metsätalousyrittäjiä, elintarvikeyrittäjiä, sekä viranhaltijoita. Maatalouden toimintojen kehittäminen Tavoitteet Keinot Hankeideat - monipuoliset ja tuottavat - yhteistyöverkostojen kehittäminen - viljelijöiden verkostoitumis- ja kotieläintilat - uudet tuottavat neuvontahanke kotieläintalous kotieläimet, esim. kanit, - erikoistuotantoeläin - lisäelinkeinojen strutsit hanke kehittäminen - tuotantoyksiköiden - monipalveluverkon - valvonta monipalveluverkkoa hyödyntäen valvontaan monipalveluverkkoa hyödyntäviä toimia kehittämistoimet tuotantoyksiköiden valvonnassa - viljelijöiden osaaminen, hyvinvointi ja jaksaminen - lomitustoiminnan ja koneurakoinnin kehittäminen - yhteistyörenkaiden perustaminen - verkostoitumis ja yhteistyöhanke - yritystoiminnan kehittäminen