1 VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSKESKUS Koulutuspalveluiden palveluverkkosuunnitelma 2015 2020 (2025) Päivitetty 19.1.2015
2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Tavoitteet... 3 1.2 Maankäytön toteutusohjelma MATO-20... 3 1.3 Muuta huomioitavaa palveluverkkosuunnitelmassa... 4 2.1 Palvelualueet ja kehitysnäkymät seuraavan 5 10 vuoden aikana... 5 2.2 Marjala Noljakka keskusta (Palvelualue 1)... 7 2.3 Mutala Rantakylä Utra (Palvelualue 2)... 8 2.4 Multimäki Karsikko Iiksenvaara Penttilä Hukanhauta Karhunmäki Reijola Niittylahti (Palvelualue 3 ja 4)... 9 2.5 Hammaslahti Suhmura Rekivaara (Palvelualue 5)... 11 2.6 Heinävaara Kiihtelysvaara Tuupovaara (Palvelualue 6)... 11 2.7 Eno Louhioja Uimaharju (Palvelualue 7)... 12 3. Lukioverkko... 14 4. Konservatorio... 15 5. Kansalaisopisto... 15
1. Johdanto 3 1.1 Tavoitteet Joensuun kouluverkossa on tapahtunut ja tapahtuu varsin paljon muutoksia. Muutokset johtuvat kaupungin kasvusta uusille asuinalueille, oppilasmäärien noususta tai laskusta eri alueilla sekä rakennusten kuntoon liittyvistä tekijöistä. Palveluverkkosuunnitelma on suunnitelma, jossa esitetään yleislinjaukset palveluverkon kehittämisestä. Katsaus luo näkökulmia vuoteen 2025 saakka. Yksittäisistä hankkeista päätetään kuitenkin erikseen hallintosäännön mukaisesti. Edellisen kerran kaupunginvaltuusto on käsitellyt Joensuun koulutustoimen palveluverkkosuunnitelmaa 30.5.2011 69. Tämä palveluverkkosuunnitelma perustuu kaupunginvaltuuston 26.8.2013 121 hyväksymään maankäytön toteutusohjelmaan ja väestöennusteeseen sekä näiden vuodelle 2014 valmisteltuihin päivityksiin. Taustan koulutuspalvelujen palveluverkkosuunnitelmalle muodostaa varhaiskasvatusja koulutuslautakunnan 21.11.2013 169 osaltaan hyväksymä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnitelma. Tämän jälkeen vuosia 2015-2018 koskeva toimitilahankkeiden toteuttamisen periaateratkaisu on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.2.2014 21. Lisäksi perusopetus- ja lukioverkkoon liittyvien kriteerien ja konservatoriota koskevan musiikkiklusterin selvitys oli mukana kaupungin rakennemuutosohjelmassa (KH 23.6.2014 311). Palveluverkkosuunnittelun päätavoitteena on ennakoida pidemmän aikavälin palvelun tarve eri alueilla, jolloin yksittäisistä toimenpiteistä voidaan päättää huomioiden koko kaupungin palvelutarpeet. Palveluverkkosuunnittelulla edistetään myös talouden hallintaa kokonaisvaltaisen tarkastelunäkökulman kautta. Perusopetuksen koulukohtaisista kustannuksista 27 % on Joensuussa tilakustannuksia. 1.2 Maankäytön toteutusohjelma MATO-20 Kaupunginvaltuuston 29.9.2014 125 hyväksymässä maankäytön toteutusohjelmassa tarkasteltiin vuosia 2014 2033. Sen yhteydessä tarkasteltiin uudisrakentamisen vaikutuksia päivähoito- ja perusopetuksen palveluverkkotarpeisiin. Tarkasteluun osallistuivat päivähoidon, perusopetuksen, tilakeskuksen ja yhdyskuntasuunnittelun henkilöstö. Maankäytön toteutusohjelma laadittiin nykymuotoisen ensimmäisen kerran vuonna 2013 ja se päivitettiin vuonna 2014. Toteutusohjelmassa päivitettiin väestöennustetta toteutuneen väestönkehityksen ja tulevan asuntorakentamisen ajoituksen osalta. Myös palveluverkossa tapahtuneet muutokset ja väestöennusteen vaikutukset palveluverkon kapasiteettiin tarkasteltiin palveluverkkosuunnittelun pohjaksi. Palveluverkkotarkastelun pohjana käytettävää väestöennustetta päivitetään vuosittain toteutuneen ja näköpiirissä olevan kehityksen ja rakentamisen mukaisesti. Palveluverkon muutosten kannalta voidaan melko luotettavasti tukeutua seuraavan viiden vuoden väestöennusteen kehitykseen. Ennusteen aikavälin pidentyessä sen luotettavuus heikkenee. Palveluverkon muutosten vertailussa on kuitenkin syytä katsoa myös pidemmän aikavälin ennustetta, jotta nyt tehtävät muutokset vastaisivat kasvavien alueiden palvelutarpeeseen myös tulevaisuudessa.
Uudisrakentamisen vaikutukset ovat havaittavissa erityisesti kaupungin kasvusuunnilla. Uusien alueiden palvelutarve on kasvava. Alueet muuttuvat pientalopainotteisiksi ja niille muuttaa tyypillisesti nuoria lapsiperheitä. Tämä tuo haasteita palvelutarpeeseen vastaamiselle. 4 1.3 Muuta huomioitavaa palveluverkkosuunnitelmassa Palveluverkkosuunnitelmassa keskitytään koulutuspalveluiden tarpeeseen palvelualueittain nykyisen Joensuun alueella. Mahdolliset kuntaliitokset ja muut suuremmat muutokset saattavat myös vaikuttaa pitkälle ulottuvien uusien asuinalueiden rakentumissuunnitelmiin ja -järjestykseen, mikä edelleen vaikuttaa palveluverkkosuunnitelmiin. Kuntajakoselvityksen sivistystyöryhmässä on todettu, että Joensuun kannalta potentiaalisia yhteistyön suuntia nykyisten kuntarajojen yli ovat: Ylämylly (Liperi Joensuu) Pilkko Onttola Noljakka Marjala (Kontiolahti Joensuu) Lehmo (Kontiolahti Joensuu) Kulho Multimäki (Kontiolahti Joensuu) Selkie Heinävaara (Kontiolahti Joensuu) Lisäksi selvitysalueen kuntien ulkopuolelle mahdollisia yhteistyön suuntia ovat ainakin Tuupovaara Ilomantsi Uimaharju (Joensuu Ilomantsi) Lukio-opetusta ei ole tarkasteltu alueittain vaan seudullisesti kokonaisuutena, koska lukioopiskelijaksi hakeutuminen ja opiskelijaksiotto eroaa perusopetuksen alueellisesta oppilaaksiotosta. Palveluverkkosuunnittelun tarkoituksena on toteuttaa opetusta taloudellisesti tehokkaasti ja toiminnallisesti järkevästi. Suunnittelulla voidaan ennakoida oppilasmäärien muutoksia eri alueilla sekä tämän vaikutusta kiinteistöjen korjaustarpeeseen ja uudisrakentamisen tarpeeseen. Näin talouden hallittavuus säilyy pitkällä aikavälillä.
2. Perusopetus 5 2.1 Palvelualueet ja kehitysnäkymät seuraavan 5 10 vuoden aikana Perusopetuksen palveluverkkosuunnittelua on tehty seuraavan palvelualuejaon mukaisesta: 1. Marjala Noljakka Keskusta 2. Mutala Rantakylä Utra 3. ja 4. Multimäki Karsikko Iiksenvaara Penttilä Hukanhauta Karhunmäki Reijola Niittylahti 5. Hammaslahti Suhmura Rekivaara 6. Heinävaara Kiihtelysvaara Tuupovaara 7. Eno Louhioja Uimaharju Palvelualueella 1 kouluikäisten määrässä ei vuoteen 2020 ole suuria muutoksia Palvelualueella 2 kouluikäisten määrä laskee lievästi. Alakoululaisten osalta palvelualuella 3 4 Penttilä Niinivaara Hukanhauta Karhumäki -alueen palveluntarve kasvaa voimakkaasti. Myös yläkouluikäisten määrän ennustetaan kasvavan alueella ennustejakson loppupuolella. Nepenmäen yhtenäiskoulun hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.2.2014 20. Karhunmäen alakoulun hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 15.12.2014 17. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 26.5.2014 hyväksynyt Nepenmäen ja Karhunmäen koulujen investointien toteuttamisen kiinteistöleasing -rahoituksella. Tämän mukaisesti Karhunmäen koulu olisi valmis vuoden 2016 lopussa ja Nepenmäen koulu kesällä 2018. Reijolan alueen palvelutarpeessa alakouluikäisten osalta ennustetaan tapahtuvan vuosina 2018 2010 lyhytaikainen notkahdus. Reijolan ja Niittylahden koulujen yhteinen oppilasmäärä kuitenkin säilyy samana. Multimäen alueen tontinluovutus on käynnistynyt vuonna 2014, neljä vuotta Karhunmäen jälkeen ja Karhunmäkeä maltillisemmalla määrällä. Tämän seurauksena alueen palvelutarve kasvaa hitaammin. Karsikon alueen ennustettu kasvava palvelutarve tarkoittaa, että Multimäen alueen palveluita ei voi suunnitella Karsikon nykyisen palvelukapasiteetin varaan. Palvelualueilla 5, 6 ja 7 oppilasmäärien ennustetaan olevan laskussa. Eniten laskua alakoululaisten määrässä on Enon ja Hammaslahden alueella: paikkatarpeen ennustetaan vähenevän Enon alueella noin 70:llä ja Hammaslahden alueella noin 50:llä vuoteen 2025 mennessä. Tuupovaaran alueen alakoululaisten määrän ennustetaan laskevan 14:llä ja Kiihtelysvaaran 17:llä vuoteen 2025 mennessä. Yläkoululaisten määrän ennustetaan laskevan Enon (- 30), Uimaharjun (- 18) ja Tuupovaaran alueilla (- 16) vuoteen 2025 mennessä. Pyhäselän koulun (sisältää myös Niittylahden ja Reijolan alueet) ja Kiihtelysvaaran alueen yläkoululaisten määrässä näyttäisi nousevan lievästi vuoteen 2025.
6 Väestömäärien kehitys palvelualueittain vuosina 2014 2025: Väestömäärien kehitys: palvelualueet 1 4 ja kaikki palvelualueet yhteensä: Palvelualueet 1 4 yhteensä Väkiluku Palvelualueet 1 4 yhteensä Kasvu (%) Kaikki palvelualueet yhteensä Väkiluku 7 12 31.7.2014 3 279 4 170 2015 3 285 4 180 2018 3 432 +153 (5 %) 4 270 (+ 2 %) 2020 3 489 + 210 (6 %) 4 280 (+ 3 %) 2025 3 832 + 533 (17 %) 4 505 (+ 8 %) 13 15 31.7.2014 1 467 2 146 2015 1 530 2 223 2018 1 508 +41 (3 %) 2 233 (+4 %) 2020 1 590 +123 (8 %) 2 285 (+6 %) 2025 1 699 +232 (16 %) 2 359 (+ 10 %)
2.2 Marjala Noljakka keskusta (Palvelualue 1) Kohdekohtaiset kapasiteettitiedot verrattuna väestöennusteeseen: Yksikön nimi MARJALA MARJALAN ALAKOULU Paikkoja yhteensä Väestö 31.12.2014 Väestö 2020 Väestö 2025 Huomioitavaa 160 155 163 136 NOLJAKKA NOLJAKAN ALAKOULU 360 494 463 449 Luokat 1 4. Oppilaat siirtyvät 5. luokalle Noljakan kouluun 7 KESKUSTA (ITÄ-NOLJAKKA) KANERVALAN ALAKOULU NORMAALIKOULU, ALAKOULU 80 400 ITÄ-SUOMEN KOULU, ALAKOULU 130 NORMAALIKOULU, YLÄKOULU 200 ITÄ-SUOMEN KOULU, YLÄKOULU 90 LYSEON PERUSKOULU, YLÄKOULU 500 330 338 331 Oppilaita koko Joensuun alueelta Muun ylläpitäjän koulu, Varhais-kasvatus- ja koulutuskeskus ohjaa sopimuksen mukaisesti 360 alakoululaista palvelualue 1:ltä. Muun ylläpitäjän koulu. Oppilaat otetaan koko seudulta. Muun ylläpitäjän koulu, Varhais-kasvatus- ja koulutuskeskus ohjaa yläkoululaisia palvelualue 1:ltä Muun ylläpitäjän koulu. Oppilaat otetaan koko seudulta. Erikoisluokilla oppilaita koko Joensuun alueelta Kapasiteetti- ja väestötiedot yhteensä: ALAKOULU 1130 998 974 1 057 YLÄKOULU 790 514 526 515 Palvelualueella yksi on kolme kaupungin ylläpitämää alakoulua ja kaksi muiden ylläpitäjien koulua: Marjala, Noljakka, Kanervala, Joensuun normaalikoulu ja Itä-Suomen koulu. Väestöennusteen mukaan palvelualueella 1 alakoulupaikkojen tarve säilyy vuoteen 2020 mennessä suurin piirtein nykyisellä tasolla. Vuoteen 2025 mennessä palveluntarpeen ennustetaan lisääntyvän noin 60 paikalla. Ennustettu kasvu on maltillista eikä aiheuta kapasiteetin riittävyyden osalta toimenpiteitä. Palvelualueen 1 kapasiteetti tulee väestöennusteen mukaan vastaamaan alueen alakouluikäisten määrää 2020-luvulle asti. Alueella on nykyisellään noin 1 000 alakouluikäistä. Ennusteen mukaan alueen oppilasmäärä tulisi pysymään lähes samana 2015 2020.
Väestöennusteen perusteella näyttäisi siltä, että alueen alakoulupaikoista olisi ylitarjontaa. Todellisuudessa ylikapasiteettia ei tällä alueella ole, koska normaalikoulun oppilaista noin 25 % ja Itä-Suomen koulun oppilaista noin 65 % tulee koko kaupungin alueelta tai Joensuun ulkopuolelta. 8 Alueella on yksi kaupungin ylläpitämä yläkoulu ja kaksi muiden ylläpitäjien yläkoulua: Lyseon peruskoulu, Joensuun normaalikoulu ja Itä-Suomen koulu. Väestöennusteen perusteella näyttäisi siltä, että alueen yläkoulupaikoista olisi ylitarjontaa. Alueella on nykyisellään 488 yläkouluikäistä. Vuoteen 2018 mennessä ylikapasiteetti laskisi nykyisestä 212:sta 163:een. Ennusteen mukaan alueen oppilasmäärät pysyisivät tämän jälkeen samalla tasolla. Todellisuudessa ylikapasiteettia ei tällä alueella ole, koska normaalikouluun ja Itä-Suomen kouluun oppilaita tulee koko kaupungin alueelta ja toisaalta Lyseon peruskoulun erikoisluokille tulee myös oppilaita koko kaupungin alueelta. Palvelualueen ennustettu kasvu on maltillista eikä aiheuta kapasiteetin riittävyyden osalta toimenpiteitä, koska kapasiteetin riittävyyttä voidaan säädellä muilta palvelualueilta otettavien oppilaiden määrällä. Muutostarpeet tiloissa: Marjalan koulu on alun perin rakennettu alkuopetuksen (esi 2) tarpeisiin. Koulu toimii ahtaissa ja osin väliaikaisissa tiloissa. Marjalan kouluun tulisi tehdä laajennus vuoden 2020 jälkeen. Koulun nykyiset väliaikaiset tilat tulee päivittää tätä ennen asianmukaiselle tasolle. 2.3 Mutala Rantakylä Utra (Palvelualue 2) Kohdekohtaiset kapasiteettitiedot verrattuna väestöennusteeseen: Paikkoja Väestö Väestö 2020 Väestö 2025 Huomioitavaa Yksikön nimi yhteensä 31.12.2014 MUTALA MUTALAN ALAKOULU 160 192 182 232 60 Muun ylläpitäjän koulu. Oppilaat otetaan koko STEINER KOULU ALA seudulta. 20 Muun ylläpitäjän koulu. Oppilaat otetaan koko STEINER KOULU YLÄ seudulta. RANTAKYLÄ RANTAKYLÄN ALAKOULU 390 506 548 482 PATALUODON YLÄKOULU 500 537 507 513 UTRA UTRAN ALAKOULU 430 287 234 249 Kapasiteetti- ja väestötiedot yhteensä: ALAKOULU 1040 985 964 963 YLÄKOULU 520 537 507 513
Palvelualueella 2 on kolme kaupungin ylläpitämää alakoulua ja yksi muun ylläpitäjän koulu: Mutala, Rantakylä, Utra ja Steinerkoulu. 9 Palvelualueen 2 kapasiteetti tulee väestöennusteen mukaan vastaamaan alueen alakouluikäisten määrää. Alueella on nykyisellään noin 1 000 alakouluikäistä. Ennusteen mukaan alueen oppilasmäärä tulisi olemaan vuosien 2015 2025 aikana 961 985 oppilasta. Alueella on kaupungin ylläpitämä yläkoulu (Pataluoto) ja lisäksi Steinerkoulu. Palvelualueen 2 kapasiteetti tulee väestöennusteen mukaan vastaamaan alueen yläkouluikäisten määrää. Alueella on nykyisellään 537 yläkouluikäistä. Yläkoulun oppilaspaikkatarve pysyy lähes samana vuoteen 2025. Pataluodon koulu jatkaa nykyisissä tiloissa ja nykyisessä laajuudessa. Muutostarpeet tiloissa: Rantakylän koulun nykyisin käytössä olevista tiloista Rantakylänkatu 12:ssa luovutaan (- 250 paikkaa). Pataluodonkadulle laajennetaan alakoulu 1 4-luokille (+ 250 paikkaa) ja entisessä lukiorakennuksessa jatkavat luokat 5 6 (140 oppilaspaikkaa). 2.4 Multimäki Karsikko Iiksenvaara Penttilä Hukanhauta Karhunmäki Reijola Niittylahti (Palvelualue 3 ja 4) Kohdekohtaiset kapasiteettitiedot verrattuna väestöennusteeseen: Paikkoja Väestö Väestö 2020 Väestö 2025 Yksikön nimi yhteensä 31.12.2014 MULTIMÄKI - KARSIKKO - NIINIVAARA - IIKSENVAARA IIKSENVAARAN ALAKOULU 60 103 113 136 KARSIKON ALAKOULU 310 232 251 310 NIINIVAARAN ALAKOULU 160 126 185 249 PIELISJOEN YLÄKOULU 450 473 557 671 PENTTILÄ - HUKANHAUTA - KARHUNMÄKI NEPENMÄEN ALAKOULU 330 427 591 753 REIJOLA - NIITTYLAHTI REIJOLAN ALAKOULU 160 150 141 149 NIITTYLAHDEN ALAKOULU 240 252 270 215 Kapasiteetti- ja väestötiedot yhteensä: ALAKOULU 1260 1 290 1 551 1 812 YLÄKOULU 450 473 557 671 Palvelualueilla 3 ja 4 asuu yhteensä 1 290 7 12-vuotiasta, ja vuonna 2020 oppilaita ennustetaan olevan 1 551. Alueen alakoulupaikkojen tarpeen ennustetaan siis lisääntyvän vuoteen 2020 261:llä ja vuoteen 2025 mennessä 522 paikalla.
Multimäki Karsikko Iiksenvaara -alueella on kaksi alakoulua: Karsikko ja Iiksenvaara. 10 Multimäen alueen oppilaiden määrän ennustetaan ylittävän vuoden 2025 tienoilla 100 rajan. Vuonna 2020 oppilaita ennustetaan olevan reilu 70. Karsikon alueella ennustetaan vajaan 70 oppilaan lisäystä vuosien 2019 2025 välisenä aikana. Vuoteen 2018 asti määrän ennustetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Iiksenvaaran ja Ketunpesien alueella oppilasmäärän ennustetaan puolittuvan nykyisestä 61:stä 27:ään vuoteen 2025 mennessä. Niinivaara Penttilä Hukanhauta Karhunmäki Reijola Niittylahti -alueella toimivat seuraavat alakoulut: Niinivaara, Nepenmäki, Reijola ja Niittylahti. Niinivaarasta, Penttilästä ja Hukanhaudasta koostuvalla alueella ennustetaan vuoteen 2020 mennessä noin 100 oppilaan kasvua alakouluikäisissä. Pelkästään Niinivaaran alueelle ennustetaan 59 oppilaan lisäystä. Karhunmäen alueen oppilasmäärän ennustetaan vakiintuvan 2020-luvulla reiluun 200:aan. Vuonna 2020 tienoilla oppilaita ennustetaan olevan alueella 206; nykyinen oppilasmäärä on 76. Reijolan alueella oppilaiden määrän on ennustettu vähenevän 10 oppilaalla vuoteen 2020 mennessä ennen Haapaniemen alueen rakentamisen vaikutuksia vuoden 2025 tienoilla. Niittylahden alakoulun alueella oppilaiden määrän ennustetaan kasvavan hieman nykyisestä, n. 20 lapsella vuoteen 2018 mennessä. Alueella toimii yksi yläkoulu, Pielisjoen koulu. Alueen yläkoulun paikkatarpeen ennustetaan pysyvän lähivuosina nykyisellä tasolla. Tarpeen ennustetaan lisääntyvän väestöennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä noin 100:lla ja vuoteen 2025 mennessä jo noin 200 oppilaalla. Tämä tarve saadaan tyydytettyä pääosin Nepenmäen koulun valmistumisen yhteydessä (250 paikkaa). Reijolan ja Niittylahden yläkouluikaiset (13 15-vuotiaat) on laskettu kuuluvaksi palvelualueeseen 5 (= Pyhäselän yläkoulun alueeseen). Muutostarpeet tiloissa: Karhunmäkeen rakennetaan kaksisarjainen alakoulu vuoden 2016 loppuun mennessä. Tämä toimii Niinivaaran koulun tilojen kanssa Nepenmäen koulun väistötiloina rakentamisen ajan (+300 paikkaa) Nepenmäkeen rakennetaan uusi yhtenäiskoulu, joka valmistuu kesällä 2018. (+ 100 alakoulupaikka ja +250 yläkoulupaikkaa) Niinivaaran koulurakennus toimii väistötiloina siihen saakka, kun Nepenmäen koulu valmistuu Peruskorjausikään tulevat Reijolan ja Niittylahden alakoulut. Karsikon koulu on peruskorjattava ja samalla laajennettava. Näin se palvelee Multimäen ja osittain myös Niinivaaran kasvua. Kuljetuskustannuksia ei muodostu Multimäen ensimmäisten tonttien luovutuksen osalta.
2.5 Hammaslahti Suhmura Rekivaara (Palvelualue 5) 11 Kohdekohtaiset kapasiteettitiedot verrattuna väestöennusteeseen: Paikkoja Väestö Väestö 2020 Väestö 2025 Yksikön nimi yhteensä 31.12.2014 HAMMASLAHTI - SUHMURA - REKIVAARA HAMMASLAHDEN ALAKOULU 190 194 170 143 SUHMURAN ALAKOULU 130 86 68 62 REKIVAARAN ALAKOULU 60 18 25 22 PYHÄSELÄN YLÄKOULU 350 365 364 377 Kapasiteetti- ja väestötiedot yhteensä ALAKOULU 380 298 263 227 YLÄKOULU 350 365 364 377 Palvelualueella on kolme alakoulua, Hammaslahdessa, Suhmurassa ja Rekivaarassa. Lisäksi alueella on Pyhäselän koulu, joka palvelee myös Reijolan ja Niittylahden yläkoululaisia. Alueen alakoulupaikkojen tarpeen ennustetaan vähenevän vuoteen 2020 mennessä 35:llä ja vuoteen 2025 mennessä 71 paikalla. Yläkoulupaikkojen tarve näyttäisi pysyvän lähes samana: vuoteen 2025 mennessä paikkatarve lisääntynee noin 10 paikalla. Ennuste sisältää myös Reijolan ja Niittylahden alueiden yläkouluikäiset. Palvelualue 5:n perusopetus järjestetään olemassa olevissa tiloissa. 2.6 Heinävaara Kiihtelysvaara Tuupovaara (Palvelualue 6) Kohdekohtaiset kapasiteettitiedot verrattuna väestöennusteeseen: Paikkoja yhteensä Väestö 31.12.2014 Väestö 2020 Väestö 2025 Yksikön nimi HEINÄVAARA HEINÄVAARAN ALAKOULU 140 148 135 108 KIIHTELYSVAARA KIIHTELYSVAARAN ALAKOULU 100 60 52 43 KIIHTELYSVAARAN YLÄKOULU 100 102 117 104 TUUPOVAARA TUUPOVAARAN ALAKOULU 60 64 52 50 TUUPOVAARAN YLÄKOULU 60 45 29 29 Kapasiteetti- ja väestötiedot yhteensä: ALAKOULU 300 272 239 201 YLÄKOULU 160 147 146 133
Alueella on kolme alakoulua, Tuupovaara, Kiihtelysvaara ja Heinävaara, ja kaksi yläkoulua, Kiihtelysvaara ja Tuupovaara. 12 Palvelualueen alakoulupaikkojen tarpeen ennustetaan pysyvän lähes samana vuoteen 2018, vähenevän vuoteen 2020 33:lla ja vuoteen 2025 mennessä noin 60 paikalla. Alueen yläkoulupaikkojen tarve pysyy samana vuoteen 2020, minkä jälkeen tarve lähtee laskuun. Nykyiset alakoulut toimivat koko suunnittelukauden. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan Tuupovaarassa säästöjä ja toiminnallisia hyötyjä tavoitellaan yhtenäiskoulutoiminnalla (23.6.2014 311). Palvelualueen yläkoululaisten osalta Tuupovaaran väestökehitys on laskeva: yläkoululaisten määrän ennustetaan laskevan vuoteen 2020 mennessä 16:lla ja pysyvän tällä tasolla vuoteen 2025. Nykyinen määrä on 45. Heinävaaran alueen tämänhetkiset 55 yläkouluikäistä kuljetetaan Kiihtelysvaaraan, jonka alueella yläkouluikäisiä on yhteensä 47. Muutostarpeet tiloissa: Tulevaisuutta varten tutkitaan erilaisia mahdollisuuksia järjestää alueen yläkoulupalvelut kiinteistöjen kunto huomioon ottaen. Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran yläkoulutilat vaativat peruskorjauksen /muutostöitä. 2.7 Eno Louhioja Uimaharju (Palvelualue 7) Kohdekohtaiset kapasiteettitiedot verrattuna väestöennusteeseen: Paikkoja yhteensä Väestö 31.12.2014 Väestö 2020 Väestö 2025 Yksikön nimi ENO ENON ALAKOULU 160 140 95 84 LOUHIOJAN ALAKOULU 80 79 92 61 ENON YLÄKOULU 150 123 114 93 UIMAHARJU UIMAHARJUN ALAKOULU 120 132 102 100 UIMAHARJUN YLÄKOULU 80 75 71 57 Kapasiteetti- ja väestötiedot yhteensä: ALAKOULU 360 351 289 245 YLÄKOULU 230 198 185 150 Alueella toimii kolme alakoulua Eno, Louhioja ja Uimaharju. Lisäksi alueella on kaksi yläkoulua Eno ja Uimaharju. Palvelualueella 7 on tällä hetkellä 360 alakoulupaikka ja 351 alakouluiässä olevaa lasta. Alakoulupaikkojen tarpeen ennustetaan vähenevän vuoteen 2020 mennessä noin 60:llä ja vuoteen 2025 mennessä 100 paikalla. Alueen yläkoulupaikkojen tarpeen ennustetaan vähenevän vuoteen 2025 mennessä 48 paikalla. Yläkoulupaikkoja alueella on 230 (Enossa 150 ja Uimaharjussa 80) ja
13 tällä hetkellä 13 15-vuotiaita yhteensä 198. Yläkoululaisten määrän ennustetaan laskevan vuoteen 2025 Enon alueella 30:llä Uimaharjun alueella 18:lla. Ukkolan yksikön tiloista luovutaan 2015. Uimaharjun uusi yhtenäiskoulurakennus saadaan kokonaisuudessaan käyttöön vuonna 2015, ja tällöin luovutaan myös entisen Uimaharjun yläkoulun ns. Taitolan rakennuksesta. Uimaharjun uusia erikoisluokkia on mahdollisuus hyödyntää myös Enon yläkoulun opetuksessa. Louhiojan alakoulun toimintaa on järkevää jatkaa, koska oppilaat eivät mahdu Enon kouluun. Muutostarpeet tiloissa: Enon alakoulutiloista luovutaan, koska tiloissa on peruskorjaustarve. Lisätiloja ei tarvitse rakentaa, koska Enon alakoulun oppilaiden määrän ennustetaan laskevan. Enon koulukeskus mahtuu yläkoulun ja entisen lukion tiloihin, mutta tämä edellyttää, että ns. B-osa (erikoisluokkatilat) remontoidaan. Louhiojan koulun toiminta järjestetään osittain väliaikaistiloissa lisääntyvän oppilasmäärän vuoksi. Louhiojan koulun remontointitarpeet ja -kustannukset selvitetään.
3. Lukioverkko 14 Joensuun kaupungin lukioiden nuorten lukiokoulutuksessa on kuluvana lukuvuonna 2014 2015 yhteensä noin 1 300 opiskelijaa. Lisäksi joensuulaisia nuoria palvelevat normaalikoulun ja Itä- Suomen koulun lukiot. Joensuun kaupungin lukioiden oppilaista on noin 35 % ulkopaikkakuntalaisia. Kohdekohtaiset kapasiteettitiedot: Yksikön nimi Aloituspaikkoja Paikkoja yhteensä Huomioitavaa LYSEON LUKIO 160 500 NIINIVAARAN LUKIO 110 360 YHTEISKOULUN LUKIO 100 330 PYHÄSELÄN LUKIO 32 107 NORMAALIKOULU, LUKIO 115 350 Muun ylläpitäjän koulu ITÄ-SUOMEN KOULU, LUKIO 32 53 Muun ylläpitäjän koulu Kapasiteetti yhteensä 549 1 700 Enon lukion toiminta lakkasi 1.8.2014. Joensuun yhteiskoulun lukio siirtyy Papinkatu 3:n tiloihin ja samoihin tiloihin yhdistyy Niinivaaran lukio laajennuksen valmistuttua syksyllä 2015. Lyseon lukio jatkaa toimintaansa entisellään. Koska molemmat lukiot sijaitsevat keskustassa, on niiden yhteistyötä mahdollista tiivistää entisestään. Kaupunginvaltuuston tämän hetkisen päätöksen mukaisesti Pyhäselän lukion jatkoa tarkastellaan vuosittain syyskuun tilastointipäivän opiskelijamäärien perusteella (20 aloittavaa / yhteensä 55 opiskelijaa). Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta käsitteli Pyhäselän lukion tilannetta 20.11.2014 136. Pyhäselän lukiossa oli 19 aloittavaa opiskelijaa 20.9.2014 ja kokonaisopiskelijamäärä oli 80. Lukioverkon mahdollisia uusia kriteereitä selvitettiin osana kaupungin rakennemuutosohjelmaa (KH 23.6.2014 311). Joensuun kaupunki saa tällä hetkellä nykyisen lainsäädännön pohjalta pienten lukioiden lisävaltionosuutta noin 230 000 vuosi. Kaupunginhallitus päätti, että Pyhäselän lukion osalta toiminnan jatkamista arvioidaan uudelleen, kun lukio-opetuksen järjestämistä koskevista uusista säädöksistä on päätetty. Väestöennusteet 2014 2030: 15 18-vuotiaiden määrä Joensuussa Tarkasteluvuosi 2014 2015 2018 2020 2025 2030 Väestö 2 643 2 753 2 757 2 764 2 789 2 849
4. Konservatorio 15 Konservatoriossa opiskelee noin 90 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa, noin 590 opiskelijaa musiikkiopiston puolella sekä noin 550 musiikkileikkikoululaista. Konservatorion käytössä ovat Rantakatu 31 (A-talo) ja Rantakatu 30 (B-talo). Molemmat rakennukset ovat peruskorjausiässä. Ammattikorkeakoulu on aiemmin järjestänyt opetusta konservatorion tiloissa, mutta nyt koulutus on vähentynyt asteittain ja päättyy kokonaan 2015. Myös ravintolatoiminta on loppunut. Tiloissa on siksi huomattavaa vajaakäyttöä. Parhaillaan tutkitaan korvaavien tilojen löytämistä konservatoriolle erityisesti muun ammatillisen koulutuksen läheisyydestä Tulliportinkadulta, missä koulutuskuntayhtymän omat tilatarpeet pienenevät. Yhtenä vaihtoehtona vuonna 2011 hyväksytyssä palveluverkkosuunnitelmassa on esitetty myös B-talosta luopumista ja toimintojen keskittämistä A-taloon. Tämä vaatii lisärakentamista. Konservatorion toimintaa järjestetään myös muualla kuin konservatorion varsinaisissa tiloissa. Esimerkiksi musiikkileikkikoulut toimivat myös mm. Enon alakoululla, Hukanhaudan puukoululla, Lehmon monitoimitalolla, Niittylahden koululla ja Onttolan koululla. 5. Kansalaisopisto Kansalaisopiston toiminta on keskitetty Papinkadulle, tiloja käytetään yhdessä lukion kanssa. Kuvataiteiden opetuksen keskittymä on Pekkalan kartanossa. Lisäksi kansalaisopiston toimintaa on eri kouluilla ja muissa tiloissa koko kaupungin alueella.