rn o c\ v d ü) (t) tr f 1' t ü Ut o i :ll : ä F] rd F- z! F a zlrl l!( elrl v F \o t- -öl,
Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Hallinto 2.1 Hallintoelimet 2.2 Henki!ökunta. Vesistötutkimukset....1 Taustaa..2 Veden laadun yhteistarkkailun toteutus. Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailu.4 Muut tarkkailut 4. Jätevesitutkimukset... 4.1 Taustaa 4.2 Velvoitetutkimukset 4.2. 1 Puhdista moiden käyttö- ja päästötarkkailu 4.2.2 Lietetutkimukset. Pohjavesiselvitykset ja -ta rkkail ut... 6.1 Maatalouden vesienhoitotoimenpiteiden vaikuttavuus 6.1.1 Lohkokohtaisen kuormitustiedon yhdistäminen viljelymenetelmiin ja mallinnukseen - LOHKO-hanke 6.1.2 Alus- ja kerääjäkasvien sekä ravinnesiepparien käyttö kuormituksen vähentämiseksi.1. Viljelijälähtöinen maataloushanke Keski-Uudellamaalle 6.2 Haja-asutuksen vesihuolto ja kiinteistökohtainen neuvonta 6. Räätä löityjä tehosta m istoimia jäteveden pu hd ista moi I la 6.4 Pohjavesien yhteistarkkailujen edistäminen 6. H ulevesiprojekti... 6.6 Jokitalkkari Vantaanjoelle... 6.7 Vantaa njoki-neuvottel ukunta... 6.8 Virkisty Vantaanjoella ja Keravanjoella -esitteet 7. Muu toiminta 7.1 Koulutuksen järjestäminen... 7.2 Tiedottaminen 7. Henkilökunnan koulutus ja virkistystoiminta 7.4 Vesiensuojelu n yleinen edistäminen... 7. Työryhmiin osallistuminen 8. Talous 4 4 4 4 4 6 6 6 6 7 7 7 8 8 8 9,.9,.9 1 1 TL TL 11!2 t2 72!2 L2 1 1 LIITE: Talousarvio vuodelle 216 I
1. Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n perustehtävä on vesiensuojelun edistäminen toimialueellaan. Tätä toteutetaan tutkimalla Vantaanjoen valuma-alueen pintavesien ja jätevesien laatua yhteistarkkailuna, selvittämällä pohjavesien tilaa, kehittämällä lähes miljoonan ihmisen lähivesistön virkistyskäyttöä ja osallistumalla tutkimus- ja valistustoimintaan. Yhdistys tekee selvityksiä ja tarkkailua myös erillisinä projekteina ja edistää vesistöalueen virkistyskäyttöä ja toimijoiden yhteistyota. Jokitalkkari Vantaanjoelle -hankkeessa jatketaan menestyksellistä virkistyskäyttö- ja ympäristökasvatustyötä joen valuma-alueella. Kutusoraikkojen huolto, kalastuksen valvonta ja lasten onkiharrastukseen innostaminen ovat tärkeässä roolissa, kuten myös jokialueen polkureitistön ja levähdyspaikkojen huolto ja roskien keräys yhteistyössä kuntien kanssa. Hankkeessa panostetaan erityisesti tiedottamiseen kalastusmahdollisuuksista ja uusista kalastuslain säädöksistä vuonna 216. Vantaanjoen ja sen sivujokien vedenlaadun yhteistarkkailussa otetaan lukuisia vesinäytteitä kymmenistä eri kohteista, joista tutkitaan laaja valikoima eri laatumuuttujia. Yhteistarkkailulla selvitetään paitsi jätevesikuormituksen myös maatalouden, haja-asutuksen ja taajamien vaikutuksia jokivesiin. Kesäaikana tarkkailua tehdään myös jatkuvatoimisilla antureilla, joilla voidaan varmistaa poikkeavien virtaama- ja päästötilanteiden vaikutuksia mm. veden sameuteen ja happipitoisuuteen sekä edelleen lohikalojen menestymisedellytyksiin jokiuomissa. Vantaanjoen vesistöalueen pohjavedet ovat alttiina erilaisille riskiteküöille. Yhdistys edistää pohjavesien yhteistarkkailuja ja antaa as i antuntij a-apua riskienha I lintaan j a tarkkai luohj e lm ien laadintaan. Maatalouden aiheuttaman kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentäminen eri keinoin on keskeistä Vantaanjoen vesistöalueella. Tähän pyritään pelloilla tehtävin toimin ja kuormitusmuutoksia seurataan jatkuvatoimisin vedenlaatumittauksin uomissa. Yhteistyössä alueen viljelijöiden kanssa etsitään tilakohtaisia keinoja, joilla parannetaan peltomaan rakennetta ja vähennetään ravinteiden huuhtoutumista ojiin. Lohkotason toimenpiteiden kuormitusvaikutuksia mittaamalla tuotetaan tarkempaa tietoa myös vesienhoidossa käytettäviin SYKEn kuormitusmalleihin. Yhdistyksen usean vuoden ajan Lepsämänjoen yläosassa jatkunut automaattinen veden laadun ja vinaaman seuranta antaa mahdollisuuden laskea hajakuormituksen suuruutta ilmasto-olosuhteiltaan erilaisina vuosina. Myös talviaikaisen kasvipeiueisyyden yleistymisen ja muiden ympäristötukitoimenpiteiden vaikutuksia vesistökuormitukseen voidaan arvioida yhdistämällä vedenlaatutietoa viljelytapojen muutoksiin alueella. Hulevesien luonnonmukaisemman hallinnan edistäminen on ajankohtaista. Yhdistys osallistuu EU- Life+ Keidas-hankkeeseen, tarkkailee ja kokoaa tietoa hulevesien laadusta, kuten haitallisista aineista, ja hulevesikuormituksesta sekä edistää kokemusten vaihtoa hulevesien hallintamenetelmistä j ärj e stämäl lä se m inaarej a j a tutustumi skäyntej ä. Jätevesikuormituksen vähentämistoimiin yhdistys osallistuu yhdessä alueen vesihuoltolaitosten kanssa. Tavoitteena on tiedon ja kokemusten jakaminen hyvistä käytännöistä eri laitoksilla ja pumppaamoilla sekä vuotovesien määrän vähentäminen jätevesiverkostosta ja yhteistyön edistäminen eri toimijoiden välillä. Yhdistys jatkaa puolueetonta kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa hajaasutusalueilla Espoossa janurmijärvellä ja edistää pesu- ja käymälävesien erilliskäsiuelya.
2. Hallinto 2.1 Hallintoelimet Yhdistyksen asioista päättää yhdistyksen kokous. Kevätkokous pidetään huhti-toukokuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Yhdistyksen hallintoa hoitaa syyskokouksen vuodeksi kerrallaan nimeämä hallitus. Hallitus voikeskuudestaan asettaa työvaliokunnan ja jaostoja määrättyjen tehtävien hoitamista varten. Jaostoihin voidaan ottaa jäseniä myös hallituksen ulkopuolelta. Yleissuunnittelujaosto vastaa vesiensuojelun yleistä kehittämistä koskevista asioista ja ohjaa vesistön tilan tarkkailua. Jätevesijaosto vastaa jätevesiasioista ja ohjaa jätevedenpuhdistamoiden tarkkailua. Vantaanjoki-neuvottelukunnan toiminnasta kerrotaan luvussa 6.7. 2.2 Henkilökunta Yhdistyksen vakinaisessa palveluksessa on vuonna 216 seitsemän toimihenkilöä: - toiminnanjohtaja - taloussihteeri - limnologi - pohj avesiasiantuntij a - ympäristöasiantuntij a, j ätevesitarkkai lu - ympäristöas i antuntij a (Vantaanj oki-neuvotte lukunta) - tutkija Lisäksi yhdistyksellä on määräaikainen hankevastaava Jokitalkkari-hankkeessa sekä hajajätevesineuvojia ja ympäristönhoitaja kesäaikana. YhteistyOUi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa on pohj avesi- ja paikkatietoasiantuntij apalveluissa.. Vesistötutkimukset.1, Taustaa Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvat edellyttävät purkuvesistön eliöstön ja veden laadun tarkkailua, joka tehdään jäsenistölle yhteistarkkailuna. Vantaanjoen ja sen sivujokien veden laadun nykyistä yhteistarkkailuohjelmaa on toteutettu vuoden 21 1 alusta. Ympäristöluvan velvoittamaan tarkkailuun jäsenistä osallistuvat: - Hyvinkään Vesi - Nurmijärven kuntaa.,lurmijärven Vesija Metsä - Tuomelan jäteasema - Riihimäen Vesi - Altia Oyj, Rajamäki - Versowood Oy, Riihimäen yksikkö - Rinnekoti-Säätiö,Espoo Vesistön yhteistarkkailuun virkistyskäytön ja pääkaupunkiseudun vararaakavesilähteen tilan arvioimiseksi osallistuvat jäsenet ovat: Helsingin seudun ympäristöpalvelut, HSY Vesihuolto (He ls inki, Vantaa) Hyvinkään kaupunki 4
Keravan kaupunki Nurmijärven kunta Riihimäen kaupunki Tuusulan kunta Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä.2 Veden laadun yhteistarkkailun toteutus Tarkkailussa ovat seuraavat jokialueet: o Vantaanjoen päähaara o Läntiset sivujoet ja purot: Luhtajoki, Lepsämänjoki, Keihäsjoki, Kytäjoki, Herajoki, Paalijoki ja Härkälänjoki o Itäiset sivujoet ja purot: Keravanjoki, Rekolanoja, Palojoki ja Tuusulanjoki Yhteistarkkailuun kuuluu lähes havaintopaikkaa. Niiltä otetaan näytteitä pääosin 6 tai 8 kertaa vuodessa, eräiltä havaintopaikoilta 12 kertaa vuodessa ja pienemmistä jokihaaroista neljä kertaa vuodessa. Osa sivujoista on tarkkailussa kolmen vuoden välein. Vuonna 216 on haitallisten aineiden tarkkailuvuosi. Tarkkailulla pyritään selvittämään piste- ja hajakuormituksen vaikutuksia sekä veden soveltuvuutta virkistyskäyttöön ja kasteluun. Tietoa veden laadusta tarvitaan myös, koska joki on pääkaupunkiseudun vararaakavesilähde. Tarkkailuun liittyy myös jatkuvatoimista vedenlaadun seurantaa kesäaikana, jolla saadaan reaaliaikaista tietoa mm. veden happipitoisuudesta mahdollisten poikkeustilanteiden aikana. Vantaan-, Keravan- ja Lepsämänjoen alaosan havaintopaikoilta otetaan ylivirtaamien aikaan lisänäytteitä joen mereen kuljettaman kuormituksen arvioimiseksi. Lisäksi kesäaikana tarkkaillaan Päijänne-tunnelista johdettavan lisäveden vaikutuksia Keravanjokeen ja Ridasjärveen Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän valtuuttamana. Vesistötarkkailuohjelman toteuttamisesta, näytteenotosta ja raportoinnista vastaa vesiensuojeluyhdis s. Perustarkkailun analyysit teetetään tarjouskilpailun perusteella valitussa laboratoriossa. Vuosien 214-216 analyysit teetetään Metropolilab Oy:n laboratoriossa. Vesistötarkkailutulokset raportoidaan toukokuun loppuun mennessä yhdistyksen julkaisuna. Työtä ohjaa yleissuunnittelujaosto.. Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailu Vantaanjoen vesistöalueen kuormittajilla on vesistötarkkailuvelvoiffeen lisäksi velvoite tarkkailla vesistön kalataloudellista tilaa ja pohjaeläimistöä. Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailut on tehty vesiensuojeluyhdistyksen koordinoimana yhteistarkkailuna kaikkien tarkkailuvelvoitettujen kesken. Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailuohjelmaan osallistuvat Riihimäen Vesi, Hyvinkään Vesi, Nurmijärven Vesi, Versowood Oy Riihimäen yksikkö ja Finavia/Flelsinki - Vantaan lentoasema. Uusitun Vantaanjoen kalatalous- ja pohjaelaintarkkailuohjelman vuodesta 214 alkoen (Haikonen ja Helminen 21) mukaan vuoden 216 ohjelmassa ovat sähkökoekalastukset, koeravustukset ja kalojen vierasainetutkimukset sekä työraportti. Tarkkailujen suorittaja ja raportoija on Kala- ja vesitutkimus Oy vuosina 214-216.
.4 Muut tarkkailut Vesiensuojeluyhdistys suorittaa tilauksesta toimialueellaan myös muuta vesien tarkkailua, kuten järvi-, puro- ja lähdetarkkailua, hulevesitutkimuksia sekä vesistökunnostuksiin liittyvaa kuormitustarkkailua. Lisäksi yhdistys osallistuu mm. seurantaohjelmien laadintaan ja näytteenoffoon jäsenistön tilauksesta. Yhdistyksellä on sertifioituja näytteenottajia, Flowtracker-laite virtaamamittauksiin ja kannettavia veden laadun mitta-antureita, joilla voidaan nopeasti selvittää mm. eri ojien vedenlaatueroja. Vuonna 216 ohjelmassa on Hyvinkään pintavesien seuranta, Rusutjärven ja Tuusulanjärven tarkkailu. 4. Jätevesitutkimukset 4.1 Taustaa Tehokas jätevesien käsittely on yksi tärkeimmistä vesiensuojelutoimenpiteistä. Vesiensuojeluyhdistyksen tekemillä jätevesitutkimuksilla valvotaan lupaehtojen noudattamista ja neuvotaan tarvittaessa puhdistamoita ongelmatilanteissa. Yhdistys seuraa alalla tapahtuvaa kehitystä ja edistää uusien menettelytapojen soveltamista toimialueellaan. 4.2 Velvoitetutkimukset 4. 2. 1 P u h di stam oi d en käyttö- j a p ä ästöta rkkai t u Vesiensuojeluyhdistys tarkkailee jätevedenpuhdistamoiden toimintaa kullekin puhdistamolle laaditun tarkkailuotrjelman mukaisesti. Jätevesien päästötarkkailuun on lisä määrävuosina myös haitallisten aineiden tarkkailua. Puhdistamoiden aiheuttama vesistökuormitus arvioidaan ottamalla huomioon mahdolliset jäteveden ohijuoksutukset. Tarkkailusta laadittavissa vuosi- ja neljännesvuosiraporteissa annetaan tarpeen mukaan suosituksia puhdistamoiden toiminnan parantamiseksi. Jokialueen suurimpien jätevedenpuhdistamojen ympäristöluvat ovat Etelä-Suomen aluehallintovirastossa uusittavina. Käyttö- ja päästötarkkailun vesi- ja lieteanalyysit teetetään tarjouskilpailun perusteella valitussa ympäristölaboratoriossa, joka on vuosina 214-216 Metropolilab Oy. Hyvinkään jätevesinäytteet analysoidaan pääosin Kaltevan puhdistamon laboratoriossa. Vesiensuojeluyhdistysten V2l-ohjelmistoa käytetään jätevesitulosten sähköisessä raportoinnissa viranomaisten VAHTI-j ärjestelmään. Vuonna 216 tarkkailussa ovat mukana seuraavat kuormittajat:. Riihimäen Vesi o Hyvinkään Vesi - Kaltevan puhdistamo - Kaukasten puhdistamo (toiminta päättyy vuoden 216 aikana) o Nurmijärven Vesi - Nurmijärvenkirkonkylänpuhdistamo - Klaukkalanpuhdistamo o Rinnekoti-Säätiön puhdistamo, Espoo 6
. Espoon seurakuntayhtyma - Velskolan toimintakeskus, Espoo - Kellonummen hautausmaa, Espoo - Hilan leirikeskus, Kirkkonummi. Tuusulan Lihansavustamo Oy, Tuusula (liitetaan viemäriverkkoon vuoden 216 aikana) Näiden lisäksi yhdistys tarkkailee mm. Riihimäen seurakunnan Hirvijärven leirikeskuksen puhdistamoa ja Espoon alueella eräiden pienpuhdistamojen toimintaa, viimeksi mainitut yhteistyössä Metropolilab Oy:n kanssa. 4.2.2 Lietetutkimukset Puhdistamolietteen laadun seurannasta säädetään jäteasetuksessa (1791212) ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa24/11 lannoitevalmisteista. Lietenäytteitä otetaan puhdistamoilta yhdestä kolmeen kertaan vuodessa. Lietteen laadusta, määrästä, käsittelystä ja hyödynnetyn lietteen määrästä ja käsittelytavasta raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Tiedot toimitetaan alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristöviranomaiselle.. Pohjavesiselvitykset ja -tarkkailut Vesiensuojeluyhdistyksen pohjavesiasiantuntijan työpanosta käytetään mm. pohjavesien suojelusuunnitelmien, lausuntojen ja tarkkailuohjelmien laadintaan jäsenistölle. Pohjavesien tarkkailua yhdistys suorittaa yhdessä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa. Yhdistys pyrkii edistämään eri toimijoiden pohjavesitarkkailujen tulosten kokoamista ja pohjavesien yhteistarkkailujen luomista toiminta-alueella. Näillä yhteistarkkailuilla toiminnanharjoittajat voivat saada säästöjä ja toisaalta kattavammin tietoa pohjaveden laadusta ja sitä uhkaavista tekijöistä. Pääkaupunkiseudun pohjavesien yhteistarkkailun koordinointi ja raportointi on yhdistyksen vastuulla vuodesta 216 alkaen. Potrjavesien suojelun edistämiseksi yhdistys tarjoaa asiantuntemustaan myös kaavoituksen eri vaiheisiin. 6. Projektit Yhdistyksen projekteilla tuotetaan tietoa Vantaanjoen eri kuormituslähteiden vesistö- ja pohjavesivaikutusten vähentämisestä ja edistetään vesistön virkistyskäyttöä sekä toimia hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. Valuma-alueen eroosioherkkyyden vuoksi selvitetään kiintoaineen kulkeutumista jokiuomassa, eroosioon vaikuttavia tekijöitä sekä käytettävissä olevia menetelmiä eroosion ehkäisemiseksi ja haittojen vähentämiseksi. Erityisesti selvitetään maatalouden eri toimenpiteiden tehoa eroosion ja ravinnehuuhtoumien torjunnassa. Myös taajamien hulevesillä ja lisääntyvillä rankkasateilla ja tulvilla on huomattavia vaikutuksia Vantaanjoen ja sen sivujokien valuma-alueella. 7
6.1 Maatalouden vesienhoitotoimenpiteiden vaikuttavuus 6.1.1 Lohkokohtaisen kuormitustiedon yhdistäminen viljelymenetelmiin ja mallinnukseen - LOHKO-hanke LoHKO-hankkeen tavoitteena on paruntaa ympäristöhallinnolla käytössä olevia VEMA- LAlICECREAM-malleja lohkotason kuormitusvaikutusten arvioinnissa. Kun viljelytiedot, pellon ominaisuudet ja tiheä vedenlaatuaineisto yhdistetään, voidaan malleilla antaa viljelijälle arvioita, miten esim. viljelytapa tai lannoitusmäärät vaikuttavat vesistökuormitukseen. Tavoitteena on jatkaa RaHa-hankkeessa luotua yhteistyötä viljelijöiden kanssa ja edistää tilakohtaisia vesiensuojelutoimenpiteitä, joita ovat maan rakenteen ja ravinteiden käytön parantaminen mm. viherlannoituksen ja aluskasvien tai rakennekalkin avulla. Yhdistyksen osuus LoHKo-hankkeessa painottuu lohko- ja valuma-aluetason kuormituksen mittausmenetelmiin. Kohdealueet ovat lähekkäin sijaitsevat Vihdin ja Espoon pelto- ja salaojat, joiden veden laadun ja virtaaman vaihtelua seurataan kevään ja syksyn mittausjaksoilla. Lepsämänjoen yläosan jatkuvatoiminen seuranta on myös osa hanketta ja siellä seurannan jatkuu ympärivuotisena. Lisäksi asemalla testataan jatkuvatoimista fosfaatin mittausta. Tavoitteena on saada tarkempaa tietoa suora lvön mahdollisesta liukoista fosforia lisäävästä vaikutuksesta, joka malleissa on arvioitu melko merkittäväksi. MTK on hankkeen vastuutaho ja muita yhteistycltahoja hankkeessa ovat Uudenmaan Ely-keskus, Pyhäjärvi-instituutti ja Suomen ympäristökeskus, Sidosryhmäyhteistyota tehdään MTK-Uusimaan, Nylands Svenska Producentftirbundin, ProAgrian ja kohdealueiden viljelijöiden kanssa. Hankkeessa viljelijät pääsevät seuraamaan reaaliaikaisesti vedenlaadun muutoksia ja saavat mm. viljavuustutkimusten tulokset lohkoiltaan sekä arviot lohkojen kuormituksesta eri viljelytoimenpiteillä. Hankkeeseen on saatu rahoitusta ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen edistämiseen suunnatuista rahoista vuosille 21-216. 6.1.2 Alus- ja kerääjäkasvien sekä ravinnesiepparien käyttö kuormituksen vähentämiseksi Luonnonvarakeskuksen valmistelemassa UusiRaha- hankkeessa jatketaan alus- ja kerääjäkasvien käyttöönottoa viljelyssä. Näillä toimilla on eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vähentävä ja peltomaan hiilivaroja lisäävä vaikutus. Hankkeessa tehdään kenttätutkimuksia koekentillä ja viljelijöiden peltolohkoilla tai niiden osilla. Tietoa tarvitaan eri aluskasvien lajike-eroista, sopivista siemenmääristä, muokkausmenetelmien vaikutuksesta, sekaviljelystä ja aluskasveista muille kuin kevätviljoille. Toimilla tähdätään myös maan rakenteen parantamiseen. Yhdistyksen osuutena hankkeessa on tuottaa tietoa vaikutuksista veden laatuun, esim. salaojavesien jatkuvatoimisin mittauksin. Hankkeelle haetaan maaseudun kehiuämisohjelmasta rahoitusta vuosille 216-219. Yhteistyokumppaneita ovat Uudenmaan, Hämeen, Varsinais-Suomen ja Kaakkois-Suomen Ely-keskukset, vilj elij äj ärj estöt, Pro Agria Etelä- Suomi j a Hämeen ammattikorkeakoulu. Itämerihaasteen toimenpiteenä yhdistys on kehittämässä hanketta Helsingin kaupungin ja yliopiston kanssa fosforia sitovien aineiden käytöstä hajakuormituksen hot spot -alueille. Tällaisia ovat esimerkiksi hevosten jaloittelualueet jokivarressa. Kipsin, rakennekalkin taibiopidätysmateriaalien sove ltuvuutta ko. tarko itukseen testataan p ienimuoto isesti. 8
6. 1. Vilj el ij äl ä htöi n e n m a atal o u s h an ke Keski - U u del I a m aal I e Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä, ProAgria Etelä-Suomi ry, Luonnonvarakeskus ja Uudenmaan Ely-keskus ovat käynnistämässä viljelijälähtöistä maatalouden ympäristökuormituksen vähentämishanketta. Kohdealueiksi on suunnitelmissa esitetty mm. Ohkolanjoen ja Tuusulanjärven valuma-alueita. Viljelijät ovat kiinnostuneita suora lvöstä sekä alus- ja kerääjäkasveista, tulvahaittojen vähentämisestä ja suojavyöhykkeiden ja -kaistojen niittoon liittyvistä hyödyntämiskeinoista. Tutustumiskäynnit erilaisille tiloille ja työpajat olisivat keskeisessä roolissa tässä viestintähankkeessa. Vesiensuojeluyhdistyksen tehtävänä on jakaa jo kerättyä, tarkasti mitathra tietoa erilaisten tekijöiden vaikutuksista vesistökuormitukseen. Hankkeen toteutukseen haetaan rahoitusta maaseudun kehittämisohjelman hankerahoista. 6.2 Haja-asutuksen vesihuolto j a kiinteistö kohtainen n euvonta Valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (291211) on muutettu 21 mm. pidentämällä järjestelmien uudistamisen määräaikaa kahdella vuodella eli 1..218 mennessä. Kiinteistökohtainen jätevesien puhdistaminen tulee toteuffaa siten, ettei talousjätevesistä aiheudu pinta- jaltai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Vuoden 21 aikana ympäristöministeriön nimeämä työryhmä on valmistellut hajajätevesisäädösten lievennystä. Lainsäädäntömuutosten vaikutuksia arvioidaan yhdessä kuntien kanssa. Vesiensuojeluyhdistys osallistuu haja-asutuksen jätevesiratkaisujen edistämiseen lisäämällä vesihuollossa kuntarajat ylittävää yhteistyotä sekä kokoamalla ja jakamalla tietoa. Yhdistys osallistuu aktiivisesti Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton hajajätevesityöryhmän työhön ja liiton wwwsivuston: wu'lv.vesiensuoje lu. fi /jatevesi päivittämiseen. Yhdistys panostaa jo asennettujen jätevesijärjestelmien toimivuuden selvittämiseen, eri ratkaisujen ympäristövaikutuksiin, jätevesien erotteluun, lietteiden käsittelyn ja hyö käytön edistämiseen ja kuormituksen arviointiin yhteistyossä kuntien kanssa. Jätevesiratkaisujen lisäksi kiinnitetään huomiota myös kiinteist<ijen kaivovesien laatuun. Yhdistys jatkaa tehokasta kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa haja-asutusalueilla Nurmijärven ja Espoon alueilla kesällä 216. Kunnat valitsevat neuvonta-alueet, joilla käyntejä tehdään. Neuvontaan haetaan valtionapua kuten vuosina 21-21. 6. Räätälöityjä tehostamistoimia jätevedenpuhdistamoilla Projektissa parannetaan vesistöalueen viemärilaitosten toimintaa yhdessä käyttöhenkilökunnan kanssa. Tarkoituksena on vaihtaa tietoa eri puhdistamojen välillä ja myös tarkemmin perehtyä käyttö- ja päästötarkkailun yhteydessä kunkin laitoksen "ongelmakohtiin" ja löytää niihin ratkaisuja ja uusia ajotapoja. Projektin tavoitteena on edistää puhdistamohenkilökunnan ammattiylpeyttä ja työn arvostusta puhdistamoilla ja auttaa kokemustiedon välittämisessä uusille työntekijöille. Vierailut toisilla laitoksilla ja palaverit ovat osa projektia. Yhdistys jatkaa Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSD vetämän Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallintahankkeen (212-214) toimien jalkauttamista vesihuoltolaitoksille ja edistää jätevesien 9
turvallisuussuunnitelmien (SSP) laatimista. Vuosittain järjestetään valuma-alueen vesihuoltolaitosten johtajien tapaaminen yhteistyön ylläpitämiseksi. Myös kalaistutuksia ja virtavesikunnostuksia tekevien järjestöjen, ympäristöviranomaisten ja jätevedenpuhdistamojen henkilökunnan välistä tiedonvaihtoa edistetään yhteisen seminaarin avulla. 6.4 Pohjavesien yhteistarkkailujen edistäminen Pohjavesien yhteistarkkailun edistämishanke Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n, Geologian tutkimuskeskuksen ja vesihuoltolaitosten kanssa alkoi 21 ja sen jatkuu vuoden 217 loppuun. VEDET-hankeyhteistyön pohjalta alkaneessa hankkeessa testataan erilaisia lähestymistapoja pohjavesien yhteistarkkailujen toteuttamiseksi; seudullinen yhteistarkkailu, pohjavesialuekohtainen yhteistarkkailu, ves ihuo lto laitoksen j a yritysten yhteistarkkai lu. Hankkeessa on mukana -1 vesihuoltolaitosta Vantaanjoen ja Länsi-Uudenmaan alueelta ja niissä edistetään mm. tarkkailuohjelmien yhtenäistämistä, jatkuvatoimisia pinnankorkeus- ja laatumittauksia ja sähköistä tiedonsiirtoa POVET-järjestelmään, pohjavesialueen rakenneselvitysten toteuttamista, yhteistarkkailujen kustannusjakoperusteita ja yhteistä raportointia. Hankkeessa järjestetään yhteisiä seminaarcjatiedon jalkauttamiseksi eri vaihtoehdoistaja kokemuksista. Hanketta rahoittavat mm. ympäristöministeriö, Uudenmaan ElY-keskus, WY:n kehittämisrahasto, kunnat j a vesihuoltolaitokset. 6. Hulevesiprojekti Voimakas rakentaminen vesistöalueen kunnissa on lisännyt tarvetta peitetyiltä pinnoilta tulevien hulevesien hallintaan. Myös ilmastonmuutos rankkasateineen lisää hulevesiin liittyviä ongelmia niin veden määrässä kuin laadussakin, ellei uusia käsittelyratkaisuja oteta käyttöön. Hulevesien viemäröinti suoraan ojiin ja pieniin virtavesiin on aiheuttanut taajamatulvia ja voimakkaita virtaamavaihteluita sekä hygieenisiä haittoja vesistöissä. Toisaalta pohjaveden muodostuminen on joillakin alueilla selvästi vähentynyt. Erilaiset luonnonmukaiset hulevesien hallintakeinot ovat yleistyneet. Kunnat ovat laatineet omat hulevesistrategiansa. Kaavoituksella on tärkeä merkitys hulevesien hallinnassa ja yhteistyotä pyritään enenevästi tekemään jo kaavojen valmisteluvaiheessa. Yhdistyksen hulevesiprojektin tarkoituksena on verkostoitumisen edistäminen vuosittaisin hulevesitapaamisin. Tapaamisissa välitetään tietoa eri kunnissa käynnissä olevista hulevesihankkeista vesistö- ja verkostoasioiden tiimoilta ja uuden lainsäädännön täytäntöönpanossa. Yhdistys kokoaa tietoja mm. rakentamisen vaikutuksista hulevesien laatuun ja toteuttaa tutkimuksia yhdessä kuntien kanssa haitallisten aineiden esiintymisestä hulevesissä. Hulevesien laadun seuranta eri alueilla on osa projektia. Seurantaa voidaan toteuttaa sekä jatkuvatoimisin miuauksin että vesinäytteenotoin ja keskittyen esimerkiksi erilaisten haitallisten aineiden esiintymiseen sekä ekologisten muuttujien käyttöön, kuten piilevät tai jättipalsami. Vuoden 21 hulevesien haitallisten aineiden kartoituksen perusteella testataan hulevesikohteiden sedimenttinäytteiden edustavuutta haitallisten aineiden päästölähteiden osoittamisessa. Vuoden 216 hulevesiseminaarissa kerrotaan mm. hulevesien laadusta ja biopidä smateriaalien toimivuudesta. Hulevesiprojektissa yhdistys osallistuu EU-Life+ -rahoitusta saaneeseen Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksen koordinoimaan Keidas-hankkeeseen vuosille 212-217,jossa demonstroidaan 1
erilaisia hulevesien hallintatapoja. Pääkohteina ovat Nummelan Kilsoin alueen kosteikot taajama- ja peltovesien viivytyksessä ja vedenlaadun parantamisessa sekä pienimuotoiset hulevesien käsittelyratkaisut Viikissä. Hankkeeseen liittyy jatkuvatoimista vedenlaadun ja kasvihuonekaasujen muodostumisen seurantaa, kasvillisuuskartoituksia ja ympäristökasvatusta. Yhdistys osallistuu hankkeessa vedenlaadun seurantaan ja tiedonvälittämiseen. 6.6 Jokitalkkari Vantaanj oelle Jokitalkkari Vantaanjoelle -hanke alkoi vuonna 214. Jokitalkkarin tehtäviin kuuluu kalastuksen valvonta vesistöalueen virtavesissä, vastuullisesta kalastamisesta valistaminen, onkipaikkojen rakentaminen lapsille ja nuorille sekä kutusoraikkojen ja kalateiden huolto. Lisäksi jokitalkkari huoltaa melontareitteja ja jokivanen luontopolkuja yhteistyössä kuntien ja yhdistysten kanssa. Hankkeessa pyritään eri tavoin edistämään vesistöalueen virkistyskäyttöä ja jakamaan tietoa jokivarren asukkaille. Lasten ja nuorten innostaminen kalastus- ja luontoharrastuksen pariin on yksi hankkeen tärkeimmistä tavoitteista. Vuoden 216 alussa tuotetaan tietoa Vantaanjoen kalastuskohteet - esitteeseen yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat kuntien ohella Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois- Savon Ely-keskukset sekä kalastusalueet ja osakaskunnat. Rahoitusta hankitaan myös erillisillä hanketta tukevilla toimeksiannoilla. Jokitalkkari osallistuu aktiivisesti eri toimijoiden järjestämiin j okeen liitryviin tapahtumiin. 6.7 Y antaanj oki-neuvottelukunta Vantaanjoki-neuvottelukunnan tehtävänä on edistää yhteistyöui ja tiedonvälitystä alueen eri toimijoiden välillä vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta, virkistyskäyttöä, kaavoitusta ja vedenhankintaa koskevissa asioissa ja hankkeissa. Neuvottelukunnan aloitteesta järjestetään mm. seminaareja ajankohtaisista asioista ja lisätään eri toimijoiden välistä yhteissötä toimenpiteiden yhteensovittamiseksi vesistöalueella. Tällaista eri tahojen yhteistyoelimen toimintaa voidaan hyödyntää vesienhoitosuunnitelmien vesistöaluekohtaisia toimenpiteitä toteutettaessa ja vaikuttamisessa päättäjiin. Vantaanjoki-portaalin avulla edistetään tiedottamista vesistöalueen eri toimijoiden hankkeista ja toimista. Neuvottelukunta, joka nimettiin vuosille 214-217, kokoontuu 2-kertaa vuodessa. 6.8 Virkisty Vantaanjoella ja Keravanjoella -esitteet Yhdistys päivitti suositut Virkisty Vantaanjoella - ja Virkisty Keravanjoel/a -esitteet keväällä 21. Esitteistä otettiin painos vuosille 21-216. Esitteitä jaetaan alueen kuntien yhteispalvelupisteisiin, ympäristö- ja liikuntatoimiin sekä kirjastoihin. Taskukokoiset esitteet kertovat Vantaanjoen päähaaran ja Keravanjoen melonta-, kalastus- ja muista virkistysmahdollisuuksista. Esitteet ovat myös tulostettavissa yhdis ksen verkkosivuilta pdf -muodossa. Melontareittikuvaukset lisätään myös englanninkielisinä yhdistyksen www-sivuille. Yhdistys vastaa esitteiden päivityksestä, painatuksesta, jakelusta ja tiedottamisesta. Melontareittien viitoitusten tarkistaminen ja huolto ovat myös vesiensuojeluyhdistyksen vastuulla. ll
7. Muu toiminta 7.1 Koulutuksen järjestäminen Puhdistamonhoitajien koulutus- ja neuvottelupäivät järjestetään vuosittain syksyllä yhdessä Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa. Ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin liittyvia kursseja järjestetään yhdessä Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton koulutustyöryhmän kanssa. Ylläpitokoulutusta yhdistys räätälöi tarpeen mukaan valuma-alueen muiden näytteenottaj ien kanssa. 7.2 Tiedottaminen Yhdistyksen kotisivuja, wr,vw.vhvsy.fi / www.vantaanjoki.fi, päivitetään ja otetaan käyttöön sosiaalisen median keinoja. Jäsenistöä, jaostoja ja Vantaanjoki-neuvottelukuntaa sekä sidosryhmiä palvelevaa A4-tiedotetta ajankohtaisista vesiteemoista lähetetään sähköisesti neljännesvuosittain. Vuonna 21-214 laadittuja roll up -esitteitä yhdistyksen toiminnan vuosi mmenistä ja toiminnan pääalueista hyödynnetään aktiivisesti tiedottamisessa lautakunnille ja eri tapahtumissa. Myös Vaikuta, vaikutu Vantaanjoella -+sitettä jaetaan eri tahoille. Yhdistyksen hankkeista ja niiden tuloksista pidetään esitelmiä ja laaditaan artikkeleita alan lehtiin, kuten Vesitalous ja Aquarius, sekä julkaisuja ja tiedotteita yhteistarkkailuista ja tutkimushankkeista. Myös tieteellisiä julkaisuja yhteistutkimuksista kirjoitetaan kansainvälisiin tiedelehtiin. Vantaan Rotary-klubin Tikkurilaan suunnitellun näyttötaulun sisällön tuotantoon yhdistys osallistuu vuonna 216. 7. Henkilökunnan koulutus ja virkistystoiminta Yhdistyksen henkilökunta osallistuu ammattitaitoa edistäviin ja ylläpitäviin koulutustilaisuuksiin. Henkilöstölle tarjotaan vuosittain virkistystoimintaa ja kuntoseteleitä tai kuntosalin käyttöä työkyvyn ylläpitämiseksi. 7.4 Vesiensuojelun yleinen edistäminen Yhdistys osallistuu Suomen Vesiensuojeluyhdis sten Liiton toimintaan ja liiton toimisto on yhdistyksen tiloissa. Liiton toiminnanjohtaja Pekka Kansasen avustavana työparina on ympäristöasiantuntija Asko Särkelä, jonka öpanoksesta 1-2 kuukautta kohdistuu liitolle. Liiton sähköpostiosoite on I iitto@vesiensuojelu.fi. Yhdistys antaa jäsenistölleen ja muille osapuolille vesiensuojelua koskevia lausuntoja ja tekee aloitteita. Vesiensuojelua pyritaan edistämään mm. osallistumalla vesienhoidon toimenpiteisiin ja [tämerihaasteeseen yhteistyössä alueen muiden toimijoiden, kuten Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän ja kuntien ympäristökeskusten kanssa, osallistumalla tempauksiin sekä laatimalla julkaisuja, kirjoittamalla artikkeleita ja tiedottamalla vesistön tilasta ja jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta. Myös kouluille pyritään jakamaan vesiensuojeluun kannustavaa tietoa, kuten yhteistyö Vantaan EkoTeko-kilpailussa 21-216. t2
Yhdistys jakaa Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton julkaisemaa Aquarius-lehteä ja muuta ajankohtaista, vesiensuojeluun liitryvää tiedotusmateriaalia jäsenistölle ja yhteistyötahoille. 7. Työryhmiin osallistuminen Yhdistys osallistuu Uudenmaan vesienhoidon yhteistyoryhmään toimikaudelle 216-221. Yhdistyksen ympäristöasiantuntija Jari Männynsalo on nime Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton koulutus-, ATK- ja puhdistamotyöryhmiin ja limnologi Heli Vahtera liiton vesistötyöryhmään. Yhdistyksen ympäristöasiantuntija Asko Särkelä on liiton hajajätevesiryhmän jäsen. Yhdistyksen taloussihteeri Pirjo Toivanen on liiton toimistotyöryhmän jäsen. Toiminnanjohtaja osallistuu tiedotustyöryhmään. Ympäristöasiantuntija Jari Männynsalo on liiton edustajana Suomen ympäristökeskuksen vesikemian ja -näytteenoton standardisointityöryhmässä. Pohjavesiasiantuntija Anna-Liisa Kivimäki on liiton edustajana valtakunnallisessa pohjavesiseurannan yhteistyöryhmässä ja ympäristönäytteenottaj ien henkilösertifiointijärjestelmän ohjausryhmässä. Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti on jäsen Uuderunaan kestävän maatalouden toimikunnassa. Toiminnanjohtaja on myös Tuusulanjärven kunnostustyöryhmässä ja ympäristöasiantuntija Jari Männynsalo Rusutjärven kunnostustyöryhmän j äsen. 8. Talous Vesiensuojeluyhdistyksen vuoden 216 talousarvion loppusumma on 86 2. Yhdistyksen tulot koostuvat vesistö- ja puhdistamotarkkailuista, joiden osuus on yhteensä 28 86, jäsenmaksuista 174 2 ja projektimaksuista 17. Yhdistyksen projektimaksut kuntajäsenille määräytyvät pääosin perusmaksuyksiköiden suhteessa, lukuun ottamatta haja-asutuksen neuvontahanketta, johon rahoitus tulee osallistuvilta kunnilta sekä pohjavesien yhteistarkkailuhanketta. Muut varsinaisen toiminnan tuotot on arvioitu 248164 euroksi. EU- Life rahoitusta saaneessa Keidas-hankkeessa yhdistys on saanut jo %o:n rahoitusosuuden, joten vuodet 216-217 ovat omarahoitusosuutta. Hajajätevesineuvontaan haetaan valtionapua vähintään % kokonaiskustannuksista. Muita tuottoja on arvioitu saatavaksi mm. järvi- ja jätevesitarkkailuista, hulevesiseurannoista, Jokitalkkari-hankkeeseen ElY-keskuksilta ja kalastusalueilta sekä pohjavesien yhteistarkkailuhankkeeseen vesihuoltolaitoksilta ja viranomaisilta. LOHKO - maataloushankkeeseen on saatu 97 99 vuodelle 2L6 ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen edistämisrahoista. Yhdistyksen menoista henkilöstökulujen osuus on 64 %. Analyysikustannusten osuudeksi on arvioitu 1, % kokonaiskustannuksista. Anturivuokriin on varattu 6. Talousarvio vuodelle 216 on esitetty liitteessä. 1
VANTAANJOEN JA HELSINGIN SEUDUN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Puhdistamotarkkailu Vesistötarkkailu Projektit Muut varsinaisen toiminnan tuotot Tuotot yhteensä 22.9.21 214 tuloslaskelma 94r'.8 1 9 161 297284 691 81 21 arvio 1 12 17 1 9891 691 Liite 216 arvio 1812 17994 17 248164 66197 KULUT Henkilöstökulut: Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Hen kilöstökulut yhteensä 44776 122896 27672 998,6 126122,2 216,7 4774 127278 4982 Muut kulut: Vuokrat Toimistokulut Matkakulut Kokouskulut Siivouskulut Postikulut Puhelinkulut Tiedotus- ja julkaisukulut Ammattikirjallisuus Koulutuskulut Analyysikulut Mittalaitteet, näytteenottimet, käyttöoikeudet Puhdistamonhoitajien koulutus Jäsenmaksut Muut kulut Muut kulut yhteensä: POISTOT 4298 14 266 28 499 177 444 7 2916 94 1 1 6 1684 47 24 62 7269 441 4 1 21 47 47 1 4 67 2 4 1 IoOOO 122 76 24 1 86 2246 4 1 2 47 4 1 8 2 4 1 1 97 6 6 67768 1218 VARAINHANKINTA Jäsenmaksut Varainhankinnan mu ut tuotot Varainhankinnan kulut Tuotot yhteensä: 1742 1742 1742 1742 1742 1742 SIJOITUSJA RAHOITUSTOIMI NTA Korkotuotot Tuotot yhteensä: TUOTOT 1 SATUNNAISET ERAT Satunnaiset tuotot INVESTOINN!T TUOTOT YHTEENSA KULUT YHTENSA ali/ylijäämä TUOTOT 86746 84941 27992 777621 777621 862 862 l4
a [IITE fa seudun ry Talousarvion 21 6 liitteet
a Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdis s ry Liite 1 19.9.21 Vuoden 216 jäsenistö ja perusmaksuyksiköiden määrä ( 19 ) Jäsen KUNNAT: Perusmaksuyksikkö Jäsenmaksu Helsingin kaupunki Hyvinkään kaupunki Keravan kaupunki Järvenpään kaupunki Nurmijärven kunta Riihimäen kaupunki Tuusulan kunta Vantaan kaupunki TEOLLISUUSLAITOKSET 6 4 4 4 4 4 16 77 627 1 14 8 8 8 8 8 4 Finnair Oy Oy Karl Fazer Ab Versowood Oy Altia Oyj Tikkurila Oy Tuusulan Lihansavustamo Oy Vapo Oy MUUT YHTEISÖT 27 9 7 9 9 7 7 7 Espoon seurakuntayhtymä Etelä-Suomen Vapaa-ajankalastajapiiri ry Helsingi n seudun ympäristöpalvelut Finavia/Helsinki-Vantaan lentoasema Keski-Uudenmaan vesiensuojelun I ii kelaitoskuntayhtymä Kiertokapula Oy MetropoliLab Oy Pääkaupunkiseudun Vesi Oy Rinnekoti-Säätiö Uudenmaan liitto MTK-Uusimaa Vantaanjoen kalastusalue 1 8 1 1 11 9 19 12 9 7 9 7 7 9 7 19 19 YHTEENSA 917 1742 Jäsenten lukumäärä 27
VANTAANJOEN JA HELSINGIN SEUDUN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 216 +alv +alv 2.9.21 +alv KUNTAJASENET YHTEENSA JATEVESI VESISTÖ PROJEKTIT JASENMAKSUT euroa euroa euroa euroa euroa Helsinki Hyvinkää Järvenpää 11127 64461 18162 6462 229 2427 144 9612 627 1 14 8 Kerava 1 966 1444 9612 8 Nurmijärvi 1 21 I 4471 1 1 169 1 8 Riihimäki Tuusula Vantaa 79 2786 718 44 4 2471 174 1 169 9612 27118 8 8 4 Ku 482884 84/.28 99 146111 1 1472 TEOLLISU NET Finnair Oy Oy Karl Fazer Ab Versowood RiihimäkiOy Altia Oyj Tikkurila Oy Tuusulan Lihasavustamo Oy Vapo Oy Teollisu MUUT SENET Espoon seurakuntayhtymä Etelä-Suomen Vapaa-ajankalastajapiiri ry Helsingin seudun ympäristöpalvelut Finavia/Helsin ki-vantaan lentoasema Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Kiertokapula Oy MetropoliLab Oy Pääkaupunkiseudun Vesi Oy Rinnekoti-Säätiö Uudenmaan liitto MTK-Uusimaa kalastusalue Muut Muu rahoitus 9 7 6148 2826 7 1 1 7 12769 44 19 266 9 1826 9 7 7 1 191 7 19 19 928 248164 Liite 2 9 6 198 976 9 7 9 9s 7 7 7 146 6174 1 494 1 8 872 4919 16774 1 8889 1 769 226 672 8889 9 19 1 2 9 7 9 7 7 9s 7 19 19 1 1 218 KOKO TALOUSARVIO 862 1812 17994 17 1 1742 t
PROJEKTIMAKSUJEN JAKAANTUMINEN 22.9.21 Liite alv lisättävä Haia- H44äte- Jokitalkka lrlaatalouden Räaitälöltyä Pohjav6len Vantaanioki. Hulevesialutukron vegl- Vjoki-portaali vcaienhoilo puhdlgtamo- yht,tarkkallu neuvottelu- prolet(l veslhuojto neuvonta kalaealte LOHKO toiminnan hanke, kunts E lletteet UuElRaha ym kehlttämiltä ariantuntiiateht e itteetlhuolto euloa eurc6 ouroa euroa euroa eurca eurca eul(e euroa Hebinki 2127 42A 19 164 27E7 789 199 Hyvinkää +v$i 'l1/o 774 244 19 2991 22 1 287 JäNenpää!ß12 81 '184,2 142 16E2 1'161 789 21 Nurmijärvi+vesi 2i6 81 1 184.2 142 2991 '19 789 21 Riihimäki+vesi '1169 81 184.2 142 2991 19 789 21 Kerava 12 81 1U2 142 1682 1161 7Eg 21Os Tuusula 9612 81 1842 142 '1662 118'1 78S 2'1 Vantaa 27118 26 6 11 2AO7 74As HSY 1 8889 27 981 4487 144 74 Yhteensä 174999 1 1 s 2s 2 2 1s 4