Nro 92/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/201/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.08.2010

- PÄÄTÖS Nro 92/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/201/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.08.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab:n biokaasulaitosta. HAKIJA Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab c/o Ekorosk Oy, Launisaarentie 90 68600 Pietarsaari LAITOS JA SEN SIJAINTI Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab Hopeakivenlahdentie 50, Kokkola LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 g) -kohdan perusteella toimivaltainen lupaviranomainen on aluehallintovirasto, koska kyseessä on jätteen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai käsittely, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 10 000 tonnia vuodessa. Lupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 30.9.2009. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on uusi toiminta. Oy Pohjanmaan biokaasu - Österbottens Biogas Ab:lla ei ole toiminnalleen vielä muita lupia. Biokaasulaitoksesta on tehty YVA-lainsäädännön mukainen ympäristövaikutusten arviointi, jonka tulokset esitettiin YVA-selostuksessa. Yhteysviranomainen Länsi-Suomen ympäristökeskus antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta 19.11.2009 (LSU-2009-R-9(531)). Biokaasulaitoksen alueella on voimassa vaiheittain laadittu Keski-Pohjanmaan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 24.10.2003. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaava on vahvistettu valtioneuvostossa 29.11.2007 ja Keski- Pohjanmaan liitossa on vireillä maakuntakaavan 3.vaiheen laatiminen. Biokaasulaitoksen alue on kaavassa taajamatoimintojen aluetta (A) ja sen lähistöllä kulkee viheryhteystarve Kruunupyystä Harrinniemeen. Kokkolan kaupunginvaltuuston vuonna 1992 hyväksymässä yleiskaavassa suunnitellun biokaasulaitoksen alue on merkitty ET-alueeksi eli yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Kokkolan kantakaupungin yleiskaavoitusta (yleiskaava 2030) ollaan parhaillaan uusimassa ja sen on määrä valmistua vuoteen 2010 mennessä. Uusi yleiskaava korvaa voimaan tullessaan aikaisemman kaavan. Alueen asemakaavoitusta ollaan parhaillaan uudistamassa alueelle tulevan uudistetun jätevedenpuhdistamon ja biokaasulaitoksen sovittamiseksi yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle. Aluetta laajennetaan aavistuksen verran koilliseen ja samalla päivitetään suojaviheralueen laajuus. Kokkolan kaupungin valtuuston 26.10.2009 hyväksymässä asemakaavassa kiinteistö on kaavoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteidenkäsittelyä palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ETJ). Asemakaava on korvaamassa aikaisemman (6.3.2002) asemakaavan, jossa kiinteistö on kaavoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Uutta asemakaavaa ei ole vielä vahvistettu. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Biokaasulaitos sijoittuu kiinteistölle 272-41-1-15, joka on pinta-alaltaan 289 636 m 2. Biokaasulaitoksen toimintojen vaatima kokonaispinta-ala on noin 2,9 ha, josta biokaasulaitosalue tulee olemaan noin 0,8 ha ja jälkikypsytyskentät noin 2,1 ha. Kiinteistö on Kokkolan kaupungin omistuksessa. Biokaasulaitos sijoittuu Hopeakivenlahteen Kokkolan kaupungin Ykspihlajan satama- ja teollisuusalueen yhteyteen noin 6 km kaupungin keskustasta Kokkolan Veden uuden, rakenteilla olevan jätevedenpuhdistamon välittömään läheisyyteen. Laitos sijoitetaan nykyisen jätevedenpuhdistamon sakokaivolietteen vastaanottoaseman ja lietteen kuivatusaltaiden koillispuolelle ja uuden jätevedenpuhdistamon luoteispuolelle. Mädätteen jälkikypsytyskenttä sijoitetaan nykyisen lietteen kompostointialueen kohdalle. Biokaasulaitoksen sijainti suhteessa Kokkolan kaupunkiin on esitettynä kuvassa 1 ja kuvassa 2 on esitettynä biokaasulaitoksen ja jälkikypsytyskentän sijoittuminen jätevedenpuhdistamon alueelle.

3 Kuva 1. Kokkolan biokaasulaitoksen ja jälkikypsytyskentän (kuvassa kompostointialue) sijainti jätevedenpuhdistamoalueella Naapurikiinteistöt Biokaasulaitoksen pohjoispuolella on Perämeren Hopeakivenlahti noin 300 m etäisyydellä. Väliin jää vanhan jätevedenpuhdistamon aluetta ja metsää. Rummelön - Harrbådan Natura-2000- alue ja lintuvesien suojelualue ovat lähimmillään noin 200 m etäisyydellä laitosalueen pohjois- ja itäpuolella. Natura-alueen ja laitosalueen välinen maasto ja laitosalueen eteläpuolinen maasto on virkistys- ja ulkoilukäytössä olevaa metsää, joka on Kokkolan kaupungin omistuksessa. Etäisyyttä laitokselta lähimmälle ulkoilureitille on arviolta 500 m. Koillispuolella lähimmät huvila-asutukset sijoittuvat noin 400 m etäisyydelle ja itäkaakossa on laajempi Harrinniemen, Rummelön ja Sannanrannan huvila-asutusalue noin 1-2 km etäisyydellä. Alueen loma-asunnot sijoittuvat kaupungin vuokratonteille ja laitosaluetta lähimpien loma-asukkaiden tonttien vuokrasopimuksia ei ole jatkettu niiden päätyttyä riittävän suojaetäisyyden takaamiseksi jätevedenpuhdistamoon ja sen yhteyteen tulevaan biokaasulaitokseen. Yksityisomistuksessa olevia tontteja laitosalueen läheisyydessä ei ole. Biokaasulaitoksen läheisyydessä ei ole vakituista asutusta. Lähimmät asuinalueet sijoittuvat lähes 3 km etäisyydelle Pikiruukkiin ja Tullimäkeen. Uusi jätevedenpuhdistamo tulee sijoittumaan välittömästi biokaasulaitoksen kaakkoiseteläpuolelle ja jälkikypsytyskentän koillispuolelle. Biokaasulaitoksen lounaispuolella on Ykspihlajan teollisuusalueen toimintoja lähimmillään 500 m etäisyydellä, missä sijaitsee Boliden Kokkola Oy:n laitosalue. Alueen nykyinen ja tuleva käyttö Biokaasulaitoksen alue on nykyisellään luonnontilaista metsää. Välittömästi alueen vieressä on kuitenkin nykyinen Kokkolan Veden jätevedenpuhdistamo, sakokaivolietteen vastaanotto- ja käsittelyasema ja jätevesilietteen kompostointikenttä. Myös tulevaisuudessa alueella on jätevedenpuhdistamo, jonka sijainti tulee siirtymään suunnitellun biokaasulaitoksen etelä-kaakkoispuolelle.

4 Ympäristön tila ja laatu Ilmasto ja ilmanlaatu Kokkola kuuluu keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Sääoloissa suuret lämpötilojen ja sääolosuhteiden vaihtelut ovat tyypillisiä rannikkoalueella. Kruunupyyn lentoasemalla vuoden keskilämpötila on 3 C ja sadanta 526 mm. Vallitseva tuulensuunta on etelästä, kaakon ja lounaan väliltä (49 %). Pohjoisesta (12 %), idästä (7 %) ja lännestä (11 %) tulee selvästi harvemmin. Kokonaan tyyntä (alle 0,5 m/s) alueella on vain harvoin (6 %). Kokkolan ilmanlaatuun vaikuttavat liikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöt. Paikallisten päästölähteiden lisäksi ilmanlaatuun vaikuttavat muualta kulkeutuvat epäpuhtaudet. Ilmapäästöt ovat Kokkolassa pysyneet suunnilleen samalla tasolla vuodesta 1995. Rikkioksidipäästöt Kokkolassa ovat vaihdelleet välillä 915 1 356 t/a, typenoksidien päästöt 575 1 125 t/a ja hiukkaspäästöt 54 118 t/a. VOC- päästöselvityksen mukaan ihmistoiminnasta aiheutuviksi VOC- päästöiksi arvioitiin noin 656 t/a (2002). Suurin osa päästöistä muodostuu liikenteestä. Mittauksissa vuonna 2002 Ykspihlajan teollisuusalueella havaittiin haihtuvia hiilivetyjä (TVOC) 9 30 g/m 3. Kokkolan ilmanlaatutiedot vuosilta 2007 2009 Vuonna 2007 ilmanlaatu Kokkolassa oli aikaisempien vuosien tavoin pääasiassa hyvä, Ykspihlajan teollisuusalueella lähes 90 % ajasta. Kokkolan kaupungissa seurataan vuosittain ilmanlaatua kahdella mittausasemalla, keskustassa Pitkänsillan kadulla ja Ykspihlajan teollisuusalueella. Vuosina 2008-2009 ilmanlaatu Kokkolassa oli aikaisempien vuosien tavoin pääasiassa hyvä, Ykspihlajan teollisuusalueella noin 90 % ajasta. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet määrittivät ilmanlaatuindeksin selvästi useimmiten Kokkolan keskustassa (vuonna 67 % ajasta) ja Ykspihlajassa (vuonna 74 % ajasta). Kokkolan kaupungin ilmanlaadun suurin ongelma aiheutuu tieliikenteen typenoksidien päästöistä ja hiukkasten ajoittain korkeista pitoisuuksista. Teollisuuden ja energiantuotannon typenoksidien päästöt ovat suuremmat, mutta eivät aiheuta kaupungin ilmanlaadulle yhtä suurta haittaa johtuen päästölähteiden sijainnista ja päästökorkeudesta. Leijuvista hiukkasista aiheutuvat ongelmat ajoittuvat puolestaan pääosin kevääseen, jolloin katuja puhdistetaan ja ilmassa on myös paljon kasvien siitepölyä. Edelleen myös metallit muodostavat Kokkolassa ympäristöön kertyvinä ilmansuojeluongelman. Ilmanlaatu on vuosina 2008-2009 ollut samalla tasolla kuin ympäristölupahakemuksessa ja YVA-menettelyssä vertailupohjana käytettynä vuonna 2007. Biokaasulaitoksesta biokaasun ja poikkeustilanteissa kevyen polttoöljyn poltosta aiheutuvien savukaasupäästöjen osuudet ovat myös vuosien 2008-2009 ilmanlaatuun verratessa vain prosentin tuhannesosan tasolla Kokkolan kaupungin kokonaispäästöistä. Kokkolan kaupungissa ei seurata hajukaasujen päästöjä mittauksin. Kokkolassa voidaan havaita ajoittaisia hajupäästöjä. OMG Kokkola Chemicals Oy:n laitoksilta pääsee ilmaan etikkahappoa, josta aiheutuu ajoittain hajuhaittaa Ykspihlajan teollisuusalueella sekä lähiympäristössä. Vuonna 2007 Kokkolan ilmanlaatuun vaikuttivat UPM-Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtailta kulkeutuneet haisevat rikkiyhdisteet. Vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 tammikuussa Storkohmon lähialueella on ilmennyt hajuhaittoja, joista on otettu yhteyttä ympäristöpalveluihin. Hajuhaitat ovat aiheutuneet jätteiden siirrosta Storkohmon vanhalta kaatopaikka-alueelta uudelle vasta valmistuneelle kaatopaikka- alueelle. Viime vuosina eniten ilmoituksia on tullut Storkohmon kaatopaikasta. Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamon kompostointikentän ja UPM-Kymmenen Pietarsaaren tehtaiden hajupäästöistä tulee vuositasolla pari ilmoitusta. Näiden lisäksi tulee yksittäisiä ilmoituksia maatalous- ja turkistarha-alueilta ja jätevesiviemäröinnin varrelta. Vuonna 2009 Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut vastaanotti joitakin ilmoituksia poikkeuksellisista tilanteista seudun laitoksilla (UPM Kymmene Pietarsaaressa, Kokkolan Voima), joista saattoi aiheutua haittaa ilmanlaadulle (hajua, hiukkasia). Kokkolan kaupun-

5 gin ympäristöpalvelut vastaanottavat vuosittain noin 10 ilmoitusta hajuhaitoista eri puolella Kokkolaa. Maa- ja kallioperä Maanpinta on biokaasulaitoksen alueella noin +0,8 +1,7 NN tasolla ja se viettää pohjoiseen ja luoteeseen kohti merenrantaa. Kokkolan alueella maankohoaminen on ilmastonmuutos huomioiden noin 4 5 mm vuodessa. Biokaasulaitoksen alueella maanpintaa tullaan nostamaan noin 2-3 m nykyisestä tasosta. Kokkolan alueen maaperän syntyyn ja rakenteeseen on vaikuttanut jääkausi sekä myöhemmin maan kohoaminen ja rantavoimat. Alueen pohjamaa on moreenia, jonka päälle on kerrostunut hiekkaa. Biokaasulaitos sijoittuu hiekasta koostuvan piiloharjun laidalle. Alue on suhteellisen homogeenista hiekkaa, jossa on paikallisesti hienojakoisempia kerroksia, hienoa hiekkaa ja silttistä hiekkaa. Hiekan vedenläpäisevyys on välillä 5 10-5 4 10-4 m/s ja hienompien hiekkojen vedenläpäisevyys 1 5 10-6 m/s. Alueen itäpuolella, harjun keskivaiheilla on karkeampaa hiekkaa ja soraa. Lähimmät moreenialueet sijoittuvat luoteeseen niemen kärkeen, jossa on myös kalliopaljastumia, sekä biokaasulaitosalueen eteläpuolelle, jossa on paikallinen moreeniharjanne. Biokaasulaitoksen alueella ei ole kalliopaljastumia. Peruskallio on alueella laadultaan kiillegneissiä, jossa on graniittisia juonia. Kallioperä on alueella noin 17 20 m syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden tila Biokaasulaitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, I luokan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Patamäki (1027251), sijoittuu noin 800 m biokaasulaitokselta etelään. Patamäen pohjavesialueella on neljä vedenottamoa, joista lähin Patamäen vedenottamo sijaitsee noin 3,8 km biokaasulaitokselta etelä-kaakkoon. Juomavesikelpoisia kaivoja on alueella Hopeakivenlahdessa ja Harrbådassa 13 vapaaajanasunnolla biokaasulaitokselta itä-koilliseen. Kaivojen vettä käytetään juomavetenä ja veden laatu ja riittoisuus on tiettävästi hyvä. Kaivot sijoittuvat harjun ydinalueelle, mihin ei ole virtausta biokaasulaitoksen suunnalta. Nykyisen jätevedenpuhdistamon toiminta ei ole vaikuttanut kaivovesien laatuun. Biokaasulaitoksen länsipuolella, nykyisen puhdistamon ja Boliden Kokkola Oy:n sivutuotteiden läjitysalueen välissä pohjavedenpinnan taso on välillä -0,08 +1,06. Biokaasulaitoksen paikkeilla pohjavesi on likimain samalla tasolla. Tammikuussa 2008 pohjavesi oli biokaasulaitoksen kohdalla tasovälillä +0,1 +0,3. Pohjavedenpinnan vaihtelu seuraa meriveden korkeutta. Ylivalumakausina pohjavesipinta voi olla paikoitellen aivan maanpinnan tuntumassa. Biokaasulaitoksen alueella maanpintaa tullaan korottamaan 2-3 m rakennustöiden yhteydessä, jolloin toiminta-alueen pohjavesi tulee olemaan syvemmällä. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) pohjavesimallinnuksen perusteella biokaasulaitosalueelta ei suuntaudu virtausta pohjavesialueelle, jonka vedenjakaja sijaitsee harjumuodostumassa olevien pohjavesilammikoiden pohjoisosassa. Biokaasulaitoksen alueella pohjavesi virtaa pääasiassa pohjoisluoteeseen kohti merta. Alueen lounaisosassa virtausta tapahtuu myös luoteeseen Boliden Kokkola Oy:n jätevesialtaiden suuntaan. Boliden Kokkola Oy:n teollisuusjätteen alue on eristetty hydraulisesti alentamalla jätealueen pohjavesipintaa pumppaamalla, jolloin jätealueelta ei virtaa pohjavettä poispäin. (Saastamoinen ym. 2008a) Alueen pohjaveteen on kulkeutunut metallipitoisuuksia Boliden Kokkola Oy:n teollisuusjätteen alueelta ennen suojarakenteiden muodostamista. Pohjaveden laatuun on ollut vaikutusta myös mm. muilla teollisuusalueen jätetäytöillä ja teollisella toiminnalla, jäteveden puhdistamon toiminnalla, ilmaperäisellä kuormituksella ja luontaisella kuormituksella rikkonaisesta kallioperästä.

6 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Biokaasulaitos sijoittuu Perämeren rantavyöhykkeelle noin 300 m päähän merenrannasta. Merivesipinta vaihtelee alueella tasolla NN -1,84 NN +0,68. Meriveden keskivedenpinta on MW2008 = NN -0,71 (Merentutkimuslaitoksen vahvistama teoreettinen keskivesi Pietarsaaressa). Kokkolan edustan merialueen tilaa ja kuormituksen vaikutuksia on seurattu yli 30 vuoden ajan. Kokkolan edustan merialuetta ovat jo pitkään kuormittaneet asutuksen ja teollisuuden jätevedet. Teollisuuden päästöistä tulee mm. metalleja, ravinteita ja orgaanisia yhdisteitä. Kokkolan kaupungin käsitellyt jätevedet sisältävät lähinnä ravinteita ja happea kuluttavia yhdisteitä. Rannikkovesiin kulkeutuu myös hajakuormituksen tuomia ravinteita ja alunamaiden sisältämiä metalleja (rautaa, sinkkiä). Kokkolan edustan merialueen rehevyys on kasviplanktonin määrää kuvaavan a- klorofyllipitoisuuden perusteella pienentynyt etenkin jätevesien purkualueiden läheisyydessä. Lievästi rehevä alue on vetäytynyt aivan jätevesien purkualueiden tuntumaan, kun se 1980 1990-luvuilla ulottui huomattavasti ulommas merelle. Kokkolan edustalla meriveden fosforipitoisuus selittää tilastollisesti paremmin meriveden rehevyyttä kuin typpipitoisuus. Kasvillisuus, eläimet ja luonnon monimuotoisuus Kasvimaantieteellisessä aluejaossa Kokkolan seutu sijoittuu keski- ja eteläboreaalisen alueen vaihettumisvyöhykkeeseen. Merellinen sijainti sekä nopea maankohoaminen antavat oman leimansa kasvillisuudelle (Kalliola 1973). Biokaasulaitoksen alue on pääosin mäntyä kasvavaa kuivaa kangasta. Mäntyjen oksilla ja rungolla on runsaasti levää. Pohjakerros on monin paikoin paljasta hiekkaa ja havukariketta. Metsälauhaa ja joitakin sammalia kasvaa siellä täällä. Biokaasulaitokselta Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitseville Fortumin ja Kokkolan Voiman voimalaitoksille johdettava kaasulinja sijoittuu tien ja radan rinnalle. Linjareitti on pääosin kuivahkoa eri-ikäistä sekapuukangasta. Biokaasulaitoksen lähialueiden kasvillisuus on vyöhykkeistä maankohoamisrannikon kasvillisuutta. Rannat ovat matalia niittyjä ja ruovikoita, jotka vaihettuvat pensaikoiden, lepikoiden ja lehtipuuvaltaisten metsien kautta Ykspihlajan niemen sisäosissa puolukkatyypin mäntymetsiksi. Kasvillisuuden puolesta suunnitellun biokaasulaitoksen läheisyydessä luonnontilaisia, arvokkaita kohteita ovat n. 200 m pohjoiseen Rummelön-Harrbådan Natura 2000-alue (FI 1000003), n. 2 km kaakkoon Sannanrannan saniaiskorpi (metsälain 10 mukainen erityisen tärkeä elinympäristö) sekä n. 1,5 km kaakkoon Sandstranspottenin entinen kluuvilampi (vesilain 15a mukainen luontotyyppi). Biokaasulaitoksen lähialueen uhanalaisista luontotyypeistä suurin osa sijaitsee Rummelön- Harrbådan Natura-alueella. Äärimmäisen uhanalaiseen (CR) maankohoamisrannikon metsien kehityssarjojen -luontotyyppiin luetaan kuuluvaksi kaikki luonnontilaiset metsäalueet, jolloin myös biokaasulaitoksen alue voidaan luokitella tähän tyyppiin kuuluvaksi. Suunnitellun biokaasulaitoksen alueen linnusto koostuu pääasiassa mäntykankaiden tyyppilajistosta. Suunnitellun laitosalueen ulkopuolella sijoittuvilla rehevämmillä metsäalueilla tavataan kosteissa paikoissa mm. pyitä. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole uhanalaisten petolintujen pesäreviirejä. Kokonaisuudessaan hankealueen lähialueen linnusto on tavanomaista. Biokaasulaitoksen lähialueella sijaitsee kaksi linnustollisesti arvokasta kohdetta; Rummelö-Harrbådan Natura 2000-alue ja Sandstranspottenin umpeen kasvava kluuvilampi. Natura-alue on linnustollisesti yksi Kokkolan runsaslajisimmista alueista. Alueella on tavattu 41 lajia, joista 86 pesii alueella säännöllisesti ja 14 epäsäännöllisesti. Alue on myös merkittä-

7 vä sulkasato- ja muutonaikainen levähdyspaikka ja mm. yksi maamme tärkeimmistä joutsenten kevät- ja syysmuuttoalueista. Alueella on tavattu myös harvinaisia lintulajeja. Sandstrandspottenin entisellä soistuneella kluuvilammella tavataan runsaasti erilaisia kahlaajia ja mm. luhtahuittia. Sannanrannan alueen huviloiden länsipuolella sijaitsevassa metsikössä sekä Rummelö- Harrbådan Natura-alueella esiintyy liito-oravia. Itse biokaasulaitoksen sijoituspaikalla lajia ei olemassa olevien tietojen mukaan esiinny eikä lajin esiintymisestä tehty myöskään YVA-selvitysten yhteydessä havaintoja. Alue on mäntyä kasvavaa nuorehkoa kangasmetsää eikä aluetta voida pitää liito-oravalle sopivana elinympäristönä. Sannanrannan huvilaalueella ja Ykspihlajan Potin tuntumassa on tehty lepakkohavaintoja. Kokkolan seudulla tavataan pohjanlepakkoa ja viiksisiippaa. Molemmat lajit ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajeja. YVA-selvityksen yhteydessä maastokäynnillä ei tehty havaintoja lepakoista. Rummelön-Harrbådan Natura 2000-alue (FI1000003, 236 ha, SPA/SCI) sijaitsee suunnitellun biokaasulaitoksen itä- ja pohjoispuolella lähimmillään noin 200 m etäisyydellä. Alueella voidaan nähdä kasvillisuuden muuttumista eri rantaniittyvyöhykkeiden kautta pajukoksi ja edelleen lehtomaiseksi rantametsäksi ja lopuksi karuksi männiköksi. Alueella on vahvistettu asemakaava, johon on merkitty SL-merkinnällä luonnonsuojelulain nojalla suojeltava osa. Alue on rauhoitettu Kokkolan kaupunginhallituksen päätöksellä. Kaupungin omistaman Natura-alueen osalta on tehty sopimus maa- ja vesialueiden suojelusta luonnonsuojelulain tarkoittamana yksityismaiden luonnonsuojelualueena. Natura-alueeseen kuuluva, Kokkolan kaupungin omistuksessa oleva alue on perustettu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä 13.3.2009 luonnonsuojelulain mukaiseksi yksityismaan luonnonsuojelualueeksi. Suurin osa Natura-2000-kohteesta kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan, Rummelön-Harrbådan-Hopeakivenlahden lintuvesi (LVO100210, 233 ha). Alue on luokiteltu myös Suomen tärkeäksi lintualueeksi (FINIBA) ja Suomen kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi (IBA). Kokkolan saariston (FI1000033, 14 699 ha) Natura 2000-alue on suunnitellulta biokaasulaitokselta 2,5 km pohjoiseen ja 4 km koilliseen. Rakennettu ympäristö ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Biokaasulaitoksen lähialueella ei ole valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuja ympäristö- tai perinnemaisemakohteita eikä alueita. Rummelön Elban alueen laidunnetut rantaniityt on luokiteltu ylikunnallisesti arvokkaaksi maisemakohteeksi. Lähialueella ei ole valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuja rakennettuja kulttuurihistoriallisia kohteita. Sannanrannan huvila-alue noin 1,5 km biokaasulaitokselta kaakkoon on luokiteltu seudullisesti merkittäväksi kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueeksi. Se on Kokkolan vanhin yhtenäinen huvila-asutusalue, joka muodostui 1860-luvulla. Alueen rakennukset ovat Vanhansataman yleiskaavalla suojeltuja. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten kohteiden luetteloa ollaan päivittämässä ja Sannanrannan huvila-alue on esitetty laajennettuun aineistoon. Biokaasulaitoksen lähistöllä ei ole rakennussuojelulain nojalla suojeltuja kohteita. Lähin suojeltu rakennus on Ykspihlajan satamakonttori noin 3,8 km suunnitellulta biokaasulaitokselta lounaaseen teollisuusalueen toisella puolella. Biokaasulaitosta lähin muinaismuistolain nojalla suojeltu historiallinen muinaisjäännös Harrbådantie (tunnus museoviraston muinaisjäännösrekisterissä 1000010036) on alle 1 km suunnitellulta biokaasulaitokselta itä-kaakkoon Harrbådantien varressa metsässä.

8 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Biokaasulaitoksessa käsitellään lietteitä mädättämällä ja tuotteeksi saadaan humustuotetta ja biokaasua. Biokaasulaitoksen prosessi koostuu seuraavista yksikköprosesseista: Käsiteltävien lietteiden vastaanotto ja välivarastointi Sako- ja umpikaivolietteiden esikäsittely Syötteen valmistus Mädätys Kaasun katkaisu Mädätteen välivarastointi Mädätteen mekaaninen kuivaus Mädätteen jälkikypsytys Biokaasun käsittely ja CHP-yksikkö tai johtaminen paikalliseen voimalaitokseen Hajukaasujen käsittely Rejektiveden keräys ja johtaminen jätevedenpuhdistamolle erilliskäsittelyyn Kaikki toiminnot ja rakenteet suunnitellaan ja rakennetaan vastaamaan sivutuoteasetuksen EY 1774/2002 vaatimuksia. Laitos on jatkuvatoiminen ympäri vuoden. Syöttö tapahtuu automatiikan avulla ja laitos on toiminnassa myös miehittämättömänä aikana. Miehitettynä laitos on kahdessa vuorossa ja prosessin valvonta hoidetaan yhdessä viereisen jätevedenpuhdistamon kanssa, jonka alueelle valvomo sijoittuu. Vastaanotto- ja välivarastotilat mitoitetaan riittävän suuriksi, jotta hallittu vastaanotto ja varastointi ovat mahdollisia myös tilapäisissä häiriötilanteissa ja huoltoseisokkien aikana. Laitoksessa tuotettu biokaasu tullaan ohjaamaan hyötykäyttöön. Kaasu tullaan joko käyttämään laitoksella sähkön- ja lämmöntuotannossa CHP-yksikössä, johtamaan paikallisten voimalaitosten käyttöön korvaamaan turvetta ja puuperäisiä polttoaineita tai tuotteistamaan liikennepolttoaineeksi. Biokaasulaitoksella varaudutaan ylimääräisen biokaasun soihtupolttoon poikkeus- ja häiriötilanteissa. Valmista humustuotetta tullaan käyttämään alkuvaiheessa Storkohmon jätteenkäsittelyalueen maisemoinnissa ja mahdollisesti muiden alueen kaatopaikkojen maisemoinnissa. Myöhemmin humustuotetta käytetään Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungin viherrakentamisessa sekä kysynnästä riippuen myös muussa maanparannuskäytössä. Humustuotteelle tullaan hakemaan Eviran tuotehyväksyntä jo biokaasulaitoksen toiminnan alkuvaiheessa. Biokaasulaitoksen toiminnan liittyminen jätevedenpuhdistamon toimintaan Biokaasulaitoksen toiminta liittyy kiinteästi Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamon toimintaan. Jätevedenpuhdistamolla syntyy lietettä, joka vaatii asianmukaisen käsittelyn ja tähän tarkoitukseen suunnitellaan biokaasulaitosta. Lietteen käsittelyssä biokaasulaitoksella taas muodostuu rejektivettä, joka tulee käsitellä asianmukaisesti ja se voidaan hoitaa parhaiten jätevedenpuhdistamon yhteydessä rejektivesien ominaisuudet huomioivalla erilliskäsittelyllä. Lähtökohtana on, että biokaasulaitoksen rakentaminen ajoittuu samanaikaiseksi jätevedenpuhdistamon kanssa ja laitokset voidaan ottaa käyttöön samanaikaisesti. Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamolla on vuonna 2005 myönnetty ympäristölupa (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 47/2005/1, 14.12.2005), johon Vaasan hallintooikeus on tehnyt muutoksia päätöksessään 07/0560/2, 8.11.2007. Lupa edellyttää laitoksen uusimista kokonaisuudessaan. Puhdistamon yleissuunnitelma on laadittu 7.4.2008, laitoksen toteutussuunnittelu on aloitettu syksyllä 2008 ja suunnitelmien on määrä valmistua vuoden 2009 loppuun mennessä. Laitoksen rakentaminen on aloitettu vuoden 2010 keväällä ja tavoitteena on ottaa uusi jätevedenpuhdistamo käyttöön vuoden 2012 alussa.

9 Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Biokaasulaitokselle tulevien lietteiden kokonaismäärä on enintään 110 000 t/a. Laitokselle toimitetaan käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamoiden lietteitä enintään 50 000 t/a, sako- ja umpikaivolietteitä enintään 60 0000 t/a ja teollisuuden lietteitä enintään 10 000 t/a. Jätevedenpuhdistamo- ja sakokaivolietteiden keskinäiset osuudet voivat vaihdella kokonaismäärän pysyessä samana riippuen jäteveden johtamiseen ja käsittelyyn liittyvistä yleisemmistä järjestelyistä. Yhdyskuntalietteiden käsittelyvaatimukset ovat samanlaiset ja laitoksen vastaanotto- ja välivarastotilat mitoitetaan siten, että laitokselle voidaan ottaa vastaan ja käsitellä jokaisen lietejakeen mukaiset enimmäismäärät. Teollisuuden lietteitä laitokselle otetaan, mikäli paikallinen teollisuus päätyy niitä sinne toimittamaan. Kokkolan jätevesilietteet johdetaan suoraan esikuivattuina (noin 7 %) biokaasulaitokselle. Muiden kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden lietteet kuivataan (noin 17-20 %) paikallisilla puhdistamoilla ennen biokaasulaitokselle kuljettamista. Sako- ja umpikaivolietteistä Pietarsaaren osuus sisältyy jätevedenpuhdistamon lietteisiin, mutta Kokkolan ja muiden lähikuntien lietteet tuodaan biokaasulaitokselle ilman esikäsittelyä tai kuivausta (kuiva-aine noin 1,8 %). Toiminnan turvallisuuden ja lopputuotteen laadun takaamiseksi alueen teollisuuden lietteistä biokaasulaitokselle tullaan vastaanottamaan ainoastaan lietejakeita, jotka eivät edellytä erityiskäsittelyä, kuten pastörointia ja jotka eivät laatunsa puolesta vaaranna lopputuotteen laatua. Nykyisellään laitokselle soveltuvia lietteitä ovat mm. peruna- ja rehuteollisuuden lietteet. Tulevaisuudessa nahkateollisuuden prosessien kehittyessä ja raskasmetallipitoisuuksien pienentyessä biokaasulaitokseen voitaisiin ottaa myös nahkateollisuuden lietteitä. Laitokselle ei oteta sivutuoteasetuksen piirissä olevia eläinperäisiä lietteitä, kuten teurasteollisuuden lietteitä. Seuraavassa taulukossa on esitetty laitokseen vastaanotettavat lietemäärät. Biokaasulaitokseen vastaanotettavat lietemäärät. Jätekoodi Määrä t/a % TS Määrä t VS/a Jätevedenpuhdistamolietteet 190805 30 000-50 9,6 2 880-4 800 000 Sako- ja umpikaivolietteet 200304 40 000-60 1,8 720-900 000 Teollisuuden lietteet 0-10 000 10,8 0-1 080 - perunateollisuus 020301 020304 020305 020399 - rehuteollisuus 190812 190814 - nahkateollisuus* 040105 040107 TS=kuiva-ainepitoisuus VS=orgaanisen aineen määrä *) Nahkateollisuuden lietteitä otetaan vastaan vain, mikäli sen raskasmetallipitoisuudet ovat niin pienet etteivät humustuotteen laatu ja käytettävyys heikkene

10 Käytettävät kemikaalit ja polttoaineet Biokaasulaitoksessa käytettäviä kemikaaleja ovat lietteenkuivauksessa käytettävä polymeeri ja höyryntuotannon kattilakemikaalit. Lisäksi syötteen valmistuksessa voidaan joutua käyttämään happoa tai lipeää ph:n säätämiseen riippuen lietteen ph:sta. Polymeeri toimitetaan ja varastoidaan laitoksella jauhemaisena ja se liuotetaan vasta juuri ennen käyttöä erillisessä polymeerin valmistus yksikössä. Jauheena sitä tarvitaan laitoksen käyttöön arviolta 16 000 kg/a. Höyryntuotannon kattilakemikaalien tarve on hyvin vähäinen. Laitoksella käytetään FDA-hyväksyttyä kemikaalia (esim. Optiguard MCA5418E) vapaan hapen sitomiseen korroosion estämiseksi. Laitoksella ei säädetä syötteen ph:ta säännöllisesti kemikaaleilla, vaan happoa tai emästä käytetään pieniä määriä ainoastaan tarvittaessa. Kaikki kemikaalit varastoidaan määräysten mukaisissa suoja-altailla varustetuissa säiliöissä, jotka ovat koolta pieniä, noin 50 litraa - 1 m 3. Polymeeriä varastoidaan erillisessä polymeerin valmistustilassa, höyryntuotannon kattilakemikaaleja höyryntuotantotilan yhteydessä ja happoa ja/tai emästä, mikäli niitä tullaan tarvitsemaan, laitostilassa syötteen valmistussäiliöiden läheisyydessä. Kevyttä polttoöljyä käytetään syötteen esilämmityksessä varapolttoaineena ja alkuvaiheessa toimintaa käynnistettäessä. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan asianmukaisessa suoja-altaalla varustetussa kaksivaippaisessa metallisessa säiliössä (koko 3 m 3 ), joka sijoitetaan höyrynkehitintilan ulkopuolelle rakennuksen pohjoisseinustalle. Raakavesi Puhdasta raakavettä käytetään laitostilojen ja tarvittaessa ajoneuvojen renkaiden pesuvetenä, välpepesurin vetenä, saniteettivetenä, höyryntuotantoon sekä polymeeriliuosten tekemiseen. Raakavedentarve on arviolta 1 000-1 800 m 3 /a eli noin 3-5 m 3 /vrk. Vesi toimitetaan laitokselle teollisuusalueen pintavesilaitokselta. Jätevedenpuhdistamon teknistä vettä voidaan mahdollisesti hyödyntää osaan laitostoiminnoista. Lisäksi laitoksen käynnistysvaiheessa raakavettä voidaan tarvita syöttösakeuden säätämiseen, mikäli sako- ja umpikaivolietteiden esikuivatuksesta ei alkuvaiheessa saada riittävästi vettä. Laitoksen toimiessa käytetään syöttösakeuden säätämiseen sakokaivolietteiden esikuivauksesta saatavaa puhdasta rejektivettä. Biokaasulaitosalueen rakennukset ja laitteet Biokaasulaitosalueelle tulee kolmikerroksinen rakennus (670 m 2 ja 7550 m 3 ), johon sijoitetaan kaikkien lietteiden vastaanotto, sako- ja umpikaivolietteen esikäsittely, syötteen valmistus, höyrynkehitin, kaasun katkaisuallas, mädätteen välisäiliö, mädätteen mekaaninen kuivaus, rejektivesisäiliöt, lietteiden pumput ja kuljettimet, kemikaalien säiliöt sekä sosiaalija huoltotilat. Rakennuksen yhteyteen tulee katettu tila mekaanisesti kuivatulle, jälkikypsytykseen lähtevälle mädätteelle. Lisäksi alueelle tulee kaksi mädätysreaktoria (á 2 200 m 3 ). Biokaasun varastointia varten alueelle tulee kaasukello ja mahdollisesti erikseen energiantuotantoa varten CHP-yksikkö sähkön ja lämmön tuotantoa varten. Tuotettu kaasu voidaan myös päätyä johtamaan putkella paikalliseen voimalaitokseen hyötykäyttöön tai tuotteistamaan liikennepolttoaineeksi. Kaikki rakennukset ja rakenteet tehdään maan päällisinä. Alueen maanpinta korotetaan noin 3 m, likimain tasolle +3,8...+4,3 NN. Perustamissyvyys tulee olemaan enimmillään 2,0 m nykyisestä maanpinnan tasosta likimain korkeustasolla -0,7...-1,2 NN. Alueen pohjavesipinta seuraa merivedenpinnan vaihteluita ja se on biokaasulaitoksen lähialueella ollut välillä -0,08 +1,06 NN. Viereisen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen liittyen GTK on selvittänyt mallinnuksella rakennustöiden aikaisen pohjavesipinnan alentamisen vaikutusta virtaussuuntiin. Laskelmien perusteella pohjavesipinta voidaan alentaa puhdistamon alueella rakennusvaiheessa kahdessa osassa tasoon -0,5 NN ja pienempinä osina tasoon -1,5 NN ilman vaikusta pohjaveden virtaussuuntiin Boliden Kokkola Oy:n jätealueella. Jä-

11 tealue on eristetty hydraulisesti pohjavesipintaa alentamalla, jolloin jätealueelta pohjavedet eivät pääse virtaamaan ulospäin. Pohjavesipinnan alentaminen tulee rajoittumaan rakennusaikaan ja laitoksen toiminta-aika ei vaikuta alueen pohjaveden tasoon eikä virtaussuuntiin. Kiinteistön piha-alue asfaltoidaan ja toimintojen alueilta sade- ja sulamisvedet kerätään hallitusti ja johdetaan viereiselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Muilta osin pihaalueen sade- ja sulamisvedet johdetaan sulkukaivon kautta maastoon. Mekaanisesti kuivatun mädätteen jälkikypsytyskenttä sijoittuu nykyiselle lietteen kompostointialueelle biokaasulaitosalueen eteläpuolelle. Jälkikypsytyskenttä on päällystetty ja alueelle kertyvät sade- ja sulamisvedet johdetaan viereiselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Lietteiden käsittelyprosessi Lietteiden vastaanotto, varastointi ja esikäsittely sijoittuvat suljettuun, alipaineistettuun rakennukseen, joista hajukaasut kerätään käsiteltäviksi. Purkutilat varustetaan automaattisesti sulkeutuvilla nosto-ovilla, jolloin lietekuorman purku tapahtuu aina suljetuissa sisätiloissa. Lisäksi lietteen purkutilat varustetaan kuljetuskaluston pesumahdollisuudella, jolloin ajoneuvot voidaan tarvittaessa huuhdella laitostiloista lähdettäessä. Pesuvedet johdetaan lietteen vastaanottoon. Lietekuormat tarkastetaan kuormien vastaanoton yhteydessä. Autot purkavat kuormansa vastaanottohallissa oleviin vastaanottoaltaisiin ja niistä liete johdetaan pohjapurkaimilla edelleen sekoitus- ja syöttösäiliöihin, joihin mitoitetaan mahtumaan noin kolmen vuorokauden lietemäärä. Sekoitus- ja syöttösäiliössä lietteiden kuivaainepitoisuus esisäädetään rejektivedellä tasolle TS 8±2 %. Kokkolan jätevedenpuhdistamolla muodostuva liete tiivistetään puhdistamolla (TS 6 8 %) ja pumpataan suoraan jätevesilietteiden sekoitus- ja syöttösäiliöön. Tarvittaessa jätevedenpuhdistamolle rakennetaan tiivistetylle lietteelle välivarasto syöttömäärien tasaamiseksi. Muiden jätevedenpuhdistamoiden lietteet tuodaan esikuivattuina (TS 17 20 %) biokaasulaitokselle säiliöillä tai konteilla viitenä päivänä viikossa normaalina työaikana. Jätevedenpuhdistamolietteet puretaan lietteiden vastaanottoaltaaseen, joista ne edelleen johdetaan pohjapurkaimella sekoitus- ja syöttösäiliöön. Teollisuuden lietteet (kuiva-aine noin 10,8 %) tuodaan myös esikäsiteltyinä säiliöautoilla tai konteilla ja puretaan vastaanottohallissa omaan erilliseen vastaanottoaltaaseen. Altaasta liete syötetään pohjapurkaimella teollisuuslietteiden sekoitus- ja syöttösäiliöön, jossa se laimennetaan rejektivedellä sopivaan kuiva-ainepitoisuuteen. Sako- ja umpikaivolietteet (kuiva-aine 1,8 %) tuodaan vastaavasti säiliöautoilla viitenä päivänä viikossa normaalina työaikana. Sako- ja umpikaivolietteet esikäsitellään kivenerotuksella ja välppäämällä kiinteät epäpuhtaudet, pumpataan omaan varastoaltaaseen ja edelleen mekaaniseen tiivistykseen (TS 5-7 %) ennen johtamista lietteiden sekoitus- ja vastaanottosäiliöön. Yksi sakokaivolietteiden vastaanottolinjoista varustetaan lämmitystä varten höyry-yhteellä rasvakaivolietteiden vastaanottoa varten. Esikäsittelyn kuivatusvedet (ns. puhtaat rejektivedet, 34 500 m 3 /a) johdetaan erilliseen rejektivesisäiliöön (150 m 3 ), josta vettä käytetään syötteen kosteuden säätämiseen. Välppeet (noin 1500 t/a) kuljetetaan Storkohmon kaatopaikalle jäteautoilla. Syötteen valmistus Esikäsitellyt lietteet pumpataan sekoitus- ja vastaanottosäiliöistä lämpöeristettyihin syötteenvalmistussäiliöihin (á 25 m 3, 2 kpl). Edelleen tässä vaiheessa voidaan syöttösakeutta (TS 8±2 %) säätää rejektivedellä. Syötteen ph:n säätöön tasolle 7 varaudutaan ja tarvittaessa käytetään happoa tai lipeää. Laitoksen mesofiilistä mädätysprosessia varten syötteen lämpötila nostetaan 35 38 ºC:seen. Syöte lämmitetään höyryllä, joka kehitetään biokaasulla toimivassa höyrykattilassa tai höyrynkehittimessä. Höyryn tuottamiseen tarvitaan biokaasua arviolta 40 % laitok-

12 sen tuotannosta, eli noin 3 000 MWh/a. Lisä-/varapolttoaineena käytetään tarvittaessa kevyttä polttoöljyä. Valmiin syötteen määrä ja lämpötila mitataan. Syötteen valmistussäiliöstä syöteseos pumpataan syöttöpumpuilla vuorotellen molempiin biokaasutusreaktoreihin. Hygienisointiyksikkö Kokkolan biokaasulaitosta ollaan suunnittelemassa pääasiassa Kokkolan jätevedenpuhdistamolla sekä Kokkolan kaupunginalueella muodostuvien yhdyskuntalietteiden käsittelyyn. Laitossuunnittelussa ja ympäristölupahakemuksessa varaudutaan mahdollisuuteen ottaa vastaan pieniä määriä teollisuuden lietteitä. Toiminnan turvallisuuden ja lopputuotteen laadun takaamiseksi alueen teollisuuden lietteistä biokaasulaitokselle tullaan vastaanottamaan ainoastaan lietejakeita, jotka eivät edellytä hygienisointia esimerkiksi pastöroimalla ja jotka eivät laatunsa puolesta vaaranna lopputuotteen laatua. Nykyisellään laitokselle soveltuvia lietteitä ovat mm. peruna- ja rehuteollisuuden lietteet. Laitokselle ei oteta sivutuoteasetuksen piirissä olevia eläinperäisiä lietteitä, kuten teurasteollisuuden lietteitä. Eviran mukaan hygienisointiyksikkö ei ole laitoksella tarpeen, koska sinne ei toimiteta sivutuoteasetuksen EY 1774/2002 mukaisia eläinperäisiä lietteitä. Laitokselle ei olla rakentamassa hygienisointiyksikköä. Teollisuuslietteiden osalta on aina etukäteen selvitettävä, että ne eivät sisällä eläinperäisiä jakeita. Mädätys Mädätys toteutetaan biokaasutusreaktoreissa (2 kpl á 2 200 m 3 ), joissa lietteet käsitellään mesofiilisessä prosessissa noin 37 ºC lämpötilassa. Tavoiteviipymä reaktorissa on 21-25 vuorokautta. Mädätysreaktorit varustetaan jatkuvatoimisella mekaanisella sekoituksella ja niihin järjestetään pintalietteen ja vaahdon poistomahdollisuus. Mekaanisen sekoittimen on todettu olevan käyttövarmuudeltaan paras. Reaktorit on varustettu lämpötilan ja pinnankorkeuden mittauslaitteistoilla sekä yli- ja alipaineen varoventtiileillä, ylivuotokaivolla ja kaasulukolla. Reaktoreissa on näytteenottoyhteydet eri tasoille sekä syöttö- ja poistoputkissa. Mädätys on anaerobista metaanikäymistä, jossa bakteerit hajottavat orgaanista ainesta (hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja) muodostaen metaania, hiilidioksidia ja vettä. Yksinkertaistettuna prosessissa hydrolyyttiset bakteerit hajottavat ensin biohajoavan aineen yksinkertaisiksi sokereiksi. Toisessa vaiheessa haponmuodostajabakteerit muuntavat sokerit rasvahapoksi, pääosin etikkahapoksi. Lopuksi metaanibakteerit muuntavat rasvahapot biokaasuksi. Syntyvä metaani poistetaan reaktorin yläosasta ja johdetaan vedenerotuksen ja rikinerotuksen kautta kaasukelloon. Poistettavan kaasun metaanipitoisuutta mitataan jatkuvatoimisella mittarilla. Mädätyksessä muodostuva rejektivesi, pinnalle muodostuva vaahto ja pintaliete johdetaan niille suunniteltavaan erilliseen rejektiveden käsittelyyn viereiselle jäteveden puhdistamolle. Prosessin säätämisessä käytetään pääasiassa mädätettävän lietteen ph:n ja lämpötitan mittausta, reaktorin pinnankorkeuden säätämistä sekä poistettavan kaasun metaanipitoisuuden mittaamista. Kaasun katkaisu Mädätetty liete eli mädäte pumpataan biokaasureaktoreista ilmastettuun kaasunpoistoaltaaseen (30 m 3, josta ilmastettuna 20 m 3 ). Mädätetty liete on anaerobisessa tilassa ja siinä on jäännöksiä mädätyksessä syntyvistä kaasuista, lähinnä metaania. Kaasunpoistoaltaassa jäännöskaasut poistetaan hallitusti strippaamalla mädäte ilmalla. Mädätteen ilmapitoisuuden kasvaessa mädätysprosessi pysähtyy. Kaasunpoistoaltaalta kaasut ja ylimääräinen ilma johdetaan kaasunkäsittelyyn biosuotimelle. Kaasunpoiston jälkeen mädäte pumpataan edelleen sekoittimella varustettuun mädätteen välisäiliöön (noin 500 m 3 ). Välisäiliö on mitoitettu kolmen vuorokauden mädätemäärälle.

13 Mädätteen mekaaninen kuivaus Mädätteen välisäiliöstä mädäte pumpataan kuivattavaksi lingoille (2 kpl), joille se kuivataan noin 25-30 % TS. Mädätteen kuivauslingot sijoitetaan alipaineistettuun laitosrakennukseen, jonka poistoilmalle järjestetään käsittely biosuotimella. Kuivumisen tehostamiseksi mädätteeseen syötetään polymeeriliuosta, jonka tarve on noin 2-4 kg/t TS (noin 6-12 t/a). Kuivattua mädätettä muodostuu noin 3 000 t TS/a, mikä vastaa noin 10 000 m 3 /a. Lingoilta mädäte siirretään purkuruuveilla laitosrakennuksessa sijaitseviin laakasiiloihin, joista mädäte viedään etukuormaajalla jälkikypsytys/kompostointikentälle. Mädätteen kuljetus kompostikentälle tapahtuu arkipäivisin työaikaan. Mädätteen kuivauksen rejektivesi, noin 44 400 m 3 /a, johdetaan omaan rejektivesisäiliöönsä (150 m 3 ) ja siitä edelleen viereisen jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennettavaan erilliskäsittelyyn. Mädätteen jälkikypsytys kompostoimalla Mädäte kuljetetaan jälkikypsymään kompostiaumoihin jätevedenpuhdistamon nykyiselle asfaltoidulle kompostointikentälle (ala noin 2,1 ha). Kompostikentällä on jo olemassa sade- ja sulamisvesien keräysjärjestelmä, jonka avulla kompostikentälle kertyvät sade- ja sulamisvedet johdetaan uudelle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Kompostointia varten mädäte sekoitetaan esimerkiksi seulakauhalla tukiaineen kanssa likimain seossuhteessa 1:1 (tilavuus) ja aumataan. Tukiaineena käytetään hienoksi murskattua risu-, oksa- ja puuhaketta sekä kosteuden sitomiseen turvetta tai kutterinpurua. Risu- ja oksahake saadaan läheisestä Kokkolan puutarhajätteen keräyspisteestä valmiiksi haketettuna. Mädätteen ja tukiaineen yhteismäärä ennen jälkikypsytystä on noin 20 000 m 3 /a. Jälkikypsytyskentälle voidaan muodostaa 10-15 aumaa, jotka ovat pituudeltaan noin 50 m ja leveydeltään noin 10 m (tilavuus noin 2 000 m 3 ktr). Kompostiaumojen lisäksi kentälle sijoitetaan noin 2-3 kk varasto tukiainetta. Lisäksi alueelle varataan tilaa aumojen kääntämiseen. Kompostoinnin alkuvaiheessa kompostia käännetään seulakauhalla tai vastaavalla muutaman viikon välein ja noin puolen vuoden kypsytyksen jälkeen harvemmin. Kompostoinnin tavoitelämpötila on 55 ºC ja ellei lämpötilaa saavuteta luonnostaan kompostointiprosessin ansiosta, varaudutaan aumojen alle puhaltamaan lämmintä ilmaa. Viipymäaika aumakompostissa on noin 9 kk. Jälkikypsytyskenttää ei rakenneta katettuna. Kuiva mädäte on lähes hajutonta verrattuna kosteaan lietteeseen ja kompostoinnin aikana hajupitoisuus vähenee edelleen, joten hajupäästöjen takia ei ole tarpeellista kattaa kenttäaluetta. Vähäisiä määriä hajukaasuja ja pölyä voi levitä ainoastaan aumoja kasattaessa ja käännettäessä, eikä näiden päästöjen arvioida leviävän laajemmalle. Lähin loma-asunto on noin 400 m päässä ja välissä on puustoa. Pölyn ja vähäisten hajupäästöjen leviämistä voidaan estää riittävästi välttämällä aumojen kääntämistä voimakkaalla tuulella. Valmista jälkikypsytettyä humustuotetta muodostuu enintään noin 18 000 m 3 /a. Humustuotteelle tullaan hakemaan Eviralta hyväksyntä maanparannusaine käytölle ja kompostointia tullaan seuraamaan Eviran vaatimusten mukaisesti. Humustuotteen hyödyntäminen Kompostoimalla jälkikäsiteltyä humustuotetta voidaan käyttää sellaisenaan maanparannusaineena tai sitä voidaan jatkojalostaa tarpeen mukaan esimerkiksi multatuotteeksi sekoittamalla siihen hiekkaa. Vuoteen 2015 saakka kompostoitu humustuote hyödynnetään

14 kokonaisuudessaan vanhan Storkohmon kaatopaikan sulkemiseen. Tämän jälkeen osa humustuotteesta käytetään alueen kaatopaikkojen maisemointiin ja osa Kokkolan ja Pietarsaaren kaupunkien viherrakentamiseen sekä mahdollisesti myös muualla maanparannusaineena. Valmista humustuotetta kuljetetaan alueelta autokuljetuksina arkipäivisin päiväaikaan. Kuormat peitetään tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Tuotteen ja laitoksen on täytettävä lannoitelain ja -asetuksen sekä sivutuoteasetuksen asettamat vaatimukset, mikäli tuotetta käytetään maanparannusaineena muualla kuin suljetuilla alueilla. Laitossuunnittelussa ja toiminnassa huomioidaan jo alkuvaiheessa sivutuoteasetuksen vaatimukset eikä laitokselle tulla vastaanottamaan sellaisia teollisuuden lietteitä, jotka voisivat heikentää valmiin humustuotteen ominaisuuksia ja estää sen käytön viherrakentamisessa. Humustuotteen ja laitoksen hyväksyntä tullaan hakemaan Elintarviketurvallisuusvirastolta (Evira). Biokaasun käsittely ja hyödyntäminen Biokaasu sisältää metaania (CH 4 ) 60 70 %, hiilidioksidia (CO 2 ) 30 40 %, rikkivetyä (H 2 S) 1 2 % ja pieniä määriä muita epäpuhtauksia. Lisäksi kaasussa on vesihöyryä. Muodostuva biokaasu kerätään mädätysreaktorista vedenerottimen, liekinestimen ja rikinpoiston kautta matalapaineiseen kaasukelloon (300 m 3 ). Kaasukellon tilavuus vastaa noin 2 tunnin viipymää koko arvioidulla kaasumäärällä. Kaasukellosta biokaasu johdetaan edelleen hyötykäyttöön lämmön- ja sähköntuotantoon laitoksen omaan CPH-yksikköön, kaasuputkella paikalliselle energiayhtiölle korvaamaan turvetta ja puuperäisiä polttoaineita tai tuotteistetaan liikennepolttoaineeksi. Kaasun liikennepolttoainekäyttö vaatii laajempia yhteiskunnallisia järjestelyjä jakeluverkon ja autokannan osalta, eikä ole todennäköisin kaasun käyttövaihtoehto toiminnan alkuvaiheessa. Laitoksen ominaiskaasun tuotannoksi on arvioitu noin 450 m 3 /tnvs, jolloin laitoksen kokonaistuotanto on 1 200 000 m 3 /a biokaasua. Biokaasun energiasisältö riippuu sen metaanipitoisuudesta ja on yleensä välillä 5 7 kwh/m 3. Biokaasulaitoksen arvioidaan tuottavan energiaa noin 7 400 MWh/a. Biokaasusta voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä joko kaasumoottoritekniikalla tai mikroturbiinitekniikalla, johon on liitettävissä pakokaasujen lämmön talteenotto. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa biokaasun sisältämästä energiasta noin 30-35 % saadaan sähköenergiaksi ja 55-60 % lämpöenergiaksi. Laitoksen sisäinen kaasun käyttö on arviolta enintään 40 % kaasun tuotannosta. Tavoitteena on tuottaa biokaasusta mahdollisimman paljon sähköä laitoksen omaan käyttöön ja myyntiin. Mikäli kaasumoottorin lämpö ja prosessin hukkalämpö saadaan hyödynnettyä laitoksella syötteen lämmitykseen, voidaan vastaavasti suurempi osa kaasusta tuottaa sähköksi. Poikkeus- ja häiriötilanteissa biokaasulaitoksella varaudutaan syntyvän ylijäämäkaasun soihtupolttoon. Soihtupoltto käynnistyy automaattisesti, mikäli kaasukello on täynnä ja kaasua syntyy enemmän kuin CHP-yksikköön saadaan syötettyä. Soihtupoltto mitoitetaan koko muodostuvalle biokaasumäärälle. Tyypillisiä soihtupolton käyttötilanteita ovat huoltoja käyttökatkot kaasun hyötykäytössä tai laitoksen toiminnassa. Seuraavassa taulukossa on esitetty biokaasulaitoksen arvioitu energiatase.

15 Biokaasulaitoksen energiatase Tuotto MWh/a Laitoksen oma tarve Ylimääräinen MWh/a Kaasun energiamäärä 7 400 Laskennallinen sähköenergia 600 - kaasumoottori (34%) 2 500 1 900 - mikroturbiini (30%) 2 200 1 600 Laskennallinen lämpöenergia 3 000 - kaasumoottori (55%) 4 000 1 000 - mikroturbiini (60%) 4 400 1 400 Hajukaasujen käsittely Biokaasulaitoksessa merkittävin hajupäästö muodostuu lietteiden vastaanotto-, varastointi-, esikäsittelytiloissa sekä mädätteen kuivatustiloissa muodostuvista hajukaasuista, joiden haju aiheutuu pääasiassa pelkistyneistä rikkiyhdisteistä. Myös reaktoreista puretun mädätteen kaasunpoistoaltaista vapautuu hajukaasuja. Lietteiden vastaanotto, varastointi ja esikäsittely, mädätteen kaasunpoistoallas sekä mädätteen mekaaninen kuivaus tullaan sijoittamaan suljettuun, alipaineistettuun rakennukseen, josta hajukaasut kerätään käsiteltäväksi. Varsinainen mädätysprosessi toteutetaan suljetuissa säiliöissä, joista kaikki kaasut kerätään hallitusti hyötykäyttöön, eikä hajupäästöjä muodostu. Biokaasu johdetaan ennen hyötykäyttöä rikinpoistoon, jolloin kaasun poltossa ei muodostu hajukaasupäästöjä. Rikinpoisto sijoitetaan tarvittaessa ennen kaasun johtamista kaasukelloon, jolloin hajukaasuja ei muodostu myöskään poikkeus- ja häiriötilanteissa poltettaessa biokaasua soihtupolttona. Mädätteen jälkikypsytyksessä kompostoimalla voi muodostua vähäisiä määriä hajukaasuja, vaikka suurin osa hajua tuottavista yhdisteistä hajoaa mädätyksessä. Jälkikypsytyksessä hajun muodostumista ja leviämistä voidaan hallita mm. käyttämällä seosaineena turvetta ja välttämällä aumojen kääntämistä tuulisella säällä. Biokaasulaitoksessa syntyvät hajukaasut käsitellään kaasunpesurilla ja biosuotimella. Biosuotimessa suodatinmateriaalina voidaan käyttää esim. puuhaketta, jolloin mitoitusviipymä on vähintään 60 s ja suodatinpatja tehdään vähintään 1 m vahvuisena. Biosuotimena voidaan käyttää myös tehdasvalmisteista suodinta. Laitoksen hajukaasujen käsittelyssä voidaan käyttää myös muuta asianmukaista menetelmää, jolla päästään riittävän hyvään puhdistustulokseen. Rakennuskohtaiset ilmastoinnin poistot johdetaan normaalisti ulkoilmaan ja niiden käsittelyyn varaudutaan esimerkiksi otsonoinnilla. Rejektivesien johtaminen Biokaasulaitoksen rejekteille tulee erilliskäsittely uudelle jätevedenpuhdistamolle, jolloin ne eivät kuormita jätevedenpuhdistamon varsinaista vedenkäsittelyprosessia. Rejektiveden käsittely toteutetaan jätevedenpuhdistamon yhteydessä, jolloin erilliskäsittelyn lietettä voidaan hyödyntää varsinaisessa jätevedenpuhdistamon prosessissa parantamassa puhdistuskapasiteettia. Rejektiveden käsittely on osa jätevedenpuhdistamon toimintaa ja se sisältyy jätevedenpuhdistamon ympäristölupaan. Likainen rejektivesi pumpataan rejektivesisäiliöstä jätevedenpuhdistamolle erilliskäsittelyyn. Rejektivesi on normaaliin yhdyskuntajäteveteen verrattuna hyvin väkevää. Siinä on korkea kiintoaineen pitoisuus sekä paljon typpeä ja fosforia. Biokaasulaitoksen osuus jätevedenpuhdistamon kuormituksesta on merkittävä. Rejektivesien osuuden on arvioitu olevan lähes 40 % laitoksen typpikuormasta ja noin 17 % BOD 7 -kuormasta. Rejektiveden typpipitoisuus on arviolta 1 300-2 600 g/m 3, fosforipitoisuus 145-290 g/m 3, COD välillä 600-1 200 g/m 3 ja BOD 7 välillä 200-400 g/m 3.

16 Mädättämön ylivuoto ja mädätetyn lietteen kuivauksen rejektivesi (molemmat mädätyskäsittelyn jälkeen) ovat ns. puhdasta rejektivettä, joka johdetaan korkean typpipitoisuuden takia erilliskäsittelyyn Demon-prosessissa. Arvio sen määrästä on tasolla 44 400 m 3 /a (lupahakemuksessa nimitys likainen rejektivesi). Sen sijaan sakokaivolietteen kuivauksen rejektivesi on ns. likaista rejektivettä, koska sitä ei ole vielä käsitelty ja orgaanisen aineen pitoisuus (BOD ja COD) sekä TSS-arvot ovat korkeat. Likainen rejektivesi käytetään mädätyksen laimennusvetenä ja loppu johdetaan jätevedenpuhdistamon alkuun normaaliin jätevedenkäsittelyyn. Sen ravinnepitoisuudet ovat matalammat kuin ns. puhtaassa rejektivedessä. Likaisen rejektiveden (alkuperäisessä lupahakemuksessa ns. puhdas rejektivesi) käyttötarve biokaasulaitoksella on kasvanut noin 18 m 3 /d ja jäteveden puhdistamolle normaalin prosessiin johdettavan veden määrä on arviolta 103 m 3 /d (27 000 m 3 /a). Myös arvio rejektiveden pitoisuuksista on tarkentunut. Jätevedenpuhdistamolle johdettavien rejektivesien pitoisuudet sekä kuormitukset ja niiden vaihteluvälit on esitetty seuraavissa taulukoissa. Puhtaat rejektivedet jätevedenpuhdistamon Demon-prosessiin Kuormitus BOD COD TSS N P Virtaama mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d m 3 /d Minimi 68 5,8 204 17,5 266 22,9 2 234 192,1 129 11,1 86 Keskimäärin 68 9,9 204 29,6 266 38,6 2 234 323,9 129 18,7 145 Maksimi 68 11,8 204 35,3 266 46,0 2 234 386,5 129 22,3 173 Likaiset rejektivedet jätevedenpuhdistamon prosessin alkuun Kuormitus BOD COD TSS N P Virtaama mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d m 3 /d Minimi 650 46 1 330 94 550 39 106 8 50 4 71 Keskimäärin 650 67 1 330 137 550 57 106 11 50 5 103 Maksimi 650 88 1 330 181 550 75 106 14 50 7 136 Oy Pohjanmaan biokaasu - Österbottens biogas Ab:n ja Kokkolan veden välillä ei ole tehty jätevesisopimusta, vaan asiasta on sovittu osakassopimuksessa, jonka mukaan Liikelaitos Kokkolan Vesi sitoutuu käsittelemään yhtiön laitoksesta tulevat jätevedet omakustannusperiaatteella erikseen sovittavilla ehdoilla. Kokkolan Vesi on huomioinut biokaasulaitoksen rejektivesien puhdistamisvelvoitteen uuden jätevedenpuhdistamon mitoituksessa. Liikenne ja kuljetukset Lähikuntien jätevesilietteet, Kokkolan ja lähikuntien sako- ja umpikaivolietteet sekä teollisuuden lietteet kuljetetaan biokaasulaitokselle lietteiden kuljetukseen soveltuvalla kalustolla. Lisäksi biokaasulaitokselle tulee hyvin pieniä määriä kemikaaleja. Lietteiden kuljetuksista alueelle tulee enintään noin 4 858 ajoa vuodessa, eli noin 19 ajoa/vrk (260 vrk). Mädätyksen lopputuotteena syntynyt humustuote kuljetetaan Ab Ekorosk Oy:n Storkohmon jätteenkäsittelyalueelle laitoksen ensimmäisten toimintavuosien aikana kokonaisuudessaan ja myöhemmin osittain. Jatkossa osa humustuotteesta kuljetetaan Kokkolan kaupungin alueelle kaupungin viherrakentamiseen. Humustuotteen kuljetuksia laitosalueelta lähtee arviolta 1 667 kuljetusta vuodessa (6 ajoa/vrk) laitoksen toimiessa täydellä teholla. Humustuote kuljetetaan kuorma-autokuljetuksina, jotka peitetään tarvittaessa pölisemisen estämiseksi. Sako- ja umpikaivolietteiden esikäsittelyn välppeet kuljetetaan Storkohmon jätteidenkäsittelyalueelle. Kuljetuksia on vuositasolla arviolta 53 ajoa. Kuljetuskalusto, ja -reitit Kokkolan alueella ovat suunnilleen vastaavia kuin nykyisin jätevedenpuhdistamolle suuntautuvalla raskaalla liikenteellä. Kuljetukset ohjataan Hopeaki-

17 venlahdentietä Ykspihlajan teollisuusalueen itäpuolitse Satamatietä ja edelleen Eteläväylälle. Kuljetukset eivät mene asuinalueiden kautta. Liikennemäärän kasvu Satamatiellä on kohtuullinen. Nykytilanteessa kolmannes Satamatien kaikesta liikenteestä on raskasta liikennettä ja jätevedenpuhdistamon sako- ja umpikaivolietteen sekä kompostoidun lietteen kuljetuksista aiheutuvan liikenteen osuus Satamatien raskaasta liikenteestä on noin 10 %. Biokaasulaitoksen toimiessa raskaan liikenteen päivittäisen määrän arvioidaan kasvavan nykytasosta noin 5 %, jolloin biokaasulaitoksen osuus Satamatien raskaasta liikenteestä on 15 %. Kaikkeen Satamatien tieliikenteeseen suhteutettuna biokaasulaitos kasvattaa liikennemääriä noin 1,3 % nykytasosta. Pääteillä liikenteen lisäys on huomaamattoman pieni. Biokaasulaitoksen liikenteen aiheuttamat päästöt tulevat olemaan hyvin pieniä (kaikilta osin alle 1 %) verrattuna Kokkolan tieliikenteen päästöihin. Typenoksidien päästöt ovat noin 1,8 t/a (0,98 %), hiilidioksidipäästöt noin 320 t/a (0,5 %) ja hiukkaspäästöt noin 0,05 t/a (0,5 %). YVA-selvityksessä tehtyjen arviointien mukaan biokaasulaitoksen liikenteestä ei aiheudu liikenneturvallisuuden heikentymistä Kokkolan kaupungin alueella. Myöskään liikennemelu ei lisäänny niin paljoa, että ihmiset voisivat kokea melun lisääntyneen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Biokaasulaitoksen toimintaa säätelee jätteiden käsittelyä koskeva asiakirja (BREF for the waste treatment industry, August 2006). Biokaasuprosessi jo itsessään edustaa biohajoavan jätteen käsittelemiseksi parasta käytettävissä oleva tekniikkaa. Lisäksi Kokkolan biokaasulaitoksen laitteistoja ja prosesseja valittaessa tullaan noudattamaan BREFasiakirjaa. BAT-asiakirjan mukaista toimintaa Kokkolan biokaasulaitoksella on mm.: - laitoksen toiminnasta vastaa ammattitaitoinen henkilökunta - toimintaa seurataan käyttöpäiväkirjan avulla ja raportoidaan asianmukaisesti - jatkuvan kehitystyön ja toiminnan seuranta laitoksen prosessien ja ohjausjärjestelmien tehostamiseksi - laitoksella vastaanotettavat lietteet tarkastetaan riittävällä tarkkuudella, tarvittaessa analysoidaan ja punnitaan - laitosalueen puhtaat vedet viemäröidään erikseen maastoon - rejektivedet kierrätetään tarvittaessa ja mahdollisimman suurelta osin prosessiin, jätevedenpuhdistamon teknistä vettä käytetään milloin mahdollista ja raakaveden käyttöä minimoidaan - varastoinnit toteutetaan siten, ettei maaperään pääse haitallisia aineita - lietteet johdetaan käsittelyyn välittömästi varastointiajat minimoiden - lietteet vastaanotetaan suljetussa tilassa ja vastaanottohalli varustetaan nosto-ovilla - kaikki lietteen käsittelyyn liittyvät toiminnat sijoitetaan sisätiloihin, joihin järjestetään riittävä poistoilman keräys ja käsittely - biokaasun tuotto maksimoidaan - biokaasua hyödynnetään sähköntuotannossa 30 % hyötysuhteella Ympäristövaikutusten arviointimenettely, YVA Kokkolan biokaasulaitoksen toiminnan ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia on tarkasteltu YVA-menettelyn mukaisesti. Kokkolan biokaasulaitoshankkeeseen tuli soveltaa YVAmenettelyä YVA-asetuksen 2. luvun 6 kohdan 11 b) perusteella, jonka mukaisesti YVAkäsittelyä vaativia hankkeita ovat, sekä biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Biokaasulaitoshankkeen YVA-menettely on käyty loppuun ja Länsi-Suomen ympäristökeskus (nykyinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) on antanut lausuntonsa Dnro LSU-2009-R-19(531) YVA-selostuksesta 19.11.2009. YVA-menettelyn

18 mukaisesti arvioidut biokaasulaitoksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset on huomioitu tässä ympäristölupahakemuksessa. TOIMINNAN PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt ilmaan ja niiden vaikutus Biokaasulaitoksen toiminnasta voi muodostua ilmakehään päästöinä hajukaasuja, polttoprosessien savukaasupäästöjä, pölyä ja liikenteen päästöjä. Normaalitoimintatilanteessa biokaasulaitokselta ei aiheudu kaasupäästöjä, sillä mädätys on suljettu prosessi, jossa tarkoituksena on kerätä muodostuvat kaasut hyötykäyttöön. Vuoto- ja häiriötilanteissa voi sisätiloissa esiintyä korkeita pitoisuuksia metaania (CH 4 ), hiilidioksidia (CO 2 ), rikkivetyä (H 2 S) ja ammoniakkia (NH 3 ). Onnettomuustilanteisiin varaudutaan riittävällä mittaus- ja hälytysjärjestelmällä työturvallisuuden takaamiseksi. Ulkoilmaan päätyessään kaasut laimenevat nopeasti, eikä terveydelle tai ympäristölle haitallisia pitoisuustasoja pääse muodostumaan laitosalueen ulkoilmaan tai leviämään lähialueelle edes onnettomuustilanteissa. Biokaasulaitoksen vaikutukset ilmakehään ovat suhteellisen vähäiset. Laitoksen toiminnan hajukaasuilla voi olla merkitystä viihtyvyyshaittana, mutta ne eivät aiheuta terveys- tai turvallisuushaittaa alueella tai sen lähiympäristössä. Savukaasupäästöt ovat merkityksettömän vähäiset, jolloin myös niiden vaikutus ilmakehään jää vähäiseksi ja ilmastoon biokaasulaitoksen käyttöönotto vaikuttaa positiivisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentyessä. Kokonaisuudessaan lietteiden käsittely biokaasulaitoksessa jo sinänsä vähentää ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvia haitallisia vaikutuksia verrattuna nykyiseen lietteiden käsittelyyn. Hajukaasut Hankkeen merkittävin vaikutus ilmanlaatuun aiheutuu hajusta. Biokaasulaitoksella hajupäästöjä muodostuu lietteiden vastaanotossa, varastoinnissa, esikäsittelyssä, mädätteen varastoinnissa ja jälkikypsytyksessä sekä kaasun soihtupoltosta. Lietteen haju aiheutuu rikkivedystä (H 2 S), ammoniakista (NH 3 ) sekä vähäisemmistä määristä muita haisevia rikkiyhdisteistä (metyylimerkaptaani, dimetyylisulfidi, dimetyylidisulfidi). Normaalitoimintatilanteessa ei biokaasulaitokselta aiheudu merkittäviä hajukaasupäästöjä. Kaikki hajua aiheuttava toiminta sijoitetaan alipaineistettuihin sisätiloihin, joiden poistoilmalle järjestetään käsittely kaasun pesurilla ja biosuotimella. Laitoksen poistoilma puhdistetaan hajupitoisuuden osalta tasolle 2 500 hy/m 3 ja ammoniakkipitoisuuden osalta 30 mg/m 3. Lisäksi hajun muodostumista ehkäistään lietteen ja mädätteen kokonaishallinnalla. Kaikki laitokselle tulevat lietteet puretaan sisätiloissa automaattisesti sulkeutuvien nosto- ovien takana. Lietettä ei missään vaiheessa varastoida ulkona eikä avoimissa tiloissa tai altaissa. Lietealtaat mitoitetaan riittävän suuriksi, jotta lietteen vastaanotto toimii myös lyhyiden prosessihäiriöiden aikana. Mahdollisten merkittävämpien prosessihäiriöiden aikana laitokselle ei oteta vastaan lietteitä. Lietteen vastaanottohalli varustetaan lieteautojen huuhtelumahdollisuudella, jolloin lietteen purkutilanteessa mahdollisesti likaantuvat kulkuneuvot voidaan huuhdella ennen hallista poistumista. Lietteen purku järjestetään siten, että normaalissa purkutilanteessa autot eivät pääse likaantumaan. Käsittelyketjun aikana lietteet eivät ole missään vaiheessa ulkotiloissa. Mädätyksessä lietteen hajua tuottavat yhdisteet hajoavat noin 98 %:sti ja lopputuotteena saatava mädäte on selvästi lietettä hajuttomampaa. Mädätteen kuivauksessa hajua tuottavien yhdisteiden osuus vähenee edelleen. Kuivattu mädäte siirretään biokaasulaitosrakennuksen yhteydessä olevaan katettuun tilaan välivarastoon, josta se kuljetetaan edelleen jälkikypsytyskentälle kompostoitavaksi aumoissa. Jälkikypsytyskentältä saattaa aiheutua vähäistä hajuhaittaa kompostoitavia kasoja käänneltäessä. Hajun muodostumista

19 jälkikypsytyksen yhteydessä voidaan vähentää mm. käyttämällä turvetta seosaineena. Hajun leviämistä voidaan ehkäistä välttämällä aumojen kääntämistä voimakkaalla tuulella. Biokaasun mahdollinen soihtupoltto aiheuttaa yleensä vähäisiä määriä hajupäästöjä kaasun sisältämän rikkipitoisuuden takia. Soihtupolttimien suunnittelu perustuu lyhyeen viipymään (< 3 s) typenoksidien muodostumisen ehkäisemiseksi, jolloin kaikki rikkiyhdisteet eivät välttämättä poistu soihtupolton aikana täydellisesti. Biokaasu johdetaan rikinpoistoon ennen varastointia, jolloin merkittäviä hajupäästöjä ei muodostu myöskään poikkeustapauksissa kaasun päätyessä soihtupolttoon. Soihtupolton hajukuormitus on normaalia toimintaa korkeampi, mutta soihtupolton päästöt liittyvät poikkeustilanteisiin, koska biokaasu on tavoitteena normaalitilanteissa käyttää hyödyksi. YVA-menettelyssä biokaasulaitoksella muodostuvan hajun leviämistä mallinnettiin matemaattisella kaasumaisten epäpuhtauksien ja leijailevan pölyn leviämisen mallintamiseen kehitetyllä Breezen AERMOD-ohjelmistolla. Laskelmissa biokaasulaitosrakennuksen hajukaasujen käsittelyn jälkeisenä poistoilman hajuna käytettiin 2 000 HY/m 3. Lisäksi hajupäästöjen arviointiin huomioitiin kostean mädätteen purku biokaasureaktorista ja kuivatun mädätteen jälkikypsytys aumoissa. Kostean mädätteen purku tulee sijoittumaan sisätiloihin, jolloin hajukaasujen vaikutus jää YVA:n yhteydessä arvioitu pienemmäksi. Mallinnuksen perusteella laitoksen toimiessa normaalisti hajukaasujen vaikutus jää biokaasulaitoksen alueelle. Juuri aistittavissa olevaa hajua voidaan havaita laitosalueella enintään 9 % vuoden tunneista (788 h/a, 33 vrk/a). Voimakkaampaa hajua havaitaan laitosalueella vain harvoin. Ulkoilureitillä saakka, noin 500 m etäisyydellä, aistittavaa hajua voidaan havaita enintään 44 h vuodessa. Huvila- ja asuinalueille asti hajukaasujen vaikutus ei ulotu lainkaan laitoksen toimiessa normaalisti. Myös poikkeus- tai häiriötilanteessa, mikäli hajukaasujen puhdistus ei ole lainkaan toiminnassa, hajua havaitaan lähinnä biokaasulaitoksen alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Poikkeustilanteiden hajun vaikutus on enintään vastaava kuin Kokkolan jätevedenpuhdistamon lietteiden käsittelystä nykyisellään aiheutuva haju. Savukaasut Mädätysprosessin syötteen esilämmityksen höyryntuotantoon käytetään polttoaineena biokaasua ja varapolttoaineena tarvittaessa kevyttä polttoöljyä. Ylijäämäkaasusta tuotetaan energiaa ja häiriö- tai poikkeustilanteissa varaudutaan polttamaan kaasu soihdulla. Kun laitoksen tuottamalla biokaasulla korvataan turpeella, puuperäisillä polttoaineilla tai polttoöljyllä tuotettua energiaa, ovat laitoksen vaikutukset ilman laatuun positiiviset. Biokaasun palaessa täydellisesti syntyy pääasiassa hiilidioksidia ja vettä. Lisäksi voi syntyä vähäisiä määriä mm. hiilivetyjä, typen oksideja, rikkidioksidia ja hiilimonoksidia. Biokaasua käytettäessä laitoksen toiminnasta (3000 MWh/a) hiukkaspäästöt ovat noin 0,006 t/a, typen oksidien päästöt 0,098 t/a, rikkidioksidipäästöt 0,08 t/a ja hiilidioksidipäätöt 345 t/a. Biokaasulaitoksen toiminnassa muodostuvat savukaasupäästöt ovat vain prosentin tuhannesosan tasolla Kokkolan kaupungin kokonaispäästöistä. Kevyttä polttoöljyä käytettäessä päästöt ovat vähän suurempia, mutta vain ajoittaisia. Vastaavasti biokaasun hyötykäytössä CHP-yksikössä tai paikallisessa energialaitoksessa tuotettaessa sähköä ja lämpöä biokaasua polttamalla muodostuu vähäisiä määriä mm. hiilidioksidia, typen ja rikin oksideja sekä pienhiukkasia. Hiukkaspäästöt (4 400 MWh/a) ovat noin 0,014 t/a, typenoksidien päästöt noin 0,23 t/a, rikkidioksidipäästöt 0,19 t/a ja hiilidioksidipäästöt 820 t/a. Päästöt ovat noin 94-99 % ja hiilidioksidin osalta 35 % vastaavan energiasisällön omaavan polttoöljyn polton päästöistä. Poikkeus- ja häiriötilanteissa biokaasua poltetaan soihdussa. Muodostuva kaasu johdetaan rikinpoistoon ja varastoidaan kaasukelloon. Soihtupoltto käynnistyy automaattisesti, kun kaasukello on täynnä ja kaasua syntyy enemmän kuin hetkellisesti laitoksen sisäisessä käytössä tai muussa mahdollisessa hyötykäytössä tarvitaan kaasua. Tyypillisiä soihtu-

20 polton käyttötilanteita ovat huolto- ja käyttökatkot kaasun hyötykäytössä. Myös soihtupolton savukaasupäästöt ovat vähäiset. Häiriö- ja huoltotilanteiden haju- ja päästökaasujen varajärjestelmä Kaikki hajua aiheuttava toiminta sijoitetaan alipaineistettuihin sisätiloihin, joiden poistoilmalle järjestetään hajukaasujenkäsittely kaasun pesurilla ja biosuotimella. Biosuodin mitoitetaan siten, että viipymä on vähintään 60 sekuntia ja suodinpatjan korkeus vähintään 1 metri. Biosuodattimelle ei rakenneta erillistä varajärjestelmää. Ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan poikkeus- tai häiriötilanteessa, mikäli hajukaasujen puhdistus ei ole lainkaan toiminnassa, hajua havaitaan lähinnä biokaasulaitoksen alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Poikkeustilanteiden hajun vaikutus on vastaava kuin Kokkolan jätevedenpuhdistamon lietteiden käsittelystä nykyisellään aiheutuva haju. Savukaasupäästöjä muodostuu lähinnä CHP-yksiköltä tai kaasukattilalta. Lietteen lämmityksessä hyödynnetään CHP-yksikön tuottama lämpöenergia. Kaasukattilalla tuotetaan laitoksen tarvitsema, mahdollinen lisäenergia ja laitoksen käyntiinajossa tarvittava energia. Kaasukattilalla voidaan käyttää polttoaineena sekä biokaasua että kevyttä polttoöljyä. Näistä toiminnoista ei muodostu sellaisia päästökaasuja, että ne edellyttäisivät käsittelyjärjestelmän rakentamista normaalitilanteessakaan, eikä siten myöskään poikkeustilanteissa. Otsonointia on joissakin kohteissa käytetty erillisten viemärikaivojen hajukaasujen käsittelyyn. Laitoksen suunnittelussa ei ole varauduttu otsonointiin. Rikinpoistolaitteiden sijoitus Jätevedenpuhdistamoilla yhdyskuntalietteen mädätyksessä muodostuvan biokaasun rikkipitoisuus on hyvin pieni, tasolla < 10 ppm. Se on murto-osa verrattuna esimerkiksi kaatopaikkakaasun tai sianlantaa käsittelevien biokaasulaitosten rikkipitoisuuteen, jotka ovat yleisesti tasolla 1 000-5 000 ppm. Yhdyskuntajäteveden puhdistamon biokaasulaitoksille ei yleensä ole ollut tarpeellista asentaa rikinpoistolaitteistoa biokaasun rikin poistamiseksi. Kokkolan biokaasulaitoksella ei arvioida lähtökohtaisesti olevan tarvetta biokaasun rikinpoistoon. Ympäristölupahakemuksessa laitokselle on esitetty rikinpoistolaitteistoa, esimerkiksi aktiivihiilisuodatinta, jonka kautta reaktoreista poisjohdettava kaasu johdettaisiin ennen ohjaamista kaasukelloon varastoitavaksi. Hakijan täydennyksessä (päivätty 31.3.2010) on esitetty, että suunnittelun edetessä rikinpoisto on todettu tarpeettomaksi, koska matalista rikkivetypitoisuuksista ei ole haittaa biokaasun hyödyntämiseksi CHP-yksiköllä. Laitoksen suunnittelussa ei ole varauduttu rikinpoistoon. Rikinpoistolaitteiston käyttötarve esitetään harkittavaksi erikseen muodostuvan biokaasun rikkipitoisuuden perusteella. Pöly Biokaasulaitoksella pölyämistä voi aiheutua ainoastaan mädätteen jälkikypsytyksestä käännettäessä aumoja kuivalla ja tuulisella säällä. Muodostuvan pölyn määrä on vähäistä eikä se ole terveydelle tai ympäristölle haitallista. Pölyn ei arvioida kulkeutuvan kauas biokaasulaitoksesta. Vallitsevin tuulen suunta Ykspihlajan alueella on kaakosta, mutta usein tuulee myös lounaan-etelän suunnasta ja luoteen-pohjoisen suunnasta. Kaakkoistuulella pölyä voi levitä lähinnä merelle päin, mutta lounais- ja luoteistuulilla pölyä voi kulkeutua kohti huvila-alueita. Laitoksen ja huvila-alueiden välissä kasvava puusto estää pölyn kulkeutumisen huviloille saakka. Pölyn leviämistä voidaan estää välttämällä aumojen kääntämistä tuulisella säällä, etenkin kun tuuli puhaltaa lounaan tai luoteen suunnasta. Melu Biokaasulaitoksen toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua. Vähäistä melua aiheutuu laitoksen koneista ja laitteista, lietteen ja mädätteen siirtoon ja käsittelyyn käytettävistä pyöräkuormaajista sekä alueelle suuntautuvasta liikenteestä. Kaikki melua aiheuttavat laitteet