Rakennustapaohjeet R a i t a l a m m i n a s e m a k a a v a korttelin tontit -, kortteli ja korttelit - Yhdyskuntalautakunta..0 Kaupunginhallitus..0 Hämeenlinna
JOHDANTO Rakennustapaohjeet koskevat Raitalammin alueen korelin toneja -, korelia ja koreleita -. Suunnielualue on osa Rengon kirkonkylän aluea, jolle ominaista on kuluurimaiseman ja luonnon läheisyys. Topenon en lounaispuoli on kaavoiteu pääosin pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Raitalammin alueen koillispuoli on maisemaltaan avointa peltoaluea ja sen lounaispuoli on 0--lukujen matalaa pientaloaluea. Suunnielualueelta noin kilometrin päässä sijaitsee Rengon kirkonkylän Hämeen härkä en valtakunnallises merkiävä kuluuriympäristö (RKY 00), ja myös Kaelin e on osa tätä kokonaisuua. Rakennustapaohjeiden tavoieena on huomioida alueen perinteikäs maisema ja luonnonläheisyys sekä ohjata rakentajia, suunnielijoita ja rakennusvalvontaa. Asemakaavassa on osoiteu pientaloton a. Rakentamisessa noudatetaan Raitalammin..0 vahvisteua asemakaavaa, Hämeenlinnan rakennusjärjestystä sekä muita rakentamista koskevia viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Rakentamistapaohje liiyy kiinteäs Raitalammin asemakaava-aineistoon. Ton nhal jan tulee väliää rakennustapaohje rakennushankkeen pääsuunnielijalle. Myös Hämeenlinnan rakennusvalvontaan tulee olla yhteydessä ennen suunnielun aloiamista. YLESÄ OHJETA SUUNNTTELUUN Pihan korkeustasot Pihaa ja rakennusten la akorkoja suunniteltaessa tulee pyrkiä välämään jyrkkien maanpinnan leikkausten syntyminen. Suositeltavaa on säilyää pihan maanpinta lähellä olemassaoleva tasoa. Sisäänkäyn kerroksen la an tulee aina olla kadun pinnan yläpuolella. La an korkoasemaa suunnitellessa on syytä oaa huomioon naapuriton en rakennusten korkoasemat, joa voimakkailta maanmuokkauksilta vältyäisiin. Kallistukset saavat ton en rajoilla olla maksimissaan :. Mikäli voimakkailta pengerryksiltä ei vältytä, tulisi ne sitoa ympäristöön esimerkiksi viherratkaisuin. Salliuja ovat myös porrastetut la aratkaisut, jolloin rakennuksen sijoiaminen helpouu. Julkisivut Sekä rakennuksen massoielussa eä julkisivuissa kannaaa suosia yksinkertaista tyylikkyyä ja sopusuhtaisia muotoja. Suorakulmainen talo kestää parhaiten aikaa ja on usein energiatehokkuudeltaankin paras ratkaisu. Julkisivuissa yksinkertaisuus tarkoiaa mm. yhdensuuntaista laudoitusta ja pelkisteyä muotokieltä ikkuna- ja ovipuitteissa. kkunoiden sijoiamisessa on tärkeää tutkia tarkoin tonta; siltä aukeavia näkymiä, ilmansuun a ja suhdea naapuritaloihin. Myös talon sisäisissä näkymissä kannaaa käyää mielikuvitusta; taloon sisään astujalle olisi mm. hyvä tarjoilla näkymä oleskelu lojen halki suoraan ulos. Terassit olisi hyvä suunnitella samaan aikaan rakennuksen muun suunnielun kanssa. Silloin ne voidaan huomioida mm. perustus-, lvi- ja sähkösuunnitelmissa. Rakennukseen liiyvän terassin ei tule uloua yhtenäisenä useammalle kuin rakennuksen kahdelle julkisivulle. Myöskään taloa kiertäviä, kateuja terasseja ei saa rakentaa. Matalat terassit eivät tarvitse aitoja ympärilleen. Näkösuojaa saa esimerkiksi terassin reunalle istuteavista pensaista tai kevytrakenteisista pergoloista ja niitä pitkin kipuavista kasveista. Terassin käyöä lisää sen sijoiaminen lämpimiin ilmansuun in joko etelään tai länteen, siten eei päärakennus tai talousrakennukset varjosta sitä liikaa. Terassin käyöaikaa ja käyömahdollisuuksia voidaan lisätä mm.
lasi amalla tai ka amalla terassi valoka ein. Kate u terassi saa ulo ua, m rakennusalan ulkopuolelle. kkunat kkunoiden koko ja avautumissuunta vaiku aa merki äväs huoneen valaistukseen. kkunan koko ei juuri vaikuta sen hankintahintaan. Aukotus myös vies i ulospäin joko avoimuudellaan tai sulkeutuneisuudellaan. Varsinkin katujulkisivua ei tule tehdä liian sulkeutuvaksi. Pääikkunoiden suuntautuminen kadun suuntaan luo katukuvaan vastaano avan mielikuvan. Piha ja katujulkisivu Rakennusten sijoi amiseen ton lle kanna aa paneutua huolellises : rakennusten luoma tunnelma väli yy ensisilmäyksellä. Hyvä paikka rakennuksille löytyy huomioimalla ilmansuunnat, maastonmuodot sekä ympäristön muut rakennukset. Useimmiten rakennusten pää lat halutaan suunnata valoisiin ilmansuun in, kuten etelään ja länteen. On myös hyvä huomioida, e ä pihamaalta löytyy aurinkoisia ja lämpöisiä paikkoja oleskelua varten, ja mie ä, millaisen kokonaisuuden sisä lat yhdessä ulko lojen kanssa muodostavat. Alueen muut rakennukset tulee huomioida: yhdessä ne muodostavat alueelle ominaisen luonteen. Erityises kadunvarren järjestelyihin tulee kiinni ää huomiota. Talousrakennukset sopivat hyvin ton n rajoille, missä ne voivat toimia myös näkö- ja meluesteenä. Pihasaunan voi sijoi aa esimerkiksi ton n takaosaan tai vaikkapa katoksella yhdiste ynä asuinrakennukseen. Selkeäs raja u piha la on onnistuessaan tunnelmallinen ja suojaisa. Rakennusten ja pihan katujulkisivu on osa alueen julkista katu laa, joten sen suunni eluun kanna aa myös panostaa. Vaikka pihan suojaisuus on tärkeää, ei etenkään rakennuksen ikkuna-aukotuksesta kannata tehdä liian sulkeutunu a, jo a katunäkymät voisivat olla kutsuvat. Kaikkien rakennusten sijoi elussa tulee kiinni ää huomiota rakennusten paloturvallisuu a koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin. VVYTYSALLAS
Esimerkkejä pihajärjestelyistä: yllä vasemmalla yksi mahdollinen toteutustapa kor elin ton sta, yllä oikealla kor elin ton sta ja alla oikealla kor elin ton sta. Näkymä suunni elualueelle Topenon en suunnasta
/-kerroksisten pientalojen korelit /-kerroksisten pientalojen korelit Mans nsar di kaoi oist en rake kennus uste n kor reli -kerroksisten pientalojen korelialueet /- kerr rrok oksi sist sten pi enta talo lojen kor eli lit -kerroksisten pientalojen korelialueet Ri nnet eton on!t
Katot Asemakaavassa on määräy asuinrakennuksen harjan suunta, talousrakennuksen katon suunta puolestaan on harkiava ton kohtaises rakennuslupavaiheessa. Koreleissa,,,, tonteilla - ja asuinrakennuksen katon kaltevuus tulee olla α=:-:,. Kao pitää toteuaa symmetrisenä harjakaona tai vaihtoehtoises epäkeskeisenä harjana, jolloin katossa sallitaan myös jyrkempiä tai loivempia osia. Korelissa tulee katon olla mansardikao. Myös tällöin katossa voi olla jyrkempiä osia. Korelelin tonteilla - ja korelin tonteilla -8 asuinrakennuksen katon kaltevuus tulee olla α=:. Kao pitää toteuaa symmetrisenä harjakaona tai vaihtoehtoises epäkeskeisenä harjana, jolloin katossa sallitaan myös jyrkempiä tai loivempia osia. Myös pulpe kaoiset rakennuksen osat voidaan soviaa kokonaisuuteen (esimerkiksi autokatos). Kaeen väri tulee olla musta tai harmaa, jolloin esimerkiksi mahdollisten aurinkopanelien väritys sulautuu kaoon. Julkisivumateriaalit ja -väritys Julkisivumateriaalin tulee olla murretulla (esim. luonnonpigmen ) sävyllä peiomaalaua laudoitusta, raausta tai puhtaaksi muuraua, sileää puna ililtä. Myös suoranurkkainen tai nurkista koteloitu höylähirsitalo on mahdollinen vaihtoehto. Suositeltavaa on, eä vierekkäiset naapurit eivät käytä samaa julkisivuväriä päärakennuksissaan. Kerrosluvut ja räystäskorko Asuinrakennuksen kerrosluku koreleissa,, ja korelin tonteilla - saa olla (/). Korelin rinnetonteilla saa maanpäällisen kerroksen lisäksi olla kerros rinteen alapuolen suunnassa (/r). Korelissa tonteilla - ja korelin tonteilla -8 kerrosluku saa olla. Päärakennuksen räystäskorko pitää olla vähintään m. Korelissa kerrosluvun pitää olla (/). Rakennusten sijoi!uminen ton"lle Koreleissa ja asuinrakennus tulee sijoiaa ton n takaosaan ja talousrakennus kadunpuoleiseen rajaan. esimerkki epäsymmetrisestä katosta esimerkki epäsymmetrisestä katosta mansardikao esimerkki rinnetalosta : :, : : : : :, : : <, m > m > m autotalli -kerros /-kerrosta Yllä korelialueilla sallituilla kerrosluvuilla mahdolliset kaomuodot /-kerrosta / r Talousrakennukset Talousrakennuksen kaokaltevuus, värien ja materiaalien tulee olla yhteensopivia asuinrakennuksen kanssa. Talousrakennuksen räystäskorko saa olla enintään, m. Talousrakennuksen miasuhteiden pitää alistua päärakennukselle. Talousrakennuksen kaokulma voi olla α=:-:,. Katevärin pitää olla sama kuin päärakennuksessa. Aidat Kadun puolella aidat tulee perustaa kokonaan ton n puolelle. Puisto- ja suojaviheralueeseen rajoiuvalle ton n rajalle on istuteava pensasaita vähintään 0 cm rajan sisäpuolelle.
Julkisivun värityksessä tulee käyää murreuja, maanläheisiä ja maisemaan sopeutuvia värejä lämminhenkisen, yhtenäisen ja rauhallisen kokonaisuuden luomiseksi. Alla on esitey viieellisiä esimerkkejä. Aurinkoenergian hyödyntäminen Aurinkoenergiaa on mahdollista hyödyntää ak!ivises! tai passiivises!. Auringon lämmiävää vaikutusta voidaan op!moida huomioimalla ilmansuunnat, rakenteet ja arkkitehtuuri jo rakennusvaiheessa. Ak!ivises! aurinkolämpöä hyödynnetään muuamalla auringonsäteily lämpö- tai sähköenergiaksi. Aurinkokeräin muuaa säteilyenergian lämmöksi ja aurinkopaneeli sähköksi. Keräimiä on kahden tyyisiä taso- tai tyhjiöputkikeräimiä, joista jälkimmäiset ovat tehokkaampia, koska niiden rakenne ei ole riiuvainen niin paljon säteilyn tulosuunnasta. Aurinkokeräimet sijoitetaan yleisimmin vesikatolle. Talvikuukausina energiaa ei saada juuri lainkaan ja siksi aurinkolämpö soveltuu parhaiten tukijärjestelmäksi. Aurinkoenergialla voidaan tuoaa sähköä, jolloin keräinpinta-ala on 0-0 m tai lämmiää talousveä, jolloin puolestaan tarviava keräilypinta-ala on noin - m. Paneelit voidaan asentaa vesikatolle integroituna ratkaisuna, suoraan kaomateriaaliin tai erillisissä telineissä. Mahdollista on asentaa panelit myös talon seiniin tai jopa erilleen talosta (pihalle, ulkorakennuksiin) riiuen laitevalmistajan ohjeista. Raitalammin alueella esimerkiksi mahdollisuus epäkeskeiseen, osin jyrkkään taitekattoon tarjoaa vaihtoehdon op!moida auringonsäteilyn hyödyntämistä keräimillä.
: : : : :0 : : : : : : : : : 8 : : :8 : : :8 : : :08 :0 : : : :0 : : : : :0 : : : : : : : :0 :0 :8 : :0 :0 :0 : : : : : : : : : :0 : : : : : : : : : 8 : : :8 : : :8 : : :08 :0 : : : :0 : : : : :0 : : : : : : : :0 :0 :8 : :0 :0 :0 : : : : : SONKOVUNTE SONKOVUNTE 0 8 0 0 8 0 8 8 0 0 0 8 0 8 8 0 8 8 0 00 8 8 0 8 00 0 0 8 8 00 0 8 0 0 8 0 8 8 0 0 0 8 0 8 8 0 8 8 0 00 8 8 0 8 00 0 0 8 8 00 : : : : :0 : : : : : : : : : 8 : : :8 : : :8 : : :08 :0 : : : :0 : : : : :0 : : : : : : : :0 :0 :8 : :0 :0 :0 : : : : : : : : : :0 : : : : : : : : : 8 : : :8 : : :8 : : :08 :0 : : : :0 : : : : :0 : : : : : : : :0 :0 :8 : :0 :0 :0 : : : : : SONKOVUNTE SONKOVUNTE 0 8 0 0 8 0 8 8 0 0 0 8 0 8 8 0 8 8 0 00 8 8 0 8 00 0 0 8 8 00 0 8 0 0 8 0 8 8 0 0 0 8 0 8 8 0 8 8 0 00 8 8 0 8 00 0 0 8 8 00 8 0 8 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 VL VL VL EV / / / / p p AP AP A AR R VP EV P P UL zs UL 0 AR AR R 8 e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0.0 e=0.0 e=0.0 e=0.0 e=0.0 e=0.0 0. e=0. VL RENKO VLJAPOLKU TUKONTE TUKONTE KAPPELNTE UUSKYLÄN- PUSTO SARANTE OHRAPOLKU APLAPOLKU PELLAVAPOLKU TÄHKÄPOLKU KAPPELNTE SONKOVUNTE TUKONTE NPOLKU RATALAMMNTE TOPENONTE sm- sm- pv pm /r (/) (/) (/) (/) (/)
A S E M A K A A V A M E R K N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T : VL EV Erillispientalojen korttelialue. Lähivirkistysalue. Suojaviheralue. m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja. RENK Kaupungin- tai kunnanosan numero. Kaupungin- tai kunnanosan nimi. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero. KAPPELNTE Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. /r (/) Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ensimmäisessä rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ylimmässä kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
luettavaksi tilaksi. (/) Alleviivattu merkintä osoittaa ehdottomasti käytettävän kerrosluvun, rakennusoikeuden tai muun määräyksen. Rakennusala. pm Puistomuuntamon paikka. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. stutettava alueen osa. Säilytettävä/istutettava puurivi. Katu. Ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. sm- pv Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on kuultava Museovirastoa. Tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesialue. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS:. KAUP.OSA, KORTTEL, TONTT -, KORTTELT JA -, VRKSTYS-, SUOJAVHER - JA KATUALUE. HÄMEENLNNAN KAUPUNK YHDYSKUNTA- JA YMPÄRSTÖPALVELUT MAANKÄYTÖN SUUNNTTELU PÄV SALORANTA TLAAJAJOHTAJA SUHDE :000 PVM..0.0 HYV. HYV TULLUT VOMAAN VOM SUUNN. ARX /LUND-RAHKOLA PRT. KÄÄNTÄ N:O
Y L E S M Ä Ä R Ä Y K S Ä : Rakennettaessa on tontilla osoitettava vähintään kaksi autopaikkaa kutakin asuinhuoneistoa kohti. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään kaksi kolmasosaa rakennusoikeudesta. Tontille saa rakentaa enintään kolme talousrakennusta ja niiden yhteenlaskettu kerrosala katoksineen saa olla enintään 0 m². Talousrakennuksen enimmäiskoko on 00 k-m². Jos autosuojaan ajetaan suoraan kadulta, on suojan ja kadun väliin jätettävä metriä. Puisto- ja suojaviheralueeseen rajoittuvalle tontin rajalle on istutettava pensasaita vähintään 0 cm rajan sisäpuolelle. Korttelissa kellaritilojen viemäröinti on hoidettava kiinteistökohtaisin pumaamoin. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjavesien suojelemiseen, eikä sinne saa sijoittaa pohjaveden puhtautta vaarantavaa toimintaa. Lämpökaivojen ja lämmönkeruuputkistojen asentaminen asemakaava- alueella on kielletty. TÄHÄN ASEMAKAAVAKARTTAAN LTTYY ERKSEEN LAADTTU RAKENTAMSTAPHJE. TÄMÄN ASEMAKAAVAN ALUEELLA ON KORTTELEN, JA - LAADTTAVA ERLLNEN STOVA TONTTJAKO. KOORDNAATSTO ON KKJ /N0 MUKANEN. POHJAKARTTA TÄYTTÄÄ KAAVOTUSMTTAUKSSTA.. ANNETUN ASETUKSEN VAATMUKSET. AK JÄRVNEN KNTESTÖNSNÖÖR