NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift Taalereita Kansallismuseossa, ks. s. 43. Huhtikuu 2/2013 Kutsu kevätkokoukseen Olavinlinnan rahalöydöt Konferenssi Pietarissa Tukholman ja Uppsalan kautta Maarianhaminaan 386. huutokauppa Balderin salissa 27.04.
SUOMEN NUMISMAATTNEN YHDISTYS NUMISMATISKA FÖRENINGEN I FINLAND ry perustettu 1914 YHTEYSTIEDOT Huutokaupanhoitaja Mechelininkatu 15 B 47, 00100 Helsinki Hannu Männistö 09 662 281 Huutokauppa-asiat auctions@snynumis.fi 050 588 1105 09 662 281 auctions@snynumis.fi fax 09 622 80204 Jäsenasiat sny@snynumis.fi Juha Halén 050 577 0301 Toiminnanjohtaja Kurt Pettersson 09 662 281 HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT 040 557 1399 STYRELSEN OCH FUNKTIONÄRERNA auctions@snynumis.fi fax 09 622 80204 Puheenjohtaja KIRJALLISET TARJOUKSET HUUTOKAUPPAAN Petteri Järvi 050 374 7868 sähköpostilla auctions@snynumis.fi faxilla 09 622 80204 Sihteeri tai kirjeitse Juha Halén 040 743 1697 Mechelininkatu 15 B 47, 00100 Helsinki Varainhoitaja YHDISTYKSEN PANKKITILIT THE BANK Kari Lamminen 050 571 5988 ACCOUNTS OF THE SOCIETY Huutokaupat Auctions Varapuheenjohtaja FI97 5780 3820 0450 10 / OKOYFIHH Juha Hyötyläinen 050 917 9978 Jäsenmaksut Membership fees Jäsenet FI91 8000 1400 1043 04 / DABAFIHH Klaus Damstén 040 552 6050 Juha Halén 040 743 1697 Muut maksut Other payments Juha Hyötyläinen 050 917 9978 FI48 1025 3000 2168 31 / NDEAFIHH Kari Lamminen 050 571 5988 Jyrki Muona 09 1912 8829 NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Timo Helle 0400 245 963 TOIMITUS Tuukka Talvio (vast.) ja Yrjö Hyötyniemi KERHOT ISSN 1235-4252. Painos 1800 kappaletta. Antiikki Pekka Kemppinen 040 530 1693 Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kunniamerkit Timo Mäenpää 050 487 3386 Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. Setelit Antti Heinonen Kerhojen kokoukset alkavat klo 18.00 ja ne LEHDEN ILMOITUSHINNAT pidetään yhdistyksen huoneistossa 1/1 sivu 250, 1/2 sivua 125 Mechelininkatu 15 B 47. Takakansi 300 Muistathan käydä yhdistyksen internet-sivuilla: http//www.snynumis.fi OHJELMAA PROGRAM 2013 HUUTOKAUPAT AUKTIONERNA 2013 16.04. Kunniamerkkikerho 27.04. Helsinki, SNY 386 07.05. Antiikinkerho: Keisarien naiset 07.09. Helsinki, SNY 387 29.05. Setelikerho: eurosetelit 23.11. Helsinki, SNY 388 09.10. Antiikinkerho: Keisari Philippus I 04.12. Antiikinkerho: Pikkujoulu 42
Ajankohtaista Kutsu Suomen Numismaattisen Yhdistyksen kevätkokoukseen Kokous pidetään maanantaina 29.4.2013 kello 18 alkaen yhdistyksen huoneistossa, Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki. Kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen 9 :n mukaiset asiat esitellään hallituksen kertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastajien tileistä ja hallinnosta antama lausunto edelliseltä kalenterivuodelta; päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille. Tervetuloa! Taalerinäyttely Rahakammiossa Vuonna 2010 paikallinen arkeologian harrastaja löysi nykyään Parikkalaan kuuluvalta Uukuniemeltä puolen taalerin rahan, joka on lyöty Mansfeldissa vuonna 1582 (kuva lehden kannessa). Saksalaisen Mansfeldin kreivikunnan rahat olivat aikanaan suosittuja niihin kuvatun Pyhän Yrjön ansiosta. Uukuniemen löytö oli virikkeenä Suomen taalerilöytöjen lähempään kirjaamiseen, jonka tuloksia esitellään Kansallismuseossa tänä vuonna avoinna olevassa pienoisnäyttelyssä. Taalereita lyötiin Ruotsissa vuodesta 1534 alkaen; 1604 niitä alettiin kutsua riikintaalereiksi. Kiinnostavaa on, että ruotsalaiset taalerit ovat löydöissä hyvin harvinaisia ennen kuin riikintaalerista 1776 tuli maan pääraha. Niitä nimittäin valmistettiin etupäässä ulkomaankauppaa varten. Paljon yleisempiä sekä Ruotsin että Suomen löydöissä ovat ulkomaiset, etenkin alankomaiset ja saksalaiset taalerit. Löydöt kuvastavat osaltaan kauppaa, osaltaan 1600-luvun ja 1700-luvun alun sotia. Niitä on kaikkialta Suomesta, mutta ei kovin paljon: vain 165 rahaa on dokumentoitu. Ruotsista sen sijaan on julkaistu noin 2400 taaleria. Näyttelyssä on esillä mm. eräs maan suurimmista taalerikätköistä: vuonna 1914 löydettiin Helsingin Fabianinkadun varrelta 45 rahaa, joista nuorin on vuodelta 1636. Aarre lienee näin ollen kätketty samoihin aikoihin, kun Helsinki 1640 siirrettiin Vanhastakaupungista Vironniemelle. Seuraava numero Numero 3/2013 ilmestyy elokuussa. Siihen tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään Tuukka Talviolle viimeistään 31.heinäkuuta, mieluiten sähköpostilla (tuukka.talvio@pp.inet.fi). Kirjoittajia pyydetään samalla ilmoittamaan, saako kirjoituksen myöhemmin julkaista sähköisessä muodossa yhdistyksen internetsivuilla. 43
Olavinlinnan rahalöydöt Frida Ehrnsten Lehtemme edellisessä numerossa esittelin Hämeen linnan rahalöytöjä. Nyt on Olavinlinnan vuoro. Olavinlinna on Suomen keskiaikaisista linnoista nuorin ja myös eniten sotia kokenut linna. Mitä rahalöydöt kertovat sen vaiheista? Valtion tukipilari idässä Vuonna 1475 Eerik Akselinpoika Tott kutsui Viipuriin koolle kokouksen pohtimaan ratkaisua itärajan turvaamiseksi. Kun kokouksesta lähti avunpyyntö Ruotsiin, ensimmäinen vastaus oli muona-apu. Eerik Akselinpoika Tott ei tyytynyt tähän, vaan hänellä oli jo muita suunnitelmia. Hän halusi rakentaa Savoon uuden linnan. Sen rakentaminen aloitettiin jo samana vuonna. Ensin tehtiin puiset suojavallit työrauhan vuoksi, sen jälkeen rakennettiin päälinna ja sen kolme tornia. Linnasta haluttiin tehdä niin sanottu vesilinna, puolustuslinna joka sijaitsi Saimaan vesistön keskivaiheilla, tärkeiden vesireittien solmukohdassa. Linna sai nimensä ritareiden suojelijan mukaan, siitä tuli Olavinlinna (Laamanen & Prusi 2004: 5 9; Sinisalo 1975: 3). Olavinlinnan tornit yhdistettiin kehämuureilla, joiden sisäpuolelle rakennettiin keskiajan kuluessa asuin- ja käyttötiloja. Päälinnan itäpuolelle nousi esilinna, jossa oli kaksi pyöreätä tykkitornia. Myös esilinnan sisäpuoli oli aktiivisessa käytössä jo keskiajan lopulla. Linnan ensimmäinen tulikoe oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota 1495 1497. Linna selvisi tästä ilman suuria vaurioita, mutta koetukset eivät olleet ohi. Rajakiistat jatkuivat alueella, ja vasta vuonna 1510 vahvistettiin rauha Venäjän suuriruhtinaan kanssa (Gardberg 1993: 109 113). Kustaa Vaasa halusi hallintokaudellaan edistää erämaiden asuttamista verotulojen kasvun toivossa. Tämän yhteydessä Savoon perustettiin kruununkartanolaitos ja vuonna 1534 Olavinlinnan hallinto erotettiin Viipurin linnasta. Samalla siitä tuli uuden linnaläänin ja voutikunnan keskus. 1500- luvun puolivälissä Olavinlinnassa alkoivat isot uudistustyöt. Vuonna 1555 puhkesi sota, jota linnanpäälliköt Kustaa Fincke ja Tuure Pietarinpoika Bielke johtivat Olavinlinnasta käsin. Heti tämän sodan jälkeen Olavinlinnaa vahvistettiin rakentamalla uusi torni esilinnan kaakkoiskulmaan. Tämä uusi suuri rondelli kesti raskaampien tykkien tulitusta paremmin kuin vanha keskiaikainen torni (Gardberg 1993: 113 114; Laamanen & Prusi 2004: 17 19). Vuonna 1570 oli jo seuraavan sodan aika. Tämän 25 vuotta kestäneen sodan aikana Olavinlinna toimi sotaretkien lähtöpaikkana ja tukikohtana. Täyssinässä solmitussa rauhassa 1595 raja siirtyi huomattavasti itään. Tämän jälkeen Suomen ulkopoliittinen merkitys väheni ja 1600-luvun alku olikin Olavinlinnassa rauhan aikaa. Linna muuttui kruunun hallintokeskukseksi ja tukikohdaksi. Rakennustyöt jatkuivat ja vuosina 1604 08 linnan koilliskulmaan keskiaikaisen tornin viereen rakennettiin uusi pyöreä tykkitorni. Vuonna 1631 syttyi linnan keittiössä tulipalo, joka levisi koko keittiösiipeen päälinnan eteläosassa. Se aiheutti niin suuria vaurioita, että siipi päätettiin alakerran kellariosia lukuun ottamatta purkaa kokonaan (Gardberg 1993: 115 Sinisalo 1975: 7 9). 44
Kuva 1. Olavinlinna. Kuva Esko Ikonen / Museovirasto. Levottomuudet jatkuivat 1600-luvun puolivälissä. Linnoituksen sotilaallinen kunto oli heikko (Olavinlinnassa oli tähän aikaan vain kymmenen sotilasta) ja aseistus vähäinen. Lisäksi linnassa syttyi vuonna 1654 tulipalo, joka tuhosi suuren osan sen puurakenteista. Pari vuotta myöhemmin venäläiset hyökkäsivät Sääminkiin ja Kerimäelle. Tällä kertaa linna ei pystynyt puolustamaan ympäröiviä alueita, vaan kyliä ja Savonlinnan kaupunkia hävitettiin nopeaan tahtiin. Aselepo ja välirauha solmittiin 1658, mutta Olavinlinnan asema oli heikentynyt merkittävästi (Gardberg 1993: 116, Laamanen & Prusi 2004: 31; Sinisalo 1975: 10 11). Suuri Pohjan sota puhkesi vuonna 1700. Kun Viipuri ja Käkisalmi antautuivat 1710, Olavinlinnasta tuli Itä-Suomen puolustuksen tärkein tukikohta. Hyökkäysten ja piirityksen jälkeen sekin antautui 28.7.1714. Linna oli kärsinyt pahoja vaurioita, joten uudet valloittajat joutuivat nopeasti aloittamaan tilojen väliaikaisen korjauksen. Vuonna 1721 Suuri Pohjan sota päättyi Uudenkaupungin rauhaan. Vaikka Ruotsin suurvalta-asema oli mennyttä, Olavinlinna palautui takaisin Ruotsin yhteyteen. Vasta 1720-luvun lopulla alkoivat linnan korjaustyöt, mutta silloinkin tehtiin ainoastaan välttämättömimmät korjaukset. Kesällä 1741 Ruotsi julisti taas sodan Venäjää vastaan. Venäläiset reagoivat nopeasti ja hyökkäsivät Savoon. Kahden päivän piirityksen jälkeen Olavinlinna antautui ja Turussa solmitussa rauhassa vuonna 1743 Ruotsi menetti sekä Savonlinnan seudun että Olavinlinnan venäläisille (Gardberg 1993: 118 120, Laamanen & Prusi 2004: 33 41 Sinisalo 1975: 12 15). Venäläiset aloittivat heti 1740-luvulla linnan korjaus- ja rakennustyöt. Puolustusta parannettiin bastionirintamalla. Vuonna 1788 alkaneessa sodassa Kustaa III yritti saada Olavinlinnan takaisin, mutta sekä valloitus että piiritys epäonnistuivat. Tämän jälkeen venäläiset paransivat linnan puolustusta entisestään uudistamalla bastionirintaman, korottamalla vanhoja rondelleja ja rakentamalla uuden esilinnan lin- 45
nan itäpäähän. Olavinlinna ei kuitenkaan joutunut enää mukaan aktiiviseen sotaan, vaikka se toimikin tukikohtana Suomen sodan aikana. Suomen sodan jälkeen se menetti merkityksensä ja 1847 varuskunta siirtyi lopullisesti pois linnasta (Gardberg 1993: 120). Restaurointilöytöjä linnasta Olavinlinnan restaurointityöt alkoivat 1961 ja ne jatkuivat aina vuoteen 1975, jolloin linna vihittiin uudelleen sen 500-vuotisjuhlien yhteydessä. Tavoitteena oli entistää linna ja samalla tehdä siitä toimiva nykyaikainen turistinähtävyys (esim. Sinisalo 1976 ja Mikkola 2012). Varsinkin linnanpihaa tutkittiin laajasti muutostöiden yhteydessä, ja suuri osa rahalöydöistä on sieltä peräisin. Muita keskiajan löytökeskittymiä ilmeni tykistökasarmin alueella, Pyhän Eerikin tornissa ja eteläpatterin alueella. Kaikki rahat ovat kuitenkin selkeästi keskiaikaisen linnan alueelta. Jos tarkastelee myöhempien aikojen rahalöytöjä, ne keskittyvät lähinnä samoille alueille. Valtaosa rahoista on löytynyt joko eteläpatterin alueelta, Pyhän Eerikin tornista tai linnanpihalta. Esimerkiksi kuninkaansalista on vain yksi raha, yksittäinen Kristiinan neljännesäyri. Olavinlinnan rahojen löytöpaikkoja tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että rahat eivät ole löytyneet varsinaisten kaivausten yhteydessä vaan restaurointitöissä, joita suoritettaessa menetelmät ovat voineet olla hyvinkin karkeita. Talteen otetuille rahoille on suhteellisen tarkkoja löytötietoja, mutta kun valtaosa löydöistä on pihan täytemaakerroksista, voi pohtia kuinka paljon lisätietoa löytötiedot meille oikeasti tuovat. Kaikki 1960-luvulla linnasta löytyneet rahat on luetteloitu Rahakammion päänumerolle RK 69040. Yhteensä rahoja on noin 200 kappaletta, joista suurin osa on esillä Olavinlinnan näyttelyssä. Esilinnan tutkimusten yhteydessä 1970-luvun alussa otettiin talteen 35 rahaa, jotka saivat Rahakammion numeron RK 74033. Ongelmallisen ryhmän muodostavat 59 rahaa, jotka on luetteloitu numerolle RK 76037. Nämä rahat ovat aikoinaan löytyneet konservointilaboratoriosta mukanaan ainoastaan lappu, jossa on merkintä Olavinlinna?. On mahdollista, että ne kuuluvat 1970-luvulla Olavinlinnassa tehtyihin rahalöytöihin, mutta varmuutta tästä ei ole. Todettakoon siksi, että linnan restaurointitöiden yhteydessä on löytynyt yhteensä joko 235 tai 294 rahaa irtolöytöinä. Vuonna 1963 löydettiin Eerikintornin alueelta lisäksi 1500-luvun alun kätkö, johon kuului 73 rahaa. Olavinlinnasta löytyneet rahat kertovat linnan sijainnista idän ja lännen välissä. Vanhimmat rahat ovat 1400-luvun lopusta, linnan rakennusajoilta. Joukossa on Sten Sture vanhemman aurtua ja Sten Sture nuoremman puoli aurtuaa, mutta loput linnasta löydetyt 26 keskiajan rahaa ovat liivinmaalaisia. Kuten Olavinlinnan rahalöydöt osoittavat, Liivinmaan rahat ovat joskus olleet jopa huomattavasti yleisemmässä käytössä kuin ruotsalaiset. Rahojen koostumuksessa ei ilmene mitään suuria yllätyksiä, vaan kyseessä ovat yleiset pikkurahat, penningit ja lisäksi jokunen killinki. Liivinmaalaiset rahat säilyttivät asemansa 1500-luvun puoliväliin saakka, eikä linnasta ole Kustaa Vaasan ajalta kuin yksi ruotsalainen raha, mutta 1570-luvulta lähtien ruotsalaiset rahat yleistyvät Juhana III:n inflaatiorahojen myötä. Ruotsin rahojen määrä kasvaa tasaisesti 1600-luvun puoliväliin saakka ja Kristiinan neljännesäyrit dominoivat löytöaineistoa, kuten usein kertymälöydöissä. Tämän jälkeen Olavinlinnan aseman heikkeneminen 1600-luvun jälkipuoliskolla näkyy löytöaineistossa selkeästi. Kaarle XI:n 1/6 äyriä hopearahaa on mones- 46
sa löydössä ylivoimaisesti yleisin raha, mutta Olavinlinnan löytöihin niitä ei ole päätynyt kuin kuusi kappaletta. Suuren Pohjan sodan aikana linna tuli taas aktiiviseen käyttöön, ja 1700-luvun alussa rahojen määrässä ilmenee seuraava piikki. Ensin Ulrika Eleonoran ja Fredrik I:n pienet kuparirahat hallitsevat aineistoa, mutta kun Ruotsi sodan jälkeen menetti sekä Savonlinnan seudun että Olavinlinnan venäläisille, Ruotsin rahojen käyttö loppui myös alueella miltei heti. Tämän jälkeen linnasta ei löydy kuin yksittäisiä ruotsalaisia rahoja. Venäjän rahoja taas on tasainen määrä, kunnes linna menetti merkityksensä Suomen sodan jälkeen. Linnasta löytyneet Venäjänkin rahat ovat pääosin pieniä kuparirahoja, poikkeuksena voi mainita Aleksanteri I:n lyöttämän 20 kopeekan hopearahan vuodelta 1823. Linnan menetettyä sotilaallisen merkityksensä rahojen määrä laskee dramaattisesti. Vaikka linnaa käytettiin lyhyesti vankilana ja sittemmin siitä tuli turistikohde, maahan ei ole enää päätynyt kuin yksittäisiä rahoja. Muistona uudemman ajan kävijöistä ovat suomalaiset rahat 1900-luvun puolivälistä. Eerikintornin aarre Mielenkiintoisin rahalöytö Olavinlinnasta on epäilemättä raha-aarre Eerikintornista. Se löytyi keväällä 1963, kun täytemaata poistettiin tornin vieressä. Kaivausraportin mukaan se löytyi seulonnan yhteydessä, joten voi olettaa että kaivausmenetelmät alueella ovat muuten olleet hyvin suurpiirteisiä (Eerikäinen 1963). Aarteeseen kuuluu yhteensä 73 rahaa joista vanhin on Kristian I:n (1448 1481) Malmössä lyöty hvid. Ruotsalaisia rahoja on löydössä yhteensä Päänumerolla RK 69040 luetteloidut rahat Olavinlinnasta. 47
Kuva 2. Eerikintornin aarteen ruotsalaisia rahoja. Kuva Museovirasto. 18 kappaletta joista nuorin on Kustaa Vaasan lyöttämä kuusinainen. Muuten kaikki Ruotsin rahat ovat Sten Sture vanhemman ja nuoremman puolia aurtuoita. Tanskalaisia hvidejä on kaksi kappaletta (Kristian I:n ja Hannun). Suurimman ryhmän muodostavat Tallinnassa lyödyt rahat, joita on 26. Kaikki paitsi kolme vanhempaa penninkiä ovat Wolter von Plettenbergin lyöttämiä noin 1515 1525. Näiden lisäksi kätköön kuuluu myös kaksi mahdollista Tallinnan penningin väärennöstä. Tarttolaisia rahoja on 18 kappaletta, joista valtaosa on Johannes V Blankenfeldin penninkejä vuosilta 1518 1527. Nuorin tarttolainen ja samalla koko aarteen nuorin raha on Johannes VI Beyn penninki, joka on lyöty aikavälillä 1528 1543. Edellä mainittujen rahojen lisäksi löytöön kuuluu neljä Riian ja yksi Cesiksen (Wendenin) raha sekä kaksi liettualaista penninkiä. Rahojen aikajakauma viittaa siihen, että Ruotsin ja Tanskan rahat olisivat olleet näihin aikoihin kierrossa hieman pidempään, kun taas liivinmaalaiset rahat ovat aika lyhyeltä aikaväliltä. Aarre on kätketty aikana jolloin Olavinlinnassa elettiin hyvin aktiivista kautta. Juuri näihin aikoihin linnasta oli tullut uuden linnaläänin ja voutikunnan keskus, siellä alkoivat isot uudistustyöt ja 1555 puhkesi sota, jota johdettiin Olavinlinnasta. On mahdotonta tietää, miksi tämä aarre kätkettiin linnan alueelle, mutta kyseessä ovat saattaneet olla vaikkapa juuri kerätyt verorahat, jotka on haluttu piilottaa ahneilta katseilta. Linna ja sen rahat Olavinlinnan raha-aineisto ei sisällä suuria yllätyksiä eikä poikkeuksia. Rahat kuvastavat hyvin linnan eri käyttövaiheita ja tuovat näin hieman lisää tietoa meille elämästä linnassa. Kuten muiden linnojen kohdalla voinemme olla varmoja siitä, että linnan maahan päätyneet rahat edustavat vain hyvin pientä murto-osaa niistä rahamääristä, joita oikeasti käsiteltiin linnassa. Suurin osa rahoista on peräisin linnanpihan täytemaakerroksista, joten kuka tietää mitä aarteita itse linnasta voisi vielä löytyä. Vaikka linnan löytöaineisto koostuu ainoastaan 48
noin 200 300 rahasta, se on huomattavasti isompi määrä kuin mitä yleisistä paikoista tavallisesti löytyy. Tämä kertoo aktiivisesta rahankäytöstä linnan alueella heti keskiajan lopulta lähtien. Kuten aiemmin on todettu, linnan keskiaikainen aineisto kielii vilkkaista kontakteista Liivinmaalle ja baltialaisten rahojen yleisestä käytöstä 1500-luvun puoliväliin saakka. Usein kertymälöydöissä nähdään myös selkeä lasku löytöjen määrässä 1500-luvun alussa. Olavinlinnassa sellaista ei ole havaittavissa, mikä kertoo siitä, että kiristynyt rahapolitiikka Kustaa Vaasan aikana ei vaikuttanut linnassa, joka oli keskellä kukoistuskauttansa. Hieman yllättävää sen sijaan on venäläisten rahojen puuttuminen vanhemmassa aineistossa. Olisi voinut kuvitella, että niin lähellä itärajaa sijaitsevassa linnassa olisi myös käsitelty pieniä tipparahoja, jotka ovat Itä-Suomen löydöissä suhteellisen yleisiä Iivana IV:n ajalta alkaen. Löytöaineistossa niitä ei kuitenkaan ole, joten joko niitä ei ole yleisemmin käytetty linnassa tai sitten niiden puuttuminen johtuu huolimattomuudesta tutkimusten yhteydessä. Koska maata on ilmeisesti ainakin paikoitellen seulottu ja pieniä keskiaikaisia rahoja saatu talteen, jälkimmäinen vaihtoehto vaikuttaa vähemmän todennäköiseltä. Löytöjen määrän nousu Juhana III:n vähäarvoisten inflaatiorahojen ja Kristiina neljännesäyrien myötä ei poikkea muista kertymälöydöistä. Sen sijaan 1600-luvun lopun vähäinen aineisto liittyy selkeästi linnan degeneraatioon kyseisenä aikana. Massa-aineisto 1700-luvulta ei muuten poikkea muista kertymälöydöistä, mutta ruotsalaisten rahojen jyrkkä loppuminen kertoo linnan ja ympäröivien alueiden nopeasta sitomisesta Venäjän rahajärjestelmään. Olavinlinnan rahalöydöt osoittavat, että myös arkiset pienet rahat voivat tuoda meille lisää ymmärrystä linnan historiaan. Olavinlinnan rakentaminen ja sen historian vaiheet on toki dokumentoitu suhteellisen hyvin kirjallisissa lähteissä, mutta rahat kuvastavat historiaa konkreettisesti ja päästävät meidät hieman lähemmäs linnan arkista elämää. Lyhenteet, raportit ja kirjallisuus RK = Kansallismuseo, Rahakammio Eerikäinen, Liisa 1963: Eerikintornin ympäristö. Kaivauskertomus. Museoviraston arkisto. Gardberg, Carl Jacob 1993: Suomen keskiaikaiset linnat, Keuruu. Laamanen, Matti & Prusi, Hanna-Leena 2004: Olavinlinnan opaskirja, Museovirasto, Helsinki. Mikkola, Terhi 2012: The construction stages, research and the oldest restorations of Olavinlinna. Castella Maris Baltici X, Saarijärvi. Sinisalo, Antero 1975: Olavinlinna, Savonlinna. Sinisalo, Antero 1986: Olavinlinnan rakentamisvaiheet suuresta Pohjan sodasta nykypäiviin. Pyhän Olavin kilta. Rahoja näytteille linnoihin Museoviraston tiedotteen mukaan Suomen kansallismuseon ylläpitämien linnojen rahalöydöistä kertovia näyttelyitä ollaan uudistamassa lähivuosina. Hämeen linnan näyttely avataan uudistetussa muodossaan tammikuussa 2014. Sen toteuttamiseen osallistuvat Hämeen linnan lisäksi Kansallismuseon rahakammio sekä Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo. Olavinlinnan rahalöydöistä kertova näyttely on tarkoitus uusia vuosien 2014 15 aikana. 49
C. M. Fraehn ja islamilaisen numismatiikan varhaisvaiheet Suomessa Tuukka Talvio Eremitaašin numismaattinen osasto täytti viime syksynä 225 vuotta. Sen kunniaksi järjestettiin syyskuun viimeisellä viikolla konferenssi, jonka aiheena olivat islamilaiset rahat. Sain sinne kutsun, ilmeisesti Suomen kansallismuseon rahakammion edustajana, ilman että itämaiden numismatiikka mitenkään on omaa alaani. Minulla oli kuitenkin tarjottavana juhlakonferenssin teemaan hyvin sopiva aihe: C. M. Fraehn and the origins of Islamic numismatics in Finland. Niinpä minut sijoitettiin ensimmäiseksi puhujaksi, heti konferenssin avanneen pääjohtaja Mihail Piotrovskin jälkeen, ja minulla oli kunnia puhua Eremitaašin teatterissa, missä aamupäivän ensimmäinen sessio pidettiin. Giacomo Quarenghin 1780-luvulla piirtämä teatterisali (jossa kerran olen istunut seuraamassa kamarioopperaa) on tavattoman tyylikäs mutta ei oikein sopiva powerpoint-esityksen pitämiseen. Seuraavassa lyhyt yhteenveto esitelmäni sisällöstä. Suomen kansallinen numismaattinen kokoelma sai alkunsa Turun akatemian kokoelmana. Vuonna 1749 sille lahjoitettiin yksitoista itämaista rahaa viikinkiajan löydöistä. Ne olivat Ruotsin kuninkaallisen kokoelman dupletteja. Tunnetun saksalaissyntyisen, Venäjällä vaikuttaneen orientalistin C. M. Fraehnin (1782 1851) erään julkaisun ansiosta tiedämme, että itämaisia rahoja oli Turun akatemian kokoelmassa vuonna 1823 kaksikymmentä kappaletta. Ne menetettiin lähes kaikki vuoden 1827 palossa, jonka jälkeen yliopisto siirrettiin Helsinkiin. Fraehnin aloitteesta Pietarin tiedeakatemia lahjoitti Helsingin yliopistolle palossa menetettyjen rahojen tilalle 152 duplettia omasta kokoelmastaan. Ne olivat etupäässä Samanidi-dynastian ja Kultaisen Ordan aikaisia. Fraehn auttoi yliopistoa myös saamaan viisi hyvin suurta persialaista kultarahaa (yhteispainoltaan lähes kilon) sekä joukon pienempiä rahoja Persian 1828 maksamasta sotakorvauksesta. Lisäksi hän luetteloi pienen mutta erittäin merkittävän yliopistolle lahjoitetun viikinkiajan löydön Raudusta, sekä kenraali J. P. van Suchtelenin lahjoituksen vuodelta 1832. Gabriel Geitlin pitää 1862 ilmestyneessä teoksessaan Beskrifning öfver Kejserl. Alexanders- Universitetets i Finland Muhammedanska myntsamling Fraehniä Helsingin yliopiston itämaisten rahojen kokoelman perustajana. Mielenkiintoinen sattuma on, että Fraehnin postuumin kirjoituskokoelman (1855) alkukuvaksi tilattu muotokuva on helsinkiläisen litografin Frans Liewendalin tekemä. 50
Numismaattinen retki Tukholman ja Uppsalan kautta Maarianhaminaan Frida Ehrnsten Kansallismuseon rahakammio on hyvin viihtyisä paikka, mutta joskus on hyvä kurkistaa kolostaan ulos ja seurata mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu. Samalla tietämys karttuu ja tieteellinen verkosto kasvaa. Helmikuussa 2013 minulla oli Numismaattisen Yhdistyksen tuella mahdollisuus kasvattaa sekä omia että arkistomme tietoja. Matkan pääkohteena oli Maarianhamina ja Ahvenanmaan museon raha-aineiston tutkiminen, mutta matkan varrella ehdin myös piipahtamaan Tukholmassa ja Uppsalassa. Vietin viikonlopun Tukholman ympäristössä ja ensimmäisenä vierailukohteena oli Tumban ruukkimuseo. Se on Ruotsin Kunink. rahakabinetin erikoismuseo, jossa esitellään sekä tehtaan, paperin että setelien historiaa. Museosta löytyy myös pieni numismaattinen näyttely, jossa allekirjoittanut oppi että ruotsinkielen slangisana (stor) kova tulee Ruotsin 1700-luvun seteleistä, joissa suomen sana kova tarkoitti specietä eli metallirahaa, käytännössä hopeaa. Museo on pieni sympaattinen kokonaisuus, joskaan ei ehkä suuren yleisön suosiossa. Paikalle saapuessamme museon vastaanotossa melkein pelästyttiin, eikä muita kävijöitä vierailun aikana näkynyt. Ainakin saimme tutustua museoon rauhassa ja museon paperitekijä piti meille vielä yksityisesityksen paperin valmistuksesta. Seuraavana päivänä jatkoin Tukholmaan. Siellä vuorossa oli käynti Kunink. rahakabinetissa. Edellisestä vierailustani museossa ei ollut kovin pitkä aika, joten tällä kertaa tyydyin ainoastaan seuraamaan viikinkien jälkiä museossa. Museoon on nimittäin tehty reitti, jossa seurataan nimenomaan viikinkiaikaan liittyviä aiheita. Reitti alkaa sisääntuloaulasta, jossa on esillä sen päänähtävyys; Skedstadin aarre Öölannista. Tähän aarteeseen sisältyy esimerkiksi Skandinavian löytöjen joukossa ainutlaatuinen intialainen raha, hyvin harvinainen norjalainen raha ja lukuisia Sigtunassa lyötyjä rahoja. Seurassani museossa oli Eeva Jonsson, joka on toiminut asiantuntijana Skedstadin aarteen näyttelyvitriinin teossa, ja myös kirjoittanut aarteesta tietovihkosen, joka ilmestynee pian. Illan vietin Eeva ja Kenneth Jonssonin luona, keskustelemassa numismatiikan menneistä, nykyisistä ja tulevista asioista. Viikonlopun jälkeen oli maanantaina aikainen herätys ja lähtö kohti Uppsalaa. Siellä meitä oli asemalla vastassa Uppsalan yliopiston rahakammion 1:ste antikvarie Hendrik Mäkeler. Pienen kahvituokion jälkeen siirryimme itse rahakammioon, missä meille esiteltiin kokoelmaa ja pientä näyttelyä. Kokoelma sisältää noin 40 000 esinettä ja juontaa juurensa 1600-luvulle asti. Rahat ja mitalit ovat poikkeuksellisen hyvin säilyneitä, sillä ne ovat päätyneet museon kokoelmiin suurimmaksi osakseen suoraan keräilijöiltä. Koska kyseessä on pääasiassa systemaattinen kokoelma, esineet olivat myös suhteellisen hyvässä järjestyksessä, joskaan arkeologille systemaattinen kokoelma ei aina ole se läheisin. Kokoelma toimii kuitenkin hyvänä vertailuaineistona, ja Uppsalan rahakammion monien julkaisujen kautta myös tutkijat muualla pääsevät helposti hyödyntämään hienoja kokoelmia. Verkossa olevan kokoelmatietokannan kautta pääsee myös katsomaan yksittäisiä rahoja (http://www. coincabinet.uu.se/samlingar/). 51
Uppsalan jälkeen oli aika sanoa tällä kertaa hyvästit Ruotsille ja lähteä Ahvenanmaalle. Vietettyäni yön laivassa saavuin Maarianhaminaan aamulla ja suunnistin suoraan kohti Ahvenanmaan museota, jossa minut otettiin hyvin ystävällisesti vastaan. Museolla on ilmainen vierashuone vieraileville tutkijoille, ja sitä hyödynnetään sangen aktiivisesti. Aloitin työt heti ja siitä tuli hyvin intensiivinen työrupeama. Kolmen päivän aikana ehdin käydä läpi kaikki rahoihin liittyvät kokoelmaluettelot ja siirtää tiedot omiin luetteloihini, valokuvata kokoelmien 900 keskiaikaista rahaa ja tutustua kokoelmahallintaan yleisesti. Omista tutkimusintresseistä johtuen keskityin erityisesti Ahvenanmaan kirkkolöytöihin. Jäin vierailun jälkeen suureen kiitollisuudenvelkaan Rudolf Gustavssonille, joka kolmen päivän aikana kokosi ja skannasi minulle kaikki kirkkoihin liittyvät tutkimusraportit ja auttoi minua kaikin puolin työskentelyssä kokoelmien kanssa. Ehdin myös vilkaista Ahvenanmaan museon perusnäyttelyä, joka oli viimeisiä päiviä auki, sillä museo suljettiin perusnäyttelyn uudistamista varten 1.3.2013. Se avataan uudestaan vasta vuoden 2014 lopussa. Vanha perusnäyttely oli säilynyt pitkälti samassa asussa 1980-luvun alusta lähtien, ja museossa puhuttiinkin siitä, miten korkea aika oli vihdoin uudistaa se. Omissa silmissäni perusnäyttelyssä oli kuitenkin paljon hyvää, ja verrattuna moneen museoon Manner-Suomessa se vaikutti jopa modernilta. Nyt pitää kuitenkin odottaa uutta näyttelyä ja lähteä Ahvenanmaalle uudestaan kahden vuoden päästä katsomaan, mitä siellä on keksitty. Matka oli kaiken puolin onnistunut ja palasin takaisin töihin uuden aineiston ja uusien ideoiden kanssa. Tiedot Ahvenanmaan rahalöydöistä liitän rahakammion topografiseen arkistoon, jossa ne ovat myös muiden saavutettavissa. THE FINNISH NUMISMATIC JOURNAL In this issue: Frida Ehrnsten discusses the coin finds from the Olavinlinna (Olofsborg) castle, a late fifteenth-century stronghold in eastern Finland. The finds are relatively unremarkable, with the exception of the Eerikintorni (St Eric s tower) hoard consisting of 73 coins. Only 18 of them are Swedish and 2 Danish, the rest being Livonian, mostly from Tallinn (28, 2 of them apparently false), Tartu (18), Riga (4) and Cesis (1). Two coins are Lithuanian. The terminus post quem of the hoard is 1528. Tuukka Talvio s report from the conference Two centuries of Islamic numismatics in Russia, held at the Hermitage museum in September 2012, includes a summary of his own paper C.M. Fraehn and the origins of Islamic numismatics in Finland. 52
386 27.04.2013. H U U T O K A U P P A Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. järjestää huutokaupan lauantaina 27. päivänä huhtikuuta 2013 klo 12.00 Balderin salissa, Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki. Huutokauppakohteet ovat nähtävänä klo 10.30 alkaen. Kahvio on auki tilaisuuden aikana. A U K T I O N Numismatiska Föreningen i Finland håller auktion lördagen, den 27 april 2013 kl.12.00 i Balders sal, Alexandersgatan 12 A, Helsingfors. Objekten finns till påseende från kl. 10.30. Kaféet är öppet. A U C T I O N The auction of the Finnish Numismatic Society will be held on saturday the 27th of April 2013 The auction will start at 12 o`clock precisely at address Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki The items are displayed for inspection from 10.30 am. Café will be open during the auction А У К Ц И О Н Аукцион Нумизматического Общества 27-ого апреля 2013 г. начнётся в 12 часов. Адрес Aleksanterinkatu 12 A, Xельсинки. Для просмотра лотов зал аукциона открoется в 10.30. Кафе работает во время аукциона T E R V E T U L O A V Ä L K O M M E N W E L C O M E Д О Б Р О П О Ж А Л О В А Т Ь
Huutokauppa Auction 385. - 09.02.2013 Saavutetut hinnat Prices realized 1 210 51 310 101 240 151 440 201 210 251 220 301 2350 351 290 2 90 52 320 102 1400 152 480 202 225 252 220 302 880 352 310 3 90 53 1550 103 270 153 1200 203 235 253 220 303 0 353 270 4 0 54 320 104 2300 154 320 204 235 254 220 304 940 354 270 5 255 55 145 105 390 155 180 205 235 255 640 305 390 355 1050 6 65 56 150 106 180 156 180 206 1100 256 260 306 660 356 280 7 65 57 1450 107 80 157 175 207 235 257 170 307 630 357 275 8 125 58 220 108 260 158 180 208 210 258 135 308 0 358 250 9 50 59 50 109 3100 159 430 209 210 259 255 309 410 359 1100 10 100 60 45 110 230 160 230 210 520 260 260 310 20 360 260 11 60 61 30 111 330 161 2500 211 660 261 540 311 90 361 270 12 55 62 80 112 180 162 100 212 680 262 560 312 0 362 285 13 110 63 5400 113 650 163 640 213 660 263 210 313 40 363 260 14 170 64 1500 114 300 164 115 214 660 264 220 314 20 364 760 15 95 65 450 115 200 165 7000 215 280 265 85 315 30 365 270 16 70 66 1550 116 410 166 1600 216 265 266 80 316 50 366 250 17 90 67 0 117 350 167 780 217 400 267 950 317 55 367 760 18 180 68 25000 118 200 168 20500 218 600 268 130 318 85 368 260 19 50 69 210 119 230 169 330 219 480 269 85 319 150 369 250 20 70 70 1100 120 180 170 280 220 335 270 230 320 25 370 1000 21 50 71 700 121 1450 171 660 221 460 271 1150 321 0 371 0 22 160 72 360 122 800 172 280 222 410 272 560 322 410 372 0 23 85 73 160 123 700 173 360 223 335 273 200 323 75 373 800 24 38 74 1500 124 320 174 840 224 440 274 150 324 350 374 800 25 40 75 540 125 620 175 180 225 370 275 275 325 40 375 920 26 240 76 370 126 110 176 330 226 490 276 280 326 0 376 720 27 40 77 300 127 2200 177 310 227 500 277 290 327 0 377 270 28 60 78 2300 128 95 178 220 228 130 278 190 328 940 378 250 29 75 79 145 129 150 179 200 229 380 279 170 329 100 379 210 30 0 80 300 130 230 180 170 230 360 280 520 330 0 380 350 31 0 81 165 131 0 181 620 231 380 281 260 331 30 381 360 32 28 82 400 132 100 182 170 232 360 282 60 332 0 382 390 33 0 83 95 133 100 183 50 233 380 283 70 333 15 383 350 34 0 84 100 134 100 184 580 234 370 284 80 334 120 384 350 35 0 85 140 135 160 185 50 235 380 285 70 335 50 385 560 36 40 86 50 136 150 186 270 236 800 286 75 336 0 386 380 37 0 87 2100 137 60 187 560 237 120 287 125 337 25 387 350 38 25 88 320 138 210 188 350 238 470 288 30 338 20 388 350 39 25 89 1050 139 100 189 440 239 560 289 150 339 50 389 380 40 30 90 800 140 145 190 230 240 210 290 150 340 240 390 380 41 105 91 1250 141 75 191 560 241 210 291 260 341 145 391 290 42 660 92 210 142 370 192 260 242 50 292 65 342 40 392 370 43 470 93 700 143 240 193 290 243 230 293 65 343 40 393 220 44 860 94 320 144 450 194 145 244 560 294 45 344 120 394 0 45 460 95 170 145 320 195 115 245 260 295 170 345 100 395 0 46 120 96 210 146 1600 196 600 246 205 296 45 346 380 396 0 47 320 97 80 147 1550 197 320 247 320 297 130 347 90 397 510 48 310 98 160 148 1400 198 230 248 295 298 160 348 25 398 540 49 310 99 170 149 720 199 230 249 235 299 75 349 85 399 250 50 1600 100 200 150 140 200 210 250 230 300 4400 350 110 400 260
Huutokauppa Auction 385. - 09.02.2013 Saavutetut hinnat Prices realized 401 250 451 1000 501 120 551 105 601 1200 651 140 701 751 402 270 452 155 502 240 552 140 602 0 652 170 702 752 403 440 453 350 503 65 553 55 603 530 653 100 703 753 404 440 454 410 504 1100 554 185 604 150 654 165 704 754 405 530 455 160 505 45 555 270 605 0 655 230 705 755 406 520 456 270 506 250 556 210 606 310 656 160 706 756 407 510 457 220 507 240 557 1550 607 960 657 290 707 757 408 530 458 260 508 300 558 2550 608 710 658 115 708 758 409 40 459 90 509 1350 559 82 609 910 659 120 709 759 410 100 460 85 510 125 560 470 610 600 660 70 710 760 411 270 461 75 511 380 561 420 611 250 661 130 711 761 412 260 462 115 512 450 562 250 612 2050 662 35 712 762 413 270 463 95 513 230 563 100 613 5600 663 70 713 763 414 270 464 800 514 220 564 130 614 55 664 55 714 764 415 280 465 10000 515 180 565 410 615 260 665 55 715 765 416 290 466 140 516 710 566 680 616 260 666 75 716 766 417 300 467 120 517 105 567 250 617 200 667 xxx 717 767 418 680 468 70 518 105 568 70 618 220 668 718 768 419 180 469 60 519 90 569 100 619 0 669 719 769 420 6100 470 175 520 110 570 75 620 190 670 720 770 421 1950 471 45 521 240 571 155 621 175 671 721 771 422 0 472 400 522 310 572 120 622 190 672 722 772 423 1300 473 40 523 270 573 860 623 160 673 723 773 424 100 474 250 524 65 574 280 624 810 674 724 774 425 260 475 240 525 200 575 270 625 190 675 725 775 426 90 476 240 526 200 576 530 626 30 676 726 776 427 210 477 230 527 200 577 230 627 0 677 727 777 428 120 478 240 528 720 578 300 628 25 678 728 778 429 0 479 230 529 340 579 230 629 15 679 729 779 430 340 480 65 530 900 580 300 630 40 680 730 780 431 145 481 125 531 195 581 290 631 20 681 731 781 432 145 482 145 532 140 582 75 632 65 682 732 782 433 230 483 120 533 410 583 340 633 30 683 733 783 434 80 484 420 534 210 584 3150 634 30 684 734 784 435 620 485 210 535 95 585 940 635 45 685 735 785 436 170 486 125 536 140 586 450 636 35 686 736 786 437 70 487 190 537 75 587 550 637 25 687 737 787 438 1600 488 140 538 45 588 650 638 20 688 738 788 438 330 489 320 539 80 589 125 639 25 689 739 789 439 85 490 125 540 125 590 500 640 230 690 740 790 441 70 491 160 541 165 591 510 641 700 691 741 791 442 7300 492 210 542 65 592 280 642 0 692 742 792 443 65 493 170 543 440 593 0 643 50 693 743 793 444 165 494 90 544 280 594 210 644 100 694 744 794 445 170 495 360 545 280 595 1220 645 190 695 745 795 446 320 496 185 546 220 596 2000 646 25 696 746 796 447 330 497 75 547 45 597 250 647 160 697 747 797 448 155 498 270 548 75 598 175 648 100 698 748 798 449 155 499 230 549 105 599 0 649 155 699 749 799 450 1650 500 170 550 85 600 140 650 0 700 750 800
Matinmarkka Oy 69
70
Ostamme kultakolikoita www.kultakolikko.fi puh. 010 2313020, 050-5050162 Ostamme juhlarahoja www.juhlaraha.eu puh. 050-5050162 71