Ranska opettaa. Teksi & kuvat Anu Toivonen

Samankaltaiset tiedostot
Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Itämeren kala elintarvikkeena

Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin. Kankainen ja Jari Setälä. Loppuseminaari Viikki

Lataa Vesiviljely - Juhani Niinimäki. Lataa

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Kalankasvatuksen tuotantopaikat merellä

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2016. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2017

Rahoitustuen suunta Lyhytaikaisen luottojen korkojen % tukeminen Investointiluottojen korkojen %- tukeminen

CASE BENELLA INNOTORI

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)

VESIVILJELYLLÄ KOTIMAISTA KALAA RUOKAPÖYTIIN Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto Pasi Korvonen

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi)

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.

Kalataudit vuonna 2017

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0102(NLE)

Suojellaan yhdessä meriämme!

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

TAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28)

Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Vaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma. Marie Nevoux, INRA, UMR Ecology and Ecosystem Health Tornionjoki Valley, June 2019

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Itämeri pähkinänkuoressa

Tuloksia vesihomekyselystä

ERASMUS KOULUISSA Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Poikasmateriaalin tuotanto perustuen jalostusprosessin ja kasvatusteknologian yhdistelyyn

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

KALASTUS JA VESIVILJELYTUOTTEIDEN JÄLJITETTÄVYYSSÄÄNNÖT YHTEISESSÄ KALASTUSPOLITIIKASSA. Maija Mela Kala ja riistaosasto MMM 25.1.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous

määrittelemässä alueessa? Laske alueen kärkipisteiden koordinaatit. Piirrä kuvio.

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet

Istutussuositus. Kuha

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

ASC ONKO SUOMESSA KOHTA SERTIFIOITUA KIRJOLOHTA? Riitta Myyrä Oy WAI Consulting Ltd

IHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö

Kalanviljelyn ja -kaupan kansainväliset kehityssuunnat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Jari Setälä Asmo Honkanen. Murmansk

Vesijärvestä Sargassomerelle

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Ajankohtaiset kuulumiset

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

UNELMA Uusi viljelylaji nelmasta

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Pohjanlahden lohikantojen tila

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit

1.3 Prosenttilaskuja. pa b = 100

Kalankasvatuksen olosuhdekatsaus Luonnonvarakeskus Markus Kankainen, Unto Eskelinen, Jari Setälä Jari Niukko, Kaija Saarni

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Monimutkaistuneet vuorovaikutukset -> katse yhteiseloa tukeviin hallintamalleihin

Kala-alan koulutuspäivä Alkutuotantoa, elintarvikehuoneistotoimintaa vai hyväksytty laitos?

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry

Puula-forum Kalevi Puukko

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Tuoteluettelo Tuoteluettelo ladattavissa myös kalaneuvos.fi/horeca 1/2019

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Transkriptio:

Teksi & kuvat Anu Toivonen Ranska opettaa Kahdeksan suomalaista kala-alan asiantuntijaa matkasi heinäkuun helteillä Kalamiehet ry:n järjestämällä matkalla selvittämään, millaista vesiviljelyä ja alan tutkimusta löytyy yhdestä EU:n suurimmista jäsenmaista, Ranskasta Matkan oppaana ja isäntänä paikan päällä toimi Ranskan kalatalousoppilaitoksen LECTA:n (kuva ylh.) opettaja Philippe Cadet. Suomalaisseurueesta löytyi osaamista moneen lähtöön. Sami Kurenniemi Kalatalouden Keskusliitossa toimii neuvonantajana yhdessä luonnonravintolammikkokasvattaja Kalevi Hämäläisen kanssa. Eero Hakala edusti Kalatalouden keskusliittoa Pro Agrian puolelta. Martti Jantunen on pitkäaikainen ja aktiivinen kala-alan talkoomies Etelä-Saimaalta. Jari Leskinen toimii Euroopan komission kalapääosastolla (DG Mare) päätehtävänään Välimeren tonnikalan kalastuksen seuranta. Mukana matkalla oli myös Jarin vaimo, Sari Leskinen, joka osoittautui hyväksi ranskankielen taituriksi. Hänen avustuksella pääsimme monessa paikassa kuulemaan asioista pintaa syvemmältä. Uudenmaan ELY-keskuksesta matkalla oli mukana Petri Savola. Matkapäällikkönä toimi Anu Toivonen Suomen Kalankasvattajaliitosta. Matka toteutettiin Kalamiehet ry:n toimesta ja avustusta matkan rahoitukseen saimme Kalatalouden- ja merenkulun koulutussäätiöltä ja Suomen Kalankasvattajaliitolta. Huippututkimusta pangasiuksesta ja tilapiasta Matkan aikana meillä oli etuoikeus vierailla maan kahdessa huippuluokan tutkimuslaitoksessa CIRAD :sa (Research institute in agronomy vier. kuva) ja IFREMER :sä (French Research Institute for Exploitation of the Sea). CIRAD on keskittynyt tutkimaan vaihtoehtoisia toimeentulomahdollisuuksia (kalankasvatusta) kehitysyhteistyömaissa kuten Afrikassa, Vietnamissa ja Thaimaassa. Tutkimuksen kohteena ovat kestävä kalankasvatus ja etenkin trooppiset kalalajit, joita voi kasvattaa ilman pellettiruokintaa. Eräs CIRAD:in menestyksekkäimmistä projekteista on ollut pangasiuksen viljelytaidon vieminen Vietnamiin. Vieraillessamme CIRAD:ssa heillä oli tutkimuksen kohteena tilapia. Heidän tavoitteena on löytää lähes 300 eri alalajin joukosta sellainen, joka sopisi viljelyyn.

Tilapiasta ollaan kiinnostuneita, sillä se kestää hyvin korkeita lämpötiloja, se on vastustuskykyinen useille taudeille ja kasvatustiheydet voivat olla suuria. Suuri ongelma tilapian kasvatuksessa on se, että naaraita ja uroksia on hyvin vaikeaa erottaa toisistaan. Lisäksi laji tulee sukukypsäksi noin kolmen kuukauden ikäisenä, jolloin sekaparviin syntyy hyvin erikokoisia kaloja. Toisaalta tilapia viihtyy tiheissä parvissa, jolloin reviiritaistelut vähenevät. Sinilevätonnikalaa kiertovesilaitoksiin IFREMER:sä meillä oli ainutlaatuinen tilaisuus seurata juuri Etelä-Atlantilta saapuneiden 14 miljoonan sinievätonnikalan (Thunnus thynnus) uiskentelua altaissa. Tosin ne olivat niin pieniä, ettei niitä tahtonut paljain silmin nähdä. Laitoksella oli meneillään projekti, joka tutki kiertovesilaitoksessa kasvatettavien sinievätonnikalojen laitosvaatimuksia projektijohtaja Denis Covesin johdolla. Ennen sinievätonnikalojen saapumista he olivat jo kasvattaneet Bonitotonnikalojen sukuun kuuluvia poikasia 2 gramman kokoiseksi (kuva oikella). Jo tämä saavutus oli heille läpimurto. Sinievätonnikalaa kasvatetaan myös Japanissa, jossa on jo kolmas laitosoloissa kasvanut sukupolvi kasvussa. Euroopassa ei vielä kiertovesilaitoksessa kasvateta sinievätonnikalaa. Tutkijat ovat kiinnostuneita lajista, sillä se on vahvasti ylikalastettu ja taloudellisesti hyvin tärkeä. Tonnikalojen kalastusta säätelee kansainvälinen kalastusorganisaatio ICCAT (The International Commission for the Conservation of Atlantic Tunas). EU on yksi ICCAT:in 48:sta jäsenestä. Tärkeimmän lajin, sinievätonnikalan kalastus on tiukasti säädeltyä. Kuorenuotalla kalaa kassiin Merkittävin pyyntimuoto on kurenuottakalastus, joka on sallittu ainoastaan yhden kuukauden ajan vuodessa. Tämä aika ajoittuu Välimerellä juuri kutuaikaan toukokesäkuulle. Kalat pyydetään elävänä nuottaamalla, minkä jälkeen ne siirretään kasseihin kasvamaan. Kassit hinataan hyvin varovasti rannikon kasvatuspaikoille sukeltajan seuratessa kalojen käyttäytymistä. Kasvatuspaikkoja Espanjassa ja Italiassa on kaksi, Maltalla neljä ja Kreikassa yksi. Koko EU:n alueella vuonna 2011 kalastettu saalis oli 2 456 tonnia. Koko kalastuskiintiö vuonna 2011 oli 12 900 tonnia. Keskimäärin tonnikalasta maksetaan markkinoilla 30 euroa kilolta, mutta varsinkin Japanin markkinoilla sinievätonnikaloista saatetaan maksaa huikeita summia. Esimerkiksi tammikuussa 2011 Japanin Tsukijin kalatorilla myytiin yksi 342 kg sinievätonnikala hintaan 300 000 euroa, mikä teki kilohinnaksi jo huiman 900 euroa. Vesiviljelyä pyhällä vedellä Yksi vierailukohteemme oli LECTA de La Lozère Site Louis Paste:n koulu La Canourguen kaupungissa. Koulussa on mahdollisuus opiskella vesiviljelyä, vesihuoltoa ja

muuta vesiensuojelua. Tällä hetkellä koulu on kiinnostunut Suomen kanssa tehtävästä yhteistyöstä muun muassa maatalouden vesistökuormitukseen tähtäävissä projekteissa. Kansainvälinen yhteistyö on koulun yksi peruskivistä. Koululla on opiskelijoita ja opettajia Erasmus- ja Leonardo- vaihto-ohjelmien kautta. Suomen oppilaitosten kanssa on tehty yhteistyötä mm. LIVIA:n (ent. Paraisten kalatalousoppilaitos) ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. LECTA:n kalanviljelylaitos sijaitsee vuoristossa noin kilometrin korkeudella merenpinnassa. Oppilaitoksella on kalankasvatuslaitos, joka saa vetensä pyhästä lähteestä. Kerrotaan, että aikoinaan eräs kirkollismies mieltyi lähteeseen ja sen sijaintiin niin kovin, että pysähtyi aina matkoillaan sen äärelle rukoilemaan. Rukoillessaan tämä kirkollismies myös siunasi lähteen. Myöhemmin paikalle rakennettiin kappeli rukoushetkiä varten. Uimareista ongelma Lähde on varsin riittoisa (kuva vasemmalla) ja tuottaa vettä ympäri vuoden lähes 25 litraa sekunnissa ja lämpötila pysyy noin kymmenessä asteessa. Koska lähde on kuuluisa ja vesi pyhää, uskotaan sen myös parantavan tauteja ja sairauksia. Toisinaan lähteellä vierailevat innostuvat uimaan lähteessä, mikä tuottaa ongelmia kalanviljelylaitokselle. Uimarit saavat lähteen pohjassa olevat pienet hiukkaset liikkeelle. Toisinaan ne kulkeutuvat laitokselle asti, missä ne tukkivat laitoksella suodattimia ja kulkeutuvat pahimmillaan kalojen kiduksiin asti. Lähteen luona sijaitseva kappeli on museoviraston suojelema. Siitä puolestaan koituu ongelmia laitoksella tehtäviin saneeraus- ja rakentamistoimiin. Kaikki toteutettavat muutostyöt puolen kilometrin säteellä kappelista tarvitsevat erikoisluvan. Kalanviljelylaitoksen käyttämän veden erikoinen historia on käytetty loistavasti markkinoinnissa hyödyksi. Koulu mainostaa pyhällä vedellä kasvatettua kalaa ja tuotelogossa on kuvattuna tämä pyhä kappeli. Kirjolohi, tärkein kala Ranskassa Matkan aikana Ranskan vesiviljelyn painopistealueista alkoi kirkastua. Ranskan tärkein viljelty kalalaji on kirjolohi (Oncorhynchus mykiss), jota on kasvatettu 1950-luvulta saakka etenkin sisämaassa. Makeanveden kalanviljelyyrityksiä on 461. Ne työllistivät vuoden 2007 tilastojen mukaan täysipäiväisesti 1430 henkilöä. Ranskassa kirjolohi kasvaa noin 300 gramman annoskokoon optimaalisissa kasvuoloissa 14 kuukaudessa.

Ranskassa kalankasvattajalle maksetaan annoskoon kalasta noin 1,15 euroa kalalta, jolloin verottomaksi kilohinnaksi tulee 4-5 euroa kilolta. Suuremmasta noin 1,2 kilon kalasta maksetaan noin 8 euroa kilolta ilman arvonlisäveroa. Vuonna 2007 kirjolohta ja taimenta (Salmo trutta m. fario) kasvatettiin 31 000 tonnia, karppeja ja muita lajeja 8 400 tonnia. Kirjolohen kokonaiskasvatusmäärästä 80 % kasvatettiin ruokakalaksi, onkilammikoihin kasvatettiin 12 % ja 7 % käytettiin istutuksiin. Makean veden kalankasvatuksen arvo vuonna 2007 oli 109 miljoonaa euroa. Merialueella on 50 yritystä, jotka työllistävät täysipäiväisesti 650 henkilöä. Merellä kalanviljely aloitettiin parikymmentä vuotta sisämaata myöhemmin, eli 1970-luvulla. Meressä kasvatetaan etenkin meribassia (Dicentrarchus labrax) ja kultaotsa-ahventa (Sparus aurata). Kasvatusmäärä vuonna 2007 oli 6 100 tonnia ja arvo oli 45 miljoonaa euroa. Osterit tärkein vesiviljelytuote Osterit ovat ranskalaisen kulinarismin ylpeys ja tärkein vesiviljelytuote sinisimpukoiden ohella. Osterinkasvatukseen tutustuimme Etelä-Ranskassa toimivalla Medi Thaun laitoksella. Medi Thau on yksi alan menestyneimmistä. Medi Thau kasvattaa, jalostaa ja myy vaaleanpunaisia ostereita ranskalaisille huippuravintoloille. Tämä erikoislaatuinen osteri kasvaa laguunissa, jossa keinotekoisesti jäljitellään vuorovesi-ilmiötä. Luontaisesti vuorovesi-ilmiötä ei Välimerellä esiinny. Medi Thaussa on kehitetty eräänlainen osterihissi, mikä on tietokoneohjattu ja saa energiansa aurinkopaneeleista. Hissi nostaa kasvatettavat osterit veden pinnan yläpuolelle vuorovettä jäljitellen, mikä parantaa ostereiden laatua. Myös lihan määrä on suurempi ja ostereista tulee kauniita, väritykseltään vaaleanpunaisia. Ostereiden ulkonäkö on hyvin tärkeää, sillä nämä tuotteet myydään vaativille asiakkaille. Medi Thaussa meille kerrottiin, kuinka Ranskan tärkeimmät viljeltävät osteritlajit ovat Tyynenmerenosteri (Crassostrea gigas) ja osteri (Ostrea edulis). Ostereita viljeltiin 113 tonnia vuonna 2007 ja niiden arvo oli 258 miljoonaa euroa. Kaikkiaan osterinkasvatusyrityksiä on 3160 ja ne työllistivät täysipäiväisesti 9100 henkilöä. Osterinviljelijät ovat hyvin järjestäytyneitä ja heillä on oma kasvattajajärjestö, joka poliittisesti vahvasti ajaa kasvattajien etuja. Virus vainoaa ostereita Viime aikoina ala on kohdannut huomattavia tuotanto-ongelmia. Suurimman vitsauksen aiheuttaa tyynenmerenostereilla esiintyvä herpesvirus. Viruksen esiintyminen saattaa nostaa kuolleisuuden jopa 75 prosenttiin. Viruksen aiheuttama korkea kuolleisuus johtuu siitä, että osterit eivät ole resistenssejä virukselle. Tämä taas johtuu siitä, että aikoinaan Japanista Ranskaan tuotiin pieni osteripopulaatio, mikä on pohjana nykyiselle massiiviselle osterituotannolle. Japania

kohdanneen tsunamin takia ei osterikantaa ole saatu uudistettua, sillä kaikki Japanissa viljeltävät osterit menevät paikallisille tuottajille. Lisäksi koko ostereiden pienpoikastuotanto Ranskassa tapahtuu ainoastaan Atlantin alueella. Varsinkin Etelä-Ranskan ongelmana on lisäksi viljelyalueiden saastuneisuus. Ostereiden viljely tapahtuu pääsääntöisesti laguuneissa. Laguunien vesi on usein hyvin saastunutta johtuen satamista ja mereen johdettavista jätevesistä. Kekseliäät ranskalaiset ovat kuitenkin kehittäneet menetelmän, minkä ansioista osterit saadaan puhdistettua ennen myyntiä. Ennen myyntiä ostereita säilytetään 48 tuntia puhtaassa vedessä. Käsittelyn jälkeen myrkkyjäämät ovat laskeneet, jolloin ostereita ja sinisimpukoita on turvallista syödä. Ranska opettaa Kaiken kaikkiaan voimme todeta, että siinä missä Suomi painii vesiviljelyn kapasiteettiongelmien, alan ammattikunnan vanhenemisen ja uuden sukupolven rekrytointiongelmien kanssa, on myös Ranska matkalla nähdyn ja koetun perusteella samassa veneessä.