HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 77 KESKIMÄÄRÄINEN RANKING-SIJOITUS
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 2 SAATTEEKSI Katsaus vuoteen 2014 on yliopiston vuosiraportti, joka on tarkoitettu sekä sisäiseen että ulkoiseen käyttöön. Sen tehtävänä on viestiä yliopiston toiminnan tuloksista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Vuoden 2014 katsaus keskittyy strategian ja tavoiteohjelman tavoitteiden toteutumisesta raportointiin. Vuosikatsaus pohjautuu vuosiraportointiin, BDO Audiatorin tiedekunnista ja erillisistä laitoksista keräämään aineistoon strategian toteutumisesta sekä tietojärjestelmistä koottuun indikaattoritietoon. Katsauksen laadinnasta on vastannut vuosiraportointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimii laatupäällikkö Aimo Virtanen (Suunnittelu ja laadunvarmistus) ja jäseninä hallintopäällikkö Kaisa Ala (Tila- ja kiinteistökeskus), projektisuunnittelija Sanni Holm (Opetuksen toimiala), kehittämispäällikkö Kari Huittinen (Yleishallinto), pääsuunnittelija Markku Javanainen (Suunnittelu ja laadunvarmistus), alumnikoordinaattori Tuomo Kauha (Viestintä ja yhteiskuntasuhteet), tiedottaja Tiina Palomäki (Viestintä ja yhteiskuntasuhteet), suunnittelija Antti Moilanen (Suunnittelu ja laadunvarmistus), suunnittelija Annamari Puhakka (Suunnittelu ja laadunvarmistus), tiedottaja Kati Salmivaara (Kvestuuri), tutkimushallinnon päällikkö Sipo Vanhanen (Tutkimuksen toimiala) ja henkilöstöasiantuntija Jussi Vasanen (Henkilöstö- ja lakiasiat). Vuosikatsauksen lisäksi Helsingin yliopisto julkaisee toiminnastaan virallisen tilinpäätöksen sekä Helsingin yliopiston rahastojen tilinpäätöksen. Tiedekunnat ja laitokset julkaisevat omia vuosikertomuksia. Näihin voi tutustua osoitteessa www.helsinki.fi. Rehtorin kansliassa 25.3.2015 Vuosiraportointiryhmä
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 3 SISÄLLYS MAAILMAN PARHAAKSI------------------------------------------------------------------------------------------ 5 STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN---------------------------------------------- 6 KUULUU MAAILMAN 50 PARHAAN YLIOPISTON JOUKKOON ------------------------ 6 RANKINGIT------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 6 LAADUNHALLINTA JA LAATUJÄRJESTELMÄN AUDITOINTI----------------------------------------------------------- 7 Laboratorioiden laatuhanke------------------------------------------------------------------------------------------- 7 KANSAINVÄLISEN TASON TUTKIMUS- JA OPETUSINFRASTRUKTUURI---------------------------------------------- 7 HUIPPUTUTKIMUKSEN TUNNISTAMINEN JA TUKEMINEN-------------------------------------------------------------- 7 Tutkimuksen painoalat------------------------------------------------------------------------------------------------- 7 Panostukset strategisiin alueisiin------------------------------------------------------------------------------------- 8 Täydentävä tutkimusrahoitus----------------------------------------------------------------------------------------- 8 Keskeiset julkaisutulokset--------------------------------------------------------------------------------------------- 8 Tutkimusjulkaisujen kansainvälisen vaikuttavuuden arviointi------------------------------------------------------- 9 KANSAINVÄLISYYS JA MONIKIELISYYS NÄKYVÄKSI JA KUULUVAKSI --------------------------------------------- 10 Kansainvälinen henkilöstö-------------------------------------------------------------------------------------------- 10 Kansainväliset opiskelijat----------------------------------------------------------------------------------------------12 Kaksikielisyyden vahvistaminen matkalla toimivaan monikielisyyteen--------------------------------------------13 Kansainväliseen vaihtoon kannustaminen-------------------------------------------------------------------------- 14 AKTIIVINEN REKRYTOINTI PARHAAT OPISKELIJAT JA TYÖNTEKIJÄT --------------------------------------------- 14 Uni på väg--------------------------------------------------------------------------------------------------------------15 TOHTORIKOULUTUKSEN UUSI ORGANISAATIO ------------------------------------------------------------------------ 15 TUTKINTOJEN JA OPETUKSEN LAATU SEKÄ SITOUTUNEET OPISKELIJAT ----------------------------------------- 16 Kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinto-ohjelmien uudistaminen----------------------------------------------17 Opetusfilosofia ja eettiset periaatteet--------------------------------------------------------------------------------18 Parantaa opiskelijoiden mahdollisuutta suorittaa 55 opintopistettä-----------------------------------------------18 Digitaalinen opetus- ja oppimisympäristö---------------------------------------------------------------------------18 Kandipalaute vakiinnutti paikkansa yliopiston palautteen keruuvälineenä----------------------------------------19 KANTAA VASTUUNSA YHTEISKUNNALLISENA VAIKUTTAJANA--------------------19 TUTKIMUSTULOKSET JA OSAAMINEN YHTEISKUNNAN KÄYTTÖÖN-------------------------------------------------19 Tulosten hyödyntämisen tehostaminen ---------------------------------------------------------------------------- 20
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 4 Osaamisen siirrolle uudet toimintamallit ---------------------------------------------------------------------------- 20 Helsingin yliopisto näkyväksi kansainväliseksi vaikuttajaksi------------------------------------------------------- 20 OSALLISTAVA TOIMIJA VUOROVAIKUTUKSELLA RATKAISUIHIN ---------------------------------------------------21 Monitieteisten kohtaamisten edistäminen ---------------------------------------------------------------------------21 Opiskelijoiden valmentaminen työelämään--------------------------------------------------------------------------21 TÄRKEÄT YHTEISTYÖTAHOT YLIOPISTON VAIKUTUSPIIRIIN-----------------------------------------------------------21 Tunnistaa kansainväliset strategiset kumppaninsa------------------------------------------------------------------21 Tulokselliset kumppanuudet----------------------------------------------------------------------------------------- 22 Aktiiviset alumnit------------------------------------------------------------------------------------------------------ 22 ON INNOSTAVA JA HYVINVOIVA YHTEISÖ---------------------------------------------------------- 22 VUOROVAIKUTTEINEN JA YHTEISÖLLISYYTTÄ TUKEVA JOHTAMINEN--------------------------------------------- 22 Uudistunut opintoasiainneuvosto------------------------------------------------------------------------------------ 22 Kannustava johtaminen ja vuorovaikutuksen käytännöt---------------------------------------------------------- 23 Työ- ja opiskeluyhteisön hyvinvointi--------------------------------------------------------------------------------- 23 TOIMIVAT RAKENTEET JA SELKEÄT TOIMINTATAVAT------------------------------------------------------------------ 23 Tiedontuotanto-------------------------------------------------------------------------------------------------------- 23 Tiedekunta- ja erillislaitosrakenteen kehittäminen----------------------------------------------------------------- 23 HUOLELLINEN HENKILÖSTÖSUUNNITTELU----------------------------------------------------------------------------- 24 RAKENTAA TALOUTENSA KESTÄVÄLLE POHJALLE----------------------------------------- 25 JULKAISUTOIMINTA------------------------------------------------------------------------------------------------- 29 JULKAISUT OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISULUOKISSA JA SEURANTAKOHTEISSA------------ 29 Julkaisutulos yksiköittäin OKM:n seurantakohteissa--------------------------------------------------------------- 30 YHTEISJULKAISEMINEN--------------------------------------------------------------------------------------------------- 30 JULKAISUFOORUMILUOKITUKSET----------------------------------------------------------------------------------------31 PÄÄTIETEENALOJEN KÄRKILEHDET------------------------------------------------------------------------------------- 32 JULKAISUJEN KIELET------------------------------------------------------------------------------------------------------ 34 OPEN ACCESS -JULKAISEMINEN----------------------------------------------------------------------------------------- 35 HENKILÖSTÖKATSAUS-------------------------------------------------------------------------------------------- 36 HENKILÖSTÖRAKENTEEN KEHITYS-------------------------------------------------------------------------------------- 36 MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ------------------------------------------------------------------------------------------ 37 KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN------------------------------------------------------------------------------------------- 38 TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN-------------------------------------------------------------------------------------- 38 SAIRAUSPOISSAOLOT, TYÖTAPATURMAT JA TYÖTERVEYSHUOLTO------------------------------------------------ 38 ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN----------------------------------------------------------------------------------------------- 39 PALKKAKEHITYS JA TASA-ARVO---------------------------------------------------------------------------------------- 40 TILAT -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 42 TOIMITILOJEN OMISTUSSUHTEET---------------------------------------------------------------------------------------- 42 TILAT JA TILANKÄYTTÖ--------------------------------------------------------------------------------------------------- 42 HUONEISTOALA KAMPUKSITTAIN 2014--------------------------------------------------------------------------------- 44 TILAKUSTANNUKSET------------------------------------------------------------------------------------------------------ 45 RAKENTAMINEN, PERUSKORJAUS JA VARUSTAMINEN--------------------------------------------------------------- 46
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 5 MAAILMAN PARHAAKSI Rakennamme parempaa maailmaa ottamalla entistä merkittävämmän roolin globaalien ongelmien ratkaisemisessa. Monitieteinen opetuksemme ja tutkimuksemme tuottavat uutta osaamista koko yhteiskunnan hyödyksi. Tuore ajattelu ja luova vuorovaikutus auttavat meitä tavoitteessamme nousta maailman 50:n parhaan yliopiston joukkoon. (Helsingin yliopiston strategia 2013 2016) Yliopiston keskeinen arvo on pyrkimys totuuteen. Totuuden ja uuden tiedon etsintä on tutkimuksen ja opetuksen lähtökohta. Tieto on arvo sinänsä. Kriittisyys on tutkimusta harjoittavan, opettavan ja opiskelevan yliopistolaisen perusasenne ja perustana on vapaus, eli yliopiston autonomia. Muut arvot ovat luovuus, autonomia, sivistys ja hyvinvointi.
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 6 STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KUULUU MAAILMAN 50 PARHAAN YLIOPISTON JOUKKOON RANKINGIT Yleiskuva Helsingin yliopiston sijoituksesta maailman noin 17 000 yliopiston joukossa muodostuu eri menetelmiä ja arviointikriteerejä käyttävien rankingien avulla. Yliopiston asema maailman sadan parhaan tutkimusyliopiston joukossa on vakaa. Tutkimustoiminnan laajuuden ja vaikuttavuuden bibliometriseen analyysiin perustuvissa listauksissa yliopiston sijoitukset vuonna 2014 Taiwan 68. ja Shanghai 73. osoittavat, että yliopiston tutkimus on korkeaa kansainvälistä tasoa. QS- ja Times-listauksissa käytetään julkaisuanalyysien lisäksi subjektiivisia, tutkijoille ja asiantunti- Helsingin yliopiston sijoitukset kansainvälisissä rankingeissa 2010 2014 40 50 47 Taiwan 56 60 Sijoitus 70 80 72 74,0 75 66 Shanghai 73 74 Keskiarvo 78 80,0 79,0 64 69 76 77,3 67 68 73 77,8 QS 90 89 91 100 102 Times Higher E. 100 103 110 109 120 2010 2011 2012 2013 2014 Shanghai (ARWU) 72 74 73 76 73 QS 75 89 78 69 67 Times Higher E. (THE) 102 91 109 100 103 Taiwan 47 66 56 64 68 Keskiarvo 74,0 80,0 79,0 77,3 77,8
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 7 joille tehtäviä mainekyselyjä. Näissäkin yliopiston sijoitukset ovat hyviä QS 67. ja Times 103. Kaikkien neljän rankingin vuosikeskiarvo on parantunut kahtena viime vuonna. Vuonna 2014 keskiarvo oli 77. Maailman ei-englanninkielisten yliopistojen joukossa Helsingin yliopiston sijoitus oli 22. Koko Euroopassa sijoitus oli 25. Pohjoismaisista yliopistoista Helsingin yliopisto sijoittui vuonna 2014 Shanghain listalla sijalle 5, QS:ssa sijalle 3, Timesissa sijalle 4 ja Taiwanin listalla sijalle 4. Tarkasteltaessa rankingeja tarkemmin voidaan todeta useiden tieteenalojen yltävän maailmanlaajuisessa vertailussa selkeästi viidenkymmenen parhaan joukkoon. Puutteistaan huolimatta rankingit tulevat kansainvälisesti yhä tärkeämmiksi ja niitä käytetään nykyisin moniin sellaisiin asioihin, joihin niitä ei alun perin ole tarkoitettu. Yhteistyökumppaniksi valituksi tuleminen, eri maiden apurahaohjelmiin mukaan pääseminen ja tutkintojen suora tunnustaminen ovat esimerkkejä hyödyistä, joita yliopiston nykyiset hyvät sijoitukset sille antavat. LAADUNHALLINTA JA LAATUJÄRJESTELMÄN AUDITOINTI Yliopiston laatujärjestelmää terävöitettiin samalla, kun valmistautuminen kansainväliseen auditointiin eteni. Laatujärjestelmän kuvauksessa ja arvioinnissa keskeinen dokumentti on itsearviointiraportti, joka laadittiin suomeksi ja englanniksi. Yliopiston, tiedekuntien, laitosten ja erillisten laitosten toimintakäsikirjat toteutettiin osana yliopiston intranetiä Flammaa. Auditointiryhmän vierailu oli lokakuussa, jolloin ryhmä haastatteli lähes 200 yliopistolaista. Koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) Korkeakoulujen arviointijaos päätti 27.2.2015, että Helsingin yliopisto läpäisee auditoinnin. Auditointi on voimassa kuusi vuotta. Auditointiraportti julkistettiin maaliskuussa 2015. Raportti sisältää runsaasti käyttökelpoista palautetta, niin vahvuuksia ja hyviä käytäntöjä kuin kehittämiskohteitakin. LABORATORIOIDEN LAATUHANKE Yliopistossa aloitettiin laboratorioiden laadunhallinnan ja turvallisuuden kehittämishanke, jonka tavoitteena on kartoittaa, miten laboratorioiden toiminta ja niiden laadunhallinta on kuvattu. Tavoitteena on laatia keskeisille toiminnoille yhteiset ohjeet. Samassa yhteydessä käydään läpi laboratorioiden viranomaisluvat ja toiminnan vastaavuus lupavaatimuksiin. Hankkeen on määrä päättyä kesällä 2015. 200 YLIOPISTOLAISTA VASTASI AUDITOIJIEN KYSYMYKSIIN KANSAINVÄLISEN TASON TUTKIMUS- JA OPETUSINFRASTRUKTUURI Yliopiston infrastruktuurien kehittämistä jatkettiin tutkimusinfrastruktuuriohjelman mukaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Suomen Akatemian organisoima uusi kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta valmistui. Tiekartalle valituista 35 hankkeesta 21 on Helsingin yliopiston koordinoimia tai sellaisia, jossa se on kumppanina. Tutkimustietojärjestelmä TUHATin osaksi luotiin portaali, jonka avulla voi hakea yliopiston tutkimusinfrastruktuurit. Yliopisto menestyi hyvin Suomen Akatemian FIRI 2014 -tutkimusinfrastruktuurihaussa. Yliopisto on mukana yhdeksässä hankkeessa, joiden yhteinen rahoitus on 8 miljoonaa yhteensä 15 miljoonasta eurosta. HY:n osuus on 4 miljoonaa euroa. Syyskuussa järjestettiin ensimmäinen Helsingin yliopiston kansainvälisten ESFRI -tutkimusinfrastruktuurin (European Strategy Forum of Research Infrastructures) seminaari. Vuoden aikana laadittiin tutkimusdatapolitiikka, joka sisältää tutkimusdatan keräämistä, tallentamista, käyttöä ja hallintaa koskevat periaatteet. Tutkimusdatan hallintaan liittyviä prosesseja ja palveluita kehitetään yhdessä Helsingin yliopiston kirjaston, tietotekniikkakeskuksen ja keskushallinnon kanssa. HUIPPUTUTKIMUKSEN TUNNISTAMINEN JA TUKEMINEN TUTKIMUKSEN PAINOALAT Tutkimuksen painoalojen uudistamistyö alkoi syksyllä. Harvemmilla ja fokusoidummilla painoaloilla tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli toiminnan ohjauksessa ja resurssien jakamisessa. Hallitus päättää yliopiston uudet painoalat keväällä 2015.
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 8 PANOSTUKSET STRATEGISIIN ALUEISIIN Suomen Akatemian 29 huippuyksiköstä Helsingin yliopistossa koordinoidaan 15:tä yksikköä, lisäksi yliopisto on mukana viidessä muualla koordinoitavassa huippuyksikössä. Vuonna 2012 aloittaneet huippuyksiköt neuvottelivat syksyllä 2014 Suomen Akatemian kanssa toisesta 3-vuotiskaudestaan. Akatemian rahoituksen ja yliopiston omarahoitusosuuden lisäksi laitokset ja tiedekunnat tukevat huippuyksikköjään yhteensä neljällä miljoonalla eurolla. Rehtorin strateginen tuki tulee olemaan kokonaisuudessaan 5,1 miljoonaa kolmeksi vuodeksi, mikä merkitsee miljoonan euron lisäystä ensimmäiseen kolmivuotiskauteen verrattuna. Kaikilla yliopiston kampuksilla järjestettiin työpajoja ERC Starting Grant -hakijoille yliopiston menestyksen parantamiseksi kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen hauissa. Työpajoissa hakijat saivat tukea hakemusprosessiin kokeneemmilta tutkijoilta, toisiltaan ja tutkimusrahoituksen asiantuntijoilta. Marie Sklodowska-Curie -hakuneuvontaan panostettiin resursseja lisäämällä. TÄYDENTÄVÄ TUTKIMUSRAHOITUS Täydentävän tutkimusrahoituksen tuotot olivat noin 184 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2013 oli 5 prosenttia. Suurista rahoittajista eniten kasvoi EU:n puiteohjelmarahoitus, 11 prosenttia. Suomen Akatemian rahoitus kasvoi 9 prosenttia ja Tekes-rahoitus pieneni yhden prosentin. Viimeiset Euroopan unionin tutkimuksen 7. puiteohjelman hakutulokset saatiin vuonna 2014. Seitsenvuotisessa ohjelmassa rahoitettiin yhteensä 233 Helsingin yliopiston hanketta ja siitä saadut tuotot olivat yhteensä lähes 125 miljoonaa euroa. Yliopiston tutkijat osallistuivat aktiivisesti Euroopan unionin uuden tutkimuksen ja innovaatioiden tutkimusohjelman Horisontti 2020 -hakuihin. Hakemuksia lähetettiin 266, joista 30 hankkeelle on tähän mennessä myönnetty rahoitusta. Euroopan kiristyneestä taloustilanteesta ja puiteohjelmarahoituksen vähenemisestä johtuen Horisontti 2020 -ohjelman keskimääräiset onnistumisprosentit tulevat olemaan ainakin kahtena tulevana vuonna ennätyksellisen alhaisia. Tekes myönsi niin sanotun ison strategisen avauksen ympäristötieteiden laitoksen hankkeelle ADELE, autoimmune defence and living environment. Tekes nimitti Helsingin yliopistoon yhden FiDiProprosessorin (Peter Dendooven, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) ja Suomen Akatemia kaksi (Lorenza Mondada, humanistinen tiedekunta ja Hans Micklitz, oikeustieteellinen tiedekunta). Helsingin yliopiston menestyksestä Tekesin rahoitushauissa sekä Tekes-palveluista tehtiin analyysi vuosilta 2012 2014. Sen perusteella lähes puolet hylkäävistä rahoituspäätöksistä johtuu tavalla tai toisella puutteellisesta tutkimuksen hyödyntämisosiosta. Myös Horisontti 2020 -koordinaatiohakemuksissa on havaittu sama ongelma. KESKEISET JULKAISUTULOKSET Helsingin yliopiston tutkijat julkaisivat 10 389 1 julkaisua vuonna 2014 (tilanne 5.3.2015). Julkaisumäärä on lähes vastaava kuin edellisen vuoden maaliskuussa, jolloin julkaisuja oli 10 381. Täydentävän tutkimusrahoituksen tuotot 2013 2014 Rahoituslähde 2014 2013 Muutos-% Suomen Akatemia 103 513 000 95 276 000 9 Tekes 12 625 000 12 817 000-1 Ministeriöt 11 462 000 11 100 000 3 Kunnat ja kuntaliitot, muu julkinen 3 716 000 3 692 000 1 Kotimaiset rahastot ja säätiöt (ml. HYR ja kotitaloudet) 20 244 000 19 089 000 6 Kotimaiset yritykset 4 268 000 5 197 000-18 EU-puiteohjelma 18 450 000 16 665 000 11 EU-rakennerahastot 1 668 000 2 219 000-25 Muu EU-rahoitus 282 000 820 000-66 EU-maat, muu rahoitus 975 000 1 083 000-10 Ulkomaiset rahastot ja säätiöt 2 999 000 3 543 000-15 Ulkomainen yritysrahoitus 931 000 531 000 75 Muut ulkomaat, muu rahoitus 2 979 000 2 822 000 6 Yhteensä 184 112 000 174 855 000 5
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 9 Julkaisutiedot täydentyvät kuitenkin takautuvasti. Esimerkiksi vuoden 2013 lopullinen julkaisumäärä täydentyi 2014 aikana lähes 1 200 julkaisulla. Tämä merkitsee sitä, että lopullinen julkaisutulos 2013 on lähes 11 600 julkaisua, joka vastaa viime vuosien keskiarvoa. Strategian toteutumista seurataan julkaisujen osalta kahdella indikaattorilla: kansainvälisten vertaisarvioitujen artikkeleiden ja monografioiden 2 sekä kansainvälisten yhteisjulkaisujen 3 määrällä. Kansainvälisten vertaisarvioitujen julkaisujen määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2014 kansainvälisiä julkaisuja oli 5 854, ja näin ollen määrä ylittää jo nyt vuodelle 2016 asetetun tavoitteen (5 200 kv. julkaisua). Myös kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2014 kansainvälisiä yhteisjulkaisuja oli 2 884. Vuodelle 2016 asetettu tavoite, 2 600 kansainvälistä yhteisjulkaisua, ylitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2014. Määrä on enemmän kuin vuonna 2013, jolloin yhteisjulkaisuja oli 2 421. Kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrän kasvu selittyy osin lähtöaineistojen kattavuuden parantumisella. Yhä useammasta julkaisutietueesta löytyy TUHATtutkimustietojärjestelmästä ulkopuolisten tekijöiden maa- ja organisaatiotiedot. Julkaisutoimintaa seurataan yliopistotasolla myös muilla indikaattoreilla, kuten julkaisufoorumin tasolle 3 sijoittuvien julkaisujen määrällä ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin seurantakohteilla. Vuonna 2014 julkaisufoorumin tasolle kolme sijoittui 1 253 julkaisua, mikä vastaa vuodelle 2016 asetettua tavoitetta (1 250 julkaisua). Vuonna 2015 OKM:n rahoitusmallin seurantakohteet ja laskentaperusteet muuttuivat julkaisujen osalta siten, että kahdesta kiintiöstä (kansainväliset referee julkaisut 9 % ja muut tieteelliset julkaisut 4 %) siirryttiin yhteen 13 % kiintiöön, jossa julkaisut saavat ns. julkaisupisteitä julkaisutyypin ja julkaisufoorumin tasoluokan mukaan 4. Julkaisutuloksia käsitellään yksityiskohtaisesti luvussa julkaisutoiminta, josta löytyvät vuoden 2014 tuloksen ohella aikasarjat 2011 2013 keskeisissä seurantakohteissa. Lukuun sisältyvät myös tiedekuntien, erillisten laitosten ja muiden yksiköiden eritellyt julkaisutiedot. TUTKIMUSJULKAISUJEN KANSAINVÄLISEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Helsingin yliopiston kirjasto tuotti yhteistyössä Leidenin yliopistossa toimivan tieteen- ja teknologiantutkimuksen yksikön (CWTS) kanssa bibliometrisen raportin 5 HY:n tutkimuksen vaikuttavuudesta 2005 2012/2013. Se on toistaiseksi laajin Helsingin yliopiston tuottama selvitys oman tutkimuksensa kansainvälisestä vaikuttavuudesta 6. Raportin 7 mukaan Helsingin yliopiston tutkimuksen vaikuttavuus on keskitasoa korkeampi. Helsingin yliopiston vahvimmat alat ovat biotieteet, luonnontieteet ja lääketiede. Tutkimustulosten luotettavuuden arvioinnin kannalta keskeinen sisäinen kattavuus eli kuinka suuri osuus julkaisujen lähdeviittauksista viittaa aineistoon, joka sisältyy käytettyyn tietokantaan (Web of Science) oli myös vahvinta näillä aloilla. Ihmistieteiden osalta sisäinen kattavuus vaihteli heikosta (humanistiset tieteet) keskitasoon (valtiotieteet). Näiden alojen arviointi raportin pohjalta on siksi haasteellista. Tieteenalojen välillä esiintyy myös merkittäviä julkaisukulttuureista aiheutuvia eroja. Kansainvälinen yhteistyö lisää selvästi tutkimuksen vaikuttavuutta 8. Tulos on samansuuntainen kuin tuoreessa Suomen Akatemian Tieteen tila 2014 -raportissa 9. Kotimaisen yhteistyön ei havaittu lisäävän merkittävästi julkaisun vaikuttavuutta. Lisäksi raportissa nostetaan esiin Helsingin yliopiston julkaisujen korkea vaikuttavuus monitieteisissä lehdissä. Merkittävänä syynä tähän on lisääntynyt julkaiseminen arvostetussa PLoS One Open Access -lehdessä. 1 Sisältää opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuluokat A-E. 2 Sisältää julkaisutyypit A1-A4 ja C1-C2. 3 Sisältää julkaisuluokat A ja C. 4 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen muuttamisesta, http://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2014/20140526 5 CWTS Bibliometric Report: Research performance analysis for the University of Helsinki 2005 2012/13, http://hdl.handle. net/10138/144507 6 Helsingin yliopiston kirjasto on laatinut raporttia tukevia täydentäviä lisäanalyysejä kuten VOSviewer -visualisointeja ja tiedekuntatason julkaisufoorumipistelaskelmia. Lisätietoa: CWTS Report Results and Data, https://wiki.helsinki.fi/display/ CWTS2014/CWTS+report+results+and+data 7 Laskentatapa on osittamaton eli jokainen käsitelty yhteisjulkaisu arvioidaan samalla painoarvolla riippumatta HY:n tutkijoiden osuudesta julkaisussa. Luokittelu on tehty lehtien mukaan tieteenaloittain. Käytetty tieteenalajako ei ole suoraan verrannollinen Helsingin yliopiston tiedekuntajakoon, sillä kunkin tieteenalan julkaisut jakautuvat yleensä useiden eri tiedekuntien kesken. 8 Ks. myös OKM:n raportti Suomen kansainvälinen yhteisjulkaiseminen, http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/ Julkaisut/2012/liitteet/okm04.pdf 9 Tieteen tila 2014, http://www.aka.fi/fi/a/paatokset-ja- vaikutukset/tieteen-tila/tieteen-tila-2014/yhteenveto--- tieteen-tila-2014
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 10 KANSAINVÄLISYYS JA MONIKIELISYYS NÄKYVÄKSI JA KUULUVAKSI 22 % OPETTAJISTA JA TUTKIJOISTA MUUALTA KUIN SUOMESTA KANSAINVÄLINEN HENKILÖSTÖ Kansainvälisen henkilöstön osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä (1 4. tutkijauraportailla) on noussut 22 prosenttiin, kun strategiassa tavoitteeksi on asetettu 15 prosenttia vuoteen 2017 mennessä. Koko yliopiston henkilöstöstä muun kuin Suomen kansalaisia oli 14 %. Kansalaisuustiedon tilastoimistavasta johtuen muualta kuin Suomesta tulleita työntekijöitä on tosiasiallisesti vieläkin enemmän, sillä useat muualta yliopistoon töihin tulleet ovat saaneet myöhemmin Suomen kansalaisuuden. Yliopistolla järjestettiin kaksi englanninkielistä Leadership Program for Academic Staff -ohjelmaa. Ohjelma on edistänyt ei-suomalaisten esimiesten integroitumista yliopistoon johtamisosaamisen kehittymisen lisäksi. Kansainvälisen henkilöstön osuus eri henkilöstöryhmissä 25 % kv-henkilöstö yht 1. - 4. porras yht Muu henkilöstö yht Hallintohenkilöstö 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2010 2011 2012 2013 2014
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 11 Henkilöstön äidinkielen jakauma 2014 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2 % 22 % 7 % 73 % 91 % 5 % 10 % 7 % 83 % 5 % 93 % 3 % 19 % 5 % 76 % Alempi, N=18732 Ylempi, N=9608 Tohtori, N=4735 Opetus- ja tutkimushenkilöstö, N=4636 Muu henkilöstö, N=3525 muu muu ruotsi ruotsi suomi suomi Opiskelijoiden äidinkielen jakauma 2014 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2 % 2 % 100 % 7 % 10 % 7 % 10 % 19 % 90 % 7 % 19 % 7 % 80 % 5 % 5 % 70 % 60 % 50 % 91 % 91 % 40 % 83 % 83 % 76 % 76 % 30 % 20 % 10 % 0 % Alempi, N=18732 Ylempi, N=9608 Tohtori, N=4735 Alempi, N=18732 Ylempi, N=9608 Tohtori, N=4735 muu muu ruotsi ruotsi suomi suomi
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 12 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä tiedekunnittain vuonna 2014 Tiedekunta Ylempi Tavoite 2013- Toteuma Tohtori Tavoite 2013- Toteuma 2016 (%) 2016 (%) Bio- ja ympäristötieteellinen 91 65 140 % 151 120 126 % Eläinlääketieteellinen 0 0 100 % 24 25 96 % Farmasian 1 5 20 % 31 30 103 % Humanistinen 179 400 45 % 112 145 77 % Käyttäytymistieteellinen 8 50 16 % 47 70 67 % Lääketieteellinen 19 20 95 % 132 135 98 % Maatalous-metsätieteellinen 182 200 91 % 108 100 108 % Matemaattis-luonnontieteellinen 199 350 57 % 124 150 83 % Oikeustieteellinen 44 65 68 % 38 50 76 % Teologinen 15 40 38 % 11 30 37 % Valtiotieteellinen 152 205 74 % 107 145 74 % Koko yliopisto 890 1400 64 % 885 1000 89 % Lähde: Oodi KANSAINVÄLISET OPISKELIJAT Ulkomaalaisia ylempää korkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita oli 890, mikä on 64 prosenttia tavoitteesta. Ulkomaalaisia tohtoriopiskelijoita oli 885 eli 89 % tavoitteesta. Ulkomaalaisten suorittamien ylempien korkeakoulututkintojen ja tohtorin tutkintojen määrä on noussut, mutta suoritettujen tutkintojen määrät ovat huomattavasti opiskelijamäärää pienemmät. KAKSIKIELISYYDEN VAHVISTAMINEN MATKALLA TOIMIVAAN MONIKIELISYYTEEN Yliopiston kieliperiaatteet uudistettiin. Periaatteet rohkaisevat yliopistoyhteisöä keskustelemaan ja päättämään kielten käytöstä erilaisissa viestintätilanteissa. Kielipalvelut järjesti henkilöstölle 18 kielikurssia, joihin osallistui 228 yliopiston työntekijää. Suosituin kieli oli englanti, mutta kielikursseja järjestettiin myös ruotsista, ranskasta ja suomesta. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja heidän suorittamiensa tutkintojen määrän kehitys 2008 2014 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat Tohtorin tutkintoa suorittavat opiskelijat Ylempi korkeakoulutukinto Tohtorin tutkinto 897 890 890 792 885 855 698 803 612 737 588 633 509 396 185 198 135 141 118 111 74 109 47 67 63 62 70 81 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 13 Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuosina 2011 2014 2500 Lähteneet Saapuneet Yhteensä Tavoite 2000 1862 1945 1922 1843 1500 1000 935 927 954 991 1018 998 904 845 500 0 2011 2012 2013 2014 Suomi vieraana kielenä -kursseille osallistui 375 yliopiston työntekijää ja jatko-opiskelijaa. Tutkijakouluissa järjestettiin 30 englannin kurssia, joihin osallistujia oli 431. Yliopiston muut yksiköt tilasivat yhteensä 13 englannin, suomen ja ruotsin kielen kurssia, joihin osallistui 97 henkilöä. Suhteellisesti eniten muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä on tohtoriopiskelijoiden joukossa ja vähiten kandidaatin tutkintoa suorittavien opiskelijoiden joukossa. Vuoteen 2012 verrattuna englannin kielellä suoritettujen opintopisteiden osuus on noussut huomattavasti tohtoriopiskelijoiden joukossa ja hieman myös ylempää tutkintoa suorittavien joukossa. KANSAINVÄLISEEN VAIHTOON KANNUSTAMINEN Opiskelijavaihto Erasmus+ -ohjelmakausi 2014 2020 käynnistyi ja yliopisto sai ensimmäiselle lukuvuodelle hankerahoitusta Erasmus-liikkuvuuteen yli 900 000 euroa. Rahoituksella katetaan arviolta noin 600 liikkujan apurahat ja ohjelman hallinnollisia kuluja. Uuden ohjelmakauden myötä opiskelijoiden kansainvälistymismahdollisuudet lisääntyivät kaikilla tutkintotasoilla, mikä mahdollistaa jatkossa useamman vaihto- tai harjoittelujakson opintojen aikana. Samanaikaisesti opintojen ennakkosuunnittelua ja hyväksi lukua tehdään entistä tarkemmin. Ohjelma laajenee lähivuosina kaikissa toiminnoissaan kattamaan myös Euroopan ulkopuoliset kumppanimaat. Yliopistotason kahdenvälisiä liikkuvuussopimuksia uusittiin ja uusia kumppanuuksia neuvoteltiin tavoitteena liikkuvuuden lisääntyminen. Yksiköiden omien kahdenvälisten liikkuvuussopimusten määrä Euroopan ulkopuolisten yliopistojen kanssa on tasaisessa nousussa. Saapuneiden ja lähtevien vaihto-opiskelijoiden määrä on laskussa. Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa, käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa ja Svenska social- och kommunalhögskolanissa vaihtoopiskelijoiden yhteismäärä on noussut viime vuoteen verrattuna. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna 2014 (opiskelijavaihdon tai harjoittelun kesto vähintään 3 kk) Lähteneet Saapuneet 2014 Yhteensä Tavoite Toteuma Toteuma Tiedekunta 2014 2013 2016* 2013 2014 Teologinen 13 7 20 80 26 % 25 % Oikeustieteellinen 125 142 267 280 103 % 95 % Lääketieteellinen 20 23 43 60 72 % 72 % Humanistinen 188 167 355 460 84 % 77 % Matemaattis-luonnontieteellinen 65 99 164 220 75 % 75 % Farmasian 6 39 45 60 102 % 75 % Bio- ja ympäristötieteellinen 49 59 108 130 79 % 83 % Käyttäytymistieteellinen 74 68 142 160 86 % 89 % Valtiotieteellinen** 187 203 390 375 104 % 104 % Svenska social- och kommunalhögskolan 27 43 70 74 70 % 95 % Maatalous-metsätieteellinen 76 127 203 250 91 % 81 % Eläinlääketieteellinen 15 21 36 45 98 % 80 % Koko yliopisto 845 998 1843 2200 87 % 84 % * Tiedekuntien tavoitteet ovat tiedekuntien tavoiteohjelmista. Tiedekuntien tavoitteiden summa ei vastaa koko yli-opiston tavoitetta, joka on päätetty ennen tiedekuntien tavoitteita. Lähde: Mobility Online
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 14 International staff exchange week (ISEW) Erasmus-ohjelman kansainvälisiä hallintohenkilökunnan vaihtoviikkoja (ISEW) on järjestetty vuodesta 2009 alkaen. Hakijoita yliopiston kolmelle vaihtoviikolle oli yli 300. Valitut 56 osallistujaa tulivat 20 eri maasta ja he sijoittuvat keskushallinnon kaikille toimialoille sekä kirjastoon ja tietotekniikkakeskukseen. Vaihtoviikon toteuttava tiimi, osallistujat ja sisältö edustavat aina useita toimialoja, mikä on linjassa yliopiston valtavirtaistetun kansainvälisyyden kanssa. ISEW-konseptia ovat hyödyntäneet myös muun muassa kirjasto ja opetuksen toimiala toteuttamalla omia teemapohjaisia vaihtoviikkojaan. Näissä yhdistyvät uudella tavalla yliopiston oman henkilöstön kansainvälistyminen sekä aito ammatillinen kehittyminen. AKTIIVINEN REKRYTOINTI PARHAAT OPISKELIJAT JA TYÖNTEKIJÄT Kansainvälistä rekrytointia edistettiin ja tiedekuntiin perustettiin hakukomiteat. Keväällä otettiin käyttöön uusien kansainvälisten professorien starttipaketti. Kaikille ulkomailta pysyvään kokoaikaiseen työsuhteeseen rekrytoiduille professoreille osoitetaan keskitetystä rahoituksesta kolmen vuoden ajaksi yhteensä 160 000 euroa. Rahoitus on tarkoitettu post doc -vaiheessa olevan tutkijatohtorin palkkaamiseen. Yksikkö maksaa omista varoistaan tarvittavan muun lisätuen. Vierailevan professorin kutsumisen käytännöt uudistettiin. Yliopistossa oli 43 apulaisprofessoria (2013: 36), joista 13 oli siirtynyt niin sanottuun vakinaistamispolun 2. vaiheeseen. Kaikista apulaisprofessoreista 17 eli 40 % oli muun kuin Suomen kansalaisia. 300 HAKIJAA HALLINTO- HENKILÖSTÖN KANSAINVÄLISILLE VAIHTOVIIKOILLE Vuoden 2014 päävalinnassa 10 Helsingin yliopistoon haki lähes 27 000 opiskelijaa, joista 3 676 kirjoittautui opiskelemaan. Hakijamäärät ovat nousseet eniten teologisessa ja farmasian tiedekunnassa ja laskeneet Svenska social- och kommunalhögskolanissa ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Maisterivalinnassa haki yhteensä 2 841 henkilöä, joista 658 otti opiskelupaikan vastaan. Englanninkielisiin maisteriohjelmiin haki yhteensä 1 947 henkilöä. Tutkinnon suoritusoikeus myönnettiin 419 hakijalle, joista 227 otti opiskelupaikan vastaan. Eniten hakemuksia kansainvälisiin maisteriohjelmiin lähettivät kiinalaiset, suomalaiset ja pakistanilaiset. 10 Päävalinnassa haetaan opinto-oikeutta sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, lääketieteessä ylempään korkeakoulututkintoon tai farmasiassa ja lastentarhanopettajan koulutuksessa alempaan korkeakoulututkintoon. Hakijoiden lukumäärä, muutos edelliseen vuoteen, valintakokeeseen osallistuneiden osuus kaikista hakijoista sekä hyväksyttyjen, opiskelupaikan vastaanottaneiden ja kirjoittautuneiden lukumäärät vuonna 2014 Tiedekunta Hakeneet Muutos edell. vuoteen (+/-%) Hakijat aloituspaikkaa kohden Valintakokeeseen osallistuneiden osuus hakijoista (%) Hyväksytyt Paikan vastaanottaneet Kirjoittautuneet Teologinen 857 9,7 % 5 51 % 206 190 189 Oikeustieteellinen 2823 1,2 % 11 58 % 275 275 282 Lääketieteellinen 1978 6,1 % 12 63 % 174 170 171 Humanistinen 5685-7,8 % 9 43 % 666 588 587 Matemaattis-luonnontieteellinen 4323-4,8 % 6 37 % 1691 797 780 Farmasian 1205 9,9 % 6 57 % 199 191 191 Bio- ja ympäristötieteellinen 2357-0,9 % 16 60 % 262 149 151 Käyttäytymistieteellinen 6842 6,8 % 13 56 % 644 513 512 Valtiotieteellinen 5114-8,5 % 16 42 % 347 320 322 Svenska social- och kommunalhögskolan 474-15,5 % 4 46 % 143 99 99 Maatalous-metsätieteellinen 2673-2,1 % 8 50 % 417 323 323 Eläinlääketieteellinen 776-3,4 % 11 69 % 68 68 69 Koko yliopisto 26724 0,3 % 7 58 % 4723 3683 3676 Lähde: Harek
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 15 UNI PÅ VÄG Ruotsinkielisen Uni på väg -opiskelijarekrytointikonseptin kehittämistä jatkettiin. Perusajatus on ottaa lukioiden opetus haltuun päivän ajaksi ja tutustuttaa lukiolaiset yliopiston opintoihin ja ruotsinkieliseen koulutustarjontaan esimerkkiluentojen kautta. Luennoitsijoina toimivat yliopiston omat opiskelijat, ja luentojen teemat vaihtelivat ajankohtaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä fysiikan lakeihin. Yhteensä kahdeksan ruotsinkielistä lukiota Etelä-Suomessa, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla avasivat ovensa Uni på väg -päiville, joilla tavoitettiin yhteensä 1 029 ruotsinkielistä koululaista. TOHTORIKOULUTUKSEN UUSI ORGANISAATIO Uusi neljän tutkijakoulun muodostama tohtorikoulutusorganisaatio aloitti toimintansa. Vuodesta 2014 lähtien kaikki tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden saaneet on valittu johonkin yliopiston 32 tohtoriohjelmasta. Myös ennen vuotta 2014 tohtorin tutkinnon aloittaneet siirtyvät tohtoriohjelmien opiskelijoiksi. Uuden järjestelmän toimintatapoja, viestintää, indikaattoreita ja tiedontuotantoa on edelleen kehitetty. Myös tohtorikoulutettavien palveluiden kehittäminen käynnistyi. Alustavia kokeiluja tehtiin myös sähköisten järjestelmien hyödyntämiseksi hakuprosesseissa. Tohtorikoulutettavien pää- tai sivutoimisuuden kirjaamisesta käynnistettiin päätösvalmistelu. Tieto helpottaisi tohtorikoulutuksen ohjaus- ja opetusresurssien suunnittelua ja valmistuvien tutkintomäärien ennustamista. Tohtorintutkinnot ja opiskelijat tohtoriohjelmittain ja tutkijakouluittain vuonna 2014 Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tutkijakoulu Luonnontieteellinen tutkijakoulu Terveyden tutkimuksen tutkijakoulu Ympäristö-, elintarvike- ja biotieteellinen tutkijakoulu Muu Yhteensä Tohtoriohjelma / tutkijakoulu yhteensä Tutkinnot Opiskelijat Teologian tohtoriohjelma 10 154 Oikeustieteen tohtoriohjelma 4 169 Filosofian, taiteiden ja yhteiskunnan tutkimuksen tohtoriohjelma 9 185 Historian ja kulttuuriperinnon tohtoriohjelma 8 226 Kielentutkimuksen tohtoriohjelma 10 219 Sukupuoli, kulttuuri ja yhteiskunta -tohtoriohjelma 0 46 Sosiaalitieteiden tohtoriohjelma 17 244 Poliittisten, yhteiskuntatieteellisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma 8 176 Kansantaloustieteen tohtoriohjelma 2 43 Koulun, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtoriohjelma (SEDUCE) 11 254 Psykologia, oppiminen ja kommunikaatio, tohtoriohjelma (PsyCo) 12 173 Yhteensä 91 1889 Alkeishiukkasfysiikan ja maailmankaikkeuden tutkimuksen tohtoriohjelma (PAPU) 7 53 Geotieteiden tohtoriohjelma (GeoDoc) 3 52 Ilmakehätieteiden tohtoriohjelma (ATM-DP) 11 108 Kemian ja molekyylitieteiden tohtoriohjelma (CHEMS) 6 73 Matematiikan ja tilastotieteen tohtoriohjelma (Domast) 5 68 Materiaalitutkimuksen ja nanotieteiden tohtoriohjelma (MATRENA) 10 77 Tietojenkäsittelytieteiden tohtoriohjelma (DoCS) 4 40 Yhteensä 46 471 Biolääketieteellinen tohtoriohjelma 20 180 Kliininen tohtoriohjelma 21 232 Väestön terveyden tohtoriohjelma 11 113 Suun terveystieteen tohtoriohjelma 3 25 Lääketutkimuksen tohtoriohjelma (DRDP) 10 98 Integroivien biotieteiden tohtoriohjelma 21 172 Aivot ja mieli tohtoriohjelma 3 62 Kliinisen ja translationaalisen eläinlääketieteen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin tohtoriohjelma (ANIWEL) 5 69 Yhteensä 94 951 Luonnonvaraisten eliöiden tutkimuksen tohtoriohjelma (LUOVA) 8 76 Kasvitieteen tohtoriohjelma (DPPS) 3 52 Ympäristöalan tieteidenvälinen tohtoriohjelma (DENVI) 5 96 Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tohtoriohjelma (AGFOREE) 8 173 Mikrobiologian ja biotekniikan tohtoriohjelma 11 72 Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelma 5 72 Yhteensä 40 541 209 830 480 4682 Lähde: Helsingin yliopiston tietovarasto / RAPO 1/28/2015, Oodi Taulukossa muilla opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka eivät ole siirtyneet uusiin tohtoriohjelmiin ja joiden tohtoriohjelma on vanhan rakenteen mukainen.
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 16 TUTKINTOJEN JA OPETUKSEN LAATU SEKÄ SITOUTUNEET OPISKELIJAT Alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin hieman edellisvuotta vähemmän. Tohtorin tutkintojen määrä on noussut kolmena viime vuotena. Alempia korkeakoulututkintoja suoritettiin 2 719, ylempiä korkeakoulututkintoja 2 648 ja tohtorin tutkintoja 480. Alempien ja ylempien tutkintojen osalta tavoitteesta saavutettiin hieman yli 90 prosenttia. Tohtorin tutkintojen osalta tavoite ylitettiin. Alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä on laskenut hieman vuoden 2010 jälkeen. Lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa suorittavien määrä on laskenut hieman kahtena edellisenä vuonna. Vuonna 2014 Helsingin yliopistossa opiskeli lähes 35 000 opiskelijaa. Tutkintomäärien kehitys vuosina 2000 2014 5000 4500 Ylempi tutkinto 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 600 Tohtorin tutkinto 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Suoritetut tutkinnot tiedekunnittain ja koulutusaloittain 2014 Tiedekunta Alemmat tutkinnot Ylemmät tutkinnot Tohtorin tutkinnot Tutkinnot Tavoite Toteuma Tutkinnot Tavoite Toteuma Tutkinnot Tavoite Toteuma Teologinen 185 180 103 % 177 160 111 % 14 15 93 % Oikeustieteellinen 267 270 99 % 273 265 103 % 12 16 75 % Lääketieteellinen 153 193 79 % 119 103 116 % Lääketieteellinen ala 117 140 84 % 114 95 120 % Hammaslääketieteellinen ala 30 45 67 % 5 8 63 % Luonnontieteellinen ala 6 8 75 % Humanistinen 607 570 106 % 509 497 102 % 65 52 125 % Matemaattis-luonnontieteellinen 305 400 76 % 266 350 76 % 67 64 105 % Farmasian 135 150 90 % 53 50 106 % 13 10 130 % Bio- ja ympäristötieteellinen 124 155 80 % 133 147 90 % 51 55 93 % Käyttäytymistieteellinen 425 522 81 % 379 433 88 % 35 36 97 % Psykologian ala 50 55 91 % 10 11 91 % Kasvatustieteellinen ala 302 340 89 % 20 24 83 % Humanistinen ala 27 38 71 % 5 1 500 % Valtiotieteellinen 281 360 78 % 399 350 114 % 37 43 86 % Svenska social- och kommunalhögskolan 74 65 114 % Maataloustieteellinen 256 264 97 % 247 255 97 % 49 35 140 % Eläinlääketieteellinen 60 64 94 % 59 62 95 % 18 16 113 % Koko yliopisto 2719 3000 91 % 2648 2762 96 % 480 445 108 % Lähde: Helsingin yliopiston tietovarasto / RAPO 2/9/2015
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 17 Opiskelijamäärän kehitys vuosina 2000 2014 35000 Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat Lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa suorittavat 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2000 2001 2002 2003 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Opiskelijamäärät tiedekunnittain ja koulutusaloittain vuonna 2014 Tiedekunta Opintoaste Yhteensä Alempi Ylempi Lisensiaatti Tohtori Muu* Bio- ja ympäristötieteellinen 813 413 416 1642 Eläinlääketieteellinen 262 212 125 162 761 Farmasian 621 202 12 122 957 Humanistinen 3375 2252 761 6388 Käyttäytymistieteellinen 2578 867 84 461 3990 Lääketieteellinen 1184 4 747 1569 3504 Maatalous-metsätieteellinen 1752 837 402 2991 Matemaattis-luonnontieteellinen 4088 1089 14 574 5765 Oikeustieteellinen 1715 386 94 248 2443 Svenska social- och kommunalhögskolan 472 472 Teologinen 1139 522 225 1886 Valtiotieteellinen 1876 1530 27 601 4034 Koko yliopisto 18691 9494 235 4682 1731 34833 * Erikoiseläinlääkärin, erikoishammaslääkärin tai erikoislääkärin tutkinto Lähde: Oodi, tilanne 20.9.2014 KANDIDAATIN, MAISTERIN JA TOHTORIN TUTKINTO-OHJELMIEN UUDISTAMINEN Uudet kandidaatin tutkinto-ohjelmat Viikin kampuksella suunniteltiin kaksi tiedekuntien yhteistä kandidaatin tutkinto-ohjelmaa molekyylibiotieteissä ja ympäristötieteissä. Uudet tutkinto-ohjelmat sujuvoittavat opintoja ja takaavat maisteriopintoihin siirtyville laaja-alaisen ja monipuolisen perustan. Opetusta rationalisoitaessa myös henkilöstön opetuskuorma vähenee, mikä tuo lisää aikaa tutkimukselle. Samalla syntyy uudenlainen, keveämpi hallintomalli, jota voidaan hyödyntää muidenkin yhteistyönä tehtävien tutkinto-ohjelmien kohdalla. Ohjelmat käynnistyvät syksyllä 2015. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta uudistaa myös muita kandidaatin tutkintoon johtavia koulutuksiaan. Tiedekunnan koulutusaloille on jo suurimmaksi osaksi rakennettu laaja-alaiset kandidaatin tutkinnot. Tohtorin tutkinto-ohjelmien uudistaminen Tohtorikoulutettavien pää- tai sivutoimisuuden kirjaamisesta käynnistettiin päätösvalmistelu syksyllä 2014. Tieto pää- tai sivutoimisuudesta helpottaa tohtorikoulutuksen ohjaus- ja opetusresurssien suunnittelua. Lisäksi yliopistossa voidaan jatkossa ennakoida valmistuvien tutkintojen määrää entistä paremmin. Tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden ja yliopiston rahoittamien tohtorikoulutettavan tehtävien hakuprosesseja analysoitiin ja jäsennettiin tiedekuntien ja tutkijakoulujen toimijoiden yhteistyönä. Alustavia keskusteluja käytiin ja kokeiluja tehtiin myös sähköisten järjestelmien hyödyntämiseksi hakuprosesseissa. Myös tohtorikoulutettavien palvelujen kehittäminen käynnistyi.
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 18 OPETUSFILOSOFIA JA EETTISET PERIAATTEET Opettajien akatemia työsti opetusfilosofian tavoitteenaan koota yliopiston opetustehtävän pysyväisluonteiset arvo- ja laatulähtökohdat yhdeksi kokonaisuudeksi. Opetusfilosofia sisältää kolme teema-aluetta: opetus perustuu tutkimukseen, yliopisto on korkeatasoinen oppimisyhteisö ja -ympäristö sekä opetus tähtää oppimiseen. Opetusfilosofiaan kiteytettiin arvot ja lähtökohdat, joihin yliopisto yhteisönä sitoutuu. Opetusfilosofia on osa opetusta ja opintoja koskevaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös yliopiston opetuksen ja opintojen eettiset periaatteet sekä yliopistossa käytettävät opetustaidon arvioimisen kriteerit. PARANTAA OPISKELIJOIDEN MAHDOLLISUUTTA SUORITTAA 55 OPINTOPISTETTÄ Tiedekunnat ovat panostaneet opintojen sujuvuutta ja 55 opintopisteen suorittaneiden määrän kasvattamista edistäviin toimenpiteisiin uudistamalla opintojen rakenteita, suunnittelemalla ja järjestämällä opintoja paremmin sekä tehostamalla ohjauskäytäntöjä 11. Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus on kasvanut yliopistossa hieman. DIGITAALINEN OPETUS- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Digitaalisen opetus- ja oppimisympäristön uudistaminen käynnistyi. Tavoitteena on luoda entistä yhtenäisempi, avoimempi ja selkeämpi kurssien hallintarakenne opiskelijoille ja opettajille. Jokaiselle opetustapahtumalle luodaan digitaalinen työtila (kurssisivu), 11 Esimerkkejä toimenpiteistä löytyy täältä. Edellisenä lukuvuonna vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista vuosina 2009 2014 tiedekunnittain 2014* Tiedekunta 2009 2010 2011 2012 2013* 55 op Opiskelijat suorittaneet yhteensä % Teologinen 19 % 23 % 21 % 22 % 20 % 285 1302 22 % Oikeustieteellinen 24 % 25 % 25 % 28 % 28 % 494 1702 29 % Lääketieteellinen 36 % 40 % 36 % 39 % 44 % 452 1043 43 % Humanistinen 17 % 17 % 19 % 19 % 23 % 1006 4249 24 % Matemaattis-luonnontieteellinen 16 % 17 % 19 % 17 % 20 % 783 3575 22 % Farmasian 25 % 22 % 27 % 25 % 21 % 171 622 27 % Bio- ja ympäristötieteellinen 24 % 19 % 24 % 24 % 24 % 244 946 26 % Käyttäytymistieteellinen 22 % 24 % 25 % 28 % 30 % 894 2710 33 % Valtiotieteellinen 20 % 19 % 17 % 18 % 21 % 629 2708 23 % Svenska social- och kommunalhögskolan 11 % 13 % 16 % 15 % 21 % 101 349 29 % Maatalous-metsätieteellinen 23 % 23 % 23 % 28 % 27 % 517 1962 26 % Eläinlääketieteellinen 48 % 53 % 47 % 49 % 47 % 180 421 43 % Koko yliopisto 21 % 21 % 22 % 23 % 25 % 5756 21589 27 % * Mukana sekä suoritetut että hyväksiluetut opintopisteet. Lähde: Oodi Vuosina 2009-2011 alemman, ylemmän tai tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllisten osuus työvoimaan kuuluvista seuraavan vuoden lopussa* Tiedekunta 2010 2011 2012 Teologinen 94 % 94 % 91 % Oikeustieteellinen 97 % 98 % 97 % Lääketieteellinen 100 % 100 % 100 % Humanistinen 95 % 93 % 94 % Matemaattis-luonnontieteellinen 98 % 96 % 96 % Farmasian tiedekunta 99 % 100 % 99 % Bio- ja ympäristötieteellinen 98 % 95 % 93 % Käyttäytymistieteellinen 98 % 98 % 97 % Valtiotieteellinen 96 % 98 % 97 % Maatalous-metsätieteellinen 94 % 94 % 94 % Eläinlääketieteellinen 100 % 100 % 99 % Koko yliopisto 97 % 96 % 96 % Lähde: Tilastokeskus * Työvoimaan kuuluminen tarkoittaa, että henkilö on joko työllinen (vuoden viimeisellä viikolla voimassaoleva työsuhde) tai työtön työnhakija. Työn ohessa tutkintoa opiskelevat sisältyvät työllisiin. Opiskelijat, varusmiehet ja ulkomaille muuttaneet jne. eivät kuulu työvoimaan.
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 19 joka kokoaa kaikki opetukseen liittyvät välineet ja materiaalit yhteen paikkaan. Kurssisivun konsepti ja demoversio valmistuivat. Opetustarjonnan esittämiseen tuotettiin kaksi palvelua, Genetiikkaopetuksen haku Viikin kampuksen tarpeisiin sekä Avoimen yliopiston kurssitarjonnan esittely ja haku. Molemmat palvelut on integroitu Oodiin. Sähköistä tenttimistä varten avattiin 16-paikkainen tenttiakvaariotila Porthaniassa. Vuoden aikana akvaariossa suoritettiin noin 800 tenttiä. KANDIPALAUTE VAKIINNUTTI PAIKKANSA YLIOPISTON PALAUTTEEN KERUUVÄLINEENÄ Kaksi vuotta käytössä ollut valtakunnallinen Kandipalaute on vakiinnuttanut paikkansa. Palautteella selvitetään kandidaatin tutkinnon suorittaneiden tyytyväisyyttä yliopistoonsa, opetukseen sekä heidän kokemuksiaan opintojen sujumisesta. Kandipalautteen tulokset tiedekunnittain 2013 valmistuneet on koottu vuosiraportiksi. Yliopiston oman uusitun Learn-opiskelijapalautejärjestelmän käyttöönoton toinen vaihe käynnistyi. Learn-järjestelmään on sisällytetty valmistumisvaiheen kysely, jossa kartoitetaan opiskeluaikaista työelämäkokemusta ja tutkinnon antamia työelämätaitoja. Palautteen perusteella yliopisto saa tietoa opintojen etenemiseen vaikuttavista tekijöistä, opintojen kuormittavuudesta, oppimisympäristön käytännöistä sekä opintoja edistävistä tekijöistä ja opiskelijoiden oppimisesta eri tieteenaloilla. Tiedekunnittain on sovittu ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opetustapahtuma, johon kysely kiinnitetään. Tavoitteena on Learnin kattava käyttöönotto vuoden 2015 aikana. Ruotsinkielisten asioiden yksikkö toteutti Unis studentbarometer 2014 kyselyn, joka suunnattiin kaikille yliopiston ruotsinkielisestä opetuksesta kiinnostuneille opiskelijoille. Kyselyn tulokset julkaistaan keväällä 2015. KANTAA VASTUUNSA YHTEISKUNNALLISENA VAIKUTTAJANA Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlan ja siihen keskittyvien tapahtumien suunnittelu aloitettiin. Juhlallisuuksiin kuuluvat muun muassa kansainvälinen tiedekilpailu Helsinki Challenge sekä Thinkfestkaupunkifestivaalin toteuttaminen. Joulukuussa julkistettiin Helsinki Insight 375 -varainhankintakampanja. Kampanjan tavoitteena on kerätä 25 miljoonaa euroa vuosina 2014 2017, vahvistaa yliopiston kumppanuussuhteita erityisesti elinkeinoelämän kanssa sekä aktivoida alumneja yliopiston toimintaan ja lahjoittajiksi. Helsingin yliopisto mainittiin suomenkielisessä mediassa 11 400 kertaa. Ahkerimmin yliopistosta kirjoittivat Helsingin Sanomat, Yle ja Turun Sanomat. Ruotsinkielisessä mediassa osumia oli 1 600. Lukuihin eivät sisälly radio- ja tv-osumat. Lehdistötiedotteita lähetettiin noin 600. Tiedeteemoista nostettiin esille aivoja, hyvinvointiyhteiskuntaa ja suomalaisia koulutusinnovaatioita. Yliopisto toimi aiempaa aktiivisemmin sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen toimintatavan ja some-läsnäolon tueksi luotiin sidosryhmähaastatteluihin perustuvat toimintatavoitteet tutkimuksella dialogiin, opiskelijaelämää opiskelijoiden itsensä kertomana ja ajatuksia kaupunkiin. Virallisten Facebook- ja Twitter-seuraajien/tykkääjien määrä nousi 38 000:een. LinkedInin kautta yliopisto tavoittaa 55 000 seuraajaa ja/tai alumnia. Yliopiston YouTube-videoita oli katsottu vuoden lopussa 420 000 kertaa. Sosiaalisen median kanavien yleisö tuplaantui vuoden aikana suomenkielistä Facebookia lukuun ottamatta. Etenkin tutkijat löysivät sosiaalisen median hyödyt tutkimuksen, dialogin, kumppanuuksien ja verkostojen rakentamiseen: somessa aktiivisia Helsingin yliopiston tutkijoita on jo satoja. Julkisilla verkkosivuilla oli 6,3 miljoonaa kävijää. Yliopiston digitaaliselle jalanjäljelle määriteltiin strategiset mittarit, joilla tullaan seuraamaan uusien kohderyhmien tavoittamista, kansainvälistä vaikuttavuutta ja verkkosivuston merkitystä opiskelija- ja henkilörekrytoinnissa. TUTKIMUSTULOKSET JA OSAAMINEN YHTEISKUNNAN KÄYTTÖÖN Keksintöilmoitusten ja tutkimuslähtöisten innovaatioiden kaupallistaminen on keskitetty Helsingin Innovaatiopalvelut Oy:hyn (HIS). HISin toiminta on jaettu kolmeen osioon: bio- ja lääketieteet, luonnontieteet sekä humanistiset- ja yhteiskuntatieteet. Tekesin TUTL (Tutkimuksesta Uutta Tietoa ja Liiketoimintaa) -rahoitusta saaneita hankkeita oli käynnissä kahdeksan. Näiden Tekesin rahoitusosuus oli yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Syksyn haussa rahoitus myönnettiin neljälle uudelle kaupallistamishankkeelle, joiden ulkopuolisen rahoituksen määrä oli yhteensä yli 1,1 miljoonaa euroa. Nämä hankkeet käynnistyivät vuoden 2015 alussa. Helsingin yliopisto suojaa immateriaalioikeuksia vain, jos keksintö on myös kaupallisesti hyödynnettävissä. Uusien patenttihakemusten määrä kasvoi vuoden 2013 kuudesta uudesta prioriteettihakemuksesta neljääntoista, kasvattaen yliopiston portfolion koon
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 20 26 patenttiperheeseen. Patenttihakemusten määrällä Helsingin yliopisto sijoittui suurimpien suomalaisten patentoijien listalle. Helsingin yliopisto osallistui ensimmäistä kertaa Slush 2014 -tapahtumaan. Slushissa esiteltiin Helsingin yliopiston tutkimuksessa syntyneitä keksintöjä ja muita innovaatioita, joita ollaan kaupallistamassa muun muassa yllämainitun TUTL-rahoituksen avulla. Viestinnällinen tavoite oli kertoa, että Helsingin yliopisto on aktiivinen toimija kaupallistamisessa ja että yliopistosta syntyy paljon kaupallistettavia innovaatioita. Media otti tämän viestin hyvin vastaan ja viestiä saatiin välitettyä paitsi lehdistön, myös radion ja television kautta. Rehtori nimitti keväällä Innovaatiotoimikunnan. Kaupallistamisen periaatteet valmistuivat joulukuussa. TULOSTEN HYÖDYNTÄMISEN TEHOSTAMINEN Kansainvälisen Helsinki Challenge -tiedekilpailun tavoitteeksi määriteltiin luoda ratkaisuja tulevaisuuden hyvinvoinnin rakentamiseen. Kilpailun teemoiksi nousivat ympäristönmuutos, terveys ja hyvinvointi, uusi maailmankuva, globaali Helsinki sekä tulevaisuuden oppiminen. Kilpailussa ongelmia ratkotaan monitieteisissä joukkueissa yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Helsinki Challengen kilpailun palkintosumma on 375 000 euroa, joka on tarkoitettu voittavan idean toteuttamiseen. Kilpailun voittaja julkistetaan marraskuussa 2015. Think Company laajeni Viikin kampukselle. Kesällä perustettiin Helsinki Think Company ry, joka on osa kansallista opiskelijavetoisten entrepreneurship society -yhteisöjen verkostoa. Yhdistyksen perustaminen oli askel kohti ruohonjuuritason toiminnan vakiinnuttamista. Think Companyn toimintaan kuului muun muassa yliopistolaisen yrittäjyyden CRM:n rakentaminen, projektikurssiverkoston luominen, Pop Science -tapahtumien järjestäminen sekä yhdessä MiniChallengetyöpajojen järjestäminen Avanto Helsingin kanssa. Lisäksi kannustettiin myös omaehtoiseen toimintaan, johon Think Company voi tarjota tiloja ja muuta järjestämisapua. Vuorikadulla tapahtumia organisoitiin noin 180 200 ja Viikissä yli 40. OSAAMISEN SIIRROLLE UUDET TOIMINTAMALLIT Urapalvelut Urapalvelut teki työelämäorientaation 10-vuotistaipaleen kunniaksi selvityksen, miten työelämään orientoituminen on sisällytetty tutkintoihin yliopistossa. Selvitykseen koottiin työelämäorientaation mallit tiedekunnittain ja tutkintotasoittain. Urapalvelut osallistui 60 työelämäorientaatiokurssin suunnitteluun ja toteuttamiseen yhteistyössä laitosten ja tiedekuntien kanssa. Kursseille osallistui 2000 opiskelijaa. Koulutusten tavoitteena on antaa opiskelijoille välineitä suunnitella omaa tulevaisuuttaan ja uraansa sekä edistää työllistyvyyttä. Kursseilla on yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ulottuvuutensa työpaikkavierailujen ja alumnien haastatteluiden muodossa. Urapalvelut käynnisti neljännen kerran suositun ryhmämentorointiohjelman, johon osallistuu vuosina 2014 2015 yhteensä 26 mentoria, 100 opiskelijaa ja tiedekuntien koordinaattoreita. Ohjelmassa on mukana neljä tiedekuntaa sekä Lahden ympäristötieteiden laitos. Yksi ryhmä koostuu tohtorikoulutettavista. Urapalvelut oli mukana alumnitoimijoiden kanssa jatkokehittämässä Coach Cafe -mentorointia. Projektikurssiverkoston toiminta käynnistyi. Yhteistyökumppaneiden antamien haasteiden tai toimeksiantojen työstämiseen tarkoitetuilla kursseilla korostuu yhdessä tekeminen, monitieteisten ratkaisujen löytäminen ja erilainen tapa oppia. Kurssien ideologian ytimessä on myös vuorovaikutus työelämän kanssa sekä yrittäjämäisen asenteen ja toimintatavan edistäminen yliopiston sisällä. Verkosto tekee tiivistä yhteistyötä Think Companyn kanssa. Helsingin yliopiston urapalvelut oli mukana HERIEC-hankkeen (Helsinki Region Immigrant Employment Council) toteuttamisessa. Hankkeen tavoitteena on edistää alueen kansainvälisten osaajien työllistymistä. Vuoden 2014 aikana HERIEC-hanke tarjosi mentorointia ja muita verkostoitumismahdollisuuksia pääkaupunkiseudun kansainvälisille opiskelijoille. HELSINGIN YLIOPISTO NÄKYVÄKSI KANSAINVÄLISEKSI VAIKUTTAJAKSI Yliopiston verkkosivuja uudistettiin ja kehitystyö jatkuu koko vuoden 2015 ajan. Uudistuksen tavoite on tukea yliopiston huipulle ja yhteiskuntaan -visiota. Verkkosivuilla vieraili 1,4 miljoonaa kansainvälistä kävijää. Tavoitteena on 40 %:n kasvu vuonna 2016. Helsingin yliopisto menestyi hienosti verkkojulkaisemisen avoimuutta mittavassa Webometrics -rankingissa: sijoitus eurooppalaisten yliopistojen listalla oli 6. ja maailmanlistalla 45. Yliopisto näkyi kansainvälisessä mediassa: englanninkielisiä mediaosumia oli 4 500 ja muilla kielillä 1 000. Yliopistolla vieraili 140 kansainvälistä toimittajaa 21 maasta. Eniten toimittajia tuli Kiinasta, Isosta- Britanniasta ja Venäjältä. Toimittajien kiinnostuksen kohteista tärkein oli jälleen suomalainen koulutusjärjestelmä, etenkin opettajankoulutus. Vuonna 2014 aloitettiin yhteistyö useita kansainvälisiä toimittajaryhmiä vuosittain Suomeen tuovan Finnfactsin kanssa.
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 21 Yliopisto esittäytyi Pure Finland-tapahtumasarjassa Pekingin yliopiston kampuksella Science in Dialogueseminaarissa. Helsingin yliopiston teemat olivat puhdas ilma, tulevaisuuden oppiminen ja oikeuskäytäntö. Science in Dialogue -tapahtumassa yliopiston tavoitteena oli kehittää tutkimusyhteistyötä Pekingin yliopiston kanssa sekä tukea yliopiston kansainvälistä opiskelijarekrytointia ja vahvistaa sen tunnettuutta Kiinassa ja erityisesti Pekingissä. Tapahtuman yhteydessä allekirjoitettiin myös päivitetty kahdenvälinen yhteistyösopimus Pekingin yliopiston kanssa. Pekingin yliopisto on yksi Helsingin yliopiston strategisista kumppaneista. Tapahtuman yhteyteen järjestettiin myös alumnitapahtuma Suomen Kiinan suurlähettilään residenssissä yli 140 hengelle ja käynnistettiin alumniyhteistyö Kiinaan liittyen CSSA-UH:n (Chinese Students and Scholars Association University of Helsinki) kanssa. Yliopisto osallistui laajalti muun muassa LERU (League of European Research University)- ja CASE (Council for Advancement and Support of Education) -verkostojen tilaisuuksiin. OSALLISTAVA TOIMIJA VUOROVAIKUTUKSELLA RATKAISUIHIN MONITIETEISTEN KOHTAAMISTEN EDISTÄMINEN Tiedekulman toiminta Porthaniassa jatkui laajempien tiedeteemojen ja -viikkojen sekä yksittäisten ohjelmien parissa. Uusinta tieteellistä tutkimusta ja ajankohtaisia aiheita esiteltiin kaupunkilaisille eri näkökulmista sekä Porthaniassa että suorien videolähetysten avulla. Laajana monitieteisenä tiedeteemana oli helmihuhtikuussa järjestetty Aivot, jonka tilaisuudet vetivät Tiedekulman täyteen yleisöä. Yhteiskumppanina teemassa oli Heureka. Ohjelmakokonaisuuksista ajankohtaisiin haasteisiin ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden näkymiin tarttui erityisesti Hyvä yhteiskunta 2100 -teema, jonka tilaisuuksissa esiintyjinä nähtiin sekä yliopistolaisia että ulkopuolisia asiantuntijoita. Maailmanpoliittisiin teemoihin ja Venäjän tilanteeseen keskityttiin Aleksanteriinstituutin Sotshi ja RussiaHUB Helsinki -viikoilla. Euroopan tulevaisuutta taas tarkasteltiin Euroopan uusjako -viikolla, jonka Aleksanteri-instituutti toteutti yhdessä valtiotieteellisen ja oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa. Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien yhteinen Vox Helsinki -sarja jatkoi puheenvuoroja hyvästä elämästä. Helmikuussa järjestettiin Helsinki Design Weekin ja Helsingin yliopiston yhteistyönä yhdeksän illan aikana pecha kucha -tyyppisiä luentosessioita. OPISKELIJOIDEN VALMENTAMINEN TYÖELÄMÄÄN Urapalvelut pilotoi henkilöstöosaston kanssa tohtorikoulutettaville suunnatun urakurssin ja tuotti Viikin PhD to business -kurssikokonaisuuteen kaksi PhD Career Coaching -kurssia. Uutena toimintamallina urapalvelut tarjosi opiskelijoille yksilöllistä uraohjausta ajanvarauksella ja ohjauksessa kävi noin 200 opiskelijaa. Lisäksi 370 opiskelijaa hyödynsi ilman ajanvarausta tarjolla olevaa työnhaun neuvontaa. Urapalvelut loi koko yliopistolle yhteisen alustan tuettujen harjoittelupaikkojen ilmoittamiseen ja kokosi yhteen opiskelijoiden ohjeistuksen harjoittelun suhteen. Uuden järjestelmän kautta välitettiin yli 500 opintoihin liittyvää harjoittelupaikkaa, joihin toivottiin yliopiston tukea. Kaiken kaikkiaan tuetun harjoittelujärjestelmän piirissä harjoitteli 700 opiskelijaa. TÄRKEÄT YHTEISTYÖTAHOT YLIOPISTON VAIKUTUSPIIRIIN TUNNISTAA KANSAINVÄLISET STRATEGISET KUMPPANINSA Helsingin yliopisto aloitti kiinteämmän yhteistyön Tukholman yliopiston ja uutena yhteistyön Pekingin yliopiston kanssa. Yhteistyön tavoitteena on yhdessä tehtävä korkeatasoinen tutkimus valituilla aloilla sekä yhteistyö tohtorikoulutuksessa. Tukholman yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö keskittyy Itämeritutkimukseen, opettajankoulutukseen sekä kielten ja lingvistiikan tutkimukseen. Pekingin yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö keskittyy aivot ja oppiminen, ilman laatu ja vertaileva oikeustiede -aloille. Pekingin yliopiston kanssa käydään vielä neuvotteluja yhteistyöstä lääketieteen alalla. University of Cape Townin kanssa yhteistyöneuvotteluita jatketaan vuonna 2015. TULOKSELLISET KUMPPANUUDET Yliopiston päättäjäsuhteita tiivistettiin ja yhteiskunnallista roolia vahvistettiin. Yliopiston johto määritteli yliopiston tavoiteagendan. Vaikuttamistyö käynnistettiin muun muassa tapaamalla poliittisia päättäjiä Suomi Areena -tapahtumassa. Yliopiston tutkijoita osallistui Suomi Areenaan politiikan, filosofian, ympäristön, kielipolitiikan, lastensuojelun, konfliktienhallinnan, kaupunki- ja aluesuunnittelun, vanhustenhoidon ja demokratiakehitykseen liittyvien keskustelujen alueilla. Yliopisto osallistuu Suomi Areenaan myös vuonna 2015. Yliopisto osallistui Helsingin kirjamessuille järjestämällä keskustelutilaisuuksia Tiedetorille. Yliopiston tutkijoita osallistui myös muihin tapahtuman tilaisuuksiin.
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 22 Tavoitetut alumnit tiedekunnittain 2013 2016 Tiedekunta Tilanne Tilanne Tilanne Tavoite Tavoite Tavoite 1.1.2013 1.1.2014 31.12.2014 2014 2015 2016 Bio- ja ympäristötieteellinen 775 964 1062 1471 1716 1963 Eläinlääketieteellinen 189 225 261 524 611 699 Farmasia 519 680 796 782 912 1043 Humanistinen 3013 3610 5264 6324 7378 8432 Käyttäytymistieteellinen 1507 1728 2056 3385 3949 4513 Lääketieteellinen 882 1121 1605 2005 2339 2673 Maatalous-metsätieteellinen 1713 1974 2267 2455 2864 3273 Matemaattis-luonnontieteellinen 2570 2842 3014 5261 6138 7015 Oikeustieteellinen 951 1265 1530 1977 2306 2635 Social- och kommunalhögskolan 99 105 Teologinen 505 847 1090 1691 1972 2254 Valtiotieteellinen 2387 2774 3010 3706 4323 4941 Yhteensä (sis. myös ne, joilla ei ole koulutustietoa merkittynä) 15587 18778 22027 30000 35000 40000 AKTIIVISET ALUMNIT Tavoitettuja alumneja on yli 22 000 ja tavoite vuodelle 2016 on 40 000 alumnia. Tavoitetuiksi alumneiksi lasketaan Alumnikampus-verkkopalveluun rekisteröityneet ja/tai Helsingin yliopiston alumniyhdistykseen liittyneet henkilöt. Alumneja ja yhteistyötahoja aktivoidaan osallistumaan yliopiston toimintaan, vahvistamaan työelämäyhteyksiä sekä tukemaan osaltaan yliopiston varainhankintaa. Merkittävin alumnitoiminnan tapahtumakokonaisuus oli ajattelun ja tieteen Thinkfest-kaupunkifestivaali. Thinkfest juhli tiedettä, oppimista ja ajattelua. Vuoden teemana oli tulevaisuuden oppiminen. Toimintaan sai osallistua muun muassa Tee-se-itse -yliopiston, tiedesaunan tai seminaarin muodossa. Tapahtuman aikana yleisöä kannustettiin sisältöjen jakamiseen muun muassa sosiaalisessa mediassa. Kaisa-kirjastoon avattiin alumnitila, joka on yliopiston alumnien vapaassa käytössä arki-iltaisin. Tila on tarkoitettu kohtaamispaikaksi, ryhmätyötilaksi ja keskusteluihin. Yksi menestyksellisimmistä alumniyhteistyön muodoista oli Heurekan arkeologiset yleisökaivaukset Vantaan Jokiniemessä. Kaivauksiin osallistui 80 alumnia. Jokiniemen arkeologisilta kaivauksilta viime kesänä tehdyt löydöt olivat esillä Heurekassa tammikuulle 2015 saakka. Tapahtuma toteutetaan myös vuonna 2015. ON INNOSTAVA JA HYVINVOIVA YHTEISÖ VUOROVAIKUTTEINEN JA YHTEISÖLLISYYTTÄ TUKEVA JOHTAMINEN UUDISTUNUT OPINTOASIAINNEUVOSTO Opintoasiainneuvoston (ONE) kokoonpano ja asema yliopiston johtamisjärjestelmässä uudistettiin. ONEn puheenjohtaja on opetuksesta vastaava vararehtori ja jäsenet ovat opetuksesta vastaavat varadekaanit, ylioppilaskunnan nimeämät opiskelijat sekä Avoimen yliopiston ja opetuksen toimialan johtajat. ONEn toimikausi on neljä vuotta. ONE päätti käsitellä ja hyväksyä jatkossa opiskelijarekrytoinnin markkinointisuunnitelman. Syksyllä ONE järjesti työpajan, jossa linjattiin ja pohjustettiin digitaalisen opetus- ja oppimisympäristön etenemistä. ONE käynnisti keskustelun yliopiston tutkintokoulutuksen muutostarpeista ja nimesi hankkeen Isoksi Pyöräksi. Lähtökohtana on varmistaa, että yliopiston tutkinnot ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja valmistavat opiskelijat tulevaisuuden tehtäviin. KANNUSTAVA JOHTAMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN KÄYTÄNNÖT Vuorovaikutteista johtamista on tuettu nelipäiväisillä johtamistaitojen kehittämisohjelmilla ja lyhyemmillä koulutuksilla, joissa on käsitelty kehityskeskusteluja,
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 23 osaamisen johtamista, palautteen antamista, varhaisen tuen mallia sekä moninaisen työyhteisön ja poikkeustilanteiden johtamista. Johtoryhmille on ollut tarjolla kilpailutettuja asiantuntijoita johtoryhmätyöskentelyn kehittämiseen. Uusille professoreille ja johtajille on suunnattu omat mentorointiohjelmat ja lisäksi uusille professoreille järjestettiin jälleen professorin työhön liittyvä perehdytystilaisuus. TYÖ- JA OPISKELUYHTEISÖN HYVINVOINTI Henkilöstön hyvinvointi Varhaisen tuen toimintamallin vakiinnuttamista jatkettiin käymällä kaikkien tiedekuntien ja erillisten laitosten johtajien kanssa työterveyshuollon vuositapaamiset, joissa teemoina olivat varhainen tuki, sairauspoissaolotilastot, päihdeohjelma ja toiminta haastavissa työyhteisötilanteissa. Kaikilla kampuksilla ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla toimipaikoilla järjestettiin koulutukset uuden työterveyshuollon sisällöstä. Samassa yhteydessä käytiin läpi myös varhaisen tuen toimintamallia. Vuoden 2013 työhyvinvointikyselyn tuloksia käsiteltiin yksiköiden kanssa keväällä ja niihin liittyviä jatkotoimenpiteitä toteutettiin. Yliopisto otti käyttöön työyhteisösovittelun yhtenä konfliktien ratkaisumenetelmänä yliopiston työyhteisöissä. Opiskelijoiden hyvinvointi Opiskelijoiden hyvinvointi- ja kriisiopas julkaistiin Flammassa. Yhteistyötä opiskelijoiden terveydentilan seuraamiseksi, YTHS:n toiminnan ja oppilaitosselvitysten kehittämiseksi samoin kuin työterveyshuollon työpaikkaselvitysten hyödyntämiseksi YTHS:n oppilaitosselvityksissä jatkettiin YTHS:n ja HYYn kanssa. UniSport panosti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin palveluihin lisäämällä tarjontaansa hyvinvointimittauksia ja tukea henkiseen hyvinvointiin. Opiskelijoita aktivoitiin liikkumaan matalan kynnyksen palveluilla ja tarjoamalla maksutonta ohjausta vähän liikkuville (Liiku niin voit -palvelu). UniSport ylläpiti VARPUmallia mahdollisiin syömishäiriötä sairastaviin asiakkaisiin YTHS:n kanssa. Yliopisto uudisti erityisjärjestelyjä koskevat linjauksensa ja perusti erityisjärjestelyjen asiantuntijaryhmän. Ryhmän tehtävä on opiskelijan ja erityisjärjestelyjä toteuttavan tahon tukeminen ja auttaminen antamalla lausuntoja suositeltavista toimenpiteistä. TOIMIVAT RAKENTEET JA SELKEÄT TOIMINTATAVAT Keväällä otettiin käyttöön SAP HR -järjestelmään sisältyvä sähköinen asiointi henkilöstöhallinnon lomakkeiden käsittelyssä. Vuoden aikana valmisteltiin keväällä 2015 käyttöön otettavaa sähköistä rekrytointijärjestelmää ja henkilöstön kansainvälistä liikkuvuutta helpottavia sähköisiä prosesseja. Prosessit tukevat sekä kansainvälisen henkilöstön asettautumista Helsingin yliopistoon että yliopiston henkilöstön ulkomailla työskentelyä. Tekesin ja yliopiston yhteisrahoittamassa Tutkijan palvelut -projektissa tavoiteltiin lisää aikaa tutkimukselle ja käyttäjälähtöisesti toteutettuja tukipalveluita. Projektin toteuttamisessa kumppanina oli palvelumuotoilutoimisto Palmu Inc. Projekti tuotti tietoa tutkijoiden palvelutarpeista sekä käyttäjälähtöisen palvelun toteuttamismallista, sen edellytyksistä ja mahdollisuuksista. Pilottiyksiköinä toimivat Biotieteiden laitos ja Opettajankoulutuslaitos. Lisäksi edistettiin tutkijan sähköisiä palveluita Flammassa. Työ jatkuu vuoden 2015 ajan. Syksyllä tehtiin kokonaisarkkitehtuuriarvio neljästä kohteesta: Tuhat-Aava (Tuhatissa olevan CV- ja julkaisutiedon hyödyntäminen), koulutustarjonta, sidosryhmärekisteri sekä tutkimustilastojen aineistot -projekti. Näiden lisäksi arvioitiin viiden SAP-projektiesityksen ja kahdeksan muun esityksen kokonaisarkkitehtuuriyhteensopivuus. TIEDONTUOTANTO Tiedontuotannon kehittämistä jatkettiin organisoimalla sitä uudelleen keskushallinnon toimialojen ja kirjaston yhteistyötiiminä. Tiedontuotantotiimin tehtävänä on tarjota yliopiston johdolle riittävät, luotettavat ja ajantasaiset tiedot yliopiston toiminnasta päätöksenteon pohjaksi. Tiimin jäsenet osallistuvat tiedontuotannon kehittämiseen ja ongelmien ratkaisemiseen, välittävät tietoa tietopyynnöistä ja delegoivat tehtäviä eteenpäin omilla toimialoillaan. Tiimi kehitteli uusia toimintatapoja kuten yhteisen wiki-pohjaisen työskentelyalustan ja Connect Pro -etäkokoukset. TIEDEKUNTA- JA ERILLISLAITOSRAKENTEEN KEHITTÄMINEN Rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa yliopiston laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Erillislaitosten rakenteita kehitettiin. Tutkimuspainotteisten erillislaitosten johtokuntien puheenjohtajiksi nimitettiin tiedekuntien dekaanit. Rehtorin vierailut toteutettiin yhdistetysti tiedekuntaan ja erilliseen laitokseen. Jatkossa myös tavoiteneuvottelu rehtorin kanssa on yhteinen. Ruralia-instituutti liitettiin 1.1.2015 maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Toiminnallinen yhdistyminen tapahtuu vuosien 2015 ja 2016 aikana. Myös valtio on tarkastellut tutkimuslaitosrakennettaan. Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekun-
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 24 taan liitettiin 1.1.2015 alkaen Kuluttajatutkimuskeskus (KTK) ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitos (Optula). KTK liitettiin politiikan ja talouden tutkimuksen laitokseen ja Optula sosiaalitieteiden laitokseen. Yhdistyminen lisää yliopiston henkilöstömäärää 51 henkilöllä ja puiterahoitusta (valtakunnallisen tehtävän hoitoon) yhteensä lähes neljä miljoonaa euroa. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian talouden tasapainottamista ja sen toiminnan suuntaamista jatkettiin. Käytyjen yt-neuvottelujen perusteella henkilöstömäärää vähennettiin 60:lla, joista irtisanottuja oli 30. Organisaation uudistamisen myötä alueyksiköt Hyvinkäällä, Kotkassa, Kouvolassa ja Lahdessa lakkautettiin ja korvattiin uusilla sisältöyksiköillä, jotka tuottavat vastuutiedekuntiensa tieteenaloihin liittyviä palveluita. Lahden toiminnot organisoitiin tutkimus- ja opetusverkostoksi, jolla on yhteinen toiminnan ja talouden suunnitelma. Yliopisto sopi Lahden kaupungin kanssa kaupungin rahoitusosuuden säilyttämisestä. Helsingin yliopiston kirjaston jaosta kampuskirjastoihin luovuttiin. Tilalle luotiin uusi toimintopohjainen organisaatio, joka koostuu kolmesta palvelukokonaisuudesta. UniSportissa siirryttiin prosessipohjaiseen organisaatioon. Yliopistomuseo siirrettiin viestinnän toimialalle. Yliopistossa selvitettiin mahdollisuuksia luoda ja ottaa käyttöön koko hallintohenkilöstön kattava yhteinen osaamisen johtamisen, hallinnan ja kehittämisen malli sekä samalla suuremmat hallintoyksiköt. Kampuksilla ja tiedekunnissa jatkettiin rakenteellista kehittämistä. Lääketieteellisen tiedekunta aloitti 1.1.2015 laitoksettomana tiedekuntana. Viikin kampuksella toteutettiin opetusjärjestelyt, jotka koskivat kahta bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan yhteistä kandidaattiohjelmaa sekä henkilöstösuunnittelua, sekä koko kampuksen tilankäyttöä ja tutkimusinfrastruktuureja. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta lakkautti fonetiikan puheviestinnän tutkintoon johtavan koulutuksen. Tiedekunta vastaa edelleen tiedekunnan tutkintoopiskelijoiden yleisopintoihin kuuluvasta puheviestinnän opetuksesta. Valtakunnallisella tasolla yliopisto osallistui Suomen yliopistot UNIFI ry:n viiteen eri alojen rakenteellisen kehittämisen selvitysten valmisteluun. Selvityksillä tavoitellaan yliopistojen profiloitumista ja mahdollisesti aloittaisia poisvalintoja. HUOLELLINEN HENKILÖSTÖSUUNNITTELU Henkilöstökoulutuksessa aloitettiin uutena kokonaisuutena tutkijoille suunnattu urakurssi, jonka tavoitteena on tukea nuoria tutkijoita urasuunnittelussa ja työnhaussa. Kurssilaisille suunnattiin myös omat coaching-ryhmät, joissa käsiteltiin henkilökohtaisen urasuunnittelun lisäksi osallistujien hyvinvointia ja jaksamista. Yliopistossa on vuodesta 2012 ollut muun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytoinnissa käytössä lupamenettely. Vuoden aikana käsiteltiin ja myönnettiin lähes tuhat rekrytointilupaa, joista suurimmassa osassa lupaa haettiin määräaikaisen työsuhteen jatkamiseen. Luvat myönnettiin ensisijaisesti yliopiston sisäiseen hakuun, koska henkilöstölle halutaan antaa mahdollisuus uralla etenemiseen tai urakiertoon. Rekrytointilupamenettelyn yhteydessä jatkettiin myös pitkään määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleiden projektien tukihenkilöiden työsuhteiden vakinaistamista. Kahtena viime vuonna on yhteensä 98 henkilön työsuhde muutettu määräaikaisesta työsuhteesta toistaiseksi voimassa olevaksi.
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 25 RAKENTAA TALOUTENSA KESTÄVÄLLE POHJALLE Helsingin yliopisto jatkoi taloutensa sopeuttamista. Tavoitteena on hankkia kahden kolmen kuukauden toiminnan kuluja vastaava taloudellinen puskuri, joka osaltaan mahdollistaisi toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen. Yliopistouudistuksen alusta vuoteen 2013 asti yliopiston oma toiminta oli kumulatiivisesti laskien alijäämäistä. Pitkäjänteisesti toimimalla talous on saatu kestävälle pohjalle. Yksi osa talouden tasapainottamista on vuonna 2012 käyttöön otettu rekrytointilupamenettely, minkä seurauksena henkilöstö on vähentynyt noin 500 hengellä. Tuotot ja kulut 2014 TUOTOT 715 MILJ. HY:n sijoitustoiminnan tuotot 19 milj. Täydentävä rahoitus 257 milj. 86 % kotimaisista lähteistä. Suomen Akatemia on suurin yksittäinen rahoittaja. 3 % 36 % miljoonaa euroa, 2014 700 600 500 400 300 KULUT 680 MILJ. + YLIJÄÄMÄ 35 MILJ. 21 % 2 % 13 % YLIJÄÄMÄ 35 milj. Muut kulut 145 milj. Poistot 11 milj. Tilavuokrat 87 milj. Ylijäämän jakautuminen 2014 Sijoitustoiminta 16 milj. Yliopiston ylijäämät 19 milj. Ylijäämän osuus vastaa 5 % yliopiston kuluista. Vastaavalla summalla voisi rahoittaa yliopiston toimintaa 19 päivän ajan. Valtion perusrahoitus 439 milj. 61 % 200 64 % Henkilöstökulut 437 milj. 100 0 Henkilöstön palkkakulut 354 milj. Ylijäämän muodostuminen 2010 2014, milj. e Yliopisto Sijoitustoiminta Rahastot 40 35 30 25 20 15 10 5 0-5 -10 34,9 29,4 4 4 12 11 13,8 1,9 6 19 15 6 6 4 1 1 3-5 2010 2011 2012 2013 2014 Viiden vuoden kumulatiivisesta ylijäämästä 33 miljoonaa euroa on tullut yliopiston omasta toiminnasta ja 55 miljoonaa euroa sijoitustoiminnan tuotoista. Sijoitustoiminnan tuottojen vuosivaihtelu voi olla suurta ja siihen tulee varautua.
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 26 Ylijäämä prosentteina kokonaiskuluista (1.000 e) Yliopiston tulos 35 miljoonaa euroa on 5 % yliopiston kokonaiskuluista. Ylijäämä 2010 2014 suhteutettuna kuluihin (1000 e) 2010 2011 2012 2013 2014 Yliopiston kulut 626 675 644 319 678 156 669 738 680 144 1 viikon kulu 12 051 12 391 13 041 12 880 13 080 Ylijäämä 7 724 1 924 13 850 29 389 34 902 Tulos % kokonaiskuluista 1,20 % 0,30 % 2,00 % 4,40 % 5,10 % Tulos vastaa x päivää 4 1 7 16 19 Vuonna 2014 Helsingin yliopiston tuotot olivat 715 miljoonaa euroa ja kulut 680 miljoonaa euroa, ylijäämä 35 miljoonaa euroa. Ylijäämästä lähes puolet eli 16 miljoonaa euroa tuli sijoitustoiminnan tuotoista ja 19 miljoonaa euroa yliopiston omasta toiminnasta. Ylijäämä vastaa noin viittä prosenttia kokonaiskuluista ja sillä voisi rahoittaa yliopiston toimintaa 19 päivän ajan. Helsingin yliopiston merkittävin taloudellinen riski on kokonaisrahoituksen supistuminen, sillä 61 prosenttia yliopiston toimintamenoista katetaan valtion perusrahoituksella, 36 prosenttia täydentävällä rahoituksella ja kolme prosenttia sijoitustoiminnan tuotoilla. Vuonna 2014 valtion perusrahoitus oli 439 miljoonaa euroa ja täydentävän rahoituksen tuotot 257 miljoonaa euroa. Suomen valtion taloudellinen tila vaikuttaa merkittävästi yliopiston toimintaan, sillä perusrahoituksen lisäksi suuri osa täydentävästä rahoituksesta tulee valtion yksiköiltä, mm. Suomen Akatemialta. Yliopiston suurimmat menoerät ovat henkilöstöja vuokrakulut, joita on vaikea nopealla aikataululla sopeuttaa. Henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista on 64 % ja vuokrakulujen osuus 13 %, yhteensä 524 miljoonaa euroa.