Ympäristölupapäätös Etelä-Suomi Nro 61/2010/2 Dnro ESAVI/114/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.10.2010 ASIA Päätös Työ & Toiminta ry:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Vantaan toimipisteen jätteenkäsittelytoimintojen siirtämistä osoitteeseen Muottikuja 6, Tuusula. Ympäristölupapäätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Työ & Toiminta ry Asentajankatu 1 00880 Helsinki TOIMINTA JA SIJAINTI Vantaan osasto Sähkö- ja elektroniikkaromun esikäsittely ja huonekalujen kierrätys Kelatien työpaikka-alue, Muottikuja 6, Tuusula Kiinteistö: Kalliotasanne 858-411-6-29 Kiinteistön omistaja: Kiinteistö Oy Tuusulan Kalliotasanne Liike- ja yhteisötunnus: 1519242-0 Toimialatunnus: 90020 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 6.11.2009. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista anne- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
2 tun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4) Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 f) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUS Toiminnalla on voimassa oleva Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 1416/5.10.2006 osoitteeseen Vanha Porvoontie 231, 01380 Vantaa. Kiinteistö Oy Tuusulan Kalliotasanne on antanut 18.2.2010 suostumuksensa, että Työ & Toiminta ry saa hakea ympäristölupaa kiinteistölle 858-411- 6-29 (Muottikuja 6, 01450 Vantaa). Muottikuja 6 on voimassa olevassa asemakaavassa (17.6.1974) merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-2). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan sijainti Ympäristön tila ja laatu Ilmanlaatu Toimintapaikka sijaitsee Tuusulan kunnan Ruotsinkylässä Kelatien työpaikka-alueella kiinteistöllä Kalliotasanne 858-411-6-29. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportin ("Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuosina 2004 2008", 13/2009) mukaan "Tuusulassa ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä. Pitoisuudet ovat korkeimmat Tuusulanväylän (kantatie 45) ja Lahti-Helsinki-moottoritien (valtatie 4) läheisyydessä. Altistumisen kannalta edellä mainittuja merkityksellisempiä ympäristöjä ovat kuitenkin vilkasliikenteiset alueet, joilla ihmiset oleskelevat, Tuusulassa esimerkiksi Hyrylän vilkasliikenteiset alueet.
3 Tuusulassa mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat selvästi vuosiraja-arvon (VNA 711/2001) alapuolella. Todennäköisesti myös hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet ovat raja-arvojen alapuolella. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista vain pieni osa aiheutuu liikenteen suorista päästöistä ja suurin osa hiukkasmassasta on peräisin hiekan jauhautumisesta ja asfaltin kulumisesta. Tuusulassakin saattaa esiintyä korkeita hiukkaspitoisuuksia keväisin. Pääkaupunkiseudulla ja Lohjalla tehtyjen mittausten perusteella voidaan lisäksi arvioida, että pienhiukkasten pitoisuudet ovat selvästi alle tavoite- ja raja-arvon. Korkeita hiukkasten ja polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia saattaa ajoittain esiintyä alueilla, joilla on runsaasti puun pienpolttoa. Kaukokulkeumat vaikuttavat merkittävästi pienhiukkasten pitoisuuksiin. Niiden voimakkuus ja kesto vaihtelevat vuosittain. Erityisen paljon niitä oli vuonna 2006 ja melko runsaasti vuosina 2005 ja 2008. YTV:n (1.1.2010 lähtien HSY) pääkaupunkiseudun mittausasemilla ja Neste Oil Oyj:n tausta-asemilla Kilpilahden ympäristössä mitattujen otsonipitoisuuksien perusteella voidaan arvioida, että otsonin terveys- ja kasvillisuusperusteiset pitkän ajan tavoitteet ylittyvät Tuusulassa. Vuoden 2009 bioindikaattoriseurannassa Tuusulassa sormipaisukarpeen kunto oli jonkin verran parempi kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin. Selvät sormipaisukarpeen vauriot keskittyivät Tuusulan keskustan läheisyyteen. Vuoden 2004 seurantaan verrattuna keskustan läheisyydessä olevien näytealojen sormipaisukarveiden kunto on hieman parantunut ja selvien vaurioiden näytealat vähentyneet." Maaperä ja pohjavesi Maaperä Toimintakiinteistö (858-411-6-29) on merkitty Suomen ympäristökeskuksen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään merkinnällä selvitystarve. Pohjavesi Toiminta-alue ei sijaitse pohjavesialueella. Kiinteistöä lähimpänä oleva pohjavesialue on Mätäkiven I luokan pohjavesialue (0185802 B), joka sijaitsee noin 740 metriä kiinteistöstä länteen. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähin luonnonsuojelualue (Kylmäojan korven luonnonsuojelualue, YSA014164) sijaitsee toiminnasta noin 1,1 km etelään Vantaan kaupungin puolella. Tuusulanjärven Natura-alue sijaitsee noin 6 km kiinteistöltä pohjoiseen ja luonnonsuojelulain nojalla luontotyyppinä rauhoitettu Gungkärrin pähkinäpensaslehto noin 6 kilometriä Iänsi-luoteeseen.
4 Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyllä ei ole merkitystä kyseisille suojelualueille. Lähin sairaala (Vantaan kaupunki, Peijas-Rekola) sijaitsee noin 2,5 km laitokselta kaakkoon. Lähin koulu sijaitsee noin 2,1 kilometriä laitokselta kaakkoon Vantaalla. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Toimintakiinteistöstä noin 600 m etelään kulkee Kulomäentie (152). Seututiellä 152 liikennöi vuosittain noin 12 400 12 700 autoa (Tiehallinto, Uudenmaan liikennemäärät 2006). TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Työ & Toiminta ry Vantaan osaston tarkoituksena on työllistää pitkäaikaistyöttömiä, vajaakuntoisia ja maahanmuuttajia. Työllistäminen tapahtuu sähkö- ja elektroniikkaromun ja huonekalujen uudelleenkäyttöön ohjaamisella ja uudelleenkäyttöön soveltumattomien osien kierrättämisellä. Työ & Toiminta ry on harjoittanut sähkö- ja elektroniikkalaitteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä vuodesta 1999 yhdistyksen muissa toimipisteissä. Vantaan osasto on aloittanut toimintansa vuonna 2006 osoitteessa Vanha Porvoontie 231, 01380 Vantaa. Työ & Toiminta ry:n Vantaan toimipisteen (Vanha Porvoontie 231) toiminta haetaan siirrettäväksi Tuusulan kuntaan Ruotsinkylään kortteliin 10003, osoitteeseen Muottikuja 6 (858-411-6-29). Laitoksella tullaan vastaanottamaan noin 4 000 t/a SE-romua (sähkö- ja elektroniikkaromu, SER) ja 1 000 t/a huonekaluja. Osa vastaanotettavasta tavarasta korjataan ja ohjataan uudelleenkäyttöön. Uudelleenkäyttöön soveltumaton SE-romu ja huonekalut puretaan ja osat toimitetaan joko materiaalin hyötykäyttöön tai hävitettävästi asianmukaisesti. Toiminnassa muodostuvan jätteen määrän arvioidaan olevan noin 35 t/a. Laitoksella työskennellään ma la klo 6.00 22.00 ja su klo 9.00 15.00. Toimintaa harjoitetaan sisä- ja ulkotiloissa, mutta laitteiden purkaminen tapahtuu pelkästään sisätiloissa. Toiminnan ei arvioida aiheuttavan päästöjä ympäristöön. SE-romun ja huonekalujen vastaanotto sekä varastointi Vastaanotettavia sähkö- ja elektroniikkalaitteita ovat esim. tietokoneet, tulostimet, televisiot, erilaiset kodinkoneet, virvoitusjuoma- ja peliautomaatit sekä yritysten toimittamat vialliset käyttämättömät laitteet. Jos toimipisteeseen tuodaan kylmälaitteita, ne toimitetaan muualle käsiteltäväksi. Kuormien mukana tulevat jätteet, joita ei käsitellä osastolla, palautetaan materiaa-
5 lin lähettäjälle. Vastaanoton yhteydessä tavarat lajitellaan alkuperänsä mukaan laatuluokkiin. SE-romun ja huonekalujen käsittely sekä kierrätys Sähkö- ja elektroniikkalaitteet jaotellaan uudelleenkäyttöön toimitettaviin ja purettaviin laitteisiin. Uudelleenkäyttöön ohjattavat tavarat testataan ja korjataan, jonka jälkeen ne lähetetään myyntiin kierrätystavarataloon tai suoraan uudelleenkäyttäjille. SE-laitteet puretaan käsityönä erityisellä käsittelypöydällä. Laitteista irrotetaan materiaalin hyötykäyttöön kelpaavat osat, kuten arvometalleja sisältävät komponentit, muut metalliosat ja muovit. Televisioista ja monitoreista poistetut kuvaputket ja muovit toimitetaan yhdistyksen Herttoniemen toimipisteeseen käsiteltäviksi. SE-romusta poistetaan myös ongelmajätteiksi luokiteltavat komponentit (akut ja paristot) ja muut työturvallisuutta vaarantavat osat (esim. kuvaputket). Rautametallia varastoidaan lavalla ja muita jakeita erilaisissa pakeissa. Huonekalut lajitellaan vastaanoton jälkeen. Lajittelussa ne jaotellaan uudelleenkäytettäviin ja purettaviin. Uudelleenkäytettävät huonekalut kunnostetaan ja toimitetaan Työ & Toiminta ry:n kierrätystavarataloon Myllypuroon myytäväksi. Uudelleenkäyttöön kelpaamattomat huonekalut puretaan osiin. SE-romun ja huonekalun alkuperä Työ & Toiminta ry käsittelemiä jätteitä vastaanotetaan noin 200 km:n säteeltä. SE-laitteet ja huonekalut ovat peräisin esimerkiksi kuolinpesistä, perikunnilta ja yrityksiltä. Jätteiden kuljetus hoidetaan pääosin yhdistyksen omalla kuljetuskalustolla, mutta osin myös yhteistyökumppaneiden kalustolla. Hyödynnettävän SE-romun ja huonekalujen toimituspaikka Hyötykäyttöön soveltuvat osat toimitetaan teollisuuteen hyödynnettäviksi. Metallipakkaukset ja sekametallit toimitetaan murskauslaitoksille rikastettavaksi ja tuotteistettavaksi. Lajitellut metallit toimitetaan sulattamoille. Myös kaapelit toimitetaan hyötykäytettäväksi. Piirikortit ja muut puretut elektroniikkakomponentit toimitetaan hyödynnettäviksi suomalaiselle ja ulkomaiselle teollisuudelle. Hyödynnettäväksi kelpaamattomien jätteiden jatkokäsittely Huonekalujen purkamisessa syntyy metalli-, puu-, tekstiili- ja pehmustejätettä. Metallit toimitetaan metallin vastaanottajille ja hyödyntäjille. Irrotetut pehmusteet toimitetaan eläinsuojeluyhdistyksille eläinten makuualustoiksi. Puu toimitetaan murskattavaksi ja briketöitäväksi. Tekstiilit menevät energiahyötykäyttöön.
6 Polttoaineiden varastointi Lämmitys Jätevedet ja veden kulutus Liikenne Tavaroiden siirtoon käytettävä trukki käy joko sähköllä tai kaasulla. Laitoksella ei varastoida työkoneiden polttoaineita. Voitelu- ja hydrauliikkaöljyjä varastoidaan vähäisiä määriä. Lämmitysöljyä (kevyt polttoöljy) kuluu arviolta vuodessa n. 6 000 litraa. Lämmitysöljysäiliö on kooltaan noin 3 000 l ja se sijaitsee rakennuksen sisällä betonibunkkerissa. Toiminnassa ei käytetä vettä. Vettä kuluu ainoastaan käsien pesuun ja kahvin keittämiseen. Kulutukseksi arvioidaan 1 000 l/a. Sosiaalijätevedet johdetaan kunnan jätevesiviemäriin. Toiminta-alueelle liikennöi päivittäin noin 20 kuorma- tai pakettiautoa. Paras käyttökelpoinen tekniikka Hakemuksen mukaan toiminnassa noudatetaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätteet Toiminnassa muodostuu jätettä noin 35 t/a, joka kostuu omassa toiminnassa muodostuvasta sekalaisesta yhdyskuntajätteestä ja vastaanotettavasta materiaalista muodostuvaa sekalaisesta kierrätykseen sopimattomasta jätteestä sekä kuvaputkilaseista. Vantaan toimipisteen toiminnassa muodostuneet jätteet vuonna 2009 on esitetty taulukossa 1.
7 Taulukko 1. Toiminnassa muodostuneet jätteet (v. 2009). Jätelaji Jätenimike t/a Vastaanottaja TV- ja monitoriputket 200136 * 121,61 AS Weerec Sähkömoottoriromu 160199 0,14 Romukeskus Oy Rengasromu 160103 1,43 Kuusankoski Oy Jätemuovi 200139 18,10 Lahti Energia Oy Uudelleenkäyttöön 200136 19,52 Yksityishenkilöt myydyt SE-laitteet Elektronitykki 200135 * 1,61 Romukeskus Oy Lyijyakkuromu 200133 * 3,13 AkkuSer Oy Sekapelti 200140 587,78 Romukeskus Oy Akut ja patteri 200134 * 0,59 AkkuSer Oy Sekajäte 200301 0,59 HSY * = ongelmajäte Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesistöihin tai viemäriin, koska toiminnassa ei käytetä vettä. Sosiaalivedet johdetaan kunnan jätevesiviemäriin. Piha-alueen vedet johdetaan sadevesiviemäriin. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu päästöjä ilmaan. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu melua, koska käsittelytoiminta suoritetaan sisätiloissa. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Kiinteistön etupiha ja rakennuksen päädyn piha on asfaltoitu. Takapiha on hiekkapäällysteinen ja se toimii henkilökunnan autojen pysäköintialueena. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Melun vaikutukset Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu meluvaikutuksia, koska naapurikiinteistöt teollisuuskiinteistöjä. Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole vaikutuksia luonnonsuojeluarvoihin.
8 Vaikutus pintavesiin ja vesistöihin Vaikutus ilmaan Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole vaikutuksia pintavesiin ja vesistöihin. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia ilmaan. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia maaperään. Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia viihtyvyyteen tai terveyteen. Toiminta sijaitsee teollisuusalueella. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Hakemuksessa ei ole esitetty käyttötarkkailua. Raportointi Hakemuksessa ei ole esitetty raportointia. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemuksen mukaan lastauksiin ja materiaalipurkuihin liittyy henkilöstöön kohdistuva riski. Henkilöön kohdistuvaa riskiä vähennetään noudattamalla oikeita työskentelytapoja. Työskentelyä ohjataan ns. yleisturvallisuusohjeella ja työntekijöiden koulutuksella. Asiattomien henkilöiden pääsy työskentely tiloihin estetään. Työkoneille ja -laitteille voi sattua hydrauliikkavuotoja. Hydrauliikkaöljyvahinkoja pyritään ehkäisemään ennakoivalla ja säännöllisellä huollolla. Onnettomuuden sattuessa öljy imeytetään asianmukaiseen imeytysmateriaaliin ja korjataan pois. Toiminnalle tullaan laatimaan turvallisuussuunnitelma. Toimintaa varten varataan riittävästi sammutuskalustoa.
9 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Toiminnalle haetaan YSL 101 :n mukaista lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Perusteena toiminnan aloittamiselle ennen ympäristölupapäätöksen lainvoimaisuutta on se, että Työ & Toiminta ry:n Vantaan toimipisteellä on jo voimassa oleva ympäristölupa vuodelta 2006 ja nykyinen toiminta siirretään sellaisenaan osoitteesta Vanha Porvoontie 231, 01380 Vantaa uuteen osoitteeseen Muottikuja 6, 01450 Vantaa. Hakemuksen mukaan on ensiarvoisen tärkeää jouduttaa toiminnan aloittamista, koska Vantaan toimipisteen nykyiset pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat voivat näin ollen jatkaa nykyisissä tehtävissään toiminnan keskeytymättä. Hakija esittää aloitusluvan vakuudeksi 2 000 euroa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Tiedottaminen Tarkastus Lausunnot Hakemusta on täydennetty 23.2.2010, 24.2.2010, 7.4.2010 ja 2.8.2010. Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä 23.4. 24.5.2010 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja 20.4. 24.5.2010 Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Keski-Uusimaa ja Vartti Uusimaa - sanomalehdissä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lupahakemusta koskevalle alueelle on suoritettu tarkastus 12.4.2010. Tarkastuspöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalta (Tuusulan kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomainen), Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Tuusulan kunnanhallitukselta sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.
10 Vantaan ympäristölautakunta esittää 25.5.2010 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa: Hakemuksessa esitetyt tiedot ovat osaksi ristiriitaisia ja/tai puutteellisia mm. hulevesien käsittelyn ja johtamisen sekä polttoaineiden ja muiden käytettävien kemikaalien laadun, määrän ja käyttökohteiden osalta. Toimipisteen piha-alueella tehtävät työt eivät myöskään käy ilmi hakemuksesta. Purkaminen on esitetty tehtävän sisätiloissa. Luvassa on annettava riittävät määräykset vastaanotettavista ja varastoitavista materiaaleista: niiden laadusta, vastaanotto- ja varastointimääristä ja -paikoista sekä materiaalin käsittelystä. Lisäksi on annettava riittävät määräykset toiminnasta aiheutuvan epäsiisteyden, roskaantumisen, pilaantumisvaaran maaperälle, pinta- tai pohjavedelle tai muun ympäristölle aiheutuvan haitan estämiseksi. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastoinnista ja työkoneiden huollosta on annettava riittävät määräykset. Määräyksissä on huomioitava maaperän, pinta- ja pohjaveden tai muun ympäristölle aiheutuvan haitan estämiseksi. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastoinnista ja koneiden huollosta on annettava riittävät määräykset. Määräyksissä on huomioitava maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäiseminen onnettomuus- ja vahinkotilanteissa. Toiminta ei saa aiheutua haittaa tai häiriötä yöaikaan klo 21.00 7.00. Sunnuntaisin ja yleisinä juhlapäivinä toimintaa saa harjoittaa klo 12.00 21.00. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta esittää 9.6.2010 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa: SE-romujen ja huonekalujen vastaanotto, varastointi ja käsittely on hoidettava siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän pilaantumista, roskaantumista, piha-alueen epäsiisteyttä tai muuta haittaa ympäristölle. Laitoksella ei saa vastaanottaa muita kuin lupahakemuksen mukaisia jätteitä. Vastaanotettavat jätemäärät on mitoitettava siten, että varastointi ja käsittely voidaan hoitaa asianmukaisesti. Purkutoiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava huolellisesti, varastoitava erillään toisistaan ja toimitettava käsiteltäväksi paikka, jossa ensisijaisesti hyödynnetään niiden sisältämä aine ja toissijaisesti energia. Ongelmajätteitä sisältävät purkujätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Jätteiden purku tulee suorittaa sisätiloissa siten, että purkutoiminnasta ei aiheudu roskaantumista. Työntekijöiden koulutukseen ja toiminnan ohjeistukseen on kiinnitettävä huomiota, jotta poikkeustilanteissa pystytään toimimaan asianmukaisesti.
11 Laitokselle on nimettävä vastuussa oleva hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on toimitettava valvontaviranomaisille. Yhteystiedot on päivitettävä niiden muuttuessa. Poikkeuksellisista tilanteista ja onnettomuuksista on ilmoitettava valvontaviranomaisille. Laitoksen toiminnasta on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi ainakin vastaanotettavien elektroniikkaromujen ja huonekalujen määrät, hyötykäyttöön toimitettavien jätemateriaalien määrät sekä muuhun käsittelyyn toimitettavien materiaalien määrät ja toimituskohteet. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava vuosittain valvontaviranomaisille. Tuusulan kunnanhallitus esittää 10.6.2010 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa: Toiminta-alueella on voimassa RakL:n mukaisena rakennuskaavana laadittu asemakaava, jonka lääninhallitus on vahvistanut 15.5.1985. Kortteli, johon kiinteistö 858-411-6-29 sijoittuu, on asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi merkinnällä T-2. Määräyksen mukaan korttelialueelle saa rakentaa asuntoja ainoastaan rakennusten hoidon vaatimaa henkilökuntaa varten, kuitenkin enintään yhden asunnon rakennuspaikkaa kohti. Rakennuspaikan rakentamattomat osat, joita ei käytetä kulkuteinä, pysäköimis- yms. alueina, on istutettava. Korttelialueella on varattava autopaikkoja seuraavasti: teollisuus- ja varastotilat 1 ap/2 työntekijää, toimistotilat 1 ap/80 k-m 2. Tuusulan kunnan kaavoituskatsauksen 2010 mukaan tarkoitus on tutkia mahdollisuuksia Kelatien työpaikka-alueen laajentamiseksi. Suunniteltu laajennus sijoittuisi kuitenkin Kelatien alueen itäpuolelle, eikä se koskisi ympäristölupahakemuksen tarkoittamaa aluetta. Kelatien alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Kiinteistöllä on voimassa oleva rakennuslautakunnan 30.6.2009 myöntämä rakennuslupa varastorakennukselle sekä vanhan varastohallin julkisivujen uudelleen pellitykselle ja uuden käyntioven rakentamiselle (lupatunnus 09-0292-R). Hakemuksen mukaisen toiminnan on katsottava olevan pääosin asemakaavan mukaista. Liitteessä 8A ja 8B on toiminta kuitenkin kuvattu myös seuraavasti: "Uudelleen käyttö: sähkö- ja elektroniikkalaitteita sekä huonekaluja kunnostetaan sekä myydään". Tältä osin on huomattava, että mikäli kiinteistöllä on tarkoitus harjoittaa myös myyntitoimintaa, on syytä varmistaa onko kyse asemakaavan vastaisesta toiminnasta, johon on tarpeen saada poikkeaminen. Asemakaava ei salli liikerakentamista, eikä kaavassa ole tutkittu liikerakentamisen edellyttämää autopaikkavaatimusta, kuten kaavamääräyksestä ilmenee. Ympäristölupahakemuksen osassa 13. todetaan, että alueella ei synny tavanomaisesta poikkeavia sade-, eikä hulevesiä, koska pihalla sijaitsevat laitteet säilytetään lavoilla, joista vesi ei pääse valumaan ulos. Lupahakemuksen osassa "Täydennys ympäristölupahakemukseen" todetaan edelleen, että varastolavoille kertyneet vedet ohjataan sadevesiviemäriin. Tältä
12 osin on syytä todeta, että Tuusulan 3.5.2010 antamien tietojen mukaan alueella ei kuitenkaan ole hulevesiviemäriä, joten ympäristölupapäätöksen valmistelun yhteydessä on edelleen syytä varmistaa, että varastolavoille kertyneet vedet käsitellään asianmukaisesti. Ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota myös roskaantumisen ja mahdollisen maisemahaitan ehkäisemiseen. Mikäli alueelle on tulossa ulkovarastointi esim. kasojen muodossa, tarvitaan alueen ympärille korkeahko umpiaita. Kiinteistöstä osa on asemakaavan mukaista katualuetta. Alueen toimivuuden kannalta olisi hyvä huolehtia siitä, että katualue otetaan haltuun ja katu rakennetaan. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue esittää 17.6.2010 lausuntonaan mm. seuraavaa: Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyssä on noudatettava valtioneuvoston asetusta sähkö- ja elektroniikkaromusta (852/2004). Varastointi- ja esikäsittelypaikoissa on oltava asetuksen mukainen nestetiiviiksi pinnoitettu alue ja tarkoituksenmukaiset varastointisäiliöt vaarallisten jätteiden varastointia varten. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohjaveteen, vesistöön ja viemäriin on estettävä. Työkoneiden ja muiden koneiden käyttöön tarkoitetun polttoaineen varastointiin käytettävän säiliön on oltava kaksoisvaipallinen. Varastoitaessa polttoainetta muussa kuin kaksoisvaipallisessa säiliössä, on sen, ja muiden nestemäisten ongelmajätteiden varastointiin käytettävien astioiden varastointitilan oltava metallirakenteinen valuma-altaallinen tila. Mahdollisista vuodoista ei saa aiheutua maaperän, pohjaveden eikä vesistön pilaantumisen vaaraa. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Mikäli roskaantumista pääsee tapahtumaan, on alue siivottava viivytyksettä. Ympäristölupapäätöksessä tulee kiinnittää huomiota piha-alueella varastoitavien sähkö- ja elektroniikkajätteiden ja purkamattomien tai purettujen huonekalujen varastointimääriin, -tapaan ja -laatuun. Piha-alueen varastoalue tulee olla aidattu ja lukittu siten, että ulkopuoliset eivät pääse jätteisiin käsiksi, esimerkiksi rikkomaan vaarallisia aineita sisältävien näyttöjen kuvaruutuja. Toiminnanharjoittajan vuosittain suorittaman raportoinnin helpottamiseksi tulee toiminnassa muodostuvien jätteiden kuusinumeroiset jätekoodit merkitä selkeästi näkyville ympäristölupapäätökseen. Ympäristölupapäätöksessä mahdollisesti määrättäville laitoksen toimintaan liittyville kunnostamis- tai rakentamistoimenpiteille tai muille toimenpiteille on asetettava selkeät aikarajat joihin mennessä ko. toimenpide pitää olla valvontaviranomaisen tarkastettavissa ja hyväksyttävissä.
13 Muistutukset ja mielipiteet Rajanaapureille ja muille asianosaisille on varattu 16.4.2010 päivätyllä kirjeellä mahdollisuus jättää hakemuksen johdosta muistutus tai mielipide. Määräaikaan mennessä ei hakemuksen johdosta saapunut muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu hallintolain 34 :n mukaisesti 21.6.2010 päivätyllä sähköisellä kirjeellä mahdollisuus vastineen jättämiseen annetuista lausunnoista ja luvan käsittelyssä kertyneestä aineistosta sekä lupaluonnoksen kertoelmaosasta. Hakija esittää 1.7.2010 saapuneessa vastineessaan mm. seuraavaa: Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunto Pihalla on varastoitu SE-romua lavojen päällä ja lavat on peitetty pressuilla, koska laitoksen alueella ei ole hulevesiviemäriä. Sadevesi poistuu haihtumalla tai valumalla tontin rajoilla olevia rinteitä pitkin alas maastoon. Laitoksen trukki on sähkökäyttöinen eikä laitoksella ole polttonesteillä toimivia koneita, joten laitoksella ei käsitellä polttonesteitä ja kemikaaleja. Piha-alueen työskentely on tavaran vastaanottoa, sen siirtämistä joko kontteihin tai lukittuun piha-alueen varastoalueeseen odottamaan tavaran siirtämistä sisätiloihin käsittelyä varten. Näin ollen piha-alueen työskentely on pääosin tavaran vastaanottamista ja purkujätteiden lähettämistä eli tavallista tavaraliikennettä. Piha-alueella ei suoriteta SE-purkamista. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto Laitoksen vastaava hoitaja on vastaava työnjohtaja AA. Tuusulan kunnanhallituksen lausunto Myyntikuntoiset SE-tuotteet toimitetaan yhdistyksen kierrätystavarataloon Helsingin Myllypuroon. Vantaan osastolla ei ole myyntitoimintaa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Ulkotiloissa tavarat varastoidaan konteissa ja aidatun sekä lukitun alueen rakentaminen asfaltilla päällystetylle alueelle aloitetaan syksyn 2010 aikana.
14 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Työ & Toiminta ry:n Vantaan osastolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan sähkö- ja elektroniikkaromun sekä huonekalujen vastaanottamiselle, varastoinnille ja käsittelylle Tuusulan kunnan Ruotsinkylässä sijaitsevalle kiinteistölle 858-411-6-29 seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Vastaanotettavat jätteet 1. Työ & Toiminta ry saa vastaanottaa ja käsitellä sähkö- ja elektroniikkaromua yhteensä enintään 4 000 t/a ja huonekaluja 1 000 t/a. Käsiteltävä sähkö- ja elektroniikkaromu ei saa sisältää nestemäisiä ongelmajätteitä. Kerralla varastoitavan jätteen määrä saa olla noin 50 t, josta ongelmajätteiden osuus saa olla enintään 25 t. 2. Laitoksella ei saa ottaa vastaan muita jätteitä. Mikäli laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole tässä ympäristöluvassa sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on huomioitu, tai jäte on palautettava sen haltijalle. Toiminta-aika 3. Laitoksella saa työskennellä ma la klo 6.00 22.00 ja su klo 9.00 15.00 pois lukien yleiset juhlapäivät. Jätteiden varastointi, käsittely ja kuljetus 4. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminta on järjestettävä siten, että toiminnasta ei aiheudu roskaantumista eikä pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Mikäli roskaantumista pääsee tapahtumaan, ympäröivät lähialueet on siivottava viivytyksettä. 5. Vastaanotetusta ja jatkokäsittelyyn toimitettavasta sähkö- ja elektroniikkaromusta on poistettava kaikki nesteet ja ainakin seuraavat aineet, valmisteet ja komponentit. polykloorattuja bifenyylejä (PCB) sisältävät kondensaattorit elohopeaa sisältävät jätekomponentit paristot matkapuhelinten ja muiden laitteiden piirilevyt (>10 cm 2 ) väriainekasetit, nesteet ja tahnat sekä väriaineet bromattuja palonestoaineita sisältävät muovit asbestijätteet ja asbestia sisältävät komponentit
15 katodisädeputket täysin halogenoidut kloorifluorihiilivedyt (CFC), osittain halogenoidut kloorifluorihiilivedyt (HCFC) tai fluorihiilivedyt (HFC) kaasupurkauslamput nestekidenäytöt (>100 cm 2 ) ja tarvittaessa niiden kotelot sekä kaikki näytöt, joiden taustavalona on kaasupurkauslamppu ulkopuoliset sähkökaapelit tulenkestäviä keraamisia kuituja sisältävät komponentit radioaktiivisia aineita sisältävät komponentit vaarallisia aineita sisältävät elektrolyyttikondensaattorit. 6. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohjaveteen ja viemäriin on estettävä. Sähkö- ja elektroniikkaromu on varastoitava ulkona suljetuissa tiiviissä konteissa tai sisätiloissa tiiviillä nestettä läpäisemättömällä alustalla. Muita jätteitä saa varastoida ulkona lavoilla. Eri jätejakeet on varastoitava toisistaan erillään. Ongelmajätteet, kuten öljyt, öljyiset jätteet, kondensaattorit, elohopeakytkimet, akut, paristot, piirikortit ja radioaktiiviset laitteet sekä kuvaputkien pinnassa oleva loisteaine, on varastoitava katetussa tilassa sekä tiiviillä, nestettä läpäisemättömällä alustalla siten, kuin niistä on erikseen säädetty valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava reunakorokkein varustetussa tilassa. Ongelmajätteiden varaston on oltava lukittava. 7. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet on toimitettava sellaiselle vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jätettä. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole ongelmajätteiksi luokiteltavia jätteitä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine, ja toissijaisesti laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen energia. 8. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. 9. Jätteet on kuljetettava siten, ettei niitä kuljetuksen aikana pääse leviämään ympäristöön. Toimintaan liittyvät jätteiden kuljetukset on järjestettävä siten, että kuormauksista ja kuljetuksista ei aiheudu roskaantumista tai muuta
16 haittaa ihmisille tai ympäristölle. Kaikki jätteet on kuljetettava kunkin jätteen kuljetukseen soveltuvilla asianmukaisilla kuljetusvälineillä. 10. Jätteiden kuljettamisessa on käytettävä yrityksiä, joilla on alueellisen ympäristökeskuksen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon merkitsemisestä. Jätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. 11. Jätteiden kansainvälisissä siirroissa on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1013/2006 jätteiden siirrosta ja jätelain 8 luvun määräyksiä jätteen siirrosta. Varautuminen vahinkotilanteisiin 12. Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava ennakolta. Vahingon tai onnettomuuden varalle on laitoksella oltava aina saatavilla riittävä määrä tarkoitukseen sopivaa imeyttämismateriaalia ja astioita kerätyille aineille. Laitoksella on myös oltava riittävä alkusammutuskalusto. Vastaava hoitaja Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työ & Toiminta ry:n on laadittava suunnitelma toimimisesta onnettomuusja muissa vahinkotilanteissa. Suunnitelman mukaiset ohjeet on oltava kaikkien paikalla työskentelevien tiedossa. 13. Laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille.
17 Kirjanpito 14. Muottikujan toimipaikan toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä määräyksessä 14. esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot (kuten vastaanotetut jätteet, edelleen toimitetut jätteet ja häiriötilanteet). Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Raportointi 15. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: vastaanotetun sähkö- ja elektroniikkaromun sekä huonekalujen määrät, laatu, alkuperä ja toimittajat sekä toimitusajankohdat käsittelyn jälkeen edelleen toimitettujen hyödynnettävien tavanomaisten jätteiden ja ongelmajätteiden määrät, jätenimikkeet, toimittajat, toimituspaikat sekä toimitusajankohdat laitoksen muussa toiminnassa syntyvien tavanomaisten jätteiden ja ongelmajätteiden määrät, jätenimikkeet, toimittajat, toimituspaikat sekä toimitusajankohdat raportointivuoden lopussa varastossa olevien tavanomaisten jätteiden ja ongelmajätteiden määrät ja jätenimikkeet tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet). Toiminnan lopettaminen 16. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma jätehuoltoa ja maaperänsuojelua koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Vakuus 17. Työ & Toiminta ry:n on asetettava Muottikuja 6:ssa sijaitsevalle toiminnalle 3 000 euron vakuus kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Vakuus asetetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Vakuus voidaan asettaa esim. pankkitakauksena tai pankkitalletuksena.
18 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Työ & Toiminta ry:n Muottikuja 6:n toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaisille toiminnoille asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Lupamääräysten yleiset perustelut Toiminta-alueella on voimassa RakL:n mukaisena rakennuskaavana laadittu asemakaava, jonka lääninhallitus on vahvistanut 15.5.1985. Kortteli, johon kiinteistö 858-411-6-29 sijoittuu, on asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi merkinnällä T-2. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella. Toiminnan lähimmät naapurit ovat teollisuuskiinteistöjä ja toiminta sijoittuu Kelatien teollisuusalueella. Työ & Toiminta ry:n toiminta edistää SE-laitteiden ja huonekalujen uudelleen käyttöä sekä materiaalien kierrätystä. Päätöksessä on annettu määräykset toimintojen ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi. Määräykset koskevat päästöjä maahan, pinta- ja pohjavesiin ja ilmaan sekä jätteitä, melua ja raportointia ja ne ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen estämiseksi. Päästöt maaperään estetään huolehtimalla jätteiden asianmukaisesta varastoinnista. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvojen ja päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian
19 käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarvittavat määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan luvassa on lisäksi annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Jätteet on käsiteltävä jossakin lähimmistä asianmukaisista jätteen käsittelypaikoista. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Jätteen laitos- ja ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Laitoksella voidaan vastaanottaa nestemäisiä ongelmajätteitä sisältävää SE-romua, kuten kylmälaitteita, mutta ne on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa laitteiden käsittelyyn. Kerralla varastoitavan sähkö- ja elektroniikkaromun määrää on rajoitettu, hakemuksesta poiketen, jotta voidaan varmistua että laitoksesta ei muodostu pitkäaikaista SE-romun varastointipaikkaa ja laitokselle tuotava tavara liikkuu eteenpäin. (YSL 43, 45, JL 6, 9, 15 ) Määräys 2. Tuotavien jätteiden laatua valvoo alueen henkilökunta. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 15 :n perusteella velvollinen, jos kuormaa
20 ei jätelain 9 :n mukaan palauteta takaisin, toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JL 6, 9, 15 ) Määräys 3. Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toiminnasta aiheutuvaa melua ajallisesti. Toiminnasta tuleva melu aiheutuu pääosin jätekuormien kuljetuksista. (YSL 43, NaapL 17, JA 8 ) Määräys 4. Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikka on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laitoksen on oltava sellainen ja sitä on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu haju- tai meluhaittaa eikä maaperän pilaantumista, pinta- ja pohjavesien pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. Mikäli roskaantumista tapahtuu, on lähialue siivottava viivytyksettä. (YSL 7, 8, 43, JL 6, 19, JA 8, NaapL 17 ) Määräys 5. Valtioneuvoston asetuksen sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (852/2004) liitteen kohdassa 2 on lueteltu aineet, valmisteet ja komponentit, jotka on poistettava kaikesta erikseen kerätystä sähkö- ja elektroniikkaromusta. Edellä mainitun valtioneuvoston asetuksen 7 :n 4 momentin mukaan sähkö- ja elektroniikkaromun esikäsittelyä koskevaan ympäristölupaan on sisällytettävä määräykset muun muassa SE-romusta poistettavista aineista, valmisteista ja komponenteista. (YSL 43, 45, JL 6, 9, 15, 19, JA 3 a, 7, 8, NaapL 17, YMA 1129/2001, VNA 852/2004) Määräys 6. Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelystä ja varastoinnista annetaan määräykset valtioneuvoston asetuksessa 852/2004. Sähkö- ja elektroniikkaromu sisältää terveydelle ja ympäristölle haitallisia komponentteja, jonka vuoksi sitä on varastoiva asianmukaisesti ja pidettävä erillään muista jätteistä. Tämä edistää myös jätteiden hyötykäyttöä ja käsittelyä. Koska alueella liikkuu myös asiakkaita, on varmistettava, että ulkopuoliset eivät pääse käsiksi SE-romusta erotettuihin komponentteihin. Osa romusta on luokiteltu jätelaissa jäteasetuksessa tarkoitetuksi ongelmajätteeksi. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Ongelmajätteiden asianmukainen merkintä on tärkeää myös onnettomuus- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Jätelain 6 :n mukaan erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin. Valtioneuvosto on antanut päätöksen (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista ja ongelmajätteiden
21 pakkaamisesta ja merkitsemisestä. (YSA 37, JL 6, JA 3 a, 6, VNA 852/2004, VNp 659/1996) Määräys 7. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. (YSL 43, 45, JL 6, 15, JA 3, 3 a, YMA 1129/2001) Määräys 8. Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa sähkö- ja elektroniikkalaitteista poistetut vaaralliset osat (16 02 15), loisteputket ja raskasmetalleja sisältävät paristot ja akut ovat jäteasetuksen 3 a :n mukaisesti ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) tarkoittamia ongelmajätteitä, joiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää käsittelyä laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen käsittely on hyväksytty. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirjamenettely helpottaa valvontaa. (YSL 43, 45, JL 3, 6, 15, JA 3 a, 5, 6, VNp 659/1996, YMA 1129/2001) Määräys 9. Jätteiden kuljettaminen ja käsittely on suoritettava siten, ettei niistä aiheudu haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Jäteasetuksen 7 :n mukaan jätteiden kuljetus on järjestettävä siten, että siitä aiheutuva melu ja muut häiriöt ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätelain 19 :ssä kielletään roskaaminen, jos siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyvyyden vähentymistä tai maaperän laadun huonontumista tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa. Jätelain 20 :n mukaan roskaaja on velvollinen puhdistamaan roskaantuneen alueen.(ysl 43, 45, JL 6, 9, 19, 20, JA 7, NaapL 17 ) Määräys 10. Jätelain 8 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen kuljetuksen järjestämisestä ja 9 :n mukaan kuljetuksen suorittajan on huolehdittava siitä, että jätteet kuljetetaan asianmukaisella tavalla ja toimitetaan jätteen haltijan ilmoittamaan paikkaan. Jätelain 15 :n mukaan jätteet voidaan luovuttaa vain hyväksytylle vastaanottajalle. (YSL 43, 45, JL 8, 9, 15 ) Määräys 11. Jätteiden siirtoja säätelee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006 jätteiden siirrosta sekä lisäksi pääasiassa jätelain 8 luvun määräykset. Jätelain 36 :n nojalla Suomen ympäristökeskus
22 on em. jätteensiirtoasetuksessa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen ja yhteyshenkilö. (YSL 45, JL 36, 45, 46 ) Määräys 12. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan jos laitoksen toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäisiksi. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja häiriötilanteista mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan, jos esimerkiksi jätettä syntyy onnettomuuden tai muun siihen rinnastettavan tilanteen johdosta siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai se edellyttää erityisiä toimia jätehuollossa, on jätteen haltijan viivytyksettä ilmoitettava siitä valvontaviranomaisille. (YSL 5, 7, 8, 43, 62, YSA 30, JL 6, JA 8 ) Määräys 13. Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva käsittelypaikan vastaava hoitaja. (YSL 45, JA 6 ) Määräykset 14. ja 15. Jätelain 51 :n nojalla jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Jätelain 52 :n nojalla valvontaviranomaisella on oikeus saada toiminnan valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen toimintaan liittyvien ympäristönsuojelun kannalta olennaisten tietojen saamiseksi ja toiminnan valvonnan järjestämiseksi ja suorittamiseksi. Jäteasetuksen 22 :n nojalla jätteitä ja jätehuoltoa koskevat tiedot on säilytettävä kolme vuotta. (YSL 43, 45, 46, JL 51, 52, JA 22 ) Määräys 16. Ympäristöluvassa on annettava ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Jäteasetuksen 9 :n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikka tai sen osa on viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu jäteasetuksen 8 :ssä tarkoitettu vaaraa tai haittaa. (YSL 43, 90, JL 6, JA 8, 9 ) Määräys 17. Ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentin mukaan jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Edellä mainitun lainkohdan mukaan ongelmajätteen hyödyntämis- tai käsittelytoimintaa harjoittavalta vakuus on aina vaadittava. Vakuudeksi asetettu 3 000 euroa kattaa jätteidenkäsittelyalueella enintään kerralla varastoitavien jätteiden toimittamisen jatkokäsitte-
23 lyyn ja alueen siistimisen. Vakuus on lupapäätöskohtainen. (YSL 42, 45 ) Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan, Tuusulan kunnanhallituksen, Vantaan ympäristölautakunnan sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnoissa esitetyt seikat on otettu huomioon tämän päätöksen määräyksissä 1. ja 3. 13. sekä niiden perusteluissa esitetyllä tavalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Luvan voimassaolo Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkastaminen Luvan saajan on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.8.2018. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto vuosiraporteista ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. (YSL 55 ) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta Luvan saaja voi aloittaa ympäristölupapäätöksen mukaisen toiminnan tämän lupapäätöksen määräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava 3 000 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuus voidaan asettaa esim. pankkitakauksena tai pankkitalletuksena. (YSL 101 )