-2, KH 2015-05-11 16:00 Kokouskutsu Maanantaina 11.5.2015 klo 16:00, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Markus Granholm Ulla Hellén, I varapuheenjohtaja Pentti Silvennoinen Jarmo Ittonen, II varapuheenjohtaja Anna-Maija Lyyra Mona Vikström Bo Forsman Kenneth Holmgård Marcus Suojoki Maria Lunabba Annica Haldin Owe Sjölund Brita Brännbacka-Brunell Christina Helsing Bjarne Kull Kari Koskela Mervi Rantala Tua Mäenpää Kurt Hellstrand Eero Luomala Marita Salmu Muut läsnäolijat Anne Ekstrand, kaupunginjohtajan sijainen Milla Kallioinen, kaupunginsihteeri Carola Sundqvist, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Richard Sjölund, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Markus Karlsson, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri
199, KH 2015-05-11 16:00 KOKOUSKUTSUN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS
200, KH 2015-05-11 16:00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Kaupunginsihteeri: Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa maanantaina 18. toukokuuta 2015. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus valitsee Tua Mäenpään ja Kari Koskelan pöytäkirjantarkastajiksi.
201, KH 2015-05-11 16:00 CFV: 49/2015 ASIOIDEN OTTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA KÄSITELTÄVIKSI Kaupunginjohtajan sijaisen päätökset: Liite 201 A Kaupunginsihteerin päätökset: Liite 201 B Kaupunginsihteeri: Kuntalain 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa hallituksen käsiteltäväksi lautakunnan jo ratkaiseman asian. Hallitus voi, eräin poikkeuksin, kumota lautakunnan päätöksen tai palauttaa asian uuteen käsittelyyn. Kun oikeutta käytetään, on katsottava, että päätös on tehty, kun pöytäkirja on tarkastettu. Oikeutta on käytettävä sinä aikana, jona oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Pietarsaaren hallintosäännön 45 :n mukaan lautakunnan tai johtokunnan on ilmoitettava kaupunginhallitukselle viimeistään neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta sellaisia asioita koskevista päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäviksi. Pietarsaaren kaupunki, Luodon kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki ja Pedersören kunta ovat sopineet sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksistä alueen yhteistoimintasopimuksessa, ettei isäntäkunnan (Pietarsaaren kaupungin) hallitus käytä sillä olevaa oikeutta, ylemmän toimielimen ominaisuudessa, ottaakseen käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa asioita, joista yhteinen lautakunta tai sen jaostot ovat tehneet päätöksen. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa päätösten laillisuuden valvonta sitä vaatii. Teknisen lautakunnan 28.4.2015 kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokouksessa sekä osoitteessa http://webmap.jakobstad.fi/ktweb/ Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan mihinkään edellä mainituissa liitteissä oleviin virkamiespäätöksiin eikä myöskään ota päätettäväkseen yhtään asiaa, joista tekninen lautakunta 28.4.2015 on tehnyt päätökset.
202, KH 2015-05-11 16:00 TV: 116/2015 KATUJEN KUNNON PIKAINEN PARANTAMINEN, MÄÄRÄRAHA-ANOMUS TL 3.2.2015 20 vuonna 2013: Liite 20 Valmistelu: Johan Enlund, 044-7851 221 Harri Kotimäki, 044-785 1750 Talousarviota ja taloussuunnitelmaa käsiteltäessä keskusteltiin paljon kaduistamme ja niiden kunnosta. Kaupunginvaltuusto ja asukkaat ovat nyt samaa mieltä siitä, että taso on laskenut liian huonoksi. Jotta saataisiin jonkinlainen käsitys kokonaisuudesta, tehtiin vuonna 2012 kuntokartoitus kaikille asfaltoiduille kaduille, poikkeuksena Länsinummi, jota silloin saneerattiin. Syksyllä 2013 on kunnallistekninen osasto myös vastannut kysymykseen miten kadut saadaan kuntoon? Silloin tehtiin karkea arvio ja ehdotus toimenpiteistä, jotka johtaisivat tasokorotuksiin investointi- ja käyttötaloudessa. Lyhyesti sanottuna kaduilla niin kuin rakennuksillakin on oma tekninen käyttöikänsä ja meillä on korjausvelkaa. On katuja, jotka pitäisi kunnostaa syvältä ja katuja, joissa on vikaa päällysrakenteessa tai vain päällysteessä. Jos halutaan nopeaa parannusta, niin pintavaurioiden korjaaminen eli asfaltointi on toimenpiteistä nopein. Öljyn hinta vaikuttaa asfaltointeihin monella tapaa. Nyt ei olisi ollenkaan huono ajankohta tehdä sitä työtä, mikä tulee tehdä joka tapauksessa. Viime vuonna jäimme ilman asfaltointimäärärahaa ja aikaisemminkin olemme jättäneet katuja puolivalmiiksi, ilman päällystystä. Nyt olemme arvioineet, mikä olisi pikainen tarve asfaltointeja ajatellen. Uudisrakentamiseen (saneeratut ja uudet kadut vielä ilman asfalttia) tarvittaisiin 600.000 (5,9 km) ja pintauksiin (urat, kuluminen ja reiät asfaltissa) 100.000. Liikenteenohjaukseen (suojatiet ja viivamaalaukset) tarvittaisiin 40.000. Lisäksi olisi tarvetta muihinkin toimenpiteisiin, kuten kuivatuksen parantamiseen, valaistukseen ja liikenneturvallisuuteen. Se voitaisiin ottaa huomioon tulevissa talousarvioissa, kun annetaan kehykset kunnallistekniikalle. Tarpeellisista viimeistelytöistä ja asfaltoinneista päättäisi tekninen lautakunta erikseen - eli siitä, miten lisämääräraha kohdennetaan. Kaupungininsinööri:
202, KH 2015-05-11 16:00 TV: 116/2015 Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tämä ehdottaisi kaupunginvaltuustolle lisämäärärahan 740.000 myöntämistä vuodelle 2015 teknisen lautakunnan käyttöön sellaisia nopeita toimenpiteitä varten, joilla parannetaan katujen kuntoa Pietarsaaressa. Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh 11.5.2015 202 Kartta päällystettävistä/korjattavista katuosuuksista: Liite 202 A Kadut yksilöitynä ja hinta-arvio: Liite 202 B Kaupunginsihteeri: Kaupungininsinööri ja kunnallistekninen osasto ovat tehneet nyt alustavan suunnitelman siitä, mihin katuihin lisämääräraha käytettäisiin. Katujen huono kunto kaupungissa on yksi kuntalaisten suurimmista huolenaiheista. Vuonna 2013 tehdyn strategiakyselyn tuloksena yli 70 % vastanneista katsoi, että mikäli kaupungilla olisi enemmän rahaa käytössään, tulisivat rahat käyttää ensisijaisesti teiden ja katujen parannustöihin. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto myöntää lisämäärärahan 740.000 vuodelle 2015 teknisen lautakunnan käyttöön sellaisia nopeita toimenpiteitä varten, joilla parannetaan katujen kuntoa Pietarsaaressa. Lisämääräraha rahoitetaan ensisijaisesti kassavaroilla.
202, KH 2015-05-11 16:00 / :s bilaga: Liite 202 A, kh 11.5.2015 STST KH 11.5.2015 202 A
202, KH 2015-05-11 16:00 / :s bilaga: Liite 202 B, kh 11.5.2015 J:\tv\investering\ASFALTERINGAR\AFALTERINGSPROGRAM 2012-2017\ ASFALTERINGSPROGRAM/ ASFALTOINTIOHJELMA Inv. 2015 Ej byggd Ej byggd Ej byggd OBJEKT/ KOHDE År/ vuosi Grundade gator/ pohjustetut kadut Tjurgränden 11200,00 Kogränden 11200,00 Kalvgränd 9200,00 Johannesgränd 9300,00 Solkullavägen,södra 58000,00 Violvägen 12600,00 Violgränd 8600,00 Kullagränd 14400,00 Konvaljegränden 10300,00 Konvaljevägen 6000,00 Solringen, återstående tå del Verkviksvägen Gammelklockarsvägen Vägmästarvägen Företagarvägen,resterande bit söderut 630mtr Bovallavägen, norra invid Sandåkersvägen Bovallagränd Bockholmsvägen, del 2 Hjortrongränd Sandåkersvägen Bränntomtsvägen Borgarmalmsstigen(gata+cykelväg) Staravägen Starastigen Tranbärsvägen Odonvägen Törnrosvägen Nypongränd Nyponvägen Vesterundsgatan mellan Tengstrg-Västra Ringvägen Sundbergsvägen Sundåkersvägen 18200,00 32200,00 17800,00 28100,00 105700,00 8800,00 12500,00 29700,00 13800,00 43000,00 24500,00 24600,00 25000,00 6300,00 13100,00 8100,00 14100,00 9700,00 17100,00 0,00 603100,00 OBJEKT/ KOHDE År/ vuosi Inv. 2015 Sanerade gator/ saneeratut kadut 92000,00 Bottenviksvägen mellan Korsg.v-Sofiedalsg(gata+cy) 2015 000 0,00 108000,00 Östanpåvägen mellan Svedenv-Östanfjärdsv.(0-500) 2015 0,00 89000,00 Östanpåvägen mellan Svedenv-Östanfjärdsv.(500-935) 2015 0,00 Sofiedahlsgatan mellan Bottenvv. - Notviksgatan 13300,00 Östermalmsgatan,mellan Idmansg-Ahlströmsg. 29600,00 Kråkholmsvägen,mellan Ahlströmsg-Fänrik Stålsg 18100,00 Fänrik Stålsgatan mellan,bottenviksv- Ahlströmsg. 17800,00 Lotta Svärdsgatan, mellan Bottenviksv-Kråkholmsv. 6200,00 Ahlströmsgatan trottoar,kantstenar östra sidan 44100,00 289000,00 129100,00 Uppskattad kostnad 55500,00 95400,00 68000,00 19.2.2015_Jen Grundade nya gator/ pohjustetut uudet kadut Sanerade gator/ saneeratut kadut Pådragningar och trafikmålningar i bör även våren 2015 besiktas okulärt för att få fram de mest akuta ställen TOTALT: 129100,00 603100,00 732200,00
203, KH 2015-05-11 16:00 CFV: 563/2011 VALTUUTETTU JYRKI JOUPPI YM.: ALOITE PIETARSAAREN LIIKENNETURVAL- LISUUDEN JA -KULTTUURIN PARANTAMISEKSI Kv 23.5.2011 37 Päätös Aloite: Liite 37 Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh 6.6.2011 267 Aloite: Liite 267 Kaupunginsihteeri: Yhteistyölautakunta on aloittanut Pietarsaaren seudun turvallisuussuunnitelman päivityksen. Osa siitä päivityksestä voisi sopia vastaukseksi Pietarsaaren liikenneturvallisuuden parantamista koskevaan aloitteeseen. Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää lähettää asian yhteistyölautakunnalle Pietarsaaren seudun turvallisuussuunnitelman päivityksen yhteydessä huomioitavaksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. TL 28.4.2015 84 Aloite: Liite 84 A Valmistelu: Harri Kotimäki, 044 785 1750 Yhteistyölautakunta ei ole asiaa käsitellyt vaan se osoitettiin hiljattain tekniselle palvelukeskukselle. Liikenneturvallisuussuunnitelman päivittäminen aloitettiin kaksi vuotta sitten teknisen lautakunnan päätöksen jälkeen (TL 21.5.2013 99). Hanke on nyt kirjan muodossa valmis ja liikenneturvallisuustyö on käynnissä. Uusi suunnitelma löytyy kaupungin kotisivulta. Katso lyhyt esittely suoraan: http://jakobstad.fi/jbst/upload/doc/5684.presentation_av.pdf
203, KH 2015-05-11 16:00 CFV: 563/2011 Alueellinen työryhmä on nyt kokoontunut kahdesti kuin myös paikallinen työryhmä. Ajatus on, että valistustyö jatkuu ja kokouksia pidetään säännöllisesti. Työ, joka nyt tehtiin ja edelleen jatkuu, vastaa aloitteen sisältöä. Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta lähettää valmistelun kaupunginhallitukselle lausuntonaan. Aloite voidaan katsoa loppuun käsitellyksi, mutta työn liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulee jatkua. Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh 11.5.2015 203 Aloite: Liite 203 Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy kaupungininsinöörin selvityksen vastauksena aloitteeseen ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
203, KH 2015-05-11 16:00 / :s bilaga: Liite 203, kh 11.5.2015
203, KH 2015-05-11 16:00 / :s bilaga: Liite 203, kh 11.5.2015
203, KH 2015-05-11 16:00 / :s bilaga: Liite 203, kh 11.5.2015
203, KH 2015-05-11 16:00 / :s bilaga: Liite 203, kh 11.5.2015
204, KH 2015-05-11 16:00 CFV: 214/2013 VALTUUTETTU RICHARD SJÖLUND YM.: ALOITE KAKSIKIELISYYDESTÄ OPE- TUKSEN VOIMAVARANA Kv 4.3.2013 48 Aloite: Liite 48 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh 11.3.2013 172 Richard Sjölund ym:n aloite: Liite 172 Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus lähettää aloitteen päivähoito- ja koulutusvirastolle lausuntoa varten. Lausunto on annettava kaupunginhallitukselle viimeistään 30.6.2013. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Sivl 22.4.2015 32 Richard Sjölund ym. toteaa aloitteessaan, että Pietarsaaren kaksikielisyyttä on mahdollista käyttää nykyistä enemmän suomen ja ruotsin kielten opetuksen voimavarana kaupungin kouluissa. Ruotsinkielisten ja suomenkielisten koulujen lähentämiseksi toisiinsa on tehty yrityksiä, mutta Sjölundin mielestä tulokset eivät ole vastanneet tavoitteita. Hänen mukaansa poikkeuksena on kielikylpyopetus, joka aloitettiin runsaat 20 vuotta sitten ja jota varten perustettiin erityinen kielikylpykoulu vuonna 2003. Ennen kuin kommentoin aloitteen ehdotuksia, haluan painottaa, että kaikilla oppilailla on perusopetuslain mukaan oikeus opetukseen omalla äidinkielellään. Kaksikielisyys ja kaksikieliset koulut on syytä määritellä tarkkaan ennen kuin tehdään päätöksiä opetuksen järjestämisestä. Kielen opetusta on kaikin tavoin kehitettävä kohti kommunikatiivisempaa opetusta, jolloin oppilaille tarjotaan mahdollisuus harjoitella aktiivisesti suullisia taitojaan ja vasta myöhemmässä vaiheessa opetellaan tarpeellista kielioppia. Oppilailla on luon-
204, KH 2015-05-11 16:00 CFV: 214/2013 nollisesti hyötyä hyvistä tai jopa erinomaisista taidoista kummassakin kansalliskielessämme. Kehittämiseen tarjoutuu nyt erinomainen mahdollisuus, sillä uudet opetussuunnitelmat laaditaan ja otetaan käyttöön kaikilla tasoilla syksystä 2016 alkaen. OPS2016-työ on käynnissä ja paikalliset työryhmät on valittu. Osa opetussuunnitelmatyöstä tehdään myös alueellisesti. Alueellisia asioita ovat mm. tuntisuunnitelma, kieliohjelma, arvostelu ja arviointi. Sjölund ym.:n ehdotuksia kommentoidaan seuraavasti: 1. Toisen kotimaisen kielen opetusta kehitetään edelleen kommunikatiivisten taitojen vahvistamiseksi. Ruotsia ja suomea opettavilla opettajilla on ollut mahdollisuus näiden aineiden täydennyskoulutukseen. Koulut ovat saaneet valita soveltuvia, taustaltaan kaksikielisiä opettajia täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutusta on järjestetty osittain siten, että kielikylpykoulun opettaja Mira Tallgård on koonnut opettajat täydennyskoulutustilaisuuksiin. Hän on myös vieraillut yksittäisissä kouluissa kertomassa kokemuksistaan ja jakanut vinkkejä ja ideoita kommunikatiivisten taitojen harjoittamisesta käytännössä. Opettajilla on myös ollut mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen, jota on järjestetty hankkeiden kunnig (ruotsinkieliset) ja osaava (suomenkieliset) puitteissa. 2. Kaupunkimme lukiot, Jakobstads gymnasium ja Pietarsaaren lukio, sijaitsevat syksystä 2013 alkaen samassa kiinteistössä. Hitaasti mutta varmasti löydetään yhä enemmän kontaktipintoja lukioiden välillä ja oppilailla on mahdollisuus valita kursseja toisesta lukiosta. Tutkimusten mukaan opiskelijat viihtyvät hyvin yhteisessä oppimisympäristössä. 3. Pietarsaaren on ilman muuta markkinoitava itseään aktiivisesti kaksikielisenä kaupunkina. Erilaisia hankkeita voidaan mielellään kokeilla kaupungissamme, jotta kielen opetusta voidaan parantaa. Esimerkkinä tästä on, että Bonäsin ja Länsinummen koulut vaihtavat aktiivisesti opettajaa kielen opetuksessa. Käsitettä kaksikieliset koulut tarkennetaan toisen aloitteen yhteydessä ja selvitystyössä Koulut ja päiväkodit 2030. Tässä vaiheessa voidaan jo todeta kaksikielisten koulujen osalta, että Pietarsaaressa ei ole kovin monta aluetta, jotta voitaisiin tarjota luonnollisella tavalla lähikoulu kummallekin kieliryhmälle. Ainoa alakoulu, jossa voisi olla luonnollisesti kuusi ruotsinkielistä luokkaa ja kuusi suomenkielistä luokkaa, on Länsinummen koulu. Tällä alueella on tarpeeksi ruotsin- ja suomenkielisiä oppilaita kokonaista koulua varten. Kaupungin muissa osissa kaksikielinen koulu tarkoittaisi, että yksittäisiä luokkia sijoitetaan toiseen kieliympäristöön. Kaksikielisten koulujen etuja ja haittoja on pohdittava tarkkaan. Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta antaa yllä olevan vastauksenaan Richard Sjölund ym.:n aloitteeseen. Päätös
204, KH 2015-05-11 16:00 CFV: 214/2013 Sivistyslautakunta: hyväksyttiin. Kh 11.5.2015 204 Aloite: Liite 204 Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy sivistysjohtajan selvityksen vastauksena aloitteeseen ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
204, KH 2015-05-11 16:00 / :s bilaga: Liite 204, kh 11.5.2015
204, KH 2015-05-11 16:00 / :s bilaga: Liite 204, kh 11.5.2015
205, KH 2015-05-11 16:00 CFV: 530/2013 KAUPUNGINKANSLIA: PIETARSAAREN HISTORIAN V OSAN VALMISTUMINEN Kh 3.6.2013 322 Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren historian V osa ei ole koskaan valmistunut, vaikka sen eri osiot ovat olleet valmiit jo vuosikausia. Tekstit on oikoluettava ja niitä on päivitettävä jossain määrin, ja lisäksi tekstiin on sijoitettava kuvat ja kuvatekstit ennen kuin tekninen kokoaminen voi alkaa. Pietarsaaren museon kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut esille ehdotus, jonka mukaan amanuenssi Carola Sundqvistille myönnettäisiin kolmen kuukauden virkavapaa Pietarsaaren historian V osan valmiiksi saattamista varten. Ehdotetaan, että kaupunginhallitus vastaa Sundqvistin palkasta sinä aikana, jona hän on virkavapaana 1.9. 30.11.2013. Pietarsaaren museo palkkaa Sundqvistille sijaisen samaksi ajaksi. Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää antaa amanuenssi Carola Sundqvistille tehtäväksi saattaa Pietarsaaren historian V osan valmiiksi ja vastaa Sundqvistin palkasta 1.9. 30.11.2013 välisenä aikana. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Merkittiin, että Carola Sundqvist poistui esteellisyyden vuoksi 322 :n käsittelyn ajaksi. Syy: asianosainen. Kh 28.10.2013 479 Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren historian viidennen osan valmiiksi saattaminen on osoittanut olevan suunniteltua laajempi työ. Tehtävää ehdotetaan sen vuoksi pidennettävän kuukaudella. Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus jatkaa Carola Sundqvistin tehtävää 31.12.2013 asti. Kaupunginhallitus: Kaupunginjohtaja teki päätösehdotukseen lisäyksen, jonka mukaan kaupunginhallitus ehdottaa, että Pietarsaaren kaupunginmuseo ei palkkaa sijaista Carola Sundqvistille ajalle 1. -31.12.2013.
205, KH 2015-05-11 16:00 CFV: 530/2013 Kaupunginhallitus päätti kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti. Kh 11.5.2015 205 Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren historia osa V on nyt siinä vaiheessa, että se voitaisiin lähettää painoon. Tarkoituksena on, että lokakuussa 2015 olisi valmis julkaisu käytössä. Painokustannuksiin ei ole varattu määrärahoja. Suunnitelmana on, että kirjasta otettaisiin 2000 kappaleen painos molemmilla kielillä. Kaupunginsihteeri esittelee kokouksessa tarkemman kustannusarvion painatuskustannuksista. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää myöntää kaupunginhallituksen määrärahoista rahat kirjan painokustannuksiin kaupunginsihteerin esittelemän ehdotuksen mukaisesti.
206, KH 2015-05-11 16:00 TV: 179/2015 RAATIHUONEEN PERUSTUSRAKENTEIDEN KORJAUS TL 17.2.2015 28 Liite 28 A, B, C ja D Syksyllä 2004 tilahallinnon henkilökunta huomasi halkeamia Raatihuoneen kellarin seinissä ja holvissa. Halkeamien yli piirrettiin mittalinjoja, jotta niiden muutosta voitaisiin seurata. Halkeamien suuruuden ja laajuuden jatkuva seuranta osoitti, että ne lisääntyvät vuosittain. Raatihuoneen perustusrakenteiden ja perustusolosuhteiden kuntotutkimus tilattiin 2007. Työn suoritti insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy. Tutkimusten perusteella voitiin todeta, että halkeamien muodostuminen ja muodonmuutokset Raatihuoneen rakenteissa on seurausta perustuksien painumisesta, joka johtuu luonnonkiviperustusten alla olevan hirsiarinan lahoamisesta. Fundatec Oy laati suunnitelmat korjaustoimenpiteille, jotka kustannuslaskettiin pyytämällä ennakkotarjouksia yrityksiltä, joilla oli asiatuntemusta vastaavista töistä. Ennakkohinnat tuolloin 2007 oli 1.550.000. Tämän lisäksi tulee kustannukset kellarikerroksen kuntoonsaattamisesta, joka arvioitiin noin 1.200.000. Rakennuskustannusindeksi huomioiden on tämänpäivän hinta noin 1.850.000 kontra 1.400.000. Tilahallinto on joka vuosi yrittänyt saada budjettiin määrärahan korjaustoimenpiteille mutta sitä ei ole vielä myönnetty. Vuoden 2014 lopulla Ideastructura niminen yritys teki Raatihuoneen halkeamien seurantamittauksen, liite 28 A. Ideastructuran tutkimusselostuksen mukaan ovat halkeamat ja muodonmuutokset nyt jo niin suuria, että on olemassa todellinen riski että rakenteet sortuvat. Nyt kun toriparkki on lähtökuopissaan, on myös Raatihuoneen perustuksien korjaus aloitettava, koska toriparkin perustukset ylettyvät alemmalle tasolle kun Raatihuoneen perustukset ja siten vaikuttavat negatiivisesti Raatihuoneeseen. Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto myöntää 1.950.000 :on investointimäärärahan Raatihuoneen perustusrakenteiden korjaukseen sekä seuraavana vuotena 1.400.000 :oa kellarikerroksen rakenteiden jälleenrakentamiseen. Perustusrakenteiden korjauksen määräraha myönnetään siinä vaiheessa kun toriparkin rakennustyöt aloitetaan, kuitenkin viimeistään 1.6.2015. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen.
206, KH 2015-05-11 16:00 TV: 179/2015 Kh 11.5.2015 206 Muistio: Pietarsaaren Raatihuone: Perustusten painuman seurantamittaukset 29.12.2014: Liite 206 A Lausunto: Pietarsaaren raatihuone: Perustusten vahvistusten kiireellisyydestä 17.2.2015: Liite 206 B Kaupunginsihteeri: Talo-osasto on pyytänyt tarjouksia siitä kuinka paljon Raatihuoneen perustusrakenteiden korjaus maksaisi ja millä tavalla korjaus olisi tarkoituksenmukaisinta. Raatihuoneen kellarikerroksen korjaukseen mahdollisesta aloittamisesta ja siihen myönnettävästä määrärahasta päätetään myöhemmin. Sisäisten tukipalvelujen jaosto tekee päätöksen urakoitsijan valinnasta sen jälkeen kun kaupunginvaltuusto on myöntänyt määrärahan tarkoitukseen. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto myöntää 1.600.000 :n investointimäärärahan Raatihuoneen perustusrakenteiden korjaukseen vuodelle 2015.
206, KH 2015-05-11 16:00 / :s bilaga: Liite 206 A, kh 11.5.2015 IdeaStructura www.ideastructura.com Pietarsaaren kaupunki Tekninen virasto Strengberginkatu 1 68600 Pietarsaari MUISTIO Pietarsaaren raatihuone Perustusten painuman seurantamittaukset 29.12.2014 1/2 Pietarsaaren raatihuone PERUSTEN PAINUMAN SEURANTAMITTAUKSET Tehtävänä oli analysoida rakennukseen sokkeliin vuonna 2007 asennettujen korkeusseurantamittapisteiden viimeisimmät vaaitustulokset (Esari Oy 19.11.2014) ja samalla selvittää perustusten painumisen kehittymistä viimeisen noin neljän ja puolen vuoden aikana. Edellinen vastaava seurantamittaus oli tehty keväällä 2010. Perustusten painumista ja siitä aiheutuneita vaurioita on kuvattu tarkemmin vuonna 2007 laaditussa perustusten kuntotutkimuksessa (Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy / Fundatec Oy, 11.9.2007) sekä vuonna 2010 tehdyssä seurantatutkimuksessa (Vahanen Oy, 19.5.2010). Tutkimusten mukaan perustusten painuminen on seurausta luonnonkiviperustuksen alla olevan hirsiarinan lahoamisesta ja painumisvauhti on kiihtynyt viimevuosina aiheuttaen jo vakavia rakenteellisia vaurioita kellarikerroksen kantaviin rakenteisiin. Liitteessä 1 on esitetty nyt tehtyjen viimeisempien korkeusvaaitusten tulokset ja kaavioissa 1 on yhteenveto em. tuloksista. Kaavio 1. Sokkeleiden korkeusseurantamittapisteiden vaaitustulokset 18.6.2007, 4.5.2010 ja 19.11.2014 sekä painuman kasvaminen mittapisteittäin vuodesta 2007 lähtien. Mittapisteiden sijainti on esitetty liitteessä 1. IdeaStructura Oy Kutomotie 16 00380 Helsinki Satamatie 330 / PL 17 67101 Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com www.ideastructura.com Y-tunnus 2424612-8
206, KH 2015-05-11 16:00 / :s bilaga: Liite 206 A, kh 11.5.2015 IdeaStructura www.ideastructura.com MUISTIO Pietarsaaren raatihuone Perustusten painuman seurantamittaukset 29.12.2014 2/2 Kaaviossa 1 esitettyjen seurantamittausten tulosten mukaan perustusrakenteiden painuminen on jatkunut edelleen kaikkien mittapisteiden kohdilla. Painuminen on ollut suurinta rakennuksen eteläpäädyn sekä länsisivun alueella, joissa painumaa on tapahtunut vuodesta 2007 lähtien mittapisteestä riippuen 6 20 mm. Rakennuksen lounaisnurkalla sijaitsevan mittapisteen K kohdalla painuma on ollut suurinta ja se on selvästi näkyvissä myös sokkelin luonnonkiviharkkojen liikkumisena. Seurantamittausten tulosten perusteella perusten korjaaminen on nyt vähintäänkin yhtä kiireellisistä kuin mitä on jo aikaisemmin tehtyjen tutkimusten perusteella todettu. Seurantamittausten tuloksia tulkittaessa ja samalla korjaustarvetta harkittaessa on huomioitava se, että kyse on rakennuksen ulkoseinälinjoilla sijaitsevista mittapisteistä. Niiden kohdilla hirsiarinan lahoamisen ja samalla perusten painumisen on jo aikaisemmin todettu olevan hitaampaa verrattuna kantaviin väliseinä- ja pilarirakenteisiin, joissa hirsiarinan lahoaminen on nopeampaa pienemmän perustamissyvyyden ja korkeamman lämpötilan takia. Rakennuksen sisäpuolella painuman suuruus on halkeamavaurioiden perusteella paikoin jo useita senttimetrejä aiheuttaen ilmeisen sortumavaaran rakennuksen eteläosassa keskirungon alueella. Mikäli korjauksiin ei ryhdytä lähiaikoina, on entisen kahvilan 005 ja sen viereisten muiden tilojen alueella kellarikerroksen kattorakenteita syytä ryhtyä jo tukemaan väliaikaisilla lattiaan tukeutuvilla puumuotti- tms. rakenteilla mahdollisen sortuman aiheuttamien henkilöturvallisuusriskien minimoimiseksi. Seinärakenteiden halkeamiin aiemmin asennetut pistemäiset teräslevykiilaukset eivät yksinään ole enää riittäviä niiden kiristysvaran jo osittain loputtua ja vakavien halkeamien esiintyessä myös katon kantavissa tiiliholvi- ja kaarirakenteissa. Kokkolassa 29.12.2014 IdeaStructura Oy Jukka Huttunen, DI Liitteet 1. Sokkeleiden korkomittauspisteiden tarkkavaaituksen tulokset ja mittapisteiden sijainti, Esari Oy 21.11.2014, 2 sivua IdeaStructura Oy Kutomotie 16 00380 Helsinki Satamatie 330 / PL 17 67101 Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com www.ideastructura.com Y-tunnus 2424612-8
206, KH 2015-05-11 16:00 / :s bilaga: Liite 206 A, kh 11.5.2015 LIITE 1 (1/2) MITTAUSRAPPORTI Ristikarintie 23 68600 Pietarsaari 21.11.2014 Puh/Tel. +358 50 3746250 Pietarsaaren raatihuone, seurantamittaus P.nro Korkeus 18.6.2007 Korkeus 4.5.2010 ero 2010-2007 Korkeus19.11.2014 ero 2014-2010 ero2014-2007 A 4,222 4,220-0,002 4,217-0,003-0,005 B 4,212 4,208-0,004 4,203-0,005-0,009 C 4,218 4,215-0,003 4,210-0,005-0,008 D 4,218 4,216-0,002 4,213-0,003-0,005 E 4,164 4,161-0,003 4,159-0,002-0,005 F 4,231 4,229-0,002 4,226-0,003-0,005 G 5,366 5,364-0,002 5,362-0,002-0,004 H 5,436 5,435-0,001 5,433-0,002-0,003 I 5,878 5,875-0,003 5,871-0,004-0,007 J 5,902 5,899-0,003 5,895-0,004-0,007 K 5,823 5,816-0,007 5,803-0,013-0,020 L 5,453 5,451-0,002 5,443-0,008-0,010 M 4,327 4,325-0,002 4,321-0,004-0,006 N 4,201 4,199-0,002 4,195-0,004-0,006 Pietarsaari 21.11.2014 Oy Esari Ab Thomas Bergman
206, KH 2015-05-11 16:00 / :s bilaga: Liite 206 A, kh 11.5.2015 LIITE 1 (2/2) Rådhuset H G F E D I C B J A K L M N Ab Ostromap T. Östman Skala 1:200
206, KH 2015-05-11 16:00 / :s bilaga: Liite 206 B, kh 11.5.2015 IdeaStructura www.ideastructura.com Pietarsaaren kaupunki Tekninen virasto Strengberginkatu 1 68600 Pietarsaari LAUSUNTO Pietarsaaren raatihuone Perustusten vahvistusten kiireellisyydestä 17.2.2015 1/2 Pietarsaaren raatihuone PERUSTUSTEN VAHVISTUSTEN KIIREELLISYYDESTÄ Tehtävänä on ollut ottaa kantaa aikaisempien tutkimusten ja seurantatutkimusten (mm. IdeaStructura Oy, muistio 29.12.2014) pohjalta perustusten vahvistamisen kiireellisyyteen huomioiden raatihuoneen länsipuolelle, sen välittömään läheisyyteen suunnitellun pysäköintilaitoksen edellyttämät rakennustyöt. Lausunnon laatimisen taustalla on lähinnä tarve varmistua siitä, että em. hankkeiden etenemisestä ja aikatauluista päättävillä tahoilla on käsitys nykytilanteeseen liittyvistä ilmeisistä henkilöturvallisuus- ja muista onnettomuusriskeistä. Onnettomuusriskit liittyvät lähinnä siihen, että raatihuoneen perustusrakenteena on yhtenäisen, noin 25 40 cm:n paksun puisen hirsiarinan varaan tehty luonnonkivilatomus. Perusmuurien leveys on niiden alaosassa arviolta noin 2,5 3,0 m ja ne ulottuvat kellarin lattianpinnasta mitattuna 2 3 m:n syvyydelle kohdasta riippuen. Tällaisessa massiivisessa kiviladelmassa kivet tukeutuvat toisiinsa ainoastaan paikoittain, koska kivien välissä ei ole laastia eikä havaintojen mukaan juuri myöskään kiven liikkumista estävää maa-ainesta. Painuminen tapahtuu vaiheittain kivien liikahdellessa osin sattumanvaraisesti suhteessa toisiinsa. Kiviä kannattelevan hirsiarinan lahotessa pienikin lisäpainuma voi siten johtaa erityisesti kiviladelman keskellä sijaitsevien kivien äkilliseen liikkumiseen ja edelleen myös laajempaan muodonmuutokseen. Tilanne eroaa merkittävästi verrattuna esim. uudempiin puupaaluperustuksiin, jossa puun lahoamisesta huolimatta suuri osa kuormasta välittyy edelleen paaluanturoiden kautta suoraan maaperään. Tällöin liikkeet ovat hitaita ja painumisnopeus ennustettavissa. Myös pienempien rakennusten kapeammissa luonnonkiviperustuksissa osa kuormasta välittyy perusmuurin sivupintojen kautta maaperään estäen nopean painumisen, vaikka alimpien kivien alla olisikin maaperän tiivistymisen tai puurakenteiden lahoamisen seurauksena syntyneitä tyhjätiloja. Raatihuoneen tapauksessa onnettomuusriskejä lisää myös se, että perustuksiin tukeutuvat tiiliseinät ja niiden kannattelemat tiiliholvit ja -kaaret ovat rakenteeltaan hauraita ja vetoa kestämättömiä tiilirakenteita. Tilanne eroaa merkittävästi esimerkiksi puu- tai teräsrakenteista sekä myös raudoitetuista betonirakenteista, joiden tapauksessa murtotapa ei ole hauras vaan rakenteet taipuvat havaittavasti ennen niiden lopullisista kantokyvyn menetystä. Hauraista tiilirakenteista johtuen rakenteen sortuminen voi tapahtua äkillisesti esimerkiksi tiiliholvin pienen osan pudotessa paikallisesti, mikä taas voi pahimmillaan johtaa ns. jatkuvaan sortumaan myös viereisten tilojen rakenteiden osalta. Sortuman ajankohtaa on käytännössä lähes mahdotonta ennustaa etukäteen, koska pienikin lisämuodonmuutos, tärähdys tai vaikka hetkellinen lisäkuormitus 1. kerroksen lattioihin voi johtaa halkeamien etenemiseen ja samalla kappaleiden putoamiseen. IdeaStructura Oy Kutomotie 16 00380 Helsinki Satamatie 330 / PL 17 67101 Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com www.ideastructura.com Y-tunnus 2424612-8
206, KH 2015-05-11 16:00 / :s bilaga: Liite 206 B, kh 11.5.2015 IdeaStructura www.ideastructura.com LAUSUNTO Pietarsaaren raatihuone Perustusten vahvistusten kiireellisyydestä 17.2.2015 2/2 Viereen rakennettavan pysäköintilaitoksen perustusrakenteet ulottuvat saatujen tietojen mukaan arviolta tasolle -2-2,5 m eli jopa noin 3 4 m raatihuoneen perustamistason alapuolelle. Uudisrakentamisen yhteydessä pohja- / orsivedenpintaa joudutaan laskemaan ainakin väliaikaisesti, mikä väistämättä kiihdyttää hirsiarinoiden lahoamisprosessia. Lisäksi rakentamisesta sekä erityisesti mahdollisten teräspontti- ja patoseinien asennuksesta aiheutuvat tärinät voivat myötävaikuttaa perustuskivien sattumanvaraisesti tapahtuviin liikkeisiin. Tästä aiheutuvien ongelmien ehkäisemiseksi raatihuoneen perustukset tulisi ehdottomasti vahvistaa ennen lähiympäristössä tehtäviä merkittäviä pohjarakennustöitä. Mikäli vahvistuksiin ei ryhdytä ajoissa, on onnettomuuksien lisäksi mahdollista, että raatihuoneen korjaustyöt myös vaikeutuvat merkittävästi edellyttäen myös samalla kalliimpia korjaustöitä, kuten esimerkiksi kellarin ja 1. kerroksen välisen välipohjan uusimista kokonaisuudessaan joltain alueelta. Kokkolassa 17.2.2015 IdeaStructura Oy Jukka Huttunen, DI Liitteet Ei liitteitä IdeaStructura Oy Kutomotie 16 00380 Helsinki Satamatie 330 / PL 17 67101 Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com www.ideastructura.com Y-tunnus 2424612-8
207, KH 2015-05-11 16:00 CFV: 245/2014 VALTUUTETTU ANNA-MAIJA LYYRA YM. ALOITE: PIETARSAAREN ENERGIA- LAITOSTA KOSKEVAN INVESTOINTISUUNNITELMAN ESITTELEMI- NEN SEKÄ VOIMALAITOSINVESTOINTIEN RISKIEN SELVITYS Kv 24.3.2014 27 Aloite: Liite 27 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh 7.4.2014 156 Aloite: Liite 156 Kaupunginsihteeri: Anna-Maija Lyyra ym. vaatii, että kaupunginhallitus huolehtii Pietarsaaren energialaitosta koskevan investointisuunnitelman sekä voimalaitosinvestointien riskien selvityksestä kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää tehdä kaupunginvaltuustolle selvityksen Pietarsaaren energialaitoksen voimalaitosinvestoinneista sekä mahdollisista riskeistä näihin liittyen. Kaupunginhallitus: Kaupunginjohtaja täydensi päätösehdotustaan seuraavasti: Kaupunginhallitus päättää tehdä selvityksen kaupunginvaltuustolle Pietarsaaren energialaitoksen ydinvoimainvestoinneista sekä mahdollisista riskeistä näihin liittyen, ja antaa liikelaitos Pietarsaaren Energialle tehtäväksi laatia tämän selvityksen. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti uuden päätösehdotuksen. Kh 11.5.2015 207 Aloite: Liite 207 A Pietarsaaren Energia Oy:n vastaus aloitteeseen: Liite 207 B
207, KH 2015-05-11 16:00 CFV: 245/2014 Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus päätti tehdä selvityksen kaupunginvaltuustolle Pietarsaaren energialaitoksen ydinvoimainvestoinneista sekä mahdollisista riskeistä näihin liittyen, ja antaa liikelaitos Pietarsaaren Energialle tehtäväksi laatia tämän selvityksen. Pietarsaaren energialaitoksen omistamat osakkeet Oy Katternö Kärnkraft Ab:ssä siirtyivät 31.12.2014 Pietarsaaren Energia Oy:lle, ja selvityksen tekeminen siirrettiin Pietarsaaren Energia Oy:n tehtäväksi. Pietarsaaren Energia Oy on antanut vastauksensa aloitteeseen, joka on tämän esityslistan liitteenä. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Pietarsaaren Energia Oy:n selvityksen vastauksena aloitteeseen, ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
207, KH 2015-05-11 16:00 / :s bilaga: Liite 207 A, kh 11.5.2015
207, KH 2015-05-11 16:00 / :s bilaga: Liite 207 B, kh 11.5.2015 Svar på Anna-Maija Lyyras m.fl. motion till stadsstyrelsen Av hela landets energiproduktion kom år 2014 en tredjedel från kärnkraft. För Jakobstads del var andelen kärnkraft under 15 %. Jakobstads Energiverk har tagit det första beslutet att teckna aktier i kärnkraftprojektet 16.10.2007. Övriga beslut om tecknande av aktier har fattats 17.2.2009, 11.11.2010, 6.9.2012, 24.10.2013, 13.2.2014 och 25.9.2014. De av Jakobstad Energiverk ägda aktierna i Oy Katternö Kärnkraft Ab övergick till Jakobstads Energi Ab vid årsskiftet 2014. Vid årsskiftet innehade Jakobstads Energiverk totalt 657 aktier i Oy Katternö Kärnkraft Ab. Oy Katternö Kärnkraft Ab äger aktier i Voimaosakeyhtiö SF (ca 10 %) som äger aktier i Fennovoima. Jakobstads Energiverk har under åren 2007-2014 satsat 5.360.965,61 euro i energiaktier, av vilket belopp 1.607.255,59 euro har gått till att teckna aktier i Oy Katternö Kärnkraft Ab. Energiverkets investeringar i aktier har ingått i stadens budgettexter. Satsningen i kärnkraftverket i Pyhäjoki har för staden Jakobstads del beräknats kosta sammanlagt 15 miljoner euro i aktiekapital fram till år 2023. Enligt instruktionen för Jakobstads Energiverk 483/2008 4 punkt 3) skall direktionen för energiverket besluta om investeringar som hör till affärsverket; nivån på affärsverkets investeringar fastslås av stadsfullmäktige årligen i samband med godkännandet av budgeten och ekonomiplanen. Enligt samma punkt 11) ska direktionen besluta om energianskaffningen antingen via avtal eller genom delägarskap i produktionsbolag. I motionen efterfrågas vilka risker som är förknippade med kraftverksprojektet. Det kapital som satsats i aktiekapital kan inte fås tillbaka ifall projektet inte färdigställs, något som är mycket osannolikt. Riskerna med verksamheten kan vi tyvärr inte redogöra för. Jakobstad 6.5.2015 För Jakobstads Energi Ab Anne Ekstrand