Markku Paananen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Samankaltaiset tiedostot
Keski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous

Biotalouskampuksen Yritystalo ja Yrityspuisto

Click to edit Master title style

VESIENSUOJELUN T&K -TOIMINTA JAMKissa Esimerkkejä T&K -projekteista Tarja Stenman

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen

Oulun ammattikorkeakoulu elintarvikealan kehittäjänä Pohjois-Pohjanmaalla

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

EKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT

EKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT

Biotalous-INKA

Osaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia

Case bioenergian kehittäminen Keski-Suomessa

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Talouden seuraava aalto on biotalous

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Click to edit Master title style

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen

Business Finlandin rahoituspalvelut Aki Parviainen

#rohkeatuudistajat. Tehdään yhdessä! Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry TOIMINTASUUNNITELMA 2019

Kehitysalustat kasvun tukena

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Digitaalisuus alustojen mahdollistajana

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

Arktinen Älykäs Maaseutuklusteri

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

TKI-työpaja & Vauhdittamo Pohjois-Savon liitto Yrittäjyys ja innovaatiot - case terveys Kaija Sääski, Savonia & Kirsimarja Metsävainio, KYS

Biotaloudesta lisää bisnestä - treffikiertue

Arctic Smart Rural Community. Lapin maaseudun tryffelit

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja

W E B I N A A R I T W A L L O F T A L E N T S P Y Ö R E Ä P Ö Y T Ä

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Antti Valle

Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Osaaminen ja innovaatiot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi

Luonnonvarat ja kestävä talous

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Innovatiiviset kaupungit/ Tilanne 3/2014. INKA toimijakokous Helsinki Reijot/Tekes

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL

Pks Cleantech hankintojen verkosto Motiva kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015, sessio I

JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta?

Eväitä kasvavaan elintarvikevientiin. Esa Wrang, Toimialajohtaja, Food from Finland, Finpro

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki

Kuinka Keski-Suomesta tuli bioenergiamaakunta, ja miltä näyttää tulevaisuus Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Kiertotalous liiketoimintana mahdollisuuksia ja haasteita

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Kohderyhmät. Luovien alojen - Yrittäjät - Yritysneuvojat - Yrittäjyyden opettajat

BUSINESS FINLANDIN PALVELUT KASVUMOOTTOREILLE

Tervetuloa Aamukahville!

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund

Materiaalivirtakatsaus. Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä

CREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana

Ennakoinnin digitaalinen ekosysteemi valtakunnallisen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin näkökulmia

Alustatalouden tilanne ja mahdollisuudet Suomessa

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

RDI Preparing for the breakthrough in 2020 s

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Uusia ja testattuja malleja biotalouden liiketoiminnan kehittämiseen

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

Sisältä ketterä markkinoilla vahva

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Transkriptio:

BIOTALOUDEN ALUSTOILLA UUDENLAISTA ARVONLUONTIA. Teknologia avaa mahdollisuuksia alustojen kehittämiseen myös biotaloudessa. Miten biotalouden alustoilla voidaan hyödyntää eri toimijoita ja uudenlaista arvonluontia? Case-esimerkkinä Biotalouskampus. Markku Paananen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Päätöksen Tarvaalan maanviljelyskoulun perustamisesta teki Venäjän keisari Aleksanteri II kruunajaispäivänään 7.9.1856

Koulu pääsi aloittamaan toimintansa vuonna 1867 hieman aikaisemmin laaditun ohjesäännön ja opetussuunnitelman mukaan. Opetuksen tuli olla yksinkertaista ja helposti ymmärrettävää sekä käytännöllistä. Niin nähtiin ennen pitkää aivan ankaraksi koulukartanon paikaksi yksi kiviharju lähellä Majakosken jokea, näkyen sinne melkein laajalta sekä peltoja että niittyjä ynnä Summasen ja joen ihanat vedet. (nimismies von Hertzen) Tarvaala 150 vuotta: tarvaala150@poke.fi

Maatalouskoulutus aloitettu 1867 Nyt kahden oppilaitoksen yksiköt: o Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti o Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Luonnonvara-ala Noin 500 opiskelijaa, noin 100 työntekijää (määrät kasvussa) Opetusmaatila, navetta, yli 100 ha peltoa, 700 ha metsää Koneita ja laitteita, puu- ja metalliverstaat, laboratorioita Oma energiajärjestelmä Opetustiloja, työtiloja, ruokala, asuntoloita, navetta, eläin- ja konesuojia, varastoja, lämpökeskuksia jne. (noin 25 rakennusta)

Biotalousalan kouluttaja JAMK Biotalousinstituutti Maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelma (agrologi AMK) Biotalouden ylempi AMK ohjelma (agrologi YAMK) Työvoimakoulutukset ja lyhytkurssit POKE Luonnonvara- ja ympäristöala Metsuri metsäpalveluiden tuottaja Metsäenergian tuottaja Maaseutuyrittäjä Eläintenhoitaja Luonnonvara- ja ympäristöalan perus- ja ammattitutkintoja aikuisopiskelijoille

Biotalousalan kehittäjä Bioenergia Kestävä maatalous Maaseudun puhdas vesi Metsätalous Ympäristönhoito, green care Biomassalogistiikka jne.

Biotalouskampusta kehitetään biotalousalan osaamisen ja liiketoiminnan kehittämisen paikkana, jossa alan yrittäjät, investoijat, kehittäjät ja opiskelijat kohtaavat. Kampusta kehittävät yhteistyössä: JAMK Biotalousinstituutti POKE Luonnonvara-ala SSYP Kehitys Oy SSYP Kiinteistöt Oy Saarijärven kaupunki www.biotalouskampus.fi Alueen kunnat, Keski-Suomen liitto

Tarkoituksena on: Integroida koulutusta, tutkimusta ja kehittämistoimintaa sekä kaupallistamistoimintaa entistä tiiviimmin yhteen Kehittää Biotalouskampusta alustana, jossa on erinomaiset mahdollisuudet kehittää, testata ja pilotoida uusia biotalousalan tuotteita ja palveluita Synnyttää erityisesti opiskelijalähtöisiä yrityksiä Tarjota kiinnostava yhteistyöalusta ja toimintaympäristö yrityksille Luoda kohtaamispaikka, jossa yritykset, tutkijat, opiskelijat ja investoijat kohtaavat

Kehityskohteet 1. Bioterminaali ja Forestori -koneopetustila 2. Hajautetun energiatuotannon koulutus- ja T&K ympäristö 3. Ympäristötestaustilat ja bioscapes 4. Maitokarjatalouden koulutus- ja T&K ympäristö 4 6 3 5 5. Tarvaalan yritystalo 6. Yrityspuisto 2 1 7. Vihreä Tarvaala 8. Kampus hostelli, liikuntatilat 8

Forestori raskaskonealan koulutus- ja TKI -alusta 7.11.2016

Markku Paananen 10.11.2016 Yrittäjäkandidaatteja Opiskelijoita Työmarkkinoilta Alan vaihtajia Liikeideoita Myynnissä / SPV Yrityksiltä Tutkimuslaitoksilta Inno-prosesseista Osaamista Substanssi Liiketalous Markkinointi ym. Investointeja VC Tuotekeh. tuki. Kaupallistamista Tutkimusta Tuotekehitystä Testausta ja pilotointia Esihautomo Liiketoimintaa Hautomo Start-up Rahoitus Toimitilat Osaajia Uusia yrityksiä Uusia tuotteita Työpaikkoja Biotalouden TKI- ja demo ohjelmat Yksityinen rahoitus EU OKM Tutkinto- ja täydennyskoulutus T&K- ja kokeiluympäristöt Foorumitoiminta Tuotekehitys- ja yrityspalvelut Alan yritykset Biotuotetehtaiden ekosysteemiyritykset Ruokatuotannon arvoketjut Ympäristönhoidon yritykset Viherpalveluiden tuottajat ym. Yhteistyökumppanit JYU, JAO VTT LUKE YO:t ja AMK:t KV-verkosto KIBS -yritykset Design Digi -ratkaisut Markkinointi Testaus ja analyysit Suunnittelu ym. Uusia tuotteita Työpaikkoja Kasvua Arvonlisäystä

Digitaalisilla alustoilla tarkoitetaan tietoteknisiä järjestelmiä ja niihin liittyviä yhteisiä toimintaperiaatteita, joilla eri toimijat käyttäjät, tarjoajat ja muut sidosryhmät yli organisaatiorajojen yhdessä toteuttavat lisäarvoa tuottavaa toimintaa. Alustat mahdollistavan uusien markkinoiden syntymisen ekosysteemeissä, minkä vuoksi yhteiskunnan kannalta erityisesti integroivat alustat ja innovaatioalustat ovat keskeisessä roolissa. Oleellista on tunnistaa markkinoita ja toimialoja, joissa on suuri ja kasvava globaali markkinapotentiaali, mutta joissa liiketoiminta tapahtuu vielä paikallisesti ja sirpaloituneesti. Radikaalit innovaatiot syntyvät monesti vakiintuneen järjestelmän ulkopuolella ja tarvitsevat alkuvaiheessa kasvuympäristön. Paikallisella tasolla kehitetyt ratkaisut ja innovatiiviset toimintatavat luovat potentiaalin laajemman järjestelmän uudistumiselle. (Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta? 2016. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 19/2016)

Tehdyn tutkimuksen mukaan alustoja tai API-taloutta hyödyntäviä liiketoiminta- ja ansaintamalleja ei ole juurikaan toteutettu. Yllättäen myös suunnitelmaa ja tiekarttaa tähän suuntaan on harvalla. Biotalouden keskeiset toimialat lukuun ottamatta metsäsektoria eivät vielä ole rakentaneet tarvittavia, toisiinsa kytkeytyviä arvoverkostoja. Toisaalta digitaalialustojen näkökulmasta tämä voi luoda mahdollisuuden uusille toimijoille luoda top down defacto standardi. Ensimmäiset digitaaliset alustasovellukset voisivat syntyä esimerkiksi materiaalivirtojen koordinoinnin saralle. Näin ollen julkisen sektorin tulee toimia aktiivisena mahdollistajana, esimerkiksi olla mukana alustayhteisöjen muodostamisessa ja uskottavan toiminnan luomisessa, jotta saadaan luotua vakaa pohja yhteistyölle ja yritykset pystyvät luomaan omaa liiketoimintaa hyödyntäen alustaa. (Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta? 2016. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 19/2016)

Lähde: J. Ruponen, IBM

Biotalouden digitaalinen alusta 1. Mitä dataa / informaatiota tulee kerätä / kanavoida? Systems of Records Systems of Insight 3. Bonus: Mistä voidaan luopua? Systems of Engagement IBM 2. Millaisia sovelluksia ja kuka hyödyntää?

Työpajan oivalluksia - Biotalouden basaari Mikä biotalouden alusta? MISSIO: Biotalous erittäin monimuotoinen; lukemattomia sovellusmahdollisuuksia, suuri määrä erilaisia raaka-aineita ja puolijalosteita, valtavasti erilaisia käsittelytekniikoita ja arvoketjuja. Tarvitaan kohtaamispaikka. Arvoverkoissa jo olevien toimijoiden ja uusien toimijoiden kohtauttaminen Uusien mahdollisuuksien löytäminen Olemassa olevien arvoverkkojen tehostaminen Biotalouden mahdollisuuksien näkyväksi tekeminen Ketä torille tulee myymään / ostamaan, olemassa olevat käyttäjät uudet käyttäjät Materiaalivirtojen hallinta (esim. metsävarat), uusien hyödyntämistapojen löytäminen Ruokaa Suomesta alustojen tyyppisiä hyödyntämistapoja Asteittainen eteneminen, eri toimijajoukkoja mukaan, oppilaitokset eivät yksin riitä Villejä osaamisyhdistelmiä Satunnaisten kohtaamisten edistäminen Kriittistä massaa ja monipuolisuutta basaari Olennaista edistää erilaisen tiedon yhdistämistä Riittävä panostus ja voimavarat, jotta saadaan jotain aikaan! Painopisteiden ja vahvuusalojen valinta lähtökohdaksi