Parasta pöytään 10 Hyödynnä uudet yritystuet! 16 Superruokaa läheltä 27 viesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 3/2015 Keijo Kurttila herättää eloon Rokuan rinteitä 3/2015 maaviesti 1
Parhailla analyyseilla paras sato YKSI OSOITE KAIKILLE NÄYTTEILLE! Puh. 015 320 400 PL 500 (Graanintie 7) 50101 Mikkeli www.viljavuuspalvelu.fi Säästöpankki on viljelijän luotettava kumppani kaikissa maatilan raha-asioissa. Asiantuntijamme auttavat sinua mm. Sijoittamisessa ja säästämisessä Sukupolvenvaihdoksissa, investoinneissa, kiinteistökaupoissa Rahoitusasioissa Ota yhteyttä kartoitetaan yhdessä sinulle sopivimmat ratkaisut. Virva Okkonen yritysrahoituspäällikkö Kajaani 029 041 2712 050 526 3073 Päivi Jurmu rahoitus päällikkö Kempele, Oulu 029 041 2633 044 702 2633 Merja Kemppainen rahoitusneuvoja, yritysrahoitus Kuusamo 029 041 2568 044 732 1018 Martti Koponen yritysrahoituspäällikkö Pyhäsalmi 029 041 2627 044 732 2627 Paula Kraatari yritysrahoituspäällikkö Rovaniemi 029 041 2747 044 746 2747 Erja Koivumies rahoitusneuvoja, yritysrahoitus Tornio 029 041 2737 KAJAANI, Lönnrotinkatu 14, puh. 029 041 2710 KEMPELE, Zeppelinintie 1, puh. 029041 2637 KUUSAMO, Kitkantie 15, puh. 029 041 2565 OULU, Kirkkokatu 10, puh. 029 041 2630 PYHÄSALMI, Ollintie 11, puh. 029 041 2620 ROVANIEMI, Ainonkatu 1, puh. 029 041 2740 TORNIO, Hallituskatu 2, puh. 029 041 2730 029-puhelujen hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min www.saastopankki.fi/optia /saastopankkioptia 2 maaviesti 3/2015
PÄÄKIrjoitus Maaviesti Sisältö 3/2015 Rokuanhovin uusi aika...6 Kannattaako investointi?...7 Hyödynnä Neuvo 2020...8 Neuvo asiantuntijat...9 Parasta ruokintapöytään...10 Oivalluksia pienryhmässä...12 Mykkälät haluavat iloa arkeen... 13 Räätälöityä ruokintaa...14 Kainuu sai 150-tonnarin...15 YritysAgro auttaa alkuun...16 Nurmet nousuun!...18 Viljelijän muistilista...18 Jätevedet puhuttavat...20 Lapin kylät pilotteina...22 Haussa havaintokohteita...23 Tsemppiä muutokseen...24 Sadonkorjuun makuja...26 Superruokaa läheltä...27 Uutta ruokaa Pohjolasta...28 Ajankohtaista kalastuksesta...29 Palstat Pääkirjoitus...3 Lyhyet...4 Puheenvuoro...5 Näe hyvä lähellä...25 Allakka...30 Investointituet kannattaa hyödyntää Maatalouden investointitukien ensimmäinen hakujakso päättyi 15. elokuuta. Kainuun ELY-keskuksen alueella ja ilmeisesti myös muualla maassa hakemuksia tuli aika vähän. Vähäiseen investointihalukkuuteen ovat varmasti vaikuttaneet sään puolesta heikko kesä ja edellisestä vuodesta huomattavasti laskenut maidon hinta. Investointeja suunniteltaessa kannattaa kuitenkin tarkastella pidempää ajanjaksoa. Tuottajahinnat ja sää vaihtelevat muutaman vuoden syklein. Toki Venäjän vientikiellon vaikutusta maidon ja muidenkin tuotteiden hintoihin on vaikea arvioida. Investointirahoituksen ehdot ovat tällä hetkellä kohtalaisen hyvät. Tarpeellisten investointien siirtäminen eteenpäin ei välttämättä ole aina järkevää, vaikka tilakohtaiset investointimahdollisuudet ja -tarpeet toki vaihtelevat. Investointien suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa, Maaviesti Investointirahoituksen ehdot ovat tällä hetkellä kohtalaisen hyvät. jotta kaikki seikat tulisi otettua huomioon. Seuraava rakennetukien haku alkaa 16.10.2015 ja päättyy 15.1.2016. Jos investointi on tilalla ajankohtainen, kannattaa ottaa heti yhteyttä ProAgrian rakennus- ja talousasiantuntijoihin. OSMO TIIKKAINEN johtaja ProAgria Kainuu on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu, PL 106, Kauppurienkatu 23, 90101 Oulu, 08 316 8611, info.oulu@proagria.fi, www.proagriaoulu.fi PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS JA ILMOITUKSET Ella Karttimo, 040 526 4880, ella.karttimo@proagria.fi TAITTO Mari Lähteenmaa, mari.lahteenmaa@uleaborg.com OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, 08 316 8611, info.oulu@proagria.fi; ProAgria Kainuu, 044 320 1580, merja.ronkainen@proagria.fi; ProAgria Lappi, 040 775 1953, raija.yrjanheikki@proagria.fi PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS 12 000 kpl TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN 0787-7781 AIKATAULU 2015 4/2015 23.11. KANSI Ella Karttimo 3/2015 maaviesti 3
lyhyet Tomi Tuuliranta KoneAgria on tänä vuonna laajempi kuin koskaan. Nähtävää on useammallekin päivälle. KoneAgriaan Tampereelle KoneAgria-näyttely pidetään 8. 10. lokakuuta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Näyttely on järjestyksessään 11:s. Sekä näytteilleasettajien tarjonta että seminaariohjelma painottuvat hieman aikaisempia vuosia enemmän kasvintuotantoon ja yksimahaisiin, koska näyttely on lähellä vilja-suomea. Silti mukana on myös vahvoja nautakarjatalouden toimijoita. Näyttelyvierailla on vapaa pääsy seminaareihin ja tietoiskuihin. Tulossa on muun muassa viljanviljelyyn, viljamarkkinoihin ja suorakylvöön keskittyvät seminaarit sekä AIV-seminaari säilöntämenetelmän saaman Nobelin Miksi tulla KoneAgriaan? Konekaupan kattavin tilaisuus Suomessa. Voi vertailla eri valmistajien tuotteita. Nähtävillä uusimmat koneet ja laitteet. Esillä maatalouden tuotantotarvikkeita. Paikalla myös neuvonta, opetus ja muut maatalousalan palvelut. Seminaareissa ja tietoiskuissa ajankohtaista ammattiasiaa. Mukava kohdata tuttuja. 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Myös viljelijöiden työhyvinvointi, sikatalous ja luomu ovat seminaariaiheina. KoneAgria on myös hyvä retkikohde. Jo yhdeksän hengen ryhmä saa pääsyliput edulliseen 12 euron hintaan, kun normaalihinta on 17 euroa. Näyttelyn järjestävät ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Länsi- Suomi. Näyttelyn pääyhteistyökumppanit ovat Agco Suomi, K-Maatalous, NHK-Keskus, Tomas Kjellman ja Turun Konekeskus / Konefarmi. Lisätietoa: www.koneagria.fi, www.facebook.com/koneagria Sukutilaviirit Sotkamoon ja Haapajärvelle ProAgria Keskusten Liitto luovutti Joensuun Farmarissa 14 sukutilatunnusta. Saajien joukossa oli myös kaksi tilaa ProAgria Kainuun ja Oulun alueelta. Sukutilaviirin sai Mikko ja Marjo Nikulan omistama Vattulan tila Haapajärveltä. Tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1726. Pentti ja Lea Meriläisen omistama Merilän tila Sotkamosta on ollut samalla suvulla vuodesta 1760. Sukutilaviiri on kunnianosoitus menneiden sukupolvien työlle. Sukutilatunnukset kunniakirjan ja viirin voi saada toimiva maa- tai metsätila, joka on ollut saman suvun hallussa vähintään 200 vuotta. Sukutilatunnusta voi hakea milloin vain, mutta juhlavinta uusien tunnusten ja kunniakirjojen jako on maatalousnäyttelyiden yhteydessä. Kunniakirjan lisäksi tilan haltija voi tilata katolleen sukutilaviirin sekä sisaruksilleen Sukupolvien ketju -taulun tai pienoissukutilaviirin. Lisätietoa: www.proagria.fi > Tuotteet ja ohjelmistot > Järjestötuotteet > Sukutilatunnukset Nurmiasiaa Ruohonjuurella Ruohonjuurella-blogissa nurmiasiantuntijat ympäri Suomen kertovat ideoita ja käytännönläheisiä näkökulmia. Blogista löytyy säännöllisesti havaintoja säilörehun tuotannon eri vaiheista ja laidunnuksesta eri maakunnista. Jutuissa kulkevat mukana niin lypsylehmät, lihanaudat kuin lampaatkin. Välillä kurkistetaan eri puolella Suomea toimivien viljelijöiden nurmiryhmien toimintaan ja hypätään myös maailmalle uusia nurmi-ideoita etsimään. Syksyn blogiteksteissä pohditaan muun muassa lammaslaitumia, nurmiseoksen kasvivalintoja ja säilörehun maittavuutta sekä suunnitellaan tulevaa kasvukautta. Blogia julkaistaan osoitteessa www.proagria.fi/ruohonjuurella Pixhill 4 maaviesti 3/2015
Kerro tarina seurantalolta Tuomas Uusheimo Seurantalon tarina voi liittyä toimintaan, henkilöihin, itse rakennukseen mihin tahansa kertomisen arvoiseen. Suomessa on yli 2000 eri aikakausina rakennettua työväen- ja seurantaloa. Millaisia hetkiä sinä olet viettänyt seurantalolla? Tapasitko iskelmätähden tai tasavallan presidentin? Kokoontuuko talolla joku erikoinen harrastusryhmä? Sattuiko talolla jotain aivan kummallista? Ehkä olet kuullut tarinoita sotavuosilta tai haluat kertoa lyhyesti tai pitkästi jostakin talolla järjestettävästä tapahtumasta. Suomen Kotiseutuliitto kerää tarinoita seurantalojen historiasta ja nykypäivästä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi tehtävää valokuvakirjaa ja nettisivustoa varten. Kirjaan kuvat ottaa valokuvaaja ja arkkitehti Tuomas Uusheimo. Hän on arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kuvaamiseen erikoistunut valokuvaaja, joka on valokuvannut suomalaisia seurantaloja vuodesta 2010. Tarinat ja vinkit voi lähettää nettilomakkeen kautta osoitteessa www.kotiseutuliitto.fi > Seurantaloavustukset > Seurantalojen tarinat tai sähköpostitse osoitteeseen seurantalot@kotiseutuliitto.fi tai kirjeitse Suomen Kotiseutuliitto, Kalevankatu 13 A, 00100 Helsinki. Elintarviketieto esiin! EU:n elintarviketietoasetus määrittelee aikaisempaa tarkemmin elintarvikkeista annettavia tietoja. Tarkoituksena on tarjota kuluttajille entistä selkeämpi kuva siitä, missä ja mistä elintarvikkeet on valmistettu sekä mitä ainesosia, ravintoaineita ja allergeenejä ne mahdollisesti sisältävät. Nyt tietojen antamista säädellään tarkemmin pakattujen elintarvikkeiden lisäksi myös pakkaamattomien ruokien myyntipaikoilla kuten torikojulla tai paistopisteessä. Laajennus koskee myös elintarvikkeiden nautintapaikkoja eli kahviloita, ravintoloita ja muita paikan päällä syötävää tai mukaan otettavaa valmista ruokaa myyviä toimijoita. Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijat järjestävät aiheesta koulutustilaisuuksia ympäri maata, muun muassa Oulussa 6. lokakuuta. Lisätietoa sivulla 25. Tulevaisuutta tekemässä on hyvinvoinnin, laadukkaan elinympäristön ja monimuotoisen luonnon maakunta. Se on Pohjois-Pohjanmaa osaava, kansainvälinen ja elinvoimaisten alueiden yrittäjyysmaakunta kärkenään Oulu, tasapainoisesti kehittyneen Suomen toinen keskus. Maakunnan kaupunkialueet ja maaseutu ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Näin on kirjoitettu visioksi ja tavoitteeksi vuonna 2020 päättyvälle uudelle, EU:n komission hyväksymälle Manner-Suomen maaseudun kehittämisen rahoituskaudelle. Tavoitteen saavuttaminen tuntuu kaksi vuotta sen kirjaamisen jälkeen haasteelliselta. Vähän liian kauan meni taas, ennen kuin rahoituskausi lähtee liikkeelle. Tukipäätöksiä hankkeille ja yritystuille teemme näillä tiedoin kuluvan vuoden lopussa. Toivottavasti kehittämistyötä kuitenkin tapahtuu jo ennen sitä. Lohdutuksena voi todeta, että ohjelmakausi jatkuu vuoden 2023 loppuun. OHJELMAN toimeenpano vaikuttaa kevään aikana saamamme tiedon valossa varsin erilaiselta vanhaan ja aiempiin ohjelmakausiin perustuneihin ennakko-odotuksiin nähden. Alkanut ohjelmakausi ja hankkeiden hakeminen vaativat vanhoilta toimijoilta uuden opettelua ja erilaisen logiikan sisäistämistä. Otamme haasteena vastaan uudet tukimuodot, runsaat toimenpiteet ja uuden sähköisen käsittelyn järjestelmän. Asiakas ja ELY-keskus asioivat jatkossa ihannetapauksessa ainoastaan sähköisen Hyrrä-järjestelmän kautta. Emme enää lähettele puolin tai toisin paperisia asiakirjoja, emmekä sähköposteja, sillä kaikki asiat kirjautuvat automaattisesti tietojärjestelmään. Parhaimmillaan asiakas voi seurata järjestelmästä asiansa etenemistä. Ohjelma-asiakirja on runsas, niinpä oikean toimenpiteen ja tukitason löytyminen voi vaatia apua ELY-keskuksen asiantuntijalta. SUURISTA ohjelmakauden muutoksista kehittämispuolella ensimmäiseksi voi nimetä sen, että yritysten kehittäminen vaatii nyt aiempaa enemmän yhteistyötä. Uutta ohjelmakautta voisi kuvata jopa niin, että yritysten kehittäminen on mahdollista tai kehittäminen suorastaan korostuu rahoitettavissa hankkeissa. Tämä tuo muutoksen erityisesti ELY-keskuksen rahoittamiin kehittämishankkeisiin. Kun niillä kehitetään yhä enemmän yrityksiä, myös yritysten omarahoitusosuus kasvaa. Toinen iso muutos on, että nyt maksetaan tuloksista. Tämän hedelmiä ovat uusien yritysten tai uuden toimialan perustaminen ja niin sanotut lump sum -hankkeet. Niissä kaikissa painottuu se, mitä tuen hakija aikoo tehdä ja millä summalla hän laskee sen tekevänsä. Tukipäätöksen hyväksynyt viranomainen maksaa tuen, jos ja kun etukäteen sovittu on tehty suunnitellusti. Elämme haasteellisia aikoja. Takana on kuitenkin maaseudun kehittämiskausia jo kolme. Kyllä me nyt osataan, tiedetään ja joitakin asioita jo maaliin saatetaan. Ei muuta kuin kääritään hihat aletaan töihin ja ollaan yhteyksissä! Tiina Suutari Maaseudun kehittämisryhmän päällikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Puheenvuoro 3/2015 maaviesti 5
kannessa Keijo Kurttila juoksi ja hiihti aktiiviurallaan lenkkinsä Rokuan maastossa. Ympäristö kiehtoo sekä luontomatkailijoita että aktiiviliikkujia. Hiihtäjän uusi ura ella karttimo Huippu-urheiluun tottunut ei säikähdä yrittäjän arkea. Keijo Kurttila luotsaa omaa maitotilaa ja maaseutumatkailuyritystä sekä uusimpana askeleena erämaahotelli Rokuanhovia. Syyskuisena perjantaiaamuna Rokuanhovi valmistautuu viikonlopun tapahtumiin ja huoneita siivotaan juuri lähteneen ryhmän jäljiltä uusia vieraita varten. Huhtikuun alussa talon haltuunsa ottanut Keijo Kurttila on aamulla lypsänyt 25 lehmän karjansa ja ajanut 16 kilometriä uuden yrityksensä töihin. Hän on hoitanut Keskiniskan kylällä sijaitsevaa maitotilaa vuonna 2007 tehdystä sukupolvenvaihdoksesta lähtien. Kun Mira-vaimo käy työssä tilan ulkopuolella, Keijo vastaa yksin lypsykarjasta. Siihen loppui hiihtäminen, Suomea sekä olympia- että MMtasolla edustanut sprinttihiihtäjä naurahtaa. Vuonna 1982 valmistuneen parsinavetan laajennusta tai uuden rakentamista on tilalla mietitty, mutta epävarma aika ja alhainen maidonhinta ovat muuttaneet suunnitelmia. Maatilan yhteydessä on ollut vuodesta 1993 lähtien pienimuotoista maatilamatkailua neljä kahdeksan hengen talvivarusteltua ja MALO-luokiteltua lomamökkiä. Pienten lomamökkien kysyntä on kasvanut kaiken aikaa. Siitä Rokuanhovin ostoajatus oikeastaan lähti. Kuvat: Ella Karttimo Uuden ilmeen saaneissa huoneissa on erämaahotellin henki. Uutta ilmettä Aprillipäivänä tehdyssä kaupassa Keijo Kurttilalle siirtyi kokonaisuus, johon kuuluu 24 hotellihuonetta, ravintola Krouvi, kaksi kokoustilaa, karavaanialue sekä kymmenen mökkiä ja kaksi rantasaunaa läheisen Jaakonjärven rannalla. Majoitustilaa on lähes sadalle. Karavaanialueen 30 paikkaa täyttyivät heti. Juhannuksena avattua Rokuanhovia on remontoitu, minkä kävijä huomaa heti avarasta ja valoisasta sisääntulosta. Myös ravintolaa, wc-tiloja ja osaa huoneista on päivitetty uudelle vuosituhannelle. Ravintolan puolella on tarkoitus panostaa ruokailuun ja elvyttää tanssi-iltoja. Tarjoamme lähiruokaa ja hyödynnämme lähialueen raaka-aineita: muun muassa Viskaalin lihaa, Kinnusen Myllyn tuotteita sekä marjoja ja sieniä. Entiseen tapaan Rokuanhovi tarjoaa tilat myös juhliin sekä yritysten kokouksiin ja virkistyspäiviin. Keijo Kurttilan lisäksi yritys työllistää keittiö- ja ravintola-alan ammattilaisia sekä markkinointipäällikön. Luontoa ja rauhaa Keskellä harjumaisemaa sijaitsevan erämaahotellin valtteja ovat puhdas luonto ja rauha. Keijo Kurttila sanoo, että ohjelmapalvelujen sijaan moni haluaa vain nauttia luonnossa liikkumisesta: patikoida ja juosta poluilla, marjastaa, sienestää tai katsella maisemia. Talvi tarjoaa täällä hyvät hiihtoreitit, ja siihen lajiin tästä talosta kyllä löytyy ammattitaitoa. Tekemistä lapsille on yksi tavoite. Omien lasten touhuja seuratessa tulee oivalluksia, mitä täällä tarvitaan. Haaveena on rakentaa entiseen laskettelurinteeseen hissi. Rinne on sopiva lumilautailuun ja temppurataan. Oma jälkikasvu on hyvä testiryhmä. Uusi yritys on tuonut tullessaan monenlaisia kehitysajatuksia. Keijo Kurttilan kokemuksen mukaan yritystukien maailma on haasteellinen. Tarjolla olevien mahdollisuuksien selvittäminen voi olla työlästä, niinpä Keijo Kurttila hyödynsi ProAgria Oulun yritysasiantuntijan apua. Homman pitää pyöriä ilman tukiakin, mutta ne tuovat varmuutta ja antavat mahdollisuuden kehittää uutta. 6 maaviesti 3/2015
Pixhill Toteutettavuustutkimuksen rahoitus on yksi uuden Maaseutuohjelman tukimuoto. Kustannukset säilyvät tukikelpoisina silloinkin, kun selvityksen kohteena olevaa investointia ei toteuteta. Kannattaako investointi? Arvio investoinnin kannattavuudesta jo ennakkoon on kullanarvoista tietoa, kun suunnitteilla on uutta liiketoimintaa tai tarkoitus on kehittää olemassa olevaa yritystä. Toteutettavuustutkimus on selvitys, joka kertoo, kannattaako investointiin ryhtyä. Tämän jälkeen voidaan suunnitella, miten investointi olisi taloudellisinta ja järkevintä toteuttaa. Toteutettavuustutkimuksella voidaan selvittää investoinnin toiminnallisia, taloudellisia ja teknisiä edellytyksiä sekä selvittää ja valmistella rahoituksen hakemisen edellytyksiä. Usein investointiin liittyy myös monia ELY-keskus tai Leaderryhmä voi myöntää tukea ulkopuolisiin asiantuntijapalveluihin 50 prosenttia vähintään 3 000 euron kustannuksista. Maataloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä koskeviin toteutettavuustutkimuksiin tuki on 40 prosenttia. muita kasvuun ja kehittämiseen liittyviä seikkoja, jotka voi selvittää analyysin avulla. KANTRI MAATILAN VAKUUTUS Turvallisuutta ja mielenrauhaa maaseudulle Kaksi hyvää syytä ottaa LähiTapiolan Kantri maatilan vakuutus 1. Saat käyttöösi parhaat maa- ja metsätalouden vakuutusasiantuntijoiden palvelut sekä uuden johtavan maatilan vakuutuksen, Kantrin. Toteutettavuustutkimus on arvio investoinnin kannattavuudesta ja arvion eri investointivaihtoehdoista analyysi yrityksen tuotteiden ja palvelujen kysynnästä sekä kokonaistarjonnan osuvuudesta suunnitelma yrityksen talouden kehittymisestä arvio ja ehdotus osaamisen kehittämisestä selvitys rahoitustarpeesta ja ehdotus eri rahoitusvaihtoehdoista näkemys liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksista ja suunnasta, vahvuuksista ja heikkouksista liiteasiankirja yritysrahoituksen hakuun 2. Parhaat ja laajimmat henkilövakuutusratkaisut ovat käytössäsi. Lue lisää osoitteessa: Lisätietoa: www.proagria.fi/kannattavainvestointi, ProAgria-keskusten yritysasiantuntijat Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutus yhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy). 3/2015 maaviesti 7
neuvo 2020 Viljankuivaukseen energiatehokkuutta Kesän 2015 kasvituotannon haasteet ovat kaikkien tiedossa. Yksi erityispiirre ovat kevätviljojen myöhäinen valmistuminen ja korjuu sekä useimmilla alueilla korkeaksi jäävä puintikosteus ja heikot kuivausolosuhteet. Viljasadon kuivauksen energiankulutus (160 kwh/ tn) on keskimäärin samaa luokkaa kuin viljelytoimien. Vaikeina vuosina kuivauksen osuus on helposti kaksinkertainen ja energiakustannus voi olla jopa puolet viljan myyntihinnasta. Rehun tuotannon energiakulut ovat maitolitraa kohti samaa luokkaa kuin tuotantorakennuksen energian kulutus. Sadon käsittelykustannus tuntuu siten myös maidontuotannon katteessa. Millaisilla kuivausmäärillä investointi biopolttoaineeseen on kannattavaa? Millainen säästöpotentiaali olisi vaihtoehtoisissa sadonkäsittelymenetelmissä? Entä kannattaisiko aurinkoenergian käyttöönotto tai energiatehokkaampi valaistus? Kiinnostaako lämmitysenergian vertailu? Säästömahdollisuuksista ja kannattavista tilakohtaisista ratkaisuista antaa päätöksentekoon tietoa Maatilan energiasuunnitelma. Se on maksuton Neuvo 2020 -palvelu. Lisätietoa: ProAgria Kainuu Tarja Poikela 0400 386 274 ProAgria Lappi Harri Salow 040 553 0817 ProAgria Oulu Hannu Kokkoniemi 040 546 4853 Lauri Tölli 0400 922 102 Esko Viitala 0400 286 033 Maan rakenne kuntoon Neuvon avulla Sateisen kesän jälkeen peltolohkojen vesitalouden tila ja maan rakenteen kunto ovat tulleet selkeästi esille. Ongelmalohkoille voi nyt tehdä toimenpidesuunnitelman Neuvo 2020 -palvelun avulla. Tilaa ProAgrian asiantuntija arvioimaan maan rakenne ja laatimaan pellon kuivatustarvekartoitus. Maan rakennetta voidaan tarkastella luontevasti ympäristökorvauksen ehtona olevan pel- tomaan laatutestin itsearvioinnin jatkona. Esimerkkejä Neuvo 2020 -palveluista Peltomaan rakenteen ja vesitalouden parantaminen Ravinnetaselaskelma Uuden nitraattiasetuksen vaatimukset käytännössä maatilallasi Pellon käytönvaihtoehdot Täytänkö ympäristöehdot ja voinko olla huoletta? Lisätietoa ja videoita maanrakenteesta: www.proagria.fi/ peltomaanlaatutesti Kuoppatesti ja lapiodiagnoosi -video -> QR-koodi Käytössäsi on 3 500 euroa! Hyödynnä rahanarvoiset Neuvo 2020 -palvelut maatilasi kehittämiseen. www.proagria.fi/ neuvo2020 Osta opas verkkokaupasta! 8 maaviesti 3/2015 Peltoviljelyn haasteena on tuottaa kannattavasti vaihtelevissa olosuhteissa tasalaatuinen sato. Laadukkaan sadon tuottaminen ja ympäristön hoito perustuvat maan rakenteen hyvään kuntoon. Maan rakenteen hoito -opas käsittelee maan rakenteen muodostumiseen ja ylläpitoon vaikuttavat perusasiat sekä eri viljelymenetelmien hyvät ja huonot puolet pellon kasvukunnolle. Maan rakenteen merkityksestä eri maalajien vesitaloudelle kerrotaan myös oppaassa. Kirja antaa valmiudet pellon kunnon arviointiin sekä rakennetta yläpitävien ja korjaavien viljelytoimenpiteiden suunnitteluun. Tilaa opas osoitteesta www.proagriaverkkokauppa.fi, hinta 5.
Neuvo 2020 -asiantuntijat ProAgria Kainuu Ympäristö Eila Niskanen, 0400 282 088 Matti Partanen, 0400 282 092 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Tarja Poikela, 0400 386 274 Minna Tanner, 040 572 3197 Katariina Kalliokoski, 040 703 2870 (äitiysvapaalla) Tuotantoeläimet Jaana Juntunen, 0400 286 785 Voitto Kemppainen, 040 569 7423 Helena Kämäräinen, 044 362 7846 Eila Niskanen, 0400 282 088 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Minna Tanner, 040 572 3197 Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia Jaana Juntunen, 0400 286 785 Matti Partanen, 0400 282 092 Energia Tarja Poikela, 0400 386 274 Luomu, tuotantoeläimet Helena Kämäräinen, 044 362 7846 Eila Niskanen, 0400 282 088 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Minna Tanner, 040 572 3197 Katariina Kalliokoski, 040 703 2870 (äitiysvapaalla) Luomu, kasvintuotanto Helena Kämäräinen, 044 362 7846 Eila Niskanen, 0400 282 088 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Minna Tanner, 040 572 3197 Katariina Kalliokoski, 040 703 2870 (äitiysvapaalla) ProAgria Lappi Ympäristö Ari Alamikkotervo, 0400 616 970 Pekka Kummala, 0400 260 103 Harri Salow, 040 553 0817 Armi Uljua, 0400 484 305 Tuotantoeläimet Kati Riipi, 0400 233 367 Harri Salow, 040 553 0817 Armi Uljua, 0400 484 305 Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia Ari Alamikkotervo, 0400 616 970 Harri Salow, 040 553 0817 Energia Harri Salow, 040 553 0817 Luomu, tuotantoeläimet Armi Uljua, 0400 484 305 Luomu, kasvintuotanto Ari Alamikkotervo, 0400 616 970 Armi Uljua, 0400 484 305 ProAgria Oulu Ympäristö Heli Alatalo, 0500 983 634 Hanne Hurskainen, 045 6578 700 (äitiysvapaalla) Antti Harjunen, 0400 285 291 Laina Hekkala, 040 732 9658 Kalle Hellström, 043 825 5253 Leea Holmi, 045 6578 707 Satu Huovinen, 040 513 3149 Sari Isotalus, 040 764 7904 (vuorotteluvapaalla) Risto Jokela, 0400 285 294 Erika Jylhä-Pekkala, 040 596 3634 Markku Kalaoja, 0400 292 061 Minna Kärenlampi, 040 747 8076 (opintovapaalla) Sauli Kärenlampi, 0400 412 659 Leila Laine, 045 6578 718 Sanna Lehtimäki, 045 657 8706 Esko Ojalehto, 0400 291 833 Heikki Ollikainen, 0400 285 292 Paula Orava, 040 738 0683 Maire Pikkarainen, 040 845 3580 Riina Rahkila, 045 6578 717 Anna-Maija Rautiainen, 040 542 1762 Heini Rautiola, 045 6578 708 Pekka Ryymin, 0400 245 718 Erkki Ryynänen, 0400 387 267 Maarit Satomaa, 040 566 7924 Juha Sohlo, 0400 585 506 Sanna Suomela, 0400 412 637 Anitta Talus, 0400 675 673 Heikki Turtinen, 040 567 7351 Lauri Tölli, 0400 922 102 Alpo Törmänen, 0400 291 833 Pertti Törmänen, 0400 287 878 Olli Valtonen, 040 735 5519 Anna-Leena Vierimaa, 040 506 5626 Esko Viitala, 0400 286 033 Kirsti Voho, 0400 387 406 Tuotantoeläimet Laina Hekkala, 040 732 9658 Leea Holmi, 045 6578 707 Satu Huovinen, 040 513 3149 Erika Jylhä-Pekkala, 040 596 3634 Pirkko Kalaoja, 045 657 8702 Tiina Karlström, 040 513 3241 Virpi Kurkela, 040 519 2283 Minna Kärenlampi, 040 747 8076 (opintovapaalla) Sauli Kärenlampi, 0400 412 659 Eliisa Laitila, 040 758 5217 Sanna Lehtimäki, 045 657 8706 Sirpa Luttinen, 040 845 2985 Paula Orava, 040 738 0683 Hanna Oravainen, 043 825 5252 Tarja Paatero, 040 841 6250 Maire Pikkarainen, 040 845 3580 Marjo Posio, 040 579 1062 (äitiysvapaalla) Anna-Maija Rautiainen, 040 542 1762 Heini Rautiola, 045 6578 708 Pekka Ryymin, 0400 245 718 Sanna Suomela, 0400 412 637 Anitta Talus, 0400 675 673 Paula Vilppola, 0400 846 906 Tuotantoeläimet, terveydenhuoltosuunnitelmat Virpi Kurkela, 040 519 2283 Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia Heli Alatalo, 0500 983 634 Antti Harjunen, 0400 285 291 Laina Hekkala, 040 732 9658 Hanne Hurskainen, 045 6578 700 (äitiysvapaalla) Risto Jokela, 0400 285 294 Erika Jylhä-Pekkala, 040 596 3634 Markku Kalaoja, 0400 292 061 Sauli Kärenlampi, 0400 412 659 Leila Laine, 045 6578 718 Esko Ojalehto, 0400 291 833 Paula Orava, 040 738 0683 Pekka Ryymin, 0400 245 718 Erkki Ryynänen, 0400 387 267 Juha Sohlo, 0400 585 506 Anitta Talus, 0400 675 673 Heikki Turtinen, 040 567 7351 Lauri Tölli, 0400 922 102 Alpo Törmänen, 0400 291 833 Paula Vilppola, 0400 846 906 Energia Hannu Kokkoniemi, 040 546 4853 Lauri Tölli, 0400 922 102 Esko Viitala, 0400 286 033 Luomu, tuotantoeläimet Satu Huovinen, 040 513 3149 Maire Pikkarainen, 040 845 3580 Sanna Suomela, 0400 412 637 Olli Valtonen, 040 735 5519 Anna-Leena Vierimaa, 040 506 5626 Luomu, kasvintuotanto Satu Huovinen, 040 513 3149 Hanne Hurskainen, 045 6578 700 (äitiysvapaalla) Maire Pikkarainen, 040 845 3580 Sanna Suomela, 0400 412 637 Olli Valtonen, 040 735 5519 Anna-Leena Vierimaa, 040 506 5626 Kirsti Voho, 0400 387 406 ProAgria Oulun Neuvo-asiantuntijat kunnittain osoitteessa www.proagriaoulu.fi 3/2015 2/2015 maaviesti 9
maito xxx Kaikki toimet, joilla lehmät saadaan syömään jopa 14 ateriaa päivässä, palkitaan karjan runsaalla tuotoksella ja hyvällä terveydellä. Lypsylehmille aina parasta pöytään kuin jouluna MINNA NORISMAA Lypsylehmän jokaisen aterian tulee olla kuin jouluateria: runsas, maittava ja laadukas, sanoo Gordie Jones eläinlääkäri ja 4 500 lehmän omistaja ison rapakon takaa. Muutos: maitotuotto rehukustannus, eur / le / pv 0,1 0,2 0,3 0,4 0,8 lehmiä, kpl 40 40 40 40 40 Viikossa, euroa /karja 28 56 84 112 224 Kuukaudessa, euroa / karja 120 240 360 480 960 Vuodessa, eutoa / karja 1 460 2 920 4 380 5 840 11 680 Haluatko arjen pyörittämiseen enemmän rahaa vai vielä enemmän rahaa? Taulukon esimerkki kertoo, että ruokinnan optimointi antaa omalle työlle hyvän korvauksen. Karjakompassi laskee taloudellisuuden aina käytettävissä olevien rehujen hinnoilla ja karjan toteutuneella syöntipotentiaalilla. Hän kehottaa karjanomistajia miettimään, miten saamme lehmän syömään aina yhden aterian lisää. Jos lehmällä on ongelma, sillä on etunimi ja sukunimi. Tällä Gordie Jones viittaa siihen, että ihminen on ongelmien taustalla. Hyvän maitotuotoksen ja korkeiden maidon pitoisuuksien perusedellytyksiä ovat runsas syönti ja erinomaiset rehut ihanneolosuhteissa. Lypsylehmälle täytyy antaa parasta pöytään ilman rajoituksia. Ihanneolosuhteet ovat sellaiset, että lehmillä on vapaus liikkua rehujen äärelle, juomapisteille ja makuulle muiden lehmien kanssa yhtä aikaa. Lisäksi parsien tulee olla pehmeät ja tilavat. Raikas navettailma yhdistettynä hyvään valaistukseen varmistavat hyvät olosuhteet ja runsaan rehujen syönnin eli jouluaterian. Meidän tehtävämme on huolehtia lypsylehmille huippuateria jokaisella 10 14 syöntikerralla. Kaikki toimet, joilla saamme lehmät syömään jopa 14 ateriaa päivässä, palkitsevat meidät karjan runsaalla tuotoksella ja hyvällä terveydellä. Vaihteleva satokausi Säilörehut ovat nyt analyysien mukaan märempiä kuin kuluneena ruokintajaksona. Karkearehu voi loppua ruokintapöydältä kesken päivän, jos rehua jaetaan entisen kaavan mukaan. Rehujen jakolaitteet tulisi kalibroida uusille rehuerille säännöllisesti. 10 maaviesti 3/2015
Rehujen märkyys vaikuttaa syöntimääriin, vaikka säilöntälaatu olisikin erinomaista. Lehmät syövät vähemmän märkiä rehuja, sillä ne täyttävät pötsin ennen kuin nälkä on saatu selätettyä. Lehmät eivät ehdi syödä riittävästi kuiva-ainekiloja vuorokauden aikana, jonka seurauksena tuotos kärsii hedelmällisyyden ohella. Miten edistää maksimisyöntiä? Voimme huolehtia lehmälle ihanneolot lehmän kuusi vapautta. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi tarvitaan näiden lisäksi karjakohtaista ruokinnan optimointia maitotuottorehukustannus euroa/lehmä ja senttiä/litra. Pelkkä maitotuotos ei ratkaise, paljonko viivan alle jää rahaa. Aina ei kannata tavoitella mahdollisimman korkeita tuotoksia, sillä käytettävissä olevat rehut ja maidosta saatava hinta ratkaisevat optimaalisen ruokinnan. Ilman karjakohtaista tuotospotentiaalia (vakiotuotos) ja toteutunutta syöntiä ruokinnan taloudellisuus on pelkkä arvio. Kuitu lisää hyvinvointia Lehmä voi hyvin, kun pötsi voi hyvin. Pötsi voi hyvin, kun lehmän jokainen suupala on aina koostumukseltaan samanlainen ja sisältää oikeat ravintoaineet sopivassa suhteessa. Kun lehmä voi hyvin, ihmiset voivat hyvin. Lehmän ruokkiminen on pääsääntöisesti yksinkertaista. Pötsi voi hyvin, kun rehustus sisältää riittävästi karkearehun kuitua. Riittävän kuidun saamiseksi väkirehun osuus pidetään kokonaisruokinnasta märehtijälle sopivana, 45 53 prosentin tienoilla. Karkea nyrkkisääntö maksimiväkirehuosuudelle on säilörehun NDF=kuitu. Esimerkiksi säilörehun NDF on 51 prosenttia (510 g/kg ka), väkirehua annetaan maksimissaan 50 51 prosenttia kokonaisrehustuksesta. Liian vähäisen kuidun saannin huomaa konkreettisesti maidon alhaisesta rasvapitoisuudesta ja lannan löysyydestä. Pidemmän päälle hedelmällisyys heikkenee kuidun vähäisyyden vuoksi, sillä pötsin happamuus lisää sorkkasairauksia. Kipeillä sorkilla lehmä vähentää aterioiden määrää. Tämä näkyy etenkin pihattonavetoissa, joissa lehmän on mentävä itse jouluaterialle. Kun ateriakertoja on liian vähän, lehmille tulee energiavaje. Se heikentää hedelmällisyyttä, vähentää tuotosta ja alentaa maidon valkuaispitoisuutta. Kova energiavaje lisää riskiä sairastua utaretulehduksiin. Rehuvertailujen ja optimaalisen ruokinnan suunnittelun aika on juuri nyt. Jos haluat, että tilallesi jää mahdollisimman paljon euroja nykyisillä hintasuhteilla, ole yhteydessä ProAgrian ruokinnan asiantuntijaan ennen rehuvalintoja. Minna Norismaa on ProAgrian huippuosaaja osaamisalueinaan lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi. Lisätietoa: www.proagria.fi/maito KIVENNÄIS- JA ERIKOISREHU- KAMPANJA 500 kg tai 1 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla Kaupan päälle Ultrapoint Maasto -karttaohjelmiston 3 kk:n lisenssi kännykkään tai tablettiin Kun tilaat rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä 2 000 kg tai 4 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla Kaupan päälle Ultrapoint Pro -karttaohjelmisto kännykkään tai tablettiin Tarjoukset eivät sisällä puhelinta. Voimassa: 1.9. 31.10. Saat halutessasi edun alennuksena. Lisätiedot kampanjasta: Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi Myynti: maatalouskaupat 3/2015 maaviesti 11
maito Ruokintapienryhmässä optimoidaan onnistumisia TIINA KARLSTRÖM Lypsylehmän onnistunut ja toimiva ruokinta lähtee laadukkaasta säilörehusta. Heikkolaatuinen säilörehu on haasteellisempi täydennettävä. Miten se oikeasti tehdään teoriassa ja varsinkin käytännössä? Siihen antaa vertaistukea ja oivalluksia ruokintapienryhmä. ProAgria Oulun ja Lapin alueella kokoontui viime sisäruokintakaudella kokeilunomaisesti viisi lypsylehmän ruokinnan benchmarking-pienryhmää. Kuuden tilan ryhmät kokoontuivat noin kuukauden välein kahdeksan ruokintateeman ääreen. Kokoontumiset pidetään tiloilla, jotka toimivat vuorotellen isäntinä. Alussa käydään läpi Kausiraportin ja Karjakompassin päivälaskelman toteutuneet tuotantoluvut ja vertaillaan niitä keskenään. Kuka saa ryhmän parhaan tarkasteltavan tunnusluvun, kertoo siitä muille. Isäntätila myös esittelee toimintatapansa muille. Enemmän euroja Tavoitteena ei ole venyttää tilalta lähtevää euroa soikeaksi, vaan kasvattaa maidosta saatavaa liikevaihtoa järkevästi. Halvin ostorehupanos ei ole edullisin, eikä kallein paras, ellei se täydennä tilan omien rehujen vahvuuksia ja puutteita oikealla tavalla. Miten ruokinta saadaan hallintaan silloin, kun säilörehun laatu jää haasteellisten korjuuolojen vuoksi heikoksi? Miten ruokinnan kautta turvataan karjan terveys ja hedelmällisyys? Miten maksimoidaan meijeriin lähtevä maitomäärä? Syönnin esteitä lehmän näkökulmasta havainnoidaan yhdessä navettakierrosten aikana. Onko ruokintapöytätilaa riittävästi? Parsinavetoissa jokaisella lehmällä on lähellä oma ruokapaikka ja vesipiste, mutta kuinka ne asiat toteutuvat pihatossa? Suuret pihatot ja pienemmät parsinavettayksiköt voivat jakaa osaamistaan ja antaa näkökulmia toisilleen. Uudenlainen toimintatapa vaatii harvoin euroja, vaan ainoastaan rohkeutta kokeilla tehdä sama asia toisin. Hyviä keskusteluja Keskustelujen kautta osallistujat ovat palautteen mukaan ymmärtäneet ja oivaltaneet paljon asioita ruokinnasta. Enää ei aina mene sormi suuhun, kun esimerkiksi tankkimaidon urealuku singahtaa optimialueen ulkopuolelle. Seuraavissa tapaamisissa on kerrottu, mitä on tehty ja kuinka halutut tulokset kenties jo näkyvät. Myös käytännön ruokintaan on saatu työtä säästäviä vinkkejä kollegoilta. Lehmän kokonaissyöntitason merkitys on avautunut. Viimeisillä kokonaissyöntikiloilla lehmä tuottaa myös ne viimeiset maitokilonsa. On ollut helpottavaa hoksata, että eivät ne päivälaskelman tunnusluvut ole kavereillekaan helppoja. On hiljaa luotettu oman asiantuntijan osaamiseen, eikä ole kehdattu pyytää avaamaan lukuja. Nyt kehtaa, kun hoksaa, ettei se kaverikaan niitä kaikkia ole sisäistänyt. Päivälaskelma tarvitaan, kun marraskuu 2013 huhtikuu 2015 meijerimaitoa/lehmä 28,2 28,6 energiaa MJ / maito kg (tavoite 5,15) 5,73 5,12 OIV g / valkuainen g (tavoite 1,41) 1,56 1,41 väkirehu% 46 40 maidon hinta (ilman tukea) 46,85 39,26 ostorehukustannus senttiä/litra 12 9 maitotuotto-rehukustannus senttiä/litra (maidon pohjoinen tuki mukana) 45,4 42,0 ProAgria Oulun pohjoisen ruokintapienryhmän saavuttamat tuotantotulokset tilojen keskiarvona. Ostorehukustannuksen pienentyminen kolme senttiä litralta merkitsee 30 lehmän karjassa 30 kilon maitotuotoksella: 30 lehmää x 30 litraa/päivä = 900 litraa/päivä ostorehukustannus -3 senttiä/litra = 27 euroa/päivä > 810 euroa/ kuukausi > 9 720 euroa/vuosi halutaan tärkeät lukemat mahdollisimman hyviksi. Ne vaikuttavat sekä maitomäärään että pitoisuuksien kautta tilityshintaan. Onnistunut ruokinta turvaa myös karjan hedelmällisyyden ja kokonaisterveyden. Yrityskohtainen asiantuntijatyö Kiinnostaako ruokintapienryhmä? tehdään Ruokinnan ohjaus -palvelupakettien kautta. Ongelmista oivalluksiin Pienryhmätoimintaan osallistujat ovat saaneet uskoa omaan tekemiseen. Kukaan osallistujista ei ole lopettamassa maidontuotantoa. Ryhmä on positiivisella mielellä ja se on helposti tarttuvaa. Enää ei jännitä, kun ajatellaan kaikkien parasta ja halutaan, että kaikki pärjäävät. Myönteinen ilmapiiri antaa intoa tekemiseen. Ongelmiin ja haasteisiin löytyy usein ratkaisu, kun porukalla mietitään. Yksi ryhmä on jo käynyt läpi kaikki kahdeksan kokoontumiskokonaisuutta ja aloittaa omasta toivomuksestaan uuden kierroksen lokakuussa. Osaamista ja oivalluksia on kertynyt paljon, mutta tiedon nälkä kasvoi reitin aikana. Nyt odotellaan innolla maidon hinnan palautumista takaisin lähtötilanteeseen, jotta ruokintaosaamisesta saadaan täysi hyöty irti. Uusia ryhmiä aloitetaan syksyllä. Kiinnostuneiden nimilistaan sopii vielä mukaan. Toiminnan hinta on 120 euroa/tila/päivä + alv 0 %. Kokoontumisten otsikot ovat: 1. Tuloksista liikkeelle 2. Päivä pötsissä 3. Menikö ruokinta läskiksi? 4. Mitä säilörehuanalyysi kertoo? 5. Mitä lehmä ostaisi? 6. Taloudellinen ruokinta 7. Tunnista ruokinnan esteet 8. Onnistumisen seuranta ja käytännön korjausliikkeet 9. Karjan nuorison ruokinta Ilmoittaudu mukaan joko oman maitotila-asiantuntijasi kautta tai suoraan pienryhmien vetäjille: Tiina Karlström, tiina.karlstrom@proagria.fi, 040 513 3241 Tarja Paatero, tarja.paatero@proagria.fi, 040 841 6250 Maire Pikkarainen, maire.pikkarainen@proagria.fi, 040 845 3580 12 maaviesti 3/2015
Haasteiden kanssa osaaminen kehittyy Aki ja Tiina Mykkälä tuottavat maitoa 150 lehmän tuotantoyksikössä Tornion Arpelassa. Vuosi sitten tuli haasteita eteen, kun maidon hinta lähti laskuun ja kesän säilörehusato oli kovien sateiden vuoksi määrältään ja laadultaan heikko. Kuinka tästä yhtälöstä saadaan sama rahallinen kate ja ilo työlle kuin aiemmin? TIINA KARLSTRÖM Tiina Karlström Aki ja Tiina seuraavat ympäröivää maailmaa aktiivisesti ja osasivat varautua kolmen sentin maidon hinnan pudotukseen. Silti todellisuus oli toinen ja hyvät neuvot tarpeen. Vuonna 2012 tehtyä kolmen robotin navettaa ei voi ajaa alas odottamaan parempia aikoja. Maata on raivattu ja karjaa jalostettu vuosikymmenien ajan. Investoinnista haluttiin ottaa hyöty irti. Mykkälät kääntyivät ProAgrian puoleen ja valitsivat Ruokinnan ohjauksen Kasvu-paketin sekä lähtivät ensimmäisinä mukaan Lapin alueella aloitettuun ruokinnan benchmarking-pienryhmätoimintaan. Tuotosseurannasta saadaan yhteenveto- ja vertailutiedot karjakohtaisesti. Niitä voidaan verrata Tilakunnossa haluttuun tilaryhmään. Robotin tiedot ovat hyviä päivittäisessä työssä. Raportteja saa sinnekin luotua, mutta se tahtoo jäädä tekemättä. Eikä se ihmeemmin kiinnosta, että katsoo vain oman karjan lukuja ilman vertailua muihin samankokoisiin yksiköihin, Tiina Mykkälä sanoo. Robotin karjanhallintaohjelma on hyvä apuväline karjan hedelmällisyyden seurantaan. Ammua Mykkälät käyttävät lähinnä tietojen lähettämiseen. Ruokinnan ohjauksen päivälaskelmien maitotuotto-rehukustannuslukemaa olemme oppineet hyödyntämään koko ajan enemmän. On päästy näkemään, kuinka pienikin muutos vaikuttaa siihen lukuun erityisesti tämän kokoisessa yksikössä. Tiina ja Aki Mykkälä haluavat sekä itselleen että karjalleen iloa ja onnistumisen tunnetta arkeen. Siinä on onnistuttu haasteellisen vuoden aikana hyvin. Osaamisen jakamista Vuoden alussa Mykkälät aloittivat säännöllisen kokoontumisen kuuden tilan ruokintapienryhmässä. Siellä lukuja vertaillaan tilojen kesken ja jaetaan teorian tueksi hyviä käytäntöjä, jotta päästään yhä parempiin tuloksiin. Jaetaan käytännön osaamisia ja onnistumisia. Luvut ovat vertailukelpoisia, sillä ne on laskettu päivälaskelmassa ja kausiraportissa kaikille samalla tavalla, Aki ja Tiina kertovat. He hyödyntävät tuotosseurannan tietoja ja raportteja tuotannon johtamisessa. Niistä näkee hyvin, mitä on tehty, mitä on saatu aikaan sekä mitä pitää muuttaa ja miten, jotta vuosivertailuun asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Kausiraportti meillä tulostetaan ja katsotaan heti koelypsytietojen lähettämisen jälkeen. Muut raportit katsotaan herätyskellojen eli asiantuntijakäyntien yhteydessä, jolloin niihin saa myös tulkinnan ja vertailutiedot. Toki raportit saamme myös itse verkkopalveluista, mutta niiden hyödyntäminen tahtoo arjen kiireessä jäädä aika vähäiseksi. Asiantuntijakäyntien aikana raporteista saa keskustelujen kautta enemmän irti. Varsinkin nyt, kun syötössä oleva säilörehuerä on alhaisen D-arvon 630 vuoksi haasteellinen. Saamme vahvistusta tunnuslukujen analysoinnin avulla siihen, että kaikki mitä pystytään tilanteen hyväksi tekemään, on myös tehty. Mykkälät pitävät tuotosseurantaa, ruokinnan ohjausta ja pienryhmätoimintaa hyödyllisinä. Asiantuntijan kanssa läpikäydyt laskuritaulukot poikimavälin ja hiehojen poikimaiän merkityksestä kertovat selkeästi, miten kukin osa-alue vaikuttaa yrityksen talouteen. Tiina Karlström on ProAgrian huippuosaaja osaamisalueinaan eläinten hyvinvointi, terveys ja ruokinta sekä nuorkarja. Karjakompassin päivälaskelman tulokset Mykkälän tilalla eri laskentapäiviltä: 16.2. 19.3. 7.4. 14.6. 4.8. lehmiä lypsyssä 127 132 135 139 131 tuotantokauden vaihe 167 173 171 183 201 Säilörehun syönti-indeksi 86 85 85 84 106 Väkirehu% 50 53 52 51 42 Meijerimaitoa/lehmä 31,5 31,3 32,9 32,6 30,2 Maidon hinta (ilman tukea) 40,38 34,70 34,70 34,11 34,46 Ostorehukustannus senttiä/litra 9,67 10,11 9,83 9,55 8,31 Maitotuotto rehukustannus senttiä/litra (maidon pohjoinen tuki mukana) 40,33 33,54 34,41 33,93 36,31 3/2015 maaviesti 13
maito Enemmän tuottoa ruokinnalla Ruokinta on merkittävin kotieläintilojen tuotannon ja terveyden osa-alue. ProAgria tarjoaa ruokinnan hallintaan ja kilpailukyvyn parantamiseen palveluratkaisuja tilan tarpeen mukaan. Ruokinnan ohjaus -palvelut auttavat säätämään lehmien ruokintaa tuottavaksi ja kustannustehokkaaksi. Samalla otetaan huomioon rehujen määrä, hinta ja laatu. ProAgrian asiantuntijat tuovat osaamisensa analysointiin, ennusteiden laadintaan sekä suunnitteluun ja seurantaan. Kokonaisuus tilan tarpeiden ja tavoitteiden mukaan Kasvu PLUS: investoivalle tilalle Kasvu: tuotannon ja talouden selkeään kasvuun tähtäävälle tilalle Tuotto PLUS: seosrehuruokintaan tai AMS-tilalle Tuotto: tuotantoaan mahdollisimman tehokkaaksi ja tuottavaksi nykyisillä resursseilla kehittävälle tilalle Toiminta: nykyistä tuotantotasoa ylläpitävälle tilalle Ruokinnan ohjaus -palvelu kytkeytyy muihin maitotilan keskeisiin prosesseihin kuten rehuntuotantoon ja talouteen. Karja saa jalostaa peltoviljelyn tuotteet kannattavaksi maidoksi. Vahvuuksia ja parantamiskohtia Marko ja Sari Sorvisto Kotipellon tilalta Ylivieskasta ovat tyytyväisiä Ruokinnan ohjaukseen ja valitsemaansa Kasvu-palvelupakettiin. Sorvistot käyttävät ruokinnan suunnitteluun KarjaKompassia. Heidän mielestään se on selkeä, monipuolinen ja nopea ruokinnan suunnitteluohjelma, joka sopii hyvin myös niille tiloille, joilla on taitoa ja aikaa tehdä ruokinnansuunnitelmat pääosin itse. Lähtötietojen asettamiseen kohdalleen saimme tukea Pro- Agrian asiantuntijoilta. Ruokinnan suunnittelun onnistuminen on varmaa, kun lähtötiedot ohjelmassa ovat kohdallaan, Sari Sorvisto sanoo. Ruokinnan onnistumiseen tarvitaan myös hyvälaatuiset ja riittä- vän usein analysoidut rehut. KarjaKompassilla on helppo tehdä myös pikaisia muutoksia, Tiina Karlström Marko ja Sari Sorvisto kertovat saaneensa vuositasolla tulokseen ja ajankäyttöön huomattavia parannuksia, vaikka muutokset tuntuvat pieniltä. Nämä asiat ovat meille erittäin tärkeitä, sillä mikään ei mene tilallamme eläinten hyvinvoinnin edelle. jos yksi rehuista muuttuu tai halutaan säätää joitain rehuarvorajoja maitoanalyysien, lehmien TIINA KARLSTRÖM aktiivisuuden tai pötsin toiminnan vuoksi, Marko Sorvisto kertoo. Ruokinnan ohjauksen ja Kasvu-palvelukokonaisuuden ansiosta olemme saaneet tilallemme ulkopuolisen ammattilaisen silmät ja kokemuksen. Asiantuntijoiden avulla näemme toimintamme vahvuudet ja parantamisalueet. Heiltä saamme myös konkreettisia vinkkejä heikkojen kohtien korjaamiseen, pariskunta toteaa yhteistuumin. Asiantuntijan vinkistä he muuttivat makuuparsien niskaputket ja panostivat navetan ilman laatuun. Tuotostuloksia pohjoisesta Suomesta Kainuu Lappi Oulu Koko maa 2013/2014 2013/2014 2013/2014 2013/2014 Karjoja 196/194 311/298 813/783 6489/6180 Lehmiä 6608/6910 9065/9323 28170/29048 228954/231763 Keskilehmäluku 33,8/35,6 29,2/31,3 34,5/37,1 35,3/37,5 Keskituotos, kg 9209/9258 9497/9466 9037/9250 8958/9112 Valkuaisprosentti 3,26/3,27 3,34/3,29 3,26/3,26 3,36/3,38 Rasvaprosentti 3,94/3,94 4,01/3,89 3,99/3,95 4,14/4,13 Solut, 1000 kpl 153/155 166/169 165/158 175/174 Elopaino, kg 606/613 623/625 623/629 614/618 Keskipoikimakerta 2,46/2,54 2,23/2,27 2,33/2,35 2,32/2,34 Elossa olevien elinikäistuotos, kg 20194/20179 19187/19632 19019/19459 18726/19043 14 maaviesti 3/2015
Milli on Kainuun ensimmäinen 150-tonnari Puolangalla vietettiin kesän kynnyksellä ainutkertaista tonnarijuhlaa. Jukka, Kaija ja Ville Tolosen Milli on Kainuun ensimmäinen 150- tonnari. Samana päivänä juhlittiin myös tilan tuoreet satatonnarit Sorja, Sade, Taika, Tuikku ja Siili. Milli 150-80252 FFF on syntynyt Pyhännän Tavastkengällä Virpi Piipon karjassa ja ostettu sieltä Tolosille useamman kerran poikineena lehmänä. Millin isä on Kivimäen Vapa ja Helibor-emän takaa löytyy Vallilan Vankka. Takanaan Millillä on nyt 13 poikimista ja maitoa on keskimäärin tullut tasaisesti 10 500 kiloa vuodessa, parhaimmillaan yli 12 000 kiloa. Luonteeltaan Milli on rauhallinen ja antaa Villen lasten istua selässään. Muuten vanha rouva on hieman oman arvonsa tunteva, eikä isommin välitä Antti Juntunen Milli ja muu korkeatuottoinen karja kertovat isäntäväkensä ammattimaisesta ja innostuneesta otteesta omaan työhönsä ja tilan jatkuvaan kehittämiseen. rapsuttelusta tai ylimääräisestä huomiosta. Utareen ja jalkojen rakenne on kestänyt hyvänä vuodesta toiseen ja Milli on edelleen varsin mallikelpoinen rakenteeltaan oikea kestävän lehmän perikuva. Millin 14:ttä poikimista odotellaan jälleen syksyllä. Jukan, Kaijan ja Villen valoisassa ja tilavassa pihatossa märehtii yli 200 korkeatuottoista lehmää. Runsaat tuotokset ja kestävät lehmät ovat osoitus eläinten hyvistä olosuhteista, tasapainoisesta ruokinnasta ja määrätietoisesta jalostuksesta. Yhteistyökumppaneiden merkitystä ei missään nimessä sovi unohtaa. Tämä on tiimityötä. Kun kaikki osa-alueet ovat paikallaan, päästään myös tuloksiin, summasi Kaija Tolonen juhlapäivänä. Antti Juntunen on Faban jalostuspäällikkö. ANTTI JUNTUNEN Robottilypsyn mestarit Kuva: Elisabeth aktiivisia ja liikkuvia hyväutareisia nopealypsyisiä runsastuottoisia Toimii kuin unelma! FabaRobotti VG -sonnit periyttävät juuri niitä ominaisuuksia, joita robottilypsyssä tarvitaan. Utareen yksityiskohdat ovat kohdallaan ja hyvät jalat takaavat lehmien aktiivisuuden. Myös lypsynopeus on huomioitu! FabaRobotti VG -sonneilla saat toimivia ja aktiivisia itsepalvelulehmiä. Sinä tiedät, mitä karjaltasi haluat. Me autamme sinua saavuttamaan sen. Lisää sonneistamme www.faba.fi. Faban kumppani 3/2015 maaviesti 15
YRITYSAGRO YritysAgro auttaa alkuun ja tukee muutoksissa Suunnitteletko yrityksen perustamista tai kehittämistä? Pohditko maatilallesi uutta sivuelinkeinoa, investointia, sukupolvenvaihdosta tai tuotantosuunnan muutosta? Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014 2020 mukainen ohjelmakausi on viimein alkanut. ProAgria Oulun YritysAgro-tiedonvälityshanke opastaa yrittäjää tai yrittäjäksi aikovaa uusista mahdollisuuksista tämän vuoden loppuun saakka. Uudet tuki- ja neuvontamahdollisuudet kannattaa hyödyntää täysimääräisesti niin maatilalla kuin maaseudun yrityksissäkin. Tukea perustamiseen Jatkuvassa haussa olevat maaseudun yritystuet tarjoavat mahdol- lisuuksia niin aloittaville, laajentaville kuin toimintaansa kehittävillekin yrityksille. Maatalouden sivuelinkeinot ja kaikki maaseudun yritykset toimialasta riippumatta voivat hakea tukia. Perustamistukea voi hakea, kun liikeidea on jo muotoiltu liiketoimintasuunnitelmaksi ja yritystä ollaan käynnistämässä. Siitä saa apua esimerkiksi liiketoimintaan valmentavan neuvonnan ostamiseen, tuotekehityshankkeisiin, tuotannon pilotointiin, markkinointisuunnitelman laatimiseen, koemarkkinointiin tai vientiselvitykseen. Perustamistukea voi saada 5 000 35 000 euroa ja kokeiluun 2 000 10 000 euroa. ja investointiin Aloittavat ja laajentavat yritykset voivat saada investointitukea muun muassa tuotantotilojen hankkimiseen tai rakentamiseen sekä koneiden, muun käyttöomaisuuden tai aineettomien investointien hankintaan. Ennen investoinnin toteuttamista voi hakea tukea investoinnin edellytysten selvittämiseen ja suunnittelemiseen eli investoinnin toteutettavuustutkimukseen. Investointitukitasot vaihtelevat toimialan ja tukivyöhykkeen mukaan 20 40 prosenttiin investoinnin kustannuksesta. Hanke yhdessä Yhteistyöhankkeessa 3 10 yritystä voi kehittää toimialaansa ja omaa toimintaansa yhdessä ja yhteistyössä kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Yhteistyössä voi esimerkiksi suunnitella ja tuottaa uusia tuotteita ja menetelmiä, tuotantoketjuja, tuotteistamista tai yhteistä markkinointia. Yhteistyöhankkeen tukiprosentti voi olla 75. YritysAgro järjestää syksyllä 2015 kaikille avoimia infotilaisuuksia yritystuista, maatalouden investointituista ja sukupolvenvaihdoksista. Tilaisuudet antavat yleistä tietoa tukityypeistä ja -tasoista, kuka tukia voi hakea ja millä edellytyksillä niitä myönnetään. Lisätietoa: www.proagriaoulu.fi > Koulutukset ja tapahtumat Tavataan chatissa! YritysAgro kokeilee myös uusia tapoja välittää tietoa. Reaaliaikaisesti internetissä toimiva asiantuntijachat auttaa eteenpäin kinkkisissäkin yrittämiseen, yrityksen perustamiseen tai kehittämiseen ja yritystukiin liittyvissä asioissa. Asiantuntija on tavattavissa chatissa maanantaisin kello 8 10 ja keskiviikkoisin kello 15 19. 16 maaviesti 3/2015 Haku verkon kautta Tukia myöntävät alueen ELYkeskus ja paikalliset Leadertoimintaryhmät. Tuki haetaan sähköisesti verkossa Hyrrä-palvelun kautta. Hakemuksen voi jättää mihin vuorokauden aikaan tahansa ja miltä tahansa koneelta, jossa on verkkoyhteys. Myös tarvittavat liitteet, lisätiedot ja maksuhakemukset voidaan toimittaa samalla järjestelmällä. Hakija pystyy seuraamaan hakemuksensa etenemistä Hyrrässä. YritysAgro auttaa alkuun YritysAgro-hankkeen asiantuntijat auttavat, jos pohdit voitko hakea tukea? millainen yrityksesi tai yritysideasi tulee olla? paljonko tukea voisi saada?
yritysagro minne alueille tukea myönnetään? miten ja keneltä tukea haetaan? kuinka Hyrrä-palvelu toimii? mitä tietoja tukihakemukseen tarvitaan? voisinko lähteä mukaan yritysyhteistyöhön? YritysAgro tarjoaa maksuttoman ensivaiheen kartoituksen aloittavalle ja toimivalle yritykselle. Kartoituksessa arvioidaan liikeideaa, kehittämistarpeita ja juuri kyseisen tilanteen tukimahdollisuuksia. Miten toimii Hyrrä? Jos taas olet tukea jo hakemassa ja tarvitset apua Hyrrän käytössä, asiantuntijat opastavat käyttäjätunnusten hankinnassa, palvelun käytössä ja hakemuksen täytössä. Hyödynnä Neuvo2020 YritysAgro myös kokoaa ja auttaa alkuun yrittäjien yhteistyöhankkeita. Lisätietoa ProAgria Oulu, projektipäällikkö, yritysasiantuntija Olli Nurkkala, 045 6578710, olli.nurkkala@proagria.fi YritysAgro-hankkeesta: www.proagriaoulu.fi/fi/yritysagro maaseudun yritystuista: www.maaseutu.fi > Tuemme näitä >Yrittäjyys ja elinkeinot Hyrrä-palvelusta: www.mavi.fi > Oppaat ja lomakkeet > Hyrrä maaseudun tukien sähköinen haku Neuvo2020-järjestelmästä: www.proagria.fi/neuvo2020, Neuvo2020-asiantuntijat: www.proagriaoulu.fi/fi/ neuvoasiantuntijat, www.mavi.fi/neuvojarekisteri YritysAgro nostaa esiin myös Neuvo 2020 Maatilojen neuvontajärjestelmän mahdollisuudet. Neuvopalvelujen avulla kaikilla viljelijöillä on mahdollisuus saada suunnitelmia, selvityksiä ja kartoituksia maatilan ympäristökysymyksiin, kasvinsuojeluun, eläinten hyvinvointi- ja terveysasioihin, energiatehokkuuteen ja luomutuotantoon. Mikä? YritysAgro-tiedotushanke vuoden 2015 loppuun saakka hallinnoija ProAgria Oulu kumppaninaan Oulun Maa- ja kotitalousnaiset kohdealueena koko Pohjois-Pohjanmaa rahoittaja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, tuen myönsi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Mitä? Apua ja tietoa yrityksen aloittamisesta ja edellytyksien selvittämisestä yrityksen kehittämismahdollisuuksista tarjolla olevista yritys- ja hanketuista maatilojen investointituista ja sukupolvenvaihdoksista Hyrrä-verkkopalvelun käytöstä Neuvo 2020 Maatilojen neuvontajärjestelmän mahdollisuuksista Miten? henkilökohtaisia tapaamisia, tilannekartoituksia ja eteenpäin ohjausta lisätiedon ääreen ohjaavat kotisivut infopäiviä netti-infoja online chat-neuvontaa Facebook-tiedotusta ajankohtaisista asioita Kenelle? maaseudun yrityksille ja maatiloille yritystoimintaa aloittaville olemassa olevaa yritystä kehittäville sukupolvenvaihdosta suunnitteleville maatilan sivuelinkeinoa pohtiville Investoinnin suunnittelu vaatii aikaa Terapiatalli Bonaza on suunnitellut mittavaa maneesiinvestointia jo useamman vuoden ajan. Yrityksen kehittämistarpeita kartoitettiin jo muutama vuosi sitten ja investointia on suunniteltu ja laskelmia laadittu yhdessä ProAgria Oulun yritysasiantuntijan kanssa. Yrittäjät ovat osallistuneet myös hevosyrittäjien pienryhmätoimintaan ja erilaisiin koulutustilaisuuksiin. Hyvin suunniteltuun ja harkittuun hankkeeseen haettiin investointitukea ensimmäisten joukossa heti uuden ohjelmakauden tukihakujen käynnistyttyä keväällä 2015. Sähköinen haku Hyrrä-palvelun kautta sujui näppärästi YritysAgron asiantuntijan avulla. Nyt maneesin rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa ja tukipäätöstä odotellaan syksyn aikana. Kuvassa testaillaan maneesin pohjaa asiakkaan kanssa jo ennen seiniä ja kattoa. 3/2015 maaviesti 17
kasvi Nurmet nousuun pienryhmässä ProAgria Oulu aloitti viime keväänä pilottina kaksi nurmipienryhmää. Nivalan ryhmä koostuu naudanlihan tuottajista ja Pudasjärven ryhmä maitotiloista. Uusia ryhmiä on tänä syksynä alkamassa Kuusamossa ja Oulun alueella. Pienryhmän ohjelmaan kuuluu nurmituotannon osa-alueet kylvöstä ruokintapöydälle. Tavoite on, ettei osallistuminen aiheuta liikaa omien töiden siirtoa. Kokoontumisia on neljästä viiteen kertaa vuodessa ja ohjelma käydään läpi kahden vuoden aikana. Pienryhmässä käsiteltävistä asioista keskustellaan. Ryhmän vetäjät ovat lähinnä keskustelun ohjaajia eivätkä luennoitsijoita. Osallistuja voi puhua omista asioistaan sen verran kuin haluaa. Keskustelut jäävät ryhmän sisälle. Osallistujat saavat usein kotitehtäväksi kerätä omaa tilaa koskevia tietoja seuraavaksi kerraksi. Palautteen perusteella kokoontumiset ovat olleet antoisia: asioista on keskusteltu niiden oikeilla nimillä. Moni arvosti muilta saatuja kokemuksia eri toimintatavoista. Ryhmässä on käsitelty asioita parityöskentelynä. Kumpikin kertoo toisilleen oman tapansa toteuttaa joku asia ja arvioi toisen tapaa toimia. Huomiot kerätään Leila Laine Pienryhmiin kuuluvat myös pellonpiennarpäivät ryhmän toiveiden mukaan. Kuvassa tarkastelevat kasvustoja ProAgria Keski-Pohjanmaan nurmiasiantuntija Jari Vierimaa (vasemmalla) ja Veijo Laine Siikajoen Ruukista. yhdessä fläppitaululle muiden kommentoitavaksi. Esimerkiksi nurmen perustamistapa herätti vilkkaan keskustelun kummassakin ryhmässä, koska tiloilla oli käytössä useita perustamistapoja. Myös tilojen pinta-ala on noussut viime vuosina. Lisäksi erilaisten maalajien ominaisuudet ja toimivuus antavat haastetta viljelyyn. OLLI VALTONEN Talousnäkökulmaa Nurmiryhmien ohjelmassa korostuu talous. Tavoitteena on, että jokainen osallistuja tila tietää jatkossa, mikä on säilörehun tuotantokustannus tilalla ja mistä se koostuu. Tällä hetkellä puhutaan aina kustannusten karsinnasta. Kuitenkin asioita pitäisi miettiä myös siltä kannalta, mitä tuotantopanoksella saa ja mitä esimerkiksi lannoituksessa säästämällä saavutetaan. Menneenä kesänä eräs tila kokeili moniravinnetta nurmen lannoituksessa NK-lannoitteen sijaan. Lohkoilla fosfori oli punaisella, vaikka lietelantaa on tilalla riittävästi käytössä. Ensimmäisessä sadossa ero näkyi selkeästi ja satotaso näillä moniravinnelohkoilla oli suuri. Asiaa voikin pohtia: säästääkö lannoitteissa ja ostaa rehua vai panostaako lannoitteisiin ja säästää rehun ostossa? Ilmoituksia maaseutuviranomaiselle syksyn aikana Viljelijän muistilista Uuden ympäristökorvausjärjestelmän ohjeiden mukaisesti viljelijän tulee muistaa tehdä joitakin ilmoituksia maaseutuelinkeinoviranomaiselle syksyllä. Maaseutuviraston Aittauutiskirjeen mukaan ainakin Vipu-palvelussa voi osan ilmoituksista tehdä sitoumusehdoista poiketen 30.10 mennessä. Alla asiat ovat lyhyesti. Tarkemmat ohjeet voi lukea sitoumusehdoista. Ala, jolla toteutetaan talviaikaista kasvipeitteisyyttä, tulee ilmoittaa 30.10. mennessä Lohkot joilla toteutetaan lietelannan, virtsan ym. multaus toimenpidettä tulee ilmoittaa viimeistään 30.10. Lohkot, joilla toteutetaan ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämistä, tulee ilmoittaa viimeistään 30.10. Valumavesien hallintaan liittyvät maa-analyysitulokset ja viljavuustutkimuksen tulokset on toimitettava viimeistään 30.9. Samoin ojastokartat. Monivuotisiin ympäristönurmiin liittyvät maa-analyysitulokset tai viljavuustutkimuksen tulokset on toimitettava viimeistään 30.9. Viisivuotinen viljelysuunnitelma Viljelijän on laadittava sitoumuskauden viisivuotinen viljelysuunnitelma ensimmäisen vuoden aikana. Suunnitelma on jätettävä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun eli 30.4.2016 mennessä. Peltomaan laatutesti Viljelijän on tehtävä peltomaan laatutesti kerran sitoumuskauden aikana viimeistään kolmannen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Laatutesti vaaditaan kaikista yli puolen hehtaarin peruslohkoista. Koulutuspäivävaatimus Viljelijän on osallistuttava maaseutuviranomaisen ym. yhteistyössä järjestämään yhden päivän koulutukseen ympäristökorvausjärjestelmään liittyvissä asioissa. Koulutuksen voi suorittaa myös itsenäisesti sähköisesti toteutettuna tenttinä. Koulutukseen on osallistuttava viimeistään toisen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Viljavuustutkimus Viljavuustutkimuksen ehdot muuttuivat edellisestä tukikaudesta lähinnä pienten lohkojen osalta. Edelleen viljavuustutkimus on 18 maaviesti 3/2015
Pienryhmät alkamassa Kuusamossa ja Oulun alueella Ohjelma: 1. Alkukartoitus, kasvukunto sadonmuodostuksen pohjana 2. Nurmen perustaminen ja täydentäminen tiheäksi sekä nurmiheinät seoksessa 3. Typensidonta, monipuolisen seoksen rakentaminen typensitojakasveilla 4. Säilörehun tuotantokustannusrakenne, tiheyden ja pituuden hinta 5. Säilörehun tuotantokustannusrakenne, työajankäyttö, koneketjut ja sujuvuus 6. Laaturehun ravinteet lannasta ja pussista 7. Säilörehun korjuuaika, korjuu ja ruokinnallinen laatu 8. Siilo- ja paalityöskentely, säilönnällinen laatu ja syöntiindeksi 9. Ruokinnan onnistuminen vahvistaa hinnan, ryhmän yhteenveto Lisäksi ryhmän toiveiden mukaan: yhteisiä pellonpiennarpäiviä ja yhteinen opintomatka kotimaassa ja/tai ulkomailla. Hinta: 120 euroa/päivä/tila + alv 24 %. Ryhmään voi osallistua kaksi henkilöä/tila. Lisätietoa: ProAgria Oulu, luomu- ja nurmituotannon erityisasiantuntija, Olli Valtonen, 040 735 5519, olli.valtonen@proagria.fi; kasvituotannon asiantuntija Laine Leila, 045 6578 718, leila.laine@proagria.fi RISTO JOKELA otettava viiden vuoden välein ja tulokset on oltava käytettävissä ennen seuraavaa lannoituskertaa. Viljavuustutkimukseen sisältyviä näytteitä on otettava vähintään yksi peruslohkoa kohti, jos peruslohko on yli puoli hehtaaria. Jos peruslohko on suurempi kuin viisi hehtaaria, on otettava yksi näyte jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohti. Peruslohkoilla, jotka ovat puoli hehtaaria tai tätä pienempiä, voi käyttää samaa näytettä kuin viereisellä lohkolla, jos lohkoilla on yhteistä rajaviivaa tai niitä erottaa tie tai oja. Yksittäisiltä peruslohkoilta, jotka ovat puoli hehtaaria tai pienempiä on otettava näyte tai käytettävä typpilannoituksessa taulukossa 1,3 ja 4 tarkoitettuja runsasmultaisten maiden arvoja ja fosforilannoituksessa taulukossa 5 ja 7 tarkoitettuja hyvän viljavuusluokan mukaisia arvoja. Risto Jokela on ProAgria Oulun kasvinviljelyn ja ympäristön erityisasiantuntija. Mikä Muuttuu 2015 -hanke tiedottaa tukijärjestelmän muutoksista. Lisätietoa ja uusia tiedotteita osoitteessa www.ymparistoagro.fi. Mikko Heikkinen, 044 556 9192 Seppo Hihnala, Kalajoki 0400 283 570 Ari Haataja, Liminka 0400 289 850 Veikko Karioja, Tyrnävä 0400 790 066 3/2015 maaviesti 19
ympäristö Hajajätevedet kuka, mitä, missä, milloin ja kenen vuoksi? Syksyllä 2014 alkanut keskustelu jätevesiasetuksen mahdollisista muutoksista hämmentää monia hajaasutusalueen asukkaita. Edelleen pohditaan, onko muutoksia tulossa ja jos on, millaisia ja milloin. Vaikuttavatko muutokset kaikkiin kiinteistöihin vai vain osaan niistä? Pitäisikö oman järjestelmän uusimista siirtää vai ryhtyäkö toimeen jo nyt? MERJA TALVITIE Salla Korkiakangas Jätevesiasetuksen siirtymäaikaa on jatkettu 15.3.2018 saakka. Tämä muutos koskee kaikkia kiinteistöjä, joilla on asetuksen mukaan velvollisuus tehostaa nykyistä jätevesien käsittelyjärjestelmää. 20 maaviesti 3/2015 Omistatko kodin tai mökin veden äärellä? Tiedätkö, mitkä jätevesimääräykset ovat voimassa? Hyödynnä ProAgria Oulun maksuton jätevesineuvonta. Jätevesineuvojan käynnin aikana haetaan eri kysymyksiin yhdessä parhaat mahdolliset kiinteistökohtaiset ratkaisut. Lisätiedot ja neuvojakäyntien varaukset: ProAgria Oulu, Merja Talvitie merja.talvitie@proagria.fi, puh. 045 6578 611 Nettineuvontaa: www.proagriaoulu.fi/jatevesi Jätevesihanketta Pohjois-Pohjanmaalla rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja hallinnoi ProAgria Oulu. www.proagriaoulu.fi Siirtymäajan pidentämisellä halutaan jakaa käsittelyjärjestelmien kunnostamiseen liittyvää ruuhkaa useammalle vuodelle ja antaa toimivalle työryhmälle rauha miettiä mahdollisesti tarvittavat muutokset. Uudisrakennuksilla siirtymäaikaa ei luonnollisesti ole, vaan jätevesisuunnitelma on liitettävä rakennuslupahakemukseen. Tällä hetkellä työskentelee edellisen ympäristöministerin asettama työryhmä, joka miettii tarvittavia muutoksia asetukseen ja keinoja kuluttajasuojan parantamiseksi jätevesijärjestelmien osalta. Muutospaineita on niin sanottujen kuivanmaan kiinteistöjen osalta erityisesti siirtymäajasta luopumiseen ja jätevesijärjestelmän tehostamisvelvollisuuden siirtämisestä rakennuslupaa vaativan peruskorjauksen yhteyteen. Työryhmän toimiaika on 16.2. 31.10.2015. Sen kannanoton jälkeen tilanne selkenee huomattavasti. Toisaalta on jo suhteellisen varmaa, että lähellä vesistöjä ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen vaatimuksiin ei ole tulossa muutoksia. Erityisesti kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset, joissa on jo tällä hetkellä voitu tehdä tiukempia linjauksia kuin jätevesiasetuksessa, säilyvät voimassa edelleen. Kenen tai minkä vuoksi On tärkeää muistaa miksi jätevesiä käsitellään eli ihmisten ja ympäristön parhaaksi. Eniten jätevesien käsittely hyödyttää lähiympäristöä ja lähivesistöä. Isossa mittakaavassa tilanne paranee sitä enemmän, mitä suurempi osa kiinteistöistä puhdistaa jätevetensä. Asukas hyötyy järjestelmän kunnostamisesta erityisesti silloin, kun saostuskaivot täyttyvät kevään sulamisvesillä, ja kaivonkannet peittyvät harmaan ja pahanhajuisen veden alle. Pahimmillaan tympeä haju saattaa leijailla koko pihan yllä. Joskus haitta ulottuu myös kiinteistön sisälle: viemärit vetävät huonosti ja saattavat tukkiutua kokonaan, etenkin jos saostuskaivojen jälkeinen jätevesijärjestelmä on kyllästynyt vedellä tai on muuten toimintakyvyltään huono. Jätevesineuvonta Ympäristöministeriön rahoittama jätevesineuvonta palvelee epävarmasta tilanteesta huolimatta. Kenenkään ei ole pakko odottaa viimeistä takarajaa järjestelmän kunnostamiseen tai neuvojen saamiseen. Soita tai sähköpostia, mikäli jätevesiasiat mietityttävät. Muista myös maitohuoneen vedet! Merja Talvitie on ProAgria Oulun hallinnoiman Jätevesihankkeen projektipäällikkö.