Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa OSAAJIA ETSIMÄSSÄ
Sisällysluettelo Sisällysluettelo...3 Kuvioluettelo...5 Taulukkoluettelo...5 Tiivistelmä...6 1. Johdanto...9 1.1 Selvityksen tarkoitus...9 1.2 Käsitteenmäärittelyt...10 Eures...10 TE-toimisto...10 EU/ETA-alue... 11 Kolmannet maat... 11 Vapaa liikkuvuus... 11 Maahanmuuttajan status... 11 Kantasuomalainen... 11 Humanitaarinen maahanmuuttaja... 11 2. Väestönkehitys ja työvoiman saatavuus...12 2.1 Pohjanmaan ELY-alueen työmarkkinaennuste 2010-15...12 2.2 Alueella olevien työvoimaresurssien hyödyntäminen...14 Ketkä työllistyvät...15 Maahanmuuttajien työllistymisen esteet...15 Ulkomaalaiset opiskelijat...18 2.3 Sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus...19 3. Tähänastisen työperäisen maahanmuuton muodot ja kokemukset julkishallinnossa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla...21 4. Ulkomaalaisten rakenne ja määrä alueella...22 Oleskelulupatyypit...23 4.1 Työperäiset maahanmuuttajat...25 4.2 Paluumuuttajat...25 4.3 Ulkomaalaiset opiskelijat alueella...25 4.4 Avio / avoliiton kautta tulleet sekä työperäisten maahanmuuttajien perheenjäsenet...32 4.5 Kansainvälistä suojelua hakevat (turvapaikanhakijat)...33 4.6 Kiintiöpakolaiset...33 4.7 Perheiden yhdistämisen kautta tulleet...34 4.8 Muista syistä tulleet...34 4.9 Yhteenveto ulkomaalaisten rakenteesta ja määrästä...34 5. Työperäisen maahanmuuton strategia...37 5.1 Suomen linjaukset työperäisessä maahanmuutossa...37 5.1.1 Suomen vetovoimastrategia...38 5.1.2 Työ- ja elinkeinoministeriön rooli työperäisessä maahanmuutossa 3
EU/ETA-alueella sekä kolmansissa maissa...38 Eures...38 TE-hallinnon tehtävät kansainvälisessä rekrytoinnissa...39 TEM:n linjauksen mukaan...39 Rekrytoinnit EU/ETA-alueen ulkopuolelta...39 5.2 Tulevaisuuden mahdolliset työvoiman rekrytointiongelmia kokevat alat alueellamme...40 5.2.1 Pohjanmaan maakunta...40 5.2.2 Keski-Pohjanmaan maakunta...42 5.3 Ulkomaalaisen työvoiman rekrytointi...43 5.3.1 Rekrytointi ja siihen valmistautuminen...44 Tiedon löytäminen...44 Työpaikkailmoitus...45 Hakemusten vastaanotto, esikarsinta ja haastattelut...46 Työsopimus...47 Käytännön toimet rekrytoitaessa EU/ETA-alueen ulkopuolelta...48 5.3.2 Työperäisen maahanmuuttajan tulo Suomeen...49 Tulo työyhteisöön...49 Rekisteröinti...50 Kielen oppiminen...50 Terveydenhuolto...50 Työttömyyskassa...50 Kotoutuminen...51 Työperäisen maahanmuuttajan perhe...52 5.3.3 Toimijoiden vastuut...52 5.3.4 Toimijoita ja yhteistyötahoja maahanmuuttaja-asioissa...54 5.4 Työperäisten maahanmuuttajien kotouttaminen...58 5.4.1 Uuden kotoutumislain pääkohdat...58 5.4.2 Julkiset palvelut maahanmuuttoasioissa...59 5.4.3 Vapaaehtoistyö ja 3. sektori osana kotouttamista...61 5.4.4 Maahanmuuttajien neuvontakeskus, Welcome Office...61 5.4.5 Palveluiden kehittäminen...63 5.5 Rasismin ehkäisy, oikeat asenteet ja ennakkoluuloton uteliaisuus työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa...64 Henkistä pääomaa, osaamista ja luovuutta maahanmuutosta...64 Huomio omiin asenteisiin ja omaan vaikuttamiseen...64 Elinkeinoelämän tilanteet sekä työperäisen maahanmuuton onnistumiset esimerkkeinä... 65 Aktiivinen kotouttamispolitiikka...65 Samat mahdollisuudet kaikille...66 Kanssakäyminen, koti ja koulu...66 Ulkomaalaisasiamies, hyvä suomen kielen taito...66 4
5.6 Alueemme markkinointi Suomessa ja kansainvälisesti...67 6. Loppuyhteenveto...68 7. Maahanmuuttajien onnistumistarinoita...72 Lähteet...83 Lisätietoja...86 Kuvioluettelo Kuvio 1: Koko bkt ja kaikki työlliset vuosina 2005-2010 ja ennuste...10 Kuvio 2: Työikäisen väestön %-muutokset...12 Kuvio 3: Työikäisen väestön määrän muutokset...13 Kuvio 4: Työmarkkinaennuste 2010-15...14 Kuvio 5: Ulkomaalaiset työttömät 2009-2012...16 Kuvio 6: TE-toimistojen ulkomainen työvoima...17 Kuvio 7: Pohjanmaan ELY-keskusalueen ulkomainen työvoima...18 Kuvio 8: Oleskelulupatyypit...23 Kuvio 9: Ulkomaan kansalaisten lukumäärä Suomessa 1990-2010...35 Kuvio 10: Maahanmuuttajien ohjauskeskus...62 Kuvio 11: Yhteistyöverkosto maahanmuuttaja-asioissa...63 Taulukkoluettelo Taulukko 1: Ulkomaan kansalaiset Pohjanmaan ELY-keskusalueella...24 Taulukko 2: Ulkomaalaiset opiskelijat eri oppilaitoksissa...28 Taulukko 3: Vähimmäistulorajat EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville...48 Taulukko 4: Toimijoiden vastuut ulkomaisissa rekrytoinneissa...53 5
Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkasteltiin Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueiden työvoimansaantinäkymiä 3 5 vuotta eteenpäin työperäisen maahanmuuton näkökulmasta. Aluksi selvitettiin perusasiat aiheesta pohjaksi varsinaiselle strategialle. Tarkasteltiin alueen väestönkehitystä sekä alueella käytettävissä olevan työvoiman määrää ja sen kehitystä. Sitten käytiin läpi täällä olevat eri maahanmuuttajaryhmät ja kerrottiin kyseisten ryhmien eri statusten tunnistamisen tärkeydestä käytännön toiminnan kannalta. Jotta saataisiin käsitys siitä, millaista osaamista tänne on tulossa lähitulevaisuudessa, kartoitettiin ulkomailta tänne ammattitutkintoa suorittamaan tulleiden ja tulevien opiskelijoiden kokonaismäärät oppilaitoksista. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan työperäisen maahanmuuton strategia pohjautuu Sisäministeriössä valmistumassa olevaan Suomen vetovoimastrategiaan sekä Työ- ja elinkeinoministeriön linjaukseen EU/ETA-alueen ja sen ulkopuolisten maiden rekrytoinneista. Sen linjauksen jälkeen luetellaan Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kartoitetut mahdolliset tulevaisuuden työvoimapula-alat. Luettelon täydennykseksi käydään läpi ne maat, joista olisi tarvittaessa saatavissa osaavaa työvoimaa pula-aloille. Ulkomaisen työvoiman rekrytointia mietitään strategiaosuudessa vaiheittain lähtien rekrytointiin valmistautumisesta aina työpaikkailmoituksen tekemiseen, ehdokkaiden löytämiseen, haastatteluihin ja työsopimuksen tekemiseen. Työperäisen maahanmuuttajan ja mahdollisesti hänen perheensä Suomeen tuloa koskevat rekisteröinnit, työyhteisössä työskentelyn aloittaminen, lasten koulu- ja päivähoitoasiat sekä puolison työasiat tarkastellaan tiivistetysti. Myös työnantajan kannalta hyödylliset ja tärkeät ulkomaista rekrytointia koskevat asiat käydään läpi pääpiirteissään. Työperäisen maahanmuuttajan kotouttamisen tarkastelun lähtökohta on uudessa kotoutumislaissa, jonka sisältö käydään läpi. Sen jälkeen kerrotaan alueen uudesta neuvontakeskuksesta (Welcome Office) sekä palveluiden kehittämishankkeista pääkohdittain. Lopuksi mietitään rasismin ehkäisyn keinoja sekä alueemme markkinointia niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Avainsanat: Ulkomaisen työvoiman rekrytointi, työperäinen maahanmuuttaja, kotoutuminen 6
Abstract This is a report on labour availability prospects in Ostrobothnia and Central Ostrobothnia. The subject matter was studied for the next three to five years, from the point of view of labour immigration. The basic issues of work-related immigration form the foundations of the strategy. The report reviewed demographic trends in the region, the regional supply of labour, and its development. Next, different immigrant groups already in the region were introduced, and it was explained that, in relation to practical activities, it is important to identify their different statuses. The report also studied the total numbers of present and future foreign students completing a degree here. This was done in order to form an impression of the kind of knowhow likely to be coming into the region in the near future. The labour immigration strategy of Ostrobothnia and Central Ostrobothnia has two foundations: the appeal strategy for Finland by the Ministry of the Interior and the guidelines for foreign recruitment by the Ministry of Employment and the Economy. Industries with a potential labour shortage were listed in collaboration with the Regional Council of Ostrobothnia, the Regional Council of Central Ostrobothnia, and other partners. The list was complemented by a review of countries which have skilled workers available for these industries, should they be needed. The strategy describes the recruitment of foreign labour in steps, which include preparing to write job advertisements, finding candidates, carrying out interviews, and signing employment contracts. The following matters were introduced briefly: registrations of a work-related immigrant and their family, integration into the working community, children s school and day care, and work opportunities for spouses. Important aspects of recruiting foreign workers were outlined from the point of view of the employer as well. Integration of a work-related immigrant was studied on the basis of the new integration law, which was also described. Welcome Office, the new information centre of the region, and development projects were introduced in general. The report was ended with racism-prevention, and national and international marketing of the region. Keywords: Recruitment of foreign labour force, work-related immigrant, integration 7
Vaasassa elämä on paljon rauhallisempaa ja stressittömämpää kuin Italian suurkaupungeissa Antonino Italiasta Tykkään suomalaisesta maaseudusta, metsästä ja seesteisyydestä, enkä viihdy suurkaupungeissa Nicole Saksasta 8
1. Johdanto 1.1 Selvityksen tarkoitus Sain toimeksiannon tämän työn tekemiseksi Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselta. Tarkoituksena oli pyrkiä kokoamaan tietoa työperäisen maahanmuuton parissa toimivien tahojen sekä työnantajien käyttöön siitä, millaisia osaamisresursseja alueellamme on tulevaisuuden työelämän tarpeisiin, ja mitä mahdollisesti tarvitsemme tänne lisää. Tämä raportti haluttiin rajata koskemaan työperäistä maahanmuuttoa. Tietoa työperäisestä maahanmuutosta on saatavissa paljon, mutta tieto on hajallaan ja osaksi puutteellista. Jotkut toimijat kokevat, että on vaikea löytää omassa työssä tarvittavaa oikeaa perustietoa työperäisestä maahanmuutosta. Tähän raporttiin on kerätty perusasiat, mutta tarkemmat tiedot on saatavissa kultakin erikoisosaajalta. Vaikka tämä selvitys koskee työperäistä maahanmuuttoa, tässä käydään lyhyesti läpi kaikki muutkin maahanmuuttajaryhmät. On tärkeää ymmärtää millä statuksella maahanmuuttaja on tullut, eli mihin ryhmään hän kuuluu tänne saapumisensa perusteella. Tämä tieto vaikuttaa moneen asiaan, muun muassa siihen, mihin palveluihin ja etuisuuksiin kyseisellä maahanmuuttajalla on oikeus Suomessa. Jo jonkin aikaa on oltu huolissaan työvoiman riittävyydestä pienenevien ikäluokkien myötä. Siinä yhteydessä on keskusteltu työperäisestä maahanmuutosta ja sen todennäköisestä lisääntymisestä. Vapaa työvoiman liikkuvuus EU/ETA-alueella on arkipäivää. Ylitarkastaja Tarja Rantala Sisäministeriön Maahanmuutto-osastolta kyseenalaistaakin niin sanotun pysyvän maahanmuuton. Sen sijaan hänen mukaansa eräänlainen puskurityövoima liikkuu eri suhdanteiden aikana. Puskurityövoima voi olla poissa lähtömaastaan pitkiäkin aikoja. Takaisin palatessaan se vie aineellista ja aineetonta pääomaa lähtömaahansa. Työvoiman liikehdintä tulee joka tapauksessa lisääntymään. Työmarkkinat muuttuvat ehkä pysyvästi. Onkin tarkoituksenmukaista selvittää työvoiman määrää alueellamme sekä tarkastella työperäisen maahanmuuton tarvetta. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueilla on runsaasti monen kokoisia vientiä harjoittavia kansainvälistyneitä yrityksiä. Tarve ja kilpailu osaavasta työvoimasta on kovaa. Tässä selvityksessä haluttiin lähteä liikkeelle siitä, mitä osaamista alueellamme on entuudestaan, ja mitä tulemme saamaan vuosittain alueemme ammatillisista oppilaitoksista. Osaavaa työvoimaa kannattaa houkutella alueelle myös 9
muualta Suomesta ja lopuksi EU/ETA-alueelta. Lisäksi on syytä miettiä mitkä olisivat alueemme vetovoimatekijät, eli mitä tulisi kehittää ja mihin suuntaan, jotta alueemme houkuttelisi riittävästi ja parasta mahdollista osaavaa työvoimaa työnantajiemme käyttöön. Tarvitsemme todennäköisesti uusia osaajia ja innovaatioita myös ulkomailta. Työperäisen maahanmuuton hanke, Bothnia Work Riitta Lehtisalo 170 160 150 140 130 120 110 100 90 Koko bkt ja kaikki työlliset vuosina 2005-10 ja ennuste vuosille 2011-15 indeksi, vuosi 2005=100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e koko maan bkt koko maan työlliset Pohjanmaan ELY - alueen bkt Pohjanmaan ELY- alueen työlliset Kuvio 1. Koko bkt ja kaikki työlliset vuosina 2005-2010 ja ennuste vuosille 2011-12 (Pohjanmaan ELY) 1.2 Käsitteenmäärittelyt Eures EURES (European Employment Services) on Euroopan talousalueen maiden yhteinen työnvälitysverkosto, jonka kautta työnantajat ja työntekijät voivat löytää toisensa EU/ETA-alueella. Euresin internet-sivuilta http://ec.europa.eu/ eures löytyy työnantajien avoimia työpaikkoja ja työnetsijöiden CV:tä. TE-toimisto Työ- ja elinkeinotoimisto - ent. työvoimatoimisto 10
EU/ETA-alue EU/ETA-alue Euroopan unionin maat sekä Islanti, Liechtenstein ja Norja, jotka muodostuvat Euroopan talousalueen. Euroopan unioniin kuuluu 27 jäsenvaltiota: Alankomaat, Belgia, Britannia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kyproksen tasavalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. Sveitsi ei liittynyt Euroopan talousalueeseen. Kolmannet maat EU/ETA-alueen ulkopuoliset maat: Maat, jotka eivät kuulu EU/ETA -alueeseen. Vapaa liikkuvuus Vapaa liikkuvuus tarkoittaa, että joka EU/ETA -maan kansalaisella on mahdollisuus työskennellä jossakin muussa EU/ETA-maassa samoin ehdoin, joita sovelletaan isäntämaan omiin kansalaisiin. Tämä koskee myös EU/ETAalueen ulkopuolelta tulleiden aviopuolisoita. Työskentely toisessa Euroopan unionin maassa antaa unionin kansalaiselle oikeuden asua kyseisessä maassa. Myös Sveitsillä on EU:n kanssa kahdenvälinen sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta. Maahanmuuttajan status Maahanmuuttaja on ulkomaalainen henkilö, joka on muuttanut Suomeen pysyvästi tai määräaikaisesti. EU/ETA-alueelta tulleilla on automaattisesti oikeus oleskella alueella kolme kuukautta, jonka jälkeen on rekisteröidyttävä viranomaisissa. Kolmansista maista tulleilla on ainakin A-, B- tai P-lupa sekä mahdollisesti muita asiakirjoja. Nämä määrittelevät heidän oikeutensa. Kantasuomalainen Kantasuomalainen kuuluu kantaväestöön, eli siihen osaan väestöstä, jolla on pitkäaikainen historia maassa ja joka jakaa kansalliseen identiteettiin liitetyt kulttuuripiirteet. Humanitaarinen maahanmuuttaja Humanitaarinen maahanmuuttaja on toisessa maassa oleskeleva ulkomaalainen, jolle myönnetään oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella. Se tarkoittaa, että kyseinen henkilö ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa siellä valitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi (kuten aseellinen selkkaus tai vaikea ihmisoikeustilanne) tai ympäristökatastrofin takia. Suomessa oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella myönnetään yleensä turvapaikanhakijoille. Jos turvapaikanhakija on suojelun tarpeessa ja hänelle myön- 11
netään turvapaikka, hän saa myös pakolaisaseman. Pakolaisaseman voi saada henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut antamaan kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Perustana ovat Geneven vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus (pakolaissopimus) ja muut kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä EU-lainsäädäntö. Usein turvapaikanhakijoita ja pakolaisia kutsutaan humanitaarisiksi maahanmuuttajiksi. 2. Väestönkehitys ja työvoiman saatavuus 2.1 Pohjanmaan ELY-alueen työmarkkinaennuste 2010-15 Sekä Pohjanmaan ELY-alueella että koko maassa ovat vuodet 2010-15 ennen kokematonta aikaa, kun työikäisen väestön määrä vähenee ns. suurten ikäluokkien (1945-50 syntyneet) saavuttaessa 65 vuoden iän. Työikään tulevat nuoret ikäluokat ovat samaan aikaan pienimmillään. Pahin prosentuaalinen lasku olisi ETLA:n ennusteen mukaan Keski-Pohjanmaalla, jossa supistuminen alkoi jo 2005-10. 2,0 1,0 1,4 Työikäisen väestön %-muutokset 0,8 1,1 0,0-1,0-0,8-2,0-3,0-4,0-2,0-2,7-2,5-5,0-4,5 toteutunut 2005-10 ennuste 2010-15 Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Koko ELY-alue Koko maa Kuvio 2. Työikäisen väestön %-muutokset (Pohjanmaan ELY-keskus) 12
Määrällisesti molemmissa maakunnissa työikäisten määrä vähenisi yli kahdella tuhannella. Koko maan vähennys oli lähes 90 tuhatta ja se koskisi kaikkia maakuntia lukuun ottamatta Uuttamaata ja Ahvenanmaata. 2000 1000 1590 Työikäisen väestön määrän muutokset 1260 0-1000 -330-2000 -3000-2230 -2010-4000 -5000 toteutunut 2005-10 ennuste 2010-15 Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa koko ELY-alue -4240 Kuvio 3. Työikäisen väestön määrään muutokset (Pohjanmaan ELY-keskus) ETLA:n ennusteen (lokakuu 2011) mukaan ELY-alueelle ei syntyisi 2010-15 lainkaan uusia työpaikkoja vaan vähennystä olisi runsaat sata. Foredatan laskelmien mukaan eläkkeelle tai muista syistä työmarkkinoilta poistuisi samana aikana yli 17 300 työllistä. Työpaikkoja avautuisi siten edellisten summana yhteensä 17 200. Työvoiman kysyntä koostuisi siis käytännössä yksinomaan poistuman korvaamisesta, joka sinänsä on historiallisen suuri. Työvoiman tarjonnan indikaattorina voidaan pitää ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa aloittaneiden määrää, joka oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 ELY-alueella yhteensä 4000. Jos se säilyisi samana olisi kokonaistarjonta 2010-15 yhteensä 24 000. Opetushallitus käyttää kerrointa 1,68 jolla kerrottu kysyntäluku kuvaa sitä, mikä olisi työvoiman kysynnästä lähtevä aloittajatarve maakunnissa; toisin sanoen se aloittajamäärä, joka tarvitaan tuottamaan työelämän tarvitsemat, tutkinnon suorittaneet henkilöt työmarkkinoille. Se sisältää koulutuksen läpäisyasteen, koulutusväylät ja moninkertaisen koulutuksen vaikutuksen aloittajatarpeeseen ja olisi koko ELY-alueella noin 29 000 henkilöä. Tähän tarpeeseen verrattuna koko ELY-alueella olisi siten lähes viiden tuhannen henkilön vajaus ammatillisessa tarjonnassa. Keski-Pohjanmaalla vajaus olisi suhteellisesti pienempi kuin Pohjanmaalla. 13
35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5000 0-5000 Työmarkkinaennuste 2010-15 28900 24000 21100 17100 17320 17200 12670 12550 7800 6900 4650 4650 0-120 -120 Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa koko ELY-alue uudet työpaikat (ETLA) poistuma (Foredata) KYSYNTÄ: avautuvat työpaikat TARJONTA: ammattikoulut ja AMK aloittajatarve (OPH) Kuvio 4. Työmarkkinaennuste 2010-15 (Pohjanmaan ELY-keskuksen aluetalouskatsaus) Työvoimapula on siis molemmissa maakunnissa uhkaamassa lähivuosina vaikka uusia työpaikkoja ei syntyisikään, kuten ETLA ennustaa. Työttömien työllistäminen työvoimakoulutuksen avulla, maassamuuton kääntäminen maakunnissa tappiollisesta positiiviseksi ja työperäisen maahanmuuton tehostaminen nousevat tärkeimmiksi toimenpiteiksi työvoiman saannin turvaamisessa. Työvoiman tarjonnan supistuminen koskee maamme lähes kaikkia maakuntia. Se kiristää sekä maakuntien että toimialojen ja niiden yritysten kilpailua osaavasta henkilöstöstä. Globaalin talouden kriisit saattavat hiukan hidastaa tätä vääjäämätöntä kehitystä mutta eivät muuta sitä tosiasiaa, että väestörakenne vanhentuu ja työmarkkinat ovat suurten muutosten kourissa kaikissa muissakin länsimaissa. (Pohjanmaan ELY-keskuksen aluetalouskatsaus, Vaasa 2011) 2.2 Alueella olevien työvoimaresurssien hyödyntäminen Työnantajat etsivät työvoimaa aina ensisijassa paikallisilta työmarkkinoilta, koska sieltä työntekijä saadaan yleensä helpommin, nopeammin ja edullisemmin. Työviranomainen tarkistaa paikallisen työvoimantarjontatilanteen heti, kun työnantaja etsii työvoimaa. Joskus työnantaja on myös valmis siihen, että työvoimaa koulutetaan juuri hänen tarpeisiinsa. Työllisyys alkuvuodesta 2012 Pohjanmaan ELY-keskusalueella on maan korkeimpia. Sen vuoksi myös maahanmuuttajien työttömyys on alentunut. Huhtikuussa 2012 maahanmuuttajien työttömyys oli 17,3 % Pohjanmaan ELY-keskusalueella, kun se oli koko 14
maassa samana aikana 23,1 %. (Työllisyyskatsaus: Pohjanmaan ELY-keskus, J. Höykinpuro). Ketkä työllistyvät Työperäisten maahanmuuttajien työelämävalmiuksiin kannattaisi tulevaisuudessa kiinnittää huomiota ennaltaehkäisevässä mielessä. Olisi tärkeää helpottaa ja innostaa työssä olevien maahanmuuttajien osallistumista ammatilliseen lisä- tai täydennyskoulutukseen. Sillä tavalla heidän osaamisensa pysyisi meidän työmarkkinoittemme edellyttämällä tasolla. Tämä voisi mahdollistaa sen, että he saisivat pitää työpaikkansa myös taloustaantuman kohdatessa. Tämän hetken alhaisen työttömyyden tilanteessa työttöminä olevat henkilöt ovat useassa tapauksessa vaikeammin työllistettäviä. Heidän työttömyyteensä on usein joku henkilökohtainen syy. Kuitenkin on myös tiettyjä aloja ja osaajia, joissa työllistyminen on haasteellista. Näitä ovat esimerkiksi kieliä opiskelleet sekä kirjastoala. Työllistyminen on helpompaa, jos on valmiutta etsiä töitä useilta aloilta ja ehkä myös oman koulutuksen tai työkokemuksen ulkopuolelta, eli valmiutta soveltaa osaamistaan tarvittaessa uudelle alueelle. Korkea koulutustaso ei aina automaattisesti tuo nopeaa työllistymistä, vaikka hyvä koulutus pääsääntöisesti on positiivinen asia työmarkkinoilla. Myös ikä vaikuttaa edelleen työllistymiseen. Työnantajat suosivat henkilöitä, joiden he uskovat olevan sopeutuvaisia. Usein keski-ikäiset tai varttuneemmat mielletään vähemmän muokattavissa oleviksi, joten heidän valintaansa mietitään pitempään. Nuorempi esimies ei välttämättä mielellään halua vanhempaa konkaria ja osaajaa alaisekseen/johdettavakseen. Myös kokeneen, esimiesasemassa pitkään olleen, työllistyminen on osoittautunut vaikeaksi. Lisäksi työnhakijan asenne haettavaa työtä tai työnantajaa/yritystä kohtaan vaikuttaa valinnan lopputulokseen. Työnantajan asenteissa työntekijän ikä, vammaisuus, kansalaisuus tai muu tausta voi vaikuttaa väärällä tavalla. Jotkut työnantajat ovat kuitenkin huomanneet, että esimerkiksi fyysiseltä toimintakyvyltään rajoittunut henkilö voi osoittautua erittäin uskolliseksi ja luotettavaksi työntekijäksi. Vajaakuntoisille työnhakijoille, niin suomalaisille kuin maahanmuuttajillekin, pyritään löytämään heidän kuntonsa huomioon ottaen sopiva työpaikka. Apuna käytetään erilaisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, muun muassa työkokeiluja. Työelämän niin sanottujen joustojen ansiosta on mahdollista jaksaa työuralla esimerkiksi vielä varsinaisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Maahanmuuttajien työllistymisen esteet Maahanmuuttajien työllistymistä tuetaankin useilla TE-hallinnon työvoima- ja yrittäjyyspalveluilla, joista etsitään kunkin maahanmuuttajan tarpeiden mukaista palvelua. Syvällisempi palvelu tapahtuu sitten pitkälti projektihenkilöstön kautta. 15
Suomessa olevien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työttömyyden taustalla on monia tekijöitä. Seuraavassa tärkeimmät: paikallisen kielen osaamisen puute tai vajaus ammatillisen osaamisen puute tai vajaus työnantajan rohkeuden puute palkkaamiseen, tai ennakkoluulot kulttuurierot (ammatilliset, eettiset, työelämän, yhteiskunnan) humanitaarisilla maahanmuuttajilla mahdollisesti terveydellisiä syitä 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Pohjanmaan ELY-alueen ulkomaalaiset työttömät 1/2009-1/2012 (TEM, työttömyystilastot) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2009 2010 2011 2012 Ulkomaalaiset työttömät 6 per. Mov. Avg. (Ulkomaalaiset työttömät) Kuvio 5. Ulkomaalaiset työttömät 2009 2012 (Olli Peltola) Yleisen työllistymisen paranemisen myötä on maahanmuuttajienkin työllisyys noussut varovaisen tasaisesti Pohjanmaan ELY-keskusalueella (kts. yllä oleva kuvio) vuodesta 2009 lähtien. Kuvio 6 havainnollistaa työttömät ulkomaalaiset paikkakunnittain. 16
1800 1600 TE-toimistojen ulkomainen työvoima vuonna 2011, koko ELY-alue 3219 (TEM, työttömyystilastot) 1612 1400 1200 1000 800 600 649 577 400 329 200 0 Vaasa Kokkola Pietarsaari Kaustinen Suupohjan rs 52 Kuvio 6. Ulkomaalaisen työvoiman määrä paikkakunnittain. (Pohjanmaan ELY/Jorma Höykinpuro 2011) Tällä hetkellä (kevät 2012) maahanmuuttajat työllistyvät helpoimmin rakennusja metallialoille. Myös puhdistus- sekä kuljetusaloille työllistyy maahanmuuttajia jonkin verran. Ulkomaalaistaustaisen henkilön palkkaamiseksi työnantajilta toivotaan tästä eteenpäin enemmän rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta, jotta maassa olevien maahanmuuttajien osaaminen tulisi tehokkaaseen hyötykäyttöön. Useimpien ulkomaalaistaustaisten maahanmuuttajien työelämävalmiuksia voidaan parantaa monilla keinoilla, kuten esimerkiksi neuvonnalla ja ohjauksella, koulutuksella, työvoimapoliittisilla toimenpiteillä tai terveydenhuollolla. Ulkomaalaiset työnhakijat haluavat kouluttautua työllistymissyistä. Kouluttautuminen parantaakin työllistymismahdollisuuksia, mutta ei takaa työllistymistä kaikissa tapauksissa. Nuorilla maahanmuuttajilla on pitkä työura edessään. He ovatkin tärkeä ryhmä, joka on saatava urapolulle (opinnot ja työ) mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin he syrjäytyvät. Hallitusohjelmassa ja uudessa kotoutumislaissa maahanmuuttajanuorten kotoutuminen ja syrjinnän ehkäisy on nostettu tärkeäksi painopisteeksi. Jokaisella nuorella tulisi olla riittävä kielitaito toisen asteen koulutukseen siirtymistä, jatko-opintoja ja työelämää varten. 17
Kotoutumisajalla olevia työttömiä maahanmuuttajia ovat tänne humanitaarisista syistä tulleet, avio-/avoliiton kautta tulleet tai työperäisten maahanmuuttajien puolisoina tai perheenjäseniä tulleet henkilöt. Humanitaarisista syistä tulleiden maahanmuuttajien polku työelämään on usein pitempi kuin muilla perusteilla tulleiden, sillä heidän taustaltaan saattaa löytyä sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen liittyviä haasteita. Työperäisten maahanmuuttajien puoliso ja perheenjäsenet voivat päästä koulutukseen kotoutumisajalla, aivan kuten muidenkin edellä mainittujen ryhmien edustajat. Jo vähäinenkin kielen oppiminen saattaa helpottaa ratkaisevasti työnsaantia. Seuraavassa kuviossa on esitetty Pohjanmaan ELY-keskusalueen ulkomaalainen työvoima sekä työttömät ulkomaalaiset. Ulkomaalaisten määrä nousee tasaisesti. Työttömyys ulkomaalaisten keskuudessa on pysytellyt silti keskimäärin samalla tasolla. 4000 Pohjanmaan ELY-alueen ulkomainen työvoima ja työttömät 1/2009-1/2012 (TEM, työttömyystilastot) 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2009 2010 2011 2012 Ulkomaalaiset työttömät Ulkomaalainen työvoima Kuvio 7. Pohjanmaan ELY-keskusalue (2012). Ulkomaalainen työvoima ja työttömät ulkomaalaiset. Ulkomaalaiset opiskelijat Alueemme oppilaitoksissa on runsaasti ulkomaisia tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita monilla koulutustasoilla. Heidän mahdollisuuksiaan päästä työelämään täällä pitää helpottaa. Osallisena Suomessa-palvelumallissa kokeillaankin 18
ammattikorkeakoulussa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden kesäkoulua, joka sisältää yhdistetysti työharjoittelua ja kotimaisten kieltemme opiskelua. Kesätyö, opintojenaikainen osa-aikatyö sekä valmistumisen jälkeinen nopea työpaikan saanti hyödyntäisivät kaikkia osapuolia. Siksi suomen- ja ruotsin kielten opetusta olisi lisättävä tuntuvasti opintojen oheen, jolloin työnsaanti helpottuisi. Suomen- ja ruotsin kielten tietyn vähimmäistason saavuttaminen tulisi asettaa edellytykseksi valmistumiselle ja tutkintotodistuksen saamiselle oppilaitoksistamme. Kielten opiskelu pitäisi saada mukaan myös vapaa-aikaan. Esimerkiksi osallistuminen kansalaisopiston järjestämille kieli- ja muille kursseille nopeuttaisi kielitaidon kehittymistä sekä tutustumista paikallisiin asukkaisiin. Myös työnantajillamme pitäisi olla ennakkoluulotonta valmiutta ottaa töihin huonosti suomen kieltä osaavia opiskelijoita, jotta opiskelijoiden ei tarvitsisi esimerkiksi lähteä viikonlopuksi pääkaupunkiseudulle töihin. Meidän oppilaitoksissamme opiskelevia ulkomaisia opiskelijoita pitäisi hyödyntää työelämässä nykyistä enemmän. Kun he saavat kosketuspinnan suomalaiseen oman alan työelämään he ymmärtävät paikallisen kielen oppimisen tärkeyden ja oppivatkin suomea ja/tai ruotsia motivoituneemmin. Tätä voisi toteuttaa esimerkiksi siten, että työnantajat antaisivat opinnäytetyön tekopaikkoja kansainvälisille opiskelijoille. (Virkailijahaastattelut Pohjanmaan ELY-keskusalueen TE-toimistoissa.) 2.3. Sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Sosiaali- ja terveysalan työvoimanäkymät on syytä tarkastella tässä lyhyesti erikseen, koska ala on kielitaitovaatimusten takia erikoisasemassa sekä lisäksi siellä on säänneltyjä ammatteja. Sosiaali- ja terveysalalla on tällä hetkellä myös työvoimapulaa, eivätkä tulevaisuudenkaan näkymät työvoiman riittävyyden kannalta ole kovin valoisat. Työperäisten maahanmuuttajien suomen ja ruotsin kielten osaamisen vaatimukset ovat suuremmat terveydenhuollossa kuin keskimäärin muilla aloilla. Lisäksi ulkomailta tulleen henkilökunnan osalta lääkkeiden tuntemus, hoitokulttuurin erilaisuus sekä sosiaaliturvan erilaisuus ovat haasteellisia asioita oppia. Työvoiman riittävyys tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalalla on ollut pitkään keskusteluissa. On puhuttu huoltosuhteesta suurten ikäluokkien poistuessa työmarkkinoilta ja siirtyessä vähitellen itse hoitoa tarvitsevien joukkoon. Kuitenkin valtiovallan kannustavien toimien ansiosta yhä useampi työhön kykenevä eläkeikäinen haluaakin jatkaa työelämässä ainakin osittain jonkin aikaa. 19
Hoivapuolella työn luonne on toisenlainen kuin erikoissairaanhoidossa. Hoivassa työtahti on rauhallisempi ja se tarjoaa esimerkiksi maahanmuuttajille paremman mahdollisuuden päästä työhön ja oppimaan kieltä. Erikoissairaanhoidossa työtahti on kova ja töiden ketjutus tiukka, koska hoitoajat ovat lyhentyneet. Siellä hyvä paikallisten kielten osaaminen on elinehto ja lähtökohta sille, että kaikki menee oikeassa tahdissa ja virheettömästi. Potilasturvallisuus on tärkeä asia. Tulevaisuudessa hoitotapojen katsotaan muuttuvan siten, että potilaat / asiakkaat pyritään hoitamaan yhä enemmän kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa. Tällaisilla kotikäynneillä niin sanottu pooli päivystävistä maahanmuuttajahoitajista voisi olla hyvä vaihtoehto. Toimenpiteiden jälkeen potilaat kotiutettaisiin hyvin nopeasti tai lähes välittömästi. Heitä ei enää otettaisi sairaalan vuodeosastoille samalla tavalla kuin nyt. Hoitaja menisi kotiin katsomaan vanhusta tai leikkauspotilasta 2 3 tunniksi, tutkisi tilanteen ja auttaisi alkuun. Lisäksi käyttöön voisi tulla tietotekniikka, joka mahdollistaisi potilaan seurannan sekä ohjeiden antamisen tietoverkon kautta (itseohjautuva hoito ja kuntouttava työote). Erikoissairaanhoidossa hoitohenkilökunnan paikallisten kielten osaaminen on välttämätöntä, samoin terveyskeskustyössä. Hoiva-alalla, esimerkiksi vanhustenhuollossa, on mahdollista ottaa vähemmän kieltä osaavia henkilöitä avustaviin tehtäviin. Niissä tehtävissä maahanmuuttajat voivat oppia kieltä sekä muitakin alalla ja suomalaisessa työelämässä tarvittavia valmiuksia (Kristina Anttilan haastattelu 27.12.2011, Arja Tuomaalan haastattelu 13.1.2012). Sosiaali- ja terveysalallakin maailmanlaajuiset taloussuhdanteet vaikuttavat selvästi henkilökunnan saatavuuteen, sanoo Tuomaala. Erikoissairaanhoito on vetovoimaisempaa ja sinne saadaan helpommin sairaanhoitajia paikallisista oppilaitoksista kuin perusterveydenhoitoon. Lähihoitajien koulutusta on viime vuosina lisätty runsaasti. Siitä huolimatta lähihoitajiakin tarvittaisiin vielä lisää perusterveydenhuoltoon. Englanninkielisiltä koulutuslinjoilta valmistuvien hoitajien pääsy työelämään on erittäin haasteellista paikallisten kielten osaamattomuuden vuoksi. Joskus myös motivaatio paikallisten kielen opetteluun puuttuu englanninkielisiltä linjoilta valmistuvilta hoitajilta. 20
3. Tähänastisen työperäisen maahanmuuton muodot ja kokemukset julkishallinnossa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla Julkinen työnvälitys, työ- ja elinkeinotoimisto, jossa Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke Bothnia Work on toiminut yhdessä Eures-verkoston kanssa, ovat yhdessä auttaneet työnantajia ulkomaisissa rekrytoinneissa. Palvelu on ollut ilmaista. Silloin, kun työvoimaa tietyille aloille on ollut vaikea saada kotimaasta, on autettu etsimään sitä EU/ETA-maista. Rekrytointi on ollut työnantajavetoista, eli on etsitty tietynlaista osaajaa jonkun työnantajan avoinna olevaan työpaikkaan. Euresin ja työperäisen maahanmuuton hankkeen (Bothnia Work) tarjoama apu rekrytointeihin lähteville yrityksille ja maahanmuuttajille: Tiedotus yrityksille ja työperusteisille muuttajille, yleisölle ja viranomaisille Yrityskäynnit, jolloin on kartoitettu yrityksen tarvetta ja kiinnostusta sekä kerrottu projektin palvelusta ja Eures-verkoston mahdollisuudesta auttaa löytämään ammattityövoimaa ulkomailta kyseisen yrityksen tarpeisiin. Paikat auki Eures-sivuille (useiden viikkojen mittainen aukioloaika), haku ja haluttaessa esikarsinta. Haluttaessa mahdollisuus käyttää kyseisen maan paikallisen Eures-neuvojan apua. Haastattelut (joissa hankkeen ja/tai Euresin edustaja on tarvittaessa mukana) joko ulkomailla tai Suomessa Yrityksen auttaminen ennen ulkomaisen työvoiman saapumista ja myös saapumisen jälkeen ulkomaiseen rekrytointiin liittyen työsopimuksen tekoon liittyen henkilöstöhallintoon ja työilmapiiriin liittyen tilanteessa, jossa yritykseen tulee ulkomainen työntekijä Maahanmuuttajan auttaminen ja tiedottaminen ennen ja jälkeen tänne saapumisen tietoa Suomesta ja yrityksestä, johon henkilö tulossa apu tarvittaessa asunnon hankkimisessa apu mahd. auton tuomisessa Suomeen apu rekisteröinneissä autetaan ammattipätevyyden hankkimisessa, jos kyseessä on ns. säännelty ammatti 21
apu työsopimuksen teossa apu perheen tänne tullessa sekä lasten saamisessa päiväkotiin tai kouluun autetaan puolison ammatin yhteensopivuuden selvittämisessä ja työpaikan löytämisessä mahdollisuus kielikurssiin apu pankkitilin avaamisessa, puhelimen hankinnassa, sähkö- ja internetsopimusten teossa ym. yhteyshenkilönä toimiminen yrityksen ja muuttajan välillä Kielivalmennuskoulutusta, suomi ja/tai ruotsi, työhön tulleelle työperäiselle maahanmuuttajalle Tarvittaessa muun koulutuksen järjestäminen maahanmuuttajan ja yrityksen tarpeisiin Suurilla kansainvälisillä yrityksillä on omat kanavansa työvoiman saamiseksi. Kyseiset yritykset ovat hyvin vetovoimaisia jo itsessään, jolloin ne saavat runsaasti spontaaneita hakemuksia. Myös ulkomaisista tytäryhtiöistä tulee osaajia ja täältä lähtee väkeä ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Isot yritykset ottavat lisäksi juuri valmistuneista opiskelijoista parhaat suoraan paikallisista oppilaitoksista. Työperäisten maahanmuuttajien ja heidän perheenjäsentensä kanssa töitä tekevät tahot painottavat sitä, miten tärkeää kielen opiskelu on maahanmuuttajille. Tärkeää on myös entistä monipuolisempien kielenopiskelumahdollisuuksien järjestäminen, koska kaikille sama opiskelumuoto ei sovi. Lisäksi useampi vaihtoehto tarjoaa mahdollisuuden opiskella tehokkaasti useassa opiskelupaikassa samanaikaisesti. Paikallisen kielen riittävä hallitseminen on avain koko yhteiskuntaan, palveluihin ja itsestä sekä perheestä huolehtimiseen, eli itsenäiseen elämään. 4. Ulkomaalaisten rakenne ja määrä alueella Maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Heidän lähtökohtansa ja syynsä tänne muuttoon voivat olla hyvin erilaiset ja siksipä on tärkeää tuntea tarkasti heidän tulotaustansa ja statuksensa. Oleskelulupa, kielitaito, koulutus, työkokemus, terveydentila ja psyykkiset kokemukset vaikuttavat suuresti heidän kykyynsä toimia yhteiskunnassamme. Ulkomaalaisten määrä Pohjmaan ELY-keskuksen alueella vuoden 2010 lopussa oli 7816 henkilöä, eli 3,2 % väestöstä. 22
Oleskelulupatyypit EU/ETA-alueen kansalainen ei tarvitse työntekijän oleskelulupaa tehdäkseen työtä Suomessa, vaan voi työskennellä EU:n vapaan liikkuvuuden nimissä pelkästään rekisteröitymällä paikallisella poliisilaitoksella sekä maistraatissa 3 kuukauden sisällä maahantulostaan. Pohjoismaiden kansalaiset (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) ilmoittavat Suomeen muutostaan maistraatissa viimeistään viikon kuluttua muuttopäivästä. (http://www.migri.fi/tietoa_muualla/eu-kansalaiset_ja_pohjoismaan_kansalaiset) EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat henkilöt tarvitsevat voimassaolevan passin lisäksi oleskeluluvan ja/tai viisumin. Oleskeluluvan tyyppi vaikuttaa maahanmuuttajien oikeuksiin Suomessa esimerkiksi sosiaali- ja terveysasioissa. Lisäksi oleskeluluvan tyyppi vaikuttaa maahanmuuttajien mahdollisuuksiin saada viranomaispalveluita. Määräaikainen Jatkuva (A) jatkoa enintään 4 v. kerrallaan Tilapäinen (B) jatkoa enintään 1 v. kerrallaan 4 v. jatkuvan (A) oleskelun jälkeen Pysyvä (P) Kuvio 8. Oleskelulupatyypit (www.migri.fi) Oleskelulupa myönnetään, jos oleskelu kestää yli 3 kuukautta tai jos tulijalla on tarkoitus oleskelunsa aikana tehdä työtä. Ensimmäinen myönnettävä oleskelulupa on aina määräaikainen lupa joko jatkuvana tai tilapäisenä. Jatkuvaan lupaan voi saada jatkoa enintään 4 vuotta kerrallaan ja tilapäiseen lupaan enintään yhden vuoden kerrallaan. (www.migri.fi) Oleskelulupatyypit: P-lupa on pysyvä oleskelulupa A-lupa on jatkuva lupa (1 vuosi 4 vuotta) B-lupa on tilapäinen lupa (alle 1 vuosi korkeintaan 1 vuosi) Viisumi on lyhytaikaista ja tilapäistä (max. 3 kuukautta) vierailua varten myönnetty asiakirja niin sanotuista viisumivelvollisista maista. 23
Taulukko 1. Ulkomaan kansalaiset Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella 31.12.2010, Lajiteltuna kansalaisten lukumäärän mukaan laskevasti. (Väestörekisterikeskus) 24
4.1 Työperäiset maahanmuuttajat Työperäiset maahanmuuttajat ovat työhön tulleita maahanmuuttajia. Työssä olevalla maahanmuuttajalla on lähes samat oikeudet sosiaali- ja terveysasioissa kuin Suomen kansalaisella, mikäli työperäisellä maahanmuuttajalla on vähintään kahden vuoden työsopimus Suomessa, ja hän on rekisteröitynyt poliisilla ja maistraatissa, sekä käynyt kansaneläkelaitoksella. 4.2 Paluumuuttajat Syntyperäisten suomalaisten jälkeläiset tai entiset Suomen kansalaiset ovat työnantajillemme arvokkaita paluumuuttajia, koska useilla heistä on valmiiksi vähintään toisen kotimaisen kielen taito sekä meidän yhteiskuntamme ja työelämämme tuntemus. Inkerinsuomalaisilta puuttuu kuitenkin usein työelämää ajatellen riittävä suomen kielen osaaminen. Paluumuuttajien pääsyä Suomeen takaisin on pyritty helpottamaan muun muassa oleskeluluvan helpommalla saannilla. Lisää tietoa migri.fi-sivustolta. (http://www. migri.fi/netcomm/ content) 4.3 Ulkomaalaiset opiskelijat alueella Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella on runsaasti ulkomaalaisia opiskelijoita ja tulevaisuudessa määrän arvioidaan lisääntyvän. Opiskelu on Suomessa yleensä maksutonta. Ulkomaalainen opiskelija, joka ei ole Suomen kansalainen, voi saada Suomesta Kelan myöntämiä opiskeluun liittyviä tukia vain, mikäli hänet on rekisteröity Suomen väestörekisterijärjestelmään täällä vakinaisesti asuvaksi, ja täällä olon syy on muu kuin opiskelu: esimerkiksi työskentely, perhesiteet tai paluumuutto. Oppilaitoksissa olevat tutkinto-opiskelijat tulevat pääosin Euroopan ulkopuolisista maista. Syy siihen on, että korkeampaa koulutusta ei ole yhtä hyvin tarjolla Euroopan ulkopuolisissa, eli niin sanotuissa kolmansissa maissa. 25
Vaihto-opiskelijat puolestaan tulevat Suomeen yleensä Euroopasta. Opiskelijavaihto tapahtuu esimerkiksi Erasmus-opiskelijavaihdon kautta, jonka sääntöihin kuuluu maksuttomuus niin meille tuleville kuin meiltä lähtevillekin opiskelijoille. Oppilaitoksilla on myös omia vaihto-ohjelmia ulkomaisten yliopistojen ja oppilaitosten kanssa. Ulkomaalaisten opiskelijoiden suomen- ja ruotsin kielten taito on keskimäärin heikko. Usein ulkomaalaiset opiskelijat eivät edes ole tietoisia suomalaisten työmarkkinoiden vaateista, eli siitä, että useimmat työnantajat edellyttävät jonkintasoista paikallisten kielten osaamista. Olisi tärkeää lisätä merkittävästi pakollisia suomen- ja/tai ruotsin kielen kursseja ulkomaalaisten opiskelijoiden opintoohjelmaan. Tämän pitäisi olla edellytys tutkinnon saamiselle ja valmistumiselle oppilaitoksistamme. Lisäksi voisi olla pakollinen kielitesti, josta opiskelija saisi todistuksen valmistuttuaan. Kysely opiskelijoille Ulkomaalaiset opiskelijat ovat tyytyväisiä suomalaisiin korkeakouluihin ja opiskeluun niissä. Englantilainen konsulttiyritys The International Graduate Insight Group teki kansainvälisen vertailun opiskelijoiden tyytyväisyydestä korkeakouluunsa ja opiskeluunsa siellä. Selvitys perustuu viime vuoden marrasjoulukuussa tehtyyn Internet-pohjaiseen kyselyyn, johon osallistui kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritason vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita. Suomesta kaikkiaan 23 suomalaista korkeakoulua osallistui ulkomaisten tutkintoja vaihto-opiskelijoiden tyytyväisyyttä luotaavaan selvitykseen. Selvityksen Suomea koskevan osuuden koordinoinnista ja rahoituksesta vastasi CIMO. Kyselyyn vastasi liki 158 000 kansainvälistä opiskelijaa; suomalaisissa korkeakouluissa heistä opiskeli 6 441. Mukana oli korkeakouluja Alankomaista, Britanniasta, Hongkongista, Irlannista, Italiasta, Kanadasta, Luxemburgista, Ruotsista, Saksasta, Suomesta ja Yhdysvalloista. CIMOn teettämän selvityksen kaltaisia maakohtaisia tietopaketteja kerryttivät ainakin Ruotsi, Saksa ja Hollanti. Selvityksen mukaan 89 prosenttia ulkomaisista opiskelijoista on yleisesti ottaen tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä korkeakouluunsa ja opiskeluunsa Suomessa. Tyytyväisimmät opiskelijat tulevat Intiasta, Slovakiasta, Liettuasta, Latviasta, Tšekistä ja Venäjältä. Kriittisimmin suhtautuvat Ukrainasta, Meksikosta, Yhdysvalloista ja Unkarista tulevat opiskelijat. Suomea opiskelumaana ja suomalaista korkeakouluaan suosittelisi muille 83,9 prosenttia vastanneista: eurooppalainen keskiarvo oli 80,5, ja kaikkien tutkimusmaiden keskiarvo 79,1 prosenttia. Opiskelijoiden tyytyväisyyttä mitattiin neljässä 26
pääosiossa: opiskelussa, elämisessä ja asumisessa, tukipalveluissa ja opiskelun aloittamiseen liittyvissä tukipalveluissa. Kiitosta Erityisen tyytyväisiä opiskelijat ovat korkeakoulujen opiskeluolosuhteisiin ja ympäristöön kuten kirjastoihin, luentosaleihin, laboratorioihin, tietokoneluokkiin, IT-palveluihin ja tukipalveluihin. Myös Suomi maana saa kiitosta turvallisuuden ja yhteiskunnallisen vakautensa ansiosta. Kritiikkiä Huolta herättävät työllistymiseen liittyvät palvelut ja mahdollisuus löytää töitä valmistumisen jälkeen. Myös Suomen kalleus asumismaana saa tutkimuksessa kielteistä palautetta: kansainvälisen keskiarvon perusteella tämä on ulkomaisten opiskelijoiden mielestä suurin yksittäinen ongelma. Tulokset heijastavat sitä, että monet opiskelijat hakevat Suomesta vaihtovuosikokemuksen tai tutkinnon suoritettuaan myös työpaikkaa. Opiskelijoiden tarve saada uraneuvontaa, löytää jalansija Suomesta työskentelymaana ja ehkä myös kotimaana on uusi haaste korkeakouluille ja erityisesti myös suomalaiselle työelämälle, toteaa CIMOn johtaja Pasi Sahlberg. (Lisätiedot: Jaanaliisa Kuoppa puh. 0207 868 587, www.studyinfinland.fi) Seuraavassa on yhteenvetotaulukko selvityksestä, jossa kyseltiin Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella toimivista kansainvälisistä koulutuksista. Kyseessä ovat opinahjot, joihin opiskelijat tulevat pääsääntöisesti ulkomailta. Selvitykseen ei siis ole otettu mukaan niitä lukuisia oppilaitoksia ja koulutusohjelmia, joita järjestetään maassa jo oleville maahanmuuttajille. Tarkemmat tiedot selvityksestä taulukon jälkeen. 27
Taulukko 2. Ulkomaalaiset opiskelijat eri oppilaitoksissa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueilla (2012, Bothnia Work -hanke) Yllä olevaan yhteenvetotaulukkoon on koottu yhteen oppilaitosten antamat tiedot tulevaisuuden (3 5 vuotta eteenpäin) keskimääräisistä, läsnä olevista, ulkomailta tulleista opiskelijoista vuositasolla Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueella. Luvut ovat keskimääräisiä ja osittain arvioita. (Mainittu vain ne oppilaitokset, joihin kyselyhetken tiedon mukaan on tulossa opiskelijoita ulkomailta.) Vaasa Vaasan yliopisto Ulkomaiset maisteriopiskelijat tulevat kaksivuotiseen maisteriohjelmaan Vaasan yliopistossa. Valituilla opiskelijoilla on jo ulkomailta hankittu kandidaatin tutkinto suoritettuna. Alla mainituissa viidessä englanninkielisessä maisteriohjelmassa aloittaa vuosittain kansainvälisiä opiskelijoita. Tutkinto-opiskelijoista 78 % on Euroopan ulkopuolisista maista. Maisteriohjelmat ovat: Master s Degree Programme in International Business Master s Degree Programme in Finance Master s Degree Programme in Intercultural Studies in Communication and Administration Master s Degree Programme in Telecommunication Engineering Master s Degree Programme in Industrial Management Vaihto-opiskelijoita tulee partneriyliopistoista lähinnä Euroopasta (Saksa, Ranska, Espanja, Italia). Esimerkiksi vuonna 2010 tuli yli 3 kk:n vaihtoon 202 opiskelijaa. Vaasan yliopistoon on perustettu jatko-opiskelijoille tutkijakoulu. Sen tavoitteena on taata kaikille tohtoriopiskelijoille tasapuoliset mahdollisuudet korkeatasoiseen tutkijankoulutukseen.tarkoituksena on edistää tohtoriopintojen ja tutkimustyön suunnitelmallisuutta ja edistymistä tavoiteajassa. Tutkijakoulu edellyttää sekä opiskelijalta että ohjaajilta sitoutumista yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. 28
Åbo Akademi Åbo Akademissa alkaa syksyllä 2012 Peace, Mediation and Conflict Research Studies, joka on kehityspsykologiaan kuuluva maisteriohjelma. Se toteutetaan yhdessä Tampereen yliopiston kanssa. Siitä on tarkoitus saada osaajia laajasti työelämän eri alueille, lähinnä liike-elämän ja elinkeinoelämän eri tilanteiden, muun muassa konfliktien, hallintaan. Siihen on hakenut opiskelijoita Pohjois- Amerikasta, USA:sta, mutta myös Suomesta. Ohjelma on sisällöllisesti selkeästi kansainvälinen maisteriohjelma. Åbo Akademissa opiskelee vuotta kohden jonkin verran ulkomaisia maisteri- ja tohtoriopintoja suorittavia vaihto-opiskelijoita vaihtelevan mittaisia ajanjaksoja. He menevät useimmiten heti valmistuttuaan takaisin kotimaihinsa. Svenska handelshögskolan (Hanken) Hankenin Vaasan kampuksella on kaksi englanninkielistä tutkinto-ohjelmaa, joissa aloittaa vuosittain uusia ulkomailta tulleita opiskelijoita seuraavasti: Master of Science in Economics and Business Administration 5-10 opiskelijaa/vuosi Doctor of Science in Economics and Business Administration 1-3 opiskelijaa/vuosi Maisteriohjelmassa on läsnä per vuosi keskimäärin 11 ulkomaista opiskelijaa. Sen lisäksi ulkomailta tulleita tohtoriopiskelijoita on vuosittain noin 11. Molempien ohjelmien ulkomaiset opiskelijat tulevat pääosin Euroopan ulkopuolisista maista. Näiden kansainvälisten opiskelijoiden määrä pysynee samalla tasolla seuraavat 3 5 vuotta. Vaihto-opiskelijoita Hankenin Vaasan kampuksella on keskimäärin viisitoista henkilöä vuodessa. Opiskelijat tulevat Alankomaista, Itävallasta, Saksasta ja Venäjältä. Vaihto-opiskelijoiden määrä kasvaa lähivuosina. Parin vuoden sisällä määrä on ainakin kaksinkertaistunut ja vaihto-opiskelijoita tulee myös Euroopan ulkopuolisista maista. Vaasan ammattikorkeakoulu (Vamk) Tutkinto-ohjelmat: Bachelor of Information Technology noin 40 uutta opiskelijaa / vuosi Bachelor of Business Administration noin 25 uutta opiskelijaa / vuosi Bachelor of Hospitality Management noin 8 uutta opiskelijaa / vuosi 29
Yhteensä noin 70 uutta opiskelijaa / vuosi noin 45 eri maasta. Tulevaisuudessa tulee todennäköisesti lisää sellaisia opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet tutkinnon alkuosan muualla ja tulevat loppuajaksi tänne. Vaihto-opiskelijat tulevat yllä mainituille opintolinjoille. Lisäksi muutama voi tulla konetekniikan tai terveydenhoidon puolelle. Yhteismäärä 70 80 opiskelijaa vuodessa. Yrkeshögskolan Novia (Vasa-enheterna) Tutkinto-ohjelmat ja tulevaisuuden suunnitelmat: Degree Programme in Nursing 15 aloituspaikkaa/vuosi Degree Programme in Environmental Engineering (ympäristötekn. ins.) 20 aloituspaikkaa/vuosi Vaasan ammattiopisto (Vao) Kokkilinjalla opiskelee vuosittain 13 15 aloittavaa ulkomaista opiskelijaa. Kolmella vuosikurssilla opiskelijoita on yhteensä noin 30. Opiskelijat tulevat pääosin Euroopan ulkopuolisista maista. YA! Yrkesakademin i Österbotten (Vaasa) Practical nurse Syksyllä 2011 aloitti 22 opiskelijaa, joilla kaikilla oli jo kotimaastaan jotakin terveysalan koulutusta sekä lisäksi työkokemusta. Maaliskuussa 2011 valmistui 40 aasialaistaustaista lähihoitajaa. Tulevaisuudessa YA käynnistää uuden lähihoitajaopiskelijaryhmän tarpeen mukaan, eli esimerkiksi joka toinen vuosi. Pietarsaari Ammattikorkeakoulu Degree Programme in Tourism, jossa vuosittain 40 uutta opiskelijapaikkaa. Opiskelijat tulevat Afrikan maista, Aasiasta, Virosta, Puolasta ja Unkarista. Vaihto-opiskelijoita turismin koulutusohjelmaan ja muihin koulutusohjelmiin tulee vuosittain yhteensä keskimäärin 5 Sveitsistä, Ranskasta, Espanjasta ja Saksasta Erasmus-vaihto-ohjelman kautta. Alempi ammattikorkeakoulututkinto on lukukausimaksuton kaikille opiskelijoille. Myös Erasmus-vaihto-ohjelma välittää opiskelijoille ympäri Euroopan ilmaista vaihto-opetusta. 30
Novia Pietarsaaressa ei ole englanninkielisiä koulutusohjelmia. Kokkola Ammattikorkeakoulu Degree Programme in Nursing yhteensä 10 opiskelijaa terveydenhoitaja, opiskeluaika 4 vuotta sairaanhoitaja, opiskeluaika 3,5 vuotta Opiskelijat pääosin Euroopan ulkopuolelta, mutta joukossa muutama eurooppalainen. Tulevina vuosina aloituspaikoille otetaan edelleen 10 opiskelijaa.vaihto-opiskelussa nyt 4 henkilöä 3 kk:n ajan: yksi Venäjältä, yksi Espanjasta ja kaksi Saksasta. Tekniikka ja liiketalous 4 vuotta, Degree Programme in Business Management 20 opiskelijaa per vuosi, kesto 3,5 vuotta Chemistry and Technology 20 opiskelijaa per vuosi, kesto 4 vuotta Information Technology 20 opiskelijaa per vuosi, kesto 4 vuotta Pieni osa opiskelijoista on suomalaisia (ryhmästä riippuen 1 5 suomalaista/ ryhmä). Vieraskieliset tutkinto-opiskelijat tulevat pääosin Kiinasta, Afrikasta ja Euroopasta, vaihto-opiskelijat ovat 6 12 kuukautta ja tulevat Euroopasta. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Degree Programme in International Business Management (MBA). Opiskelijoiksi valitaan 20 opiskelijan ryhmä, joka sisältää 5-10 suomalaista, muut ovat ulkomaalaisia. Opinnoissa on 2 vuotta teoriaa ja yksi vuosi lopputyön tekemistä. Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Kannuksen yksikkö Karjalasta (pääosin) 2 vuoden välein 5 henkeä oppisopimuksella opiskelemaan karjataloutta maatalouslomittajiksi. Serbiasta (5 vuoden sopimus) 8 henkeä/vuosi opiskelemaan karjataloutta. Alkuopetuksena suomen kieltä lähtömaassa. Perhossa 2011 aloittanut 6 ukrainalaista maahanmuuttajaa maatalousalan perustutkintoa suorittamaan. He ovat olleet aikaisemmin turkistarhoilla töissä. 31