- Pedagogisen johtamisen työpaja

Opetusalan johtamisen foorumi - Pedagogisen johtamisen työpaja Johan Hahkala, toiminnanjohtaja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry www.amke.fi

Jäsenorganisaatiot 15.05.2012 yht. 81 kpl. - perustajajäseniä 8.6.2010 oli 68 kpl. 1. Ahlmannin koulun säätiö 2. Ami-säätiö 3. Axxell Utbildning Ab 4. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 5. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 6. Etelä-Savon Koulutus Oy 7. Faktia Koulutus Oy 8. Haaga Instituutti-säätiö 9. Helmi Liiketalousopisto Oy 10. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö 11. Helsingin kaupunki 12. Helsingin konservatorion säätiö 13. Helsinki Business College Oy 14. Hengitysliitto Heli ry 15. Hyria Koulutus Oy 16. Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä 17. Itä-Savon koulutuskuntayhtymä 18. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 19. Invalidiliitto ry 20. Invalidisäätiö 21. Jalasjärven kunta 22. Jokilaakson koulutuskuntayhtymä 23. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 24. Järviseudun koulutuskuntayhtymä 25. Kainuun maakunta-kuntayhtymä 26. Kauppiaitten kauppaoppilaitos Oy 27. Kemijärven kaupunki 28. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia 29. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä 30. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda 31. Kiipulasäätiö 32. Kirkkopalvelut ry/agricolan opisto 33. Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy 34. Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä 35. Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö 36. Kouvolan kaupunki 37. Kuopion Talouskoulun Kannatusyhdistys ry. 38. Lahden Diakoniasäätiö 39. Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä 40. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 41. Länsirannikon koulutus Oy WinNova 42. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä 43. Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 44. MJK-koulutuskeskus ry 45. Optima Samkommun 46. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy 47. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä 48. Peimarin Koulutuskuntayhtymä 49. Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä 50. Pohjoiskalotin Koulutussäätiö 51. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 52. Pohjois-Savon Kansanopistoseura ry. 53. Pohjois-Suomen Koulutuskeskussäätiö 54. Päijät-Hämeen koulutuskonserni 55. Raahen Aikuiskoulutuskeskus Oy 56. Raahen koulutuskuntayhtymä 57. Raision seudun koulutuskuntayhtymä 58. Rastor Oy RastorCollege 59. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 60. S.A. Bovalliuksen säätiö 61. Sastamalan koulutuskuntayhtymä 62. Satakunnan koulutuskuntayhtymä SATAEDU 63. Savon koulutuskuntayhtymä 64. Salon seudun koulutuskuntayhtymä 65. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 66. Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur samkommun 67. Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab 68. Tampereen Aikuiskoulutussäätiö 69. Tampereen kaupunki 70. Teak Oy 71. Tohtori Matthias Ingmannin säätiö 72. TTS Työtehoseura ry. 73. Turun ammattiopistosäätiö 74. Turun Aikuiskoulutussäätiö 75. Turun konservatorion kannatusyhdistys ry. 76. Turun kaupunki/turun ammatti-instituutti 77. Vaasan kaupunki 78. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtym 79. Vantaan kaupunki 80. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä 81. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä

AMKE ry - jäsenorganisaatiojakauma AMKE :n jäsenet organisaatiomuodoittain: Kunta 8 Kuntayhtymä 36 Osakeyhtiö 14 Säätiö 16 Yhdistys 7 Yhteensä 81

AMKE :n Strategiset toimialueet ja painopisteet AMKE :n strategiset toimialueet ovat A. Vaikuttaminen ja yhteiskuntasuhteet B. Asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden sekä laadun ja tehokkuuden kehittäminen AMKE :n strategisina painopisteinä ovat 1. Osaamisen johtaminen ja kehittäminen 2. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus 3. Tiedolla johtaminen 4. Jäsenistölle tarjottavat tukipalvelut.

Koulutuksen järjestäjän pedagogisen johtamisen itsearviointi 1. Koulutuksen järjestäjä on ilmaissut pedagogisen tahtotilan ja arvioi sitä 2a. Koulutuksen järjestäjällä on toimiva opetussuunnitelmaprosessi 2b. Koulutuksen järjestäjällä on toimiva näyttötutkintoprosessi 3. Oppimisympäristöjen ja opiskelumenetelmien kehittäminen ja toteuttaminen on johdettua ja sitä arvioidaan 4. Opintojen henkilökohtaistaminen ja henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinta on suunnitelmallista ja johdettua 5. Koulutuksen järjestäjällä on toimiva henkilöstösuunnittelun prosessi 6. Koulutuksen järjestäjällä on toiminnan ennakointiprosessi, jossa on mukana sekä määrällinen että laadullinen ennakointi 7. Pedagoginen johtaja hyödyntää johtamisessa erilaisia johtamisen foorumeita ja verkostoja 8. Koulutuksen järjestäjällä on toimivat järjestelmät pedagogisen johtamisen tukena

1. Koulutuksen järjestäjä on ilmaissut pedagogisen tahtotilan ja arvioi sitä Arvio toteutumisesta toteutuu ei toteudu Pedagogisen toiminnan tahtotila on julkaistu osana strategiaa tai erillisenä pedagogisena strategiana/visiona/ohjelmana On ilmaistu konkreettisesti mitä käytännön toimia tahtotilan saavuttaminen edellyttää Pedagogisen johtamisen vastuut ja roolit ovat selkeästi määriteltyjä Pedagogisia katselmuksia toteutetaan kattavasti organisaatiossa ja niistä saatua tietoa käytetään hyväksi kehitystyössä Pedagogisen toiminnan ja tulosten arviointiprosessi on kuvattu ja aikataulutettu Arviointitiedon analysointi ja hyödyntäminen on kuvattu osana kehittämistyötä

2a. Koulutuksen järjestäjällä on toimiva opetussuunnitelmaprosessi Arvio toteutumisesta toteutuu ei toteudu Opetussuunnitelmatyö on mallinnettu ja ohjeistettu Opetussuunnitelman vahvistamisjärjestys on määritelty ja se on tiedotettu organisaation kaikilla tasoilla Opetussuunnitelman laadinta- ja päivitysprosessit on määritelty Opetussuunnitelmaprosessin vastuuhenkilöt, yhteistyökumppanit (työelämä, opiskelijat, muut koulutuksen järjestäjät) ja foorumit on määritelty Koulutuksen järjestäjä on määritellyt miten opetussuunnitelmaprosessi arvioidaan, kuka sitä arvioi ja miten saatu tieto hyödynnetään

2b. Koulutuksen järjestäjällä on toimiva näyttötutkintoprosessi Arvio toteutumisesta toteutuu ei toteudu Näyttötutkintoprosessin vastuuhenkilöt on määritelty Näyttötutkintojen järjestämissopimuksen solmimisen prosessi on vastuutettu 3-vaiheinen henkilökohtaistaminen on kuvattu, dokumentoitu ja vastuuhenkilöt määritelty

3. Oppimisympäristöjen ja opiskelumenetelmien kehittäminen ja toteuttaminen on johdettua ja sitä arvioidaan Koulutuksen järjestäjän strategiassa on linjauksia, jotka velvoittavat ja haastavat oppimisympäristöjen ja opiskelumenetelmien kehittämistyöhön Koulutuksen järjestäjällä on pedagoginen ohjelma, johon sisältyvät oppiympäristöjen ja menetelmien kehittämissuunnitelmat: tvt, yrittäjyystoiminta, työelämäyhteydet, oppimisympäristöt, opiskelumenetelmät ja kansainvälisyys suunnitelma Toiminta-, vuosi -, ja työsuunnitelmat mahdollistavat kehittämistyön toteutuksen edellä mainittujen kehittämissuunnitelmien mukaisesti Opetussuunnitelmat ja opetuksen toteuttamissuunnitelmat mahdollistavat ajanmukaiset oppimisen tavat Tiedonkeruujärjestelmillä ja tietojärjestelmistä saatu tieto käytetään oppimisympäristöjen ja menetelmien kehittämistyössä Resursseja hyödynnetään siten, että oppimisympäristöjen monipuolisten toimintamallien kehittäminen on mahdollista

4. Opintojen henkilökohtaistaminen ja henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinta on suunnitelmallista ja johdettua Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HOPS Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista varten on laadittu ohjeisto, ja sen tiedottaminen on suunniteltu. Osaamisen tunnustamista ja tunnistamista arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti Osaamisen tunnustamista ja tunnistamista on dokumentoitu Opinto-ohjaukseen on laadittu suunnitelma, ja sen tiedottaminen on suunniteltu sekä suunnitelmaa arvioidaan ja parannetaan säännöllisesti Erityisopetuksen toteuttamiseen ja erityistä tukea tarvitseville on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämisen suunnitelma HOJKS, ja sen tiedottaminen on suunniteltu sekä suunnitelmaa arvioidaan ja parannetaan säännöllisesti Opiskelijalla on mahdollisuus toteuttaa yksilölliset valintansa tutkinnon perusteiden mukaisesti.

5. Koulutuksen järjestäjällä on toimiva henkilöstösuunnittelun prosessi Henkilöstösuunnitteluprosessi on määritelty ja kirjattu, ja toimitaan sen mukaisesti Henkilöstösuunnitteluprosessin roolit ja vastuut on selkeästi määritelty Taloussuunnittelu ja henkilöstösuunnittelu toimivat yhdessä Organisaatiossa on kartoitettu strategian pohjalta tarvittava osaaminen ja ne on kirjattuna Yksilölliset kehittämis- ja koulutussuunnitelmat on tehty ja ne pohjautuvat strategioihin Rekrytointiprosessi on määritelty ja roolit ja vastuut ovat selkeät Perehdytys on suunnitelmallista, vastuutettua ja pitkäjännitteistä On olemassa menetelmä henkilöstön pedagogisen osaamisen arvioimiseksi ja kehittämiseksi Hiljaisen tiedon siirtämiseksi on tehty mentorointisuunnitelma Urakehitys on mahdollistettu Osaamispoistuma on todennettu Koulutuksen järjestäjä on huolehtinut, että opettajilla on riittävä opetussuunnitelma osaaminen Koulutuksen järjestäjä on määritelty toiminta- / johtosäännöissään eri tehtäviin liittyvät velvollisuudet ja vastuut.

6. Koulutuksen järjestäjällä on toiminnan ennakointiprosessi, jossa on mukana sekä määrällinen että laadullinen ennakointi Arvio toteutumisesta toteutuu ei toteudu Koulutuksen järjestäjän ennakointiprosessi on määritelty Ennakointityön roolit ja vastuut on määritelty eri toimijoille On varmistettu, miten ennakkotieto ja ennakointinäkemys tulevat osaksi opetussisältöjen suunnittelua On varmistettu, miten ennakkotieto ja ennakointinäkemys tulevat osaksi oppimisympäristöjen kehittämistä On varmistettu, miten ennakkotieto ja ennakointinäkemys tulevat osaksi henkilöstösuunnittelua (tulevaisuuden osaamistarpeet)

7. Pedagoginen johtaja hyödyntää johtamisessa erilaisia johtamisen foorumeita ja verkostoja Arvio toteutumisesta toteutuu ei toteudu Pedagogisen johtamisen foorumit on määritelty ja ne toimivat organisaation eri tasoilla Pedagogisia hankkeita hyödynnetään erilaisten toimintamallien kehittämisessä Olemassa olevia foorumeita hyödynnetään yhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi Työelämän yhteistyöfoorumeita hyödynnetään pedagogisessa johtamisessa Sisäiset verkostot tukevat johtamista Virtuaalisia oppimisfoorumeita hyödynnetään pedagogisessa johtamisessa Opiskelijoiden palautetta hyödynnetään pedagogisessa johtamisessa Hyödynnetään vertaisoppimisen foorumeita Hyödynnetään ulkopuolisia foorumeita / verkostoja: alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä.

8. Koulutuksen järjestäjällä on toimivat järjestelmät pedagogisen johtamisen tukena Arvio toteutumisesta toteutuu ei toteudu Koulutuksen järjestäjällä on toimiva opiskelijahallintojärjestelmä Palautejärjestelmät ovat aktiivisessa käytössä Koulutuksen järjestäjällä on tarkoituksenmukainen työsuunnittelujärjestelmä Koulutuksen järjestäjällä on lukujärjestysjärjestelmä Koulutuksen järjestäjällä on johtamista tukeva toiminnanohjausjärjestelmä ja ajantasaiset informaatiojärjestelmät Pedagogista johtamista tukevat hallinnonjärjestelmät ( esim. sähköiset laskujen ja matkojen hallintajärjestelmät)

Hankkeen tavoite ja arvioidut tulokset Tavoitteena on kehittää ja systematisoida pedagogisen johtamisen eri osa-alueiden johtamiskäytäntöjä ja menetelmiä. Tuloksena syntyy pedagogisen johtamisen johtamisjärjestelmän malli, joka käsittää pedagogisen johtamisen eri osa-alueiden osalta johtamisen kohteet johtamisen prosessit johtamisvastuut ja roolit johtamisen välineet, resurssit sekä johtamisfoorumit. Johtamisjärjestelmään sisältyvät eri osa-alueiden arviointimenetelmät ja arviointikäytännöt. Pedagoginen johtamisjärjestelmä kirjataan näkyväksi koulutuksen järjestäjän pedagogisessa ohjelmassa, joka mallinnetaan hankkeessa.

Pedagogisen johtamisen (oppimisen johtamisen) viitekehys Koulutuksen ja kasvatuksen ydinprosessien ja arjen johtamista Johtajan tavoitteellinen toiminta kulminoituu: organisaation ydinprosessin ymmärtämiseen, ohjaamiseen ja kehittämiseen analyyttiseen rakenteiden tajuun haluun ja taitoon toimia ihmisten kanssa tiedon aktiiviseen jakamiseen ja hyödyntämiseen, (vuoropuhelun foorumit) Ennakointi Mittaaminen, arviointi ja kehittäminen Selkeät tavoitteet, palautekyselyt ja tilastot, katselmukset, analyysi, reflektointi. Uuden oppimisen mahdollisuudet Strategisten tavoitteiden jalkauttaminen Strategia, toimintasuunnitelma, pedagoginen strategia, visio ja ohjelma, vastuutukset, työelämäyhteistyö jne. Johtajan vaikuttamisulottuvuudet: strateginen päätöksenteko päivittäisjohtaminen organisaation suorituskyvyn kehittäminen henkilöstön motivointi ja sitouttaminen kumppanuus ja verkostoyhteistyö Päivittäisjohtaminen Resurssien kohdentaminen Opetussuunnitelma, opetusmenetelmät, vuosisuunnitelma, lukujärjestys, työvelvollisuus, opettajien osaaminen, johtamisosaaminen, kehittämisresurssit jne. Asiakastarpeiden tunnistaminen Koulutuksen ja kasvatuksen / osaamisen kehittämisen ydinprosessi Opiskelijan oppiminen; Oppimiskäsitys, Ydinprosessi yhteinen ymmärrys siitä miten parhaiten opitaan ja millä tavoin oppiminen on tarkoituksenmukaista organisoida. Opettajan / kouluttajan ohjausosaaminen Muutosjohtaminen Työelämän ja yksilöiden tarvitsema osaaminen

PEDA MATRIISI- MALLI - käsitteistö Pedagogisen johtamisen kohteet Pedagogisen johtamisen ydinprosessit Pedagogiset johtamisvastuut ja roolit Pedagogisen johtamisen välineet ja resurssit Pedagogisen johtamisen foorumit Opetussuunnitelmatyön ja opetussisältöjen johtaminen Oppimisympäristöjen ja - menetelmien kehittämisen johtaminen Yksilölliset opinolut ja henkilökohtaistamisen johtaminen Opetushenkilöstön osaamisen ja ennakoinnin/rekry toinnin johtaminen