ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTA JA ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUT 2015-2019

Liite 2 Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön (Pirteva) ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2015-2019 (Hämeenkyrö, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi) ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTA JA ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUT 2015-2019 ID 527499

SISÄLLYS 1. Suunnitelman perusteet ja vaatimukset 2. Voimavarat, vastuualueet ja työnjako 2.1. Eläinlääkärien koulutussuunnitelma 3. Tietojärjestelmät 4. Yhteistyö ja viestintä 4.1 Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus 4.2. Erityistilanneviestintä 5. Maksut 5.1. Keskitetty yhteydenottopalvelu päivystysaikana 5.2. Subventiot 6. Valvonnan toimeenpano 6.1. Eläinten terveyden valvonta 6.1.1 Ilmoitusvelvollisuudet 6.1.2. Eläintautiepäilyt ja -tapaukset 6.1.3. Terveysvalvontaohjelmat 6.1.4. Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta 6.1.5. Kyyhkyslakat 6.1.6. Muu eläintautivalvonta 6.1.7. Eläinten keinollinen lisääntyminen 6.1.8. Eläimistä saatavat sivutuotteet

6.1.9. Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti 6.1.10. Tuonti, vienti ja sisämarkkinakauppa 6.2. Eläinten lääkitsemisen valvonta 6.3. Eläinten hyvinvoinnin valvonta 6.4. Eläinkuljetusten valvonta 7. Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen 7.1. Peruseläinlääkäripalvelu 7.1.1. Puhelinneuvonta 7.1.2. Sairaanhoito 7.1.3. Terveydenhoito 7.1.4. Eläinten lopetus 7.1.5. Todistukset 7.2. Tuotantoeläinten terveydenhuolto 7.2.1. Terveydenhuoltopalvelujen kysyntä ja resurssitarve 7.3. Kiireellinen eläinlääkärinapu 7.3.1. Suureläinpäivystys 7.3.2. Pieneläinpäivystys 7.3.3. Keskitetty yhteydenottopalvelu 7.4. Saatavuus- ja laatutavoitteet 7.5. Toimitilat ja välineresurssit 7.6. Perustason ylittävät palvelut 7.7. Laatu 7.7.1. Ostopalvelun laadunvalvonta 7.7.2. Valitusten käsittely 7.7.3. Vastuuvakuutukset

7.8. Raportointi ja seuranta 7.8.1. Eläinlääkäripalveluiden käytön tilastointi 7.8.2. Raportointi 8. Liitteet Liite1 Resurssitarpeen kartoitus Liite 2 Yksityiset eläinlääkäripalvelut alueella Liite 3 Eläinlääkärien vastaanottotilojen varustus

1. Ohjelman tarkoitus ja lainsäädännöllinen tausta Suunnitelma koskee eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa sekä eläinlääkäripalveluiden järjestämistä Pirtevan alueella vuosina 2015-2019. Suunnitelman laadinnassa on noudatettu Eviran valtakunnallista ohjelmaa. Suunnitelma päivitetään tarpeen mukaan vuosittain, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Perusteet Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laatima valtakunnallinen ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista (EHO) 2015-2019 on osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa ja (EY) N:o 882/2004 valvontaasetuksen mukaista elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU). Suunnitelmasta säädetään Eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009) ja Valtioneuvoston asetuksessa eläinlääkintähuollosta (1031/2009). Eläinlääkintähuoltolain soveltamisalaan kuuluvasta valvonnasta säädetään lisäksi elintarvikelaissa (23/2006), eläintautilaissa (441/2013), eläinsuojelulaissa (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetussa laissa (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa (387/2014) ja laissa Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle (193/2013). Vaatimukset kunnan valvontasuunnitelmalle Kunnat järjestävät valtion vastuulla olevien eläintautien vastustamista ja eläinsuojelua koskevien tehtävien hoitamisen. Näiden tehtävien kustannuksia korvataan kunnille valtion varoista. Kunnat järjestävät myös merkittävän osan eläinlääkäripalveluista kuten eläinlääkintähuoltolain edellyttämän peruseläinlääkintäpalvelun arkipäivisin sekä kiireellisen eläinlääkärinavun kaikkina vuorokaudenaikoina. Eläinlääkintähuoltolaoin keskeisenä tavoitteena on lisätä ennaltaehkäisevää toimintaa eläinlääkintähuollossa, ja peruseläinlääkäripalvelun osana on järjestettävä tuotantoeläinten terveydenhuoltopalveluita kysyntää vastaavasti. Kunnallisessa suunnitelmassa kuvataan, miten kunnaneläinlääkärille määrättyjen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtävien hoito on alueella järjestetty. Kunnan on suunnitelmassaan myös osoitettava, että eläinlääkäripalvelut on järjestetty eläinlääkintähuoltolain vaatimusten mukaisesti. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Yksityiset palveluntarjoajat vastaavat valtakunnassa suurelta osin erikoiseläinlääkäritason palveluista, joita kunnatkin voivat niin halutessaan järjestää. Kunnan on valvontasuunnitelmassaan osoitettava, että yksiköllä on kartoitetun resurssitarpeen täyttämiseen riittävä määrä pätevää henkilökuntaa.

Ajankohtaista Pirtevan toiminnassa Pirteva (Pirkkalan kunta) vastaa eläinlääkintähuollosta Hämeenkyrön, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven kaupungeissa/kunnissa. Alueellista yhteistyötä tehdään jonkin verran myös ympäristökuntien kanssa mm. sopimuksella vastavuoroisesta avunannosta suureläinpäivystyksen kiiretilanteissa. Pirtevassa on vuoden 2013 alkupuolella otettu käyttöön eläinlääkärien yhteinen ajanvarausjärjestelmä. Nokialla sijainnut vastaanottotila on poistettu käytöstä vuoden 2013 alussa. Pieneläinten päivystysaikaisen hoidon järjestäminen ostopalveluna on kilpailutettu uudelleen vuoden 2013 aikana ja uusi palveluntarjoaja on vastannut palvelun tuottamisesta vuoden 2014 alusta. Pirtevassa on viisi kunnaneläinlääkärin virkaa, joista kahteen on valittu uudet viranhaltijat vuonna 2014. Yksi osa-aikaeläkkeellä ollut eläinlääkäri on myös jäänyt kokonaan pois työstä vuoden 2014 loppupuolella. Eläinlääkärivastaanotot sijaitsevat Vesilahdella, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä. Eläinlääkärien sijoittelussa vastaanotoille on tapahtunut joitakin vaihtoja vuoden 2014 aikana. Pirtevassa on tätä ohjelmaa laadittaessa suunnitteilla uusia tilaratkaisuja, missä yhteydessä osa eläinlääkäreistä siirtyy mahdollisesti tämän ohjelman voimassaoloaikana uusiin tiloihin yhdessä ympäristöterveydenhuollon valvonnan henkilöstön kanssa. Vastaanotot alueen laitamilla pyritään tässä yhteydessä säilyttämään, jotta turvataan eläinlääkäripalvelun saatavuus tuotantoeläimille arkipäivinä kohtuulliselta etäisyydeltä. Myös lemmikkieläimille yksityistä palveluntarjontaa on alueen laitaosissa keskiosaa vähemmän. Eläinlääkärien työpanosta pyritään käyttämään alueellisesti järkevällä tavalla ja mahdollistaen sujuva työnjako praktikoiden välillä. Tavoitteena Pirtevassa on päästä entistä tehokkaampaan alueelliseen yhteistyöhön ja yhtenäisyyteen sekä tarkoituksenmukaisempaan palvelujen järjestämiseen alueella. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan on Pirtevassa lisätty jonkin verran resursseja vuoden 2014 alussa perustetun ja vuoden lopussa täytetyn kokonaan uuden hygieenikkoeläinlääkärin viran myötä. 2. Voimavarat, vastuualueet ja työnjako Pirtevan eläinlääkintähuollon henkilökuntaan kuuluu viisi käytännön praktiikkatyötä tekevää kunnaneläinlääkäriä. Kunnaneläinlääkärien vastaanottotilat ja työpisteet sijaitsevat Vesilahdella, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä. Vesilahden eläinlääkärivastaanotolla työskentelee kaksi eläinlääkäriä (toinen osa-aikaisesti), Ylöjärven vastaanotolla kaksi ja Hämeenkyrön vastaanotolla yksi eläinlääkäri. Pirtevan eläinlääkärit toimivat koko alueen yhteisinä eläinlääkäreinä ja tätä yhtenäisyyttä pyritään jatkuvasti lisäämään keskinäisellä työnjaolla ja häivyttämällä edelleen aiempia kuntarajoja. Lisäksi Pirtevassa on kaksi päätoimista valvontaeläinlääkäriä, jotka eivät osallistu praktiikkatyöhön. Toinen valvontaeläinlääkäreistä toimii lisäksi vastaavana eläinlääkärinä ja ympäristöterveyspäällikön ensisijaisena loma- ja muuna sijaisena. Pirtevan toimintaa johtaa ympäristöterveyspäällikkö (eläinlääkäri), joka on pääasiallisessa vastuussa myös eläinlääkintähuollon hallinnollisista tehtävistä. Eläinlääkintähuollolla ja valvonnalla on käytössään myös osa toimistosihteerin työpanoksesta (vastaa sihteerin tehtävistä koko Pirtevan toiminnassa). Kahdella kunnaneläinlääkärillä on omilla varoilla palkattu, yhteinen vastaanottoavustaja henkilökohtaisessa käytössään. Vesilahden vastaanotolla on avustavana henkilönä ollut oppilaitoksen työharjoittelija.

Avustajat eivät kuulu Pirtevan henkilökuntaan, eikä heitä sen vuoksi huomioida resurssilaskelmissa. Avustajan olemassaolo kuitenkin vähentää eläinlääkärin työn turhaa kuormittavuutta vähentämällä huomattavasti työnkuvaan liittyvää ajanvaraustyötä, puhelinpäivystystä yms. sekä edesauttaa toimenpiteiden sujuvuutta. Eläinten terveyden- ja hyvinvoinnin valvontatehtävistä ensisijainen vastuu on kunnan valvontaeläinlääkäreillä. Kunnan praktikkoeläinlääkärit suorittavat tarvittaessa eläinsuojeluvalvontaa akuuteissa tapauksissa virka-ajan ulkopuolella ja valvontaeläinlääkärien poissa ollessa. Kunnan praktikkoeläinlääkärit vastaavat myös eläintautivalvontaan liittyvistä tilaohjelmista ja näytteenotoista, eläinten tuonti- ja vientivalvontaan liittyvistä tarkastuksista ja käytännön toimenpiteistä, TRACES - järjestelmän käytöstä ja käytännön praktiikkatoimista eläintautitilanteessa (lukuun ottamatta mehiläisten esikotelomätävalvonnan toimia). Praktiikkatyöhön käytettävien eläinlääkäriresurssien arvioidaan olevan tarpeeseen nähden kohtuulliset ja oikein mitoitetut huomioiden alueen yksityinen palveluntarjonta. Resurssien sijoittelua alueella kohdistetaan lähivuosina edelleen tarkoituksenmukaisemmaksi ja yhteistoiminnan hyötyjä paremmin mahdollistavaksi. Yksityinen palveluntarjonta alueella on pieneläinten osalta virka-aikaan melko toimiva, ja sellaisena vapauttaa resursseja tuotantoeläinten hoitoon, joka on kunnan päätehtävä. Myös pieneläimiä kuitenkin hoidetaan kunnaneläinlääkärien vastaanotolla käytettävissä olevin resurssein ja alueen yksityisen palveluntarjonnan kulloinenkin tilanne huomioiden. Alueen laitaosissa yksityistä palveluntarjontaa pieneläimille on keskiosia vähemmän. Pieneläinten osalta kunnan velvoitteisiin kuuluu ensisijaisesti akuutti sairaudenhoito ja tautien ennaltaehkäisyyn liittyvät toimenpiteet sekä lemmikkieläimiin liittyvät virkatehtävät (tuontivalvonta, eläinsuojelu, löytöeläimet yms.). Muuta perustason lemmikkieläinpraktiikkaa voidaan tehdä, jos resursseja ensisijaisten tehtävien hoidolta jää käytettäväksi. Eläinsuojelutehtävät työllistävät valvontaeläinlääkäreitä pääosan ajasta. Laadukas valvonta sekä tärkeä ennaltaehkäisevä eläinsuojelutyö riittäisivät työllistämään valvontaeläinlääkärit kokonaisuudessaan. Valvontaeläinlääkäriresursseja on kuitenkin ollut tarve käyttää eläinsuojelutyön lisäksi alkutuotannon valvontaan, eläintautivalvontaan (koordinointi tautitilanteissa, mehiläisten esikotelomätävalvonta yms.), ja muihin valvontatehtäviin (mm. vierasainevalvonta). Valvontaeläinlääkärin työajasta Pirtevassa käytetään osa myös eläinlääkintähuollon ulkopuolisiin ympäristöterveydenhuollon tehtäviin, joita ovat vastaavan eläinlääkärin tehtävät ja toimiminen ympäristöterveyspäällikön sijaisena. Loppuvuodesta 2014 täytettiin uusi hygieenikkoeläinlääkärin virka, mikä vapauttaa valvontaeläinlääkäriresurssia eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaan elintarvikevalvonnan tehtävien poistuessa ja alkutuotannon valvonnan tehtävien vähentyessä. Eläinlääkärikunnan ulkopuoliset resurssit ovat tarpeen mukaiset (osa sihteerin työajasta, vastaanottojen siivoukset). Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa tai praktiikkatyötä tekemään rekrytoitavien henkilöiden riittävä pätevyys varmistetaan ennen viran tai viransijaisuuden täyttämistä edellyttämällä valittavalta henkilöltä, että tämä esittää riittävät opinto- ja työtodistukset, sekä haastattelemalla henkilö ennen valintaa. Eläinlääkärin on esitettävä rekrytoinnin yhteydessä myös todistus oikeudesta toimia virkaeläinlääkärinä Suomessa (Suomen ulkopuolella opiskelleet).

Resurssitarvetta on kartoitettu Eviran valtakunnallisen ohjelman mukaisen taulukon mukaisesti (liite 1). Resurssitarvetta arvioitaessa on alueen eläin- ja kohdemäärien lisäksi käytetty perusteina mm. suureläinten päivystysaikaisen hoidon järjestämistä ja valvonnan laatua. Yksityisten eläinlääkäripalveluiden tarjonta alueella on esitetty liitteessä 2. Myös Tampereella olevien eläinlääkäriasemien palveluntarjonta vaikuttaa Pirtevan lemmikkieläinten hoidon resurssitarpeeseen. Yksityinen palveluntarjonta alueella keskittyy lemmikkieläinten hoitoon ja lähinnä päiväaikaan. Päiväaikaan yksityisiä pieneläinpalveluita on saatavilla kaikkialla Pirtevassa kohtuullisella etäisyydellä. Pirtevan eläinlääkintähuollon palvelut keskittyvät suureläinpraktiikkaan ja pieneläinten osalta akuuttiin peruslääkintään. Koska sopimuksia yksityisten eläinlääkäriasemien kanssa ei lemmikkieläinten päiväaikaisesta hoidosta kuitenkaan ole tehty, on lemmikkien akuutista sairaanhoidosta huolehtiminen kuitenkin yhä viime kädessä kunnan velvollisuus. Valmiutta ja resursseja tähän Pirtevassa on riittävästi. 2.1 Eläinlääkärien koulutussuunnitelma Potilasaines vaihtelee Pirtevan eri kuntien alueilla melko paljon. Eläinlääkäreillä on erityisosaamista tietyillä työn osa-alueilla. Osaamisen säilyttäminen Pirtevassa on tärkeää, jotta vaativa ja laaja potilaskirjo pystytään hoitamaan riittävän hyvin. Praktikkoeläinlääkäreille pyritään järjestämään mahdollisuus päästä vuosittain koulutuksiin osaamisen ylläpitämiseksi. Koulutuksiin osallistumisella on myös tärkeä rooli eläinlääkärien jaksamisessa. Valvontaeläinlääkärit tarvitsevat koulutusta eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa, eläintautiasioissa ja työnkuvaan liittyvissä ihmissuhdeasioissa (vaikeat asiakkaat eri elämäntilanteissa). Myös viranomaistyössä tarvittavasta riittävästä hallintomenettelyiden tuntemuksesta huolehditaan tarvittaessa täydennyskoulutuksilla, erityisesti lainsäädännön muuttuessa. Eläinlääkärien kolutukseen osallistumista tuetaan työnantajan toimesta mahdollisuuksien mukaan. Koulutuskustannuksia maksetaan ympäristöterveydenhuollon budjetin sallimissa rajoissa. Koulutusmäärärahat ovat kuntien vaikean taloustilanteen vuoksi rajalliset, mutta ne pyritään jakamaan tasaisesti eri viranhaltijoiden kesken ja käyttämään siten, että kokonaisosaaminen Pirtevassa pysyy yllä. Omalla kustannuksella on myös mahdollista osallistua koulutuksiin, mikäli työtehtävät sen sallivat. Jatkokouluttautumista pyritään kannattamaan ja jokaiselle järjestämään siihen mahdollisuus vuosittain. Myös Eviran, ministeriön ja avi:n järjestämiin koulutuksiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Osa valvontaeläinlääkärien koulutuksen kustannuksista laskutetaan valtiolta (valtion tehtäviin liittyvät koulutukset valtion ohjeistuksen mukaisesti). Sijaisjärjestelyt koulutuspäivien aikana hoidetaan pääosin Pirtevan praktikoiden toimesta. Kaikkien eläinlääkärien osallistuminen Eläinlääkäripäiville joulukuussa pyritään turvaamaan käyttämällä ulkopuolisia sijaisia. Koulutusten suunnittelua vaikeuttaa niistä verrattain myöhään saatava tieto. Mahdollisuuksien mukaan koulutuksiin osallistumista suunnitellaan käytössä olevan Eel-taulukon avulla. Taulukkoon merkitään myös toteutuneet koulutukset ja sen avulla seurataan tasapuolisuutta viranhaltijoiden kesken. Tavoitteena on, että kaikki eläinlääkärit pääsevät osallistumaan täydennyskoulutuksiin vuoden aikana. Esimerkkejä koulutuksista, joihin voidaan osallistua: Eviran ajankohtaisseminaarit Eviran järjestämät koulutukset

Aluehallintoviraston järjestämät työkokoukset Hallintomenettelyjä koskevat koulutukset Suomen eläinlääkäripäivät Valmiuseläinlääkäripäivät Fennovetin koulutukset Yliopiston koulutukset mahdollisesti ulkomailla järjestettäviä koulutuksia (omakustanteisesti) 3. Tietojärjestelmät Praktikkoeläinlääkäreillä on käytössä Internet-pohjainen Provet -ajanvarauskalenteri, joka mahdollistaa ajanvarausten tekemisen yhteisen ajanvarauspalvelun kautta sekä helpottaa töiden jakamista. Kunnan yhteinen arkistointijärjestelmä TWeb on päivittäisessä käytössä myös eläinlääkintähuollon valvontatehtävistä syntyvien dokumenttien tallennuksessa. Valvonnan apuna käytetään myös eläinten pitopaikka- ja eläintenpitäjärekisteriä, eläintietojärjestelmää, Nasevaa ja Sikavaa, sekä tuonti- ja vientivalvonnassa Traces-järjestelmää. Tarvittavia käyttöoikeuksia hallinnoidaan pääosin Pääsynhallintasovelluksen avulla. Traces-järjestelmän osaaminen on keskitetty yhdelle kunnaneläinlääkärille, mutta suurin osa praktikkoeläinlääkäreistä käyttää sitä työssään. Nasevaa ja Sikavaa käyttävät kaikki eläinlääkärit (valvontaeläinlääkärillä ainoastaan rajatut oikeudet). Valvontaeläinlääkäri käyttää muita mainittuja tietojärjestelmiä ja opastaa tarvittaessa niiden käytössä muita. ATK-järjestelmistä hankitaan tarvittaessa koulutusta myös ulkopuolelta. Eläintenpitokieltorekisteristä tarkistetaan tarvittaessa, onko henkilöillä, joista tehdään eläinsuojeluilmoitus, tai henkilöllä, jolle eläintä ollaan luovuttamassa pysyvään tai tilapäiseen hoitoon, eläintenpitokieltoa. Jos havaitaan, että henkilöllä, jolla rekisterin mukaan on voimassa oleva eläintenpitokielto, on eläimiä omistuksessaan tai hoidossaan, tehdään asiasta aina rikosilmoitus poliisille. Elvi-tietojärjestelmä otetaan käyttöön heti, kun sen käyttö laajennetaan kuntien viranomaisille. Kartturisovelluksen käyttöoikeuksia haetaan vuoden 2014 lopussa, kun järjestelmän käyttöä on laajennettu vuoden aikana myös kunnaneläinlääkärien käytettäväksi. Näiden tietojärjestelmien käytöstä mahdollisesti järjestettäviin koulutuksiin osallistutaan mahdollisimman pian järjestelmien käyttöoikeuksien hakemisen jälkeen. 4. Yhteistyö ja viestintä 4.1 Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus Eläinlääkintähuollon osalta viestinnän ja tiedotuksen vastuuhenkilö on ympäristöterveyspäällikkö. Käytännön viestintää ja yhteydenpitoa muihin viranomaisiin eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan osalta hoitavat pääasiassa valvontaeläinlääkärit. Aluehallintovirastoon pidetään yhteyttä tarvittaessa puhelimitse, sähköpostitse ja työkokouksien ja muiden koulutustapahtumien yhteydessä tai tarvittaessa muutenkin henkilökohtaisesti.

Aluehallintovirastoon ja terveysviranomaisille tehdään tarvittaessa ilmoitukset eläintautilainsäädännössä säädettyjen ilmoitusvelvollisuuksien mukaisesti. Yhteistyötä tehdään jonkin verran myös naapurikuntien eläinlääkärien kanssa esimerkiksi alueellisten tulkintojen yhtenäistämiseksi. Pirkanmaan poliisilaitoksen kanssa on sovittu yhteistyötavoista partioiden ja tutkijoiden kanssa virka-avun ja tutkinta-avun sujuvuuden ja tiedonkulun varmistamiseksi. Poliisin kanssa hyvin alkanutta yhteistyötä kehitetään ja pyritään pitämään ainakin yksi alueen valvontaeläinlääkärien ja poliisin edustajien yhteinen tilaisuus vuodessa. Yhteistyö poliisien kanssa eläinsuojeluvalvonnassa on lähes viikoittaista. Yhteistyötä kehitetään myös syyttäjien kanssa aktiivisella lähestymisellä eläinsuojeluasioissa ja tarvittaessa palavereilla ennen eläinsuojeluoikeudenkäyntejä. Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan valvontaeläinlääkäreille järjestettäviin koulutuksiin ja kokouksiin. Valvontaeläinlääkärit pitävät pyydettäessä luentoja ja koulutusta eläinsuojeluun ja eläinten hyvinvointiin sekä muihin työtehtäviinsä liittyvissä asioissa. 4.2 Erityistilanneviestintä Viestintä erityistilanteissa on kuvattu yksikön erityistilannesuunnitelmassa. 5. Maksut Pirtevan eläinlääkintähuolto on toiminut yhden yhteisen budjetin alla vuoden 2013 alusta alkaen aiempien kuntakohtaisten budjettien sijaan. Tällä muutoksella pyrittiin lisäämään eläinlääkäriresurssien alueellista käyttöä ja huolehtimaan eläinlääkärien tasapuolisesta kohtelusta esimerkiksi koulutuksen ja välinehankintojen osalta. Valvontatehtävistä perittävät mahdolliset maksut löytyvät yksikön maksutaksasta, joka on lautakunnan vahvistama. Maksutaksa vahvistetaan ja päivitetään vuosittain. Kunnaneläinlääkärit käyttävät asiakaslaskutuksessa Kunnaneläinlääkärin taksakorttia. Erillisiä klinikkamaksuja tms. ei ole käytössä. 5.1.1. Keskitetty yhteydenottopalvelu päivystysaikana Vuoden 2008 alusta Pirtevan päivystysalueella otettiin käyttöön keskitetty päivystysaikainen puhelinpalvelu. Asiakas soittaa aina samaan numeroon. Pieneläimille ja suureläimille on omat numeronsa. Pieneläinten päivystysnumeron ensimmäinen minuutti maksaa soittajalle 4 ja tätä seuraavat 3. Suureläinpäivystysnumerosta operaattori veloittaa 70 senttiä minuutilta. Päivystysaikaiset pieneläinpuhelut ohjautuvat vuoden 2014 alusta suoraan ostopalveluklinikalle. Pieneläinpäivystyspalvelun tuottajana toimii Univet Oy. Asiakkaalla on arki-iltaisin mahdollisuus valita yksi kolmesta Univetin eläinlääkäriasemasta, jotka sijaitsevat Tampereella, Toijalassa ja Hämeenlinnan Hattulassa. Yöaikaan klo 22- ja viikonloppuisin päivystyspotilaat hoidetaan Univet Oy:n Hattulan toimipisteessä. Suureläinten päivystysnumeroon vastaa Pirtevan oma päivystysvuorossa oleva eläinlääkäri. Puhelinpalvelun toimivuutta seurataan ja asiassa ollaan tarpeen mukaan yhteydessä puhelinoperaattoriin. Ongelmia numeroiden toiminnassa on ollut vähän.

5.2. Subventiot: Hyötyeläinten omistajille ja ammattimaisille hevostenpitäjille (toiminnalla Y-tunnus) maksetaan kaikissa Pirtevan kunnissa subventiota eläinlääkärin matkakustannuksista ja käyntimaksusta 30 km ylittävältä osuudelta (yhdensuuntainen matka). Eläinlääkäri laskuttaa subventiokorvaukset suoraan kunnalta. 6. Valvonnan toimeenpano 6.1.1. Eläinten terveyden valvonta 6.1.1.1. Ilmoitusvelvollisuudet Jos kunnaneläinlääkäri epäilee tai toteaa eläimen sairastavan helposti leviävää tai vaarallista eläintautia taikka vastaanottaa toiselta eläinlääkäriltä ilmoituksen, tehdään asiassa Eläintautilain 16 :n mukainen ilmoitus viipymättä aluehallintovirastolle ja varmistutaan ilmoituksen perillemenosta. Eläintautien luokittelu on esitetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläintautien ilmoittamisesta ja mikrobikantojen toimittamisesta (1010/2013). Jos kunnaneläinlääkäri epäilee tai toteaa eläimen sairastavan valvottavaa eläintautia taikka vastaanottaa toiselta eläinlääkäriltä ilmoituksen, hän ilmoittaa asiasta viimeistään seuraavana arkipäivänä aluehallintovirastolle. Kunnaneläinlääkärin on tehtävä aluehallintovirastolle eläintautilain 16 :n mukainen ilmoitus asetuksen (1010/2013) 1 :ssä mainituista muista eläintaudeista viimeistään seuraavana arkipäivänä. Kunnaneläinlääkärin on sisällytettävä tieto asetuksen 2-10 :ssä mainitusta eläintaudista aluehallintovirastolle kuukausittain toimitettavaan yhteenvetoon. Kukin praktikkoeläinlääkäri huolehtii itse kuukausittain näistä ilmoituksista (toimitetaan kuukausittain viimeistään seuraavan kuukauden 15. päivänä asetuksen 14 :n mukaisesti). Kunnaneläinlääkäri ilmoittaa toteamistaan asetuksen 15 :ssä mainituista zoonooseista viimeistään seuraavana arkipäivänä tartuntatautien torjunnasta vastaavalle terveyskeskuksen lääkärille (kaupunginepidemiologi). 6.1.1.2. Eläintautiepäilyt ja -tapaukset Eläintautivalvonta on jaettu kunnaneläinlääkärien ja valvontaeläinlääkärin kesken siten, että käytännön näytteenotto- ja tilatoimenpiteet (terveysvalvontaohjelmat) kuuluvat kunnaneläinlääkäreille, valvontaeläinlääkäri avustaa tarvittaessa. Mehiläistautivalvonta kuuluu kuitenkin poikkeuksena kokonaisuudessaan valvontaeläinlääkärille. Eläintauteihin liittyvää jatkuvaa valvontaa suorittavat kaikki alueen praktiikkatyötä tekevät eläinlääkärit päivittäisen potilastyönsä yhteydessä sekä valvontaeläinlääkärit valvontatyönsä

ohessa. Epäily tarttuvasta eläintaudista saattaa syntyä eläinten oireiden perusteella, tuotannon tunnuslukujen muutoksen perusteella tai näytteen tutkimisen yhteydessä laboratoriossa. Kunnaneläinlääkärit huolehtivat eläintautien vastustusohjelmista ja käytännön näytteenotoista ohjelmien mukaisesti. Mahdollisessa tautitilanteessa toimitaan yhteistyössä läänineläinlääkärien ja Eviran ohjeistuksen mukaisesti. Yhteistyötä tehdään myös tarvittaessa laajemmin muiden tahojen kanssa, jotta tauti saadaan torjuttua ja rajattua tehokkaasti, minimoidaan taloudelliset vahingot ja huolehditaan myös tilanteen jälkihoidosta ja uusien tartuntojen ehkäisystä. Eläintauteja on käsitelty osaltaan myös kunnan erityistilannesuunnitelmassa (varosuunnitelma). Tautitilanteen viedessä akuutisti resursseja praktiikkatyöstä, sijaistavat kunnaneläinlääkärit tarvittaessa oman työnsä ohessa muussa praktiikkatyössä toisiaan. Myös ulkopuolisten sijaisten käyttö on mahdollista tautitilanteen viedessä runsaasti resursseja. Eläinlääkärit osallistuvat aktiivisesti aiheesta järjestettäviin koulutuksiin (mm. Eviran Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista -päivä), jotta eläintauteja osataan epäillä ajoissa ja leviäminen ehkäistään alueella tehokkaasti nopeasti aloitettavilla toimenpiteillä. Pirtevan kunnaneläinlääkärien osallistumista valmiuseläinlääkäritoimintaan pyritään ylläpitämään, ja valmiuseläinlääkäreille suunnatuissa koulutuksissa saatavaa tietoa jakamaan kaikille Pirtevan kunnaneläinlääkäreille. Mahdollisia zoonooseja pyritään ehkäisemään myös käytännön työssä erikseen esimerkiksi valvomalla siipikarjan ulkonapitokieltoa muun työn ohessa kevätaikaan sekä antamalla neuvontaa esimerkiksi kuolleiden eläinten hävittämisestä ja eläinten tuonti- ja muista eläintautitilanteeseen liittyvistä asioista. 6.1.1.3. Terveysvalvontaohjelmat Säännöllistä eläintautivalvontaa ovat mm. salmonellavalvonta ja lampaiden ja vuohien vapaaehtoiseksi vuonna 2014 muuttuneeseen valvontaohjelmaan liittyvät maedi-visna- ja scrapietarkastukset ja -näytteenotot. Salmonellavalvontaa suoritetaan kananmunia myyntiin toimittavissa kanaloissa, uudistuseläimiä tuottavissa sikaloissa ja raakamaitoa suoraan kuluttajalle myyvillä tai keinosiemennyssonneja tuottavilla nautatiloilla. Kunnaneläinlääkärit ylläpitävät kirjanpitoa tiloista, jotka kuuluvat valvontaohjelmiin sekä huolehtivat näytteenotoista ja tarkastuksista näillä tiloilla. Valvontaohjelmiin liittyvät asiakirjat säilytetään eläinlääkärien vastaanotoilla. Tiloja tiedotetaan aktiivisesti eläintautien torjuntaan liittyvistä velvoitteista ja asioissa tapahtuvista muutoksista muun työn ohessa. Havaittaessa, että Pirtevan alueella on eläinten pitopaikka, joka ei noudata eläintautilain mukaista velvoitetta (esim. vastustusohjelmiin kuuluminen), tiedotetaan asiasta pitopaikan omistajaa ensin suullisesti ohjeistaen sekä jakamalla aiheesta kirjallista materiaalia. Tieto asiasta annetaan aluehallintovirastolle, joka voi tarvittaessa antaa eläintautilain nojalla määräyksiä. 6.1.1.4. Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta

Pirtevan alueella on kolme vesiviljelylaitosta (rapulammikkoa). Vesiviljelylaitosten toimintaa tarkastetaan aluehallintovirastojen pyyntöjen mukaisesti. Tarkastukset suorittaa kunnaneläinlääkäri (praktikkoeläinlääkäri, valvontaeläinlääkäri tai hygieenikkoeläinlääkäri). 6.1.2. Kyyhkyslakat Alueella on ainoastaan lemmikkeinä pidettäviä kyyhkysiä. Siipikarjan (ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat lajit) lemmikkipitäjien rekisteröitymisvelvoitteen noudattamista valvotaan muun valvonnan yhteydessä. 6.1.3. Muu eläintautivalvonta Mahdollisista muista tautivalvontaan liittyvistä näytteenotoista (Eviran ja avi:n pyynnöt) vastaa ensisijaisesti lähimmällä vastaanotolla työskentelevä kunnaneläinlääkäri. Mikäli näytteen ottajaksi on määrätty henkilö, joka ei vastaa tilan eläinten hoidosta, suorittaa tehtävän valvontaeläinlääkäri tai praktikkoeläinlääkäri, joka ei vastaa tilan eläinten hoidosta. Jos kunnaneläinlääkäri ei jostain syystä pysty ottamaan näytteitä määräajan puitteissa, sovitaan tai määrätään toinen Pirtevan eläinlääkäri suorittamaan tehtävää. 6.1.4. Eläinten keinollinen lisääntyminen Pieneläinten keinollinen lisääntymiseen liittyviä palveluita Pirteva ei tarjoa. Hevosten lisääntymiseen liittyviä tutkimuksia ja keinosiemennyksiä siirtospermalla tehdään jonkin verran. Mahdollisia hevosten alkionsiirtoihin liittyviä valvontatehtäviä tehdään pyynnöstä, mutta näitä ei alueella ole ollut. 6.1.5. Eläimistä saatavat sivutuotteet (hautaaminen ja haaskat, kotiteurastuksen sivutuotteet) Sivutuotealan laitosten valvonta on kuvattu Pirtevan yleisessä valvontasuunnitelmassa. Sivutuotealan laitoksia valvoo hygieenikkoeläinlääkäri. Alueella on yksi sivutuotelaitos sekä kaksi lemmikkieläinten tuhkaamoa. Hautaamista ja haaskanpitoa koskevia säädöksiä ja ohjeistusta on kirjattu Pirtevan Terveydensuojelumääräyksiin. Asiasta on ohjeistettu ja ohjeistetaan jatkossakin siitä kysyviä sekä tehdään yhteistyötä ympäristöviranomaisten kanssa. Kunnaneläinlääkärit antavat ohjeistusta eläinten hautaamisesta lopetusten yhteydessä. Haaskatoimintaa ja hautaamista (mm. kotiteurastuksen sivutuotteet) koskevia ilmoituksia hallinnoi valvontaeläinlääkäri. Kunnaneläinlääkärit ohjaavat saamansa ilmoitukset edelleen valvontaeläinlääkärille. Valvontaeläinlääkärit huolehtivat muusta määräystenmukaisuudesta liittyen

sivutuotteiden käsittelyyn. Valvontaeläinlääkärit arkistoivat ilmoitukset kansioon ja TWebiin. Haaskapaikkoja tarkastetaan tarvittaessa, erityisesti kun niissä käytetään kotieläimiä. Haaska- ja muuta sivutuotevalvontaa suoritetaan myös epäilyilmoitusten perusteella. Aluehallintoviraston toimittaman taulukon avulla seurataan tilojen ilmoituksia eläinten poistotavoista ja suoritetaan tarvittaessa (havaittaessa epäselvyyksiä) hävitykseen liittyvän kirjanpidon tarkastuksia tiloilla. Eläinten hävityskirjanpitoa voidaan tarkastaa myös muun alkutuotannon valvonnan yhteydessä. 6.1.6. Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti Eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonta ei kuulu kunnan tehtäviin. Valvontaeläinlääkäri kirjaa kuitenkin tarvittaessa eläinten merkintöjä koskevia puutteita eläinsuojelutarkastuspöytäkirjoihin, jotka menevät tiedoksi aluehallintavirastolle. Merkintäpuutteista voidaan informoida myös suoraan ELY-keskusta, mutta tällöinkin asia saatetaan kuitenkin tiedoksi myös läänineläinlääkärille. 6.1.7. Tuonti, vienti ja sisämarkkinakauppa Eläintautivalvontaan liittyen kunnaneläinlääkärit tekevät myös eläinten vienti- ja tuontitarkastuksia sekä muita näytteenottoja liittyen mm. eläinnäyttelyihin tai osto- / myyntitilanteisiin. Yksi eläinlääkäri on nimetty Traces -järjestelmän käyttövastaavaksi, mutta järjestelmää käyttävät myös muut kunnan praktikkoeläinlääkärit. Kunnaneläinlääkärit tarkastavat vietäviä ja tuotuja eriä sekä asiakirjoja tarpeen mukaan aluehallintoviraston pyynnöstä (sisämarkkinatuontia harjoittavia toimijoita seurataan aluehallintovirastossa ja tarkastetaan vuosittain) ja raportoivat tekemänsä tarkastukset Traces -järjestelmään täyttämällä terveystodistuksen valvontaosion. Mahdollisissa tautiriskitilanteissa, joita tuonnin yhteydessä ilmenee, toimitaan aluehallintoviraston ohjeistuksen mukaisesti. Laittomasti maahan tuotujen (sisämarkkinakauppa) lemmikkien osalta viranomaistoimenpiteistä vastaa aluehallintovirasto. Havaittaessa muun toiminnan yhteydessä laittomasti maahan tullut eläin, kirjataan eläimen ja eläimen omistajan tiedot sekä maahantuontisäädöksiin liittyvät puutteet ylös ja ilmoitetaan asiasta aluehallintovirastolle, joka tekee asiassa eläintautilain mukaisen päätöksen. Tuontivalvontaan liittyviä tarkastuksia suoritetaan aluehallintoviraston pyyntöjen mukaisesti. 6.2. Eläinten lääkitsemisen valvonta Uusi laki eläinten lääkitsemisestä (387/2014) astuu voimaan 1.12.2014. Lain nojalla annettavien asetusten valmistelu on vielä kesken. Uuteen lainsäädäntöön perehdytään aktiivisesti osallistumalla aiheesta järjestettyihin koulutuksiin (ensisijaisesti praktikkoeläinlääkärit) sekä itseopiskelulla. Suunnitelmaa päivitetään lääkitsemisen valvonnan osalta uuden lainsäädännön valmistuttua. 6.3. Eläinten hyvinvoinnin valvonta Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että eläimiä kohdellaan eläinsuojelusäädösten mukaisesti. Kunnissa toimivia eläinsuojeluviranomaisia ovat kunnaneläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisi. Pirtevassa eläinsuojelutehtäviä hoitavat pääasiallisesti valvontaeläinlääkärit, joiden työtehtävät

painottuvat vahvasti eläinsuojeluvalvontaan. Päivystysaikana ja valvontaeläinlääkärien poissa ollessa myös kunnaneläinlääkärit suorittavat akuutteja eläinsuojeluvalvontatehtäviä. Kunnaneläinlääkärit ilmoittavat valvontaeläinlääkärille havaitessaan praktiikkatyössään eläinsuojelullisia epäkohtia tai saadessaan ilmoituksia epäillyistä eläinsuojelulainsäädännön rikkomuksista. Tarkastuksia suoritetaan pääasiallisesti silloin, kun on aihetta epäillä, että eläintä hoidetaan, kohdellaan, käytetään tai kuljetetaan säädösten vastaisesti. Viranomaisella on epäilyn perusteella oikeus tarkastaa eläin ja sen pitopaikka sekä eläimen pitoon ja hoitoon liittyvät välineet, ruoka- ja juoma. Epäilyn perusteella tarkastuksia suoritetaan myös kotirauhan piirissä. Tarkastuksilla annetaan neuvontaa ja ohjausta eläinten hoidossa. Havaittaessa eläinsuojelulainsäädäntöä rikotun, annetaan tarkastuksilla hallintopäätöksellä määräyksiä ja kieltoja ja ryhdytään tarvittaessa myös kiiretoimenpiteisiin. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvaa ammattimaista tai muutoin laajamittaista eläintenpitoa harjoittavia yksiköitä (esim. hevostallit ja eläinkaupat ja pieneläinhoitolat) pyritään tarkastamaan säännöllisesti. Tarkastuksen suorittamisen ei näissä kohteissa tarvitse perustua epäilyyn. Kotirauhan piirissä suoritettava tarkastus edellyttää kuitenkin aina epäilyä. Näistä kohteista ylläpidetään myös rekisteriä aluehallintoviraston ilmoitusten perusteella. Tarkastuksia voidaan tehdä myös ilman epäilyä sellaisiin paikkoihin, joiden toiminta edellyttää luvan hakemista aluehallintovirastolta. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi sirkukset, eläintarhat, eläinnäyttelyt ja eläinkilpailut. Valvontaeläinlääkärit hallinnoivat myös ilmoituksia esimerkiksi kiertävistä eläinnäyttelyistä ja sirkuksista, jotka toimivat aluehallintoviraston luvalla ja ovat velvollisia ilmoittamaan paikalliselle viranomaiselle alueella tapahtuvasta toiminnasta. Mikäli alueella havaitaan esimerkiksi epäilyyn perustuvan eläinsuojelutarkastuksen yhteydessä tällainen ilmoitusvelvollinen toimija, joka ei ole tehnyt asianmukaista ilmoitusta, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin (ohjaus avi:in luvan hakemisessa, neuvonta ilmoitusmenettelystä). Rekisteriä ammattimaisista seura- ja harrastuseläintenpitäjistä, riistatarhoista ja vastaavista pidetään avi:n ilmoitusten perusteella valvontaeläinlääkärien huoneessa kansiossa. Toimijat kirjataan myös TerveKuun toimijarekisteriin. Valvontaeläinlääkärit suorittavat tarkastuksia yhdessä, yksin tai poliisin virka-avun kanssa kunkin tapauksen tilannearvion mukaisesti. Tarkastuksia voidaan tarvittaessa suorittaa myös terveystarkastajan, kunnaneläinlääkärin, Tampereen valvontaeläinlääkärin tai alueella toimivan avin hyväksymän eläinsuojeluvalvojan kanssa. Tarkastusten suorittamista yksin pyritään välttämään. Erityisesti yhteistarkastuksiin pyritään aina, kun kohteesta etukäteen saatu tieto epäilyttää tai valvontakohteessa käynti on aiemmin koettu uhkaavana / muutoin epämiellyttävänä tai kun kohteessa on runsaasti eläimiä tai kyseessä on epäily vakavammista epäkohdista. Poliisin virka-avun pyytämisen perusteena on epäilys tarkastuksen suorittamisen estämisestä tai väkivallan uhasta tai tarve rikkoa lukkoja tai muutoin mennä kotirauhan piiriin omistajan poissa ollessa (esim. huoltoyhtiön avaimilla). Virka-apua pyydetään faksilla poliisin tilannekeskuksesta. Kiireellisessä tapauksessa apua voi pyytää myös puhelimitse tilannekeskukselta, mutta pyynnöstä on lähetettävä faksi jälkikäteen. Virka-apupyyntö sisältää tiedot kohteesta, tarkastuksen suunnitellusta ajankohdasta ja suorittajista sekä perustelut (syy virka-avun tarpeelle sekä lakipykälät, joihin pyyntö perustuu (poliisilaki, eläinsuojelulaki)). Poliisin kenttätoiminnan johtaja lähettää ja valtuuttaa partion antamaan virka-apua pyynnön mukaisesti. Tehtävän muuttuessa tarkastuksen aikana pyytää partio valtuudet uuteen tehtävään itse kenttäjohtajalta (esim. tarve rikkoa lukkoja). Poliisilta voidaan virka-avun lisäksi

pyytää myös tutkinta-apua. Tällöin ollaan yleensä suoraan yhteydessä alueella tutkintaa suorittaviin poliiseihin ja sovitaan käynnistä yhteisesti. Poliisin tutkinta-apua käytetään silloin, kun kyseessä voidaan katsoa olevan rikospaikkatutkinta. Toimintatavoista ja työnjaosta voidaan sopia yhteisesti (esim. kuvallinen dokumentointi), yleensä varsinaisen eläinsuojelutarkastuksen ja mahdolliset eläinsuojelupäätökset tekee kuitenkin valvontaeläinlääkäri. Tutkinta-avun lisäksi paikalle voidaan pyytää partio virka-avuksi (poliisissa tutkintaa ja kenttätehtäviä suorittavat eri henkilöt). Poliisia ja syyttäjiä avustetaan pyydettäessä eläinsuojelutapausten tutkimisessa ja oikeudenkäynneissä, valvontaeläinlääkärit toimivat yleensä syyttäjän todistajina oikeudessa. Kunnaneläinlääkärit tekevät yksittäisiä eläinsuojelutarkastuksia alueillaan valvontaeläinlääkärien poissa ollessa sekä tarvittaessa virka-ajan ulkopuolella poliisin asiantuntija-apuna. Virka-ajan ulkopuolella suoritettava eläinsuojeluvalvonta ei kuitenkaan kuulu kunnan tehtäviin, virka-ajan ulkopuolella eläinsuojelusta vastaava viranomainen on lain mukaan poliisi. Valvontaeläinlääkärien tavoitteena on lisätä vähitellen yhteistyötä myös esimerkiksi paloviranomaisten ja rakennusvalvonnan, sosiaalitoimistojen sekä ely-keskusten kanssa. Yhteistyötä on näiden tahojen kanssa tehty tarvittaessa, mutta suunnitelmallisempi yhteistyö on vielä kehitteillä ja asiaa on tarkoitus edistää mahdollisuuksien mukaan myös tulevina vuosina. Viranomaisten lisäksi yhteistyökuvioita tullaan kehittämään mm. maatilojen lomituspalveluita hoitavien tahojen ja ihmisten mielenterveyttä hoitavien tahojen kanssa. Ennaltaehkäisevään eläinsuojelutyöhön ja koulutukseen käytetään myös resursseja tarpeen ja ajan mukaan. Havaittaessa tuotantoeläimiin kohdistuvalla eläinsuojelutarkastuksella tilatukiin liittyviä ns. indikaattoripuutteita, toimitetaan tieto asiasta (tarkastuskertomus) muutaman päivän sisällä aluehallintovirastolle. Tilalla pyritään kertomaan, että tarkastuksella saattaa olla hallinnollisia seuraamuksia. Kulloinkin voimassa olevista indikaattoreista tarvitaan tieto läänineläinlääkäriltä. Eläinsuojelulakiin kuuluvana kunnan velvollisuutena on myös löytöeläinten säilytys viidentoista vuorokauden ajan. Pirtevan alueen löytöeläinten säilytyspaikkojen yhteystiedot löytyvät Pirtevan kotisivuilta. Pirtevassa löytöeläinten hoidosta ja kustannuksista vastaa kukin kunta itsenäisesti (eivät kuulu Pirtevan toimintaan ja budjettiin). Löytöeläinhoitoloita valvotaan kuten muitakin ammattimaisia seura- ja harrastuseläinten pitopaikkoja. Eläinsuojelulain 44 :n mukaisten kiiretoimien suorittamisessa käytetään eläinten hoitamisessa alueella toimivia eläinhoitoloita sekä vapaaehtoisia eläinsuojelujärjestöjä. Lemmikkieläinten hoidon järjestäminen hoitoloissa onnistuu lyhyelläkin varotusajalla. Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksellä on jonkin verran mahdollisuuksia myös esimerkiksi hevosten hoitopaikkojen järjestämiseen. Tuotantoeläinten hoidon järjestämisessä voidaan käyttää apuna myös lomittajia. Ennen kiiretoimiin ryhtymistä ollaan puhelinyhteydessä läänineläinlääkäriin ja sovittaan suullisesti kustannusten väliaikaisesta takaamisesta valtion varoin. Hoitoa järjestettäessä tehdään asiasta kirjallinen sopimus hoitavan tahon kanssa. Sopimuksessa sovitaan hoitoajasta ja hoidosta aiheutuvista kustannuksista sekä menettelytavasta eläintä luovutettaessa. Kiiretoimien kustannukset laskutetaan ensisijaisesti eläimen omistajalta ja ohjataan aluehallintoviraston maksettavaksi ja omistajalta perittäväksi, mikäli maksusuoritusta ei saada laskun määräpäivään mennessä. Takausmaksujen saamiseksi annetaan aluehallintovirastolle Eviran ohjeistuksen mukaiset selvitykset. Valvontaeläinlääkärit pitävät kirjaa ja seuraavat viranomaistarkastuksilla (eläinsuojelu, alkutuotannon valvonta, eläintautilain mukainen valvonta) annettujen määräysten noudattamista uusintatarkastuksin.

Määräysten toteutumista voidaan tarkastaa myös muun toiminnan yhteydessä (praktiikkakäynnit tms.) tai todentaa muulla tavoin, esimerkiksi pienissä rakenteellisissa epäkohdissa esim. eläinlääkärille toimitettujen valokuvien avulla. Täydentävien ehtojen valvontaa suorittavalle aluehallintovirastolle toimitetaan tiedot eläinsuojelutarkastuksilla sekä muussa alkutuotannon valvonnassa havaituista ehtojen täyttymiseen liittyvistä epäkohdista toimittamalla tuotantotilojen tarkastuskertomukset aluehallintovirastoon kahden viikon sisällä tarkastuksen suorittamisesta. 6.4. Eläinkuljetusten valvonta Eläinkuljetusajoneuvoja tarkastetaan toimijoiden tai aluehallintoviraston pyynnöstä (lupahakumenettelyä varten). Kuljettajalupa-asioissa ja ajoneuvojen hyväksymismenettelyistä annetaan neuvontaa pyydettäessä sekä esimerkiksi hevosalan toimijoille muun valvonnan yhteydessä. 7. Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen 7.1. Peruseläinlääkäripalvelu Pirtevassa on tarkoituksena edelleen edistää suunnitelmallisesti eläinlääkärien toiminnan seudullisuutta, tarkoituksenmukaista työnjakoa sekä erikoisosaamisen hyödyntämistä eläinlääkärien toiminnassa. Tavoitteina on resurssien tehokkaampi ja mielekkäämpi käyttö alueella ja palveluiden ohjaaminen kysyntää vastaavasti. Eläinten omistajien mahdollisuus valita hoitava elinlääkäri turvataan yhteisen päiväaikaisen ajanvarausnumeron ja yhteisen ajanvarauksen käytöllä. Eläinlääkärien keskinäistä työnjakoa toteutetaan alueen tarpeiden mukaisesti ja mahdollistaen kiireettömien potilaskäyntien ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja tautivalvonnan kiireetön suorittamien. Kunnaneläinlääkärien kesken on käytössä ns. akuuttivuorojärjestelmä, jossa aamun ajanvarausajan jälkeen yksi eläinlääkäreistä toimii koko alueella päivystysluonteisesti vastaten akuuttien tapausten hoidosta ja puhelinliikenteestä. Ajanvarauksiin on varattu aikaa arkiaamuisin klo 8-9, jolloin puhelimeen vastaa useampi eläinlääkäri. Ajanvarausajan päätyttyä kaikki puhelut ohjautuvat akuuttivuorossa olevalle eläinlääkärille (vuoro pääsääntöisesti sillä eläinlääkärillä, jolle myös illan ja yön päivystysvuoro osuu). Muut eläinlääkärit voivat tällöin keskittyä suunnitelmalliseen ajanvaraustyöhön, terveydenhuoltoon yms. tehtäviin rauhassa. Yhteisestä ajanvarauskalenterista akuuttivuorolainen näkee muiden eläinlääkärien tilanteen ja voi tarvittaessa pyytää apua muilta. Akuuttien sairastapausten välitön hoito, akuutit eläinsuojeluasiat sekä kiireiset eläintautitapaukset ovat eläinlääkintähuollon päivittäisessä työssä ensisijaisia tehtäviä. Suureläinten kiireettömät sairasmatkat ja terveydenhuolto ovat seuraavaksi tärkein praktiikan osa-alue. Kiireettömään pieneläinten hoitoon paneudutaan käytettävissä olevan ajan mukaan, kun muut työt on tehty. Painopiste on suureläimissä myös siksi, että alueella on paljon yksityisiä pieneläinvastaanottoja. 7.1.1. Puhelinneuvonta

Praktikkoeläinlääkärit antavat asiakkaille neuvontaa normaalin ajanvaraustyön ja potilaskäyntien yhteydessä. Erillistä puhelinneuvontapalvelua ei alueella ainakaan toistaiseksi ole. 7.1.2. Sairaanhoito Eläinten päiväaikaisesta akuutista sairaanhoidosta Pirtevan alueella huolehditaan siten, että tarvittava määrä eläinlääkäreitä (pääsääntöisesti yksi) vastaa pelkästään akuuttien sairastapausten hoidosta ja vastaavat puhelimeen myös ajanvarausajan jälkeen. Resursseja akuuttiin sairaanhoitoon ohjataan tarpeen mukaisesti, siten, että akuutista sairaanhoidosta huolehditaan valtakunnallisen EHO:n suositusten mukaisissa aikarajoissa (90 %:ssa tapauksista apu kolmen tunnin sisällä). Kiireetön sairaanhoito toteutetaan ajanvarauksella siten, että asiakkaalle tarjotaan mahdollisuutta valita hoitava eläinlääkäri ajanvarauskalenterissa olevien vapaiden aikojen mukaisesti (halutessaan voi valita ensimmäisen vapaan ajan haluamalleen eläinlääkärille tai valita nopeammin tarjolla olevan ajan joltakin toiselta eläinlääkäriltä). 7.1.3. Terveydenhoito Alueella on riittävät eläinlääkäriresurssit tuotantoeläinten terveydenhuoltosopimusten tekemiseen ja sopimusten mukaisten säännöllisten käyntien hoitamiseen. Sopimuksia on alueella tehty myös jonkin verran yksityisten eläinlääkärien kanssa. Praktikkoeläinlääkärien osaamista ylläpidetään ja lisätään koulutuksin ja tulevaisuudessa nimetyt eläinlääkärit voivat toimia erityisosaajina nautojen ja sikojen terveydenhuollossa. Kaikki Pirtevan praktikkoeläinlääkärit kuitenkin tekevät pyydettäessä terveydenhuoltosopimuksia ja -käyntejä. Terveydenhuoltokäyntien osalta kiireettömien ja mahdollisimman hyvin tilojen tarpeita palvelevien käyntien suorittaminen turvataan osaamisen ylläpidon lisäksi ajanvarausjärjestelmällä, joka mahdollistaa keskittymisen tehtävään ilman häiriöitä (akuutit tapaukset ja puhelut eivät keskeytä toimintaa). 7.1.4. Eläinten lopetus Praktikkoeläinlääkärit huolehtivat eläinten lopetuksista pyydettäessä sekä tarvittaessa elinsuojelullisin perustein kiiretoimenpiteenä. Valvontaeläinlääkärit voivat pyytää eläinsuojelulain 44 :n mukaisiin lopetuksiin apua praktikoilta, poliisilta tai tarvittaessa paikallisilta metsästysseuroilta. Tuotantoeläinten omistajia tiedotetaan tarvittaessa ruhojen hävitykseen liittyvistä määräyksistä ja vaatimuksista, ja pieneläinten omistajille jaetaan tietoa hautaamisesta ja muista sallituista hävitysmenetelmistä. Eläinten omistajille jaetaan tarpeen mukaan myös tietoa eläinlajikohtaisesti sallituista lopetustavoista ja itse suoritettujen lopetusten osaamisvaatimuksista. 7.1.5. Todistukset Vientitodistuksia kirjoittaa Traces-järjestelmän mukaisesti ensisijaisesti järjestelmän käyttöön alueella erikoistunut eläinlääkäri, mutta varsinkin hevosten vientitodistuksia kirjoittavat myös muut Pirtevan praktikkoeläinlääkärit. Valvontaeläinlääkärit ja praktikkoeläinlääkärit kirjoittavat pyydettäessä myös muita todistuksia virkaoikeutensa rajoissa.

7.2. Tuotantoeläinten terveydenhuolto 7.2.1. Terveydenhuoltopalvelujen kysyntä ja resurssitarve Resursseja terveydenhuoltotyöhön on alueen tarvetta vastaavasti. Terveydenhuoltopalveluita tarjotaan kaikille niitä pyytäville. Kaikki Pirtevan kunnaneläinlääkärit tekevät terveydenhuoltosopimuksia ja -käyntejä. Osaamista eri eläinlajien terveydenhuoltotyöstä pyritään ylläpitämään osallistumalla aiheesta järjestettäviin koulutuksiin. 7.3. Kiireellinen eläinlääkärinapu Pirtevan alueella toimii eriytetty pieneläinten ja suureläinten päivystysaikainen hoito. Molemmille on myös päivystysaikana oma puhelinnumero. 7.3.1. Suureläinpäivystys Pirtevan praktikkoeläinlääkärit hoitavat suureläinpäivystyksen Pirtevan kuuden kunnan alueella viiden praktikon toimesta. Päivystyksistä huolehditaan päivystyslistan mukaisesti siten, että viikonloppupäivystyksen jälkeisellä viikolla ei ole arki-iltapäivystysvuoroa (lukuun ottamatta yhtä eläinlääkäriä, joko työskentelee ainoastaan loppuviikosta ja jonka arkipäivystysvapaa on viikonloppupäivystystä edeltävällä viikolla). Päivystyksiin hankitaan tarvittaessa myös ulkopuolisia sijaisia päivystysrasituksen vähentämiseksi. Pirtevalla on ollut viime vuosina sopimus yksityisen eläinlääkärin kanssa viikonloppupäivystyksistä siten, että päivystysrasitus on saatu vähenemään viikonloppujen osalta n. joka 6.:een viikonloppuun. Sopimusta jatketaan vuonna 2015. Seudulla on mahdollista tehdä päivystysaikana myös jonkin verran yhteistyötä Tampereella ja sen itä- ja eteläpuolella olevien kuntien päivystävän eläinlääkärin kanssa (yhteistyösopimuksen ja yhteisten pelisääntöjen mukaisesti, mutta ilman varsinaista velvoitetta). 7.3.2. Pieneläinpäivystys Pieneläinpäivystys hoidetaan ostopalveluna. Päivystyspalvelun kilpailutus tehtiin Tampereen kaupungin kanssa yhteisellä tarjouspyynnöllä loppuvuodesta 2013. Sopimus hankinnasta on tehty vuosille 2014-2016. Univet Oy:n kolme eläinlääkäriasemaa ovat hoitaneet vuoden 2014 alusta alkaen alueen pieneläinpäivystystä yhteisesti. Arki-iltaisin päivystyspalvelua tarjotaan Toijalan eläinlääkäriasemalla (Hämeentie, Toijala), Univet Tampereessa (Säästäjänkuja, Tampere) sekä Univet Hattula Eläinsairaalassa (Päivärinteentie, Hattula). Asiakkaille pyritään tarjoamaan mahdollisuus valita klinikoiden välillä. Yöaikaan sekä viikonloppuisin kaikki pieneläinpäivystyspuhelut ja -käynnit ohjautuvat Hattulaan Univetiin. 7.3.3. Keskitetty yhteydenottopalvelu Pirtevassa on käytössä erilliset päivystysnumerot suureläinten ja pieneläinten päivystysaikaiselle hoidolle. Numerot ovat:

Suureläimet: 0600 304020 Pieneläimet: 0600 304010 Pieneläinpäivystyspuhelut ohjautuvat suoraan päivystäville eläinlääkäriasemille niiden aukioloaikojen ja asiakkaan valinnan mukaisesti. Suureläinten päivystyspalveluun kirjautuu tekstiviestillä klo 15 alkaen kulloinkin vuorossa oleva päivystävä eläinlääkäri. Numeron toiminnanhäiriöistä on olemassa oma ohjeensa, joka löytyy eläinlääkärivastaanotoilta ja Pirtevan toimistolta. Numeroiden häiriötön toiminta pyritään varmistamaan ja puhelinoperaattorin kanssa käydään asiasta tarvittaessa palavereita. Palvelun toimivuutta seurataan ja vikatilanteissa toimitaan ohjeen mukaisesti. Palvelun toimivuus on ollut hyvä. Puhelinoperaattori toimittaa kuukausittain taulukon puheluiden määristä ja yhdistämisten onnistumisesta numeroittain. Pirtevassa on käytössä myös ohjaustyökalu, jolla puheluita voidaan tarvittaessa esimerkiksi vikatilanteessa ohjata johonkin toiseen numeroon. 7.4. Saatavuus- ja laatutavoitteet Pirtevan eläinlääkäriresurssit on mitoitettu siten, että valtakunnallisen EHO:n mukaiset palvelun saatavuus- ja laatutavoitteet pystytään täyttämään. Tavoitteiden täyttyminen pyritään varmistamaan myös jatkossa huolellisella suunnittelulla ja asiaa seurataan mm. asiakaspalautteen ja -kyselyn avulla. Ostopalveluklinikalta edellytettiin pyrkimystä EHO:n mukaisen tavoitteen toteutumiseen jo tarjouspyynnön yhteydessä. 7.5. Toimitilat ja välineresurssit Pirtevan käytössä on vuonna 2014 kolme eläinlääkärivastaanottotilaa, jotka sijaitsevat Vesilahdella, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä. Tilat ovat vuokratiloja ja osittain toimivuudeltaan huonoja. Vuoden 2015 aikana tavoitteena on uuden vastaanottotilan rakentaminen alueen keskiosaan. Samaan yhteyteen suunnitellaan Pirtevan ympäristöterveysvalvonnan toimistotiloja. Tilojen valmistuminen ajoittunee vuoden 2015 loppuun. Ylöjärven vastaanottotilasta luovutaan uusien tilojen valmistuttua. Toimitilojen välineresurssit on esitetty liitteessä 3. Hankintoja tehdään tarpeen ja investointisuunnitelmien mukaisesti. Pyrkimyksenä on ylläpitää toimivaa perustason varustusta kaikilla kolmella vastaanotolla. Investointeja myös vastaanoton välineresurssien parantamiseksi tehdään uuden vastaanottotilan rakentamisen ja käyttöönoton yhteydessä. 7.6. Perustason ylittävät palvelut Pirtevassa keskitytään eläinlääkintähuollossa perustason palveluihin. Perustason ylittäviä palveluita tarjotaan vain, mikäli eläinlääkäreillä on käytettävissään ylimääräistä aikaa ja riittävää osaamista. Pirtevan linjauksen mukaisesti kunnallinen eläinlääkäripalvelu on perustason palvelua. Remissiomahdollisuudet alueella ovat hyvät. Myös yöaikaan ja viikonloppuisin voidaan potilaita ohjata erikoistuneille klinikoille kohtuullisella etäisyydellä.