Edustusta vai markkinointia?

suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti www.yrittajat.fi Pääkirjoitus: Sotesta syntyi sopu: Kaikkien päästävä mukaan 3 03/2014 MAALISKUU Napakat neuvot parempaan vireeseen Voi hyvin -sivut 26 31 4 5 Edustusta vai markkinointia? Lasi tai kaksi kuohuvaa voi tehdä markkinoinnista edustusta. Yrittäjät ovat ihmeissään. Syyttävä sormi osoittaa Verohallintoa, joka panttaa ajantasaisia ohjeita monesta muustakin veroasiasta. uutiset: Markus Maja: Huijarit entistä härskimpiä 6 7 uutiset: Opettajat ja konsultit kovia yrittämään 8 9 voi hyvin: Laura Hyvärinen nollaa stressin neulomalla 26 27

2 03/2014 YRITTÄJÄSANOMAT RAKENNETAAN YHDESSÄ UUSI LASTENSAIRAALA! JUSTUS VOIMAHALI, Talkoiden töpinätirehtööri POHA 2020/2013/3385/15.11.2013, Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry Suomen Yrittäjien digilippaan löydät osoitteesta lipas.uls2017.fi/sy Haasta yrittäjätuttusi mukaan lahjoittamaan. Lahjoita valitsemasi summa tilille: FI93 5541 2820 0199 67 Saaja: Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry, nimetön lahjoitus viitenumerolla 2927. Jos haluat nimesi julkaistavaksi sekä Uuden lastensairaalan että Suomen Yrittäjien sivuilla, lahjoita viitenumerolla 2985. Kun yrittäjä Käärii hihat, silloin tapahtuu. Yrittäjä jos kuka tietää, että sairaala ei rakennu, vaan se rakennetaan. Kutsumme kaikki 116 000 Suomen Yrittäjien jäsenyritystä näyttämään voimansa ja osallistumaan uuden lastensairaalan rakentamiseen. Sairaalaan tarvitaan vielä paljon laastia, nauloja, harkkoja ja lautoja. Kun kustannukset jakaa jäsenmäärällämme, se on lähes tekemistä vaille valmis. Tutustu puheenjohtaja Mikko Simolinnan omakohtaisiin kokemuksiin Lastenlinnassa, www.yrittajat.fi/uusilastensairaala ja haasta yrittäjätuttusi mukaan. Tervetuloa mukaan.

03/2014 YRITTÄJÄSANOMAT 3 Aiheita: Sote-sopu syntyi Mitä sitten? Palvelujen tuottajat pitää asettaa samalle viivalle ja antaa suomalaisille oikeus valita, kuka häntä hoitaa. Hallituspuolueet ja oppositio pääsivät viime sunnuntaina sopuun sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta. Jokainen puolue otti saavutetusta sovusta täyden ilon irti ja vastaavaa itsekehua ei ole miesmuistiin nähty. Joka tapauksessa yksituumaisuus löytyi ja hyvä niin. Samalla voi sanoa, että vihdoinkin. Hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi ristitty sote-uudistus on kokenut niin monta käännettä kolmen vuoden aikana, että harva on pysynyt kärryillä. Ilta-Sanomien tekemän pikakyselyn perusteella 84 prosenttia suomalaisista ei tiedä, mistä koko sotessa on edes kysymys. Palveluiden tuottamista ei missään nimessä saa betonoida vain julkisen palvelun työksi. Lyhykäisyydessään sunnuntaina sovittiin, että sote-palvelujen järjestämisvastuu olisi jatkossa viidellä alueella. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Uusien järjestämisvastuussa olevien alueiden hallintomalli on kuntayhtymä. Kyse on isosta uudistuksesta, joka vaatii yhteistä jatkovalmistelua. Uudistus valmistellaan pääosin virkatyönä, asiantuntijoiden apuun tukeutuen. Lisäksi uudistukselle asetetaan peruspalveluministeri Susanna Huovisen johdolla toimiva parlamentaarinen ohjausryhmä, jossa on mukana kaikkien puolueiden edustus. Tavoitteena on saada esitys valmiiksi toukokuun loppuun mennessä ja lähettää se lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskuntakäsittelyyn esitys tulee syksyllä. Vaarana on, että sanasta järjestämisvastuu alkavat mahdolliset sote-tulkinnat. Erityisesti poliittisesti vasemmalla laidalla on sellainen kuvitelma, jonka mukaan järjestämisvastuu on yhtä kuin tuottamisvastuu. Väärin. Palveluiden tuottamista ei missään nimessä saa betonoida vain julkisen palvelun työksi. Ensinnäkään se ei ole nykyajan hengen mukaista. Kaikissa ratkaisuissa palvelujen tuottajat pitää asettaa samalle viivalle ja antaa suomalaisille oikeus valita itse, kuka häntä hoitaa. Ja raha seuraa potilasta eli asiakasta. Kansalaisille on kuitenkin tärkeintä palvelujen saatavuus ja laatu, ei tuottaja. Sitä mielipidettä on syytä kaikkien arvostaa. Parhaassa tapauksessa lopputuloksena syntyy win win-tilanne, josta hyötyvät niin asiakkaat, yritykset, kunnat ja valtio. UUTISET: 12 Vauvakulujen vatvominen vaatii uutta vauhtia 12 Nälkää kasvuun: Hae oppia 14 Prätkä pitää pään kasassa 15 Jokamiesluokalla vauhdikas alku debatti: 16 Satu Anttila vs. Jukka Laurén 17 Sivutoiminen yrittäjä haluaa kasvaa arjessa: 18 120 vuotta takana ja vielä virtaa riittää 20 Koira on kaveri ja erityisen hyvä bisnes 22 Kiinnitä huomio oikeaan ostamiseen 24 Kysy mitä vaan, me vastaamme voi hyvin: 26 Hyvä harrastus auttaa jaksamaan 28 Henkilökunta ideoi, työnantaja maksaa 30 Näillä vinkeillä jaksat työssä vapaalla: 32 Pääsiäinen tulee ja suklaaherkut Resumé: 35 Nyheter på svenska yrittajat.fi: Oletko joutunut huijaripuhelun uhriksi? Kerro kokemuksesi. Anssi Kujala: Kuppikuntainen hauskanpitosakki Kolumni ANSSI KUJALA anssi.kujala@yrittajat.fi Olemme vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja mutta keskitämme panoksemme toimiin, joista hyötyvät ensisijaisesti yrittäjät. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Joskus pitää uskaltaa arvioida omaa toimintaamme näin julkisestikin. Mittautimme mainettamme, vertaillen Suomen Yrittäjiä hyviin kumppaneihimme EK:hon, Kauppakamariin ja Perheyrittäjien liittoon. Järjestöjen vertailussa jäsenet, potentiaaliset jäsenet ja median edustajat arvioivat SY:n parhaaksi pk-yrittäjyyden asiantuntemuksessa, neuvontapalveluissa, edunvalvonnassa ja yrittäjämyönteisen ilmapiirin luomisessa. Ainoastaan yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa jäimme Elinkeinoelämän keskusliitosta. Osin ymmärrettäviä mielikuvia. EK:lla edeltäjineen on ollut asema työmarkkinaosapuolena. Viime vuonna julkaistun Helsingin Sanomien selvityksen mukaan olemme kuitenkin maan toiseksi kuulluin etujärjestö. Viimeisen 15 vuoden aikana edustajamme on ollut eduskunnan valiokunnissa kuultavana lähes 1 000 kertaa ja ministeriöiden työryhmissä mukana 750 kertaa. Selvityksen tultua julki kansanedustaja Kimmo Sasi totesikin, että 30 vuoden kokemuksella vaikuttajien porukkaan on hänen mielestään noussut yksi uusi järjestö: Suomen Yrittäjät. Tämä kertoo jäsenyrityksiemme kasvavasta merkityksestä Suomen menestymisessä. Olemme vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja mutta keskitämme panoksemme toimiin, joista hyötyvät ensisijaisesti suomalaiset yrittäjät. Haasteitakin meillä on. Toiminnan huono tunteminen näkyy 116 000 jäsenyrityksemmekin joukossa. Ei-jäsenten mielestä jäsenyyden käytännön hyödyt ovat epäselvät ja joidenkin mielestä olemme vanhahtava kuppikuntainen hauskanpitosakki. Kiistän voimakkaasti tuon kuppikuntaisuuden (järjestömme toimintaan osallistuu aktiivisesti 4 000 luottamushenkilöä), mutta jäsenyyden hyödyistä kertomisessa on kiistatta haasteita. Siksi meillä on käynnissä kampanja, jonka avulla kerromme minkä takia kannattaa kuulua yhteiseen järjestöömme. Olemme mukana toteuttamassa tai kumppanina useissa yrittäjyyttä uudelleen määrittävissä hankkeissa. Jo viime vuonna järjestöömme liittyneistä yrittäjistä joka neljäs on syntynyt 80- tai 90-luvulla. Vaikka uudistumme, Suomen Yrittäjien vahvuudet ovat jatkossakin vankka asiantuntemus ja tinkimätön yrittäjien puolesta tehtävä vaikuttamistyö.

4 03/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi Sekava soppa Edustustilaisuuden ja markkinointitilaisuuden erottaminen toisistaan lähentelee vaikeusasteeltaan ydinfysiikkaa. Ajantasaiset ohjeet uupuvat myös monesta muusta lakimuutoksesta. Tavanomainen tarjoilu KHO 11.4.2013 T 1227 Esimerkki Oy järjesti kustantamiensa oppikirjojen esittelyyn ja markkinointiin sekä niiden käyttäjien kouluttamiseen liittyviä tilaisuuksia opettajille arkiiltaisin ja viikonloppuisin. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Yritysten edustuskulut tulivat tämän vuoden alusta kokonaan vähennyskelvottomiksi tuloverotuksessa. Markkinointi- ja neuvottelukuluissa vähennysoikeus säilyi. Edustus- ja markkinointitilaisuuksien erottaminen toisistaan ei kuitenkaan ole mikään läpihuutojuttu. Tilanne on ongelmallinen, ja ongelma on kärjistynyt vuoden alun lakimuutoksen seurauksena. Edustus- ja markkinointikulujen rajanvetotapauksia tulee ihan joka päivä vastaan, kertoo Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala. Yrittäjät ovat täysin ymmällään tilanteesta. Asia myös koskettaa aivan jokaista yrittäjää, sillä rajanveto on hankalaa jopa liikelounaitten kohdalla. Tilannetta ei myöskään helpota Verohallinnon ohje edustuskuluista, joka on vuodelta 1993. Edustaminen on vapaamuotoista suhteiden ylläpitoa ja kanssakäymistä. Harri Huikuri Tuntuu, että tuolloin annettu ohje on lähinnä alkoholipolitiikkaa. Jos lounaalla tarjotaan vaikka viinilasi, niin sitten mennäänkin jo helposti edustustilaisuuden puolelle. Meidän näkökulmasta ohje pitäisi avata ihan auki ja miettiä kokonaan uusiksi uudesta näkökulmasta, Ojala pohtii. Uusi ohjeistus onkin tulossa, mutta se tuo helpotusta vain osittain. Viime vuoden puolella korkein hallinto-oikeus antoi myös ratkaisunsa kahdesta markkinointitapauksesta. KHO katsoi tuolloin, että Verohallinnon edustuskuluiksi määrittelemät kulut kävivätkin markkinointikuluista. Tämän seurauksena verottaja on luomassa uutta ohjeistusta asiasta, mutta vain näiden tapausten osalta, Ojala harmittelee. Missä kulkee raja? No mikä sitten tekee edustustilaisuudesta edustusta ja markkinoinnista markkinointia? Jos karkeasti mietitään, niin edustaminen on vapaamuotoista suhteiden ylläpitoa ja kanssakäymistä ihmisten kanssa. Niissä tilaisuuksissa ei kouluteta, eikä markkinoida tai myydä mitään virallisen agendan puitteissa, luettelee arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri Deloitte & Touche Oy:stä. Markkinointikuluja syntyy puolestaan esimerkiksi tuote-esittelytilaisuuksista tai uusien tuotteiden esittelystä. Tilaisuudessa on virallinen ohjelma ja jotakin kevyttä tarjoilua. Myös lounastapaamiset myyntimielessä menevät markkinointikuluihin, selvittää Huikuri. Tilaisuuden tarjoilut vaikuttavatkin luokitteluun. Verohallinnon ylitarkastajan Tiina Rantalan mukaan markkinointikuluja voi vähennellä verotuksessa, mikäli tilaisuuden tarjoilu on tavanomaista. Tavanomaisuudella tarkoitetaan lounasruoan tasoista tarjoilua tai vaikkapa kahvitarjoilua. Jos tapahtumaan liittyy vaikkapa cocktail-tilaisuus, mennään jo selvästi edustuksen puolelle, Rantala kertoo. Jottei asia olisi liian yksinkertainen, ei alkoholitarjoilu kuitenkaan yksiselitteisesti tarkoita edustustilaisuutta. Tavanomaisuus näyttelee tässäkin pääroolia. Jos lounaan yhteydessä tarjotaan lasi viiniä, niin voidaan pysyä vielä markkinointi- tai neuvottelukuluiksi katsottavassa tarjoilussa, Rantala selventää. Ohjeet puuttuvat >Verohallinnolla ole tarjota ajantasaisia ohjeistuksia moneen muuhunkaan äskettäin muuttuneeseeen verolakiin. Ohjeistukset juoksevat monessa kohtaa jälkijunassa. Joulukuussa tuli useita uusia verolakeja, joista ohjeet uupuvat yhä tai ovat vasta äskettäin valmistuneet, kertoo Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala. Esimerkkeinä näistä ovat muun muassa listautumattomien yritysten osinkojen ennakonpidätyskysymyk- set ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston palautuksen epäselvyydet. Myös T&K-lisävähennyksen ohjetta odoteltiin vuonna 2013 yli puoli vuotta. Paljon tulee näissä tilanteissa tilitoimistoilta kysymyksiä, että miten uusia lakeja sovelletaan. Osa työtämme onkin käydä keskustelua ja luoda painetta Verohallinnon suuntaan, että tilitoimistoilla olisi käytössään ajantasaiset ohjeistukset. Kirittävää olisi tosin eduskunnallakin, jotta verolaeista ei päätettäisi aina aivan viime metreillä joulun alla, Ojala summaa. Keskustele aiheesta verkossa: www.yrittajat.fi

03/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Faktaa vai fiktiota: Jos aiot perustaa yrityksen, varmista, että se on harrastuksesi, intohimosi tai jotain, josta todella nautit. Älä ryhdy mihinkään vain siksi, että haluat tehdä rahaa. Sarjayrittäjä Richard Branson BBC:lle. Ota kantaa! Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa: www.yrittajat.fi 5 Juuri nyt: Kutsuja tilaisuuksiin lähetettiin yleensä alueellisesti kouluihin. KHO:n päätöksen mukaan Esimerkki Oy:llä oli oikeus vähentää niiden tavaroiden ja palvelujen hintaan sisältyvä arvonlisävero, jonka yhtiö oli hankkinut tavanomaista tarjoilua varten yhtiön verollista liiketoimintaa silmällä pitäen järjestetyissä tilaisuuksissa. Tavanomaisella tarjoilulla tarkoitettiin kahvitarjoilua sekä buffet-tyyppistä tai tasoltaan vastaavaa lounastarjoilua ja ruokajuomia. Tilaa itsellesi kunnon ravistus Suomen Yrittäjät julkaisee Ravistajat-kirjan, joka tulee myyntiin 1. huhtikuuta. Voit tilata kirjan jo ennakkoon osoitteessa: www.ravistajat.fi. Kirja perustuu Yrittäjäsanomissa koko viime vuoden pyörineeseen Ravistajatsarjaan. Sarjassa esiteltiin kymmenen eniten omaa toimialaansa ravistellutta yritystä. Ravistajat-kirja on kirjoitettu yrittäjälle, joka haluaa ravistella omaa yritystään. Kirjassa annetaan kartta kohti menestystä, myös aloittaville yrittäjille. Ravistajat-kirjan ovat kirjoittaneet Anssi Kujala, Marko Parkkinen ja Josi Tikkanen. Kolmikko tuntee yrittämisen yrittäjäjärjestön johtajan, konsultin, pk-yritystoimittajan sekä tietenkin yrittäjän näkökulmista. Kirjan julkistuksen yhteydessä valitaan myös kymmenen finalistin joukosta Ravistavin yritys. Finalisteina ovat: Atma Trade, Dermoshop, Fira, Innojok, Juustoportti, Multi Touch, Onnibus, Picosun, Smartum ja St1. Tilaisuuksien varsinaisen ohjelman jälkeen järjestetyistä illallis- ja cocktail-tilaisuuksista aiheutuneet kulut olivat edustuskuluja, joiden osalta yhtiöllä ei ollut vähennysoikeutta. 8000+ Somen on ylittänyt jälleen Yrittäjien Twittertili @suomenyrittajat maagisen rajapyykin. Yrittäjillä on Twitterissä nyt yli 8 100 seuraajaa. Kasvuvauhti on ollut kova, sillä viime vuoden toukokuussa seuraajia oli yli puolet vähemmän. Yrittäjien Twitteriin päivittyvät muun muassa päivittäiset nettiuutiset. Kommentti Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi Enemmän draamaa kuin uskottiinkaan Ymmärrän kauhistuksen ja tuskan, mutta en usko päätöksen dramaattisiin vaikutuksiin. Näin kommentoi edustuskulujen verovähennyksen poistoa sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman lokakuun Yrittäjäsanomissa. Valtion talouden kannalta vähennyksen poistaminen ei ole ollutkaan dramaattinen. Joidenkin arvioiden mukaan valtio säästää tehdyn päätöksen takia 20 40 miljoonaa euroa vuodessa. Se on vähän miljardien vuosittaiseen velkaantumisvauhtiin verrattuna. Isossa kuvassa draamaa kuitenkin syntyy. Suoraan verovähennyksen poistaminen vaikuttaa muutenkin kituvaan matkailu- ja ravintola-alaan. Epäsuorasti se vaikuttaa kaikkiin yrityksiin. Lopulliset veropäätökset tehtiin vasta viime joulukuussa. Siis vain kuukausi ennen vuodenvaihdetta. Monet asiantuntijat kritisoivat voimakkaasti päätösten venymistä. Nyt aikaa ja rahaa kuluu, kun yrittäjät ja tilitoimistot eivät tiedä, miten pitäisi toimia. Edustuskulut ovat vain yksi osa kokonaisuutta. Moni muukin päätös jäi viime tippaan. Myöhään tehdyt päätökset ja epäselvät ohjeet maksavat lopulta moninkertaisesti enemmän kuin virallisista laskelmista voisi päätellä. Ehkä suurin epäluottamuksen aiheuttaja on kuitenkin jatkuva poukkoilu. Turha siis ihmetellä, miksi yritykset eivät uskalla investoida tai palkata työntekijöitä. Yli 5 000 osallistujaa Myös Yrittäjät mukana Suomen Yrittäjät ja Helsingin Yrittäjät ovat mukana Nordic Business Forum 2014 -seminaarissa Helsingin Messukeskuksessa 9. 10. lokakuuta. Tapahtumaan on ilmoittautunut yli 5000 osallistujaa. Nordic Business Forum on saanut usean vuoden ajan yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet hakemaan liiketoimintaansa uusia ideoita. Nyt tapahtuma järjestetään ensi kertaa Helsingissä. Suomen Yrittäjät ja Helsingin Yrittäjät kertovat omalla osastollaan, miksi kannattaa ryhtyä yrittäjäksi ja miten yrittäjänä kehitytään hyvästä parhaaksi. Seminaarissa on useita maailmanluokan puhujia, kuten Kalifornian entinen kuvernööri Arnold Schwarzenegger ja Manchester Unitedin entinen manageri Sir Alex Ferguson.

6 Uutiset 03/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Suorat Näin toimii osingon ennakonpidätys 1 Kysymys: Yksityisen Oy:n on 1. tammikuuta 2014 alkaen pitänyt toimittaa ennakonpidätys, jos osinko on ollut nostettavissa 1.1.2014 alkaen. Miten ennakonpidätys lasketaan silloin, kun osinko verotetaan pääomatulona, Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala? Vastaus: Nyt ennakonpidätyksen määrä on 7,5 prosenttia osingon 150 000 euroon saakka. 150 000 euroa ylittävän osingon osalta ennakonpidätys on 27 prosenttia. Yhtiön pitää seurata eurorajojen ylittymistä saajakohtaisesti. Mikäli henkilö saa osinkoja useammasta yhtiöstä, nämä kaavamaiset pidätysprosentit eivät välttämättä riitä. Ja jos haluaa maksaa kaiken ajallaan, osinkoja varten pitäisi hakea erikseen verokortti, jossa kaikki osingot on huomioitu. 2 Kysymys: Miten menetellään, jos osakkeenomistajalle jaetaan ansiotulona verotettavaa osinkoa? Vastaus: Ansiotulona verotettavaa osinkoa varten osakkeenomistajan pitäisi kyllä pyytää Verohallinnolta oikean suuruinen ennakonpidätysprosentti, jotta pidätys menisi oikein. Osinko on ansiotuloa, mikäli osingon määrä ylittää kahdeksan prosenttia yhtiön edellisen vuoden tilinpäätöksen perusteella lasketusta osakkeenomistajan nettovarallisuusosuudesta. Jos yhtiöllä ei ole juurikaan nettovaroja, osinko on ansiotuloa. 3 Kysymys: Miten pitää toimia? Vastaus: Ennakonpidätys on toimitettava, kun osinko on nostettavissa. Mikäli yhtiökokous ei ole tehnyt päätöstä maksupäivästä, osinko on nostettavissa yhtiökokouksen jälkeen. Näin ennakonpidätyskin tulee toimittaa yhtiökokouksen jälkeen ja vero tilittää verotilille yhtiön verotiliviitteellä seuraavan kuun 12. päivä. Mutta jos yhtiökokous päättää, että osinko maksetaan myöhemmin, niin ennakonpidätyksen toimittaminenkin siirtyy maksuhetkeen. Osingon ennakonpidätyksestä tehdään kausiveroilmoitus oma-aloitteisena verona. Kausiveroilmoituksen lisäksi yhtiön tulee antaa vuosi-ilmoitus niistä osingoista, jotka ovat olleet nostettavissa edeltäneenä kalenterivuotena. Päivä päivältä hä Uusin markkinointihuijaus sai sadat kiukustuneet yrittäjät soittamaan SY:n neuvontaan. Ainakin Ruotsissa puhelinhuijarien juuret juontavat järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Lotta Tammelin lottatammelin@yrittajat.fi Kyllä minua suututtaa nämä huijausyritykset ja jatkuvat soittelut, kuopiolainen yrittäjä Ari Pärnänen Taloapteekkarista ärähtää. Viimeisen vuoden sisällä yrittäjiä on kiusannut milloin mikäkin puhelinhuijarifirma. Uusin Pärnäsen kohtaama petkutuskokeilu on Suomen Yritysrekisteripalvelut Oy:n lähettämä lasku. Sama lasku, joka on kolahtanut ilmeisesti satojen yrittäjien postiluukusta. En tunne yritystä ollenkaan, ja 434 euron lasku tuli ilman mitään soittoa, Pärnänen kertoo. Pärnänen ei siis ole ollut aiemmin lainkaan tekemisessä kyseisen yrityksen kanssa, eikä mitään sopimustakaan tai laskutettavaa ole siis voinut syntyä. Suomen Yritysrekisteri Oy:n tarkoitus onkin ollut saada oudosta laskusta hämmentyneet yrittäjät soittamaan laskussa mainittuun asiakaspalveluun hiukan tyyriimpään sellaiseen. En yrittänytkään soittaa laskussa mainittuun numeroon. 25 euroa minuutissa, ehei! Totesin heti, ettei tämä voi olla asiallinen lasku, Pärnänen sanoo. Saman firman huijausyrityksen kohteeksi joutui myös kuljetusyrittäjä Markus Maja. Huomasin, että monet yrittäjät olivat internetissä kyselleet Suomen Yritysrekisteri Oy:n lähettämistä laskuista. Muuten olisin saattanut haksahtaa, ja soittaa laskussa mainittuun numeroon huomioimatta sen kallista hintaa, Maja kertoo. Järjestäytynyttä touhua. Aiemmin Suomen Yritysrekisterin huijausyritykset olivat vielä härskimpiä. Silloin laskussa luki, että asiakaspalveluun soittaminen maksaisi 1,75 euroa minuutilta. Yrityksen verkkosivuilla kerrottiin kuitenkin palvelun todellinen hinta: 25 euroa minuutti. Jos lähetetään tietoisesti perusteeton lasku ja erehdytetään soittamaan kalliiseen puhelinnumeroon, niin ei olla kovin kaukana petoksen tunnusmerkeistä, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula kertoo. MEERI UTTI Erityisesti silloin, kun aloitin yritystoimintani, soittoja tuli todella paljon. Markus Maja Viikoittaista. Myös kuljetusyrittäjä Markus Majan postilaakosta kolahti Suomen Yritysrekisteri Oy:n huijauslasku. Suomen Yrittäjien neuvontapalvelut neuvoi Majaa reklamoinnin teossa. Maja kohtaa harhaanjohtavaa markkinointia viikottain. Jos aiheettoman laskun on saanut, kannattaa asiasta reklamoida sähköpostilla. Juridista velvoitetta reklamointiin ei ole, mutta eipä ainakaan jää epäselvyyksiä kenellekään, hän ohjeistaa. Sekä Ari Pärnänen että Markus Maja saavat harhaanjohtavan markkinoinnin soittoja viikoittain. Erityisesti silloin, kun aloitin yritystoimintani, soittoja tuli todella paljon. Alussa joihinkin palveluihin haksahdinkin, kun kuvittelin, että ne olivat jotenkin pakollisia, Markus Maja kertoo. Maja ja Pärnänen eivät ole ainoita puhelinterrorin uhreja. Suomen Yrittäjien Janne Makkulan mukaan harhaanjohtava markkinointi koskettaa 140 000 yksinyrittäjää vuositasolla. Tämä on yhteiskunnallinen ongelma ja tähän on löydyttävä ratkaisuja, Makkula painottaa. Makkula myös kertoo, että Ruotsissa puhelinhuijausten takaa on löytynyt järjestäytynyttä rikollisuutta. Myös Suomen poliisi on todennut, että tyypilliset harhaanjohtavan markkinoinnin toimijat ovat yleensä niin sanottuja postilokerofirmoja, joiden todelliset henkilöt löytyvät ulkomailta, esimerkiksi Virosta. Tämäkin viittaa siihen, että ilmiön taustalla on järjestäytyneenpää rikollisuutta, Janne Makkula kertoo. Jatka keskustelua verkossa: www.yrittajat.fi

03/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset 7 rskimpää Saitko aiheettoman laskun toimi näin! Jos lasku on mielestäsi aiheeton, reklamoi siitä lähettäjälle, ettei asiasta jää epäselvyyksiä. Tee reklamointi sähköpostilla, jotta asiasta jää kirjallinen todiste. Luvassa parempi huominen? >EU-komission on kevään aikana tarkoitus antaa ehdotuksia siitä, miten harhaanjohtavaan markkinointiin tulisi puuttua. On mielenkiintoista nähdä, mitä sieltä linjataan ja miten se tulee vaikuttamaan Suomen lainsäädäntöön, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula arvioi. EU-komission esitykset on Makkulan mielestä syytä ottaa huomioon myös tulevassa hallitusohjelmassa. Tämän hallitusohjelman kirjaukset siitä, että harhaanjohtavaan markkinointiin puututaan tällä hallituskaudella, eivät ole varsinaisesti edenneet. Tätä ongelmaa ei kuitenkaan voi lakaista maton alle. Asia koskee 140 000 yksinyrittäjää vuositasolla. Lisäksi käynnissä on kansanedustajien lakialoite siitä, että yrittäjä saisi kuunnella puhelusta nauhoitteen, jos puhelinmarkkinointitilanteesta jää epäselvyyksiä sopimuksen syntymisestä. Nauhoitteesta selviäisi, onko sopimus syntynyt vai ei. Se on siis kaikkien etu. Itse uskon vahvasti, että muutos tulisi vähentämään harhaanjohtavaa markkinointi selvästi. Ajassa: Miten hyödyt sisältömarkkinoinnista? Suomen Yrittäjät järjestää sisältömarkkinoinnin webinaarin 4. huhtikuuta. Kouluttajana on kokenut Jari Juslén, joka on markkinoinnin ja verkkomarkkinoinnin ammattilainen. Koulutus toteutetaan vuorovaikutteisena verkkoseminaarina. Hinta jäsenille on 59 euroa + arvonlisävero. Ilmoittautumiset viimeistään 1. huhtikuuta: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri Alkeet on hallussa, on aika oppia lisää Pienyritysten talousjohtamisen jatkokurssi pidetään 10. huhtikuuta Suomen Yrittäjien tiloissa Helsingissä. Aiheina ovat muun muassa eri investointilaskelmamenetelmät, yrittäjän verosuunnittelu sekä kertausta pienyrityksen talousjohtaminen -kurssilta. Kouluttajana toimii Tulosakatemian Toivo Koski. Hinta jäsenille on 279 euroa + arvonlisävero. Ilmoittautumiset 1. huhtikuuta mennessä: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri Kuntaseminaari kutsuu Kunnallisjohdon seminaari järjestetään tänä vuonna jo 22. kerran. Tällä kertaa paikkana on Seinäjoki 14 15. toukokuuta. Seminaari on tilaisuus, jossa kuntapäättäjät ja yrittäjävaikuttajat yhdessä oppivat uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta rentoa yhdessäoloa unohtamatta. Tänä vuonna puhujina ovat muun muassa Esko Aho, Paula Risikko sekä joukko näkemyksellisiä yrittäjiä ja kuntavaikuttajia. Ilmoittautumiset 22. huhtikuuta mennessä: www.yrittajat.fi/ tapahtumakalenteri Alvit haltuun ja sassiin Toukokuun 20. päivä on syytä marssia Arvonlisäveropäivään. Yrittäjä oppii päivän aikana esimerkiksi arvonlisäveron vähennysoikeuden rajoituksista ja tietää, mikä on edustuskulua vai neuvottelu- tai markkinointikulua. Kouluttajana on arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri Deloitte & Touche -yrityksestä. Tilaisuus on Ravintola Pääpostin auditoriossa, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki. Ilmoittautumiset viimeistään 12. toukokuuta: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri Uusi numero ei ole käytössä >Suomen Yritysrekisteripalvelut Oy:n lähettämistä laskuista löytyvä uusin puhelinnumero 0600-95559 on teleoperaattori Elisan omistuksessa. Meillä ei ole kyseisen yrityksen kanssa minkäänlaista sopimusta, eikä tuo numero ole lainkaan toiminnassa, kertoo Elisa Oyj:n asiakasvuorovaikutuksen palveluiden johtaja Anssi Okkonen. Suomen Yritysrekisterin aiemmin käyttämä puhelinnumero oli toiminnassa toisella operaattorilla. Numero suljettiin hintahuijauksen tultua ilmi. Elisan Okkonen kertoo, että yritykset saavat itse valita, minkä taksaluokan avattavalle palvelunumerolleen valitsevat. Elisan palvelunumerovalikoimasta ei kuitenkaan edes löydy 25 euroa minuutissa maksavia vaihtoehtoja. Kallein meidän taksoistamme on 4,1 euroa minuutissa maksavat numerot. 25 euroa per puhelu maksava vaihtoehto on kuitenkin olemassa, Okkonen luettelee. Hän muistuttaa myös, että palveluntarjoaja vastaa aina itse sisällöstään, siihen teleoperaattori ei pysty ottamaan kantaa. Maksullisten puhelinpalveluiden eettinen lautakunta valvoo palvelunumeroiden toimintaa. Lautakunta on määritellyt säännöt, joiden mukaan palveluntarjoajien on toimittava. Jos teleoperaattori havaitsee, ettei sääntöjä ole noudatettu, neuvottelee se asiasta palveluntarjoajan ja lautakunnan kanssa. Vilpillisesti käytetty numero voidaan myös sulkea. 4/2014 Seuraava Numero ILMESTYY 24.4.

8 Uutiset 03/2014 YRITTÄJÄSANOMAT ALEKSI POUTANEN vastapaino. Meri Lundahl perusti toiminimen valmennuskurssin opetustyön laskuttamista varten. Se tuo vastapainoa päivätyölle. Konsultteja ja yksityisopettajia Sivutoimisten yritysten määrä on lisääntynyt vuodesta 2008, arvioi tutkija Pekka Lith. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Vuodesta 2008 vuoteen 2011 sivutoimisten yritysten määrä nousi vajaalla viidellä prosentilla. Sivutoimisia yrityksiä oli vuonna 2011 jopa 35 prosenttia yrityskannasta. Eläkeläisillä sivutoiminen yrittäjyys on oivallinen tapa rytmittää työtahtia jaksamisensa mukaan ja myydä omaa osaamistaan. Se on yksi tapa pidentää työuria, omistamassaan yrityksessä toimiva tutkija Pekka Lith toteaa. Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen huomauttaa, että lainsäädännön ja sosiaaliturvajärjestelmän jälkeenjääneisyys aiheuttaa jopa pullonkauloja työmarkkinoiden joustavuuden hyödyntämisessä. Tilanteissa, joissa siirrytään usein palkkatyöstä yrittäjäksi tai päinvastoin, on etuuksien määräytymisessä yhteensovittamisen tarvetta. Sivutoiminen yrittäjä on pääasiassa palkansaaja tai työmarkkinoiden ulkopuolella oleva henkilö, kuten eläkeläinen tai opiskelija. TEMin Yrittäjyyskatsauksen mukaan runsaat puolet sivutoimisista yrittäjistä toimii pääasiassa palkansaajana ja kolmannes on eläkeläisiä. Sivutoimisten yritysten määrä oli korkeimmillaan 1990-luvun alun lamaa ennen, jolloin määrä lähes puolittui. Tämä selviää Turun kauppakorkeakoulun vuonna 2006 tehdystä tutkimuksesta Palkkatyöstä yrittäjäksi tutkimus yrittäjäksi ryhtymisen reiteistä. Toiminimi tarjoaa toisen vaihtoehdon, jos esimerkiksi palkkatyö ei enää tuntuisi niin merkitykselliseltä. Meri Lundahl Yksityisopetuksessa tarjontaa. Eräs tyypillinen sivutoiminen yrittäjä on espoolainen Meri Lundahl, joka on opettanut vuoden verran lääketieteelliseen tiedekuntaan pyrkiviä opiskelijoita valmennuskurssilla ja yksityisopetuksena. Muun muassa Lithin ja GEM-tutkimuksissa (Entrepreneurship Monitor) ovat mukana myös sivutoimiyrittäjät, jotka täyttävät Tilastokeskuksen vuosirekisterin vaatimukset lukuun ottamatta minimiliikevaihtoa. Koulutuksessa on paljon sivutoimisia yrityksiä. Yrityksen toiminta voi olla esimerkiksi yksityisopetusta niin liikunta-alalla kuin vaikka ratsastuksenopetuksessa. Sivutoimisen yrityksen ala ei aina kerro yrittäjän päätoimen alasta mitään, Lith kertoo. Sivutoimista yrittäjyyttä esiintyy lähes kaikilla toimialoilla, eniten ammatillisessa ja teknisessä toiminnassa. Yrittäjyyskatsauksen mukaan näillä toimialoilla on usein kysymys korkeasti koulutettujen palkansaajien ja eläkeläisten osa-aikaisesta yritystoiminnasta. Lithin selvityksen mukaan liike-elämän palveluissa yritystoiminnan sivutoimisuus lähentelee Kommentti Riikka koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Palkkatyön ja yrittäjyyden raja on hämärtynyt. Työelämä on aiempaa monimuotoisempaa ja epävarmempaa. Sivutoiminen yrittäjyys on hyvä mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä ja omia valmiuksiaan. Työntekijän sivutoiminen yritystoiminta ei ole työnantajalta pois, vaan sivutoimiyrittäjä pääsee kehittämään osaamistaan monipuolisemmin 50 prosenttia mukaan lukien vuosirekisterin ulkopuoliset yritykset. Suhteellisesti eniten sivutoimista yrittäjyyttä on koulutuksessa ja henkilöpalvelualoilla. Kulttuuri- ja viihdetoiminnassa sivutoimisia yrityksiä koko toimialan kannasta on melkein 70 prosenttia (vain vuosirekisteriin kuuluvista 54 prosenttia). Maatiloista kolmannes harjoittaa lisäksi muuta yritystoimintaa. Vastapainoa päivätyölle. Lundahl perusti toiminimen valmennuskurssin opetustyön laskuttamista varten. Hän on myös koulutettu henkilökohtainen valmentaja. Yritys mahdollistaa, että Hybridityöurat yleistyvät voin tarttua mielenkiintoisiin tilaisuuksiin, jotka tuntuvat hyvältä vastapainolta päivätyölle. Lisäksi toiminimi tarjoaa toisen vaihtoehdon, jos esimerkiksi palkkatyö ei enää tuntuisi niin merkitykselliseltä. Lundahl työskentelee diplomityöntekijänä Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulussa. Yritystoiminnan lisätuloista on hyötyä, mutta pärjäisin ilman niitäkin. Lundahlin mukaan valmennustyö työllistää 2 20 tuntia viikossa, silloin kun valmennusprojekti on päällä. Kesällä ja syksyllä hänellä ei todennäköisesti ole yritystoimintaa. Ensimmäisen tilikauden liikevaihto oli noin 5 000 euroa. tehdessään kahta erilaista työtä. Samalla hän saa hyödyllisiä verkostoja. Sivutoimisissa yrittäjissä palkansaajat ovat suurin ryhmä, seuraavana tulevat eläkeläiset ja loput ovat opiskelijoita tai työvoiman ulkopuolella. Tutkija Pekka Lith arvioi, että eläkeläisten sivutoiminen yrittäjyys yleistyy jatkossakin, kuten myös palkansaajien yritystoiminta.

03/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset Sivutoimisia 2008 97 570 sivutoimista yritystä * 24 000 työntekijää ja 3 mrd liikevaihtoa 2011 102 180 sivutoimista yritystä * 25 000 työntekijää * ml. Tilastokeskuksen vuositilaston ulkopuoliset yritykset, jotka eivät täytä liikevaihtovaatimusta. Lähde: TEMin Yrittäjyyskatsaukset (katsausta ei tehty vuonna 2013) YEL-vakuutus Palkansaaja-yrittäjän on otettava YEL-vakuutus, jos yrittäjätoiminnan työpanos ylittää YEL-työtulon alarajan, eli 7430,59 euroa (2014). Yrittäjä saa vapaapäivänsä Eduskunnan talousvaliokunta tukee pienyrittäjien vapaapäiväoikeutta. Lakimuutos antaisi kauppakeskuksien pienyrittäjille mahdollisuuden pitää liikkeensä suljettuna kerran kalenteriviikossa valitsemanaan viikonpäivänä. Hallituksen esittämä muutos koskee vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain säännöstä elinkeinonharjoittajan oikeudesta pitää liikkeensä suljettuna. Muutos merkitsee voimassaolevan, harkinnanvaraisen oikeuden muuttamista pienyrittäjän ehdottomaksi oikeudeksi. Muutos koskee enintään viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä. Esityksen tavoitteena on parantaa pienyrittäjien työssäjaksamista. Valiokunta pitää välttämättömänä, että viikoittainen vapaapäiväoikeus koskee myös sellaisia yrityksiä, jotka toimivat kauppakeskuksissa olematta silti suorassa sopimussuhteessa kauppakeskukseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. huhtikuuta. Sitä sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa tehtyyn sopimukseen ja siihen rinnastettavaan järjestelyyn. Uraani ei kuulu Suhangon suunnitelmiin Suhanko Platinapalladium Nikkeli Kupari 9 Oikaisu. Toisin kuin helmikuun Yrittäjäsanomissa (YS 2/2014) kerrottiin, Suhangon kaivoshankkeen suunnitelmiin ei kuulu uraanin kaivaminen. Sen sijaan Suhangon kaivossuunnitelmassa on mainittu platinapalladium, nikkeli ja kupari. Työntekijän ja yrittäjän rajamailla >Antti Seppinen siirtyi joulukuussa 2013 päätoimisesta yrittäjästä työntekijäksi ja sivutoimiseksi yrittäjäksi. Konsultoinnissa tulojen vaihtelu oli suurta: välillä oli hyviä jaksoja, mutta nyt elämäntilanteen muututtua hiukan riskittömämpi vaihtoehto sopii minulle paremmin. Espoolainen Seppinen perusti PPTehdas Oy:n sarjayrittäjä Marko Parkkisen kanssa keväällä 2011. Nyt hän omistaa yrityksen yksin. Hän on mukana myös kahdessa muussa yrityksessä. Tällä hetkellä minulla on paineettomampi tilanne kehittää yrityksen alkuperäistä ajatusta sekä kristallisoida yrityksen tehtäväkenttää ja strategiaa. Seppistä motivoivat lisäansiot, halu kehittää itseään ja haastaa omaa osaamistaan palkkatyön lisäksi. Sain työnantajaltani sivutoimiluvan. Myös palkkatyö hyötyy, kun oman yrityksen kautta on tullut loistavia verkostoja toisiin yrittäjiin ja mahdollisesti sitä kautta uusia asiakkaita. Seppinen voitti Diili-ohjelman vuonna 2009. Kesällä 2013 päättyneen ensimmäisen kokonaisen tilikauden liikevaihto oli reilut 80 000 euroa. Nyt tavoite on 20 30 000 euroa.

Uutiset 10 03/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Hanna-Kaisa Hämäläinen Perinne- suksen tekijä juttutuulella Kuka ostaa puusuksen? Asiakkaani ovat pääosin metsästäjiä, eräilijöitä ja pilkkijöitä. Puusuksea arvostetaan todella paljon metsäsuksena. Pääosa sadan parin vuosituotannosta on metsäsuksia. Koko Hankasalmi kiitti, kun Hannu Laitala otti haltuunsa puusuksen tekemisen taidon. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi Miten ryhdyit suksentekijäksi? Pääsin Erkki Ylösen apuriksi vuonna 2006. Ylönen sanoi aluksi, ettei opeta suksentekoa. Juttu rupesi kuitenkin luistamaan, ja Erkki opetti kädestä pitäen työn kaikki vaiheet läpi. Kun Ylönen kesällä 2007 kuoli, päätin ostaa yrityksen hänen leskeltään. Kuinka päädyit Hankasalmelle? Muutimme pääkaupunkiseudulta Hankasalmelle vuonna 2006, kun vaimoni halusi perheenlisäyksen myötä kotiseudulleen. Olin aluksi töissä it-yrityksessä Jyväskylässä, mutta työt loppuivatkin yllättäen. Silloin ajattelin, että käyn katsomassa paikallista suksitehdasta. Olen aina harrastanut käsillä tekemistä. Mikä puusuksessa kiehtoo? Puu on materiaalina mielenkiintoinen, kahta samanlaista kappaletta ei ole. Puusta tehdessä pitää olla tarkkana, jotta suksista tulee korkealaatuisia. Raaka-aineen pitää olla ensiluokkaista. Onneksi lähistöltä löytyy toimittajia, joilta saa hyvää puuta. Miksi puusuksi pitää pintansa? Mitä kireämpi pakkanen on, sen paremmin suksi toimii. Kun sukset tehdään oikein, puu on materiaalina yhtä pitopohjaa, sillä puun syyt ovat kuin pientä kissankarvaa. Teen kaikki sukset tilauksesta. On tärkeää tietää asiakkaan pituus, paino ja hiihtomaasto. Ryteikköön on turha lähteä 280 senttiä pitkillä suksilla. Ostit perinteikkään yrityksen. Jännittikö siirtymä? Pelkäsin aluksi, että vanhat asiakkaat unohtavat tehtaan, kun omistaja vaihtui. Pelko osoittautui turhaksi. Ylösen Suksi on Hankasalmelle tärkeä, olen saanut täällä pelkkää kannustusta. Hyvä palaute suksista on vahvistanut uskoa tulevaisuuteen. Kuka? Hannu Laitala Ikä: 50 Työura: Ennen yrittäjäksi ryhtymistä 15 vuotta it-alalla. Yritys: Suksitehdas Ylönen Hankasalmella Keski-Suomessa. Perhe: Vaimo ja kaksi lasta. Motto: Mahdollisuuksia on maailma pullollaan.

03/2014 YRITTÄJÄSANOMAT 11 Yrittäjä, Suunnitteletko omistajanvaihdosta tai YritYSkauppaa? Balance Arvo -arvonmääritys antaa selkeän ja perustellun, ulkopuolisen asiantuntijan määrittämän arvion yrityksen osakekannan tai liiketoiminnan käyvästä arvosta. Omistajanvaihdostilanteessa tai yrityskauppaa harkittaessa Balance Arvo palvelee sekä ostajaa että myyjää antamalla selkeän lähtökohdan hinnoitteluun. Balance Consulting on yritysjärjestelijöistä riippumaton arvonmäärittäjä. Arvonmääritys perustuu yrityksen tilinpäätösanalyysiin, yritysjohdon haastatteluun ja arvioon tulevaisuuden näkymistä. Arvonmäärityksessä otetaan huomioon yrityksen liiketoiminta, asiakaskunta, kilpailijat, vahvuudet, riskit, investointitarpeet ja omaisuuserät. Raportti sisältää sekä lisäarvomallin mukaisen että kassavirtapohjaisen arvonmääritystarkastelun. Kaikki kyselyt ja toimeksiannot käsitellään luottamuksellisesti jo vuodesta 2003. KYSY LISÄTIETOJA ARVONMÄÄRITYKSESTÄ: Soita: 010 665 2302 tai laita sähköpostia: balance@balanceconsulting.fi Lisätietoja myös osoitteesta www.balanceconsulting.fi/arvo

12 Uutiset 03/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Pankista lainarahaa vauvakustannuksiin Äitiyslomakustannukset puhuttavat jatkuvasti. Ratkaisuja ei kuitenkaan synny. juha tanhua Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Vauhtia. Verhokauppias Sari Eurén joutui ottamaan pankkilainaa kustantaakseen työntekijänsä äitiyslomasta kertyneet kustannukset. Pienessä yrityksessä ei vain ole isoja rahapuskureita. Eurén toivookin pikaisia toimia vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi. Tilanne tuntui epäreilulta. Pohdin, että voiko tämä olla totta. Sari Eurén Kun yrittäjä Sari Eurénin työntekijä ilmoitti olevansa raskaana, oli Eurénin tunnekirjo ristiriitainen. Pienessä yrityksessä olemme ihan oikeasti kaikki kuin samaa perhettä. Työntekijän lapsi on meille kuin oma lapsi. Odotimme tulevaa vauvaa innolla, ja seurasimme neuvolakäyntejä kiinnostuksella. Samalla kuitenkin jopa työntekijä tiesi, mikä rasite tilanne oli meidän kassavirrallemme, Orimattilan Verhokulma Oy:n omistaja Eurén kertoo. Rasite oli lopulta niin kova, että Sari Eurén joutui turvautumaan 10 000 euron pankkilainaan kattaakseen työntekijän äitiyslomasta aiheutuneet kulut. Pienessä firmassa puskuria ei vain ole. Tilanne tuntui epäreilulta. Pohdin, että voiko tämä olla totta. Siitä pankkilainastahan ei ollut minulle tai yritykselleni mitään iloa täysin hukkaan heitettyä rahaa. Mutta eihän tämä työntekijänkään vika ole. Vika on nyt jossakin isommassa systeemissä. Suomessa vanhemmuuden kustannukset rysähtävät ainoastaan äidin työnantajan niskoille. Eikä nyt puhuta pienistä summista, sillä Yrittäjänaisten Keskusliiton mukaan yksi vauva maksaa työnantajalle keskimäärin 14 000 euroa. Ilmiö ei ole missään tapauksessa uusi, asiasta on jauhettu jo vuosia. Olen itse ollut yrittäjä nyt 12 vuotta ja tuntuu, että koko ajan on puhuttu, että tälle asialle on tehtävä jotakin. Niin voisihan tässä jo kohta oikeastikin tehdä jotakin. Tilanne on nyt joka tapauksessa kohtuuton. En myöskään usko, että olen Suomessa ainoa, joka on joutunut rahoittamaan työntekijän äitiyslomakulut lainarahalla. Onhan niitäkin yrityksiä, jotka kaatuvat vastaavassa tilanteessa. Kukaan ei vaan osaa enää kaivata niitä, kun niitä yrityksiä ei enää ole, Sari Eurén napauttaa. Ruotsin malli. Faktaa on siis se, ettei Suomen käytäntö ole oikeudenmukainen tai toimiva, mutta se, miten vanhemmuuden kustannukset tulisi jakaa, on myös ikuinen kiistakapula. Eurén ehdottaa ratkaisuksi naapurimaassamme käytettyä tapaa. Kustannuksia tuskin voidaan siirtää kokonaan valtion maksettaviksi, kun valtioraukalla ei ole yhtään rahaa. En nyt kumminkaan pitäisi ihan huonona vaihtoehtona Ruotsin-mallia, jossa kustannukset jaetaan kaikkien työnantajien kesken. Vaikka eiväthän nämä lastensaannit työnantajien asioita todellisuudessa ole, hän huomauttaa. Kerätäänhän yrityksiltä nytkin jo kirkollisverot, Yle-verot ja muut systeemit. Ei niitäkään kukaan käy konkreettisesti näpyttämässä tai maksamassa missään, joten ei nyt luulisi, että tämä asia olisi yhtään sen vaikeampi järjestää teknisesti. Enhän tietenkään yrittäjänä haluaisi mitään lisäkuluja, mutta Ruotsin-malli olisi kuitenkin oikeudenmukaisempi ja perustuisi demokratiaan. Lapsilla on aina isäkin, Eurén jatkaa. Vaikka asiaa vatvotaan tiheään tahtiin julkisuudessa, on Sari Eurén silti skeptinen, että tilanteeseen saataisiin muutosta piakkoin. Kyllä tämä on iso työllistämisenkin este. Eikä se saisi olla, jos ajattelen asiaa äitinä. Minullakin >EU-tuomioistuin päätti maaliskuun alussa, että työnantajan on maksettava palkkaa hoitovapaalta suoraan äitiyslomalle siirtyvälle, vaikkei välissä ole työsuoritusta. Suomen Yrittäjänaisten mukaan EU-päätös kyykyttää nuoria naisia työnhaussa. Liiton mukaan päätös myös nopeuttaa tarvetta vanhemmuuden kustannusten tasaisesta jaosta. Jos pidämme maksujärjestelmän ennallaan, EU-ratkaisu kyykyttää nuoria naisia työnhaussa entisestään, ja sitä eivät kai suomalaiset päättäjät on kaksi lasta. Kyllä lapsia pitää saada hankkia. Työnantajana minulla ei silti ole enää varaa toiseen työntekijän äitiyslomaan. Tasaus laajalta veropohjalta halua, Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen kysyy. Nykyisellä järjestelmällä, jossa esimerkiksi tämä uusi maksu menee puhtaasti työnantajalta, vaikutus on juuri päinvastainen. Nyt työnantajien on entistä houkuttelevampaa palkata mies naisen sijaan, harmittelee myös liiton varapuheenjohtaja Kerttu Helynen. Suomen Yrittäjänaiset vaatii vanhemmuuden kustannusten pikaista tasaamista laajalta veropohjalta. He tekivät asiasta myös kansalaisaloitteen, jota tuki 110 kansanedustajaa. Nälkäisille yrityksille tilausta Kasvu Openissa yritykset saavat arvokasta sparrausta. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi Valtakunnallinen Kasvu Open etsii parhaillaan kasvunälkäisiä pk-yrityksiä. Kasvu Openin johtajan Uljas Valkeisen mukaan tavoitteena on, että 150 yritystä ja 500 kokenutta yritysjohtajaa törmäytetään keskenään. Näin yritykset saavat parhaan mahdollisen asiantuntijaavun kasvun tukemiseen. Tämä on kaikille halukkaille maksuton. Osallistujat saavat hyödyllisiä kontakteja, keinoja kirkastaa strategiaansa, kehittää osaamistaan sekä tilaisuuksia kohdata rahoittajia, sijoittajia ja mahdollisia kumppaneita, Valkeinen sanoo. Kasvu Openin tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea Helsingistä Kajaaniin ja Vaasasta Joensuuhun. Luvassa on Kasvupolkuja, Kasvun kiitoratoja ja lokakuussa Kasvu Open -finaali Jyväskylässä. Kasvupolut ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa alueiden omat asiantuntijat tarjoavat apunsa yrityksille ja antavat vinkkejään kasvuun. Kasvun kiitoradoilla tartutaan puolestaan kasvun haasteisiin yrityskohtaisesti Kasvun mylly -työpajoissa yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Kunkin Kasvupolun lupaavin kasvaja saa rahapalkinnon lisäksi paikan valtakunnalliseen finaaliin. Tuomaristo valitsee finaaliin yhteensä 60 yritystä. Finaaliin päässeet yritykset perataan läpikotaisin, Valkeinen kertoo. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: www.kasvuopen.fi

03/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset 13 Katso tuleva eläkkeesi Itäraja pulassa Turistit kaikkosivat Yrittäjät vakuuttavat itsensä huolestuttavan alhaisen työtulotason mukaan, kertoo eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen uusi kyselytutkimus. Yrittäjän eläke on 500 euroa pienempi kuin palkansaajan. Juuri eläkkeelle jääneiden yrittäjänaisten eläke oli kyselyssä keskimäärin 1 300 euroa ja yrittäjämiesten 1 800 euroa. Ymmärrämme toki, että rahanmenoa riittää ja etenkin taantuma-aikana tulo on tiukassa, mutta jos yrittäjä pitää vakuutettua työtuloaan tarkoituksellisesti pienenä, myös hänen eläkkeensä jää pieneksi, Ilmarisen eläkevakuuttamisen asiantuntija Jari Matveinen muistuttaa. Alkuvuoden kauhu-uutiset venäläisturistien määrästä ja ostoksista voivat saada jatkoa, sillä Krimin kriisi ei ainakaan paranna Venäjän taloustilannetta. Alkuvuonna venäläisturistien rajanylitysten määrä laski yhdeksän prosenttia, tax free-kauppa tammi-helmikuussa 28 prosenttia ja invoice-kauppa neljä prosenttia. Olemme ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa kaikki matkailun indikaattorit kääntyivät laskuun, kertoo kansainvälisen liiketoiminnan professori Juha Väätänen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Aiemmin venäläisturismissa on koettu vain kasvuvauhdin hidastumisia. Nyt vaikuttaa siltä, että itäturismin kymmenen vuotta jatkunut rivakan kasvun kausi on päättynyt. Väätäsen mukaan on lisäksi merkkejä siitä, että turistijoukon harvenemisen lisäksi käsillä on myös toinen ongelma. Venäläisten keskiostokset ovat kääntyneet laskuun. Venäläiset tekevät vuodessa noin 24 miljoonaa matkaa, joista 3,6 miljoonaa kohdistuu Suomeen. Rahaa itäturistit jättävät noin 1,2 miljardia euroa. Jos Venäjän talouskasvu pysyy vaatimattomana ja palkkojen kasvu hitaana sekä rupla entisestään heikkenee, merkinnee tämä venäläisten ulkomaanmatkailuinnon ja -kyvyn vähenemistä. Venäjän talouskasvun ennustetaan tänä vuonna jäävän jopa alle prosenttiin. Täällä palkataan lisää Positiivisimmat työllistämisnäkymät löytyvät Pohjois-Suomesta, kertoo ManpowerGroupin globaali työmarkkinabarometri. Manpower Employment Outlook Surveyn mukaan työnantajat eri puolilla Suomea aikovat palkata uusia työntekijöitä huhti-kesäkuun 2014 aikana. Positiivisimmat työllistämisnäkymät raportoidaan Pohjois-Suomessa, kun taas maltillisimpia henkilöstön palkkaamisen suhteen ovat työnantajat Etelä-Suomessa. 14,7 Pienillä yrityksillä kannattavuutta mittaava sijoitetun pääoman tuotto oli viime vuonna keskimäärin 14,7 prosenttia. Suurilla yrityksillä sipo oli 9,9 prosenttia. Tarkasta aina luottotiedot Kaikki isommat yritykset katsastavat kauppakumppaneittensa luottotiedot säännöllisesti. Pk-yrityksissä systemaattinen tarkistaminen on vielä vähäisempää. Näin ei pitäisi olla, painottaa Suomen Asiakastieto Oy:n varatoimitusjohtaja Heikki Koivula. Kaikki yritykset hyötyisivät aktiivisesta luottoriskiseurannasta. Heikoissa kantimissa olevan yrityksen riski jättää lasku maksamatta on hyvin suuri. Luottotappiot heikentävät kuitenkin aina yrityksen tuloksentekokykyä, Koivula muistuttaa.

Uutiset 14 03/2014 YRITTÄJÄSANOMAT PEKKA SIPOLA Janne Uskali: Fyysinen temppuilu pitää pään kasassa henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Olen aina halunnut hakea rajojani ja näyttää kavereille extreme-suorituksiani. Kaksipyöräisellä ajaessakin temppuilu alkoi kiinnostaa. Halusin viedä touhua pidemmälle ja aloin harjoitella temppuiluja. Junnunakin haaveilin siitä, että pääsisin mahdollisimman nopeasti töihin ja ostamaan moottoripyöriä itselleni. 2000-luvun alussa aloin miettiä, voisiko prätkällä temppuilua harrastaa. Perustimme stunt-katumoottoripyöräryhmä Plan Been showesityksiä varten. Harrastus lähti liikkeelle hauskanpitomielessä. Kävimme 2 3 kertaa viikossa harjoittelemassa temppuja suljetulla alueella. Samalla saimme purkaa työpaineita hymyssä suin. Pian huomasin, että tässä pystyi kehittymään ihan kuin missä muussa lajissa tahansa. Aloimme rakentaa pyöriäkin enemmän stunt-käyttöön. Tämä tarkoitti, etteivät ne enää olleet rekisterissä. Laitoimme pyöriin kaatumisraudat sekä lisäsimme ylimääräisen käsitakajarrun, jonka avulla pyörää pystyy hallitsemaan, kun esimerkiksi istuu ohjaustangon päällä ja ajaa takapyörällä. Keulimisraudan kanssa voi heittää kipinäsuihkua, kun pyörän takapää raapii maata. Idea on se, että pyrimme isolla pyörällä tekemään mahdollisimman huimia temppuja. Emme käytä kevyttä trial-pyörää. Olemme esiintyneet ulkomaillakin, muun muassa Saksassa Hockenheimissa Nitrolympx-tapahtumassa. Siellä on ollut keskimäärin 80 000 katsojaa. Viimeiset seitsemän vuotta olen tehnyt temppuja KTM:n sponsoroimalla pyörällä. Nyt käytössä on KTM 690 Duke. Plan Been kanssa lopetimme vuonna 2009, minkä jälkeen perustin kahden hengen stunttiajoryhmän nimeltä Dusters. Reilut kolme vuotta sitten saimme perheenlisäystä, siksi en ole voinut antaa harrastukselle enää yhtä paljon aikaa kuin aikaisemmin. Talvisin käymme sisämikroautohallissa muutaman kerran kuussa pitämässä taitoa yllä. Ajokauden aikana pyrimme treenaamaan pari kertaa viikossa. Vaimokin on huomauttanut minun nukkuvan huonommin, jos en pääse liian pitkään aikaan ajamaan. Temppuillessa on pakko miettiä vain sitä tekemistä, mikä tekee päälle hyvää. Muuten työasiat pyörivät paljon mielessä. Lajilla on pieni harrastajakunta. Pääkaupunkiseudulle pitäisi saada kunnollinen asvaltoitu moottorirata. Nyt luvalliset harrastuspaikat ovat aika kortilla. Bomber Magazine ja englanninkielinen tablettilehti Bomber Oy perustettiin vuonna 2001 julkaisemaan ja kustantamaan kotimaista Bomber Magazinea. Yritys työllistää kolme tekijää ja kourallisen freelancereita. Levikki on reilut 10 000. Helmikuussa yritys lanseerasi englanninkielisen digitaalisen moottoripyörälehden, Worldwide Bomber Magazinen.

03/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset 15 Vesihiihtokaapeli ja 150 muuta ideaa Jokamiesluokan startupista tuli kertaheitolla suosittu. Teemu Jokiniemi perusti jo yrityksen. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi Hämeenlinnalainen Teemu Jokiniemi on siirtynyt ratkaisevan askeleen eteenpäin. Jokiniemi päätti ensin testauttaa yritysideaansa vesihiihtokaapelista vajaat kaksi kuukautta sitten alkaneessa Jokamiesluokan startupissa ja innostui saamastaan palautteesta niin paljon, että perusti yrityksen. Jokamiesluokan startupissa kannustetaan yrittäjyyttä haaveilevia jakamaan verkossa ideansa. Sen jälkeen Yrityskummi-verkosto antaa jokaiselle yritysideansa kirjanneelle lyhyen palautteen. Tavoitteena on, että Suomeen tulisi lisää yrittäjiä. Ideani ei ole uusi, sillä Suomessa toimii ainakin neljä vastaavaa vesihiihtokaapelia. Kaapeli on hiihtohissin tapainen vetolaite, jonka tolpat sijoitetaan molemmin puolin rantaa. Sitten kaikki halukkaat voivat vesihiihtää ilman venettä, Jokiniemi kuvaa. Tuleva yrittäjä on saanut hankkeelleen jo paljon julkisuutta. Radio Novassa on nimittäin pyörinyt yrittäjäkilpailu, johon valikoitui kuusi Jokamiesluokan startup -palveluun rekisteröitynyttä yrittäjänalkua. Jokiniemen idea on yksi finalisteista. Kilpailu huipentuu huhtikuun alussa. Yleisöäänestyksen voittaja saa palkinnoksi 10 000 euron mainoskampanjan radiokanavalla. Joka kuudennessa elintarvikealan yrityksistä on löytynyt jotain korjattavaa Oiva-tarkastuksissa. Eviran ylitarkastajan Marina Häggmanin mukaan nyt on tehty 17 000 valvontaraporttia. Valtakunnallisesti ison tai pienen hymyn sai 83 prosenttia yrityksistä. Elintarviketurvallisuus on hyvällä tasolla. Alueiden välillä on jonkin verran eroja. Häggmanin mukaan nyt havaitut alueelliset erot aleksi poutanen Kohti unelmaa. Teemu Jokiniemi sanoo, että investointi vesihiihtokaapeliin maksaa enemmän kuin henkilöauto, mutta vähemmän kuin omakotitalo. Jokiniemi aloittaa sivutoimisena yrittäjänä. Varsinainen päätyö on Fazerilla. Olen sopinut työnantajan kanssa, että saan olla kesällä neljä kuukautta pois töistä. He tulivat hienosti vastaan. Bisnes keskittyy kuitenkin kesään, Jokiniemi sanoo. Kiitoksia satelee myös Hämeenlinnan kaupungin suuntaan, joka on suhtautunut projektiin innostuneesti. Jokiniemi aikoo myös saada lisämyyntiä vuokraamalla harrastusvälineitä ja pitämällä kesäkahvilaa. Toivon, että jossain vaiheessa yritys elättäisi läpi vuoden, Jokiniemi haaveilee. Loistava alku. Fennian ja Suomen Yrittäjien Jokamiehen startup -hanke on saanut lentävän lähdön. Fennian markkinointijohtajan Arto Kämpin mukaan yritysideansa on julkaissut jo 150 potentiaalista yrittäjää. Yritysideoita löytyy laidasta laitaan, aina kukkadesignerista mobiilipeleihin. Yritysideoita on käynyt tutkimassa ja kommentoimassa yli 40 000 vierailijaa. Hanke jatkuu koko vuoden 2014 ajan. Hymynaamat leviävät eri puolille Suomea eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia, kun esimerkiksi Itä-Suomessa tarkastajat aloittivat ns. helpoista kohteista. Tarkastuksissa itäsuomalaisille ravintolayrityksille ei jaettu yhtään surunaamaa. Sen sijaan huonon arvosanan sai Olen alkuun todella tyytyväinen. Ideat ovat olleet valmiita ja uusia yrityksiä syntyy varmasti, Kämppi kehuu. Uusien ideoiden lisäksi hän toivoo kokeneita yrittäjiä raatiin. Raatilaiset voivat ilmoittautua osoitteessa: yrittajaraati@jokamiesluokanstartup.fi. Näin se toimii 1) Rekisteröidy ja kerro yritysideasi ja yritystarinasi. 2) Yrityskorttisi syntyy palveluun. Voit muokata sitä myöhemmin, lisäämällä esimerkiksi kuvia tai videoita, dokumentteja jne. 3) Saat palautetta kokeneiden yrittäjien Yrityskummiverkostosta. He antavat jokaiselle yritysideansa kirjanneelle lyhyen palautteen. 4) Hanki kannatusta yritysideallesi. Kannatuksen avulla voit pärjätä kilpailuissa, joissa voit voittaa palveluja, jotka auttavat yritystäsi pärjäämään. 5) Verkostoidu ja tue. 6) Ota askel kohti yrittäjyyttä. Lähde: www.jokamiesluokanstartup.fi reilut kaksi prosenttia lappilaisista ravintoloista. Hygieniatasossa on eroja erityyppisten elintarvikeyritysten kanssa. Ravintolatoiminnassa on selkeästi enemmän korjattavaa. Joka viidennessä prosentissa tarkastetuista yrityksistä löytyi korjattavaa. Toisaalta ravintolatoiminta on sellaista, että siellä käsitellään helposti pilaantuvia elintarvikkeita, toisin kuin esimerkiksi kioskeissa. Kohtaa kuntaasiakkaat Kuntamarkkinoilla 10.-11.9. Tule kertomaan tuotteistasi ja palveluistasi kuntapäättäjille. Kysy osastopaikoista maritta.makela@kuntalehti.fi Tervetuloa vuoden suurimpaan kunta-alan tapahtumaan Kuntatalolle Helsinkiin. Tapahtuman järjestävät Kuntaliitto ja Kuntalehti.

16 03/2014 YRITTÄJÄSANOMAT debatti Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi Muut lehdet Kaksintaistelu: Kauppojen tavarantoimittajilta keräämät markkinointimaksut ovat herättäneet närää pienyrittäjien keskuudessa. Esimerkiksi Nisupaakarit Ay:n leipomoyrittäjä Satu Anttila on vetänyt tuotteensa pois osasta Turun Osuuskaupan myymälöitä, kun TOK halusi Anttilan maksavan kaupalle 15 prosentin markkinointimaksua. Anttila haluaakin nyt tietää, mihin markkinointimaksut perustuvat. Ydinvoimalla on myös kansan tuki. Se on ainoa sähkön tuotantomuoto, jossa tätä tukea tarvitaan. Meppi Eija-Riitta Korhola (kok.) Talouselämässä Millä perusteella kauppa määrittelee yrittäjältä perittävän markkinointitukiprosentin? Perittävien maksujen suuruus on vaihdellut Kuluttajatutkimuskeskuksen tietojen mukaan kolmesta prosentista jopa 15 prosenttiin yrityksen arvioidusta laskutuksesta. Käytetäänkö prosentin määrittelyyn pärstäkerrointa, hyvä veli -järjestelmää vai vedättekö luvut hatusta? Kun tällaisia poliittisia ongelmia tulee, arkinen liiketoiminta luo painetta ratkaista kriisiä rauhanomaisesti. Idänkauppalinkki Esko Aho Taloussanomille Ukrainan kriisistä Nykyisen hallituksen vahva usko verotuksen kiristämisen autuaaksi tekevään voimaan on ollut hämmästyttävä. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Taloustaidossa Strategia on mietittävä uusiksi, jos keskeinen markkina ei kasva odotetusti. Venäjä-asiantuntija Pekka Sutela Kauppalehdessä Venäjästä Pystyisikö kauppa pyörittämään omaa bisnestään ilman markkinointimaksuja? Entä, miten on ostohyvityksen laita? Nyt jos tilaatte kymmenen leipää ja myytte niistä vain viisi, saan laskuttaa vain viidestä. Eikö oma liiketoimintanne ole niin kannattavaa, että voisitte toimia ulkoistamatta riskiä pienyrittäjille? Lanseerasitte juuri uuden Kotimaista-tuotesarjan, koska kerrotte asiakkaittenne arvostavan kotimaisia tuotteita. Samalla kuitenkin vaaditte meiltä kotimaisilta pientuottajilta täysin kohtuuttomia markkinointisummia, että meidän tuotteemme saisivat yhä jatkaa kauppojenne valikoimissa. Nyt pakotatte meidät lopettamaan tavarantoimituksia, koska pienellä yrityksellä ei ole varaa tuollaisiin markkinointikuluihin. Eikö tässä teidän kotimaisuusajattelussa ole hiukan ristiriitaa? vesa-matti väärä Satu Anttila, toimitusjohtaja, Nisupaakarit Ay Kari Hiltunen: Yksinyrittäjät ovat Suomen voimavara Kolumni Kari Hiltunen kari.hiltunen@yrittajat.fi Yksinyrittäjissä on selkeä kasvupotentiaali myös työllistämisen näkökulmasta. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Suomessa on yli 260 000 yritystä, joista jo noin 170 000 on yhden hengen yrityksiä. Niiden määrä on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana kasvanut noin 45 000:lla, kun työnantajayritysten määrä on samalla jaksolla noussut noin 3 000:lla. Yksinyrittäjyys, osa-aikainen yrittäjyys sekä yrittäjyyden ja palkkatyön vuorottelu ovat kaikki yleistyviä ilmiöitä. Niiden laajuus on niin suuri, että työmarkkinoiden sääntelyn sekä verotuksen rakenteen on otettava ne huomioon. Joutuu kysymään: olemmeko oivaltaneet Suomessa tämän muutoksen? Miten tämä muutos on huomioitu yhteiskunnan päätöksenteossa. Yksinyrittäjien aseman parantamiseen tähtäävät toimet voidaan jaotella kahteen luokkaan seuraavasti: a) Tarvitaan toimia, joiden ansiosta yrittäjän tilanne olisi mahdollisimman järkevästi turvattu esimerkiksi työttömyyden, sairastumisen tai pysyvämmän työkyvyttömyyden, vanhemmuuden taikka vanhuusajan toimeentulon varalta, b) Tarvitaan toimia, joiden ansiosta yritys pystyisi toimimaan entistä kannattavammin. Yksinyrittäjissä on selkeä kasvupotentiaali myös työllistämisen näkökulmasta. Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkyselyn mukaan yli puolet vastaajista ilmoitti halukkuutensa kasvaa tietyin edellytyksin. Uusien työpaikkojen syntymisen edellytyksenä on, että työvoimaan liittyviä kustannuksia voidaan helpottaa. Yksi tällainen kannustuselementti olisi se, että toteutetaan elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotukseen viiden prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Toisena esimerkkinä yksinyrittäjyyden huomioimisesta lainsäädännössä on yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimivalle yrittäjälle annettava oikeus vähentää verotuksessa tämän sairastuneelle lapselleen järjestämänsä hoitajan palkkakulut. Uskon, että koko yhteiskunnan pitää huomioida yksinyrittäjien tarjoama potentiaali kasvun luomisessa sekä uusien työpaikkojen synnyttämisessä.

03/2014 YRITTÄJÄSANOMAT 17 Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Tarjottu lounas ei vaikuta businekseen, mutta tarjoamaton vaikuttaa! Raimo Asikainen toteaa keskustelussa markkinointi- ja edustuskuluista. Hankintasopimuksen markkinointiraha on tuoteryhmäsidonnainen ja on aina osa hankintahinnoittelua, kaupanpidon vaikeus eri tuoteryhmillä vaikuttaa perittävään prosenttiin. Kaikille saman tuoteryhmän toimittajille prosentti on sama, näin kohdellaan tavarantoimittajia tasavertaisesti koosta riippumatta, ja kilpailu toimii reilujen pelisääntöjen mukaisesti. Olemme toimineet vuosia juuri Nisupaakareiden kanssa ilman hankintasopimuksen markkinointirahaa. Nisupaakarit toimittavat meille edelleenkin päivittäin tuotteitaan ilman hankintasopimusta. Markkinointiraha on osa hankintahinnoittelua ja voidaan ottaa huomioon muilla keinoin. Leivän hävikkiriski on 100-prosenttisesti vastuullamme, ja suurista marketeistamme Kirkon Operaatio Ruokakassi käy hakemassa leipiä päivittäin jaettavaksi avun tarvitsijoille. Kotimaista-merkki on S-ryhmän ruokakauppojen uusi tuotemerkki, jonka avulla S-ryhmän asiakkaat tunnistavat kotimaiset kaupan oma merkkituotteet valikoimista aiempaa paremmin. Kuten aiemmin jo totesin, emme ole poistaneet Nisupaakareiden tuotteita valikoimistamme. Sopimus tai ei, on ensiarvoisen tärkeää, että kaikkia saman tuoteryhmän tavarantoimittajia kohdellaan tasapuolisesti. Hankimme niitä tuotteita, joita kuluttajat käsityksemme mukaan haluavat ostaa, lähiruoka kuuluu ehdottomasti näihin. Jukka Laurén, osto- ja valikoimapäällikkö, Turun Osuuskauppa vesa-matti väärä Facebookkommentit Eiköhän tässä ole kaikki pienyrittäjät kurimuksessa valtiovallan päättömän poukkoilun johdosta. Mitään selvää linjaa ei näytä olevan. Petri Haakana kommentoi Yrittäjäsanomien juttua ravintola-alan vero- ja säädöskurituksesta. Suosittelen, että yritykset menevät suurlakkoon, kaikkien puljut kiinni ehkä sitten joku kuuntelee meitä yrittäjiä. Johanna Markovna Kalinina räväyttää samassa ketjussa. Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Hia Sjöblom, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. Mielipide Sivutoiminen yrittäjyys sopii monelle On arvioitu, että jopa lähes kolmasosa yrityksistä on sivutoimisia: yrittäjä siis pyörittää yritystoimintaansa palkkatyön, eläkkeen tai vaikkapa opiskelun ohella. Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkyselyyn vastasi 265 sivutoimista yrittäjää. Heistä lähes kaksi kolmasosaa toimi yrittäjänä palkkatyön rinnalla. Sivutoimiyrittäjien motiivit ja suunnitelmat ovat hyvin yksilöllisiä. Päätoimisuuteen tähtäävät testaajat kokeilevat liikeideaansa ennen kuin heittäytyvät päätoimiyrittäjiksi. Toisille taas sivutoimiyritys on tapa organisoida kiinnostavaa tekemistä järkevästi ilman että täysipäiväistä yrittäjyyttä tavoitellaan; Moni sivutoimiyrittäjä haluaa nimenomaan pitää yritystoimintansa pysyvästi osaaikaisena. sivutoimiyrittäjyys voi antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään palkkatyöstä poikkeavalla alalla. Myös moni eläkeläinen jäähdyttelee oman alansa sivutoimiyrittäjänä tehden töitä itselleen sopivaan tahtiin. Sivutoimiyrittäjyys näyttääkin olevan usein elämäntilanteen perusteella valittu ratkaisu: 84 prosenttia vastanneista katsoi sivutoimiyrittäjyyden sopivan parhaiten omaan elämäntilanteeseensa. Harrastuksen pohjalta yritystoiminnan aloittaneet yrittäjät, joille sivutoimiyritys on keino toteuttaa itseään, ovat muita todennäköisemmin kiinnostuneita päätoimisuudesta. Tulos kertoo tunteiden tärkeydestä yritystoiminnassakin: kun yritykseensä suhtautuu intohimolla, siihen haluaa panostaa enemmän ja yrittäjyydestä myös saa enemmän.. Moni sivutoimiyrittäjä haluaa nimenomaan pitää yritystoimintansa pysyvästi osa-aikaisena. Yhteenlaskettuna sivutoimiyritykset tuovat silti kansantalouteen merkittävän panoksen. Sivutoimiset yrittäjät ovat myös keskimäärin hieman kasvuhakuisempia kuin pk-yrittäjät yleensä; siinä missä 48 prosenttia yrittäjistä uusimmassa Pk-barometrissa pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan tai voimakkaasti, sivutoimiyrittäjistä peräti 58 prosenttia tavoitteli kasvua. Kasvusta olivat kiinnostuneita etenkin naispuoliset ja nuoremmat sivutoimiyrittäjät. Eläkkeellä olevat sivutoimiyrittäjät olivat ymmärrettävästi vähemmän kiinnostuneita kasvusta. Merkittävin kasvun este onkin kyselyn perusteella yrittäjän oma jaksaminen ja aika. Anmari Viljamaa, KTT Elina Varamäki, KTT Seinäjoen ammattikorkeakoulu

18 03/2014 YRITTÄJÄSANOMAT arjessa Koko suvun juttu havinaa 1/4 Sarjassa selvitämme poikkeuksellisen pitkäikäisten yritysten salaisuudet. Porissa porskuttava 120-vuotias K.T. Tähtinen Oy taitaa metallin ja muutoksen. PORI Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi Kylmää terästä ja messinkiä. Niistä on muokattu porilaisen K.T. Tähtinen Oy:n konttorin oven kahva. Kahva hiljattain laajennetussa päämajassa on tietenkin omaa tekoa, koska kyseessä on metallialan yritys. Tähtisläisten käsissä metalli taipuu haluttuun muotoon, eikä ihme, sillä taustalla on 120 vuoden kokemus. Ja mikä poikkeuksellista, yritys on edelleen perustaja Karl Fredrik Tähtisen jälkeläisten omistama ja johtama. Kuudes sukupolvi opettelee työtä parhaillaan turvakengät jalassa, naurahtaa itse neljättä sukupolvea edustava toimistopäällikkö Leena Haikonen. Varatoimitusjohtaja Vesa Tähtinen nyökkää. Yrityksessä yli 30 vuotta työskennellyt mies toteaa, että peltitöitä ei opi koulun penkillä. Kokemus pitää hakea kentällä, kantapään kautta. Kuudes sukupolvi opettelee työtä parhaillaan turvakengät jalassa. Toimistopäällikkö Leena Haikonen Pitää mennä katoille, että tietää, millaisia tarjouksia antaa, Tähtinen tiivistää. Kolmella kärjellä. Kattojen ja muiden peltitöiden lisäksi Tähtisen syömähampaiden kolmion muodostavat ilmastointityöt sekä raskaammat metallityöt. Erillisessä hallissa sijaitsevalla verstaalla syntyy esimerkiksi hissikuiluja ja julkisivuremonteissa asennettavia parveketorneja. Hallissa ovat muotonsa saaneet muun muassa Nokian pääkonttorin teräksestä ja lasista valmistetut hätäuloskäynnit, kertoo Tähtinen. Työntekijöitä on omien pajojen lisäksi työmailla ympäri Satakuntaa ja Seinäjoen seutua. K.T. Tähtinen on laajentunut alkuaikojen pienestä kupari- ja peltipajasta sata henkeä työllistäväksi yritykseksi. Nopein kasvu tuli 1980-luvulla, jo vuonna 1968 yritykseen töihin tullut Leena Haikonen kertoo. Silti yritys on pysynyt vahvasti suvun hyppysissä: nytkin heitä on työntekijöistä 13. Johto on aina ollut perustajasta polveutuvaa. Rahkeiden pitää tietenkin riittää, että pääsee nousemaan ylöspäin organisaatiossa. Porukalla on ollut näkemystä ja osaamista, Haikonen kiittelee. Toimitusjohtaja Arto Huumonen, suvun mies tietenkin, komppaa. Firma on ollut suvun sydän. Täällä on aina ollut jokaisesta sukuhaarasta ja ikäryhmästä porukkaa töissä. Kilpailu kiristynyt. Vaikka Tähtinen on tehnyt metallista kaikenlaista, 1990-luvulla muutaman veneenkin, on yrityksen kasvu ollut voimakkaasti sidoksissa etenkin rakennusalan kysyntään. Sen perässä yritys laajensi Seinäjoelle 1980-luvulla. Samalla vuosikymmenellä kasvua tuli voimakkaasti etenkin ilmastointipuolelta. Parhaillaan raskaampi metallityö, rautapuoli, taas on vaikeassa kilpailutilanteessa. Baltian suunnalta tuleva edullinen työ on suomalaistoimijalle vaikea paikka. Monipuolisuus, kolmen kärjen taktiikka, on kuitenkin auttanut yritystä. Joku osasto on aina vetänyt, sanoo Haikonen. Myös työntekijöiden kannalta monipuolisuus on iloinen asia vaikeiden aikojen iskiessä. Porukkaa voidaan tarvittaessa siirtää osastolta toiselle, kertoo Vesa Tähtinen. Kokemusta piisaa. K.T. Tähtisen vahvuutena on suvun vahva sitoutuminen yritykseen, kertovat toimitusjohtaja Arto Huumonen (vas.), toimistopäällikkö Leena Haikonen ja varatoimitusjohtaja Vesa Tähtinen. Luottomiehet pysyvät. Hyvä työilmapiiri ja satsaus turvallisuuteen ja hyvinvointiin ovat toimineet. Moni työntekijä muokkaa metallia jo neljättä vuosikymmentä Tähtisen haalareissa. Luottamusmieskin huomasi pyörtäneensä päätöksensä olla pysymättä samassa työpaikassa yli viittä vuotta. Hän tässä äskettäin huomasi olleensa meillä jo kymmenen vuotta, Haikonen naurahtaa. K.T. Tähtinen Oy ammentaa voimansa juurevasta porilaisuudesta, se käy yrityksen väen kanssa keskustellessa selväksi. Kahvihuoneessa on vedonlyöntitaulukko Ässien peleistä, ja helmikuussa erään kohteen pääurakoitsijalta saatu työturvallisuuspalkinto lahjoitettiin Ässien juniorityöhön. Tulevaisuuden haasteisiin yritys vastaa laadulla ja ammattitaidolla, hötkyilemättä. Niin monta porukkaa ja sukuhaaraa on mukana, että päätöksetkin tehdään väkisin maltilla.

03/2014 YRITTÄJÄSANOMAT 0,3 % vain 19 Nordean uuden ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,3 prosenttia. Jussi Partanen Keskustelevaa johtamista >K.T. Tähtisen yrityskulttuurin kuuluu voimakas keskustelevuus. Yhteisöllinen päätöksenteko on vahvuus ja välttämättömyys, sillä omistuspohja on laaja. Osakkeita on 25 kappaletta, joista suurimmalla omistajalla on kolme kappaletta. Kaikki osakkeet ovat suvun käsissä, kertoo toimitusjohtaja Arto Huumonen. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, johtokunta äänestää ja enemmistä päättää, hän kertoo päätöksentekoprosessista. Yrityksessä yli 40 vuotta työskennellyt toimistopäällikkö Leena Haikonen toteaa, että kovin usein äänestykseen asti ei mennä. Yleensä, kun kaikki sanovat mielipiteensä ja asiasta on keskusteltu, ratkaisu löytyy. Monta kertaa ratkaisu on ollut hyväkin. Alkuperäinen esitys on voinut olla jotain aivan muuta kuin mihin lopulta päädytään, sanoo Huumonen. Koska omistus on sidottu sukuun kuulumiseen, on luontevaa, että myös yrityksen johtotehtävissä toimivat suvun jäsenet. Osakkuus yhteisessä projektissa tuo tehoa työhön. On ihan hyvä, että omistuspohja on jakautunut laajalle. Sitoutuneita on enemmän, kuin jos vain yksi ihminen päättäisi ja määräisi, Huumonen tuumii. Sitoutuminen jatkuu eläköitymisen jälkeenkin. Edellinen toimitusjohtaja Arvo Tähtinen käy yhä yrityksessä joka viikko auttamassa. Ajatuksena on työllistää suvun jäseniä ja tehdä suvulle vähän rahaakin, Huumonen tiivistää pilke silmäkulmassa K.T. Tähtinen Oy:n idean. Kuparia ja peltiä. Vaskiseppä Karl Fredrik Tähtinen perustaa yrityksen 3. helmikuuta 1894. Yritys aloittaa toimintansa Porin keskustassa. K.T. Tähtinen on aluksia perheen pyörittämä käsityöyritys, joka tekee kupari- ja peltitöitä. Luottokiillottajat. K.T. Tähtisen toimeksiantoihin kuului muun muassa Porin kirkon kellotaulun kiillotus. 1960-luvulla yrityksen luonne alkoi muuttua teollisemmaksi, kun lvija rautarakennetöiden määrä korostui.

20 Arjessa 03/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Tiesithän, että... ALEKSI POUTANEN Osinkojen verotukseen muutoksia Osinkotulon verotus uudistui vuoden alusta. Samalla muutos vaikuttaa myös ennakkoperintään. Merkittävä ero aikaisempaan on, että muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön on toimitettava ennakonpidätys jakamastaan osingosta, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä. Osingon maksajan on annettava Verohallinnolle kausiveroilmoitus osingoista toimitettavasta ennakonpidätyksestä ja perittävästä lähdeverosta. Kausiveroilmoitus annetaan aikaisintaan osingon nostettavissaolokauden aikana. Muista veroilmoitus Suurin osa osakeyhtiöistä päätti tilikautensa vuodenvaihteessa. Osakeyhtiöiden on annettava veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Liikkeen- ja ammatinharjoittajilla esitäytetty veroilmoitus sekä elinkeinotoiminnan veroilmoitus pitää palauttaa 2. huhtikuuta tai lomakkeelle merkittynä myöhäisempänä palautuspäivänä 7. toukokuuta tai 15. toukokuuta. Löydät tärkeät luvut verkosta Ratkaisun hetket. Genoscoperin toimitusjohtajalla Tuomas Poskiparralla on käsissään maailman monimutkaisin geenitesti, kuten hän itse asian ilmaisee. Miljoonien markkin Alennuslaskuri http://www.yrittajat.fi/fi-fi/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/ Palkkalaskuri http://www.yrittajat.fi/fi-fi/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/ Verotuksen määräpäivät http://www.yrittajat.fi/fi-fi/ arkisto/mobiili/maarapaivat/ Genoscoper kehitti maailman monimutkaisimman DNA-testin koirille. Suomalaiset käyttävät koirien terveyteen ja hyvinvointiin satoja miljoonia euroja vuodessa. Maria Ruuska toimitus@yrittajat.fi Koirille DNA-diagnostiikkapalveluita tarjoavalla Genoscoperilla on käsillä jännät paikat. Helsinkiläisyrityksen viime vuonna lanseeraama MyDogDNA-palvelu on maailman ensimmäinen kokonaisvaltainen koirien DNA-testauskonsepti, joka tähtää koirilla tunnettujen mutaatioiden ja perimän monimuotoisuuden kattavaan kartoittamiseen niin yksilö- kuin populaatiotasolla. Toimitusjohtaja Tuomas Poskiparran mukaan maailman monimutkaisin geenitesti on kombinaatio väkevää it:tä ja koiragenetiikan osaamista. Genoscoperilla on vahva linkki yliopistomaailman: pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja on Helsingin yliopiston molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi. Genoscoper ei ole aivan untuvikko geenitestausbisneksessä. Yritys syntyi vuonna 2009, kun kaksi alan firmaa fuusioituivat. Toinen yrityksistä oli toiminut geenitestauksen parissa jo vuodesta 1995. Viime vuonna Genoscoper päätti keskittyä nimenomaan koiriin ja tiputti valikoimastaan muun muassa hevosten, kissojen, alpakoiden ja possujen testaamisen. Koirien terveystarkastus. My- DogDNA-testi on koiralle geneettinen terveystarkastus, eli siinä pystytään katsomaan muun muassa, mitä tunnettuja perinnöllisiä sairauksia eläin kantaa, miten monimuotoinen sen perimä on ja mihin linjastoon se kuuluu. Geenitietotestin avulla pystytään parantamaan koirien hyvinvointia ennaltaehkäisemällä sairauksia, mutta siitä on myös hyötyä jalostajille sisäsiittoisuuden ehkäisyssä, Poskiparta sanoo. MyDogDNA-konseptissa on vallankumouksellista myös se, että testitulokset tallentuvat ensimmäiseen koirien DNA-tietokantaan, jota kasvattajat voivat hyödyntää. Yliopistot pystyvät käyttämään tietoja myös omassa tutkimustoiminnassaan. MyDogDNA-testi maksaa postikuluineen 138 euroa ja summaan ynnätään vielä testinottokulut eläinlääkärissä, jos tuloksista halutaan viralliset. Valtavat markkinat. Koirien DNA-testausta tehdään toki muuallakin maailmassa, mutta Tuomas Poskiparta ja kumppanit eivät ole vielä törmänneet toistaiseksi yhtä monipuoliseen testauskonseptiin. MyDogDNA on herättänyt maailmalla viime aikoina suurta kiinnostusta. Poskiparta laskeskelee, että Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on tällä hetkellä noin 150 miljoonaa koiraa, joista noin 1,25 1,5 prosenttia testataan. Genoscoperin toimitusjohtaja uskoo, että aikaisempaa monipuolisemman testauskonseptin tulo markkinoille kasvattaa testattavien koirien määrää tulevaisuudessa. MyDogDNA:ta on kehitetty koko ajan maailmanmarkkinat mielessä. Suomi edustaa 0,3 prosenttia kokonaismarkkinoista, joten seitsemännumeroista satsausta konseptiin emme tule saamaan kotimaasta takaisin. Jos siis tuotteen lanseeraus maailmalla onnistuu hyvin, kyseessä voi olla merkittävä vientihitti. Genoscoper Perustettu: 2009 Henkilökunta: 10 henkeä Liikevaihto viime vuonna: Noin puoli miljoonaa euroa Pääomistajat: Hannes Lohi ja Matti Koskelo