LNG ja meriliikenne Keskeiset turvallisuusnäkökohdat Kaasualan neuvottelupäivät 5/2013 Sten Sundberg Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
IMO International Maritime Organisation Kansainvälinen merenkulkujärjestö YK:n alainen järjestö Päämaja Lontoossa Kaksi emokomiteaa Meriturvallisuuskomitea MSC, Maritime Safety Committee Meriympäristökomitea MEPC, Maritime Enviroment Protection Committee Kolme pääyleissopimusta SOLAS (Safety Of Lives At Sea), keskittyy ihmishenkien turvaamiseen mm. paloturvallisuus ja hengenpelastus. MARPOL (Marine Pollution), keskittyy ympäristön suojeluun mm. öljy- ja rikkipäästöt. STCW (Standards of Training, Certification and Watchkeeping), keskittyy laivan käyttöhenkilökunnan pätevyyteen. 24.5.2013 2
Resolution MSC.285(86) IMO meriturvallisuuskomitean päätöslauselma Hyväksyttiin 1.6.2009 Väliaikaiset turvallisuusohjeet maakaasukäyttöisille koneasennuksille laivoissa Ohjeet eivät ole pakollisia eikä jäsenmaita sitovia Väliaikaiset koska tarkoitus korvata pakollisella IGF-säännöstöllä vuonna 2016 Käsittää ainoastaan maakaasun käyttöä polttoaineena Lisänä SOLAS-vaatimuksiin 24.5.2013 3
Viittaukset muihin säännöksiin Kansainvälinen kaasutankkerisäännöstö (IGF-Code): Käytettävät materiaalit, luku 6 Sulkuhuoneet, luku 3 kohta 6 Tankit, luku 4 Varoventtiilit, luku 8 Tankkivalvonta, luku 13 kohdat 2 ja 3 IEC-standardit : Sähköasennukset, 60092-502:1999, 60079-10- 1:2008 EN ISO-standardi 14726:2008: Putkiston värimerkintä 24.5.2013 4
Koneistotilavaihtoehdot Kaasuturvallinen vai hätäpysäytysjärjestelyllä suojattu koneistotila Kaasuturvallinen: Koneistotilan järjestelyt sellaiset, että arvioidaan sen olevan kaasuturvallinen kaikissa tilanteissa Kaikki kaasuputket koneistotilassa koteloitu kaasutiiviisti esimerkiksi kaksoisputkituksella tai kanava-asennuksella Hätäpysäytysjärjestelyllä suojattu: Vaaraton tila normaalitilanteessa Kaasuvuodon sattuessa ei-kaasuturvalliset laitteet ja koneisto kytkeytyy pois päältä automaattisesti Päälle jäävät laitteet sertifioitu kaasuturvallisiksi Koteloimattomat kaasuputket voidaan sallia määrätyillä ehdoilla Tilan geometria tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen 24.5.2013 5
Moottorivaihtoehdot Kaksoispolttoainemoottori: Käy sekä maakaasulla että polttoöljyllä Käynnistys ja normaalipysäytys polttoöljyllä Sytytys polttoöljyllä Kaasusyöttöhäiriön sattuessa jatkaa käymistä polttoöljyllä Ei mahdollista sulkea sytytysöljy ennen kaasusyöttöä Kaasumoottori: Käyttää ainoastaan maakaasua Tarvitsee maakaasun sytytykseen kipinän Kaasusyöttö ei mahdollista ennen kuin sytytys on toiminnassa ja moottori on saavuttanut käynnistyskierrosluvun Kaasusyöttö katkeaa automaattisesti sytytyshäiriön sattuessa 24.5.2013 6
Kaasun muotovaihtoehdot Puristettu maakaasu CNG: Säilytys sallittu avokannella sekä kannen alla hallinnon erityisharkinnalla Painelaitemääräykset huomioitava Nesteytetty maakaasu: Säilytys sallittu sekä avokannella että kannen alla, jos 10 bar 24.5.2013 7
Tankkivaihtoehdot Puristetulle maakaasulle painesäiliö, joka; Materiaaliltaan ja lujuudeltaan täyttää lippuvaltion painelaitevaatimukset Nesteytetylle maakaasulle kansainvälisen kaasutankkerisäännöstön (IGC-code) mukaiset itsenäiset tankit tyyppiä A, B tai C Tulevaisuudessa sallittaneen IGF-säännöstössä myös kalvorakenteiset ja siirrettävät tankit 24.5.2013 8
Luku 2 Aluksen järjestelyt ja järjestelmät Perustuu riskianalyysiin, joka ottaa huomioon ainakin toimintahäiriöt, komponenttien rikkoutuminen, tulipalon, räjähdyksen ja sähköviat Käytettävät materiaalit IGC-säännöstön 6 luvun mukaiset Tankkitila ei saa rajoittua A-kategoria koneistotilaan (kofferdam 900mm) Kulku kaasuvaaralliseen tilaan avokannelta tai sulkuhuoneen kautta Kaasuputket asennetaan 760 mm laidasta Kaasuputket merkitään EN ISO 14726:2008 mukaisesti (keltamulta) Jos ajetaan pelkästään kaasulla niin tankkeja vähintään kaksi sijoitettuna eri osastoihin 24.5.2013 9
Luku 2 Aluksen järjestelyt ja järjestelmät Yksiseinämäputkia sallitaan hätäpysäytyskonetilassa jos; propulsio ja sähköntuotto redundantti 40% propulsioteholle laitteet tilassa rajoitettu välttämättömiin kaasun syöttöpaine <10 bar kaasuilmaisimilla toteutettu automaattinen polttoainesulku ja suojaamattomien sähkölaitteiden poiskytkentä Kaksi vaihtoehtoa kaasunsyötölle kaasuturvalliseen koneistotilaan kaksoisputkitus paineistettu inerttikaasulla ja varustettu hälytyksellä putket asennettu putkeen tai kanavaan, jossa ilmanvaihto 30 krt/h (10) Kaksoisputkitus tulisi yltää polttoaineventtiileihin asti 24.5.2013 10
Luku 2 Aluksen järjestelyt ja järjestelmät Varastointi avokannella : hyvin tuuletetussa paikassa B/5 laidasta vuotoallas jos putki läpäisee tankkia nestepinnan alla Varastointi suljetussa tilassa: sallittu, jos paine 10 bar, CNG erityisharkinnasta korkeampi paine mahdollisimman lähelle aluksen keskilinjaa ja; B/5 tai 11,5m laidasta B/15 tai 2m pohjasta vähintään 760mm laudoituksesta 24.5.2013 11
Luku 2 Aluksen järjestelyt ja järjestelmät Bunkrausasema; sijoitettu niin, että on riittävä luonnollinen ilmanvaihto erotettu asuintiloista, lastitiloista ja valvonta-asemista varustettu tarvittavilla vuotokaukaloilla joista putki mereen valvottu turvallisesta sijainnista Bunkrausjärjestelyt sellaiset, että kaasua ei pääse ilmaan Kaasunjakelujärjestely; ei asuintilojen, työskentelytilojen tai valvonta-asemien läpi kanavan sisällä, jossa ilmanvaihto 30 krt/h, jos suljettujen tilojen läpi 24.5.2013 12
Luku 2 Aluksen järjestelyt ja järjestelmät Ilmanvaihtojärjestelyt eri kanavat kaasuvaarallisille ja vaarattomille tiloille erillinen järjestely koneistotiloille, joissa kaasukäyttöisiä koneita ESD-konetilassa ilmanvaihto 30 krt/h kaikissa tilanteissa vähintään 50% kapasiteetistä käytössä 24.5.2013 13
Luku 3 Paloturvallisuus Avokannella sijaitseva tankki suojataan A-60 paloluokkaan vasten asuintiloja, työskentelytiloja, lastitiloja ja koneistotiloja ja varustetaan vesisuihkujärjestelmällä jäähdyttämistä varten Bunkrausasemalla kiinteästi asennettu pulverisammutus, jonka kapasiteetti on vähintään 3,5 kg/s 45 sekunnin ajaksi Kannen alla oleva tankkitila ja sen ilmanvaihtokanava varustetaan palonhavaitsemisjärjestelmällä Savuilmaisimet yksinään ei pidetä riittävänä nopeaan havaitsemiseen 24.5.2013 14
Luku 4 Sähköjärjestelmät Yleisesti IEC-standardien mukaiset tilaluokituksen mukaan Vyöhyke 0 vaara-alueet ovat; tankkien sisäpuoli varolaite- ja ilmausputkistot putket ja laitteet, jotka sisältävät kaasua Vyöhyke 1 vaara-alueet ovat; tankki- ja kompressoritilat sekä 1,5m näiden aukoista yleisesti 3m etäisyydelle paikasta josta kaasu voi päästä ilmaan osittain tai kokonaan koteloitu tila, jossa sijaitsee kaasuputkia ESD-konetila kaasuvuototilanteessa Vyöhyke 2 vaara-alueet ovat; alueet 1,5m sisällä, jotka ympyröivät avoimia tai puoliavoimia 1- alueita 24.5.2013 15
Luku 5 Ohjaus, valvonta ja turvajärjestelmät Valvontapisteitä; tankkitilan pilssikaivossa sekä pinta että lämpötila tankki ylitäyttö (IGC 13.2 ja 13.3), paine + ylipainehälytys Moottorin öljy- ja jäähdytysvesijärjestelmissä ilmaus kaasulle Kiinteä kaasuilmaisinjärjestelmä tulisi kattaa suljetut vyöhyke 1-tilat Turvajärjestelmän pääkomponentit kaasuilmaisien ohella; automaattinen pääventtiili, joka sulkee kaasun konetilan ulkopuolelta + sulku- ja ilmausventtiili, joka tyhjentää kaasun putkistosta ilmanvaihtohäiriöön reagoiva tehonhallinta 24.5.2013 16
Luku 6 Kompressorit ja kaasumoottorit Kompressorilla hätäpysäytys keskeisiltä valvontaasemilta Moottorin seuraavat osat järjestetään räjähdystä kestäväksi; huuhteluilmakanava, jos kaasu syötetään ilman mukana pakokaasujärjestelmä kampikammio Kaasun palamista tulisi valvoa esimerkiksi pakokaasulämpötilan avulla 24.5.2013 17
Luku 7 Valmistus, laatu ja koestus Kaasuputkien hitsaukset tulisi olla testattu (vetolujuus, taivutustesti ja Charpy V iskukoe 6mm vahvuiset) Vähintään 10% hitsauksista tarkastetaan röntgenillä (100%, jos ESD-tila) Asennuksen jälkeen putkiston koeponnistus 1,5 x suunnittelupaine Putkiston palkeelle tulisi olla suoritettu seuraavat testit; ylipainetesti (5 x suunnittelupaine 5 minuutin ajan) koeponnistus (2 x suunnittelupaine ääritilassa) syklinen testi syklinen väsyminen 24.5.2013 18
Luku 8 Käyttö- ja koulutusvaatimukset Käyttöhenkilökunnalla koulutusta seuraavasti; kategoria A: peruskoulutus kaikille kategoria B: lisäkoulutus kansipäällystölle kategoria C: lisäkoulutus konepäällystölle Koulutuksen antaa laitevalmistaja(t) tai muu alan asiantuntija Erityinen huoltokäsikirja tulee laatia ja käyttää 24.5.2013 19
IGF-säännöstö Tulee korvaamaan väliaikaiset ohjeet aikaisintaan vuonna 2016 Perustana väliaikaiset ohjeet Tulee kattamaan myös muita kaasuja ja matalan leimahduspisteen omaavat nestemäiset polttoaineet KIITOS MIELENKIINNOSTA sten.sundberg@trafi.fi 24.5.2013 20