Lammashaan kunnostus ja hoitosuunnitelma Ei tuotannollinen investointi Kalle Hellström, Oulun Maa ja kotitalousnaiset 19.12.2014 Tämä suunnitelma on laadittu osana VYYHTI hankkeen mallisuunnitelma aineistoa 1
1. Hakija Ei-tuotannollinen investointi, Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero ja -toimipaikka p. 000 000 0000 Y-tunnus: xxxxxxx-x Suunnitelman laatija: Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaiset Osoite: PL 106, 90101 Oulu Puh. 043 825 5253, 08 316 8611 (vaihde) Kuva 1. Lammaslaitumen sijainti X.n kunnan Y:n kylällä (lohko U1). Karttoja voi ladata esim. Maanmittauslaitoksen Avoimien aineistojen tiedostopalvelusta. 2. Sopimusalue Ei-tuotannollisen investoinnin sopimukseen haettavat lohkot, pinta-alat ja kiinteistötunnukset: U1 Lammashaka 2,85 ha xxx-4xx-xx-xx ja xxx-4xx-xx-xx Haettava pinta-ala yhteensä 2,85 ha 2
3. Yleiskuvaus Sopimukseen haettava alue (lohko U1) sijaitsee X:n kunnassa Y:n kylässä noin 10 kilometriä kuntataajamasta (Kuva 1). Tämä kylä ja sen naapurikylä on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kylät edustavat tiiviisti rakennettuja nevalakeuden viljelymaisemakyliä. Asutus on syntynyt tärkeän vesireitin, kahden suuren joen ja niihin laskevan järven varrelle. Alueen maatilat ovat olleet aikoinaan pieniä ja monia on lopettanut, mikä vaikuttaa maisemaan. Kylällä on kuitenkin halua säilyttää viljelymaiseman avoimuus ja kylälle laadittiin vuonna 2014 maisemanhoidon yleissuunnitelma. Kyläseura teki myös vuoden 2014 aikana kylämaiseman siistimistyötä ja raivausta kahden työllistetyn metsurin voimin. Viljelystä pois jääneet pellot erityisesti kyläteiden varsilla olisi hyvä pitää avoimina maiseman takia esim. laidunnuksen avulla. Tämän suunnitelman hoitotoimien avulla pidetään yllä kylän perinnemaisemaa joen ylittävän sillan lähellä joen mutkassa olevan niemen alueella. Kylän maisema on vielä 50 vuotta sitten ollut hyvin avoin ja mm. maamieskoulun hoidossa on ollut laajoja peltoalueita. Myös tämän suunnitelman lammaslaidun on ollut puoliksi peltoa ja osin niittyjä. Tämä käy ilmi vuoden 1966 peruskartasta (Kuva 2). Tällä kylällä joen mutkassa olevasta niemestä aidataan 2,85 hehtaarin laajuinen koivua kasvava metsälaidun lampaiden laitumeksi (Kuva 3). Omistajat ovat raivauttaneet koivikon valoisan hakamaiseksi talvella 2013-2014. Koska maapohja on pääosin joko vanhaa peltoa tai niittyä, kenttäkerroksen kasvillisuus on ruohovaltaista ja paikoin rehevän lehtomaistakin (Kuva 4). Paikoin on nähtävissä vielä vanhoja peltojen sarkaojia. Kenttäkerroksen valtalajit ovat nurmilauha, korpikastikka, nurmirölli, peltokorte, kielo, mesiangervo, metsäkurjenpolvi, mesimarja ja kultapiisku. Myös lehtometsän lajeja löytyi: oravanmarja, lehtovirmajuuri, ahoorvokki, karhunputki, metsämaitikka ja metsätähti. Parempaa niittylajistoa edustaa tuoksusimake. Syötävää lampaille alueella riittää hyvin. Pensaista mainittakoon metsäruusu ja kataja, joita on molempia jonkin verran. Koivun latvuksia on jäänyt jonkin verran keräämättä puuston käsittelyn yhteydessä. Ne olisi hyvä kerätä pois ennen laidunnuksen aloittamista, koska ne haittaavat laiduneläinten liikkumista ja lahotessaan turhaan rehevöittävät kasvillisuutta. Jokivarteen on aloitettu rantayleiskaavan laatiminen konsultin toimesta vuonna 2010. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä loppuvuonna 2014. Tämän suunnitelman laidunlohkoja koskevia merkintöjä kaavaluonnoskartassa ovat mm. ma-1 eli valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja ran eli ohjeellinen rantavyöhyke. Ma-1 alueella vaaditaan maisemaa muuttaviin toimenpiteisiin, mm. puiden kaatamisiin, maisematyölupa. Ohjeellinen rantavyöhyke liittyy rantojen rakennusoikeuden määrittelyyn. Näillä alueilla rakennusoikeudet on määritelty emätilaperiaatteen mukaan ja osoitettu tilakohtaisesti. 3
Kuva 2. Peruskartta vuodelta 1966, josta näkyvät aiemmin niemessä olleet pellot ja niityt. Sisältää Maanmittauslaitoksen peruskartan 1966 aineistoa. 4. Hoidon tavoitteet Hoidon tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden edistäminen, puoliavoimista perinneympäristöistä hyötyvän eliölajiston elinmahdollisuuksien lisääminen ja valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvojen vaaliminen. Kylän maisema jokivarressa on vielä 1960-luvulla ollut hyvin avoin ja jokivarsi on ollut lähes yhtenäistä peltoaluetta. Joen mutkassa olevan niemen hoitaminen hakamaisena laitumena lisää maiseman vaihtelevuutta, sillä tämän tyyppisiä laidunalueita ei kylällä ole tällä hetkellä hoidossa. Niemeen tuleva laidun näkyy myös maantiellä liikkuville joen ylittävältä sillalta. Laiduntaminen tukee myös yleistä kylämaiseman kasvojen kohotusta, jota kylällä on vuoden 2014 aikana tehty mm. kyläseuran palkkaamien metsurien tekemän raivaustyön merkeissä maantien varressa ja joen rannoilla. Laidun olisi hyvä ulottaa niemessä joen rantaan, mutta se ei ole tällä hetkellä mahdollista, koska rannan omistava yhtiö ei tee vuokrasopimuksia kapeille rantakaistaleille. He odottavat tekeillä olevan rantaosayleiskaavan valmistumista. Kaavoituksen valmistuttua yläpuolisen rannan omistajat voisivat lunastaa rantakaistaleen sovittuun hintaan. Kun kapeille rantatonteille ei liene luvassa lisärakennusoikeutta, hintakin lienee edullinen. 4
Kuva 3. Y:n kylällä laidunnukseen tuleva lohko U1. Sisältää Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvan 12/2014 aineistoa. Hoidettu laidun palvelee myös ympäristökasvatusta ja virkistystä. Laidunnus ja muu maanviljelyskäyttö on ennen muovannut alueen maisemaa ja sen palauttaminen pienelle alueelle on perusteltua perinteen jatkumisen ja monimuotoisuuden vaalimisen takia. Joella liikkuu veneilijöitä, melojia ja kalastajia. Hoidettu perinnemaisema kotieläimineen tuo mielenkiintoisen uuden elementin maisemaan ja voi lisätä kohteen matkailullistakin vetovoimaa. 5. Perustamistoimenpiteet Hoitoon tulevalla Lammashaan 2,85 hehtaarin alueella toteutetaan ei-tuotannollinen investointi vuosien 2015-2016 aikana. Paikallinen viljelijä vuokraa laidunalueen alueen omistavilta henkilöiltä, jotka itse asuvat laidunalueen vieressä. Alue aidataan noin 840 metriä pitkällä lammasverkkoaidalla, jonka sijainti näkyy Kuvassa 3. Alue aidataan joka puolelta, vaikka laidun olisi ollut kätevintä ulottaa joenrantaan. Laidunnus rantaan asti ei onnistu nyt, koska rantakiinteistön omistava yhtiö ei tee siihen vuokrasopimusta. Aita tehdään mielellään kestopuutolpista, koska kyllästämätön puu lahoaa Suomen sääoloissa nopeasti. Tolppia tarvitaan noin 210 kappaletta, jos ne laitetaan 4 metrin välein. Jos taas laitetaan 3 metrin välein, niitä kuluu 280 kpl. Lampailla käytetään yleensä kuumasinkittyä 90-100 cm korkeaa verkkoaitaa, jota myydään 50 ja 100 metrin rullissa. Aidan arvioidut tarvikekustannukset ovat noin 3 euroa/metri. Ei-tuotannollisen investoinnin kuluarvio on esitetty Taulukossa 1. Laitumen länsiosaan pihapiirin puoleiselle sivulle tehdään avattava portti, josta kannattaisi tehdä niin leveä, että siitä voidaan kulkea myös maatalouskoneilla. Portin leveys voi olla esim. 2,5 metriä. Portissa voi olla kapeampi avattava osa henkilöiden kulkua varten (n. 1m leveä). Tämä palvelee kohteen huoltoa, jos on tarpeen esimerkiksi 5
tehdä koneellista niittoa tai raivausta jne. Muita portteja ei ehkä tarvita, sillä esim. kalastajat voivat kulkea rannan kapeaa laitumen ulkopuolella olevaa kohtaa pitkin. Aita on tarkoitus pystyttää keväällä 2016, jolloin laiduntamaan päästäisiin heti alkukesällä. Viljelijä voi tehdä aidan pystytyksen omana työnään tai käyttää myös palkkatyöläisiä, jolloin molemmissa korvaus on 16 /tunti. Aidan pystytykseen on arvioitu menevän enimmillään 70 työtuntia (Taulukko 1). Aitalinjalta raivataan raivaussahalla vesakko ja korkeampi heinikko. Taulukko 1. Ei-tuotannollisen investoinnin kuluarvio (lohko U1). Kustannusarvio, 1 tai 2 vuotinen sopimus, Ei tuotannollinen investointi, Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen Määrä, ala/alue Aikataulu Kustannus Perustamiskustannukset Kustannus/so pimuskausi Kustannus/ ha Aidan rakentaminen: 840m x 3 /m 840 jm kevät 2016 3 /m 2520 884,21 Aidan pystytys 70h*16 /h 70 h kevät 2016 16 /h 1120 392,98 Portti lammasaitaukseen, 1 kpl 100 /kpl kevät 2016 100 100 35,09 Vuosittaiset toimenpiteet Määrä, ala/alue Aikataulu Kustannus Kustannus/so pimuskausi Kustannus/s opimusvuos i Hoitopäiväkirjan pitäminen 4h * 24,6 /h 4 h kesä 2016 24,6 /h 98,4 34,53 Aitalinjan raivaus/niitto 35h * 21,2 /h 35 h kevät 2016 21,2 /h 742 260,35 Eläinten valvonnan lisätyö 2,85 ha Päivittäin 75 /ha 213,75 75 Eläinten juoton lisäkustannukset 2,85 ha Päivittäin 50 /ha 142,5 50 Eläinten kuljetus 6h * Laidunkaude n alussa ja 2hlöä*16 /h*2 2 krt lopussa 192 /krt 384 134,74 Kustannukset yhteensä 5320,65 1866,89 Myös kesän mittaan voidaan aitalinjaa niittää aidan ulkopuolelta. Aitalinjan raivaukseen ja puhdistusniittoihin on varattu kustannusarviossa 35 työtuntia. Raivaussahaniitto ym. konetyö korvataan 21,2 euroa/tunti. Laidunnuksen kuluja on laskettu myös investointitukikaudelle (Taulukko 1). Kustannuksia aiheutuu mm. eläinten kuljetuksesta, valvonnasta ja juomaveden järjestämisestä sekä hoitopäiväkirjan pitämisestä. Hoitotoimista pidetään hoitopäiväkirjaa, johon merkitään aitaamiset, raivaukset, eläinten tuonnit ja viennit ym. laitumen kunnostukseen ja hoitoon liittyvät asiat. Viljelijän kotitila sijaitsee noin 5 km päässä laitumesta. Myös maanomistajat osallistuvat eläinten valvontaan, koska asuvat vieressä. Valvonnasta ym. työnjaosta sovitaan lampurin ja maanomistajien/vuokraajien kesken. Aitaamista ei saa aloittaa ennen kuin hakija on saanut myönteisen päätöksen eituotannollisesta investointituesta. Jos päätös tulee ajoissa jo syksyllä 2015, voisi silloin 6
tehdä jo esim. aitalinjan raivausta. Myös aitausmateriaalin voi hankkia jo talven aikana, jotta se on käytössä heti seuraavana keväänä pystytystä varten. Tuen hakija hankkii aitaustarvikkeet ensin omilla varoilla ja hakee ei-tuotannollisen investointituen maksatusta aitaamisen jälkeen, todennäköisesti vuoden 2016 loppupuolella. Aitaaminen ja laidunnuksen aloitus rahoitetaan ELY-keskukselta haettavan ei-tuotannollisen investointituen avulla. Kuva 4. Laidunhaan entisestä maatalouskäytöstä kertovat lehtomainen niittykasvillisuus ja peltokortteen runsaus. Kuva: Hilkka Heikkilä. 6. Hoitotoimenpiteet Laidunnus aloitetaan mahdollisimman aikaisin kesällä, heti kun laitumella on riittävästi syötävää eläimille, normaalivuosina kesäkuun alkupuolella. Alueen kasvillisuus on rehevää (osin entisiä peltoja) ja kasvun hillitsemiseksi ja maiseman avaamiseksi olisi hyvä saada riittävä laidunpaine heti alkukesällä, kun kasvit ovat vielä laiduntajille maittavia. Myös vasta tehty puuston harvennus lisää valon määrää ja kenttäkerroksen kasvua, minkä vuoksi laidunpaine saisi olla korkea alussa. Eläinmäärä sovitetaan laitumen tuottokyvyn mukaan siten, että koko lauma voisi olla alueella koko laidunkauden ajan, noin 1.6.-30.9. Rehevälle metsälaitumelle suositellaan 1 lammasyksikköä (uuhta karitsoineen) hehtaarille, hakamaalla sopiva tiheys on 1,5-2,5 uuhta+karitsat/ha. Koska alueen kasvillisuus on melko rehevää, voisi kokeilla aluksi 15-20 lammasta tätä 2,85 ha aluetta kohti. Laidunpainetta tulee tarkkailla ja sitä voidaan säätää myöhemmin sen mukaan, miten alue kehittyy ja syömistä riittää. Laidunkausi olisi hyvä olla 100-120 päivää, mutta se määräytyy myös sen mukaan miten laitumella riittää syömistä. Lisärehua laitumelle ei saa tuoda, mutta kivennäistä voidaan antaa kiinteässä paikassa. Sääsuoja on eläinten hyvinvoinnin kannalta hyvä, vaikka sitä ei lain mukaan edellytetäkään. Juomavesi laitumelle tuodaan joko viljelijän toimesta hänen 7
kotoa tai otetaan maanomistajan kiinteistöstä. Puhtaan veden saannista huolehditaan päivittäin laidunkaudella. Kun ei-tuotannollinen investointi on toteutettu, haetaan 5-vuotista ympäristökorvaussopimusta. Tällöin investointituen maksatus tulee olla hoidettu loppuun. Todennäköinen jatkosopimuksen hakuajankohta olisi kevään 2017 haussa eli tukikausi olisi 2017-2022. Uudessa ympäristökorvaussopimuksessa on kiinteä tukitaso 450 /ha/v ja erillistä kustannuslaskelmaa ei tarvita. Hoitosuunnitelma tulee kuitenkin olla ja siinä kuvataan laitumen vuosittaiset hoitotoimet. Hakija tekee laidunnukseen tulevista alueista (2 kiinteistöä) vuokrasopimuksen maanomistajien kanssa. Vuokrasopimus olisi hyvä tehdä 7 vuodeksi, jotta se kattaa sekä investointituen että viisivuotisen hoitosopimuksen. Sopimus voisi olla ajalle 1.5.2015-31.12.2022. Vuokran suuruudesta sovitaan maanomistajien kanssa, mutta vuokra on usein lähinnä nimellinen. Suurin hyöty maanomistajalle on viljelijän tarjoama maisemanhoitopalvelu laidunnuksen muodossa, maisema pysyy hoidettuna ja kauniina. 7. Muuta Hoitosuunnitelma on laadittu ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaisten toimesta osana VYYHTI-projektia. Suunnittelu on hakijalle maksutonta sillä edellytyksellä, että hoitosuunnitelmaa voidaan käyttää VYYHTI-projektin mallisuunnitelman pohjana (internetjulkaisu). Tästä laaditaan sopimus hakijan, maanomistajien ja suunnitelman laatijan kesken. Hakijan henkilötietoja ei anneta julkisuuteen, mutta esim. suunnitelman karttoja voidaan käyttää esimerkkiaineistossa. Suunnitelman laatija ja hakija tutustuivat hoitoalueeseen 14.8.2014. Hoidon järjestämisestä on keskusteltu hakijan kanssa useaan otteeseen puhelimitse ja 20.11.2014 asiasta neuvoteltiin kyläkoululla pidetyssä palaverissa, jossa suunniteltiin kylän laidunasiaa myös isommalla joukolla. Tilalla on joulukuussa 2014 XX uuhta ja yhteensä XX lammasta. Hakija hakee lohkolle U1 kevään-kesän 2015 tukihaussa Ei-tuotannollista investointitukea Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen. Investointi on tullut toteuttaa 2 vuoden kuluessa tukipäätöksestä ja sen perään on edellytetty 5-vuotisen hoitosopimuksen tekoa, joka on jatkossa ympäristökorvaussopimus Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon. Tämän aineiston kartat on ladattu Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tietopalvelusta joulukuussa 2014. Lisenssin käyttöoikeustiedot ovat osoitteessa: http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501. 8
Allekirjoitukset: Paikka ja päiväys Paikka ja päiväys Etunimi Sukunimi Ympäristökorvauksen hakija Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa- ja kotikotitalousnaiset Hoitosuunnitelman laatija 9