VALVIRA - vaikuttavaa valvontaa Katsaus sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaan 1
2 Kuvat: sivu 3 / Leila Karvonen; sivu 9 / fusebulb/shutterstock; sivu 10 / vitstudio/shutterstock; sivu 12 / Alexander Raths/Shutterstock; sivu 13 / Repina Valeriya/ Shutterstock; sivu 14-15 / Oliver Sved/Shutterstock; sivu 16 / Bilibin Maksym/Shutterstock; sivu 17 / Tungphoto/Shutterstock; sivu 18 / Fineas / Fotolia
Saatteeksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa. Tavoitteenamme on varmistaa väestön oikeus terveyttä ja hyvinvointia tukevaan elinympäristöön sekä riittäviin ja turvallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Viraston tehtävänä on valvoa sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon ja ympäristöterveydenhuollon toiminnan asianmukaisuutta sekä hoitaa niihin liittyvää lupahallintoa ja ohjausta. Valvira ohjaa myös maan kuutta aluehallintovirastoa sekä kuntia niiden sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon ja ympäristöterveydenhuollon sekä tupakka-asioihin liittyvissä tehtävissä tavoitteenaan yhtenäiset lupa-, ohjaus- ja valvontakäytännöt kautta maan. Valtakunnallisena valvontaviranomaisena Valviran tehtävänä on lainsäädännön mukaisesti ratkaista sosiaalija terveydenhuoltoa koskevat asiat erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat periaatteellisesti tärkeät ja laajakantoiset asiat. Valvirassa on tällä hetkellä noin 170 työntekijää, ja virasto toimii kahdella paikkakunnalla, Helsingissä ja Rovaniemellä. Valviran keskeisimpänä haasteena on ollut koko sen olemassaolon ajan, miten selvitä jatkuvasti kasvavasta lakisääteisten tehtävien määrästä. Toimintamallimme pohjautuu vuonna 2010 hyväksyttyihin strategisiin linjauksiin, joiden mukaisesti toimintaa on kehitetty. Linjauksia on myös täsmennetty. Niissä on nostettu entistä vahvemmin esille ennakoiva, riskinarviointiin perustuva valvonta sekä omavalvonta. Uutena tehtävänämme on biopankkitoiminnan valvonta ja ohjaus sekä julkisen, kansalaisten ja tutkijoiden tiedonsaantia palvelevan, biopankkirekisterin ylläpito. Syksyllä 2013 voimaan tullut biopankkilaki edistää ihmisperäisten näytteiden ja niihin liittyvien tietojen käyttöä terveyttä edistäviin tutkimuksiin. Biopankkitoiminta on jo alkuvaiheessaan muodostumassa monimuotoiseksi. Havaintojemme mukaan perusteilla olevien biopankkien tarkoitus on käytännössä yhä useammin integroida tutkimus ja sen tulokset osaksi potilaan hoitoa. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön toimeenpanoa ohjaavana viranomaisena haluamme edistää väestön terveyttä ja turvata terveellinen elinympäristön kaikille. Terveelliset kodit ja julkiset tilat sekä puhdas vesi joka päivä ovat tavoitteinamme käytännössä. Tupakkalain valvonnalla kannustamme väestöä terveellisten elämäntapojen omaksumiseen. Keinoina toteuttaa nämä tavoitteet ovat Valviran laatimat terveydensuojelulain ja tu- Kuva: Leila Karvonen 3
pakkalain riskinarviointiin ja valvonnan vaikuttavuuden arviointiin perustuvat valvontaohjelmat sekä tietopaketit, joilla Valvira ohjaa aluehallintovirastojen ja kuntien viranomaisia heidän valvontatyössään. Todennäköisesti tuntemattomin Valviralle kuuluvista tehtävistä on geenitekniikan valvonta. Eniten geenitekniikkaa käytetään Valviran valvomassa lääke- ja teollisuusentsyymien tuotannossa sekä bio- ja lääketieteellisessä tutkimuksessa. Valvonnan tehtävänä on estää muuntogeenisten organismien käyttöön liittyvien vaaratilanteiden syntyminen. Alkoholin aiheuttamia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja vähennämme lisäämällä yhdessä aluehallintovirastojen kanssa riskiperusteista alkoholivalvontaa ja tukemalla luvanhaltijoiden omavalvontaa. Näin varmistamme, että alkoholialan elinkeinonharjoittajat toimivat vastuullisesti ja ottavat huomioon alkoholilainsäädännön heidän toiminnalleen asettamat vaatimukset. Valvonnan suunnitelmallisuutta lisäämme alkoholihallinnon valtakunnallisen valvontaohjelman avulla. Valviran yhteydessä toimii adoptiolautakunta. Se vastaa kansallisena asiantuntija-, lupa- ja valvontaviranomaisena siitä, että kansainväliset adoptiot toteutetaan kunnioittaen lapsen oikeuksia koskevia kansainvälisiä sopimuksia sekä toteuttaen Haagin adoptiosopimuksen mukaisia sopimusvelvoitteita. Adoptiolautakunnan tehtäviä ovat lupaviranomaisena toimimisen lisäksi mm. yhteistyö muiden Haagin sopimuksen osapuolten kanssa, adoptioasioiden kansainvälisen kehityksen seuranta ja kansainvälisen adoptiopalvelun valvontatehtävät. Valvira on vastannut monin eri tavoin muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin. Olemme laatineet Valviralle laatupolitiikan systematisoimaan laadunhallinnan menettelytapoja. Jatkamme edelleen määrätietoisesti omien prosessiemme ja työmenetelmiemme parantamista. Valviran toimintaa voidaan ohjata paremmin ja strategiaa toteuttaa tehokkaammin ydinprosessien kautta. Olemme kiinnittäneet erityisesti huomiota johtamiseen. Johto on valmistautunut tulevaisuuden tarpeisiin perusteellisen valmennusohjelman avulla. Tämä ympäristöterveydenhuoltoa, biopankkitoimintaa, alkoholihallinnon ohjausta ja adoptiolautakunnan toimintaa käsittelevä julkaisu on jatkoa kesällä 2013 julkaisemallemme sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausta ja valvontaa käsitelleelle katsaukselle Valvira vaikuttavaa valvontaa, hyvää hoitoa ja hoivaa. Helsingissä tammikuussa 2014 Marja-Liisa Partanen Ylijohtaja 4
Sisällys Terveellinen elinympäristö on kaikkien etu... 6 Tavoitteena terveelliset kodit ja julkiset tilat... 6 Puhdasta vettä joka päivä... 7 Uimaveden laadulla on väliä... 7 Vesityökortit... 8 Tupakkalaki terveyttä edistämässä... 8 Geenitekniikkaa hyödynnetään laajasti... 9 Muuntogeenisten organismien käyttö... 10 Geenitekniikan rekisteri on viranomaisille... 10 Riskejä arvioidaan, tunnistetaan ja niitä hallitaan... 10 Valvonta ehkäisee vaaratilanteita... 10 Arvokasta ohjausta toimijoille... 11 Monet tahot valvovat geenitekniikan käyttöä... 11 Biopankit terveyttä edistävän tutkimuksen tukena... 12 Biopankkirekisterin tiedot ovat kaikille... 13 Monimuotoista biopankkitoimintaa... 13 Valvonta vähentää alkoholin terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja... 14 Valvontaohjelma yhdenmukaistaa ja kehittää valvontakäytäntöjä... 14 Virtuaalimaailma lisää alkoholimainonnan valvonta-asioita... 15 Vain lapsen etu merkitsee adoptoitaessa... 16 Kilpailu adoptioon tulevista pikkulapsista kasvaa... 16 Adoptiovanhemmaksi adoptioneuvonnan kautta... 17 Vain lapsella on oikeuksia... 17 Adoptiolautakunta... 18 Strategiset linjauksemme... 19 5
Terveellinen elinympäristö on kaikkien etu Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena on edistää väestön terveyttä ehkäisemällä ja vähentämällä sellaisia elinympäristön tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Kunnan terveydensuojeluviranomainen edistää ja valvoo alueensa terveydensuojelua sekä neuvoo ympäristöterveyteen liittyvissä asioissa. Valvira ohjaa aluehallintovirastojen ja kuntien viranomaisia toimeenpantaessa terveydensuojelulain ja tupakkalain valvontaa sekä yhdenmukaistaa ympäristöterveydenhuollon valvontakäytäntöjä Suomessa. Valvira julkaisee useista ympäristöterveydenhuollon ajankohtaisista aiheista mm. kosteusvaurioista, sähkösavukkeista, talous- ja uimavesien laadusta sekä niiden laatuvaatimuksista ja ilmoituksenvaraisista toiminnoista ohjeita ja tietopaketteja verkkosivuillaan. Valviran laatimat terveydensuojelulain ja tupakkalain valvontaohjelmat määrittelevät suunnitelmallisen valvonnan painopistealueet. Valvontaohjelmat ohjaavat kuntia ja aluehallintovirastoja mm. Ohjaamme valvontaohjelmilla kuntien viranomaisia elinympäristön riskinarviointiin sekä valvonnan vaikuttavuuden arvioimiseen. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja Valvira laativat yhteisen monivuotisen ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelman. Kunnan viranomaiset valvovat tupakkalain ja terveydensuojelulain perusteella valvontasuunnitelmassaan mainitsemiaan kohteita sekä raportoivat suunnitelman toteuman vuosittain aluehallintovirastoon. Valvontasuunnitelman mukaisia valvottavia kohteita ovat mm. lainsäädännössä määritellyt ilmoituksenvaraiset toiminnat kuten esimerkiksi koulut, päiväkodit, vanhainkodit, liikuntatilat ja kampaamot. terveellisyyden turvaamiseksi. Tavoitteena terveelliset kodit ja julkiset tilat Asumisterveyteen kuuluvat asuntojen sekä julkisten tilojen terveydelliset olosuhteet. Asumisolosuhteiden ja julkisten tilojen on oltava sellaiset, ettei niistä aiheudu haittaa ihmisten terveydelle. Terveyshaittoja voivat aiheuttaa mm. sisäilman epäpuhtaudet, lämpötila, kosteus, valo, melu tai säteily. 6
Terveyshaittaa epäiltäessä on hyvä olla yhteydessä kiinteistön omistajaan tai ylläpidosta vastaavaan tahoon, joka yleensä on isännöitsijä. Vastuu mahdollisten asumisolosuhteissa tai julkisissa tiloissa olevien terveyshaittaa aiheuttavien tekijöiden selvittämisestä ja korjauksista kuuluu haitan aiheuttajalle. Puhdasta vettä joka päivä Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat talousveden laatua säännöllisesti. Näytteitä tutkitaan sitä useammin mitä enemmän vesilaitokset toimittavat vettä. Talousvedessä ei saa olla mitään pieneliöitä eikä aineita sellaisia määriä tai pitoisuuksia, että niistä voi aiheutua vaaraa ihmisten terveydelle. Jos talousvesi ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia ja vedestä voi aiheutua terveyshaittaa, kunnan terveydensuojeluviranomainen ryhtyy toimenpiteisiin. Uimaveden laadulla on väliä Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat yleisiä uimarantoja, uimahalleja ja kylpylöitä säännöllisesti. Uimaveden laatuvaatimukset ja näytteenottotiheys on määritelty lainsäädännössä. Terveydensuojeluviranomainen ryhtyy toimenpiteisiin, jos veden laatu ei ole säädösten mukaista. Suurten yleisten uimarantojen veden laatua seurataan samoilla kriteereillä 19 EU:n jäsenmaassa. Uimavedet on luokiteltu veden laatutulosten perusteella erinomaisiin, hyviin, tyydyttäviin ja huonoihin. Mitä parempi luokka, sitä vähemmän uimavedessä on neljänä edellisenä vuotena havaittu suolistoperäisiä bakteereja. Vuonna 2012 suomalaisista uimavesistä 83 % oli erinomaisia. 7
Uimarantojen uimavesiluokka 2012 (320 uimarantaa) Uusi uimaranta tai näytteenotossa puutteita 7,8 % Huono 0,9 % Tyydyttävä 1,3 % Erinomainen 83,4 % Hyvä 6,6 % Suurten yleisten uimarantojen uimavesiluokat vuonna 2012. Suurilla uimarannoilla käy keskimäärin yli 100 uimaria päivässä. Vesityökortit Kaikilla talousveden ja allasveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevillä henkilöillä pitää olla riittävät perustiedot mm. mikrobiologiasta ja kemiasta, puhdistustekniikasta, hygieniasta, tarkkailusta ja lainsäädännöstä. Talous- tai allasvesihygieeninen osaaminen osoitetaan suorittamalla Valviran ylläpitämä talous- tai allasvesihygieeninen osaamistesti, minkä jälkeen henkilö saa vesityökortin. Tupakkalaki terveyttä edistämässä Tupakointikielloilla ja -rajoituksilla suojellaan työntekijöitä ja asiakkaita, jotta he eivät altistuisi tupakansavulle mm. työpaikoilla ja julkisissa tiloissa. Tupakkalailla kannustetaan terveellisten elämäntapojen omaksumiseen ja nauttimaan terveellisestä elinympäristöstä. Tupakoijan on tupakoidessaan hyvä ottaa huomioon muut ympärillä olevat ihmiset. Laki ei kiellä tupakointia omassa asunnossa tai omalla parvekkeella. Parveketupakoinnista aiheutuvasta haitasta asianomaisten olisi ensisijaisesti neuvoteltava keskenään. Isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus voivat sopia pelisäännöistä. Kiistatilanteissa kunnan terveydensuojeluviranomainen arvioi, voiko tupakoinnista parvekkeella aiheutua terveyshaittaa naapureille. Tupakkalakia valvoo kunnan tupakkalainvalvontaviranomainen, jolle kuuluvat mm. tupakointikieltojen noudattamisen sekä tupakan myynnin valvonta alueellaan. Valvira valvoo tupakatuotteiden laatua ja pakkausmerkintöjä osana tupakkatuotteiden myyntiä sekä tupakkatuotteiden mainontakieltoa yhdessä kuntien kanssa. 8
Geenitekniikkaa hyödynnetään laajasti Muuntogeeninen organismi eli GMO on eliö, jonka perimää on muunneltu geenitekniikan keinoin niin, että geenimuunnos ja siihen liittyvät ominaisuudet periytyvät myös jälkeläisille. Geenitekniikkaa käytetään pääasiassa laboratorioissa ja tutkimuslaitoksissa. Myös geeniterapiaa hyödyntävissä syöpähoitokokeissa on käytetty muuntogeenisiä organismeja. Vaikka muuntogeeniset kasvit ja rehut ovat yleisimmin tunnettuja geenitekniikalla muunnettuja organismeja, niin eniten geenitekniikkaa käytetään Valviran valvomassa lääke- ja teollisuusentsyymien tuotannossa sekä bio- ja lääketieteellisessä tutkimuksessa. Geenitekniikan käyttöä säädellään EU-lainsäädännöllä ja siihen perustuvilla kansallisilla säädöksillä. Suomessa vuonna 1995 voimaan tulleella geenitekniikkalailla halutaan edistää geenitekniikan turvallista käyttöä sekä suojella ihmisten ja eläinten terveyttä ja ympäristöä. Muuntogeenisiä organismeja käyttävät toiminnanharjoittajat tekevät ilmoituksen tai hakemuksen kaikesta elävillä muuntogeenisillä organismeilla tekemästään toiminnasta sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivalle geenitekniikan lautakunnalle. Euroopan unioni hyväksyy muuntogeeniset tuotteet keskitetyllä menettelyllä. Elintarvikkeet ja rehut hyväksyy EU:n elintarviketurvallisuusvirasto EFSA ja lääkevalmisteet Euroopan lääkevirasto EMA. Valvonnan tärkeä tehtävä on varmistaa riskinarvioinnin tarkoituksen toteutuminen. 9
Muuntogeenisten organismien käyttö Valvira valvoo geenitekniikan käyttöä suljetuissa ympäristöissä, kuten laboratorioissa, kasvihuoneissa ja tuotantotiloissa tarkastuskäynnein tai asiakirjoihin perustuen. Tarvittaessa Valvira valvoo myös avointa käyttöä, esimerkiksi kliinisten rokotetutkimusten terveysvaikutuksia. Geenitekniikan rekisteri on viranomaisille Valvira ylläpitää geenitekniikan rekisteriä, jonne geenitekniikan lautakunta tallentaa sille toimitetut geenitekniikan käyttöä koskevat ilmoitukset ja hakemukset. Uusia ilmoituksia tehdään 30-40 vuodessa. Tällä hetkellä rekisterissä on noin 500 voimassa olevaa ilmoitusta tai hakemusta. Rekisteriin tallennetaan myös tarkastuspöytäkirjoja ja muita valvonnan asiakirjoja. Rekisteritietojen luovuttamisesta päättää geenitekniikan lautakunta. Riskejä arvioidaan, tunnistetaan ja niitä hallitaan Muuntogeenisten organismien käytön valvonta perustuu riskinarviointiin. Toiminnanharjoittajat laativat suunnitellusta käytöstä aina kirjallisen riskinarvioinnin. Arviointimenettelylle on tarkat ohjeet lainsäädännössä ja riskinarviointi on myös päivitettävä säännöllisesti. Riskinarvioinnilla tunnistetaan vaarat tai haittavaikutukset ja arvioidaan seurausten vakavuus. Kun riskit on tunnistettu, niitä pyritään hallitsemaan erilaisilla eristys- ja suojatoimilla. Riskiarviointi on toiminnanharjoittajan omavalvontaa, jolloin toimijat itse valvovat toimintansa lainmukaisuutta ja turvallisuutta työntekijöille, väestölle, eläimille ja ympäristölle. Valvonta ehkäisee vaaratilanteita Valviran tavoite on estää muuntogeenisten organismien käyttöön liittyvien vaaratilanteiden syntyminen. Vuosina 2012-2013 valvonnan painopisteenä oli uusien toiminnanharjoittajien valvonta ja ohjaus. Kaikki muuntogeenisiä organismeja käyttävät toiminnanharjoittajat tarkastetaan, mutta aiemmin tarkastettua toimintaa tarkastetaan riskiperusteisesti. Valvonnan tärkeä tehtävä onkin varmistaa, että riskinarvioinnin tarkoitus toteutuu. Toiminnanharjoittajan on tarkasteltava toimintaansa sen aiheuttamien riskien näkökulmasta, ja hänen on siten kyettävä havaitsemaan vaaratilanteet ja reagoimaan niihin myös poikkeustilanteissa ja toiminnan muuttuessa. 10
Arvokasta ohjausta toimijoille Toiminnan turvallisuuden ylläpitäminen vaatii suoja- ja eristystoimenpiteiden herpaantumatonta noudattamista ja herkkyyttä tunnistaa tilanteet, joissa suojatoimia on päivitettävä toiminnan luonteen muuttuessa. Valvontaviranomaisten yhtenä tehtävänä on valvoa ja edistää omavalvonnan toteuttamista. Valvira antaa toiminnanharjoittajille palautetta, ohjausta ja tietoa mm. eristysja suojatoimenpiteiden hallintaan. Toiminnanharjoittajat noudattavat yleensä eristys- ja suojatoimenpiteitä hyvin eikä haittavaikutuksia ympäristölle ole havaittu. Suojatoimien yleisimmin havaitut puutteet liittyvät laitteiden toimintatehon kontrollointiin ja henkilökohtaisten suojavälineiden käyttöön. Eniten puutteita on havaittu tilojen ilmoittamisessa ja käytön kirjaamisessa. Riskinarvioinnit on yleensä tehty, mutta johtopäätöksiä ei aina perustella riittävästi eikä arvioita muisteta päivittää. Geenitekniikan lautakunta voi tarvittaessa määrätä turvallisuutta vaarantavan toiminnan keskeytettäväksi, kieltää sen kokonaan tai määrätä uhkasakon. Tuotelupien peruuttamisesta päättää Euroopan yhteisöjen komissio. Geenitekniikkalakia rikkovia voidaan myös rangaista rikoslain perusteella. Monet tahot valvovat geenitekniikan käyttöä Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa ja valvoo geenitekniikan käyttöä yleisesti ja erityisesti terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Valvira valvoo muuntogeenisten organismien suljettua käyttöä ja avoimen käytön terveysvaikutuksia. Geenitekniikan maa- ja metsätalouden avoimen käytön ohjaava viranomainen on maa- ja metsätalousministeriö. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira vastaa kenttäkokeiden sekä muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen valvonnasta. Ympäristöministeriö ohjaa muuntogeenisten organismien avoimen käytön ympäristöriskien valvontaa, ja valvontaviranomainen on Suomen ympäristökeskus SYKE. 11
Biopankit terveyttä edistävän tutkimuksen tukena Syksyllä 2013 voimaan tulleella biopankkilailla edistetään ihmisperäisten näytteiden ja niihin liittyvien tietojen käyttöä terveyttä edistäviin tutkimuksiin. Tutkimuksen tukemisen lisäksi laki vahvistaa näytteenluovuttajan itsemääräämisoikeutta ja yksityisyyden suojaa. Näytteiden ja tietojen käsitteleminen tulevaa tutkimusta varten tapahtuu rekisteröidyn näytteen luovuttajan suostumuksella. Ennen lain voimaantuloa kerätyt diagnostiset näytteet sekä tutkimusnäytteet voidaan siirtää biopankkiin suoraan biopankkilain nojalla, ellei kansalainen kiellä siirtoa. Biopankin voi perustaa esimerkiksi sairaanhoitopiiri tai tutkimuslaitos. Yksityishenkilö ei voi perustaa biopankkia. Perustaminen edellyttää valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan (TUKIJA) ennakkoarviointia ja myönteistä lausuntoa biopankin perustamiseksi. Tämän jälkeen biopankin perustaja ilmoittaa toimintansa aloittamisesta Valviralle biopankkirekisteriin merkittäväksi. Ilmoitusmenettelyn yhteydessä Valvira arvioi biopankin taloudelliset, toiminnalliset, tutkimukselliset ja oikeudelliset edellytykset ylläpitää biopankkia ja käsitellä näytteitä sekä biopankkitoiminnasta vastaavan henkilön pätevyyden. Sekä toimijat että Valvira kiinnittävät erityistä huomiota näytteen luovuttajan yksityisyyden suojaan. 12
Sekä valvova viranomainen että toimijat kiinnittävät biopankkitoiminnassa erityistä huomiota tietosuojan tasoon. Näytteitä ja tietoja käsitellään pääsääntöisesti koodattuina ilman yksilöiviä tietoja, mikä takaa yksityisyyden suojan. Biopankkirekisterin tiedot ovat kaikille Valvira ohjaa ja valvoo biopankkitoimintaa sekä ylläpitää julkista valtakunnallista biopankkirekisteriä. Rekisteriin kootaan tiedot Suomessa perustetuista biopankeista, niihin kerättävistä näytteistä ja näytteiden säilytyspaikoista. Biopankkirekisteriin kootaan tiedot myös näytteiden ja niihin liittyvien tietojen käytettävyydestä sekä tutkimusaloista, joilla näytteitä ja tietoja voidaan hyödyntää. Tiedot ovat kaikkien saatavilla, ja rekisteri palvelee erityisesti kansalaisten ja tutkijoiden tiedonsaantia sekä biopankkitoiminnan valvontaa. Monimuotoista biopankkitoimintaa Biopankkitoiminta on jo alkuvaiheessaan muodostumassa hyvin monimuotoiseksi. Perusteilla olevat biopankit voidaan jaotella laaja-alaisiin kliinisiin biopankkeihin, suurten seuranta-aineistojen biopankkeihin ja suppeampiin erikoisalojen biopankkeihin. Valvira on havainnut, että tutkimuksen lisäksi biopankkitoiminnan tarkoitus on enenevässä määrin integroida tutkimus ja sen tulokset osaksi potilaan hoitoa. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut erillisen asiantuntijaryhmän arvioimaan biopankkilain täytäntöönpanoa ja vaikutusta. Työryhmä on käsitellyt biopankkilaissa havaittuja ongelmakohtia ja arvioinut lain muutostarpeita. 13
Valvonta vähentää alkoholin terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja Alkoholihallinnon tavoitteena on vähentää alkoholin aiheuttamia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Yhdenmukaisen toiminnan turvaamiseksi koko maassa ohjaamme aluehallintovirastoja niiden lupa- ja valvontatyössä. Viranomaistoiminnan tavoitteena on, että alkoholialan elinkeinonharjoittajat ottavat huomioon alkoholilainsäädännön heidän toiminnalleen asettamat vaatimukset niin, että he toimivat vastuullisesti. Ohjaamme aluehallintovirastojen alkoholiasioiden lupa- ja valvontatyötä yhdenmukaisen toiminnan turvaamiseksi koko maassa. Valvontaviranomaiset lisäävät riskiperusteista alkoholivalvontaa ja tukevat luvanhaltijoiden omavalvontaa. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden esiintymistä alkoholielinkeinossa Valvira ehkäisee yhdessä aluehallintovirastojen kanssa. Valvira on alkoholin tukkumyynti-, käyttö-, valmistus- ja maahantuontiasioiden lupa- ja valvontaviranomainen, joka myös ohjaa alkoholituottajien ja maahantuojien omavalvontaa. Alkoholijuomien tuotannon ja tukkumyynnin valvonnan tavoitteena on, että tuotteiden koostumus, laatu ja pakkausmerkinnät ovat lainmukaisia. Tuotevalvonta varmistaa, että markkinoilla olevat alkoholituotteet ovat turvallisia sekä laillisesti valmistettuja ja maahantuotuja. Aluehallintovirastot ovat anniskelu- ja vähittäismyyntilupa-asioiden lupaja valvontaviranomaisia. Valvira ylläpitää alkoholielinkeinorekisteriä, jonka tietojen perusteella lasketaan muun muassa alkoholin kokonaiskulutustiedot. Valvontaohjelma yhdenmukaistaa ja kehittää valvontakäytäntöjä Alkoholihallinnon valtakunnallisella valvontaohjelmalla lisätään valvontatoiminnan suunnitelmallisuutta. Valvontaohjelmassa määritellään alkoholihallinnolle asetettujen tavoitteiden edellyttämät toimenpiteet sekä menettelytavat, joilla viranomaisvalvontaa kohdennetaan riskikohteisiin. Ohjelma ohjaa alkoholijuomien anniskelun ja vähittäismyynnin alueellista lupahallintoa ja valvontaa yhdenmukaiseen toimintaan ja alkoholilain tehokkaaseen täytäntöönpanoon 14
Valvira laatii vuosittain päivitetettävän valvontaohjelman usean vuoden ohjelmakauden ajaksi yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Ohjelma on julkinen, ja se on luettavissa Valviran verkkosivuilta, mikä osaltaan parantaa valvonnan vaikuttavuutta ja avoimuutta. Alkoholihallinnon valtakunnallisen valvontaohjelman painopisteitä ovat taloudellisen luotettavuuden valvonta riskinarvioinnin kehittäminen vähittäismyynnin omavalvontaa tukeva tarkastustoiminta vähittäismyynnin valvonnan viranomaisyhteistyö paikallisen vaikuttamisen lisääminen lupaharkinnassa jatkoaikaravintoloiden omavalvontaa tukeva tarkastustoiminta harmaan talouden valvonnan viranomaisyhteistyö selkeästi päihtyneiden valvontakäytännöt tiedonhallinnan ja riskinarvioinnin käytännöt. Virtuaalimaailma lisää alkoholimainonnan valvonta-asioita Merkittävin osa Valviran käsittelemistä alkoholin mainonta-asioista koskee väkevien alkoholijuomien mainontaa. Väkevien alkoholijuomien mainonta on pääsääntöisesti kielletty alkoholilaissa. Sosiaalisen median merkityksen kasvu, mainonnan siirtyminen verkkoon ja virtuaalimaailmaan ovat lisänneet voimakkaasti Valviralle tehtyjen alkoholimainontaa koskevien ilmoitusten määrää. Valvira ohjaa alkoholielinkeinoa toimimaan lainmukaisesti toimijoiden mainostaessa ja markkinoidessa alkoholijuomia. Valviran verkkosivuilla on laaja ja kattava alkoholimainontaa koskeva ohje, jossa on esimerkkien avulla kuvattu erilaisten toimintamallien lainmukaisuutta. Alkoholijuomien mainonnan valtakunnallinen valvoja on Valvira, aluehallintovirastot valvovat puolestaan alkoholimainontaa alueillaan. Alkoholimainontaa koskevat päätökset 1 20 1 00 89 96 104 80 60 59 40 20 0 2009 2010 2011 2012 15
Vain lapsen etu merkitsee adoptoitaessa Kaiken adoptiotoiminnan ylin periaate on adoptoitavan lapsen etu. Adoptio on viimeinen vaihtoehto turvata hyvinvointi lapselle, joka ei voi kasvaa omassa perheessään. Kansainvälisessä adoptiossa lähtökohtana on läheisyysperiaate. Lapsen syntymämaassa on ensin käytettävä kaikki keinot huolehtia perhettä tarvitsevasta lapsesta, ennen kuin hänet luovutetaan adoptioon ulkomaille. Adoptioon lapsia luovuttavissa maissa pystytään toteuttamaan yhä kattavampaa lastensuojelua ja antamaan tukea lapsiperheille. Tarve luovuttaa lapsia kansainvälisen adoptioon vähenee näin ollen koko ajan. Terveet vauvat ja taaperoikäiset lapset adoptoidaan monesti jo omassa syntymämaassaan. Kilpailu adoptioon tulevista pikkulapsista kasvaa Adoptiolasta toivovia perheitä on maailmassa merkittävästi enemmän kuin adoptoitaviksi annettavia lapsia. Ero adoptiota toivovien perheiden ja adoptoitavien lasten lukumäärän välillä kasvaa koko ajan. Tämä johtaa helposti epäterveeseen kilpailuun lapsia vastaanottavien maiden välillä, mikä voi johtaa lain rikkomuksiin. Kansainväliset sopimukset edellyttävät, että valtioiden adoptiokeskusviranomaiset tekevät tiiviistä yhteistyötä lainvastaisen toiminnan ennalta ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi ajoissa. Adoptiolautakunnalla on Suomen adoptiokeskusviranomaisena velvollisuus valvoa toimintaa laittomien adoptioiden estämiseksi. Suomessa adoptiolasta hakevien määrä on vähentynyt viime vuosina. Adoptiolautakunta myönsi vuonna 2013 noin 240 adoptiolupaa, joista neljä oli lupia kotimaiseen adoptioon. Adoptiota hakevien määrää rajoittavat todennäköisesti pidentyneet odotusajat luovuttajamaissa, adoptiokustannukset ja lakisääteinen adoptionhakijan enimmäisikäraja. 16
Lupamenettely varmistaa lapsen edun. Adoptiovanhemmaksi adoptioneuvonnan kautta Adoptiovanhemmaksi aikovan pitää ensimmäiseksi ottaa yhteys kotikuntansa sosiaalitoimeen saadakseen adoptioneuvontaa. Ulkomailta lasta toivovan on lisäksi sovittava kansainvälisestä adoptiopalvelusta adoptiolautakunnalta toimiluvan saaneen palvelunantajan kanssa. Neuvonnan ja adoptiopalvelun saamisen jälkeen on mahdollista hakea adoptiolupaa adoptiolautakunnalta. Perheen sisäisissä adoptioissa lupaa ei tarvitse hakea. Myös kotimainen adoptio on nykyisin luvanvarainen. Tuomioistuin voi vahvistaa yhteydenpitosopimuksen lapsen aikaisemman vanhemman ja adoptiovanhemman välille, jos he ovat päässeet yhteisymmärrykseen sopimuksen sisällöstä, ja jos sopimus on lapsen edun mukainen. Vain lapsella on oikeuksia Lupamenettelyn ja adoptio-organisaation tarkoituksena on turvata adoptoitavan lapsen edun toteutuminen. Sen vuoksi adoptiopalvelun antajat ja adoptiolautakunta varmistavat, ettei lapselle ole voitu järjestää perhettä syntymämaassaan, ja että adoptoitava on orpolapsi tai hänet on vanhempansa suostumuksella, ilman korvauksia tai muuta epäasiallista vaikuttamista, luovutettu adoptoitavaksi. Adoptioneuvonnassa selvitetään takeet sille, että adoptiovanhemmat ovat hyvin valmennettuja ja kykeneviä hoitamaan adoptiolasta varhaisiin aikuisvuosiin saakka. Adoptioneuvonnan antajan selvityksellä adoptiolupaa hakevan olosuhteista, motiiveista, terveydentilasta ja sopivuudesta adoptiovanhemmaksi on erittäin suuri merkitys. Hakijat saattavat pitää Adoptiolautakunta on adoptioasioiden erityinen asiantuntija-, lupa- ja tenkin muistettava, että kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta adoptiota oikeutenaan; puhutaan adoptio-oikeudesta. On kui- valvontaviranomainen. adoptoida lasta. Lapsella, joka ei voi kasvaa omassa perheessään, Adoptiolautakunta on sekä on sen sijaan oikeus perheeseen, jossa hän saa hyvän hoidon ja Haagin sopimuksen mukainen keskusviranomainen Pienikin epäilys hakijan kyvystä suoriutua adoptiolapsen kas- kasvatuksen. että Euroopan neuvoston vattamisesta pitää tuoda rohkeasti esiin selvityksessä, koska vain sopimuksen mukainen kansallinen viranomainen. keus tässä asiassa on ongelmia ehkäisevää neuvonnanantajalla on henkilökohtainen kontakti hakijaan. Roh- työtä. 17
Adoptoidut lapset maittain 2009 2013. 200 180 160 140 Etelä-Afrikka Etiopia Filippiinit Intia Kenia Kiina Kolumbia Thaimaa Venäjä Viro YHTEENSÄ 120 100 80 60 40 20 0 2009 2010 2011 2012 2013* *Tilanne 20.12.2013. Adoptiolautakunta on adoptioasioiden asiantuntija-, lupa- ja valvontaviranomainen on Haagin adoptiosopimuksen tarkoittama adoptiokeskusviranomainen, joka on vastuussa sopimusvelvoitteiden toteuttamisesta ja toteuttamisen edellytyksenä olevasta kansainvälisestä tietojenvaihdosta ja yhteistyöstä (erityisesti kehityksen seuraaminen ja yhteistyö epäkohtien havaitsemiseksi ajoissa) on Euroopan neuvoston adoptiosopimuksen tarkoittama kansallinen viranomainen myöntää toimiluvat kansainvälisen adoptiopalvelun antajille sekä luvat yhteistyöhön ulkomaisen palvelunantajan kanssa valvoo kansainvälisen adoptiopalvelun antajia myöntää luvat yksityishenkilöille lapsen adoptoimiseen antaa lausunnot tuomioistuimille adoption vahvistamista koskevissa asioissa seuraa adoptioasioiden kehitystä ja tekee aloitteita adoptioasioista tekee tiivistä yhteistyötä kotimaisten adoptiotoimijoiden kanssa toimii Valvirassa. 18
Strategiset linjauksemme Tunnistamme ja ennakoimme väestön terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät riskit ja kohdennamme työtämme sen perusteella. Huolehdimme erityisesti niiden ihmisten oikeuksista, jotka eivät itse pysty niitä puolustamaan. Yhdenmukaistamme sosiaali- ja terveysalan valvonnan sekä valvonnan edellyttämän ohjauksen saumattomaksi kokonaisuudeksi koko maassa. Edistämme toiminnanharjoittajien omavalvontaa vaikuttavaksi valvontamuodoksi Vaikutamme aktiivisesti EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä Toimintamme on asiakaskeskeistä, laadukasta ja tehokasta Valvira on arvostettu työnantaja
AT-Julkaisutoimisto Oy / Vammalan Kirjapaino Oy 2014 PL 210, 00531 Helsinki Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki Puh. 0295 209 111 Faksi 0295 209 700 Sähköposti: kirjaamo(at)valvira.fi www.valvira.fi 20