LIIKENNEMINISTERIÖN JULKAISUJA /00 TETR /LLNHQQHWHOHPDWLLNDQNDQVDOOLQHQMlUMHVWHOPl DUNNLWHKWXXUL 7LLYLVWHOPlUDSRUWWL Luonnos 30.12.99 Liikenneministeriö Helsinki, 2000
ISSN 1237-7449 OY EDITA AB Pikapaino, Mariankatu 9 Helsinki 2000
Julkaisija.89$,/8/(+7, Julkaisun päivämäärä Tekijät Pekka Leviäkangas, VR Yhtymä Oy Jukka Lähesmaa/VTT, Mikko Lehtonen/VTT Jari Oinas/Traficon, Tomi Ristola/Traficon Kristian Appel/Traficon, Pasi Mäkinen/Cap Gemini, Keijo Ruoti/Cap Gemini Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk, tiivistelmäraportti Tiivistelmä TelemArk arkkitehtuurityö jakaantuu kahteen osaan: TelemArk arkkitehtuurikuvaukseen ja TelemArk kehittämissuunnitelmaan. Arkkitehtuurikuvaus sisältää käsitteellisen ja loogisen arkkitehtuurin kuvaukset sekä alustavan tietoturva- ja järjestelmänhallintastrategian. Käsitteellinen arkkitehtuuri muodostuu 11 pääprosessista, jotka on laadittu telematiikan alueella toimivien asiantuntijoiden ja päättäjien yhteisissä työpajoissa. Prosessit ovat 1) tiedotus julkisesta liikenteestä, 2) tiedotus autoilijoille, 3) liityntäpysäköinti, 4) kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely, 5) pääsyn säätely, 6) maksun perintä (sekä julkinen liikenne että yksityisautoilu), 7) liikenteen ohjaus, 8) riskikuljetusten hallinta, 9) häiriönhallinta, autoilu, 10) häiriönhallinta, julkinen liikenne ja 11) liikenteen valvonta. Prosesseissa tunnistetaan eri toimijat, pääjärjestelmät tai funktiot sekä päätietovirrat järjestelmien ja/tai toimijoiden välillä. Prosessien osat on luokiteltu niiden arvon (arvo palvelun tuottamisen kannalta), telematiikkariippuvuuden (kuinka tärkeä telematiikka/automatisointi on palvelun tuotannossa) ja tietoturvavaatimusten mukaan. Looginen arkkitehtuuri kuvaa tarkemmin rakenteen, joka täyttää käsitteellisen tason määrittelemät ja mallintamat tarpeet, kuvaten toiminnalliset ja tiedolliset osat ja niiden väliset yhteydet. Looginen arkkitehtuurikuvaus muodostuu prosessien mukaan luokitelluista tietojärjestelmätoiminnoista, tietojoukoista ja tietojärjestelmätoimintojen komponenteista. Tietojärjestelmätoiminnot ja niiden väliset suhteet on kuvattu hajautuskaavioilla. Arkkitehtuuri on avoin, riippumaton teknologioista tai yksittäisistä palvelukonsepteista ja sen oletetaan palvelevan noin vuoteen 2010 saakka. Sitä on kuitenkin päivitettävä 1-2 vuoden välein. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on 1) huolehtia, että liikennetelematiikan kansallista järjestelmäarkkitehtuuria käytetään; 2) tukea liikennetelematiikan kehitystä Suomessa; 3) huolehtia, että arkkitehtuuri pysyy ajan tasalla. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan arkkitehtuurin mukaisten hankkeiden aktiivisella tukemisella, markkinoinnilla ja koulutuksella, erilaisten kehittämishankkeiden ja ohjelmien toteuttamisella sekä organisoimalla arkkitehtuurin ylläpito. Kehittämissuunnitelmassa tunnistetaan lukuisia puutteita ja kehittämistarpeita telemaattisten palveluiden tuotantoprosesseissa. Kriittisimmät kehittämiskokonaisuudet ovat julkisen sektorin roolin täsmentäminen sekä useat liikennemuodot kattavien tiedotuspalveluiden luominen. Muita tärkeitä kehittämiskohteita ovat standardien määritteleminen eri tietoyhteyksissä sekä lainsäädännön ja viranomaismääräysten tarkistaminen niin, että esteet järjestelmien monikäyttöisyydelle ja uusien palveluiden syntymiselle madaltuvat. Avainsanat (asiasanat) Liikenteen telematiikka, järjestelmäarkkitehtuuri, telemaattiset palvelut Sarjan nimi ja numero Liikenneministeriön julkaisuja Kokonaissivumäärä Jakaja Liikenneministeriö Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja Liikenneministeriö ISBN Luottamuksellisuus julkinen
The publisher Authors Pekka Leviäkangas, VR-Group Ltd Jukka Lähesmaa/VTT, Mikko Lehtonen/VTT Jari Oinas/Traficon, Tomi Ristola/Traficon Kristian Appel/Traficon, Pasi Mäkinen/Cap Gemini, Keijo Ruoti/Cap Gemini '(6&5,37,21 Date of publication October 31, 1998 Type of publication Research report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication National ITS System Architecture, Executive Summary Report Abstract The National Architecture for Transport Telematics, TelemArk, is divided into two main parts: TelemArk Architecture and TelemArk Development Plan. TelemArk Architecture consists of conceptual and logical levels of systems architecture as well as strategies for system management and system security. The conceptual architecture is modelled in 11 primary processes, which have been drafted in workshops with relevant experts and managers. These processes are 1) public transport information, 2) information to drivers, 3) park & ride, 4) demand-responded public transport and public transport chains, 5) access control, 6) payments for transport (both public transport and road pricing), 7) road traffic management, 8) hazardous goods and liquids, 9) incident management, private transport, 10) incident management, public transport, and 11) traffic enforcement. The processes identify different actors, main telematic systems and main information and data flows between the actors and systems. Process components are classified according to their importance (how critical the component is in regard to service production), dependence on telematics or automation (how critical automation is in view to service production) and system security requirements. The logical architecture describes the structure that fulfills the requirements established at conceptual level of architecture, describing the functional, interfacing and storage components and data flows between them. The functions and their relationships are described in separate distribution maps. TelemArk architecture is open, independent of specific technologies and it is assumed to be of service until year 2010. It must be up-dated with 1-2 year intervals, however. TelemArk Development Plan aims at 1) ensuring that TelemArk Architecture is implemented in practice; 2) promoting the development of telematic services in Finland; 3) up-dating the architecture when necessary. To ensure that the aims are met, projects in conformance with architecture are actively supported, TelemArk is marketed and training is organised for relevant organisations, programmes and projects that back up TelemArk implementation are launched, and the up-dating of TelemArk is organized. The Development Plan identifies several shortcomings and barriers of implementation in the processes of conceptual architecture, especially in view to telematic services production. The most critical points are the definition of the role of public sector in the service production and the creation of multi-modal information services for drivers and passengers. Other important areas are the standardization work and the legislation and regulation framework, which need to be reviewed so that the prerequisites for the birth of new telematic services are created. Keywords Transport telematics, systems architecture, telematic services Serial name and number ISSN Publications of the Ministry of Transport and Communications Pages, total Language Finnish Distributed by Ministry of Transport and Communications Price ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications
6,6b//<6/8(77(/2 sivu JOHDANTO...7 1. Liikennetelematiikasta kilpailukykyä Suomelle...7 2. Liikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk...7 3. TETRA liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma...8 4. Kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin edut sovelluskehityksestä kokonaisuuden hallintaan...8 5. Kansallinen ja kansainvälinen arkkitehtuurityö...9 6. TelemArkkitehdit...9 OSA A: ARKKITEHTUURIKUVAUS...10 1. Arkkitehtuurityö...10 2. Käsitteellinen arkkitehtuuri...11 2.1 Yleistä...11 2.2 Prosessikaaviot...11 3. Looginen arkkitehtuuri...12 3.1 Yleistä...12 3.2 Tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaaviot...13 4. Tietoturva- ja järjestelmänhallintastrategia...14 OSA B: KEHITTÄMISSUUNNITELMA...15 1. Tavoitteet ja toteutus...15 2. Arkkitehtuurin hyödyt...15 3. Arkkitehtuurin käyttö...16 3.1 Palveluja toteuttava taho arkkitehtuurin käyttäjänä...16 3.2 Liikenneministeriö arkkitehtuurin käyttäjänä...17 4. Liikennetelematiikan kehityksen suuntaaminen...18 4.1 Puutteet ja tarpeet prosesseissa...18 4.2 Toimenpiteet...19 5. Arkkitehtuurin markkinointi ja vieminen kentälle...22 5.1 Lausuntokierros...22 5.2 Esittely...22 6. Arkkitehtuurin ylläpito ja kehittäminen...23 6.1 Toimintaympäristön muutokset...23 6.2 Teknologian muutos...23 5
(6,38+( Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri, TelemArk, on syntynyt osana Liikenneministeriön Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelmaa TETRAa. TelemArk on TETRA-ohjelman osahanke numero 8: Liikennetelematiikan palveluiden edellytysten kehittäminen. TelemArk työ käynnistyi kesällä 1998 ja on nyt päättynyt ensimmäisen vaiheensa osalta. Tämä tiivistelmä laadittu täydentämään TelemArk työn kahta päädokumenttia: TelemArk -arkkitehtuurikuvausta ja TelemArk kehittämissuunnitelmaa. TelemArk arkkitehtuurikuvaus on kuvaus henkilöliikenteen telematiikan alueen toimijoista, heidän järjestelmistään sekä toimijoiden ja järjestelmien välisistä suhteista. Arkkitehtuuri on suunniteltu palvelemaan toimijoita noin vuoteen 2010 saakka. Se on kuvattu kahdella tasolla, käsitteellisellä ja loogisella, jolloin se on avoin eikä rajaa eri teknologioita tai palvelukonsepteja. Kehittämissuunnitelma toimii arkkitehtuurin käyttöönottosuunnitelmana, jota toteuttaen voidaan raivata kansallisen arkkitehtuurin käyttöönoton tiellä olevia esteitä. Siinä kerrotaan myös, miten organisaatiot voivat käyttää järjestelmäarkkitehtuuria. Kehittämissuunnitelma osoittaa, mitä puutteita tai kehitystarpeita liikennetelematiikan toimintaprosesseissa tällä hetkellä on. Lisäksi suunnitelma sisältää ehdotuksen, kuinka arkkitehtuuri saataisiin alan organisaatioiden käyttöön ja miten sitä tulisi jatkossa ylläpitää. Sekä arkkitehtuurin että kehittämissuunnitelman on laatinut konsulttiyhteenliittymä, jossa ovat olleet mukana: VTT Yhdyskuntatekniikka Jukka Lähesmaa ja Mikko J. Lehtonen Traficon Oy Kristian Appel, Tomi Ristola ja Jari Oinas Cap Gemini Oy Pasi Mäkinen ja Keijo Ruoti. Työtä on ohjannut TelemArk ohjausryhmä, johon kuuluivat: Pekka Leviäkangas VR-Yhtymä Oy Petri Jalasto Liikenneministeriö Seppo Öörni Liikenneministeriö Anne Herneoja YTV Maritta Polvinen Tielaitos Nina Nizovsky Taksiliitto Martti Kerosuo Ratahallintokeskus Mikko Melasniemi Teollisuus ja työnantajat Pekka Hongisto Oy Matkahuolto Ab sekä edellä mainitut konsultit. xx.12.1999 Liikenneministeriössä Petri Jalasto Liikenneneuvos 6
-2+'$172 /,,.(11(7(/(0$7,,.$67$.,/3$,/8.<.<b6820(//( Suomi on harvaanasuttu, mutta sekä tieto- että fyysiseltä infrastruktuuriltaan kehittynyt maa. Pitkät välimatkat merkitsevät sitä, että liikenteen tehostaminen on kansantaloudellinen etu. Liikennetelematiikalla pyritään juuri tähän. Liikenteen telematiikalla tarkoitetaan nykyaikaisen tieto- ja tiedonsiirtoteknologian käyttöä osana liikennejärjestelmää. Telemaattisilla järjestelmillä voidaan esimerkiksi ohjata ruuhkaliikennettä tai tuottaa tietoa bussi- ja junamatkustajille. Erityisesti tieto- ja tietoliikenneinfrastruktuurin edistyksellisyys sekä elektroniikkateollisuuden vahvuus tarjoavat suomalaisille mahdollisuuden kehittää televiestintään perustuvia palveluja. Osittain näillä palveluilla voidaan tehostaa fyysistä liikennettä ja osittain korvata sitä. Tällöin myös ympäristökuormitus vähenee. Palveluiden ja niitä tuottavien järjestelmien kehittäminen on vasta alkanut. Suotuisan kehityksen varmistamiseksi, turhien virheiden välttämiseksi sekä Suomen vauhdittamiseksi tietoyhteiskuntaan ja tulevaisuuden kilpailukyvyn takaamiseksi Liikenneministeriö käynnisti hankkeen, jonka tavoitteena oli luoda henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. /,,.(17((1 7(/(0$7,,.$1.$16$//,1(1 -b5-(67(/0b$5..,7(+7885, 7( /(0$5. Liikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri (TelemArk) on kuvaus liikennetelematiikan toimijoista, toimijoiden tietojärjestelmistä sekä toimijoiden ja järjestelmien välisistä suhteista. Liikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuurin tavoitteena on kuvata liikenteen telematiikan tulevaisuuden palvelut. Lisäksi arkkitehtuurissa kuvataan palveluita tuottavat, välittävät ja käyttävät toimijat sekä niiden väliset suhteet. TelemArk-järjestelmäarkkitehtuuri on avoin eli se mahdollistaa järjestelmien yhteentoimivuuden, mutta ei sido toimijoita ennalta määrättyihin teknologioihin. TelemArk keskittyy henkilöliikenteeseen, kattaen kaikki fyysiset liikkumismuodot: tie-, juna-, lento- ja vesiliikenteen. Arkkitehtuurin kuvauksen lisäksi hankkeessa laadittiin suunnitelma, jolla poistetaan tulevaisuuden palveluiden syntymisen esteitä. Tässä kehittämissuunnitelmassa kuvattiin Arkkitehtuuri on joukko ohjeita, periaatteita, sääntöjä ja standardeja, joita organisaatio käyttää sen prosessin ohjaamiseen, jolla organisaatiossa hankitaan, rakennetaan ja modifioidaan tietotekniikkaresursseja tai liitytään niihin. liikennetelematiikan toimintoprosesseihin nykyisin liittyvät puutteet ja kehitystarpeet. Lisäksi esitettiin ehdotus tärkeimmistä lähitulevaisuuden toimenpiteistä, joita tulisi tehdä liikennetelematiikan palveluiden toteuttamiseksi. 7
7(75$ ± /,,.(17((1 7(/(0$7,,.$1 5$.(17(,'(1 787.,086 -$.(+,77b0,62+-(/0$ TelemArk-järjestelmäarkkitehtuurin toteuttanut TETRA 8 ydinhanke on osa Liikenneministeriön TETRA ohjelmaa. TelemArkin kannalta olennaisimmat muut TETRAohjelman hankkeet ovat liikenteen telematiikan tietojärjestelmiin ja niiden integrointiin keskittyvä TETRA 7 ja TETRA 9, joka kohdentuu telematiikan sovelluksiin liittyviin standardeihin. Muut TETRA hankkeet keskittyvät telemaattisten järjestelmien vaikutusarviointeihin sekä eri liikennemuotojen telemaattisiin sovelluksiin..$16$//,6(1 -b5-(67(/0b$5..,7(+7885,1 ('87 ± 629(//86.(+,7<.6(67b.2.21$,688'(1+$//,17$$1 Liikenteen telematiikka on aikaisemmin kehittynyt lähinnä eri organisaatioiden yksittäisten järjestelmien toteuttamisen kautta. Viime aikoina alan organisaatiot ovat yhä selvemmin huomanneen tarpeen tehdä yhteistyötä ja siitä saatavat hyödyt. Telemaattiset palvelut toimivat tässä erinomaisesti apuna, kunhan varmistetaan, että järjestelmät voivat vaihtaa tietoja keskenään. TelemArk järjestelmäarkkitehtuuri määrittelee kansallisella tasolla sovittavat asiat, jotta eri organisaatioiden järjestelmien yhteentoimivuus saavutettaisiin. Tällä hetkellä liikenteen telematiikkaa kehitetään pääsääntöisesti julkisen sektorin toimesta. Tulevaisuuden järjestelmäarkkitehtuuri mahdollistaa uusien, mahdollisesti yksityisten toimijoiden tuottamien palvelujen tunnistamisen. Arkkitehtuurin avulla voidaan myös tukea mielekästä toimialarakennetta, jossa julkisen ja yksityisen sektorin toiminnot eivät mene päällekkäin ja vastuut on ennalta selkeästi määritelty. Tällöin turha ja päällekkäinen työ vähenee. Hyödyn korjaa viime kädessä palveluiden käyttäjä, joka saa Arkkitehtuurista saadaan ratkaisevia etuja Järjestelmien suurempi yhteensopivuus, mistä seuraa kustannussäästöjä ja parempia palveluja. Tukee alan organisaatioiden kehittämishankkeita ja auttaa näkemään yhteistyömahdollisuuksia. Järjestelmien toiminnan luotettavuus ja joustavuus kasvaa ja toteuttaminen nopeutuu, kun on olemassa selkeä perusta, jolle järjestelmää voidaan ryhtyä rakentamaan laadukkaan ja edullisen palvelun. Koko yhteiskunnan resurssit tulevat tehokkaasti käytetyksi. TelemArk-järjestelmäarkkitehtuuri on avoin, joten se ei estä teknologian ja palveluiden sisällön kehittämistä. Innovatiivisuus ja markkinakysynnän tarpeiden täyttäminen palkitaan. 8
.$16$//,1(1-$.$16$,19b/,1(1$5..,7(+7885,7<g TelemArk toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa kansainvälisten järjestelmäarkkitehtuurihankkeiden kanssa. Tärkein näistä on KAREN (EU Framework Architecture for ITS). KAREN on EU:n Komission käynnistämä hanke, jossa luodaan eurooppalaista liikennetelematiikan puitearkkitehtuuria. KAREN puitearkkitehtuuri pyrkii varmistamaan palveluiden yhteiskäyttöisyyden euroopan eri maiden välillä. KAREN keskittyy pääasiassa tieliikenteeseen ja sen edustus tulee pääasiassa teollisuudesta ja elinkeinoelämästä. TelemArk ohjausryhmän jäsen Appel kuuluu KARENin neuvoaantavaan elimeen.telemark-hankkeen aikataulu on laadittu siten, että vuorovaikutus KARENin kanssa on mahdollisimman hedelmällistä. Kaikki liikennemuodot kattavan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin laatiminen palveluiden kehittämissuunnitelmineen on ainutlaatuinen hanke maailmassa. Tähän asti merkittävin järjestelmäarkkitehtuurityö on toteutettu USA:ssa, jossa on laadittu tieliikenteeseen keskittyvä kansallinen arkkitehtuuri. 7(/(0$5..,7(+',7 TelemArk-ohjausryhmään kuuluvat Liikenneministeriö, Petri Jalasto ja Seppo Öörni Teollisuus ja Työnantajat, Mikko Melasniemi YTV, Anne Herneoja ja Juhani Bäckström Tielaitos, Maritta Polvinen Ratahallintokeskus, Martti Kerosuo Matkahuolto, Pekka Hongisto Taksiliitto, Nina Nizovsky VR-Yhtymä Oy, Pekka Leviäkangas (pj.) VTT, Jukka Lähesmaa ja Mikko J. Lehtonen Traficon Oy, Kristian Appel, Tomi Ristola ja Jari Oinas Cap Gemini Oy, Pasi Mäkinen (siht.) ja Keijo Ruoti. Kolme viimemainittua edustavat konsulttikonsortiota. Tämä tiivistelmäraportti perustuu Arkkitehtuurikuvaukseen ja Kehittämissuunnitelmaan, jotka konsulttikonsortio on laatinut. TelemArk-hanketta ovat auditoineet Peter Jesty Leedsin yliopistosta ja Yrjö Pilli-Sihvola Tielaitoksesta. 9
26$$$5..,7(+7885,.89$86 $5..,7(+7885,7<g Arkkitehtuurin laatiminen jakaantui käsitteelliseen ja loogiseen arkkitehtuurin laatimiseen. Käsitteellisen arkkitehtuurin laatiminen käsitti toimijakohtaisen tietojen keräämisen, liikennetelematiikan toimintoprosessien kuvaamisen työpajoissa ja arkkitehtuurin vaatimusten jalostamisen. Loogisen arkkitehtuurikuvauksen teki Cap Gemini käsitteellisen kuvauksen pohjalta. Kuva 1 näyttää miten työ eteni. WRLPLMDNRKWDLQHQ WLHGRQNHUl\V MlUMHVWHOPlDUNNLWHKWXXULQ OlKW NRKGDW OLLNHQQHWHOHPDWLLNDQ WRLPLQWRSURVHVVLW SURVHVVLNRKWDLQHQ WLHGRQNHUl\V WLHWRMlUMHVWHOPl NXYDXNVHW.XYD. $UNNLWHKWXXULW\ QNXONX Arkkitehtuurin vaatimukset kerättiin työpajoissa. Toimijakohtaisissa työpajoissa keskityttiin henkilöliikenteen telematiikkaan vaikuttaviin muutostekijöihin, toimijan strategioihin ja nykyjärjestelmiin. Toimijatyöpajoihin osallistuivat seuraavat tahot: Oy CR-NET Ltd, Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Helsingin kaupungin liikennelaitos, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Ilmailulaitos, Karttakeskus Oy, Koiviston Auto Oy, Liikenneministeriö, Linja-autoliitto, Matkailun edistämiskeskus, Matkahuolto Oy, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Ratahallintokeskus, Sisäministeriön poliisiosasto, Suomen Matkain Oy Iternet Ltd, Taksiliitto, Tielaitos, Tuusulan kaupunki ja VR. Liikennetelematiikan toimintoprosessit kuvattiin kukin omassa työpajassaan. Työpajat valmisteltiin tekemällä alustava versio prosessikuvauksesta kunkin työpajan pohjaksi. Työpajassa kyseisen prosessin asiantuntijat korjasivat ja täydensivät prosessikuvausta. Liikennetelematiikan toimintoprosessien kuvausten perusteella tehtiin loogisen arkkitehtuurin kuvaukset. Nämä kertovat, millaisia tietojärjestelmiä ja tiedonsiirtoyhteyksiä tarvitaan, jotta liikennetelematiikan toiminnot mahdollistuisivat. Järjestelmät on 10
esitetty loogisen tason kuvauksina, jolloin ei vielä sitouduta mihinkään tiettyihin teknologioihin..b6,77((//,1(1$5..,7(+7885, <OHLVWl Käsitteellinen arkkitehtuuri kattaa seuraavat kuvaukset, jotka löytyvät Arkkitehtuurikuvaus-raportista. Nykyjärjestelmät, jotka on luetteloitu ja kuvattu lyhyesti Arkkitehtuurin vaatimukset, jotka perustuvat ympäristötekijöistä ja toimijoiden strategiatiedoista kerättyyn tietoon; vaatimukset liittyvät pääosin arkkitehtuurin toiminnallisuuteen, standardeihin ja avoimuuteen. Toimintoprosessien yhteyskaavio, josta selviävät kaikki arkkitehtuuriin kuuluvat toimintoprosessit sekä toimintoprosessien liittyminen toisiinsa. Yhteyskaavio toimii arkkitehtuurin ylimpänä kuvauksena. Prosessikaaviot, joissa on kuvattu prosessin komponentit, aktorit, tietovirrat sekä komponenteille annetut arvo-, telematiikkariippuvuus- ja tietoturvaluokitukset Aktorit, jotka voivat olla joko luonnollisia tai juridisia henkilöitä, laitteita tai järjestelmiä. Aktoreiden kuvaustapa mahdollistaa arkkitehtuurin rakenteen laatimisen eri toimijoiden nykyisistä rooleista riippumatta; tällöin nykytila ei sido arkkitehtuuria tämänhetkisiin organisaatiorakenteisiin. Prosessien, prosessikomponenttien ja tietovirtojen selitystekstit 3URVHVVLNDDYLRW Liikennetelematiikan palvelut kuvataan käsitteellisessä arkkitehtuurissa prosessikaavioiden avulla. Prosessikaavioista selviävät eri liikennetelematiikan toimintoprosessien tavoitetilat sekä toimintojen toteuttamisessa tarvittavat prosessikomponentit ja niiden väliset yhteydet. Prosessikaavioissa kuvataan lisäksi suunniteltu työnjako eli eri komponenttien toteutuksesta vastaavat aktorit. Liikennetelematiikan toimintoprosessit, jotka arkkitehtuuri kattaa ovat: 1) tiedotus julkisesta liikenteestä 2) tiedotus autoilijoille 3) liityntäpysäköinti 4) kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely 5) pääsyn säätely 6) maksun perintä (sekä julkinen liikenne että yksityisautoilu) 7) liikenteen ohjaus 8) riskikuljetusten hallinta 9) häiriönhallinta, autoilu 10) häiriönhallinta, julkinen liikenne 11) liikenteen valvonta. 11
Prosessikaavion lukemista voidaan tarkastella esimerkiksi liityntäpysäköintiprosessin avulla. Liityntäpysäköintitiedotuksen kannalta välttämätön aktori on liityntäpysäköintipalvelun tuottaja. Olennaisia aktoreita ovat lisäksi pysäköintipalvelun, liikennetiedon, julkisen liikenteen palvelun, ympäristötiedon ja kartta-aineiston tuottajat sekä tienkäyttömaksun perijä. Tiedon keruu prosessikomponentin tehtävänä on yhdistää eri lähteistä tulevat tiedot, kuten ajantasaiset pysäköinti- ja liikennetiedot, joukkoliikenteen vuorotiedot, teiden ja katujen käyttömaksutiedot, ympäristötiedot sekä paikkatiedot. Näiden perusteella voidaan tuottaa tosiaikaista tiedotusta. Kuvan 2 osaprosessikuvauksessa on esitetty Tiedon keruu prosessikomponenttiin liittyviä tietovirtoja. Tiedon keruu Ajantasaiset pysäköintitiedot Ajantasaiset liikennetiedot Joukkoliikenteen vuorotiedot Teiden ja katujen käyttömaksut Ympäristötiedot Karttatiedot.XYD. <NVLQNHUWDLVWHWWXHVLPHUNNLSURVHVVLNDDYLRQRVDVWD /22*,1(1$5..,7(+7885, <OHLVWl Looginen arkkitehtuuri kuvaa tietojärjestelmätoiminnot ja -komponentit, jotka toteuttavat liikennetelematiikan toimintoprosessit. Looginen arkkitehtuuri kuvaa ratkaisun toiminnalliset ja tiedolliset osat ja niiden väliset yhteydet, mutta ei ota kantaa ratkaisun tekniseen toteutukseen. 12
Looginen arkkitehtuuri sisältää seuraavat kuvaukset Tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaaviot, jotka kuvaavat liikennetelematiikan prosessit toteuttuksen tietojärjestelmätoiminnoilla ja tietojärjestelmien väliset tietoliikenneyhteydet Tietojärjestelmäkomponenttien hajautuskaaviot, jotka kuvaavat tietojärjestelmätoiminnot komponenteiksi hajautettuina. Tietojärjestelmätoimintojen komponentteja ovat havainnointi, tiedon varastointi, tiedon looginen käsittely, tietoliikenneyhteyksien hoitaminen ja tiedon esittäminen. Tietojoukot, jotka sisältävät tietyn prosessin osan tarvitsemat loogisesti yhteen kuuluvat tiedot. 7LHWRMlUMHVWHOPlWRLPLQWRMHQKDMDXWXVNDDYLRW Tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaaviosta nähdään, mitkä tietoteknisesti toteutetut toiminnot toteuttavat kunkin liikennetelematiikan prosessikuvauksen komponentin. Näitä tietojärjestelmätoimintoja ovat mm. tietojen keruusta, tallentamisesta tai esittämisestä vastaavat palvelimet tai muut laitteet. Lisäksi tietojärjestelmien hajautuskaavioista nähdään, miten toiminnot ovat yhteydessä toisiinsa esimerkiksi laajan alueen verkossa tai lähiverkossa. Kuvassa 3 on esitetty, miten muutamat liityntäpysäköintiprosessin tietojärjestelmätoiminnot ovat yhteydessä toisiinsa. Liikenneseuranta Tieverkon tietojen ylläpito Työasema Karttatiedon ylläpito Työasema Pysäköintitietojen hallinta Pysäköintitilojen seuranta Liikennetiedon ylläpito Työasema Laajan alueen verkko Ajoneuvon paikannus email palvelin Paikallisverkko Paikallisverkko Paikallisverkko Paikallisverkko Paikallisverkko Työasema Ajoneuvon seuranta infopalvelun palvelin tiedon keruun ja käsittelyn hallinta tiedon ja käyttäjien profiilien hallinta Faxpalvelin Tienvarsi-info palvelin Reittitietojen hallinta Työasema Vuorotietojen hallinta.xyd<ohlvwhww\hvlphunnlwlhwrmlumhvwhoplwrlplqwrmhqkdmdxwxvnddylrvwd Kuvan 3 esimerkissä liityntäpysäköintipalvelun tuottajan tietojärjestelmä kokoaa karttatietoa, tietoa tosiaikaisesta liikennetilanteesta, julkisen liikenteen reiteistä ja vuoroista sekä tosiaikaisesta etenemisestä ja vapaista pysäköintipaikoista laajan alueen verkon välityksellä. Omalla palvelimellaan liityntäpysäköintipalvelun tuottaja käsittelee tiedon niin, että se voidaan välittää eri välineillä käyttäjälle. 13
7,(727859$-$7,(727(.1,,..$5,,3389886 Toimintotyöpajoissa kartoitettiin toimintoprosessien komponenttien yleinen tietoturvan vaatimustaso. Vaatimustaso luokiteltiin kolmiportaisesti: julkinen, luottamuksellinen ja salainen. Lisäksi TelemArk työpajoissa kartoitettiin toimintoprosessien komponenttien riippuvuus tietotekniikasta. Luokittelu oli seuraava: ei hyötyä automatisoinnista, automaatiolla voidaan tehostaa toimintaa ja automatisointi välttämätön. TelemArkissa on tunnistettu vain yleinen tietoturvan vaatimustaso ja tietotekniikkariippuvuus. Arkkitehtuuria sovellettaessa on vaatimuksia tarkennettava. 14
26$%.(+,77b0,668811,7(/0$ 7$92,77((7-$727(8786 Kehittämissuunnitelman kolme päätavoitetta ovat: 1) Huolehtia, että liikennetelematiikan kansallista järjestelmäarkkitehtuuria käytetään; tämä toteutuu - motivoimalla osapuolet käyttämään arkkitehtuuria kertomalla, mitä hyötyä arkkitehtuurista on - kertomalla miten arkkitehtuuria käytetään - ehdottamalla miten arkkitehtuuri tulisi esitellä eri tahoille 2) Tukea liikennetelematiikan kehitystä Suomessa; tämä toteutuu - listaamalla puutteita ja kehittämistarpeita nykyjärjestelmissä ja arkkitehtuurin toteutumista estäviä ongelmia tai avoimia kysymyksiä - ehdottamalla tärkeimpiä tehtäviä arkkitehtuurin kuvaaman tavoitetilan toteuttamiseksi 3) Huolehtia, että arkkitehtuuri pysyy jatkossa ajan tasalla sekä tulee kattavammaksi ja tarkemmaksi; tämä saavutetaan esittämällä miten arkkitehtuuria tulisi jatkossa ylläpitää ja kehittää. $5..,7(+7885,1+<g'<7 Järjestelmäarkkitehtuurin merkittävin hyöty on järjestelmien suurempi yhteensopivuus, mistä seuraa kustannussäästöjä ja parempia palveluja. Tätä oletusta tulevat myös useat tutkimukset. Arkkitehtuuri auttaa tehostamaan organisaatioiden omaa toimintaa ja edistää eri liikennemuodot kattavien telematiikkapalveluiden syntymistä, koska se tarjoaa yhteisen alustan, jolle eri osapuolet voivat rakentaa palveluitaan ja yhdistellä niitä. Yhteinen alusta nopeuttaa myös uusien järjestelmien toteuttamista. Samalla vähenee virheinvestointien riski - tällöin yksityinenkin sektori investoi herkemmin ja pienemmällä tuottovaateella. Arkkitehtuuri palvelee myös organisaatioiden sekä julkisten että yksityisten - strategista suunnittelua, koska tiedonjalostusketjut ovat selkeästi kuvatut ja organisaatiot voivat asemoitua jalostusketjuun sopivaksi katsomallaan tavalla. Arkkitehtuuri auttaa tunnistamaan, miten jokin palveluprosessi liittyy kokonaisuuteen sekä auttaa tunnistamaan prosessiin liittyvät standardit. Julkinen sektori tunnistaa helpommin hankkeet, joita sen kannattaa tukea. Julkinen sektori voi määritellä selkeämmät pelisäännöt palvelujen tuottamiselle ja asettaa selkeät laatuvaatimukset erilaisille palveluille. Arkkitehtuurin myötä alalle kehittyy yhteistä terminologiaa ja se tukee yhteistä kehityssuuntaa. Arkkitehtuuri tukee eri toimijoille yhteisen käsityksen syntymistä siitä, 15
miten liikennetelematiikan toiminnot pitäisi toteuttaa. Esimerkiksi joukkoliikennepalveluiden tuottamisesta vastaava organisaatio saattaa olla kiinnostunut alueellisesti kattavan joukkoliikenteen tiedotusjärjestelmän toteuttamisesta ja lisäarvopalvelun tuottajan kiinnostus voi liittyä joukkoliikennetiedon jalostamiseen ja välittämiseen. Arkkitehtuurin soveltamisen seurauksena saavutetaan liikennetelematiikan käytön hyödyt. Liikennejärjestelmän käyttö tehostuu ja sen kapasiteetin käyttöaste nousee, liikenneturvallisuus paranee, ympäristöhaitat vähenevät ja liikkujat kokevat saavansa parempaa palvelua. $5..,7(+7885,1.b<77g 3DOYHOXMDWRWHXWWDYDWDKRDUNNLWHKWXXULQNl\WWlMlQl Liikennetelematiikan toimintoja toteuttavan organisaation kannattaa hyödyntää kansallista järjestelmäarkkitehtuuria oman järjestelmänsä nykytilan selvittämiseen. Vertaamaan nykyistä toimintaansa kansalliseen käsitykseen tavoitetilasta lähtökohtana oman toiminnan, toimijakohtaisen arkkitehtuurin tai yksittäisen järjestelmän kehittämiselle. Nykytilan selvitys tapahtuu seuraavasti: 1. Organisaatiolla on kuvaus tai käsitys omasta telematiikan toiminnosta, jota halutaan verrata kansalliseen arkkitehtuuriin 2. Valitaan TelemArk prosessikuvaus, joka käsittelee tätä toimintoa 3. Pelkistetään organisaation toiminto vastaamaan TelemArkin prosesseja 4. Verrataan, mitkä prosessikomponentit tai yhteydet toiminto kattaa ja arvioidaan puuttuuko toiminnosta prosessikomponentteja tai ovatko ne puutteellisia 5. Verrataan, mihin muihin organisaatioihin TelemArk prosessikuvauksessa on esitetty tarvittavan yhteydet; arvioidaan, mitkä yhteydet ovat olemassa tai puuttuvat sekä onko yhteyksissä joitakin puutteita 6. Arvioidaan mikä on muiden organisaatioiden prosessikomponenttien nykytila; selvitetään ovatko muiden organisaation prosessikomponentit riittäviä, jotta yhteys voisi toimia. Kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin käyttäminen organisaation kehitystyön lähtökohtana tapahtuu seuraavasti: 1. Valitaan TelemArk prosessikuvaus tai kuvaukset, jotka käsittelevät suunnittelun kohteena olevaa toimintokonseptia (organisaation, jonkin alueen tai tiettyjen palveluiden liikennetelematiikka-arkkitehtuuria) tai yksittäistä liikennetelematiikan toimintoa 2. Mikäli kehittämissuunnitelma tehdään organisaation olemassa olevalle toiminnalle, tehdään nykytilaselvitys edellä esitetyllä tavalla 3. Kehitystyö aloitetaan valitsemalla TelemArk prosessikuvauksesta ne prosessikomponentit, jotka organisaatio haluaa toteuttaa toiminnon aikaansaamiseksi 4. Nostetaan arkkitehtuurista esille tarvittavat yhteydet muihin organisaatioihin 16
5. Arvioidaan, mikä on muiden organisaatioiden prosessikomponenttien nykytila; selvitetään ovatko muiden organisaation prosessit riittäviä, jotta yhteys voisi toimia. 6. Katsotaan TelemArk kehittämissuunnitelmasta tarve noudattaa kansainvälisiä tai kansallisia standardeja prosesseissa tai yhteyksissä; mikäli kehittämissuunnitelmassa on todettu standardin tarve, mutta sitä ei ole olemassa, tulisi organisaation suunnitelmassa ottaa kantaa mahdollisuuteen hyödyntää uuden hankkeen tuloksia kansallisen standardin luomisessa. 7. Arvioidaan TelemArk kehittämissuunnitelman perusteella mahdollisia esteitä tai ongelmia toimintojen toteuttamiselle; ongelmat voivat olla esimerkiksi hallintoon, markkinoihin tai lainsäädäntöön liittyviä. 8. Kootaan TelemArk loogisen arkkitehtuurin kuvauksista tarkasteltavia prosessikomponentteja tukevat tietojärjestelmätoiminnot ja niiden määritykset; rajataan kootut tietojärjestelmätoiminnot hajautuskaaviosta. 9. Kootaan tietojärjestelmätoimintojen ristiviitetaulukon avulla tietojärjestelmätoimintoihin liittyvät tietojoukot; tietojoukkoja voidaan käyttää järjestelmäkehityksen käsitemallinnuksen pohjana. 10. Kootaan tietojärjestelmätoimintoja vastaavat tietojärjestelmäkomponentit ja rajataan löydetyt komponentit tietojärjestelmäkomponenttien hajautuskaaviosta; näin saadaan pohja järjestelmän rakenteelle. 11. Tarkistetaan prosessikomponenteille annetut tärkeys-, tietoturva- ja telematiikkariippuvuusluokitukset; näiden avulla voidaan lähteä tarkentamaan kehitettävän järjestelmän tietoturva- ja järjestelmähallintatarpeita. /LLNHQQHPLQLVWHUL DUNNLWHKWXXULQNl\WWlMlQl Kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri on tavoitearkkitehtuuri, jonka avulla liikenneministeriö tukee liikennetelematiikan kansallista kehitystä arvioi yksittäisten hankkeiden hyödyllisyyttä ja arkkitehtuurin noudattamista Järjestelmäarkkitehtuurista voidaan tunnistetaan olemassa olevan järjestelmäkokonaisuuden puutteet ja tärkeimmät kehittämiskohteet. Lisäksi järjestelmäarkkitehtuurista voidaan tunnistaa esimerkiksi kehitystä estävät hallinnolliset tai organisatoriset ongelmat. Tämän perusteella voidaan suunnitella ja käynnistää tärkeimmät tehtävät liikennetelematiikan kehittämiseksi. Liikenneministeriö käyttää järjestelmäarkkitehtuuria arvioidessaan ja ohjatessaan yksittäisiä hankkeita, joihin ministeriö osallistuu. Yksittäisten organisaatioiden järjestelmien ja omien arkkitehtuurien kehitystyötä tuetaan, jotta ne olisivat yhdenmukaisia kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin kanssa. Järjestelmäarkkitehtuurin avulla ministeriö arvioi miten hyödyllinen hanke on järjestelmäarkkitehtuurin osoittaman tavoitetilan toteutumisen kannalta miten hyvin hanke toteuttaa järjestelmäarkkitehtuurin vaatimukset eli, että toteutettavat järjestelmät ovat avoimia ja perustuvat standardoituihin rajapintoihin, jotta järjestelmien tuottama tieto olisi yhteiskäyttöistä ja tiedonvaihto järjestelmien välillä mahdollista. 17
Kehitystyön ohjaaminen tapahtuu vertaamalla kehityshanketta kansalliseen arkkitehtuuriin: 1. Kehityshankkeesta on kuvaus tai käsitys 2. Valitaan TelemArk prosessikuvaus, joka käsittelee tätä hanketta 3. Verrataan, mitkä prosessikomponentit tai yhteydet hanke kattaa 4. Arvioidaan, miten hyvin hanke toteuttaa tärkeimpiä puuttuvia osia prosessissa tai ratkaisee prosessissa esille nousseita ongelmia; tämän perusteella voidaan arvioida hankkeen merkitystä kansalliselle kehitykselle. 5. Katsotaan, missä prosessin osissa tulisi noudattaa kansainvälisesti tai kansallisesti sovittuja ratkaisuja, esimerkiksi standardeja rajapintoja prosessikomponenttien välisissä yhteyksissä; arvioidaan miten hyvin hankkeessa on otettu huomioon standardien ratkaisujen käyttö tai miten hyvin hanke edistää niiden kehittymistä. Liikenneministeriö tukee kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin toteuttamista resursseja suuntaamalla. Resursseja panostetaan niiden hankkeiden käyttöön, jotka ovat arkkitehtuurin kannalta tärkeitä, ja joiden toteuttaminen tapahtuu arkkitehtuurissa mainittuja periaatteita noudattamalla. /,,.(11(7(/(0$7,,.$1.(+,7<.6(168817$$0,1(1 3XXWWHHWMDWDUSHHWSURVHVVHLVVD Liikennetelematiikan prosesseista selvitettiin puutteet prosessikomponenteissa tai yhteyksissä, mahdollisuudet prosessien kehittämiseen sekä kehittämisen esteet ja ongelmat. Apuna käytettiin oheista tarkistuslistaa (taulukko 1). 18
7DXOXNNR7DUNLVWXVOLVWDSURVHVVLHQSXXWWHLVWDPDKGROOLVXXNVLVWDMDWDUSHLVWD 3URVHVVLWMD\KWH\GHW Puuttuvat tai puutteelliset prosessit tai yhteydet Kansainväliset yhteydet ja integraatio Standardit rajapinnat tai prosesseja koskevat standardit +DOOLQWRWDLRUJDQLVDDWLR Työnjako Toimintatavat ja vastuut eri tahoille Päätöksenteko välitettävän tiedon muodosta Julkisen palvelun velvoitteet Työnjako julkisen ja yksityisen sektorin välillä Ylläpito ja huolto Toteutusvaiheen organisointi Käytännöt ja sopimukset Viranomaisyhteistyö Vaiheittainen toteutettavuus Sitoutuminen 7DORXVMDPDUNNLQDW Kaupalliset mahdollisuudet Kilpailuttaminen ja toimintojen ulkoistaminen Rahoitus Maksut Budjettitalous Markkinoiden kehittyminen Korvaukset tiedon käytöstä vs. korvaukset tiedon välittämisestä /DLQVllGlQW Tietojen oikeellisuus Tuotevastuu Palveluiden minimivaatimukset Intimiteettisuoja Tekijänoikeus- ja liikesalaisuus Palveluiden sisällön sääntely 7HNQLLNND Teknisessä kehityksessä mukana pysyminen Tekniikan saavutettavuus ja kehitysaste Riippuvuus muista järjestelmistä Teknisten ratkaisujen riskit 7RLPHQSLWHHW Taulukossa 2 esitetään tärkeimmät toimenpiteet, joihin liikennetelematiikan prosessien toteuttamiseksi olisi ryhdyttävä. Lisäksi ehdotetaan, miten Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelman (TETRA) ydinhankkeita tulisi kehittää toteuttamaan tarpeellisia toimenpiteitä, keiden tulisi toimia aloitteentekijöinä jatkotoimenpiteissä ja keiden tulisi toimia aloitteentekijöinä siinä tapauksessa, että toimenpiteet eivät sovi TETRA-ohjelman puitteisiin. Toimenpide-ehdotukset on tarkoitettu lähtökohdiksi, kun valmistellaan esimerkiksi TETRA-ohjelman jatkoa. 19
Toimenpiteet on määritelty valitsemalla toimintoprosessien puutteista ja tarpeista tärkeimmät ja kiireellisimmät kehittämiskohteet. Nämä on yhdistelty ja ryhmitelty uudelleen laajemmiksi tehtäväkokonaisuuksiksi. Toimenpiteiden priorisointi ja tehtävien määrittely perustuu TelemArk-ohjausryhmän tekemiin linjauksiin. Toimenpiteet on jaettu Prosesseja koskeviin kehittämistehtäviin Prosessien välisten yhteyksien ja tiedonvaihdon harmonisointitehtävään Erillistehtäviin eli organisaatiota ja hallintoa, taloutta ja markkinoita, standardointia, lainsäädäntöä tai tekniikkaa käsitteleviin tehtäväkokonaisuuksiin Taulukon 2 vastuutaho(t) sarakkeessa on ehdotettu organisaatioita, jotka sopisivat aloitteentekijöiksi toimenpide-ehdotusten toteuttamisessa. Liikenneministeriö vastuutahona huolehtii tehtävän eteenpäin viemisestä, mutta vastuu telematiikan prosessien toteuttamisesta on alueen toimijoille. Kukin toimenpide on kuvattu tarkemmin Kehittämissuunnitelma-raportissa. 20
7DXOXNNR<KWHHQYHWRWlUNHLPPLVWlNHKLWWlPLVWHKWlYLVWlMDWRWHXWWDMLVWD.HKLWWlPLVWHKWlYl 9DVWXXWDKRW 0XXWRVDOOLVHW LW V H V U R S Q D WLN D P OH WH H Q Q H LN / Q LH V H V U R 3 MD Q H LQ P WD R WX Q R G LH 7 Q MH WR LQ LP WR V WX V OR MD Q R G LH 7 W H OLV l Y W l Y Wl K WH U LOLV ( W H Tie- ja katuverkon tietojen yhdenmukaistaminen TETRA 7:n Tiedontuottajat (kunnat, ja laajentaminen kansalliseksi tie- ja katuverkon osahanke Tielaitos, Maanmittauslaitos, tietojärjestelmäksi DIGIROAD metsäala) Reitti- ja vuorotietojen tuottaminen TETRA 7:n pilotti Liikennöitsijät, YTV, MH Liikennetiedon ajantasaisuuden ja kattavuuden TETRA 1(keruu) Tielaitos, kaupungit, lisääminen keruu- ja ennustetekniikoita kehittämällä TETRA 7 yritykset (hallinta) V WX X WH WR G \ WH K \ Joukkoliikenteen tosiaikaisen seurannan laajentaminen ja tietojen tuottaminen julkisen liikenteen häiriötilanteista Yksilöliikenteen häiriötietojen tuottaminen ja hallinta Eri kulkumuodot kattavien tiedotuspalveluiden kehittäminen Matkojen välitys prosessikomponentin kehittäminen kutsujoukkoliikenteessä Liityntäpysäköinnin tiedotuksen toimintamallit ja pilottihanke pääkaupunkiseudulla sekä soveltamisohjeet muille kaupunkiseuduille Riskikuljetusten hallinnan kehittäminen. Kuljetusten seurannan ja hallinnan organisaatio- ja hallintomalli. Julkisen liikenteen häiriönhallinnan kehittäminen. Häiriötilanteiden esimerkki-toimintamalli ja suunnitelma sen yleistämisestä YTV kaupungit, liikennöitsijät, Tielaitos, poliisi, hätäkeskukset TETRA 7:n pilotti Tielaitos, poliisi, hätäkeskukset Liikenneministeriö FIST-ohjelman ja TETRA 7:n osallistujat Liikenneministeriö läänit, kunnat, YTV, liikennöitsijät, Taksiliitto Liikenneministeriö, YTV Liikenneministeriö YTV kaupungit, Tielaitos, VR ja muut liikennöitsijät, pysäköintipalv. tuottajat kuljetusyritykset, Tielaitos, satamat, RHK, VR, poliisi, tulli kaupungit, VR ja muut liikennöitsijät, Tielaitos, poliisi ja hätäkeskukset Yksilöliikenteen häiriönhallinnan kehittäminen Tielaitos poliisi, hätäkeskukset, kaupungit Standardisoitujen rajapintojen määrittely rajatuille liikennetietoyhteyksille Standardisoitujen rajapintojen käyttöönotto organisaatioiden välisessä tiedonvaihdossa Julkisen vallan tuottamien tietojen ja tietopalveluiden kuvaaminen TETRA 7:n työn pohjalta Eri liikennemuodot kattavien tiedotuspalveluiden liiketoimintamalleja kehittävä ja toteuttava ohjelma FIST-ohjelman ja TETRA 7:n pohjalta Kansainvälisten standardien vaikutusalueiden osoittaminen kansallisessa arkkitehtuurissa Joukkoliikenteen ajoneuvolaitteiden omistuksen kansallisen tason periaatteet Toimintamallit liikennettä haittaavien ajoneuvojen siirron tehostamiseksi Liikenteen valvonnan työnjaon ja valvontainfrastruktuurin yhteiskäytön toimintamallit Lainsäädännön, säädösten ja ohjeiden kehittäminen TETRA 7:n DIGIROAD ja KALKATI-tulkki TETRA 7:n pilottihankkeet Liikenneministeriö ko. TETRA-hankkeisiin osallistujat ko. tiedonvaihtoon osallistuvat tahot LM:n alaiset laitokset ja TETRA 7:n osallistujat Liikenneministeriö FIST-ohjelman ja TETRA 7-pilottien osallistujat TETRA 9 Liikenneministeriö YTV, kaupungit, liikennöitsijät Tielaitos poliisi, kaupungit Sisäasiainministeriö poliisi, Tielaitos, kaupungit Liikenneministeriö Eri kehittämistehtävien vastuutahot ja muut osallistujatahot 21
$5..,7(+7885,10$5..,12,17,-$9,(0,1(1.(17b//( /DXVXQWRNLHUURV Arkkitehtuurista ja kehittämissuunnitelmasta järjestetään lausuntokierros, jonka tavoitteena on 1) saada palautetta, korjaamista vaativia kohtia tai mielipiteitä, arkkitehtuurista ja kehittämissuunnitelmasta; 2) tutustuttaa tulevat käyttäjät arkkitehtuuriin ja kehittämissuunnitelmaan. Lausuntokierroksen aluksi järjestetään seminaari, jonka tavoitteena on auttaa lausunnon antajia paneutumaan arkkitehtuuriin. TelemArk-ohjausryhmä käsittelee lausunnot ja tekee päätökset a) arkkitehtuurin korjaamisesta tai täydentämisestä, b) arkkitehtuurin laajemmasta esittelystä. (VLWWHO\ Toteutetaan arkkitehtuurin käyttäjille työpajoja, joissa perehdytään arkkitehtuuriin sisältöön ja siihen, miten organisaatiot voivat arkkitehtuuria käyttää omassa työssään. Tavoitteena on saada organisaatiot ottamaan arkkitehtuurin käyttöön omassa työssään. Työpajat räätälöidään seuraaville ryhmille: Arkkitehtuurin omistaja eli liikenneministeriö Liikennesektorin tiedon ylläpitäjät ja jalostajat Tietopalveluiden tuottajat Työpajoihin pyritään saamaan näiden tahojen lisäksi heidän apunaan toimivia konsulttitoimistoja, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja. Ennen työpajojen käynnistämistä järjestetään toinen seminaari, joka on suunnattu erityisesti liikennetelematiikan alan organisaatioiden johtotasolle. Seminaarin tavoitteena on antaa yleiskuva järjestelmäarkkitehtuurin sisällöstä ja hyödyntämismahdollisuuksista. Työpajojen valmistelun ja käynnistämisen aikana kirjoitetaan tai pyritään saamaan alan ammattilehtiin artikkeleja järjestelmäarkkitehtuurista sekä esitellään järjestelmäarkkitehtuuria alan tapahtumissa Suomessa ja ulkomailla. Suomen arkkitehtuurin ajatuksia pyritään saamaan mukaan eurooppalaiseen kehitystyöhön (lähinnä KAREN). Järjestelmäarkkitehtuurin käyttöönottoa toteuttamaan tarvitaan TETRA 8 hankesihteeri vuodeksi 2000. Hankesihteerin tehtävänä on organisoida lausuntokierros ja arkkitehtuurin esittely. 22
$5..,7(+7885,1<//b3,72-$.(+,77b0,1(1 TelemArkin tavoitetilan aikajänne on asetettu 5-10 vuotta tulevaisuuteen. Arkkitehtuurin eri osa-alueet muuttuvat erilaisin syklein tuona aikana. Arkkitehtuurilla tulisi olla tunnistettu ylläpitovastuullinen, joka on vastuussa ylläpitotarpeen arvioinnista. Organisointimalli voisi olla esimerkiksi Liikenneministeriön ohjaama arkkitehtuurityöryhmä, joka vuosittain tekisi arkkitehtuurin päivitystarpeen arvioinnin. Arkkitehtuurin päivittäminen voidaan tarpeen mukaan tehdä joko työryhmän toimesta tai tilata konsulttityönä. Vaihtoehtoinen organisointimalli olisi TETRA 9 pohjalle perustettava pysyvä arkkitehtuurityöryhmä. 7RLPLQWD\PSlULVW QPXXWRNVHW Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat TelemArkin käsitteelliseen arkkitehtuuriin. Käsitteellisen arkkitehtuurin muuttuminen vaikuttaa pääsääntöisesti aina myös loogiseen arkkitehtuuriin. Käsitteellinen arkkitehtuuri voi muuttua: Arkkitehtuurivaatimusten osalta Arkkitehtuurin kattavuuden osalta (uusia palveluita arkkitehtuurin piiriin) Toimijakentän muutosten johdosta Toimintoprosessin muuttuessa. 7HNQRORJLDQPXXWRV Kaikki muutokset käsitteelliseen arkkitehtuuriin vaativat luonnollisesti loogisen arkkitehtuurin päivitystarpeen arviointia. Suoraan loogiseen arkkitehtuuriin ohi käsitteellisen arkkitehtuurin vaikuttavia tekijöitä ovat: Teknisten edellytysten huomattava parantuminen Uudet standardit. 23