Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari 16.12.2016 OKM, SYN, HULib, CSC
Bibliometriikka eri näkökulmista Akateeminen tutkimus Informaatiotutkimus, tieteentutkimus Yliopistot, Suomen Akatemia Tiede- ja tutkimuspolitiikan arviointi ja ohjaus Suomen Akatemia Opetus- ja kulttuuriministeriö Yliopistot Kirjastoasiantuntijan työ Kirjastokokoelmat Tutkimuksen ja tutkijoiden arviointi
Taustaa Bibliometrics termi tuli englannin kieleen 1969 (Alan Pritchard), minkä jälkeen levisi laajemmin. Kuitenkin jo ennen sitä Paul Otlet ja bibliométrie (1934), S.R. Ranganathan ja librametry (1948). 1960-70- luvuilla kiinnostuttiin tutkimuksen panosten ja tuotosten mittaamisesta ja tiedeindikaattoreista. Julkaisut ovat konkreettinen tulos tutkimustyöstä. Julkaisujen mittaaminen, informaatioteknologia, tietokannat mahdollisuudet uuteen ajatteluun.
1970- luku Lääketiede eturintamassa: tutkimustyö kansainvälistä, huippulehdet tunnetaan ja ne alkavat sisältyä SCI:iin. Suomen Akatemian lääketieteellinen toimikunta rahoittaa tutkimusta, käyttää bibliometriikkaa myös rekrytoinnissa. Lääketieteellisessä keskuskirjastossa tehdään bibliometrisiä analyysejä ja sieltä löytyvät myös alan ensimmäiset tutkijat.
1970- luku (jatkuu) Tutkitaan peruskysymyksiä: Julkaisujen leviäminen (Mariam Ginman, TaY 1978) ja viittausanalyysi (Pirjo Suutarinen, TaY 1978) Bibliometriikan kritiikki: datan laatu, käytettävyys, menetelmät, tulkinta. Yhteiskuntatieteiden tietovirtoja koskevaa hanketta rahoitti Suomen Akatemian yhteiskuntatieteellinen toimikunta. Yhteiskuntatieteet ja lähdeanalyysi (Pertti Suhonen ja Pertti Rautio, julk. 1981)
1980- luku Suomen Akatemia ja bibliometriset analyysit. Lääketiede edelleen eturintamassa sekä tutkimuksessa, tiedepolitiikassa että kirjastoissa (Science Citation Index). Lähdeanalyysi opinnäytteissä (TaY/K&I). Ranskalaiset tieteentutkijat pohtivat laadullista näkökulmaa ja lanseeraavat yhteissana- analyysin. Myös diffuusioanalyysi ja tiedon leviäminen kiinnostaa maailmalla.
1990- luku Viittaukset ja tieteellisen tiedon leviäminen (Terttu Luukkonen, TaY/tieteensosiologia 1990) Yhteissana- analyysi ja tieteidenvälisyys (Sara von Ungern- Sternberg, ÅA 1994) Ideoiden leviäminen humanististen ja yhteiskuntatieteiden sisällä ja välillä (Ylva Lindholm- Romantschuk, University of Berkeley, 1994)
1990- luku (jatkuu) Ensimmäinen suomenkielinen perusteos ilmestyy - Kärki & Kortelainen: Johdatus bibliometriikkaan (Informaatiotutkimuksen yhdistys 1996) Suomen Akatemian tieteenala- arvioinnit 1997- Internetin myötä nousee webometriikka (tanskalaiset Almind & Ingwersen, 1997) Suomalaisen tieteellisen lehden kansainvälinen diffuusio (Terttu Kortelainen, OY 1999)
2000- luku Suomen Akatemian Tieteen tila raportit 2000- Web of Science (ISI) verkkoon 2001; uudet mahdollisuudet bibliometriikkaan. Elsevier perustaa Scopus - tietokannan Web of Science n vaihtoehdoksi 2004. Verkostoanalyysit ja laadullinen bibliometriikka (Maria Forsman, ÅA 2005) Webometriikka ja paikallishallinnon verkostot (Kim Holmberg, ÅA 2009)
2000- luku (jatkuu) Opetusministeriö ja tutkimuksen arviointi: TiedeKOTA 2008. Tieteentutkijat kiinnostuvat; hankkeita yhdessä OKM:n kanssa. Yliopistot kiinnostuvat tutkimuksen arvioinnista, bibliometriikasta ja yliopistorankingeista; kansainvälinen kehitys. Shanghai Ranking 2003
2010- luku Yhteissana- analyysi ja kvalitatiiviset haastattelut (Susanna Nykyri, ÅA 2010) Yliopistot arvioivat tutkimustaan, viittausanalyysin lisäksi laadullisempi ote. Kirjastoasiantuntijat mukaan arviointeihin, osaamisen kehittäminen verkostoituen (SYN, STKS ) OKM kehittää bibliometrisia analyysejään CSC:n ja muiden tahojen kanssa; RAKETTI- TUTKI, kansallinen julkaisurekisteri, tutkijan identifioiminen ja ORCID
2010- luku (jatkuu) Altmetriikka ja sosiaalinen media; Altmetrics Manifesto 2010 Julkaisufoorumin perustaminen 2011 Tieteenalojen julkaisukäytännöt (Hanna- Mari Puuska, TaY 2014) Leidenin manifesti 2015 Maria Forsman: Julkaisut ja tieteen mittaaminen : bibliometriikan käännekohtia (Enostone 2016)
Nyt ja tulevaisuudessa Positiivista: Eri toimijat ovat löytäneet toisensa ja arvostavat toistensa osaamista; yhteistyö! Alan opetuksen kehittäminen; ovatko yliopistot jääneet jälkeen todellisesta maailmasta? Perustutkimukseen rahoitusta; akateeminen tutkimus ja opetus jäänyt yksittäisten tutkijoiden ja hankkeiden varaan. Jatkuuko tutkimuksen arviointi nykyisellään? Onko halua todellisiin vaihtoehtoihin? Laadullinen analyysi on työlästä, vaatii yhteiskuntatieteellistä osaamista ja tieteenalojen tuntemusta.
Mihin mennään? Määräävätkö tietokantojen tuottajat sen, miten ja mihin bibliometriikkaa käytetään? Voivatko tietokantojen tuottajat hinnoitella tuotteensa ja palvelunsa miten vain? Keskittyvätkö tieteellinen julkaisutoiminta ja tietokannat entisestään? Onko kilpailua ja vaihtoehtoja? Miten kansainvälinen kehitys vaikuttaa Suomeen? Altmetriikka, datametriikka mitä vielä?
Lopuksi Leiden Manifesto for Research Metrics 2015 Käännetty suomeksi ja ruotsiksi SYN:n toimesta. http://yliopistokirjastot.fi/verkostot/tutkimuksen- tuen- verkosto/ Kymmenen periaatetta metriikkapohjaisen tutkimuksen arvioinnin hyviksi käytännöiksi. Suotavaa olisi, että Leidenin manifestin mukaisesti toimittaisiin Suomessakin aina, kun tehdään bibliometrisia analyysejä, tutkimuksen arviointeja, vertailuja tutkijoiden ja tieteenalojen välillä ja kerrotaan näistä tuloksista laajemmin.