DESCRIPTIONS OF THE SESSIONS Borders and Border Crossings (ENG) Anssi Paasi, Oulun yliopisto The so-called relational approaches to space, with their rhetoric related to flows, speed and mobility, have challenged but not replaced the traditional territorial understanding of bounded spaces. Relational views accentuate the openness of territories, regions and places, and the fuzzy and fluid character of spatial borders and identities. This session will problematize the territorial and relational elements/dimensions in contemporary studies on borders and spatial identities. Papers will preferably discuss both conceptual issues related to borders (and identities) and will present empirical examples related to bordering practices at various spatial scales. Geographies of Forced and Voluntary Migration (ENG) Eveliina Lyytinen & Rebecca Frilund, Turun yliopisto One of the key questions in human geography and social sciences today is migration and how migrants are confronted with various borders. Migration can be perceived as voluntary or forced depending on the reasons for individuals decision to move. It can moreover be divided between international or internal determined by the crossing of the state border or the lack thereof. Borders are thus channeling the movements of migrants and categorizing them according to their status in the political system. This has consequences for their legal status and well-being. Geographical studies on migration have traditionally focused on the push and pull factors of migration and the directions of which the migration journey takes place. However, the world is increasingly globalizing, as noted in the overarching theme of the Geography Days, and thus the migration patterns and the geographical studies investigating them are rapidly evolving. More and more studies focus on questions of power and migration governance. Migration laws, policies and practices are critically investigated. Likewise, technologies and confinement practices whether at a refugee camp, a detention centre or at border posts are of increasing interest in the geographical studies of migration. Overall, geographers have made significant contributions to the literature on the politics and ethics of asylum. Empirically geographical studies on migration range across the globe and pay particular attention to various spaces and places. Cities, for instance, are examined as particular locations where migrants are included and excluded. Migration also transforms urban space. Innovative methodological approaches to study geographies of migration are also emerging drawing ideas from textual analysis, visual methods and participatory approaches. This session welcomes papers investigating different types of forced and voluntary migration from inherently geographical perspectives. Like migration, the term geography is understood here as a plural. Given this wide-ranging theoretical and empirical approach to the geographical questions of migration, topics for papers may include, but are not limited to:
Globalization and the evolving types of migration Migrant and refugee journeys Border policy and securitization Critical studies of immigration laws, policies and practices Categorization of forced migrants and the politics of their protection Local forms of social and spatial exclusion/integration of migrants Extra-territorial processing of asylum applications and non-places of refugeehood Migration, citizenship and belonging The session will be chaired by Eveliina Lyytinen (evlyyt@utu.fi) and Rebecca Frilund (rebfri@utu.fi). Please do not hesitate to contact us if you have further questions. Geographies of Mining (ENG) Tuija Mononen, Itä-Suomen yliopisto, & Toni Eerola, Geologian tutkimuskeskus Mining industry is a highly diverse actor in terms of materials, processes, places, and of social contexts. In the global economy, mining activities can be understood as a complex struggle between global and local actors in utilizing local natural resources. Mining is often global, dependent on the market and typically ruled by large-scale multinational enterprises. But it also is a significant local and regional actor bringing new global actors to rural and remote areas. Mining has traditionally been seen as a vital part of economic growth. Nowadays it is widely recognised that the concern for environmental and social consequences must also be included as an important component in the mining activities. The actors in the field are mainly foreign corporations that expand their activities to increasingly remote areas while at the same time actively seeking new ore rich areas to exploit. Therefore, a debate on sustainability and corporate social responsibility of mining has recently also started in Finland. Finland considers mining industry as an important economic activity for the country, and intends to become a leader in sustainable mining. There is, thus, a need for academic research on the subject. Geography has a fundamental role to play in the research and discussion on mining. One may say that new kinds of geographies of mining are emerging. We welcome presentations on studies of mining with variety of empirical, theoretical, and conceptual approaches from Finland and abroad on economy, social and environmental aspects, and the role of mining in the current global, national and local scenarios. Presentations may answer, for example, following questions: What kind of differences there is between mines and localities? How the context of mining in Finland differs from contexts in other countries? What kind of approaches has been used in mining research? Is it possible to apply similar approaches between different countries and contexts? What is meant by sustainable / responsible mining, which are the indicators for sustainability / responsibility? Examples of so called good mining practices and community relations? What kind of conflicts exists, where, why, and by whom? How these conflicts has been solved?
Geographies of Tourism Development and Destinations (ENG/FIN) Kaarina Tervo-Kankare, Itä-Suomen yliopisto / Oulun yliopisto In many places tourism and related patterns of production and consumption have emerged as characteristic features and processes influencing regional transformation. Tourism is increasingly conceived as a viable tool for regional development and employment creation, and many governments and various development agencies are supporting the industry by planning and constructing tourism infrastructures. In this respect the key role of tourist destinations has been strongly emphasised in strategy and governance levels as a catalysis tool for wider regional development. However, the desired goals of regional or local development may not necessarily be the same as the tourism industry s destination-centric goals and views. Tourism may also have social, economic and environmental costs and tourism development may involve major set of inequalities e.g. by contributing mainly to those regional and local actors that least need it. This session aims to discuss the nature and impacts of tourism development and evaluate critically connections between tourism and regional development. In addition the session welcomes conceptual and/or empirical papers overviewing the emerging research issues and perspectives in tourism geographies. The presentations can be either in English or Finnish: please pre-contact the session organizer (jarkko.saarinen@oulu.fi) GIS ja yhteiskunta / GIS and Society (FIN) Jarmo Rusanen, Oulun yliopisto, & Venla Bernelius, Helsingin yliopisto Paikkatiedon merkitys yhteiskunnallisen analyysin välineenä kasvaa jatkuvasti tiedon saatavuuden ja analyysityökalujen parantuessa. Suuret, uudet tietovarannot ja niiden yhdistely, ns. "Big data", avaavat lisää mahdollisuuksia maantieteelliseen tutkimukseen. Samalla tiedon laatuun, rajaukseen, tietosuojakysymyksiin, teoreettisesti mielekkään tarkastelun tuottamiseen ja tulosten yhteiskunnalliseen hyödynnettävyyteen liittyvät kysymykset korostuvat. Tässä sessiossa keskitytään GIS-pohjaisen tutkimuksen ja yhteiskunnallisten kysymysten pohtimiseen. Mikä on maantieteilijöiden ja paikkatietoanalyysin rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa? Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita tutkimukseen liittyy? Millaisia tuloksia GIS-tarkastelut ovat viime vuosina tuottaneet eri yhteiskunnan osa-alueita tarkasteltaessa? Kuinka lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta?
Hydrogeografia / Hydrogeography (FIN) Petteri Alho, Turun yliopisto, & Eliisa Lotsari, Itä-Suomen yliopisto Hydrogeografinen tutkimus käsittää veden, sen laadun ja siihen liittyvien prosessien tutkimuksen hydrologisesti erilaisilla alueilla. Tutkimusta toteutetaan rannikoilla, valuma-aluetasolla tai tarkemmin vesistökohtaisesti. Menneiden, nykyisten ja tulevaisuuden jokiprosessien voimakkuuksien tutkimus edesauttaa virtaavan veden, kuten äärimmäisten tulvien, yhteiskunnallisiin vaikutuksiin varautumista ja esimerkiksi maankäytön suunnittelua. Ilmastonmuutosennusteiden mukaan tulevaisuuden virtaamien ja jokiuomien muutokset tulevat vaihtelemaan huomattavasti alueittain sekä Suomessa että laajemmalti maailmassa. Jokiprosesseilla ja ilmastonmuutoksella on yhteisvaikutuksia uoman muutoksiin ja tulvariskiin. Näin ollen laaja-alaisille hydrogeografisille tutkimuksille on tarvetta, jotta prosessit sekä menneet ja tulevat muutokset voidaan ymmärtää entistä paremmin. Hydrogeografia-teemaryhmä kutsuu esityksiä, jotka käsittelevät erityisesti vesistöalueiden prosesseja ja niiden vaikutuksia luonnonympäristöihin ja yhteiskuntaan. Tervetulleita ovat myös rannikkomaantiedettä käsittelevät esitykset ja hydrogeografian menetelmäkehityksen esitykset. Maantieteen opetuksen pedagoginen muutos Sähköisen materiaalin ja arvioinnin edellytykset / Pedagogical Change in Teaching Geography preparing for the Use of Electronic Teaching Materials and Grading (FIN) Anne Pellikka, Oulun yliopisto, & Eerika Virranmäki, Oulun yliopisto Aihepiiri koskettaa maantieteen tieteenalan ja opetuksen sähköistymisen aiheuttamia muutoksia. Tulevaisuudessa niin kouluissa kuin yliopistoissa tulee miettiä kuinka siirrytään opettajajohtoisesta tiedon muistamisen kulttuurista yhteisöllisyyttä korostavaan tiedon hankintaan, luomiseen ja jakamiseen. Maantieteen opetuksessa tulisi ottaa huomioon tulevaisuuden taidot (21st century skills), jolloin yhteisöllinen oppiminen, kommunikaatiotaidot, kriittinen ajattelu ja luovuus sekä teknologiset perustaidot olisivat luonnollinen osa oppimis- ja opetusprosessia. Millaisia muutoksia koulumaailmaan on sitten tulossa? Mitä tämä edellyttää sekä maantieteen opettajilta että yliopistojen opettajankoulutukselta? Yksi keskeinen tehtävä yliopistoille onkin innovoida kuinka uudet opettamisen mallit ja sähköistymisen luomat edellytykset saadaan siirrettyä yhteiskunnan ja koulujen käytänteisiin. Sessio järjestetään keskustelutilaisuutena, jonne pääpuhujat on kutsuttu etukäteen. Toivomme ihmisten tulevan paikalle kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun.
Muuttuvat kaupungit / Urban change (FIN) Venla Bernelius, Helsingin yliopisto Suomalaiset kaupungit kasvavat nopeasti ja taloudellinen kehitys ja innovaatiot keskittyvät yhä voimakkaammin suurille kaupunkiseuduille. Samalla kansainvälinen muuttoliike ja globaalit kaupunkikulttuurin ilmiöt muovaavat kaupunkikuvaa ja kaupunkilaisten arkea ennennäkemättömällä tavalla. Kaupunkien kasvava rooli korostaa kaupunkiseutuja koskevan tiedon tieteellistä ja yhteiskunnallista merkitystä. Sessiossa keskitytään kaupunkien ja kaupunkiseutujen muutokseen ja niihin mahdollisuuksiin, joita maantieteellinen tutkimus tarjoaa kaupunkeihin liittyvien ilmiöiden jäsentämiseen. Mitkä ovat kaupunkimaantieteen mahdollisuudet kaupunkikehitykseen liittyvän tiedon tuottamisessa? Mitä tiedämme kaupunkiseutujen kehityksestä nyt? Millaisia uhkia ja mahdollisuuksia kaupunkien nopeaan muutokseen liittyy? Kuinka suomalaiset kaupunkiseudut jäsentyvät suhteessa toisiinsa ja kansainväliseen kaupunkien verkkoon? Miten suomalainen kaupunkikulttuuri muuttuu? Pohjoinen geopolitiikka muutoksessa / Northern Geopolitics in Transition (FIN) Kaj Zimmerbauer, Oulun yliopisto Pohjoiset, arktiset alueet ovat muuttuneet geopoliittisista objekteista subjekteiksi ja kansainvälisen politiikan merkittäviksi näyttämöiksi. Lisääntynyt valtioiden rajat ylittävä yhteistyö on synnyttänyt uusia verkostoja ja nostanut esiin uusia kehittämisen kohteita myös perifeerisessä pohjoisessa. Esimerkiksi Koillisväylä, pohjoisen luonnonvarat ja erilaiset infrastruktuurihankkeet ovat olleet kehittämisessä keskeisellä sijalla. Toisaalta ensiarvoisen tärkeä arktisen alueen yhteistyön motivaattori on ollut myös kylmän sodan jälkeisten geopoliittisten jännitteiden vähentäminen. Tämä on näkynyt selkeästi esimerkiksi Barentsin alueen formaalin yhteistyön alkuvaiheessa 1990-luvulla. Kehitykseen yhdistyy kiehtovasti valtioiden muuttuva rooli. Vaikka yhtäältä voidaan väittää, että pohjoisen geopoliittista kehitystä on leimannut kansallisvaltioiden häivyttäminen taka-alalle Euroopan Unionin ajaman aluevetoisen ja supranationaalin painotuksen tieltä, viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että pohjoinen geopolitiikka voi olla kaikesta huolimatta hyvinkin valtiovetoista. Niinpä EU:n ja ylikansallisten alueiden asemaa suhteessa valtioihin ja niiden suvereniteettiin onkin jouduttu määrittelemään jälleen uudelleen. Samalla myös keskustelu Suomen geopoliittisesta asemasta on kiihtynyt. Työryhmään ovat tervetulleita alustukset, jotka tarkastelevat pohjoista geopolitiikkaa esimerkiksi vallan uudelleenskaalautumisen, keskus-periferiasuhteiden, geoekonomisaation, suvereniteetin tai kansallisen identiteetin näkökulmasta. Työryhmä on toisin sanoen avoin alustuksille, joissa tarkastellaan pohjoisen muuttuvaa asemaa moninaisilla kansainvälisen päätöksenteon foorumeilla.
Pohjoinen luonto muutoksessa / Northern Environment in Transition (FIN) Jukka Käyhkö, Turun yliopisto Pohjoiset luonnonjärjestelmät, sijaitsivat ne sitten erämaassa tai kaupunkialueilla, ovat perinteisesti olleet keskeisiä luonnonmaantieteellisiä tutkimuskohteita. Ennustettu ilmastonmuutos ja ihmistoiminnan lisääntyminen ovat nostaneet arktiset ja boreaaliset alueet kansainvälisen tutkimuksen keskipisteeksi. Pohjoisen luonnon tutkimustarvetta korostaa muutosherkkyyden ja haavoittuvuuden lisäksi se, että nämä alueet tuottavat keskeisiä ekosysteemipalveluja niin paikallisella, alueellisella kuin globaalillakin tasolla. Tieteellisen merkityksen ja yleisen kiinnostavuuden takia tulee suomalaisten luonnonmaantieteilijöiden enenevässä määrin panostaa pohjoisten alueiden ja niiden muutosten tutkimiseen johtuivat muutokset sitten luonnon normaalista syklisyydestä ja dynamiikasta tai ennustetusta globaalimuutoksesta. Pohjoinen luonto muutoksessa -teemaryhmä kutsuu esityksiä, jotka käsittelevät erityisesti arktisten ja boreaalisten alueiden luonnonjärjestelmiä eri näkökulmista. Tutkimuskohteina voivat olla niin luonnon monimuotoisuus ja eliöyhteisöt, geosfäärin prosessit, hydrologiset kysymykset, ekosysteemipalvelut kuin rakennettujen alueiden luonnonmaantieteelliset ilmiöt. Tervetulleita ovat myös esitykset liittyen muiden maantieteellisten alueiden ympäristömuutoksiin sekä luonnonmaantieteen metodologisiin kysymyksiin. Talousmaantiede uusien haasteiden edessä / Economic Geography Facing New Challenges (FIN) Jarmo Kortelainen, Itä-Suomen yliopisto Yhteiskunnan rajut rakenteelliset muutokset asettavat talousmaantieteelle aivan uudenlaisia haasteita. 1980-luvulta lähtien talousmaantieteellisen kirjallisuuden ydin rakentui tietoyhteiskunnan yhdyskuntajärjestelmien ja "talousmaisemien" tutkimuksen ympärille. Suomessa Nokian varaan rakentunut aluejärjestelmä ja sen yhdyskunnat toimivat pitkään kasvun moottoreina. Nyt tuo rakenne on pitkälle murentunut ja suomalaiset piilaaksot vaikeuksissa. Samanaikaisesti perinteinen metsäteollisuus on ollut rajussa murroksessa, ja uudet luonnonvaraalat (esim. kaivostoiminta ja bioenergia) ovat nostaneet päätään. Rajojen läheisyydessä ja kauempanakin ulkomaalaisten, erityisesti venäläisten taloudellinen vaikutus on ollut vahvaa. Samalla keskittyminen pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin on jatkunut vahvana. Tähän ryhmään toivotaan esityksiä, jotka lähestyvät meneillään olevaa rakennemuutosta talousmaantieteellisistä näkökulmista. Esitykset voivat perustua paikallisiin tapauksiin, laajempiin tarkasteluihin tai kasainvälisen talouden tutkimiseen. Myös muissa maissa tapahtuvien rakennemuutosten talousmaantieteelliset tutkimukset ovat tervetulleita.
Tila, laki ja spatiaalinen oikeudenmukaisuus / Space, Law and Spatial Justice (FIN) Päivi Rannila, Turun yliopisto, & Jukka Keski-Filppula, Oulun yliopisto Spatiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset ovat jääneet etenkin suomalaisessa maantieteessä varsin vähälle huomiolle. Työryhmään kaivataan papereita, jotka käsittelevät oikeudenmukaisuutta, lakia tai niiden välisiä suhteita erilaisissa tilallis-ajallis-sosiaalisen kehityksen leikkauspisteissä. Papereissa spatiaalisen oikeudenmukaisuuden tai lain tilallista ilmenemistä toivotaan lähestyttävän useista toisiaan täydentävistä näkökulmista käsin. Lähestymistapoina voivat olla muun muassa spatiaalisen oikeudenmukaisuuden suhde kaupunkimaantieteeseen, aluemaantieteeseen, sukupuolitutkimukseen, lainsäädäntöön, talousmaantieteeseen, segregaatioon, ympäristötutkimukseen tai julkisten palveluiden tilalliseen sijoittumiseen. Myös spatiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tieteellisen tiedon välisiä suhteita avaavat paperit ovat tervetulleita. Versus-keskustelutilaisuus: Pohjois-Suomen muuttuva maantiede / Changing geographies of Northern Finland (FIN) Kirsi Pauliina Kallio, AYS, Jenni Kuoppa, Aalto-yliopisto, & Heli Ponto, Helsingin yliopisto Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran Versus-ryhmä järjestää Maantieteen päivillä keskustelutilaisuuden, jonka tavoitteena on vahvistaa kriittisen alue- ja ympäristötutkimuksen ja muun yhteiskunnan välistä vuoropuhelua. Haluamme paitsi herätellä kriittisiä ja monitieteisiä keskusteluja, myös laajentaa tiedetapahtumassa käytävää keskustelua ja saada mukaan tahoja tiedeyhteisön ulkopuolelta. Keskustelutilaisuuden pääpuhujat on sovittu etukäteen ja kutsumme nyt kaikkia kiinnostuneita osallistumaan keskusteluun. Maantieteen mahdollisuuksia kansainvälistyvässä maailmassa etsitään käyttäen esimerkkinä Oulua ja Pohjois-Suomea. Pohdimme kansainvälisen ja paikallisen välisiä jännitteitä Oulussa ajankohtaisten ja konkreettisten kysymysten kautta. Näin luomme tarttumapintaa niin tutkijoiden kuin paikallisten toimijoiden kannanotoille. Panelistit tuntevat paikallisen ympäristön ja arjen, ja heidän toimintansa ja asiantuntemuksensa laajenee myös koskemaan sen yhteyksiä ympäröivään maailmaan ja globaaleihinkin teemoihin, kuten monikulttuurisuus, matkailu ja kulttuuritoiminnan kansainvälinen verkostoituminen. Keskustelua yleisön kanssa käyvät Ritva Okkonen (Humanpolis/Rokua), Vesa Puuronen (professori sosiologia, Oulun yliopisto), Kati Kyyrö (pohjoissuomalaisten nuorten näkökulma), Mia Lindberg (Villa Victor Monikulttuurisuuskeskus) sekä Kari Lunnas (Kulttuurivoimala Culture Power Station ry). Vuoropuheluun asettuvat erilaiset maantieteelliset mittakaavat sekä niillä toimivat kansalaiset, asukkaat ja tutkijat. Mitä Pohjois-Suomessa merkitsevät maahanmuutto ja monikulttuurisuus, ilmastonmuutos tai Nokia? Millaisia ovat kansainvälisyyden vaikutukset kaupungin reunoilla ja maaseudulla? Kuinka syntyy pohjoisuus? Entä Oulun paikan henki ja identiteetti tai ulossulkeminen ja rasismi?