Parempaa nostetta työelämään

Parempaa nostetta työelämään

Vihreä eduskuntaryhmä kannustaa hallitusta luopumaan uusista leikkauksista ja uudistamaan työmarkkinoita tavalla, joka nostaa ihmisiä työhön. Suomi ei tarvitse lisää leikkauksia ja toivottomuutta. Tarvitsemme rohkeita uudistuksia, jotka luovat työtä ja turvaa. Tarvitsemme uskoa siihen, että kykenemme kehittämään työmarkkinoita maailman ja työelämän muuttuessa. Huhtikuun puoliväliriihessä hallitus neuvottelee lisäleikkauksista, jos työllisyys ei ole kehittynyt toivotusti. Näyttää siltä,ettei asetettua 72 prosentin työllisyystavoitetta saavuteta, vaikka talous on kääntynyt maltilliseen kasvuun. Talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreen arvion mukaan kilpailukykysopimus, jossa erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisten alojen opettajat ja hoitajat pantiin maksamaan vientiyritysten kustannussäästöt, ei sekään ole tuomassa kaivattuja työllisyysvaikutuksia. Osaamisesta ja hyvinvoinnista ei saa ottaa yhtään enempää. Hallitus on tehnyt koulutukseen ja tutkimukseen jo noin puolen miljardin leikkaukset. Vihreiden mielestä hallituksen jo leikkaamat rahat pitää palauttaa koulutukseen. Se tukee myös työllisyyttä. Heikommassa asemassa olevien ihmisten tilannetta on vaikeutettu leikkaamalla mm. sosiaali- ja työttömyysturvaa sekä lääkekorvauksia. Heikompiosaisia ei saa laittaa maksamaan hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan epäonnistumisia. Työllisyyden eteen on mahdollista tehdä paljon. Puoliväliriihi on tälle hallitukselle viimeinen tilaisuus tarttua suomalaisten työmarkkinoiden kipukohtiin: joustamattomuuteen, epätasa-arvoon ja kannustinongelmiin. Niihin voidaan puuttua edistämällä perustuloa, tuomalla joustoa ja valinnanvapautta perhevapaisiin sekä purkamalla pahimpia kannustinloukkuja. Työn vastaanottamisen tulisi aina olla kannattavaa. Nyt näin ei ole. Työn vastaanottamisen tulisi aina olla kannattavaa. Nyt näin ei ole. Tulojen noustessa verotus kiristyy, etuudet pienenevät ja päivähoitomaksut nousevat. Tämä synnyttää kannustinloukkuja. Uskomme, että ihmiset haluavat tehdä työtä kun se on taloudellisesti kannattavaa. Ihmisten omien elämänvalintojen tukeminen on myös tutkimustiedon valossa viisasta. Sanktioilla ei voi nostaa työllisyyttä, jos työtä ei ole tarjolla. Luomalla turvaa, kannustimia ja mahdollisuuksia ihmisille luomme työmarkkinoille nostetta, joka synnyttää uutta työtä. Perustulon käyttöönotto olisi suuri rakenteellinen muutos, joka auttaisi purkamaan kannustinloukkuja ja vapauttaisi ihmiset perusturvaan liittyvästä byrokratiasta kun perustulo korvaisi kaikki vähimmäisetuudet. Se muuttaisi sosiaaliturvaa yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaiseksi. Toivomme, että hallitus ja suomalaiset antavat perustulokokeilulle täyden mahdollisuuden näyttää vastikkeettoman perusturvan voiman. Jatkossa kokeilua tulisi laajentaa edelleen esimerkiksi pätkätyöläisiin, freelancereihin ja pienyrittäjiin. Perustulo ei yksin poista kaikkia kannustinloukkuja, joten muutoksia tarvitaan mm. edellä esitettyihin päivähoitomaksuihin ja ansioturvaan.

1 Varhaiskasvatus maksuttomaksi 2 Työttömyysturva toimivammaksi 3 Asumistuki remonttiin 4 eroon muuttoloukuista 5 Turvaa yrittäjän alkutaipaleelle

1/5 Varhaiskasvatus maksuttomaksi Kannustinongelmat ovat suuria yksinhuoltajilla sekä monilla lapsiperheillä. Lasten lukumäärän kasvaessa työllistymisen ja työnteon kannattavuus laskee. Yksi merkittävä työllistymisen ja työnteon lisäämisen kynnys syntyy päivähoitomaksuista, jotka kasvavat nopeasti tulojen noustessa. Hallituksen tavoitteena on ollut vähentää varhaiskasvatuksen käyttöä rajaamalla lasten subjektiivista oikeutta päivähoitoon. Vihreät haluaa peruuttaa hallituksen tekemät leikkaukset päivähoitoon. Suomessa osallistutaan varhaiskasvatukseen vähiten Euroopassa. Oppimistulosten heikentyessä ja lasten eriarvoistumisen kasvaessa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää olisi päinvastoin lisättävä. Esitämme, että Suomessa siirrytään maksuttomaan osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Kaikille lapsille tarjottaisiin neljä tuntia maksutonta varhaiskasvatusta päivässä. Neljän tunnin ylittävältä ajalta päivähoidosta maksettaisiin sen mukaan, kuinka monta tuntia lapsi on ollut hoidossa. Maksuttomuuteen voidaan siirtyä ikäluokka kerrallaan. Panostus maksaa itsensä takaisin ehkäisemällä syrjäytymistä sekä lisäämällä vanhempien, etenkin äitien työllisyyttä. Noin joka toisessa Euroopan maassa yli 3-vuotiaiden osapäiväinen varhaiskasvatus onkin maksutonta. Varhaiskasvatus tukee elinikäistä oppimista ja kehittää koulussa tarvittavia valmiuksia. Erityisen hyödyllistä varhaiskasvatus on heikommassa osassa oleville lapsille. Se tasaa perhetaustasta johtuvia eroja koulumenestyksessä sekä ehkäisee syrjäytymistä ja ylisukupolvista huono-osaisuutta. Osapäivähoidon maksuttomuus madaltaisi selvästi vanhempien kynnystä tuoda lapsensa varhaiskasvatukseen sekä purkaisi kannustinloukkuja. Niin sanotut työllistymisveroasteet alenisivat lähes kaikilla perheillä. Työllistymisveroaste kertoo, kuinka suuri osa lisääntyvistä työtuloista menetetään, kun verojen, tukien ja maksujen muutokset huomioidaan. Tehokas tapa tukea perheenperustamisikäisten naisten työllisyyttä on perhevapaiden uudistaminen esittämällämme mallilla, joka lisää perhevapaisiin joustoa ja valinanvapautta 1. Annamme perheille mahdollisuuden valita vapaammin, millaisissa perhe-etuuksia nostetaan ja millaisina jaksoina vapaat pidetään. Joustavuus mahdollistaa nykyistä paremmin osa-aikaisen työnteon sitä haluaville. Vapaita voisi käyttää pätkissä tai osa-aikaisesti ja etuuksia nostaa pienemmissä erissä niin, että se pidentää vapaan kestoa. Esittämämme perhevapaiden jakaminen tasaisemmin vanhempien kesken edistää äitien mahdollisuuksia osallistua työelämään, vähentää naisten syrjintää työmarkkinoilla sekä kaventaa naisten ja miesten välisiä tuloeroja. 1 vihreat.fi/vihrea-perhepolitiikka

Yhden lapsen yksinhuoltaja, joka vaihtaa osa-aikatyöstä (palkka 1 500 /kk) kokoaikaiseen työhön (palkka 3 000 /kk): Työllistymisveroaste laskee 4,2 %-yksikköä Käytettävissä olevat tulot lisääntyvät 63 /kk enemmän kuin nykytilanteessa Kahden lapsen ja kahden huoltajan perhe, jossa toinen vanhempi työtön ja toinen työllistyy (palkka 2 500 /kk): Työllistymisveroaste laskee 3,7 %-yksikköä Käytettävissä olevat tulot lisääntyvät 92 /kk nykytilanteeseen verrattuna Kahden lapsen ja kahden huoltajan perhe, jossa toinen vanhempi töissä (palkka 2 100 /kk) ja toinen työllistyy (palkka 2 000 /kk): Työllistymisveroaste laskee 4 %-yksikköä käytettävissä olevat tulot lisääntyvät 145 /kk nykytilanteeseen verrattuna Lähde: Eduskunnan tietopalvelu, vihreat.fi/ paivahoitomaksulaskelmat

2/5 työttömyysturva toimivammaksi Ansiosidonnainen työttömyysturva muodostaa monessa tapauksessa kannustinloukun ottaa vastaan kokoaikaista työtä. Esitämme ansiosidonnaisen turvan porrastamista niin, että työttömyyskorvaus olisi työttömyyden alussa nykyistä korkeampi ja alenisi työttömyyden jatkuessa. Ansiosidonnaisen turvan kesto voitaisiin sitoa työllisyystilanteeseen: kun työttömyys on korkealla, työttömyysturvan kesto olisi pidempi. Keskimäärin työttömyysturva pysyisi nykyisen tasoisena, sillä muutoksella ei tavoitella säästöä vaan kannustinongelmien pienentämistä. Työmarkkinoiden muuttuessa osaamista on voitava päivittää - niin työssä kuin sitä hakiessa. Työttömyysturvalla kouluttautumisen mahdollisuuksia pitää lisätä ja sääntöjä selkiyttää. On luotettava siihen, että töitä hakeva tietää, mikä hänen työllistymistään edistää parhaiten. Nykyinen harkinnanvaraisuus johtaa siihen, ettei oikeus kouluttautumiseen toteudu tasa-arvoisesti. Osaa työttömistä rankaistaan edelleen tukien menettämisellä siitä, että he haluavat kehittää osaamistaan.

3/5 Asumistuki remonttiin Asumistuen kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Asumista tuetaan useilla sadoilla miljoonilla vuosittain myös toimeentulotuen kautta. Asumistukeen liittyvät kannustinongelmat kärjistyvät pääkaupunkiseudulla ja osin muissakin suurissa kaupungeissa, kun asumisen korkea hinta ajaa ihmisiä toimeentulotuen piiriin. Asumisen tukeminen toimeentulotuen kautta ajaa ihmisiä kannustinloukkuun, koska tulojen lisääntyminen pienentää toimeentulotukea samalla summalla. Asumistuki pitää myös osaltaan yllä korkeaa vuokratasoa, mikä vaikeuttaa ongelman ratkaisemista entisestään. Pahimpien kannustinongelmien ratkaisemiseksi asumistuen enimmäistasoon tarvitaan nykyistä enemmän kuntakohtaista vaihtelua. Enimmäistasoa on nostettava kalliimman asumisen alueilla, jotta asumisen tukeminen ei valu toimeentulotuen puolelle. Asumisen hintaa paremmin vastaava asumistuki pienentäisi vastaavasti toimeentulotukimenoja. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on rakennettava lisää, jotta asuntojen tarjonta vastaisi paremmin kysyntää. Erityisesti tämä koskee pääkaupunkiseutua, jossa kunnallisten vuokrataloyhtiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen ARA-tuettua tuotantoa on lisättävä. Pitemmällä tähtäimellä asuntomarkkinoiden parempi tasapaino hillitsee asumiskustannusten nousua. Lisäksi on selvitettävä mallia, jossa tuen määrä ei olisi sidottu yksittäisestä asunnosta maksettavaan vuokraan vaan alueen yleiseen vuokratasoon, ruokakunnan kokoon ja tuloihin. Tätä ei ole Suomessa kunnolla tutkittu vaikka se saattaisi auttaa purkamaan kannustinloukkuja ja hillitsemään vuokratason nousua.

4/5 eroon muuttoloukuista Kannustinloukkujen lisäksi on purettava muuttoloukut, joita rakennemuutos yhdistettynä pitkäaikaiseen omistusasumisen tukemiseen on synnyttänyt: ihmiset eivät halua myydä kotejaan alhaisten asumiskustannusten alueilla muuttaakseen työn perässä sinne, missä asuminen on huomattavasti kalliimpaa. Pikaratkaisuja ei ole tarjolla, mutta pikkuhiljaa omistusasumisen tukia olisi tuotava lähemmäksi vuokra-asumisen tukia. Samalla muuttokitkaa aiheuttavaa varainsiirtoveroa olisi laskettava - esimerkiksi yhteen prosenttiin - asunnon hallintamuodosta riippumattomasti. Tällä hetkellä omakotitaloista maksetaan 4 % ja asunto-osakkeista 2 % varainsiirtovero. Vastaava verokertymä voidaan hakea kiinteistöveroa korottamalla.

5/5 TURVAa YRITTÄJÄN ALKUTAIPALEelle Yksi kannustinloukku syntyy siitä, että yrittäjyyttä harkitsevat ihmiset eivät ansioturvan menettämisen pelossa uskalla ryhtyä itsensä työllistäjiksi. Erilaisten työn muotojen yhdistäminen ja siirtyminen niiden välillä on nykyisessä järjestelmässä hankalaa ja sisältää kohtuuttomia riskejä toimeentulon jatkuvuudesta. Työn muodot moninaistuvat, mutta työttömyyden turva nojaa ajatukseen, että ihminen on joko palkkatyössä tai yrittäjä. Nykyinen normistomme kaipaa tältä osin voimakasta päivitystä. Työttömyysturvan tulisi selvästi sallia siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi ja takaisin ilman pelkoa työttömyysturvan menettämisestä. Tuemme hallituksen asettamien selvityshenkilöiden Harri Hellsténin ja Maria Löfgrenin tuoreita ehdotuksia yritystoiminnan aloittamisen sujuvoittamiseksi: yhdistelmävakuutus parantaisi itsensätyöllistäjien työttömyysturvaa ja sivutoimisen yritystoiminnan aloittamisen neljän kuukauden tuki madaltaisi yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä.