OPASKIRJA Suomen Gideonit
Suomen Gideonit GIDEONIN OPASKIRJA SUOMEN GIDEONIT ry. PL 251 40101 Jyväskylä www.suomengideonit.fi
ISBN 951-9065-16-4 Ladonta Taitto, painatus ja sidonta: Sõnasepp OÜ, Tallinn
GIDEONIN OPASKIRJA Gideoneille on luonteenomaista kurinalaisuus. Noin 192 000 gideonia194 maassa (2011) toteuttaa saman työnäyn mukaisesti samaa ohjelmaa yhteneväisin työmenetelmin ainoana päämääränään Jumalasta vieraantuneiden ihmisten voittaminen Herralle Jeesukselle Kristukselle (säännöt 2). Kurinalainen toiminta ei kuitenkaan toteudu sattumalta, vaan se perustuu yli 100 vuoden kokemuksen kirkastamiin ohjelmiin, sääntöihin ja menettelytapoihin. Ilman niiden noudattamista toiminta toki voi olla hengellistä olematta silti Gideon-toimintaa. Ilman selviä toimintaohjeita paikallinen, alueellinen, valtakunnallinen ja jopa kansainvälinen työ muuntuu luonteeltaan sellaiseksi, jota Tuomarien kirjan 17:6 kuvaa seuraavasti: Siihen aikaan ei ollut kuningasta Israelissa, ja jokainen teki sitä, mikä hänen omasta mielestään oli oikein. Gideonien Opaskirjan tarkoitus on täyttää tämä tarve. Toimintaperiaatteet ovat The Gideons International-pääjärjestön sekä Suomen Gideon-hallituksen ja vuosikokouksen hyväksymiä. Sen sisältämät ohjeet on laadittu rukoillen ja ne ovat käytän- nön toiminnassa saatujen kokemusten kiteyttämät. Opaskirja on tarkoitettu yksityisen gideonin avuksi hänen palvelutehtävässään ja myös veljespiirien vastuuhenkilöiden oppaaksi. Kirja antaa hyödyllistä tietoa niistä menettelytavoista, joita on kehitetty edistämään gideon toimintaa paikallisella, valta kunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Yksityisen jäsenen sekä veljespiirin johtokunnan ja aluetoimikunnan vastuuhenkilöiden tulee tarkoin perehtyä Opaskirjaan ja pitäytyä noudattamaan sen antamia ohjeita. Tämä takaa Gideon-toiminnan tehokkuuden mahdollisimman pienellä ajan käytöllä. Se tuo myös Jumalan siunauksen työllemme. Kaikki tapahtukoon säädyllisesti ja järjestyksessä. 1 Kor. 14:40 SUOMEN GIDEONIT ry. HALLITUS www.suomengideonit.fi Sähköposti gideon@suomengideonit.fi
4
SISÄLLYSLUETTELO 1. Järjestön esittely...6 2. Toiminnan periaatteet...11 3. Sisartoiminta...13 4. Jäsenistö...17 5. Gideonien rukoustoiminta...19 6. Gideonien raamattulähetystyö Suomessa...20 7. Kansainvälinen Gideon-järjestö...23 8. Gideonit Suomessa organisaatio ja hallitus...28 Hallituksen jäsenten tehtävät 9. Aluetoiminta...47 10. Veljespiirit ja niiden toiminta...50 Malliohjelma Johtokunnanjäsenten tehtävät 11. Seurakuntaohjelma...63 12. Gideon-toimisto...66 13. Talous...67 14. Jäsenhankinta...69 15. Uusien jäsenien 12 kuukauden koulutusohjelma...72 16. Gideonien avainperiaatteet...75 17. Henkilökohtainen todistaminen...79 18. Kysymyksiä ja vastauksia...80 19. Toimintalukuina...88 Liitteet Säännöt...90 Toimintaohjeet...105 Seurakuntavierailut...126 Pukeutumisohje...128 Puheensuunnittelu...131 Esirukous...133 Esimerkkipuhe...134 Pappisillalliset...138 Rukouskokous...140 Koululaisjakelut...141 Hotellitestamenttien erottaminen...148 Sotilastestamenttijakelut...151 Ohje opiskelijajakeluun...152 Uusien jäsenten siunaus veljespiirin yhteyteen...154 Uudistuva kokouskäytäntö...157 5
1. JÄRJESTÖN ESITTELY Käytä sitä voimaa, joka sinussa on. Minä lähetän sinut! Tuom. 6:14. Johdanto Vuodesta 1899 saakka gideonit ovat toteuttaneet lähetyskäskyä kaikissa toimintamaissaan noudattaen hyväksyttyjä sääntöjä ja toimintaohjeita. Päämääränsä saavuttamiseksi on Jumala antanut gideoneille erityislaatuisen organisaation, jonka avulla raamattulähetystyötämme toteutetaan. Syntyhistoria ja toiminnan alkuvuodet Syksyllä 1898 John H. Nicholson, kauppaedustaja Janesvillestä Wisconsinista, yöpyi yhdessä Samuel E. Hillin kanssa samassa huoneessa Central Hotellissa Boscobelin kaupungissa. Samuel Hill oli myös kauppaedustaja, kotoisin Beloitin kaupungista, Wisconsinista. John Nicholson oli nuorena miehenä luvannut äitinsä kuolinvuoteella lukea päivittäin Raamattua ja rukoilla. Tätä lupausta hän toteutti myös tuona iltana hotellihuoneessaan. Koska myös Samuel Hill oli uskovainen mies, oli luonnollista, että miehet hiljentyivät yhdessä rukoukseen luettuaan sitä ennen Raamattua. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun miehet tapasivat toisensa, mutta samalla alku näylle, joka johti järjestömme syntymiseen. Toisen kerran miehet tapasivat toisensa Beaver Damissa Wisconsinissa sopien, että kristittyjen kauppamatkustajien tulisi yhdessä toimien 1. edistää henkilökohtaista uskonkilvoitusta ja evankeliointia sekä 2. toimia yhdessä Jumalan Sanan levittämiseksi oman työnsä ohessa. Tätä varten he päättivät kutsua koolle miehiä 1.7.1899 Janesvillen kaupunkiin NMKY: n tiloihin perustaakseen yhdistyksen toteuttamaan mainittuja tavoitteita. Perustavaan kokoukseen saapui Nicholsonin ja Hillin lisäksi ainoastaan Will J. Knights. Järjestö perustettiin näiden miesten toimesta siten, että Hill valittiin puheenjohtajaksi, Knights varapuheenjohtajaksi sekä Nicholson sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi. Paljon keskustelua aiheutti järjestön nimen valinta. Koska yhteistä ehdotusta ei löytynyt, polvistuttiin kysymään neuvoa Herralta. Rukouksen jälkeen Knights nousi ylös sanoen: Meitä kutsuttakoon gideoneiksi. Perusteluksi hän luki Tuomarien kirjan 6. ja 7. luvut. Gideon oli mies, joka halusi tehdä, mitä Jumala häneltä edellytti, ottamatta huomioon omia suunnitelmiaan, käsityksiään tai seuraa- 6
muksia. Hänen luonteenpiirteitään olivat nöyryys, usko ja kuuliaisuus. Nämä ovat ominaisuuksia, joita gideonien tulisi joka päivä noudattaa toimiessaan Jumalan tahdon mukaisesti aina ja kaikkialla, miten Pyhä Henki johtaakin. Alkuaikoina kaikki gideonit olivat matkustavia liikemiehiä, joiden tärkein tehtävä oli henkilökohtaisesti todistaa uskostaan Vapahtajaan. Vuonna 1903 eräs jäsenistä vieraili liikematkalla Skotlannissa, jossa hän tutustui siellä toimivaan yhdistykseen nimeltä The Commercial Travellers Christian Association, joka oli perustettu vuonna 1873. Tämä järjestö lahjoitti Raamattuja hotelleihin. Palattuaan takaisin Yhdysvaltoihin hän yritti saada gideonit toimimaan samalla tavalla, mutta silloin todettiin, että vastaava toiminta on liian vaikea gideoneille. Sen sijaan sovittiin, että Raamattu voitaisiin lahjoittaa hotellin vastaanottoon, josta kuka tahansa voisi sitä tarvittaessa lainata. Tämä oli luonnollista siksikin, että liikemiehet viettivät työnsä takia paljon aikaa hotelleissa, joissa he omalla elämällään todistivat uskostaan. Gideonien poistuttua Raamattu jäisi hiljaiseksi todistajaksi hotelliin. Eräässä hallituksen kokouksessa vuonna 1907 eräs jäsen ehdotti, että gideonien tulisi lahjoittaa Raamattu jokaiseen hotellihuoneeseen USA: ssa. Hän sanoi: Mielestäni se ei ainoastaan virkistäisi yksittäistä jäsentä toimintaan, vaan olisi Jumalan koko järjestölle antama erinomainen tehtävä. Vuoden 1908 vuosikokouksessa Louisvillessä Kentuckyssä tämä ehdotus hyväksyttiin. Ensimmäiset gideonien lahjoittamat 25 hotellitestamenttia asetettiin saman vuoden marraskuussa Superior-hotelliin Iron Mountainissa Montanan osavaltiossa. Samana vuonna pidettiin Cedar Rapidissa Iowassa eri kirkkokuntien pastorien kokous, johon gideoneja pyydettiin esittelemään toimintaansa. Gideon-sanoman esittäjä A. B. T. Moore kertoi pastoreille vain kaksi kuukautta aikaisemmin tehdystä päätöksestä varustaa hotellit Raamatuilla. Eräs pastoreista nousi paikaltaan ja ilmoitti: Jos gideonit saavat hotellit vastaanottamaan Raamatut, niin me kirkkojen edustajina lupaamme antaa siihen varat. Sanonta Gideonit ovat seurakuntien ojennettu käsivarsi tuli käytäntöön, ja kirkot pitivät lupauksensa. Edelleenkin seurakunnat rahoittavat gideonien työtä antamalla varoja tehtävän toteuttamisessa. 7
Suomen Gideon-järjestön historia Vuoden 1942 Kauppaedustaja-lehdessä oli kertomus Ruotsissa vuonna 1919 perustetusta Resande Köpmans Kristliga Föreningenin toiminnasta. Joillakin suomalaisilla kauppaedustajilla oli yhteyksiä ko. järjestöön, samoin kuin vastaaviin muuallakin Pohjoismaissa toimineisiin. Sodan jälkeen vuonna 1946 Lempäälän Luontaisparantolassa koolla olleet henkilöt tutkivat mahdollisuuksia vastaavan järjestön perustamiseksi Suomessa. Perustava kokous pidettiin 10.11.1946 Helsingissä, jolloin järjestö nimeltä Kauppaedustajain Kristillinen Yhdistys perustettiin yhdistämään Kristukseen uskovia kauppaedustajia. Järjestön tehtäviin kuului kokouksien ja esitelmätilaisuuksien pitäminen ja kristillisen kirjallisuuden levittäminen. Ensimmäisessä kokouksessa olivat paikalla Eino Lameri, Paul Niku, Matti Tamminen, Gustav Nilsson, Emil Kandolin ja Emil A. Ailio, joka valittiin perustettavan järjestön puheenjohtajaksi. Yhteyksiä vastaaviin järjestöihin Pohjoismaissa pidettiin jatkuvasti yllä vierailemalla niissä. Vuonna 1948 alkoi kirjeenvaihto The Gideons Internationalin kanssa. Seuraavana vuonna kauppias Yrjö Ruusuvuori osallistui Gideon-järjestön 50-vuotiskonferenssiin Milwaukeessa. Samana vuonna järjestö alkoi käyttää nimeä Liikemiesten Kristillinen Yhdistys Gideon. Puheenjohtaja Emil A. Ailion osallistuttua vuonna 1951 gideonien vuosikonferenssiin Philadelphiassa järjestö sai virallisesti valtuudet Gideon-toimintaan. Kansainvälinen Gideon-järjestö katsoo Suomen liittyneen Gideon-maaksi tuona vuonna. Pohjoismaista ainoastaan Islanti on liittynyt järjestöön ennen Suomea. Kansainväliseksi järjestöksi gideonit alkoivat oikeastaan muodostua toisen maailmansodan jälkeen, jolloin toimintaan liittyi Pohjois-Ame- rikan ulkopuolisia valtioita. Suomi on kymmenes valtio kansainvälisessä Gideon-järjestössä. Vuonna 1954 luotiin tukijärjestelyt, joiden perusteella Suomi sai avustusta The Gideons Internationalilta toimintansa kehittämisessä. Tässä järjestelyssä avusti merkittävästi kansainvälisen järjestön silloinen puheenjohtaja D.J. DePree, joka vieraili Suomessa. Vuonna 1961 Suomen Gideonien 15- vuotiskokouksessa kansainvälisen järjestön puheenjohtaja Pat Zondervan ja Euroopan toiminnan pääsihteeri Dick Holzwarth luovuttivat asiakirjan, jonka mukaan Suomen Gideonit The Gideons in Finland on virallisesti hyväksytty kansalliseksi järjestöksi. Tämän jälkeen yhteydet kansainväliseen järjestöön tiivistyivät mm. siten, että pääjärjestöstä oli aina edustaja Suomen Gideonien vuosikokouksissa. Kansalliseksi järjestöksi 8
nimeäminen edellytti myös pääsihteerin etsimistä järjestömme työntekijäksi. Vuonna 1968 ensimmäiseksi pääsihteeriksi kutsuttiin insinööri Erkki Janhunen, jonka työaika järjestössämme jäi lyhyeksi, sillä vuoden 1970 syksyllä hän muutti perheineen Kanadaan. Seuraavaksi pääsihteeriksi kutsuttiin Kristillisen Radio- ja TV-liiton toiminnanjohtaja Yrjö Norppa, joka käytyään ensin kolmen kuukauden opintomatkalla USA:ssa aloitti tehtävässä 1.1.1974. Yrjö Norpan aikana järjestömme kehittyi ja alkoi yhä enemmän muistuttaa pääjärjestöä toimintansa ja sääntöjensä puolesta. Tässä muutoksessa merkittävän työn tekivät myös puheenjohtajat Risto Kotkavuori, Mikko Pakkala, Pentti Harjula ja Eero Putkonen. Yrjö Norpan pitkä työ järjestömme pääsihteerinä päättyi 50-vuotiskonferenssissa Espoossa vuonna 1996, jolloin vuosikokouksessa esiteltiin uusi pääsihteeri Jukka Krogerus. Hänen kahden kuukauden koulutusohjelmansa USA:ssa toteutettiin seuraavan vuoden keväällä. Vuoden 1998 vuosikokous muutti hänen tehtävänsä nimityksen toiminnanjohtajaksi. Helsingin 40-vuotiskonferenssissa 1986 todettiin, että Suomi ei kahden edellisen vuoden aikana enää ollut avustettava Gideon-maa, joten Suomen Gideon-järjestö sai oikeuden nimittää oman edustajansa kansainväliseen hallitukseen. Vuosikokous ehdotti tehtävään Ilkka Pöyhöstä, joka oli ollut Suomen Gideonien puheenjohtajana vuosina 1983 1986. Kansainvälinen vuosikokous New Orleansissa valitsi hänet Suomen edustajaksi kansainväliseen hallitukseen. Seuraava edustaja kansainvälisessä hallituksessa oli Hannu Uusmies, joka oli ollut Suomen Gideonien puheenjohtajana vuosina 1986 1989. Hannu Uusmies oli kansainvälisen Gideon-hallituksen edustajana avaamassa Viron Gideon-työtä vuonna 1991, jolloin sikäläinen toiminta alkoi kolmessa kaupungissa. Hän toimi myös kansainvälisen järjestön nimeämänä koulutussihteerinä vasta perustetuissa veljespiireissä. Seuraavaksi Suomen Gideonien edustajaksi kansainvälisen järjestön hallitukseen valittiin Raimo Manninen 1996 Anaheimissa Los Angelesissa pidetyssä vuosikokouksessa. Hän oli ollut Suomen Gideon- järjestön puheenjohtajana vuosina 1989 1992. Suomen Gideon-järjestö on historiansa aikana luovuttanut korupainoksella varustetut Uudet testamentit seuraaville tasavallan presidenteille: J.K. Paasikivi, Urho Kekkonen 1979, Mauno Koivisto 1985, Martti Ahtisaari 1994 ja Tarja Halonen 2000. Gideonit ovat saaneet huomion- 9
osoituksia muilta kristillisiltä järjestöiltä sekä puolustusvoimilta vuonna 1976 pronssisen ansiomitalin ja vuonna 1981 puolustusvoimien hengellisen työn ansioristin. Eniten gideoneja ovat lämmittäneet palautteet henkilöiltä, jotka ovat saaneet avun elämäntilanteissaan gideonien jakamasta Sanasta ja vastaanottaneet Herran Jeesuksen Vapahtajanaan. 10
2. TOIMINNAN PERIAATTEET Kaiken on vain tapahduttava arvokkaasti ja hyvässä järjestyksessä, 1 Kor. 14:40. Johdanto Suomen Gideonien säännöt ja toimintaohjeet ovat samankaltaiset kuin kansainvälisellä The Gideons International -järjestöllä, johon Suomen Gideonit ry kuuluu kansallisena järjestönä. Suomessa yhdistyksiä koskevat lait ja määräykset on huomioitu säännöissämme ja toimintaohjeissamme. Tavoitteet Tavoitteemme kaikissa194 toimintamaassa on sanottu sääntöjemme 2 :ssä. Gideonien tavoitteena on voittaa ihmisiä Herralle Jeesukselle Kristukselle. Tähän tarkoitukseen yhdistys pyrkii: 1. Innostamalla ja ohjaamalla jäseniään henkilökohtaisesti todistamaan Vapahtajastaan Jeesuksesta Kristuksesta sekä kannustamalla heitä henkilökohtaisen uskonelämän syventämiseen. 2. Jakamalla Raamattuja ja Uusia testamentteja hallituksen määräämiin kohteisiin, kuten sairaaloihin ja hotelleihin sekä sotilaille, sairaanhoitajille, koululaisille ja opiskelijoille. 3. Olemalla yhdyssiteenä toiminta-alueellaan toimivien yhdistyksen varsinaisten jäsenten muodostamien rekisteröimättömien veljespiirien välillä. Hengelliset päämäärät Gideonit ovat olleet aina kuuliaisia yli 100 vuotta vanhalle työnäylle. Siihen kuuluu sääntöjenmukainen toiminta ja kilvoittelu eläen Jumalan armossa. Pyhän Raamatun antamat ohjeet ovat tähän ohjenuorana. Raamatusta nousevat myös gideonien seitsemän hengellistä päämäärää, joiden mukaan gideonit ovat: 1. Kirjan miehiä 5. Todistavia miehiä 1. Tim. 4:13 Apt. 1:8 2. Tim. 2:15 Snl. 11:30 5. Moos. 11:18 2. Kor. 4:13 11
2. Rukouksen miehiä 6. Helläsydämisiä miehiä 1. Sam. 12:23 Matt. 9:36 Ef. 6:18 Ps. 86:15 Fil. 4:6 1. Piet. 3:8 3. Uskon miehiä 7. Uhraavia miehiä Ef. 2:8-9 2. Kor. 8:5, 8:24 Hebr. 11:6 1. Aik. 29:11, 14 2. Kor. 5:7 2. Kor. 9:7 4. Vakaan vaelluksen miehiä 2. Kor. 6:14 18 Room. 16:17 18 Ef. 5:15 12
3. SISARTOIMINTA Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua, Joh. 17:23. Johdanto Järjestön perustamisesta saakka on pidetty tärkeänä, että gideonien aviopuolisot ovat toiminnassa mukana. Vain kaksi vuotta kansainvälisen järjestön perustamisesta, tarkemmin 25.1.1901, ensimmäiset sisarjäsenet rekisteröitiin nimellä The Auxiliary of the Gideons International. Aluksi sisaret toimivat järjestäytymättöminä paikallisissa veljespiireissä. Tästä juontuu nimi auxiliary. Jäsenrekisterissä ensimmäinen sisar oli Samuel Hillin puoliso. Virallisesti The Auxiliary of the Gideons International muodostettiin vuonna 1928 San Franciscossa. Samalla määrättiin sisarille jäsenmaksuksi yksi dollari. Suomessa Suomen Gideonit ry:n sisarjärjestö perustettiin Helsingissä 20.10.1951. Väliaikainen toimikunta hoiti sisarjärjestön toimintaa vuoteen 1953 saakka, jolloin virallinen toiminta aloitettiin nimellä Liikemiesten Kristillinen Yhdistys ry:n naisjaosto, joka nykyään tunnetaan nimellä Suomen Gideon-sisarjärjestö. Sisarjärjestö ei ole erillinen rekisteröity yhdistys, vaan se toimii pääjärjestön alaisuudessa. Sisartoiminta on Suomessa organisoitu siten, että sisarilla on oma hallituksensa, joka vuosittain valitaan ja asetetaan tehtäväänsä sisarten vuosikokouksessa (katso erikseen Suomen Gideon-sisarjärjestön säännöt ja toimintaohjeet). Tavoitteet Sisartoiminnan tarkoituksena on voimistaa sisartoimintaa ja tehdä se houkuttelevammaksi sekä jo olemassa oleville että tuleville jäsenille. Tehtävät Tavoitteidensa saavuttamiseksi Gideon-sisartoiminnalla on viisi pääkohtaa: 1. Rukous ja henkilökohtainen todistaminen Rukous ja henkilökohtainen todistaminen ovat oleellisia osia gideonien tehtävässä voittaa miehiä, naisia, poikia ja tyttöjä Jeesukselle Kristukselle. 13
Sisarten tehtävä on avustaa gideoneja tässä toiminnassa. Rukoileva ja todistava sisar tuo voimaa ja mahdollisuuksia päästä näkemään toiminnan tuloksia. Rukous ja henkilökohtainen todistaminen on paljon enemmän kuin pelkkä ohjelma. Se on gideonsisaren päätehtävä maailmanlaajuisesti. Gideonsisarten vastuu rukouksessa toteutuu kolmella tasolla: henkilökohtainen hartaus, sisarten rukouskokoukset ja rukousrenkaat. Jumalan tahto seurakuntaansa kohtaan on yhdistää gideonit rukouksen kautta kaikkialla maailmassa. Henkilökohtaisella todistamisellaan gideonsisaret avustavat miehiään heidän tavoitteidensa toteuttamisessa: sielujen voittamisessa Herralle Jeesukselle Kristukselle. Kun sisar todistaa, hän yksinkertaisesti kertoo, mitä hän on nähnyt ja osoittaa, mihin hän uskoo. Gideonsisaren vastuu todistamisessa on ymmärtää sen tärkeys, voima ja mahdollisuudet. 2. Kirjajakelut Gideonsisarten Raamattujen jakeluohjelma on oleellinen keino auttaa gideoneja toteuttamaan tehtäväänsä voittaa ihmisiä Herralle Jeesukselle Kristukselle. Gideonien puolisoina gideonsisaret uskovat Raamattuun Jumalan ilmoituksena. niin käy myös sanan, joka minun suustani lähtee: se ei tyhjänä palaa vaan täyttää tehtävän, jonka minä sille annan, ja saa menestymään kaiken, mitä varten sen lähetän, Jes. 55:11. Gideonsisaret jakavat sairaanhoitajatestamentit kaikille sairaanhoidon piirissä toimiville koulutetuille sairaanhoitohenkilöille, sairaanhoidon opiskelijoille ja sairaanhoitajien vuosikokouksiin osallistuville mukaan lukien lääkärit ja hammaslääkärit, ammattihoitajat ja eiammattihoitajat ja avustava sairaanhoidon henkilöstö, joka työskentelee sairaaloissa, klinikoilla, hoivakodeissa ja yksityisissä kodeissa. Todistustestamentteja voidaan jakaa myös naisvankiloihin ja turvakotien asukkaille. Todistamistarkoituksessa annettava todistustestamentti voidaan antaa kenelle tahansa, jolle gideonsisar todistaa jokapäiväisessä elämässään. 14 Suomessa sisaret ovat yhdessä aviopuolisoidensa kanssa osallistuneet
myös koululaistestamenttien ja sotilastestamenttien jakelutapahtumiin sekä seurakuntavierailuihin. 3. Jäsenistö Gideonsisarten jäsenistöohjelmalla on sama tarkoitus kuin gideonienkin vastaavalla ohjelmalla eli hankkia, aktivoida ja kouluttaa jäseniä ja saada heidät pysymään jäseninä. Jäsenet ovat Gideon-toiminnan elinehto nyt ja tulevaisuudessa. Sisarjäsenyyden merkitys perustuu avioliiton raamatulliseen periaatteeseen. Herra Jumala sanoi: Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään. Minä teen hänelle kumppanin, joka sopii hänen avukseen, 1. Moos. 2:18. Gideonsisaren täytyy olla gideonin puoliso tai leski. Hengelliset vaatimukset ovat pohjimmiltaan samat niin gideoneilla kuin gideonsisarillakin. Gideonien ja gideonsisarten tulee toimia omien tehtäväalueittensa puitteissa. Kuitenkin Gideon-toiminta on perheen yhteistä toimintaa, missä molemmat puolisot tekevät työtä Kristuksen tähden. Tämä yhteys mahdollistaa ainutlaatuisen tehtävän aviomiehille ja aviovaimoille, jotka haluavat palvella Jumalaa. 4. Gideon-korttiohjelma Gideon-korttiohjelma (GKO) on todella lahja, joka pitää yllä antamista. Sisarille on annettu mahdollisuus ja etuoikeus edistää tätä ohjelmaa 1) käyttämällä sitä henkilökohtaisesti ja 2) valitsemalla sisaredustaja paikalliseen Gideon-korttikomiteaan. Sisaren tulisi tutustua Gideon kortti-ohjelmaan, joka on esitelty gideonien ohjekirjassa. Hänen tulisi tietää, mihin Gideon korttirahaston varat kohdistetaan ja mitkä ovat kyseisen ohjelman toimintatavat ja periaatteet. Hänellä pitäisi olla saatavilla päivitetty näytekorttiteline siltä varalta, että joissain seurakunnissa sitä ei ole. Hänellä tulisi olla myös saatavilla tarpeeksi Gideon-kortteja. Kun järjestellään tapaamista luokanopettajan kanssa tai naisten lähetystyöryhmän johtajan kanssa, pitäisi aina olla Gideon-kortteja mukana, jotta voisi esitellä niitä. Omassa seurakunnassasi voit hoitaa yhteydet seurakunnan kaikkeen naistoimintaan henkilökohtaisesti tai puhelimitse ja varmistaa ne kirjallisesti. Muissa kuin omassa seurakunnassasi yhteydenotot esityksiä varten tekee veljespiirin Gideon-korttisihteeri. 15
5. Varainhankinta Gideonsisarilla on suuri merkitys varojen hankinnassa Uusia testamentteja varten. Osuvasti on todettu: jäseniä tarvitaan varoja varten, varoja tarvitaan Uusia testamentteja varten ja Uusia testamentteja tarvitaan tavoittamaan kadotetut sielut Kristukselle. Sisarten taloudellinen tuki järjestölle koostuu jäsenmaksusta, joka kokonaisuudessaan (vuonna 2011 se oli 40 euroa) käytetään toiminnan kulujen hoitamiseen, uhreista Raamattujen hankintaan mm. lupausuhrien ja Sydänrahaston kautta (nämä lahjoitukset ovat vapaaehtoisia ja käytetään kokonaan raamattulähetystyöhön) Gideon korttiohjelman tuloista. Yli 100 vuotta gideonit ovat osoittaneet, että lähetystyömme on hyvin perhekeskeistä. Toivomuksemme on, että jokaisen veljen ja veljespiirin takana olisi toimintaa tukemassa sisar ja sisarpiiri. 2011 gideoneita oli 194 maassa n. 192 900, ja sisaria oli n. 103 000. 16
4. JÄSENISTÖ Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä, Ef 2:8 9. Jokainen Gideon-hallituksen hyväksymä jäsen kuuluu yhdistykseen nimeltä Suomen Gideonit Gideoniterna I Finland The Gideons International in Finland ry. Jokainen jäsen toimii paikallisessa veljespiirissä, joita Suomessa oli 97 vuonna 2011. Jäsenkelpoisuusedellytykset Sääntöjemme 3 :ssä luetellaan gideoin jäsenedellytykset. Yhdistykseen voivat varsinaisiksi jäseniksi liittyä, pappeja ja saarnaajia lukuun ottamatta, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan vastuunalaisessa asemassa toimivat 20 vuotta täyttäneet miehet, jotka uskovat Raamattuun Jumalan innoittamana erehtymättömänä sanana, uskovat Herraan Jeesukseen Kristukseen Jumalan ainoana Poikana, ovat vastaanottaneet Hänet henkilökohtaisena Vapahtajanaan, kilvoittelevat seuratakseen Häntä jokapäiväisessä elämässään, ovat arvossa pidettyjä jäseniä kristillisessä seurakunnassa, joka tunnustaa edellä mainitun mukaista uskoa, ovat yrittäjiä, liikemiehiä, virkamiehiä tai toimihenkilöitä jäsenhakemuslomakkeessa mainituin ehdoin. Koska Suomen Gideonit on maallikkojärjestö, ei yhdistyksen jäseniksi voida hyväksyä pastoreita ja saarnaajia. Kannattajajäsenet On paljon ihmisiä, jotka eivät voi esim. ammatillisen syyn vuoksi liittyä varsinaiseksi jäseneksi, mutta haluavat tukea raamattulähetystyötämme rukoillen ja avustaen toimintaamme taloudellisesti. Kannattajajäseneksi liittyminen antaa heille mahdollisuuden olla toiminnassamme mukana. Kannattajajäsenellä ei ole sääntöjemme mukaisia jäsenedellytysvaatimuksia. Siten myös seurakuntien työntekijät tai yritykset voivat olla kannattajajäseniä. Toimintamme jatkuvasti kehittyessä on varsinaisten jäsenten määrän lisääntyminen elintärkeää, mutta yhtä tärkeää on hankkia työllemme 17
kannattajia, jotka omalla tärkeällä panoksellaan toteuttavat Kristuksen lähetyskäskyä kanssamme. Kannattajajäsenhankinta Parhaiten työmme tukijoita saamme seurakuntavierailujen yhteydessä. Gideon-toiminnan esite kertoo työstämme ja sen liitteenä on liittymiskaavake. Gideonin tulee pitää näitä aina mukanaan ja kertoa mahdollisuudesta tukea toimintaamme tällä tavalla. Henkilökohtaisista ystävistä ja tutuista saamme helpoimmin kannattajia kertomalla työstämme ja Jumalan sanan etenemisestä eri puolilla maailmaa. Kannattajajäsenelle lähetetään Gideon-lehti. Hän voi osallistua veljespiirin viikkorukouskokoukseen ja joulujuhlaan, mikäli sellainen veljespiirissä järjestetään. Hän voi osallistua järjestön vuosikonferenssiin. Kannattajajäsen ei voi osallistua jakelutapahtumiin. Veljespiirin kokoukset on tarkoitettu varsinaisille jäsenille, joten niihin ei kannattajajäsenten osallistuminen ole suotavaa. Kannattajajäsenellä ei ole oikeutta osallistua myöskään järjestömme vuosikokouksiin tai ylimääräisiin kokouksiin. 18
5. GIDEONIEN RUKOUSTOIMINTA Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain, Gal 6:2. Rukouskokous, jota yllä oleva Raamatun kohta on ohjaamassa, on jokaisen veljespiirin toiminnan kulmakivi. Rukoileva veljespiiri voi odottaa, että sen ruukussa tuli palaa ja että siunausten virrat seuraavat suunniteltua toimintaa. Ihannetapauksessa kokoonnutaan vakioaamuna hengellisesti neutraaliin paikkaan, kuten ravintolan kabinettiin tai jonkun veljen toimistoon tai kotiin. Rukouskokous alkaa ja päättyy täsmällisesti sovittuna aikana. Ensin luetaan raamatunlukukalenterin mukainen Uuden testamentin teksti vuorotellen jae kerrallaan. Sitten luetaan rukouskalenterin aiheet ja kerätään Gideon-toimintaan liittyvät ja yksityiset rukousaiheet. Rukousjärjestys on vapaa, ja vetäjä huolehtii rukoustilanteen lopettamisesta. Rukouksen jälkeen tulisi olla mahdollisuus aamupalaan. Se ei ole pääasia, mutta sillä on veljesyhteyttä lisäävä vaikutus. Rukouskokouksiin voi kutsua ulkopuolisia, kunhan valvotaan, että johto säilyy gideoneilla. Rukouskokouksen kautta moni on saanut kutsun myös jäseneksi. Ajankohtaa harkittaessa tulee ottaa huomioon paikalliset olosuhteet. Sopivia aikoja ovat esim. lauantai-, maanantai- tai perjantaiaamut. Kokoustilan tulisi olla puolueettomassa paikassa, ei mielellään seurakuntien tiloissa, jolloin toiminta samaistetaan niihin. Rukouskokouksen ohjelma on liitteessä seitsemän (sivu 87). Kokoukseen saa tulla ja sieltä poistua keskenkin, eikä kaikkien tarvitse rukoilla ääneen. Rukouskokouksissa tulee anoa Pyhän Hengen läsnäoloa, etsiä Jumalan kunniaa ja keskinäistä yhteyttä sekä pyytää siunausta tuleville tapahtumille. Tilaisuuden vetäjän, kappalaisen, tulee estää saarnaaminen, Raamatun selittäminen sekä gideoneille kuulumattomien asioiden käsittely. Hänen tulee lisäksi seurata ajankäyttöä. Hyvin siunaavana käytäntönä on rukous polvillaan. Gideonien rukouskokoukseen ei pidä tuoda mitään sellaista oman seurakunnan tapaa, joka voisi olla toisille loukkaus. 19
6. GIDEONIEN RAAMATTULÄHETYSTYÖ SUOMESSA Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka, Apt. 1:8. Raamattujakelujen johtavana periaatteena on, että gideonit suorittavat jakelut itse. Jakeluissa noudatetaan opaskirjan mukaista toimintatapaa. Mikäli syntyy epäselvyyttä menettelytavoista, tulee niistä keskustella Gideon-toimiston henkilökunnan kanssa. JAETTAVAT KIRJAT JA KOHTEET Kolmikielisen Uusi testamentti ja Psalmit -kirjan jakelukohteita ovat hotellit, motellit, täysihoitolat, kylpylät, leirikeskukset, asuntolat. Taskukokoinen Uusi testamentti ja Psalmit jaetaan: koululaisille (punakantinen), varusmiehille (maastokuviollinen) poliisi- ja pelastuslaitoksiin (sinikantinen) terveydenhuollon henkilökunnalle (valkeakantinen) rangaistuslaitoksiin (tummansininen) sekä henkilökohtaisina todistustestamentteina (tumman- ja vaaleansininen). Selkeätekstinen Uusi testamentti ja Psalmit eli nk. sairaalatestamentti jaetaan sairaaloiden potilashuoneisiin ja vanhainkoteihin. JAKAMISTILAISUUDET Hotellitestamenttien jakaminen Raamattujen jakaminen hotelleihin tulee valmistella huolellisesti. Tämä on samalla hotellin henkilökuntaa puhutteleva tapahtuma. Raamattusihteerin tulee seurata, että vastuualueen jokaiseen kohteeseen on kirjat jaettu. Kahden vuoden välein on hyvä hoitaa kirjatäydennykset majoitushuoneisiin. Sopiminen hotellinjohtajan kanssa Mikäli mahdollista, tulee tehdä henkilökohtainen käynti hotellinjohtajan luona ja sopia, kuinka jakelu hoidetaan: ajankohta ja ohjelman kulku. 20
Samalla varmistetaan, missä tilassa jakelu hoidetaan, kuinka monta henkilökuntaan kuuluvaa on paikalla ja paljonko kirjoja tarvitaan. Sovitaan, montako gideonveljeä ja -sisarta osallistuu jakelutilaisuuteen. On kohteliasta jättää hotellin johtajalle jakelusta vastaavan gideonin yhteystiedot. Liitteessä yhdeksän (sivu 90) ovat ohjeet jakelutilanteisiin. Nuorisotestamenttijakelut Jakelutyön pääpainopiste on koulunuorisossa. Jakelukohteina ovat joka vuosi koulujen kolmasluokkalaiset. Kouluilla, joissa on pieni oppilasmäärä, voidaan poiketa tästä periaatteesta. Koulutoimenjohtajat suhtautuvat yleensä erittäin myönteisesti nuorisotestamenttien jakeluun. Suullinen lupa on tiedusteltava puhelimella koulutoimenjohtajalta, sen jälkeen otetaan yhteys koulun johtajaan ja edelleen luokanopettajaan, joka toimii yhteyshenkilönä jakelutilanteessa. Sovitaan jakelupäivä ja kellonaika, jakelun kesto sekä tarvittavien kirjojen määrä. Liitteessä kahdeksan (sivu 88) ovat ohjeet jakeluun. Sotilastestamenttijakelut Vuosittain jokaisen saapumiserän kirjajakelut pyritään hoitamaan alokasaikana. Jakeluista sopiminen tapahtuu joukko-osaston sotilaspastorin tai kenttärovastin kautta. Jakelut tulee järjestää heidän antamissaan puitteissa. Yleisperiaatteena on jakaa kirjat alokasaikana peruskoulutuskaudella. Tilaisuudessa on varattava sotilaspapille ja päällystölle mahdollisuus omaan puheenvuoroon. Tilaisuus voi olla papintunnin yhteydessä, sotilasjuhlassa, leirillä tai muussa erikoistilaisuudessa. Rauhanturvaajan tehtäviin lähteville jaetaan samalla tavoin Uudet testamentit. Liitteessä kymmenen (sivu 92) ovat ohjeet jakeluun. Sairaala- ja sairaanhoitajatestamenttijakelut Sairaaloiden potilashuoneisiin jaetaan sairaalatestamentteja. Terveydenhuoltohenkilökunnalle gideonsisaret jakavat sairaanhoitajatestamentit. Jakelut pyritään sopimaan opintojen alkuvaiheisiin. Sairaalajakeluun on hyvä pyytää sisaria mukaan. Gideonsisaret voivat käyttää todistuspuheenvuoron jakaen samalla henkilökohtaisesti paikalla olevalle henkilökunnalle Uudet testamentit. Jakelutilaisuuden järjestäminen on sovittava sairaalapastoreiden, ylilääkäreiden tai ylihoitajien 21
kanssa. Erottamistilaisuus voi noudattaa hotellitestamenttien ohjelmarunkoa, ja siihen pyritään saamaan mukaan lääkärien, sairaanhoitajien, perushoitajien ja laitoshuoltajien edustus. Opiskelijatestamenttijakelut yliopistoihin Yliopistoihin jaetaan kaksikielisiä suomi-englanti ja ruotsi-englanti opiskelijatestamentteja. Jakelutapahtuma suunnitellaan yhdessä Gideontoimiston, aluejohtajan ja paikallisten gideonien kanssa. Tapahtumaaika ja paikka sovitaan ja tiedotetaan yliopiston rehtorin kautta. Paras aika testamenttien jakamiseen on opintojen alkamisaika syksyllä. Opiskelijatestamentteja jaettaessa on syytä varautua keskusteluihin opiskelijoiden kanssa. Tapahtuma kannattaa suunnitella ajoissa, koska testamenttien menekki on yleensä suuri ja jakajia tarvitaan paljon. Todistustestamentit ja erikoispainokset Todistustestamentit ovat jokaisen gideonin henkilökohtainen todistusväline. On tärkeää pitää niitä jatkuvasti saatavilla, jotta niitä voi tilanteen tullen jakaa ja todistaa niiden avulla. Jokainen kustantaa henkilökohtaisesti jakamansa todistustestamentit. Veljespiiri voi hankkia niitä Gideontoimistosta keskitetysti jäseniään varten. Niitä saa myös suoraan Gideontoimistosta, aluepäiviltä ja vuosikonferenssista. Todistustestamentteja ja muitakaan Gideon-testamentteja ei saa myydä eikä antaa jaettavaksi ulkopuolisille, yksityisille tai yhteisöille. Gideonit ja gideonsisaret ovat ainoita, jotka käyttävät niitä henkilökohtaisesti todistaessaan lähimmäiselleen Jeesuksesta Kristuksesta. Ainoat todistustestamenttien massajakelukohteet ovat rangaistuslaitokset, jolloin niiden kustannukset peitetään veljespiirin raamatturahaston kautta. Henkilökohtaista todistamista varten on saatavana myös erikoispainoksia mm. nahkakantisena, kultareunaisena ja korupainantana. Näistä saa lisätietoja Gideon-toimistosta. 22
7. KANSAINVÄLINEN GIDEON-JÄRJESTÖ Silloin kaikki maailman kansat oppivat tietämään, että vain Herra on Jumala, ei kukaan muu, 1. Kun 8:60. KANSALLINEN JÄRJESTÖ Gideonit toimivat 194 maassa (vuonna 2011). Näistä 16 (luettelo alla) toimii kansallisena järjestönä (National Association), jolla on oma kansallinen hallitus, toiminnanjohtaja ja toimisto. Kansallisen järjestön säännöt ja toimintaohjeet ovat yhteneväiset kansainvälisen järjestön vastaaviin, kuitenkin huomioiden kunkin maan yhdistyslain vaatimukset. Kolmetoista kansallista järjestöä toimii omavaraisesti ja antaa taloudellista apua sitä tarvitseville Gideon-maille. Vuosikokouksessa 1985 Suomen Gideon-järjestö päätti, että kansainvälisen järjestön antamasta taloudellisesta tuesta luovutaan. Järjestön sääntöjen mukaan kansainvälisessä hallituksessa on USA:n edustajien lisäksi kahdeksan (8) omavaraisten maiden edustajaa. Jokainen omavaraisen maan edustaja valitaan kolmeksi vuodeksi, ja hänet voidaan valita uudelleen toiseksi kolmivuotiskaudeksi. Kansainvälisellä hallituksella on vuosittain kolme kokousta, joista yksi on kansainvälisen vuosikokouksen yhteydessä heinäkuussa. Seuraavissa maissa gideonit toimivat kansallisena järjestönä (vuonna 2011): Australia # Brasilia Englanti # Etelä-Afrikka # Filippiinit Intia Islanti # Japani # Norja # Korea # Nigeria Suomi # Ruotsi # Saksa # Taiwan # USA ## # omavarainen Gideon-järjestö ## USA käsittää 44 omavaraista osavaltiota IOC TOIMINTA AVUSTETTAVISSA MAISSA Kansainvälinen komitea (International Outreach Committee, IOC) on yksi kansainvälisen hallituksen valitsemista pysyvistä toimikunnista. Se vastaa Gideon-järjestön maailmanlaajuisesta toiminnasta ja kehittää sitä. USA ja omavaraiset kansalliset järjestöt eivät ole IOC:n toimintapiirissä, johon kuuluvat maat on jaettu seitsemään alueeseen. Toimikuntaan va- 23
litaan kuusi edustajaa USA:sta ja sen maksimikoko on yhdeksän jäsentä. Yksi heistä nimitetään puheenjohtajaksi. Toimikunnan jäsenet valitaan vuosittain, ja heidän palvelusaikansa voi olla korkeintaan kuusi vuotta. Toimikunnan jäsen käyttää vuosittain kuudesta kahdeksaan viikkoa matkustamiseen IOC-maissa vieraillen veljespiireissä ja perustaen uusia. Raportin toiminnastaan hän antaa komitean kokouksissa, joita pidetään kolme kertaa vuodessa Nashvillessä USA:ssa. Toimikunnan edustaja ei saa palkkaa tehtävästään, mutta matkakulut korvataan hänen kotimaansa kansainväliseen toimintaan antamista varoista. IOC-edustajien nimet kuvineen julkaistaan vuosittain IOC-toimintaa kuvaavassa esitteessä ja järjestön julkaisemassa kansainvälisessä rukouskalenterissa. Suomella on toimikunnassa omaa edustaja (Raimo Manninen (vuonna 2011). GIDEONIEN KANSAINVÄLINEN OSASTO JA SEN TOIMINTA Kansainvälisen osaston työntekijät ovat enimmäkseen palkattuja henkilöitä, jotka toteuttavat kansainvälisen hallituksen ja kansainvälisen komitean (IOC) hyväksymiä suunnitelmia raamattulähetystyön edistämiseksi. Lisäksi osasto valmistelee ehdotuksia toiminnan aloittamiseksi uusissa maissa. Osaston johtajana toimii Don Gleaves (vuonna 2011). Lisäksi osastolla on työntekijöinä apulaisjohtajia ja seitsemän aluejohtajaa (Regional Director). Nämä osaston toiminnasta vastaavat henkilöt löytyvät vuosittain julkaistavasta IOC-toimintaa kuvaavasta esitteestä ja kansainvälisestä rukouskalenterista. 24 IOC-maissa paikallista työtä johtaa veljespiirien määrän mukaan kokopäiväisesti palkattu kansallinen johtaja (National Director), kun veljespiirejä on yli sata (2007: Argentiina, Indonesia, Meksiko ja Venäjä), osapäiväisesti palkattu kansallinen kenttäedustaja (National Field Officer), kun veljespiirejä 30 90, vapaaehtoinen palkaton kansallinen kenttäkoordinaattori (National Field Coordinator), kun veljespiirejä 2-29. Alueellinen kenttäsihteeri (Regional Field Officer) on vapaaehtoinen USA:n tai kansallisen järjestön aktiivinen gideon, jolla on riittävä kokemus kansainvälisestä toiminnasta (kokonaismäärä korkeintaan 50). Hän vierailee aluejohtajansa alaisuudessa veljespiireissä ja perustaa mahdolli-
suuksien mukaan uusia. Hänen matkakulunsa maksaa kansallinen järjestö. Suomen ensimmäinen alueellinen kenttäsihteeri oli Raimo Manninen (2006 2011). Kansainvälinen osasto on vastuussa toiminnastaan järjestön toiminnanjohtajalle, Craig Warner (2010-), joka raportoi toiminnasta kansainväliselle hallitukselle. Järjestettäessä toimintaa avustettavissa maissa, joissa on veljespiirejä tai perustettaessa toimintaa uusissa valtioissa pääsääntönä on, että taloudellinen tuki toiminnalle on olemassa. Päätös asiasta on tehtävä kansainvälisen komitean (IOC) kokouksessa, ja perustamisessa on oltava mukana sen valtuuttama edustaja. Toiminnan aloittamiseksi eli veljespiirin perustamiseksi uusissa valtioissa käytetään ns. kahdeksan kohdan ohjelmaa. 1. Maassa on oltava hyväksyttävä luku- ja kirjoitustaito. 2. Maassa on oltava kansan kielelle käännetty Raamattu. 3. Maassa ei ole poliittisia esteitä toiminnan aloittamiselle. 4. Maassa ei ole sosiaalisia ja laillisia esteitä. 5. Maassa on oltava evankelisia seurakuntia. 6. Maassa on oltava evankelisten seurakuntien tuki toiminnalle. 7. Maassa on oltava taloudelliset resurssit toiminnan aloittamiseksi. 8. Maasta on löydyttävä säännöt täyttäviä miehiä, joilla on kutsu Gideon-toimintaan. TOIMINTA USA:SSA USA:ssa toiminta on järjestäytynyt osavaltioittain 44 alueeseen, jotka on jaettu kymmeneen vyöhykkeeseen. Jokainen vyöhykejohtaja on kansainvälisen hallituksen jäsen (Trustee). Kansainvälinen vuosikonferenssi pidetään vuosittain heinäkuussa jossakin USA:n kaupungissa. Vuosikokouksessa valitaan kansainvälisen hallituksen jäsenet järjestön sääntöjen mukaisesti. Kansainvälinen päämaja sijaitsee Nashvillessä Tennesseen osavaltiossa. Toimistossa työs- kentelee päätoimisesti n. 90 työntekijää. Järjestön 25
toiminta on jaettu seitsemään osastoon: 1. kansainvälinen osasto, 2. kansallinen osasto, 3. operatiivinen osasto, 4. kommunikaatio- osasto, 5. tukiosasto, 6. tiedostusosasto ja 7. kansallisten maiden osasto. Toiminnanjohtajana on vuodesta 2010 alkaen ollut Craig Warner. MAAILMANLAAJUINEN RAAMATTULÄHETYSTYÖ Gideon-järjestöä on nimitetty maailman suurimmaksi lähetysjärjestöksi. Tämä siksi, että toiminta on organisoitu 194 maassa (2011). Järjestöön kuuluu yli 192 900 gideonia ja yli 103 000 gideonsisarta sekä 10 890 veljespiiriä. Kaikissa maissa raamattulähetystyö toimii sääntöjenmukaisesti samanlaisena. Raamattuja ja Uusia testamentteja painetaan 93 eri kielellä ja jaetaan vuosittain yli 78 miljoonaa kappaletta. 26
Toiminnanohjauskartta 27
8. GIDEONIT SUOMESSA ORGANISAATIO JA HALLITUS Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, armoa armon lisäksi, Joh. 1:16. JOHDANTO Gideonit ovat kristittyjä liikemiehiä sekä toimihenkilöitä, jotka ovat omassa elämässään kokeneet todeksi Jumalan sanan voiman. Gideon-järjestö ei ole seurakunta tai uskonsuunta, vaan sen jäsenet ovat eri kristillisten kirkkojen ja seurakuntien aktiivisia jäseniä, jotka toimivat yhdessä saman työnäyn innoittamina. VUOSIKOKOUS Suomen Gideonit ry:n vuosikokous pidetään vuosittain, kesä-elokuussa, jossakin Suomen kaupungissa. Vuosikokouksessa käsiteltävät asiat on kirjattu järjestön sääntöihin. Vuosikonferenssi kestää perjantaista sunnuntaihin. Jokaisen veljespiirin tulisi olla hyvin edustettuna konferenssissa. GIDEON-HALLITUS Suomen Gideonien asioista päättää viime kädessä vuosikokous. Hallitus panee toimeksi vuosikokouksen päätökset sekä vastaa yhdistyksen asioista sääntöjen ja yhdistyslain mukaisesti. Gideon-hallitus koostuu puheenjohtajasta, kahdesta varapuheenjohtajasta, sihteeristä, rahastonhoitajasta, kappalaisesta sekä toimintokoordinaattoreista. Hallitus valvoo kaikkea Gideon-toimintaa Suomessa. Hallitus määrittelee veljespiirien rajat. Lisäksi hallitukseen kuuluvat puhe- mutta ei äänioikeudella Suomesta valittu kansainvälisen hallituksen jäsen sekä toiminnanjohtaja yhdistyksen palkattuna toimihenkilönä ja kokousten sihteerinä. Gideon-hallitus kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa vuosikonferenssin yhteydessä pidettävien kokousten lisäksi suunnittelemaan toimintaa, seuramaan toiminnan edistymistä sekä suunnittelemaan vuosikonferenssin ohjelman. Jokaisen hallituksen jäsenen tulee tuntea opaskirja sekä niiden toimintojen ohjeet, joista on vastuussa. Jokaisen hallituksen jäsenen tulee näyttää mallia olemalla mukana toiminnan kannalta tärkeissä tapahtumissa kuten: 28
jäsenhankintaohjelman soittotapahtuma ja kokousilta, pappisillalliset, varainhankintakokoukset, raamattulähetysillalliset, koulutustapahtumat. Jokaisen hallituksen jäsenen tulee pyrkiä näyttämään mallia toimimalla erinomaisuuden kulttuurin mukaisesti. Toimintokoordinaattoreilla on lisäksi seuraavat tehtävät: suunnitella ja johtaa toimintokokouksia, laatia toimintotoimikunnan kanssa vuosittaiset toiminnan tavoitteet ja esittää ne hallitukselle, tehdä toimintotoimikunnan kanssa toimintasuunnitelma auttaakseen veljespiirejä saavuttamaan toimintojen tavoitteet, kouluttaa ja avustaa toimintopäälliköitä, jotta he osaavat avustaa veljespiirejä saavuttamaan toimintojen tavoitteet. Hallituksen jäsenet Puheenjohtaja 1. Puheenjohtaja vastaa toiminnasta. Hän on vastuussa tavoitteiden asettamisesta ja saavuttamisesta tarjolla olevien resurssien avulla. 2. Hän suorittaa kaikki puheenjohtajalle tavallisesti kuuluvat tehtävät. 3. Hän suosittelee päteviä gideoneita toimintokoordinaattoreiksi sekä aluejohtajiksi ja toimintopäälliköiksi sekä valiokuntien jäseniksi. Hän nimittää toisen varapuheenjohtajista toimimaan sijaisenaan. Hän nimittää yhden varapuheenjohtajan vastaamaan vuosikonferenssin suunnittelusta ja toisen toimimaan yhdyshenkilönä gideonsisarten kanssa sekä olemaan mukana yhteistyötoimikunnassa. 4. Hän toimii yhteistyössä toimintokoordinaattorien kanssa asettaen, edistäen ja saavuttaen toiminnan tavoitteita sekä valvoen kaikkien tavoitteiden, suunnitelmien ja aikataulujen toteutumista. 5. Hän käyttää hyväkseen Gideon-toimiston tekemiä kuukausiraportteja tarkistaakseen toiminnan tilan. 6. Hän rukoilee, rohkaisee ja pyrkii innostamaan jokaista hallituk- 29
30 sen jäsentä ja jakaa vastuuta tarkoituksenmukaisesti. 7. Hän pitää itsensä ajan tasalla Gideon-toiminnan kehittymisessä ja tukee kaikkia kansainvälisen Gideon-hallituksen hyväksymiä ohjelmia. 8. Hän toimii yhteistyössä toiminnanjohtajan kanssa suunnitellakseen ja valmistellakseen jokaisen hallituksen kokouksen ja sen esityslistan etukäteen. 9. Hän edistää kansainvälisessä vuosikokouksessa päätettyjä kansainvälisiä ohjelmia. 10. Hän tuntee kokouskäytännön. 11. Hän osallistuu joka toinen vuosi, yleensä lokakuussa, pidettävään puheenjohtajien konferenssiin Yhdysvalloissa. 12. Hän edistää ja tukee yhdessä kansainvälisen hallituksen edustajan kanssa gideonsisarten toimintaa, niin että se saavuttaa täyden potentiaalin. 13. Hän vastaa toiminnasta vuosikokoukselle sekä toimii yhteistyössä kansainvälisen hallituksen edustajan kanssa. Varapuheenjohtajat Varapuheenjohtajat avustavat puheenjohtajaa muotoilemaan ja saavuttamaan toiminnan tavoitteet käytettävissä olevien resurssien avulla. 1. Puheenjohtajan nimeämä varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena. 2. Varapuheenjohtajat avustavat puheenjohtajaa jatkuvasti kaikilla mahdollisilla tavoilla. 3. Varapuheenjohtajat ovat vastuussa oman suuralueensa aluejohtajien johtamisesta. Varapuheenjohtaja on suuralueellaan korkein toiminnan ohjaaja ja johtaja. 4. Puheenjohtajan nimeämä varapuheenjohtaja toimii konferenssin ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana. 5. Puheenjohtajan nimeämä varapuheenjohtaja toimii yhteydenpitäjänä gideonsisarten hallitukseen ja on yhteistyötoimikunnan jäsen. 6. Siihen nimetty varapuheenjohtaja valvoo ja avustaa Gideon-lehden toimittamista. 7. Puheenjohtajan johdolla ja myötävaikutuksella varapuheenjohtajat vastaavat erilaisten koulutustapahtumien koordinoinnista.
8. Varapuheenjohtajien tulee avustaa omien suuralueidensa veljespiirien varapuheenjohtajien johtamisomaisuuksien kehittämistä. 9. Varapuheenjohtajien tulee tuntea kokouskäytäntö. Sihteeri 1. Sihteerin toiminnalla on suora vaikutus toimintaan. Hän ei ole vastuussa ainoastaan pöytäkirjojen tekemisestä, vaan huolehtii myös siitä, että jäsenet saavat tietoa heille osoitetuista tehtävistä. Hän avustaa puheenjohtajaa valmistelemaan esityslistan kuhunkin hallituksen kokoukseen, ja avustaa kokousten sujumista ammattimaisesti. Sihteeri on toiminnan hermokeskus. 2. Varmistaa, että kaikki hallituksen jäsenet saavat vähintään yhden muistutuksen jokaisesta hallituksen kokouksesta. Se tulee lähettää riittävän ajoissa. 3. Varmistaa, että jokaisen hallituksen kokouksen ja muiden kokousten kutsut ilmoittavat selvästi kokouksen päivän, ajan ja paikan. 4. Tuo joka kokoukseen tarkistettavat pöytäkirjat. 5. Jos sihteeri on poissa, hän huolehtii sijaisen paikalle. 6. Kirjoittaa pöytäkirjat ripeästi. Lähettää kopion jokaiselle hallituksen jäsenelle sekä kansainvälisen Gideon-hallituksen edustajalle. 7. Tekee pöytäkirjat tarkasti selviksi ja lyhyiksi. Pöytäkirjoissa tulee olla seuraavat asiat. a. Kaikki päätökset. b. Merkittävien keskustelujen yhteenveto. c. Kaikki raportit. d. Valinnat ja komiteoiden nimitykset. 8. Pyytää kaikkia hallituksen jäseniä ja toimikuntien puheenjohtajia esittämään kirjalliset raportit. 9. Kirjoittaa pöytäkirjat siististi. 10. Lukee pöytäkirjat selkeästi, koska joka sana on merkityksellinen (hyvin luettu pöytäkirja on yhtä tärkeä kuin hyvin kirjoitettu pöytäkirja). 11. Huolehtii kirjeenvaihdosta ammattimaisesti. Käyttää Gideonkirjelomakkeita kirjeissä. 12. Välittää saapuvat kirjeet välittömästi oikeille henkilöille. 31
32 13. Vastaa viipymättä kaikkiin kirjeisiin. 14. Vastaa järjestön Internet-sivustosta, jonka sisällön tulee olla Gideon-sääntöjen ja -toimintaohjeiden mukaista. 15. Avustaa veljespiirien sihteereitä kaikilla mahdollisilla tavoilla. 16. Panee viipymättä toimeen kaikki kansainvälisen hallituksen tai toimiston antamat vastuut. 17. Antaa kansainväliselle toimistolle tiedot veljespiirien lukumäärästä. Rahastonhoitaja 1. Rahastonhoitajan tulee tallettaa kaikki yhdistyksen rahavarat luotettavalla tavalla hallituksen ohjeiden mukaisesti. 2. Rahastonhoitaja valvoo yhdistyksen varojen käyttöä. Hänen tulee antaa talousasioista selvitys jokaisessa hallituksen kokouksessa ja vuosikokouksessa. 3. Raportoi kuukausittain järjestön taloudellisesta tilasta. 4. Hän vastaa yhdessä talousvaliokunnan kanssa vuotuisen talousarvion laadinnasta. 5. Hän huolehtii, että tilintarkastajat ovat tarkastaneet toiminnan ja kirjanpidon ennen vuosikokousta. Kappalainen 1. Kappalainen vastaa hengellisestä kasvusta ja hyvinvoinnista järjestössä. Hän on päävastuussa auttaakseen jäseniä saavuttamaan järjestön tavoitteen voittaa miehiä ja naisia, poikia ja tyttöjä Jeesukselle Kristukselle rohkaisten jäseniä mm. hyväksyttyjen traktaattien käyttöön. 2. Rohkaisee veljespiirien kappalaisia toimimaan omissa veljespiireissään todistustestamenttien käytön lisäämiseksi. 3. Edistää Raamatun läpilukemista raamatunlukukalenteria apuna käyttäen. 4. Edistää Raamatun jakeiden ulkoa opettelua. 5. Edistää kaikkea rukoustoimintaa järjestössä. Tähän kuuluvat mm. kansainvälinen rukouspäivä (kesäkuun toinen lauantai), voiman tunti ja rukouskalenterin käyttö. 6. Toimii veljespiirien kappalaisten kautta edistäen säännöllistä viikkorukouskokousten pitämistä jokaisessa veljespiirissä. 7. Toimii esimerkillisenä gideonina.
Jäsenhankintakoordinaattori Jäsenhankintakoordinaattori valitaan vuosikokouksessa, ja hän on hallituksen jäsen. 1. Hänen tehtävänään on edistää, ohjata ja koordinoida jäsenhankinnan suunnitelmaa (sisältäen JHO-kokoukset ja vuotuiset jäsenhankintaillat) sekä tavoitteiden saavuttamista. 2. Jäsenhankinnan tavoitteet määrittelee Gideon-hallitus. 3. Hän vastaa toiminnastaan puheenjohtajalle ja hallitukselle sekä raportoi hallituksen kokouksissa. 4. Hän toimii puheenjohtajana jäsenhankintatoimikunnassa, joka koostuu jäsenhankintapäälliköistä. Sen tehtävänä on valvoa ja avustaa jäsenhankinnan tavoitteiden saavuttamista. 5. Hän koordinoi jäsenhankinnan kahdeksan vuoden suunnitelmaa yhteistyössä aluejohtajien kanssa, jotta alueilla saavutetaan jäsenhankinnan tavoitteet. 6. Onnistuakseen kohdassa viisi hän a. laatii yhteistyössä Gideon-toimiston kanssa jäsenhankinnan kahdeksan vuoden suunnitelman Gideon-hallitukselle (JHO-kokoukset ovat veljespiireissä kahdeksan vuoden välein), b. valmistaa Gideon-hallitukselle yhteistyössä Gideon-toimiston kanssa 12 kuukauden jäsenhankinnan tavoitteet ja suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi, c. tekee esityksen talousvaliokunnalle vuosittaisen jäsenhankintaohjelman toteuttamiseen tarvittavista varoista, d. toimii yhteistyössä aluejohtajien kanssa saadakseen veljespiirit mukaan jäsenhankintaohjelman toteutukseen, e. kouluttaa aluejohtajia, jäsenhankintapäälliköitä ja muita soittotapahtuman osa-alueiden hallintaan sekä pitää listaa hyväksytyistä soittajista, f. johtaa jäsenhankintatapahtumia ja tarpeen vaatiessa kouluttaa toisia tähän tehtävään, g. kerää ja pitää luetteloa potentiaalisista koulutussihteereistä, h. kouluttaa koulutussihteereitä, i. pitää yllä luetteloa hyväksytyistä jäsenhankintaillan pöytäisännistä, j. koordinoi kirjeiden lähettämistä pastoreille, 33
34 k. hyväksyy aluejohtajan kanssa paikat, joita voidaan käyttää soittotapahtumassa, l. hyväksyy yhteistyössä aluejohtajan kanssa jäsenhankintaillan pitopaikan. 7. Hän nimeää hyväksytyt puhujat (gideon ja gideonsisar) jokaiseen jäsenhankintailtaan (JHI). Seurakuntaohjelmakoordinaattori Seurakuntaohjelmakoordinaattori valitaan vuosikokouksessa, ja hän on hallituksen jäsen. 1. Hän vastaa seurakuntaohjelman edistämisestä, koordinaatiosta ja ohjauksesta seurakuntavierailujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 2. Gideon-hallitus asettaa vuosittaisen tavoitteen: jokaisessa seurakunnassa käydään vähintään kerran vuodessa. 3. Hän vastaa toiminnasta puheenjohtajalle ja hallitukselle sekä raportoi hallituksen kokouksissa. 4. Hän johtaa seurakuntaohjelmatoimikuntaa, joka koostuu seurakuntaohjelmapäälliköistä. Toimikunnan tehtävänä on valvoa ja edistää seurakuntavierailujen tavoitteiden saavuttamista. 5. Hän toimii yhteistyössä aluejohtajien ja seurakuntaohjelmapäällikköjen kanssa seurakuntaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. 6. Päästäkseen kohdan viisi tavoitteisiin hän a. tekee seurakuntaohjelman viiden vuoden suunnitelman tavoitteena seurakuntavierailujen koko potentiaalin saavuttaminen, b. valmistelee toimintavuoden suunnitelman sekä toimenpideohjelman, joka jaetaan veljespiireille, c. kouluttaa aluejohtajia ja seurakuntaohjelmapäälliköitä, jotta saadaan entistä parempia seurakuntapuhujia, d. pitää luetteloa hyväksytyistä pappisillallisten puhujista, e. huolehtii, että kaikki seurakuntapuhujat ovat oikein hyväksyttyjä (seurakuntapuhujien hyväksyntä vähintään kolmen vuoden välein), f. pitää luetteloa seurakuntapuhujista ja postittaa seurakunnista saadut puhuja-arviot, g. pitää luetteloa seurakuntasihteereistä,