20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Talousarvioesitys 20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Teknologia- ja innovaatiopolitiikalla edistetään suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Teknologian lisäksi huomiota kiinnitetään erityisesti liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen, palveluinnovaatioiden kehittämiseen, kasvuyrittäjyyteen ja yritysten kansainvälistymisen vahvistamiseen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen innovaatioympäristön, joka houkuttelee maahamme myös ulkomaisia t&k-investointeja. Valtioneuvoston julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä koskevan periaatepäätöksen mukaiset toimenpiteet, erityisesti huippuosaamiskeskittymät, sektoritutkimuksen rakenteellinen uudistaminen ja strategisen ohjauksen tehostaminen sekä hallituksen tuottavuusohjelma antavat suuntaviivat lähivuosien kehitykselle. Teknologiahallinnon horisontaalista yhteistyötä ennakoinnissa ja strategisessa suunnittelussa kehitetään. Kansainvälisesti huipputasoinen innovaatioympäristö edellyttää toimijoilta tehokasta verkottumista ja yhteistyötä. Tukiorganisaatioiden yhteistoimintaa lisätään niin, että paikallinen, alueellinen ja kansallinen innovaatiopolitiikka tukevat toisiaan. Julkisten innovaatiopalvelujen saatavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi otetaan käyttöön organisaatioiden yhteisiä palvelumalleja. Julkiset tutkimusorganisaatiot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja verkottumistaan teknologiakeskusten, yrityshautomoiden sekä paikallisten ja alueellisten kehitysyhtiöiden kanssa. Kansainvälistymiseen ja verkottumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa suorittavilta ja niitä tukevilta organisaatioilta odotetaan entistä aktiivisempaa hakeutumista yhteistyöhön Euroopan ja maailman parhaiden innovaatiokeskusten ja osaamiskeskittymien kanssa. Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön luomista suomalaisille yrityksille tuetaan myös kehittämällä tekniseen turvallisuuteen ja luotettavuuteen liittyvää lainsäädäntöä. Teknisten määräysten yhdenmukaistaminen mukaan lukien standardisointitoiminta eurooppalaisella ja muulla kansainvälisellä tasolla on osa innovaatioympäristön kehittämistä. Myös laatu on enenevässä määrin yritysten kilpailutekijä. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan alueellista vaikuttavuutta lisätään arviointien tulosten perusteella. Teknologia-alan laitosten asiantuntemusta ja palveluja tarjotaan alueellisesti entistä kattavammin, niin että yritysten ja muiden organisaatioiden kyky hyödyntää t&k-osaamista paranee. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan. Ministeriö myös arvioi hallinnonalansa yksiköiden toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyn yhteydessä ja teettämällä ulkopuolisia arviointeja. Yksiköt arvioivat myös itse toimintaansa ja sen vaikutuksia. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti teknologia- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Innovaatiojärjestelmän tehokas toiminta tukee taloudellisen kasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Investoinnit innovaatiotoimintaan ovat edelleen maailman kärkeä. Uusia, kasvuhakuisia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia yrityksiä syntyy nykyistä enemmän. Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja soveltaa uusia liiketoimintamalleja. Alueiden kilpailukyky paranee teknologioita ja innovaatioita hyödyntämällä. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus säilyvät Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla. Yritysten teknologinen kilpailukyky paranee standardisoinnilla. Yritysten ja muiden toimijoiden laatukilpailukyky paranee. Innovaatioympäristön toimijat verkottuvat sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Talousarvioesitys Teknologia-alan laitosten asiantuntemusta käytetään entistä tehokkaammin alueilla toteutettavissa kehittämishankkeissa. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Turvatekniikan keskus, Kuluttajatutkimuskeskus, Mittatekniikan keskus ja Teknologian kehittämiskeskus sekä valtionapuyhteisöistä Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto ry ja Suomen Laatukeskus. 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 450 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 114 200 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena ja vähennyksenä 210 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana maankamaran luonnonvarojen ja niiden hyötykäytön tutkimuksessa. Ministeriölle raportoidut taloudellisesti merkittävät malmiaiheet Turvevarojen kartoitus Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävän käytön edellytykset paranevat. Maankäyttö on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää, ja se luo edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle ja työllisyydelle. GTK:n toiminta tukee alueellista kehitystä. Luonnonvarojen etsintä ja arviointi painottuvat jalo- ja perusmetalleihin, teollisuusmineraaleihin, luonnonkiviin sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivaroihin. Kiviainesten tilinpitojärjestelmä valmistuu. Muut toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet 4 2 5 2 5 kartoitettu suoala, km 2 308 300 300 raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m 3 102 100 100 Alueellinen kallioperäkartoitus, kattavuus (%) 72 75 78 Aerogeofysikaalinen kartoitusohjelma, kattavuus (%) 89 93 97 Maaperän yleiskartoituksen 1. versio, kattavuus (%) 35 55 75 Tieteellisesti referoidut kansainväliset julkaisut, kpl 127 60 60 Verkkopalvelujen käyttö, ulkoisten käyntien lkm (1 000 käyntiä) 754 780 800 Yhteisrahoitteinen toiminta hankkeiden lukumäärä 62 65 70 tuotot, %:ia muun toiminnan rahoituksesta 6,7 3,7 3,8 Maksullinen toiminta tulot, milj. euroa 9,7 8,2 8,2 ylijäämä, 1 000 euroa 393 543 410 ylijäämä, %:ia tuotoista 4 7 5 Tulosalueittaiset kustannukset, % geologinen kartoitus 16 22 19 tutkimus ja kehittäminen 29 26 27 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Talousarvioesitys luonnonvarojen etsintä ja arviointi 41 37 40 tiedonhallinta 13 15 14 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 794 795 784 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 7,9 7,9 < 7,8 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,4 4,7 4,8 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus 38,3 39,0 39,4 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 0,8 0,7 < 0,7 työhakemukset/avoin työpaikka 30 32 > 34 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) tiedon jakaminen ja hyödyntäminen (1 5) - 3,0 3,0 organisaation kannustavuus (1 5) - 2,9 2,9 Henkilöstön määrä ja rakenne naisia, % 33,4 34,0 35,0 miehiä, % 66,6 66,0 65,0 keski-ikä 48,8 48,0 47,5 koulutustasoindeksi (1 8) 4,8 5,0 5,2 määräaikaisten osuus, % 8,7 7,7 7,7 Työvoimakustannukset työvoimakustannukset, 1 000 euroa 33 433 33 400 32 890 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 53 474 50 665 50 800 Bruttotulot 13 004 10 350 10 350 Nettomenot 40 470 40 315 40 450 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 808 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 748 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Talousarvioesitys suoritteiden myyntituotot 9 726 8 200 8 200 muut tuotot 8 - - Tuotot yhteensä 9 734 8 200 8 200 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 9 341 7 657 7 790 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 393 543 410 Kustannusvastaavuus, % (tuotot kustannuksista) 104 107 105 talousarvio 40 450 000 talousarvio 40 315 000 tilinpäätös 41 410 000 22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 74 016 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös niiden tutkimushankkeiden menojen maksamiseen, jotka jokin muu valtion virasto hankkeen toimeksiantajana rahoittaa. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 000 000 euroa kehitysyhtiöiden, teknologian hyödyntämiseen tähtäävien osakeyhtiöiden tai muiden rajoitetun vastuun yhteisöjen sekä toimintojen ulkoistamisissa vastaanottavan yrityksen osake- tai osuuspääomien merkitsemiseen. VTT saa käyttää tähän tarkoitukseen lisäksi omistamiaan immateriaalioikeuksia kuten keksintöjä, patentteja ja oikeuksia tietokoneohjelmiin sekä tutkimuslaitteistoja ja muuta käyttöomaisuutta. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 502 000 euroa tutkimusrahoitukseen ja 462 600 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena. VTT:n liikelaitostamista valmistellaan vuoden aikana. Jatkossa VTT:n valtionrahoitukseen kohdistuu hallituksen tuottavuusohjelmassa esitetyt tuottavuusvaatimukset. VTT tuottaa tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin kaikissa vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Yhdistämällä luovasti moniteknologista sekä kumppaneidensa osaamista VTT edistää innovatiivisten ratkaisujen ja uusien liiketoimintojen aikaansaamista. Oman strategisen tutkimuksen lisäksi VTT hyödyntää palvelutoiminnassaan myös yliopistojen perustutkimuksen tuloksia ja globaalia verkottumista. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Tieteellinen ja nouseva teknologioiden tutkimus Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeisillä alueilla kasvaa. Suomen vetovoimaisuus lisääntyy tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatiolähtöisen liiketoiminnan sijaintipaikkana ja investointikohteena. Tutkimustulokset muuttuvat teollisuutta ja yhteiskuntaa hyödyntäviksi ratkaisuiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi entistä nopeammin. Suomalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden mahdollisuudet hyödyntää maailmanlaajuisia verkostoja ja kumppaneita vahvistuvat. Uudet teknologiat ja innovaatiot yrityksille lisääntyvät ja tukevat yleistä talouskehitystä sekä hyvinvointi- ja ympäristönäkökohtia. IPR-oikeuksien myynti ja lisensiointi tehostuvat. Menoista katetaan noin 65 % ulkopuolisilla tuloilla, joiden kasvu on 4 %. Maksullisen toiminnan ylijäämä on 3 000 000 euroa. Budjettirahoitus suunnataan pääasiassa teknologioiden kehittämiseen ja osaamisen luomiseen innovaatioprosessin alkupäässä. Rooli asiakkaiden innovaatiotoiminnassa vahvistuu kehittämällä uusia asiakaspalveluita, teknologiasiirtoa sekä palveluiden alueellista saatavuutta. Rooli kansainvälisenä toimijana vahvistuu lisäämällä tuloja kansainvälisiltä teknologiayrityksiltä, vahvalla asemalla uudistuvassa eurooppalaisessa tutkimustoiminnassa muun muassa EU:n 7. tutkimuksen puiteohjelmassa. Kansainvälisissä julkisissa hankkeissa hankevolyymi kasvaa ja samalla osallistuminen määrällisesti vähenee. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Talousarvioesitys Uusia teknologiapohjaisia yrityksiä syntyy. Koko toiminnan kattava sertifioitu laatujärjestelmä tuottaa palvelutoiminnan kehitystavoitteet. VTT:n toiminnan vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja arvio arvio Kansainväliset tieteelliset artikkelit, % julkaisuista 45 50 50 Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset 149 140 160 180 200 Patenttisalkun uudistumis-% 27 27 30 Syntyneet spin-off -yritykset 1 4 6 4 6 Kansainvälisten julkisten hankkeiden lukumäärä 388 410 430 370 400 joista EU-hankkeet, % 74 77 75 Kansainvälinen tutkijavaihto, henkilömäärä 134 150 155 Tuottavuus, liikevaihto (1 000 euroa)/htv 90,7 92,2 93 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön osaaminen uudistuu strategisten valintojen mukaisesti kehittämällä teknologiavalmiuksien lisäksi henkilöstön innovaatio-, asiakas- ja liiketoimintaosaamista. Johtajuus ja strategiaa tukeva palkitseminen tehostuvat. Henkilötyövuosien kehitys 2 482 2 510 2 550 Henkilöstön hyvinvointi paranee hyvinvointi-indeksi (asteikko 1 5) 3,5 3,8 3,8 yhteistyöindeksi (asteikko 1 5) 3,5 3,6 3,7 Organisaation osaaminen kasvaa kehityskeskustelu/-suunnitelma, % henkilöstöstä 64 100 100 tutkijoiden osuus henkilöstöstä, % 63 63 65 kansainvälinen tutkijainvaihto, henkilömäärä 134 150 155 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva henkilöstön kokonaistyytyväisyysindeksi (asteikko 1 5) 3,1 3,3 3,4 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) johtamiskulttuuri-indeksi (asteikko 1 5) 2,9 3,2 3,3 esimiesindeksi (asteikko 1 5) - 3,8 - Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 225 564 230 132 237 516 Bruttotulot 149 139 160 400 163 500 Nettomenot 76 424 69 732 74 016 Siirtyvät erät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

Talousarvioesitys siirtynyt edelliseltä vuodelta 22 305 siirtynyt seuraavalle vuodelle 15 671 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 72 578 76 682 79 749 muut tuotot 357 400 416 Tuotot yhteensä 72 935 77 082 80 165 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 66 604 74 082 77 165 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 6 331 3 000 3 000 Kustannusvastaavuus, % 110 104 104 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 36 808 39 992 41 592 EU:lta saatava rahoitus 17 870 20 137 20 942 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 17 239 16 746 17 416 Tulot yhteensä 71 917 76 875 79 950 Hankkeiden kokonaiskustannukset 113 440 118 875 121 950 Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) -41 523-42 000-42 000 Kustannusvastaavuus, % 63 65 66 talousarvio 74 016 000 lisätalousarvio 9 500 000 talousarvio 69 732 000 tilinpäätös 69 790 000 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 250 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 19 800 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena ja vähennyksenä 500 000 euroa valtiontalouden yleisenä säästötoimenpiteenä sekä 55 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Turvatekniikan keskuksen (Tukes) tehtävänä on valvoa ja edistää sähkölaitteisiin ja -laitteistoihin, painelaitteisiin, vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin, pelastustoimen laitteisiin, räjähteisiin, kaivoksiin, CE-merkittyihin rakennustuotteisiin ja vaarallisten aineiden kuljettamiseen sekä kylmälaitteiden huoltoon liittyvää turvallisuutta. Lisäksi keskus valvoo ja edistää mittaamisvälineisiin ja jalometallituotteisiin liittyvää luotettavuutta sekä laitteiden energiatehokkuutta. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin. Toiminnalla edistetään Suomessa elinkeinoelämän korkeaa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

Talousarvioesitys teknistä turvallisuustasoa sekä varmistetaan toiminnanharjoittajien tasapuolisia kilpailuolosuhteita. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Turvatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät Tukesin toimialueilla pitkällä aikavälillä; kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta (v. 2012) 10 % (v. 2004 8,3 ja v. 2012 <7,5) ja sähköpalokuolemien osalta 25 %. Yritysten ja kansalaisten turvalliset toimintatavat paranevat. Erityisesti merkittävästi puutteellisten kemikaali- ja räjähdetuotantolaitosten osuus kaikista valvontakohteista vähenee. lukumäärä Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus paranevat. Markkinoilla olevista sähkötuotteista löydettyjen vakavien puutteiden 5 vuoden keskiarvo vähenee alle 40 kappaleeseen vuodessa pitkällä aikavälillä (v. 2012). Laitosten toiminta ja laitteistojen käyttö, tuotteet sekä asennus-, huolto- ja tarkastustoiminta ovat vaatimusten mukaisia. Maahantuojien valmiudet saattaa markkinoille vaatimustenmukaisia, luotettavia ja energiatehokkaita tuotteita parantuvat. Palvelut ovat oikein kohdennettuja ja oikea-aikaisia. arvio arvio Valvontakäynnit 3 780 3 700 3 500 Luvat, ilmoitukset, rekisteröinnit 19 300 17 900 17 000 Kyselyt ja selvitykset 1 200 1 200 1 100 Kävijät www.tukes.fi -etusivulla/päivä 630 700 800 Tiedotteet 54 60 55 Esitteet, julkaisut yms. painotuotteet (uudet painokset) 21 15 10 Tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus (%) 90 90 90 Kuluttajille ja laitteistojen haltijoille on informoitu näkyvällä tavalla tuotteiden sekä laitteistojen turvallisesta käytöstä ja käyttöön liittyvistä riskeistä. Uudet verkkopalvelut ja kemikaaliluparekisterin perusosat on pääosin otettu käyttöön. Edellisten perustehtävien lisäksi toteutetaan seuraavia useampia toimialueita kattavia vaikuttavuusohjelmia: eurooppalaisen yhteistyön edistäminen markkinavalvonnassa riskienhallinnan edistäminen sähköpalojen vähentäminen laitteistojen kunnossapidon edistäminen viranomaisyhteistyö yhteisten turvallisuusasioiden edistämisessä kaavoitukseen ja lupiin liittyvien päätösprosessien kehittäminen verkottuneen turvallisuuden edistäminen Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 117 124 124 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 5,1 4,8 < 4,8 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 7,3 7,3 7,3 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 41,1 41,0 41,0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

Talousarvioesitys Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 4,9 2 < 2,5 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) organisaation oma indeksi (1 5) - 3,7 3,7 Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 9 206 9 754 9 266 Bruttotulot 47 16 16 Nettomenot 9 159 9 738 9 250 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 115 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 733 talousarvio 9 250 000 talousarvio 9 738 000 tilinpäätös 9 777 000 24. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 922 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 6 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja 6 500 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena sekä vähennyksenä 53 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Kuluttajatutkimuskeskus tukee kauppa- ja teollisuusministeriön ja muiden hallinnonalojen strategioiden kehittämistä ja toteuttamista sekä muuta päätöksentekoa tuottamalla ja välittämällä kuluttajien hyvinvointia ja suomalaista innovaatiotoimintaa edistävää tutkimustietoa. Tutkimus kohdistuu kuluttajapoliittisen ohjelman (2004 Toiminnallisen tuloksellisuuden mittarit ) seuraaville aihealueille: asiakkuus ja taloudellinen turvallisuus palvelumarkkinoilla, kuluttajalähtöisyys elintarviketaloudessa, kestävä asuin- ja elinympäristö sekä käyttäjälähtöiset innovaatiot. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Kuluttajatutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Kuluttajien hyvinvointia edistävä tutkimusperustainen tieto vahvistuu kuluttaja- ja muussa yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa, markkinoilla ja suomalaisessa innovaatiotoiminnassa. Tutkimuskeskuksen rooli osana innovaatioympäristöä kasvaa. Tutkimusyhteistyö muiden toimijoiden kanssa kasvaa. arvio Tulot, %:ia menoista 28 27 29 Maksullisen toiminnan tuotot, euroa 9 143 10 000 10 000 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus % 48,3 48 48 Julkaisut, kpl 127 130 110 Akateemiset luottamustehtävät, lkm 31 35 30 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

Talousarvioesitys Esitelmät eri foorumeilla, lkm 138 100 100 Www-sivuilla käynnit/pv 2 400 2 400 2 500 Lisäykset KULTU-tietokantoihin, lkm 1 350 1 300 1 300 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 40 40 40 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 9,2 8,0 < 8,0 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,2 4,6 5,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 72,5 75,0 75,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 0 4,8 < 2,4 työhakemukset/avoin työpaikka - - > 12 Tyytyväisyys johtamiseen paranee Tyytyväisyys avoimuuteen ja tiedotukseen (1 5) 3,1 3,5 3,5 Tyytyväisyys johtoon ja esimieheen (1 5) 3,5 3,5 3,5 Työtyytyväisyys kokonaisuutena pysyy hyvällä tasolla (1 5) 3,5 3,5 3,5 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 2 523 2 645 2 722 Bruttotulot 707 700 800 Nettomenot 1 816 1 945 1 922 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 299 siirtynyt seuraavalle vuodelle 427 talousarvio 1 922 000 talousarvio 1 945 000 tilinpäätös 1 944 000 25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 170 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksesta, kehittämisestä ja hallinnoinnista, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisestä sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistämisestä aiheutuviin toimintamenoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 12 200 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena sekä vähennyksenä 100 000 euroa valtiontalouden yleisenä säästötoimenpiteenä ja 59 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

Talousarvioesitys kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Keskuksen toiminta on kansalliselle mittaustekniikan kehittämiselle ja pätevyyden toteamistoiminnalle vahvistettujen strategisten linjausten mukaista ja tukee yhteiskunnan palvelukyvyn kehitystä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Mittaustekniikka- ja akkreditointipalveluja käyttävien asiakkaiden pätevyys- ja laatutaso sekä kilpailukyky paranevat. Tekninen luotettavuus ja turvallisuus paranevat Suomessa mittausten laadun vahvistumisen myötä. Tutkimus- ja kehitystoiminta on innovatiivista ja korkeatasoista, sovellus- ja muutoshakuista. Palveluiden saatavuus ja laatu paranevat uuden toimintaympäristön myötä. Uusi toimintamalli parantaa kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Tutkijavaihto ja yhteistyö alan yliopistojen ja laitosten kanssa lisääntyvät. Maksullisen palvelutoiminnan tuloja ja muuta ulkoista rahoitusta lisätään noin 200 000 euroa edellisvuoden tasosta (2,2 milj. euroa v. ). Pätevyydenarviointitoiminnan toimitusajat lyhenevät. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 64,4 63 62 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 3,4 4,0 < 4,0 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 3,5 4,0 4,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 74,6 78,5 78,5 tutkijakoulutuksen saaneitten osuus %-henkilöstöstä 34,3 36,0 37,5 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 4,6 < 10,0 < 10,0 työhakemukset/avoin työpaikka 15 20 > 25 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 7 891 7 659 7 620 Bruttotulot 2 188 2 370 2 450 Nettomenot 5 703 5 289 5 170 Siirtyvät erät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

Talousarvioesitys siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 568 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 131 talousarvio 5 170 000 talousarvio 5 289 000 tilinpäätös 5 265 000 26. Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 29 218 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat muut kuin momentilta 28.81.25 maksettavat matkakustannusten korvaukset ja muut tulot sekä Teknologian kehittämiskeskuksen vastuulla toteutettavista kansainvälisistä ja muista yhteishankkeista tuloina saatavat muiden hankeosapuolten maksuosuudet. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden menoihin sekä ulkomaan rahaliikenteestä johtuviin kurssivaihteluihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 52 100 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena sekä vähennyksenä 158 000 euroa kahden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 32.10.22. Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) tehtävänä on edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tekesin toimintatapojen ja rakenteiden uudistamisessa noudatetaan hallituksen tuottavuusohjelmassa esitettyjä tuottavuusvaatimuksia. Toimintamenomomentin määrärahoja kohdistetaan erityisesti: innovaatiotoiminnan aktivointiin yrityksissä ja tutkimusorganisaatioissa, teknologiaohjelmien valmisteluun, toteutukseen ja koordinointiin, valikoivan hankerahoituksen hakemusarviointiin, projektiseurantaan ja valvontaan, innovaatioympäristön kehittämiseen esimerkiksi sidosryhmäyhteistyön ja ministeriön määrittelemien erityistehtävien avulla sekä Tunnusluku edellä mainittujen tehtävien edellyttämän oman tiedon ja osaamisen sekä toiminnan laadun ja tehokkuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Korkealaatuinen tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa lisääntyy ja siihen osallistuu yhä useampi yritys ja tutkimusorganisaatio. Suomessa toimivat yritykset ja tutkimusyksiköt kehittävät ja hyödyntävät innovaatiotoiminnassaan osaamista, yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia maailmanlaajuisesti. Teknologiaa kehittäviä ja hyödyntäviä yrityksiä syntyy nykyistä enemmän ja ne kasvavat nykyistä nopeammin. Yritykset ja elinkeinoelämä uusiutuvat, ja teollisuuden ja palvelujen tuottavuus paranee. Osaaminen, erikoistuminen ja verkottuminen tukevat alueiden kehittymistä. Teknologia ja innovaatiot edistävät sekä taloudellisen kehityksen kautta että suoraan yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteita. Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuvat Tekesin oman henkilöstön lisäksi TE-keskusten teknologian kehittämisosastojen henkilöstö, ja niihin käytetään myös momenttien 32.10.22 (TE-keskukset), 32.20.27 (tutkimustoiminta), 28 (hanke- ja ohjelmatoiminta), 40 (avustukset) ja 83 (lainat) määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa teknologiaohjelmia sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämisprojekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2010. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tulokset vaikuttavat yritysten ja yhteiskunnan toimintaan täysimääräisesti useiden vuosien viiveellä. Tekesin siirtomenojen vaikuttavuus suunnitelma Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

Talousarvioesitys Talousarviovuoden aikana käynnistyville projekteille: Projektien haastavuus, indeksi (0 100) 74,8 > 70 > 70 Verkottuneiden projektien osuus, yritysprojektit, % 78 > 80 > 80 Osallistumisten määrä teknologiaohjelmissa, kpl 2 541 2 800 2 800 Alkavien yritysten määrä asiakkaina, lkm 275 > 270 > 300 Vuositason liikevaihto-odotus pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa/tekesin rahoitus, / 15 > 20 > 20 Kansainvälisten projektien osuus, julkinen tutkimus, % 67 > 60 > 60 Kansainvälisten projektien osuus, yritysprojektit, % 46 > 40 > 40 Pääkaupunkiseudun ulkopuolisen rahoituksen osuus, % 60 55 65 55 65 Rahoituksen kohdistuminen välittömästi terveys- ja hyvinvointi- sekä ympäristö- ja energiasovelluksiin, milj. 151 > 155 > 160 Talousarviovuoden aikana päättyville projekteille: Patentoitavat keksinnöt, kpl 685 > 670 > 700 Opinnäytetyöt, kpl 1 109 > 1 050 > 1 100 Uudet tai korvaavat tuotteet, kpl 487 > 470 > 500 Uudet tai korvaavat palvelut, kpl 315 > 300 > 320 Kehitetyt tuotantoprosessit, kpl 189 > 200 > 200 Tunnuslukuihin perustuvat vuositason tulostavoitteet ovat toiminnan varsinaisten päämäärien kannalta suuntaaantavia välitavoitteita. Tunnusluku Tehokkuus suunnitelma Käyttömenot (Tekes)/teknologiarahoitus, % 6,2 6,4 6,1 6,2 Toimintamenojen sekä hanke- ja ohjelmatoiminnan menojen käyttö ydinprosesseittain, %-jakauma innovaatiotoiminnan aktivointi 23 24 25 teknologiaohjelmat 37 38 40 hankerahoitus 40 38 35 Käynnistyvä projektivolyymi, milj. /htv 2,4 2,4 > 2,3 Laadunhallinta Tunnusluku suunnitelma Hankerahoituksen asiakaspalaute Tekesin toiminnasta, yleisarvio, indeksi (1 5) 3,66 > 3,6 > 3,7 Oikaisuvaatimukset/muutoksenhakukelpoiset päätökset, % 0,7 < 0,8 < 0,9 Valmistelurahoituksen hakemuksen käsittelyaika, vrk 30 < 30 < 30 Tuotekehitysprojektien hakemuksen käsittelyaika, vrk 86 < 80 < 80 Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yritykselle, vrk 21 < 30 < 30 Rahoitusta saavien yritysasiakkaiden lukumäärä 1 174 > 1 330 > 1 330 Rahoituspäätösten lukumäärä, hyväksytyt ja hylätyt 3 220 3 200 3 500 3 200 3 500 Käynnistyvien projektien lukumäärä 2 134 2 200 2 500 2 200 2 500 Maksupäätösten lukumäärä 5 572 5 500 6 000 5 500 6 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

Talousarvioesitys Käsiteltyjen ja seurattavien projektien kokonaismäärä 4 681 4 500 5 000 4 500 5 000 Teknologiaohjelmien osuus rahoituksesta, % 41 50 60 50 60 Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % 53 50 60 50 60 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tunnusluku Henkilötyövuosien kehitys 266 275 281 Kokonaistyöpanoksen jakauma ydinprosesseittain, % innovaatiotoiminnan aktivointi 23 24 25 teknologiaohjelmat 25 26 27 hankerahoitus 52 50 48 Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 8,9 < 8,0 < 8,0 henkilöstötyytyväisyys, (1 5) 3,6 >3,7 > 3,7 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 7,8 10,0 10,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 63,7 65,0 75,0 65,0 75,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 5,7 < 10,0 < 10,0 työhakemukset/avoin työpaikka 68,2 > 30 > 30 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) organisaation oma indeksi (1 5) 3,6 > 3,7 > 3,7 Toiminnasta kertyvät maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.99. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 28 000 28 664 30 108 Bruttotulot 1 281 673 890 Nettomenot 26 719 27 991 29 218 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 224 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 257 talousarvio 29 218 000 talousarvio 27 991 000 tilinpäätös 26 752 000 27. Teknologinen tutkimustoiminta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 164 770 000 euroa. Vuonna uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 175 791 000 eurolla. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää sellaiseen tutkimukseen ja kehitykseen, joka edistää teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja hyödyntämistä tutkimus-, ke- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

Talousarvioesitys hittämis- ja koulutusorganisaatioissa. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää: Valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen. Viranomaisten välisenä yhteistyönä toteutettaviin klusterihankkeisiin ja muuhun yhteistyöhön. Kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien sekä hankkeiden osallistumismaksuihin, laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin. Valtion laitosten sellaisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palveluidensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä. EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa myös tutkimushankkeita, jotka edistävät yrittäjyyden politiikkaohjelman ja tietoyhteiskuntaohjelman toteutumista. Momentin tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.26) yhteydessä. Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa) Valtuus Määräraha Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus 160 291 149 570 Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut: pakolliset ja valinnaiset ohjelmat 15 500 15 200 Yhteensä 175 791 164 770 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2008 2009 2010 2011 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 83 907 23 256 4 922 3 353 3 354 118 792 Vuoden sitoumukset 80 863 63 285 21 095 3 516 7 031 175 791 Yhteensä 164 770 86 541 26 017 6 869 10 385 294 583 Vuonna myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 173,0 milj. euroa. talousarvio 164 770 000 talousarvio 157 917 000 tilinpäätös 141 140 779 28. Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 9 164 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää teknologian siirtoa, teknologian hyödyntämistä ja uusien liiketoimintojen syntymistä edistävien palvelujen ja hanke- ja ohjelmatoimintaan välittömästi liittyvien tilaustutkimusten, selvitysten sekä asiantuntija-, arviointi- ja tiedotuspalvelujen hankintaan. Määrärahaa saa käyttää myös pienimuotoisten selvitysten ostomenoihin, joiden hyödyn saaja on perusteilla tai alkavassa vaiheessa oleva yritys. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 5 000 000 euroa valtiontalouden yleisenä säästötoimenpiteenä. Määrärahalla on tarkoitus ostaa myös palveluja, jotka edistävät yrittäjyyden politiikkaohjelman ja tietoyhteiskuntaohjelman toteuttamista. Määrärahaa käytetään hanke- ja ohjelmatoiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Menojen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

Talousarvioesitys välittömänä vastikkeena Tekes saa palveluja oman toiminnan täydennykseksi. Tällaisia palveluja ovat: Tilaustutkimukset, joilla hankitaan tärkeää tietoa Tekesin omaan ja laajemmin muiden innovaatiojärjestelmän toimijoiden käyttöön. Selvitykset ja asiantuntijapalvelut, joita tarvitaan aktivointitoimien, teknologiaohjelmien ja hankkeiden valmisteluun, koordinointiin ja hyödyntämiseen. Selvitykset ja asiantuntijapalvelut, joilla edistetään uusien teknologiayritysten syntymistä, teknologian siirtoa ja muita tutkimustulosten hyödyntämiseen tähtääviä toimia. Arviointipalvelut, joita käytetään ohjelmien ja toiminnan arvioinnissa. Tiedotuspalvelut, jotka koskevat aktivointia, teknologiaohjelmia ja muuta teknologiatiedotusta palvelevia erityisprojekteja. Momentin tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.26) yhteydessä. talousarvio 9 164 000 talousarvio 13 490 000 tilinpäätös 13 870 000 40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 161 637 000 euroa. Vuonna uusia avustuspäätöksiä saa tehdä enintään 203 646 000 eurolla. Avustuksia saa myöntää valtioneuvoston asetuksella (435/2004) tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 69/2001) mukaisesti yrityksille ja yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun innovatiiviseen tutkimukseen ja kehitykseen. Avustuksia saa myöntää myös riskipitoisiin kehityshankkeisiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja innovaatioiden hyödyntämiseen ja energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten liiketaloudelliseen hyödyntämiseen uusina liiketoimintoina ja alkavina teknologiayrityksinä sekä näiden syntymistä edistävien toimintojen parantamiseen. Lisäksi avustuksia saa myöntää kunnallisten organisaatioiden sellaisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palveluidensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoulujen ja kunnallisten organisaatioiden sekä voittoa tavoittelemattomien yritysten ja yhteisöjen sellaiseen tutkimukseen ja kehitykseen, joka edistää teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja hyödyntämistä näissä organisaatioissa. Valtionavustusta voidaan toiminnan julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen vuoksi myöntää täyttä kustannusmäärää vastaava määrä. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa myös tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka edistävät yrittäjyyden politiikkaohjelman ja tietoyhteiskuntaohjelman toteutumista. Avustuksilla kannustetaan yrityksiä yhteisiin teknologiahankkeisiin ja ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä ja tehostamaan resurssien käyttöä ja saamaan sekä suuret että pienet yritykset mukaan teknologian ja innovaatioiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon hankkeiden haastavuus, uuden teknologiaan ja innovaatioihin perustuvan liiketoiminnan kehittämisen tarpeet sekä alkavien, pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeet. Avustuksia myönnetään ensisijassa pitkäjänteiseen tutkimukseen ja kehitykseen sekä hankkeiden valmisteluun. Avustuksia myönnetään: Yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä teknologiaohjelmiin. Pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien hankkimiseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osana. Yritysten ja yhteisöjen kehityshankkeiden esiselvityksiin, asiantuntijapalveluihin sekä hankkeiden valmisteluun. Uusia innovatiivisia yrityksiä ja liiketoimintoja koskeviin selvityksiin ja asiantuntijapalveluihin sekä liiketoiminnan käynnistämiseen. Ammattikorkeakoulujen ja kunnallisten organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä uutuustuotteiden hankinnan tukemiseen. Voittoa tavoittelemattomien yritysten tai yhteisöjen tutkimushankkeisiin, erityisesti teknologian tutkimukseen. Palvelualoilla toimivien osaamisintensiivisten yritysten tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

Talousarvioesitys EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin. Momentin tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.26) yhteydessä. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2008 2009 2010 2011 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 142 599 85 724 32 775 6 426 19 119 286 643 Vuoden sitoumukset 19 038 71 044 65 353 31 560 16 651 203 646 Yhteensä 161 637 156 768 98 128 37 986 35 770 490 289 Vuonna myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 196,6 milj. euroa. talousarvio 161 637 000 talousarvio 158 419 000 tilinpäätös 140 648 023 41. Valtionavustus eräille yhteisöille keksintö-, laatu- ja standardisointitoimintojen edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 7 005 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan liittyvien keksintö-, laatu- ja standardisoimistoimintojen edistämiseen ja niistä aiheutuviin hallintomenoihin. Keksintötoiminnan tukemiseen ja edistämiseen sekä sen hallintomenoista aiheutuviin kustannuksiin voidaan palvelun julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen vuoksi myöntää valtionavustusta lähes täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Avustuksen käytöstä ja käytön valvonnasta määrätään ministeriön päätöksellä. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 242 000 euroa hallitusohjelman mukaisesti tutkimusrahoitukseen. Lisäys on tarkoitus kohdentaa keksintö- ja laatutoiminnan edistämiseen. Valtionavustuksen käytön kannalta on perusteltua maksaa säätiölle avustusta ennakkona. Keksintötoiminnan edistäminen Keksintösäätiö edistää keksinnöllisyyttä ja tukee keksintöjen kehittämistä ja hyödyntämistä riskialttiin alkuvaiheen yli. Säätiö on ainoa julkinen rahoittaja, joka voi avustaa yksityishenkilö- tai tutkijakeksijää. Säätiön perustoiminnot ovat neuvonta, keksintöjen arviointi, keksintöjen suojauksen, tuotekehityksen ja markkinoinnin rahoitus sekä keksintöjen kaupallistamisen muu edistäminen. Keksintösäätiön rahoitus on riskirahoitusta. Säätiön keksintöasiamiehet (KAM) TE-keskuksissa ja innovaatioasiamiehet (IAM) eri yliopistoissa varmistavat sen, että keksijät joka puolella Suomea saavat asiantuntevaa ohjausta keksintöjen kehittämiseen ja säätiön muutkin palvelut ovat lähellä. Säätiö osallistuu myös yleistä keksinnöllisyyttä ja innovatiivisuutta edistäviin projekteihin. Koska Keksintösäätiön palvelut on tarkoitettu lähinnä yksityishenkilöille, tutkijoille ja mikroyrityksille, säätiön mahdollisuudet kehittää maksullisia palveluja ovat heikot ja tulorahoitus vähäistä. Säätiön toiminta on kuitenkin yhteiskunnan kannalta tärkeää, koska myös yksityishenkilöt ja mikroyritykset tekevät taloudellisesti merkittäviä keksintöjä. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Keksintösäätiölle seuraavat tavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Keksintöjä saadaan entistä enemmän hyödynnettyä keksijän omana liiketoimintana, muihin yrityksiin lisensioituna tai siirrettynä muualle jatkorahoitettavaksi. Hyödynnettävien keksintöjen määrä 50 55 58 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

Talousarvioesitys Keksintöjen suoraan tukeen suunnataan valtionavustuksesta vähintään 40 prosenttia. Rahoitushakemusten käsittelyajat ovat keskimäärin alle kolme kuukautta. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 49,75 50,75 50,75 säätiön palkkalistoilla olevat (KS/IAM/KAM) 34 33 33 TE-keskuksen+yliopiston palkkalistoilla olevat (IAM/KAM) 15,75 17,75 17,75 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv (pl. IAMit, jotka eivät ole säätiön palkkalistoilla sekä KAMit) 1,4 1,3 1,2 Organisaation osaaminen kasvaa vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä (ml. IAMit ja KAMit) 66 66 66 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % (ml. IAMit ja KAMit) 11,5 7,5 7,5 työhakemukset/avoin työpaikka 31 30 30 Standardisointitoiminnan edistäminen Standardisoinnilla laaditaan yhteisiä sääntöjä helpottamaan elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kuluttajien toimintaa. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry osallistuu yhdessä toimialajärjestöjensä kanssa kansainväliseen tekniseen standardityöhön ja edustaa Suomea kansainvälisissä järjestöissä. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 100 000 euroa hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman ehdotuksen perusteella standardisoinnin kehittämistä varten. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:lle seuraavat tavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Tuotteiden sekä toimintajärjestelmien yhteensopivuus paranee. Kotimaisen ja kansainvälisen kaupankäynnin tekniset esteet madaltuvat. Avoin kilpailu lisääntyy markkinoilla. Suomessa on tarpeita vastaavat kansalliset standardit. SFS ylläpitää alan tietojärjestelmää ja tiedottaa standardeista. SFS toimii pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän ylläpitäjänä sekä Euroopan yhteisön ympäristömerkintäjärjestelmän toimivaltaisena elimenä Suomessa. SFS vastaa teknisten määräysten ja standardien ilmoittamista koskevan EU-direktiivin (98/34/EY) sekä maailman kauppajärjestön WTO/TBT -sopimuksen alaisista tehtävistä. Laatutoiminnan edistäminen Laadun edistämistoiminnalla vaikutetaan elinkeinoelämän kilpailukykyyn ja taloudelliseen kasvuun. Ministeriön tehtävänä on teollisen laatutoiminnan edistäminen sekä laatupoliittista päätöksentekoa tukevien laatuhankkeiden valmistelu ja tukeminen. Keskeinen laadunhallinnan työväline on laatupalkintojärjestelmä, jonka ylläpitämiseen Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry:lle valtion avustus kohdistetaan. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry:lle seuraavat tavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Organisaatioiden laatukilpailukyky paranee kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. Organisaatioiden liiketoimintaosaaminen ja toimintaprosessit paranevat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

Talousarvioesitys Laatupalkintojärjestelmä on kansainvälisten esikuvien mukainen. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Keksintötoiminta 5 045 000 Standardisointitoiminta 1 710 000 Laatutoiminta 250 000 Yhteensä 7 005 000 talousarvio 7 005 000 talousarvio 6 663 000 tilinpäätös 6 433 000 (50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. lisätalousarvio -1 000 000 talousarvio 1 000 000 83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 66 661 000 euroa. Vuonna uusia lainoja saa myöntää enintään 80 479 000 eurolla. Lainoja saa myöntää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 69/2001) ja valtioneuvoston asetuksen (435/2004) mukaisesti. Lainoja saa myöntää joko vieraan pääoman ehtoisina (riskilainat) tai oman pääoman ehtoisina (pääomalainat) yrityksille ja yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja parantamista. Lainoja saa myöntää myös riskipitoisiin kehityshankkeisiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja innovaatioiden hyödyntämiseen ja energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten liiketaloudelliseen hyödyntämiseen uusina liiketoimintoina ja alkavina teknologiayrityksinä sekä näiden syntymistä edistävien toimintojen parantamiseen. Lainoja saa myöntää ensisijaisesti konkreettiseen riskipitoiseen tuotekehitykseen ja tuotteistamiseen lähinnä pk-yrityksille. Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Teknologian kehittämiskeskuksella on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston asetuksen määrittelemien ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa, muuttaa takautuvasti alun perin vieraan pääoman ehtoisena myönnetty, Tekesin lainakannassa oleva laina tai osa siitä oman pääoman ehtoiseksi lainaksi tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Muiden kuin pk-yritysten kohdalla näin voidaan menetellä vain erityisen painavista syistä. Suurille yrityksille lainaa voidaan myöntää riskiehtoisena vain erittäin painavista syistä erityisesti silloin, kun lainan riskiehto on oleellinen hankkeen toteuttamiselle ja se voidaan etukäteen määritellä. Maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 20 000 000 euroa. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa myös tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka edistävät yrittäjyyden politiikkaohjelman ja tietoyhteiskuntaohjelman toteutumista. Rahoitusta myönnetään: Yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä teknologiaohjelmiin. Uusien teknologiayritysten ja liiketoimintojen käynnistämiseen. Pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien hankkimiseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osana. Innovatiivisten tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa. Pääomalainaa myönnetään erityisesti yrityksille, jotka ovat perustamisvaiheessa tai joiden omavaraisuusaste on alhainen. Pääomalainan ehdot määräytyvät osakeyhtiölain (145/1997) mukaisesti. Valtiokonttorin hoidossa olevien Tekesin tuoteparannus-, tuotekehitys- ja pääomaehtoisten tuotekehityslainojen lainakanta oli vuoden tilinpäätöksessä 368 milj. euroa. Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04. Tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.26) yhteydessä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18