Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti eriytetty yksikkö, jonka kirjanpito on hoidettu erillistileillä kunnan kirjanpidossa. Tilinpäätöksessä siitä on johdettu tulos-, tase- ja rahoituslaskelma. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen talousarvio on sisällytetty kunnan talousarvioon. Tähän saakka kunnallisen vesihuoltolaitoksen toimintojen eriyttäminen on voitu tehdä laskennallisesti, muuna taseyksikkönä tai kunnallisena liikelaitoksena. Laskennallisesti eriytetyn liiketoiminnan tilinpäätöskaavat eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia osakeyhtiöiden laskelmien kanssa erityisesti tasejatkuvuuden osalta. Peruspääoman sijasta kunnan sijoitusta kuvaa jäännöspääoma, jolla ei ole tasejatkuvuutta. Laki vesihuoltolain muuttamisesta (681/2014) Vesihuoltolakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan 1.9.2014. Lain mukaan kunnan tulee kirjanpidossaan eriyttää vesihuolto muista toiminnoista ja sille on tilikausittain laadittava kirjanpitolain mukainen tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut 9.3.2015 asiaa koskevan lausunnon numero 112. Lisäksi Kuntaliitto on antanut ohjeen kirjanpidollisen taseyksikön perustamisesta (24.6.2015). Uudistunut vesihuoltolaki edellyttää kirjanpidon eriyttämistä ja siten myös tilinpäätöksen johdettavuutta kirjanpidosta. Kirjanpidon eriyttämisellä pyritään jatkossa siihen, että tilinpäätöksen ja siinä esitettyjen tunnuslukujen perusteella voidaan läpinäkyvästi arvioida, missä määrin vesihuollosta ja huleveden viemäröinnistä perittävät maksut kattavat palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset pitkällä aikavälillä ja ovatko maksut kohtuullisia. Edellä mainituista syistä johtuen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto katsoo, että vesihuoltolaitos kokonaisuutena (vesihuolto ja huleveden viemäröinti) tulee eriyttää kirjanpidossa joko kunnallisena liikelaitoksena tai taseyksikkönä. Tällöin sen tilikauden tulos siirtyy taseessa seuraavalle tilikaudelle. Sen sijaan huleveden viemäröinti voidaan eriyttää muusta vesihuoltolaitoksen toiminnasta laskennallisesti. Kunnan liikelaitos ja muu taseyksikkö eroavat toisistaan
talousarviokäsittelyn suhteen. Liikelaitos on erillään kunnan talousarviosta, kun taas taseyksikön määrärahat ja tuloarviot otetaan kunnan talousarvioon. Taseyksiköllä voi olla omat pankkitilit tai yhdystili kunnan keskuskassaa vastaan. Taseyksikön talousarvio muodostuu tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosasta. Taseyksikön tulosbudjetissa sovelletaan nettobudjetointia: sitovia eriä valtuustoon nähden ovat tilikauden tulos sekä mahdolliset tilinpäätössiirrot. Taseyksikön investointibudjetissa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat investointimenot ja -tulot, mutta valtuusto voi osoittaa investointeihin määrärahat myös hanke- tai hankeryhmäkohtaisesti. Taseyksikön rahoitusbudjetissa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat antolainauksen, ottolainauksen ja oman pääoman muutosten erät. Taseyksikössä investointimenot lisäävät yhdystilivelkaa kunnalle ja investointitulot lisäävät sitä. Jos taseyksikkö tekee suuria investointeja, velka voi kasvaa merkittävän suureksi. Se voi muuttua pitkäaikaisen velan tai oman pääoman luonteiseksi eräksi, jos taseyksikkö ei kykene lyhentämään velkaa pitkälläkään tähtäimellä. Tällöin voi olla perusteltua lyhentää yhdystilivelkaa budjetoimalla taseyksikölle pitkäaikaisen lainan lisäystä kunnalta tai peruspääoman lisäystä. Taseyksikön tulojen tulee enintään neljän vuoden pituisella suunnittelukaudella kattaa toiminnan kustannukset ja pitkällä aikavälillä myös investoinnit siltä osin kuin niitä ei kateta oman pääoman ehtoisella rahoituksella. Hulevesien viemäröinti Vesihuoltolain 17 a :n mukaan kunta päättää, huolehtiiko vesihuoltolaitos myös hulevesien viemäröinnistä päätöksessä määriteltävällä alueella vai vastaako kunta siitä muulla tavoin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Mikäli se määritellään vesihuoltolaitoksen tehtäväksi, tulee myös hulevesien viemäröinnin kirjanpito eriyttää. Eriyttämisellä pyritään siihen, että tilinpäätöksen ja siinä esitettyjen tunnuslukujen perusteella voidaan läpinäkyvästi arvioida, missä määrin vesihuollosta ja huleveden viemäröinnistä perittävät maksut kattavat palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset pitkällä aikavälillä, ja ovatko maksut kohtuullisia. Esitys vesihuoltolaitoksen taseyksikön perustamisesta Sonkajärven kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti eriytetty yksikkö. Vesihuoltolain muutosten johdosta esitetään, että 1.1.2015 alkaen siitä muodostetaan takautuvasti taseyksikkö, jolle laaditaan tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä niiden liitetiedot. Valtuusto päättää vesihuoltolaitoksen peruspääoman ja avaavan taseen sekä talousarviokäsittelyn yhteydessä vesihuoltolaitosta sitovat tavoitteet ja mittarit. Kunnan sijoituksen määrä muodostuu omaisuus- ja velkaerien erotuksesta ja se voidaan jakaa peruspääomaksi ja lainaksi. Vesihuoltolaitos maksaa kunnan siihen sijoittamalle peruspääomalle korkoa, jonka vuosittaisen suuruuden määrää valtuusto. Vuoden 2015 talousarviossa on
laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen jäännöspääoman koroksi vahvistettu 1,5 %. Vesihuoltolaitoksella ei ole omia pitkäaikaisia lainoja, koska kunnan lainat on yleensä otettu vain kaikkiin investointeihin yhteisesti. Vesihuoltolaitoksen taseyksikön avaava tase muodostetaan laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen taselaskelman 31.12.2014 pohjalta. Taseyksikön sisällä hulevesien viemäröinti eriytetään laskennallisesti. Taseyksikön rahaliikenne hoidetaan kunnan pankkitilien kautta. Kirjanpidollisesti eriytetyssä taseyksikössä noudatetaan tasejatkuvuuden periaatetta siten, että kertyvät yli- ja alijäämät kumuloituvat liiketoiminnan omaan pääomaan. Kun laskennallisesta taseyksiköstä muodostetaan vastaavaa toimintaa jatkava kirjanpidollinen taseyksikkö, aloittavaan taseeseen merkitään ko. liiketoimintaan kohdistuva aikaisemmilta tilikausilta kertynyt alijäämä. Päätösesitys Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se perustaa yllä olevan esityksen mukaisesti vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön takautuvasti 1.1.2015 alkaen. Vesihuoltolaitoksen peruspääoma ja avaava tase 1.1.2015 määrätään seuraavasti: Vesihuoltolaitoksen taseyksikön peruspääoma: 1.1.2015 Muut pitkävaikutteiset menot 24 622,73 Maa- ja vesialueet 57 097,73 Rakennukset 33 104,02 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 389 950,24 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 361 221,98 Osakkeet ja osuudet 321 525,00 Muut pitkäaikaiset saamiset 16 130,00 Myyntisaamiset 93 160,33 Muut saamiset 93,00 Poistoero -215 938,24 Ostovelat -95 513,82 Muut velat -1 450,60 Siirtovelat -23 135,00 Oma pääoma 2 960 867,37 Alijäämä viideltä edelliseltä vuodelta 1 135 673,31 Peruspääoma 4 096 540,68 Alijäämien kertymä laskennallisesti eriytetyistä tilinpäätöksistä (viideltä edeltävältä tilikaudelta): 2014-220 488,46 2013-279 398,60
2012-223 666,94 2011-223 686,10 2010-188 433,21 Yhteensä -1 135 673,31 Vesihuoltolaitoksen taseyksikön avaava tase 1.1.2015: VASTAAVAA 1.1.2015 A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Muut pitkävaikutteiset menot 24 622,73 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet 57 097,73 2. Rakennukset 33 104,02 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 389 950,24 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 361 221,98 2 841 373,97 III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet 321 525,00 4. Muut saamiset 16 130,00 337 655,00 C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 93 160,33 3. Muut saamiset 93,00 93 253,33 VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 296 905,03 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 4 096 540,68 IV Edellisten tilikausien alijäämä -1 135 673,31 2 960 867,37 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero 215 938,24 E VIERAS PÄÄOMA II Lyhytaikainen 6. Ostovelat 95 513,82 7. Muut velat 1 450,60 8. Siirtovelat 23 135,00 120 099,42 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 296 905,03
Vesihuollon avaavaan taseeseen sisältyy laskennallisesti eriytettävän hulevesiviemäröinnin tase-eriä seuraavasti: II Aineelliset hyödykkeet 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 692,37 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 124 788,85 140 481,22 Päätös Kunnanhallitus: Kunnanhallitus yksimielisesti hyväksyi päätösesityksen.