TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO LYHYESTI

Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 3 Rahaston talous vuonna 2010 4 Toimitusjohtajan katsaus 10 TVR työttömyysetuuksien rahoittajana 13 Työttömyysvakuutusmaksujen perintä ja valvonta 17 Työsopimuslain mukainen yhteensovitus 21 Sijoitustoiminta 23 Riskienhallinta 25 Hallinto vuonna 2010 26 Hallitus vuonna 2011 27 Henkilöstö ja johtoryhmä 28 Edustukset, sopimukset ja jäsenyydet 29 Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen 30 Tilinpäätös 31 Tuloslaskelma 32 Tase 33 Tilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2010 34 Tuloslaskelman liitetiedot 36 Taseen liitetiedot 40 Allekirjoitukset 43 Tilintarkastuskertomus 44 Lainsäädäntö 45

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO LYHYESTI Vuonna 1999 toimintansa aloittanut Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) on työmarkkinaosapuolten hallinnoima sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssivalvonnan valvoma itsenäinen laitos, jonka päätehtävänä on työttömyysetuuksien rahoittaminen. Lisäksi rahasto ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa sekä määrää ja perii työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksun. Rahaston toiminta rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla sekä sijoitustuotoilla. Työttömyysvakuutusmaksujen perintä on annettu tapaturmavakuutuslaitosten tehtäväksi. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassoille kuukausittain rahoitusosuuksien ennakkoa rahastolle osoitettujen hakemusten perusteella. Rahasto käsittelee ja maksaa myös työttömyyskassojen valtionosuuksien ennakot. Työttömyysvakuutusrahaston toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta (1176/1998) ja Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen (862/1998). Missio Työttömyysvakuutusrahasto hoitaa työttömyysvakuutuksen rahoitusprosessin ja muut tehtävänsä luotettavasti ja moitteettomasti, hyödyntää erityisosaamistaan ja keskeistä asemaansa sekä edistää työttömyysvakuutusjärjestelmän toimijoiden yhteistyötä järjestelmän toimintakyvyn parantamiseksi. Visio Työttömyysvakuutusrahasto on asiantunteva ansiosidonnaisen työttömyysturvajärjestelmän toimija sekä luotettava ja arvostettu yhteistyökumppani, joka työmarkkinoiden toimivuutta tukien pyrkii edistämään työllisyyden myönteistä kehitystä. Toimintaympäristö Sosiaali- ja terveysministeriö Finanssivalvonta Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Kela Pääomamarkkinat Rahoituslaitokset Tuomioistuimet Työ- ja elinkeinoministeriö Koulutusrahasto Valtion Eläkerahasto Tiedotusvälineet Työnantajat yksityiset kirkko kunnat valtion liikelaitokset Tapaturmavakuutuslaitokset Työmarkkinaosapuolet Palkansaajat yksityiset kirkko kunnat valtion liikelaitokset valtionhallinto VUOSIKERTOMUS 2010 3

Rahaston talous vuonna 2010 Tulot 2 565 (2 138) miljoonaa euroa Työttömyysvakuutusmaksutulot 1 622 (1 431) miljoonaa euroa Menot 2 914 (2 638) miljoonaa euroa Rahoitettavia etuuksia 2 896 (2 624) miljoonaa euroa Tilikauden alijäämä 338 (461) miljoonaa euroa Sijoitusten tuotto 1,4 (3,0) % Suhdannepuskuri vuoden 2010 lopussa 251 (589) miljoonaa euroa Rahaston tulos oli ennakoitua parempi Työttömyysvakuutusrahaston talous kehittyi vuonna 2010 ennakoitua paremmin. Toteutuneet menot olivat noin 240 miljoonaa euroa pienemmät kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Työttömyys ei kasvanut ennakoidulla tavalla ja näin työttömyysmenot jäivät huomattavasti arvioitua pienemmiksi. Työttömyysvakuutusmaksun tuotot vastasivat ennakoitua määrää. Myös lomautettujen määrä jäi selvästi arvioitua pienemmäksi. Näin määräaikainen työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (1193/2009) säännös, jonka mukaan valtio osallistuu lomautusajalta maksettavan ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen peruspäivärahan rahoitusta vastaavalla osuudella vuonna 2010, maksoi valtiolle arvioidun 175 miljoonan euron sijasta 131 miljoonaa euroa. Rahaston alijäämä jäi odotettua pienemmäksi vuonna 2010. Työttömyysmenon kasvu taittui keväällä, ja vuoden loppua kohti erityisesti lomautusmenon määrä oli laskevalla uralla. Talouden yleinen piristyminen alkoi vuoden loppua kohti heijastua myönteisesti kokonaistuotannossa ja palkkasummassa. Rahasto keräsi työnantajilta ja palkansaajilta työttömyysvakuutusmaksuja noin 12 % enemmän kuin vuonna 2009. Vuonna 2010 rahaston varsinaiset tulot olivat 2 565 (2 138) miljoonaa euroa ja menot 2 914 (2 638) miljoonaa euroa. Tilikauden alijäämä oli 338 (461) miljoonaa euroa. Talousarviossa oli varauduttu 576 miljoonan euron alijäämään. Rahaston suhdannepuskurin määrä oli vuoden 2010 lopussa 251 (589) miljoonaa euroa eli noin 600 miljoonaa euroa pienempi kuin laissa säädetty enimmäismäärä. Suhdannepuskurin enimmäismäärän laskennassa käytettiin vuoden 2010 keskimääräistä työttömyysastetta, joka oli 8,4 (8,2) %. Maksuvalmius oli vuoden 2010 aikana odotettua parempi. Rahasto joutui turvautumaan lainanottoon vain elokuun puolivälin ja lokakuun alkupuolen välisenä aikana. Rahaston kokonaisvarallisuuden määrä oli vuoden 2010 aikana niin suuri, ettei valtion takauksiin ollut oikeutta. Finanssivalvonta antoi 21.1.2010 suostumuksensa maksuvalmiuslainojen nostamiseen. Lupa on voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Rahaston talouden suunnittelu ja ohjaaminen perustuvat pitkälti ennusteisiin työttömyysasteen, työttömyysmenon, työllisyyden sekä palkkasumman kehityksestä. Normaalioloissa rahaston on asetettava vakuutusmaksut sellaisiksi, että niistä saatavilla vakuutusmaksutuloilla voidaan kattaa ennakoidut menot. Työttömyysvakuutusmaksut määrätään kalenterivuodeksi kerrallaan. Maksuja muutettaessa toimitaan siten, että yhtä suuri prosenttiyksiköissä laskettu muutos tehdään sekä työnantajan keskimääräiseen että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuun. Tilikautta edeltävän vuoden lokakuussa laadittavan talousarvion ja tilinpäätöksen erotuksena syntyvä rahaston tuloksen ennustepoikkeama on ollut keskimäärin 150 miljoonaa euroa vuodessa (jopa 10 % menoista) viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 2010 poikkeama oli lähellä keskimääräistä tasoaan. 4 VUOSIKERTOMUS 2010

Avainluvut 2010 Muutos-% 2009 2008 2007 2006 Vakuutusmaksutulo, milj. euroa 1 622 13 1 431 1 579 1 715 1 644 Muut tulot (STM ja TEM), milj. euroa 943 34 706 559 587 648 Maksuprosentit -- palkansaajamaksu 0,40 100 0,20 0,34 0,58 0,58 -- työnantajamaksu alempi 0,75 15 0,65 0,70 0,75 0,75 -- työnantajamaksu ylempi 2,95 9 2,70 2,90 2,95 2,95 Menot yhteensä, milj. euroa 2 914 10 2 638 1 863 1 925 2 120 -- Työttömyyskassat (TVR) 1 253 3 1 291 824 867 923 -- Työttömyyskassat (STM) 943 34 706 559 587 647 -- Eläketurvakeskus (työeläkelisä) 594 7 553 386 371 441 -- Koulutusrahasto 32 45 22 22 22 23 -- Kansaneläkelaitos 41 95 21 33 48 56 -- TEM (palkkaturva) 28 3 29 20 12 14 -- Hallintokulut 3,7 0 3,7 3,2 2,8 2,1 Yli-/alijäämä, milj. euroa 338 27 461 318 409 182 Sijoitusten tuotto-% käyville arvoille 1,4 3,0 5,2 4,4 2,9 Suhdannepuskuri, milj. euroa 251 57 589 1 050 732 323 -- Rahamarkkinasijoitukset 173 56 390 679 600 211 -- Joukkolainat 121 49 237 340 84 97 -- Osakkeet 5 55 11 11 12 12 -- Muut sijoitukset 9 13 8 8 8 7 Vakuutusmaksutulo Milj. euroa 2 000 Menojen kehitys Milj. euroa 2 000 % 10 1 500 1 500 8 1 000 1 000 6 500 500 4 0 02 03 04 05 06 07 08 09 10 0 02 03 04 05 06 07 08 09 10 2 Työnantajamaksu Palkansaajamaksu Menot Työttömyysaste, % VUOSIKERTOMUS 2010 5

Rahaston talous vuonna 2010 Rahoituslain muutos Matti Vanhasen hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan 21.10.2009 hyväksymän linjauksen mukaan hallitus ja työmarkkinajärjestöt jatkoivat vuonna 2010 valmisteluja mm. työttömyysturvan rahoitusta koskevan lainsäädännön muutoksesta suhdannepuskurin väljentämiseksi siten, että se nykyistä paremmin turvaisi työttömyysvakuutusmaksujen vakauden ja kohtuullisen tason ylläpitämisen. Lainmuutos edellytti työmarkkinaosapuolten yhteistä näkemystä. Sosiaali- ja terveysministeriö kutsui työmarkkinoiden keskusjärjestöjen, valtiovarainministeriön ja Työttömyysvakuutusrahaston edustajat käynnistämään nämä valmistelut 8.2.2010 pidetyssä kokouksessa. Työryhmä muuttui 8.4.2010 pidetyssä kokouksessa maan hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä 11.3.2010 sovitun mukaisesti Työttömyysvakuutusrahaston taloutta käsitteleväksi työryhmäksi. Työryhmä kokoontui useita kertoja ja sai työnsä valmiiksi 17.8.2010. Yksimieliseen työryhmätyön tulokseen perustuva hallituksen esitys (177/2010 vp) annettiin eduskunnalle 1.10.2010. Esityksen keskeiset kohdat olivat seuraavat: 1. Suhdannepuskurin koko nostetaan viiteen prosenttiin 3,6 prosentista (kyseisen prosentin mukaisen työttömyysasteen vuotuisia menoja vastaava määrä) 2. Varojen ja velkojen määrittely täsmennetään. Perusteluissa mainitaan alkuperäisen puskurisopimuksen tavoite puskurin kartuttamisesta työttömyysmenojen alentuessa 3. Rahoituslain 18 :n 2 momentti kumotaan sen tulkinnanvaraisuuden vuoksi 4. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun minimi säädetään uudelleen siten, että maksu on vähintään 0,1 prosenttia palkasta (ennen 0,15 prosenttia työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun yhteismäärästä, kun yhteenlaskettu määrä alittaa kaksi prosenttia) 5. Työttömyysvakuutusmaksun määrääminen tapahtuu jatkossa siten, että Työttömyysvakuutusrahaston hallitus ja hallintoneuvosto voivat vapaasti harkita ja päättää maksuesityksestään, kun työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksujen yhteenlaskettu määrä on vähintään 1,50 % ja enintään 3,3 %. Kyse olisi siis putkesta, jonka raja-arvot olisivat lailla säädettyjä ja joiden sisällä pysyen rahasto voisi laatia talousarvion vapaasti 6. Jos maksujen määrä alittaisi tai ylittäisi annetun rajan, pitäisi joko putkea muuttaa tai säätää seuraavan vuoden maksuista lailla. Maksujen määrät vahvistettaisiin jatkossa valtioneuvoston asetuksella eikä enää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Hallituksen esitys muuttui merkittävästi eduskuntakäsittelyn aikana Lakiesitys oli eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa 5.10.2010, jossa se päätettiin siirtää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle mietinnön laatimista varten. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pyysi esityksestä perustuslakivaliokunnan lausunnon. Perustuslakivaliokunnan lausunto 20.10.2010 Perustuslakivaliokunta toisti aiemman kantansa, jonka mukaan työttömyysvakuutusmaksua on vakiintuneesti pidetty valtiosääntöoikeudelliselta luonteeltaan verona. Valtion verosta säädetään perustuslain 81 :n 1 momentin mukaan lailla, joka sisältää säännökset verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta. Lain säännösten tulee olla sillä tavoin tarkkoja, että lakia soveltavien viranomaisten harkinta veroa määrättäessä on sidottua. Ehdotuksen arvioinnin kannalta on merkityksellistä, täyttääkö se vaatimuksen työttömyysvakuutusmaksujen suuruuden perusteiden säätämisestä lailla. Perustuslakivaliokunta katsoi, että lakiehdotus jättää kaiken kaikkiaan asetuksenantajalle sellaista harkintavaltaa, että sääntely ei täytä perustuslain 81 :n 1 momentin vaatimusta veron suuruuden perusteiden säätämisestä lailla. Vaatimusta ei voida valiokunnan mielestä tulkita joustavasti erityisesti tällaisessa tapauksessa, jossa kysymys on työttömyysvakuutusmaksun kaltaisesta yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittävästä veron luonteisesta maksusta. Ehdotuksen valossa vaikutti valiokunnan mielestä epätodennäköiseltä, että sääntelyä voitaisiin muokata sellaiseksi, että valtioneuvostolle jäävä harkintavalta olisi luonteeltaan teknistä ja vähäistä. Tämän vuoksi lakiehdotuksen 18 :stä on poistettava työttömyysvakuutusmaksun vahvistamista koskeva asetuksenantovaltuus, jotta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 6 VUOSIKERTOMUS 2010

Sosiaali- ja terveysministeriön vastaus perustuslakivaliokunnan esittämiin huomautuksiin Sosiaali- ja terveysministeriö toimitti tämän jälkeen eduskunnalle kirjelmän, jossa vastattiin perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitettyihin ehtoihin hallituksen esityksen 18 :n muuttamiseksi. Kirjelmän asiasisältö valmisteltiin kolmikantaisesti. Kirjelmässä esitettiin, että työttömyysvakuutusmaksujen määrät vahvistettaisiin vuosittain eduskunnan hyväksymällä lailla. Näin noudatettaisiin perustuslakivaliokunnan vaatimusta asetuksenantovaltuuden poistamisesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 29.10.2010 Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli hallituksen esityksen perustuslakivaliokunnan lausunnon ja ministeriön kirjelmän pohjalta. Valiokunnan mietinnössä todettiin muun ohella, että työttömyysvakuutusmaksun pitäminen kohtuullisella tasolla viimeiset kymmenen vuotta on ollut mahdollista sen vuoksi, että taantuman alkaessa Työttömyysvakuutusrahastolla on ollut merkittävän kokoinen suhdannepuskuri. Valiokunta kuitenkin yhtyi hallituksen esityksen perusteluihin ja katsoi, että suhdannepuskurin sallittu enimmäiskoko on ollut liian pieni pitämään maksut vakaina. Valiokunta piti suhdannepuskuria koskevien säännösten muuttamista perusteltuna ja katsoi, että nyt ehdotettu puskurin enimmäiskoko vastaisi viiden prosentin työttömyydestä aiheutuvaa vuotuista menoa. Toteutuneiden menojen valossa tämän voidaan arvioida pääsääntöisesti riittävän siihen, ettei maksujen tasoa jouduta puskurin täyttymisen vuoksi muuttamaan. Lisäksi on hyvä, että laki mahdollistaisi myös enimmäismäärän tilapäisen ylittymisen. Lisäksi valiokunta totesi, että uusien säännösten toimivuutta tarkoitetulla tavalla on syytä seurata. Toimivuuden kannalta on edelleen olennaista, että puskuria voidaan kasvattaa työttömyysasteen laskiessa ja purkaa työttömyysasteen noustessa. Työttömyysmeno ja -aste indeksi, v. 1998 = 100 TVR:n osuus työttömyysmenosta 200 180 160 140 120 100 80 60 40 98 99 00 01 02 Työttömyysaste, % Tyött. %, hinta 03 04 05 06 07 08 09 Rahaston menot Työttömyysvakuutusmaksut vahvistetaan vuosittain lailla Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdotti, että asetuksenantovaltuudet rahoituslain 18 :n 1 ja 4 momentista poistetaan ja työttömyysvakuutusmaksujen maksuprosentit sisällytetään lain 18 :ään. Nyt säädettävät maksuprosentit koskevat vain vuotta 2011. Seuraavien vuosien maksuprosentit säädetään jatkossa kalenterivuosittain muuttamalla maksuja koskevia 18 :n säännöksiä. Vuodelle 2011 säädettävät maksut ovat palkansaajille 0,2 ja työnantajille keskimäärin 0,19 prosenttiyksikköä korkeampia kuin vuonna 2010 kerätyt maksut. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2011 on 0,60 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että vuonna 2011 se on 0,80 prosenttia palkasta palkkasumman 1 879 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,20 prosenttia palkasta. Eduskuntakäsittelyn aikana syntyneenä uutena säännöksenä valiokunta esitti, että työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun maksuprosentit sääde- 10 työ rah työ VUOSIKERTOMUS 2010 7

Rahaston talous vuonna 2010 tään kalenterivuodeksi kerrallaan. Työttömyysvakuutusrahaston tulee tehdä seuraavan vuoden maksuja koskeva esitys sosiaali- ja terveysministeriölle elokuun loppuun mennessä. Tätä voidaan pitää syksyn 2010 lainsäädäntöprosessin merkittävimpänä tuloksena yhdessä rahaston suhdannepuskurin kasvattamisen kanssa. Hallituksen muutettu esitys hyväksyttiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdottamassa muodossa eduskunnan täysistunnon toisessa käsittelyssä 16.11.2010, ja tasavallan presidentti vahvisti lain 26.11.2010. Laki tuli voimaan 1.1.2011. Vuoden 2011 talousarvion laadinta Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvosto hyväksyi 26.10.2010 rahaston talousarvion vuodelle 2011. Hallintoneuvostolla oli tuolloin tiedossa sekä eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnon että sosiaali- ja terveysministeriön eduskunnalle toimittaman kirjelmän sisältö. Maksuja päätettiin esittää korotettavaksi rahaston hallituksen esityksen mukaisesti 0,2 prosenttiyksiköllä. Talousarviossa ennakoitu tulos vuodelle 2011 on hivenen alijäämäinen. Hallintoneuvosto hyväksyi myös hallituksen esityksen, jonka mukaan hallintoneuvosto valtuuttaisi hallituksen laatimaan yksityiskohtaisemmat periaatteet maksun määräämisestä uuden lain mukaan. Työttömyysvakuutusmaksun määräämisen ja perinnän siirto rahastolle Työttömyysvakuutusrahaston hallitus päätti 20.10.2009 käynnistää valmistelut työttömyysvakuutusmaksun perinnän siirtämiseksi rahaston itsensä hoidettavaksi. Hallitus valtuutti toimitusjohtajan aloittamaan helmikuuhun 2010 kestävän esiselvitystyön. Hanke esiteltiin sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle 11.11.2009 sekä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton johdolle 10.11.2009. Rahaston aloitteeseen suhtauduttiin ymmärryksellä, ja ministeri antoi tukensa lainvalmistelun käynnistämiselle. Työttömyysvakuutusrahaston hallitus hyväksyi 25.11.2009 projektisuunnitelman sekä työmäärä- ja kustannusarvion. Kustannusvertailussa oman perinnän arvioitiin tulevan noin 10 miljoonaa euroa edullisemmaksi kuin tapaturmavakuutuslaitosten perinnän. Verottajan perinnän arvioitiin puolestaan maksavan vielä lähes 10 miljoonaa euroa enemmän kuin vakuutuslaitosten perinnän. Rahaston hallitus asetti perinnän siirron alustavaksi aikataulutavoitteeksi vuoden 2011 alun. Kun perinnän siirto tapaturmavakuutuslaitoksilta Työttömyysvakuutusrahastolle edellyttää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamista, jäi perinnän siirron aikataulu riippumaan lainvalmistelun etenemisestä. Yhteistyö Koulutusrahaston kanssa Yhteistyö Koulutusrahaston kanssa kehittyi vuoden 2010 aikana hyvin. Henkilökunnan, tietojärjestelmien ja toimitilojen suunnitelmallinen yhteiskäyttö on laajaa, ja se on parantanut kummankin rahaston toiminnan kustannustehokkuutta. Rahaston hallintokulut Rahaston hallintokulut olivat 3,7 miljoonaa euroa eli samat kuin edellisenä vuonna. Henkilömäärän ja tehtävien lisääntymisestä huolimatta kulut saatiin pidettyä kurissa toiminnan tehostamisen avulla. 8 VUOSIKERTOMUS 2010

Toimitusjohtajan katsaus Suhdannepuskurin toimivuus puolsi sen koon kasvattamista Työmarkkinajärjestöt sopivat 17.11.1997 periaatteista, joilla työttömyysvakuutusmaksujen muutoksia tasataan suhdannevaihteluissa 1.1.1999 alkaen. Sopimuksen mukaan puskurin keräämisestä tai purkamisesta päätetään vuosittaisissa maksuneuvotteluissa keskusjärjestöjen kesken odotettavissa oleva suhdannekehitys huomioon ottaen. Talouden häiriötilanteessa Työttömyysvakuutusrahasto voi ottaa velkaa menojensa kattamiseen. Puskuria taas voidaan kerätä, kun työttömyyden ja etuusmenojen aleneminen antaa siihen tilaa. Työttömyysvakuutusrahasto on vuodesta 1999 alkaen seurannut suhdannepuskurin toimivuutta käytännössä. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Syksyllä 2010 myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi, että työttömyysvakuutusmaksun pitäminen kohtuullisella tasolla viimeiset kymmenen vuotta on ollut mahdollista sen vuoksi, että taantuman alkaessa rahastolla on ollut merkittävän kokoinen suhdannepuskuri. Vuonna 2009 koetun työttömyysmenojen voimakkaan kasvun yhteydessä työmarkkinaosapuolet ja maan hallitus totesivat, että suhdannepuskurin sallittu enimmäiskoko on ollut liian pieni pitämään maksut vakaina. Niinpä ne valmistelivat yhdessä hallituksen esityksen, jossa yhtenä keskeisenä tavoitteena oli suhdannepuskurin enimmäisrajojen kasvattaminen puolitoistakertaiseksi. Eduskunta yhtyi hallituksen esityksen perusteluihin ja katsoi, että ehdotetun puskurin enimmäiskoon voidaan arvioida riittävän aiempaa paremmin siihen, ettei maksujen tasoa jouduta puskurin täyttymisen vuoksi muuttamaan. Lisäksi on hyvä, että laki mahdollistaa myös enimmäismäärän tilapäisen ylittymisen. Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskuri on ylittänyt kaksi kertaa tuntuvasti enimmäisrajansa. Ensimmäisen kerran näin tapahtui vuonna 2002 ja toisen kerran vuonna 2008. Ylitykset ajoittuivat tilanteeseen, jossa työttömyysmenot olivat alkaneet taantuman vuoksi kasvaa, vuoden 2009 alkupuolella poikkeuksellisen voimakkaasti. Menojen kasvusta huolimatta Työttömyysvakuutusrahastolla oli varaa näissä tilanteissa jopa alentaa työttömyysvakuutusmaksuja ja siten vaimentaa taantuman kielteisiä vaikutuksia Suomen työllisyyteen. Nämä elvytystoimet olivat osaltaan estämässä työttömyyden kasvua. Kun vuonna 2001 alkaneen minitaantuman seuraukset maan taloudelle ja työllisyydelle olivat vähentymässä vuonna 2004, oli Työttömyysvakuutusrahasto käyttänyt työttömyysvakuutusmaksujen vakaina pitämiseen noin 600 miljoonaa euroa. Se oli tuohon aikaan myös puskurin enimmäisraja. Taantumaa seurasi voimakas talouden kasvuvaihe, jonka ansiosta suhdannepuskurin määrä nousi vuoden 2008 lopussa 1 050 miljoonaan euroon. Onneksi, voimme nyt sanoa, kun syksyllä 2008 puhjenneesta finanssikriisistä seurasi raju reaalitalouden pudotus ja samalla työttömyysmenojen kasvu. Tässäkin tilanteessa Työttömyysvakuutusrahasto katsoi tarkoituksenmukaiseksi alentaa työttömyysvakuutusmaksuja vuodelle 2009, vaikka tiesimme sen lisäävän merkittävästi rahaston alijäämää. 10 VUOSIKERTOMUS 2010

Työttömyysvakuutusrahaston rahoitusvastuulla olevat työttömyysmenot olivat vuonna 2010 vuoden 2009 tasolla eikä menojen määrässä ole vielä vuoden 2011 alkupuolella juuri vähennystä. Kun alijäämä oli kertomusvuonna lähes edellisvuoden suuruinen, käytti Työttömyysvakuutusrahasto kahden vuoden aikana noin 800 miljoonaa euroa ensin työttömyysvakuutusmaksujen alentamiseen ja sitten nousupaineen hillitsemiseen. Sekin oli puskurin enimmäismäärän verran. Vuonna 2011 suhdannepuskurin määrä ei ilmeisesti kasva lainkaan. Rahaston tulisi kuitenkin pyrkiä puskurin kasvattamiseen lähivuosina, kunhan työttömyysetuusmenojen alentuminen antaa siihen tilaa. On erityisen tärkeää, että Suomen talouskasvu alkaisi vahvistua tänä vuonna, jolloin Työttömyysvakuutusrahaston hallinto voisi vuoden 2012 työttömyysvakuutusmaksuesitystä harkitessaan tavoitella suhdannepuskurin kartuttamista tulevia tarpeita varten. Kun tänä vuonna maksuesitys tulee lainmuutoksen vuoksi tehdä jo elokuussa, on Työttömyysvakuutusrahaston laadittava oma talousarvionsa alkukesän taloustietojen perusteella. Ennusteiden epävarmuudesta huolimatta päätavoite on työttömyysetuuksien rahoituksen varmistaminen kaikissa oloissa. Työttömyysvakuutusrahasto on selvinnyt hyvin viime vuosina lisääntyneistä tehtävistään, mistä kuuluu ansaittu kiitos niin rahaston hallinnolle, henkilökunnalle kuin sidosryhmillekin. Rahasto on myös edelleen valmis kehittämään omaa toimintaansa ja yleensä työttömyysvakuutusta kaikin tavoin entistä tehokkaammaksi. Samalla haluamme palvella kaikkia sidosryhmiämme, erityisesti maksuvelvollisia työnantajia ja palkansaajia, entistä paremmin. Uskomme, että työttömyysvakuutusmaksun perinnän siirto rahaston hoidettavaksi olisi tässä suhteessa askel oikeaan suuntaan. Heikki Pohja toimitusjohtaja VUOSIKERTOMUS 2010 11

TVR TYÖTTÖMYYSETUUKSIEN RAHOITTAJANA Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa työttömyyspäivärahojen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, koulutuspäivärahan, työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työeläkevakuutusmaksun ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Tässä mainitut etuudet työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työeläkevakuutusmaksua lukuun ottamatta maksetaan työttömyyskassoista. Aikuiskoulutustuki maksetaan Koulutusrahastosta. Vuonna 2010 valtio rahoitti väliaikaisen lain nojalla lomautusajalta maksettavan työttömyyspäivärahan peruspäivärahan osuuden. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa yksin työttömyyspäivärahan korotusosan ja muutosturvalisän (ennen vuotta 2010 työllistymisohjelmalisä) rahoittamisesta. Näitä etuuksia maksavat sekä työttömyyskassat että Kansaneläkelaitos. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa myös työntekijöiden työttömyysturvan lisäpäivistä aiheutuvista menoista. Työttömyyspäivärahan lisäpäiviä, joiden rahoittamiseen valtio ei osallistu lainkaan, maksavat työttömyyskassat jäsenilleen. Työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen (272/2001) mukaan työttömyyskassojen ennakkohakemusten käsittely ja maksatuksesta päättäminen sekä ennakoiden riittävyyden seuranta kuuluvat Työttömyysvakuutusrahastolle. Rahasto maksaa työttömyyskassoille ennakkoa kaksi kertaa kuukaudessa. Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Työnantajat Tapaturmavakuutuslaitokset Rahasto hoitaa myös valtionosuuksien ennakot työttömyyskassoille kerran kuukaudessa. Vuonna 2010 sosiaali- ja terveysministeriö maksoi rahastolle valtionosuuksien ennakkoa kuukausittain tasasuuruisiin kuukausieriin jaettuna, ellei Työttömyysvakuutusrahaston esityksestä muuta johtunut. Valtionosuus on kirjattu rahaston tuloihin ja menoihin. Vuoden 2010 aikana Suomessa toimi 32 (34) työttömyyskassaa, joista kaksi oli yrittäjien työttömyyskassoja. Työttömyyskassojen maksama ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha oli keskimäärin 58,13 (55,17) euroa päivässä. Vuonna 2010 työttömyyskassoille suoritettiin tukimaksuja kaikkiaan 1 253 (1 291) miljoonaa euroa. Rahasto maksoi lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön osuutena kassoille 943 (706) miljoonaa euroa. Valtion osuus, 131 miljoonaa euroa, lomautuspäivärahojen rahoitukseen vuonna 2010 lisäsi poikkeuksellisesti valtion menoja ja säästi vastaavasti rahaston menoja. Ilman tätä valtionosuuden lisäystä Työttömyysvakuutusrahaston menot työttömyyskassoille olisivat kasvaneet vuodesta 2009. Muutosturvalisän rahoitukseen käytettiin 1.7.2005 voimaan tulleen rahoituslain muutoksen perusteella noin 25,9 (20,7) miljoonaa euroa. Kansaneläkelaitos maksoi vastaavaa peruspäivärahan korotusosaa 440 000 (270 000) euroa. Nämä etuudet rahoitettiin työnantajamaksun tuotolla. Rahasto suorittaa työttömyyskassalain (556/1998) 19 a :n nojalla eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi hallintoneuvoston vuosittain päättä- Palkansaajamaksu Työnantajamaksu Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Valtion Eläkerahasto Sosiaali- ja terveysministeriö Sijoitustuotot Työsopimuslaki Työnantajan ov-maksu Kansaneläkelaitos Koulutusrahasto TEM VUOSIKERTOMUS 2010 13

TVR TYÖTTÖMYYSETUUKSIEN RAHOITTAJANA män määrärahan puitteissa jäsenmaksujen tasausta niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä. Tasaukseen käytettiin vuonna 2010 yhteensä kolme (kolme) miljoonaa euroa. Työttömyyskassojen etuusmenoista laskettuna tasaukseen käytetty rahamäärä oli noin 0,15 (0,21) %, kun enimmäismäärä on 0,75 %. Jäsenmaksun tasausta maksettiin kahdeksalle (yhdeksälle) palkansaajakassalle. Tasauspäätöksen perusteissa otettiin huomioon myös työttömyyskassan jäsenmaksun muutos vuosina 2009 ja 2010. Työttömien, vuorottelukorvausta ja aikuiskoulutustukea saavien eläkeetuuksien rahoitus Tukimaksut kassoille (TVR:n osuus) Milj. euroa 1 600 1 200 800 400 0 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Tukimaksut Työttömyysaste, % % 12 10 8 6 4 Työttömyysvakuutusrahaston toiseksi suurin menoerä on ollut Eläketurvakeskukselle suoritettava maksu, jolla katetaan työttömyys- ja koulutusajan huomioon ottamisesta aiheutuvaa vastuuta ja kuluja (työntekijän eläkelain (395/2006) 74 ja 182 ). Tämä maksu määrätään siten, että sen arvioidaan vastaavan määrää, joka saataisiin, jos mainituilta palkattomilta kausilta kertyvän työeläketurvan perusteena olevista tuloista suoritettaisiin keskimääräistä työeläkemaksua. Eläketurvakeskuksen arvioon perustuva kirjanpidon mukainen meno vuonna 2010 oli 594 (553) miljoonaa euroa. Maksua suoritettiin vuoden aikana ennakkona. Vuoden 2010 maksun lopullisen määrän vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen vuoden 2011 aikana. Työttömyyskassamenojen kehitys Reaaliarvo v. 1961 rahassa Milj. euroa 150 120 90 60 30 0 1961 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lomautuspäivärahat (valtio) Kassamenot (TVR) 14 VUOSIKERTOMUS 2010

Työttömyyskassojen maksamat etuudet Lääkärien tk Erityiskoulutettujen tk Ammatinharjoittajien ja yrittäjien tk Journalistien tk Myynnin ja markkinoinnin tk Auto- ja kuljetusalan tk Teollisuusalojen tk Metallityöväen tk Rakennusalan tk Puu- ja erityisalojen tk Muutos-% 2010 2009 40 30 20 10 0 10 20 30 40 50 Työttömyysvakuutusrahasto vastaa edellä sanottua vastaavasti valtion eläkelain (1295/2006) 62 ja 133 :ssä tarkoitetun maksun suorittamisesta Valtion Eläkerahastolle. Työttömyysvakuutusrahaston maksu vuonna 2010 oli 4,3 (3,0) miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuoden 2010 maksun suuruuden jälkikäteen vuoden 2011 aikana. Muiden etuuksien rahoitus Työttömyysvakuutusrahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 8 ja 23 :n nojalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksutulosta Kansaneläkelaitokselle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Tämän osuuden arviointi perustuu Tilastokeskuksen aineistoon, ja arvion vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Vuonna 2010 tilitettävä osuus oli 14,5 (14,5) %. Ennakkomaksua suoritettiin 41 (21) miljoonaa euroa, kun palkansaajamaksun tuotto nousi maksun tuntuvan korotuksen myötä. Rahasto vastaa Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) 30 :n mukaan ammattitutkintostipendin ja aikuiskoulutustuen ansio-osan sekä näiden hallintokulujen rahoituksesta. Etuudet maksetaan Koulutusrahastosta. Työttömyysvakuutusrahasto maksoi Koulutusrahastolle vuonna 2010 yhteensä 31,9 (22,7) miljoonaa euroa. Rahasto vastaa palkkaturvasta annetun lain (866/98) 31 :n nojalla valtion palkkaturvamenoista. Palkkaturvameno maksetaan kerran vuodessa yleensä menoja seuraavan vuoden maaliskuussa työ- ja elinkeinoministeriölle sen lähettämän laskun mukaan. Vuonna 2010 palkkaturvakustannuksia maksettiin 28,1 (28,8) miljoonaa euroa. Työttömyyskassamenot etuuslajeittain (TVR:n osuus) 2010 2009 2008 2007 Milj. %-osuus Muutos-% Milj. %-osuus Milj. %-osuus Milj. %-osuus Lomautuspäivärahat * 193,5 15,5 54,7 427,4 33,1 87,4 10,6 68,8 7,9 Lisäpäivien päivärahat 37,8 3,0 40,4 63,4 4,9 129,9 15,7 168,8 19,5 Ansiopäivärahat (500 pv) 791,5 63,2 25,4 631,3 48,9 454,2 55,0 477,2 55,0 Vuorottelukorvaus 47,3 3,8 6,8 44,3 3,4 54,9 6,7 48,3 5,6 Koulutusajan t-etuus 168,4 13,5 48,8 113,2 8,8 87,4 10,6 91,2 10,5 Jäsenmaksujen tasaus 3,0 0,2 0,0 3,0 0,2 4,0 0,5 5,0 0,6 Hallintokulukorvaus 10,1 0,8 34,7 7,5 0,6 7,6 0,9 8,1 0,9 Yhteensä 1 251,6 3,0 1 290,1 825,4 867,4 * Lisäksi valtio rahoittanut lomautuspäivärahoja 130,8 miljoonalla eurolla vuonna 2010 VUOSIKERTOMUS 2010 15

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN PERINTÄ JA VALVONTA Työttömyysvakuutusmaksut Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvosto teki 21.10.2009 sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen vuoden 2010 työttömyysvakuutusmaksujen määristä. Työnantajan maksuprosentit nousivat hieman, ja ne olivat 0,75 (0,65) % palkasta 1 846 500 (1 788 000) euron palkkasummaan saakka. Sen ylittävältä osalta maksu oli 2,95 (2,70) %. Työnantajien keskimääräinen maksu oli 2,13 (1,94) %. Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksu oli 0,75 (0,65) % palkkojen määrästä 1 846 500 (1 788 000) euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta 1,90 (1,80) %. Työttömyysturvalaissa tarkoitettujen yrityksen osaomistajien työttömyysvakuutusmaksu oli 0,75 (0,65) % palkkasummasta. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun suuruus oli rahaston esitykseen perustuen 0,40 (0,20) % työntekijän palkasta. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu oli 0,15 (0,07) %. Maksuja nostettiin vähemmän kuin mitä menojen kasvun perusteella olisi ollut perusteltua nostaa. Tämän arvioitiin vähentävän Työttömyysvakuutusrahaston tuloja ja vastaavasti palkansaajien ja työnantajien yhteenlaskettua maksurasitusta arviolta 500 miljoonaa euroa. Työttömyysaste ja maksukehitys % 20 15 10 5 0 89 95 Työnantajamaksu, % Palkansaajamaksu, % Työttömyysaste, % 00 05 10 Perintä ja tilitys Tapaturmavakuutuslain 29 :ssä tarkoitetut vakuutuslaitokset, yhteensä 15, perivät työnantajilta työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut. Valtiokonttori perii valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut ja valtion liikelaitoksilta myös työnantajan työttömyysvakuutusmaksut. Vakuutuslaitokset tilittävät työttömyysvakuutusmaksut rahastolle ennalta sovittuina päivinä. Perintämenettely ja perinnän suorittamisesta maksetut korvaukset perustuvat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton sekä rahaston ja Valtiokonttorin välisiin sopimuksiin. Vuonna 2010 vakuutuslaitokset tilittivät rahastolle työnantajan työttömyysvakuutusmaksua 1 342 (1 281) miljoonaa euroa ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua 268 (147) miljoonaa euroa. Perimiskorvauksia maksettiin vakuutuslaitoksille yhteensä 14,4 (9,5) miljoonaa euroa. Valvonta Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 :n 1 momentin mukaan Työttömyysvakuutusrahasto ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa. Valvonnan avulla varmistetaan, että työnantajien työttömyysvakuutusmaksujen perusteeksi ilmoittamat palkkasummat vastaavat todellisuutta ja että maksut peritään oikeansuuruisina. Lisäksi valvonnassa puututaan työttömyys- ja samalla myös tapaturmavakuutusmaksuvelvollisuuden laiminlyönteihin. Valvonta kohdistuu kaikkiin työnantajiin, ja se toteutetaan yhteistyössä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) ja tapaturmavakuutuslaitosten kanssa. Valvontaa varten Työttömyysvakuutusrahastossa on työttömyysvakuutusrekisterin osarekisterinä valvontarekisteri, johon kerätään työnantajakohtaista tietoa työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevista palkkasummista ja maksetuista työttömyysvakuutusmaksuista. Rekisteri sisältää myös Verohallinnosta saatuja vertailutietoja. Lisäksi valvonnassa hyödynnetään yrityksiä koskevia julkisia aineistoja, mm. tilinpäätösaineistoja ja konsernirekisteriä. Valvontarekisteri kattaa periaatteessa kaikki maksuvelvolliset työnantajat. Rekisteritietojen perusteella valitaan analyysiajojen avulla vuosittain manuaali- VUOSIKERTOMUS 2010 17

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN PERINTÄ JA VALVONTA seen tarkasteluun noin 3 000 työnantajan tiedot, joiden perusteella laaditaan noin 1 000 selvitystä yhteistyössä vakuutuslaitosten ja työnantajien kanssa. Vuoden 2010 aikana valvontaan otettiin 978 (610) tapausta. Näistä 200 (171) todettiin selvitysten perusteella aiheettomiksi. Puuttuvaa työttömyysvakuutusmaksutuloa varmistettiin yhteensä noin 4,1 miljoonaa euroa ja maksujen palautuksia määrättiin noin 158 000 euroa. Vuoden 2009 valvontatapausten varmistettu puuttuva maksutulo nousi vuoden 2010 aikana noin 5,2 miljoonaan euroon. Valvontaan vuonna 2010 otetuista 978 tapauksesta käsittely jatkuu 261 tapauksen kohdalla vuoden 2011 aikana. Työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksu Työttömyysturvan lisäpäivärahamenon kattamiseksi Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii suurilta työnantajilta työttömyysturvan omavastuumaksuja. Työnantajalle voi syntyä omavastuumaksuvelvollisuus, jos irtisanottu ikääntynyt työntekijä jää pitkäaikaisesti työttömäksi. Työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksusta on säädetty työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 555/1998 luvussa 8a. Valvonnan käynnistysvuosi 2010 1) 2009 2) Maksuvelvollisia työnantajia 155 000 152 000 Koneellisesti tarkistettu, 155 000 152 000 lisäksi manuaalisesti tarkistettu, 3 000 2 200 joista otettu valvontaan 3) 978 610 Selitys löytynyt valvonnassa 4) 200 171 Lisämaksuja määrätty (tapauksia) 517 428 Valvonta kesken 261 11 Määrätyt lisämaksut yhteensä, euroa 4 095 334 5 245 249 Määrätyt palautukset yhteensä, euroa 158 270 99 970 1) Vuonna 2010 aloitettujen tapausten valvonta on vielä merkittävältä osin käynnissä 2) Valvonnan ensimmäinen vaihe (ns. pilotti) 3) Selvityspyyntö lähetetty vakuutuslaitokselle 4) Ei seuraamuksia Omavastuumaksun osuus etuusmenosta palkkasumman mukaan Kuviossa palkkasummarajat ovat vuoden 2004 tasossa Osuus, % 100 80 60 40 20 0 1,5 24,0 Palkkasumma, M Omavastuumaksuprosentti TyEL:n palkkakertoimet Vuosi Kerroin Alaraja (ov 0 %) Palkkasummarajat (e) Täyden omavastuun raja (ov 80 %) 2004 1 1 500 000 24 000 000 2005 1,028 1 542 000 24 672 000 2006 1,063 1 595 000 25 512 000 2007 1,1 1 650 000 26 400 000 2008 1,124 1 686 000 26 976 000 2009 1,192 1 788 000 28 608 000 2010 1,231 1 846 500 29 544 000 2011 1,253 1 879 500 30 072 000 18 VUOSIKERTOMUS 2010

Toimeenpano vuonna 2010 Työttömyyskassat ja Kela ilmoittivat Työttömyysvakuutusrahastolle käsiteltäväksi 3 462 (1 053) lisäpäivätapausta, joissa 1.1.1950 tai sen jälkeen syntynyt, pitkäaikaisesti työttömäksi jäänyt henkilö oli siirtynyt työttömyysturvan lisäpäiville. Vuonna 2010 Työttömyysvakuutusrahasto määräsi työnantajalle omavastuumaksun 891 (333) tapauksessa, joista saatiin maksusuorituksia 33,8 (13,1) miljoonaa euroa. Vuoden 2010 tuloksi näistä kirjattiin 12,1 (3,2) miljoonaa euroa ja 23,2 (9,8) miljoonaa euroa jaksotettiin seuraaville vuosille. Suurin rahaston vuonna 2010 työnantajalle yhden ikääntyneen henkilön irtisanomisesta määräämä työttömyysturvan omavastuumaksu oli noin 123 000 euroa. Keskimääräinen omavastuumaksu oli noin 40 000 euroa ja maksujen mediaani noin 44 000 euroa. Omavastuumaksun määräämisen edellytykset eivät täyttyneet 2 282 (652) lisäpäivätapauksessa työnantajan palkkasumman jäädessä alle säädetyn omavastuurajan tai muun perusedellytyksen puuttumisen vuoksi. Lisäksi 57 (24) tapauksessa todettiin olevan kyse esimerkiksi työsuhteen päättymiseen liittyvästä vapautumisperusteesta. Työnantaja valitti 16 (4) rahaston maksupäätöksestä. Maksupäätöksen antamiseen johtaneen omavastuuasian keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2010 oli 53 (32) päivää laskettuna asian vireille tulosta sitä koskevan maksupäätöksen antamiseen. Työnantajaneuvonta Työttömyysvakuutusrahasto neuvoo työnantajia työttömyysturvan omavastuumaksuasioissa vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneiden työntekijöiden osalta. Työttömyysetuuksia koskevissa asioissa neuvontaa antavat työttömyyskassat ja Kela. Työeläkeasioissa neuvontaa antaa työnantajan oma työeläkelaitos. Työttömyysvakuutusrahasto antaa työnantajan pyynnöstä kirjallisen omavastuumaksuarvion, joka perustuu pyytäjän ilmoittamiin tietoihin. Arviolaskelmat ovat suuntaa-antavia, eivätkä ne ole ennakkopäätösluonteisia. Vuonna 2010 rahastolle tuli 121 (175) arviolaskelmapyyntöä yksittäisiltä työnantajilta. Nämä koskivat yhteensä 1 119 (1 422) henkilöä. Työttömyysvakuutusrahaston Internet-sivuilla oleva omavastuumaksulaskuri rekisteröi 10 884 (9 084) käyttökertaa vuonna 2010. Omavastuumaksut päätoimialoittain vuonna 2010 Omavastuumaksuarviot työnantajille 1 500 % 51,5 Teollisuus, paperi 19,5 Teollisuus, muu 7,6 Informaatio ja viestintä 5,5 Tukku- ja vähittäiskauppa 5,1 Kuljetus ja varastointi 8,3 Muut yksityiset 1,4 Valtio 0,9 Kunnat 1 200 900 600 300 0 06 07 08 09 10 Pyyntöjen lkm Henkilöiden lkm VUOSIKERTOMUS 2010 19

TYÖSOPIMUSLAIN MUKAINEN YHTEENSOVITUS Työsopimuslain (55/2001) mukaan tuomioistuimen on kuultava Työttömyysvakuutusrahastoa työsuhteen päättämistä koskevassa riita-asiassa, jos työntekijälle on työsuhteen päättämisen jälkeen maksettu ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa. Työnantajan maksettavaksi määrättävästä vahingonkorvauksesta vähennetään Työttömyysvakuutusrahastolle pääsääntöisesti 75 % työntekijälle maksetusta työttömyyspäivärahasta. Jos työnantaja ja työntekijä sopivat vahingonkorvauksesta, sopimuksessa on vastaavasti otettava huomioon rahastolle tuleva osuus. Esimerkki Työntekijän työsuhde on päättynyt 15.7.2009, ja työriita-asiassa 20.3.2010 annetun tuomion perusteella työntekijälle maksetaan vahingonkorvauksena kahdentoista kuukauden palkkaa vastaava määrä. Työsopimuslain mukaista vähennystä laskettaessa työsuhteen päättymisestä alkava kahdentoista kuukauden laskennallinen tarkastelujakso kuluu ajalla 16.7.2009 15.7.2010. Vähennystä määrättäessä edellä mainitulle tarkastelujaksolle kohdistuvat ja ennen tuomion antamista (20.3.2010) työntekijälle maksetut työttömyyspäivärahat tulee ottaa huomioon vähennystä määrättäessä, eli käytännössä yhteensovitus kohdistuu ajalla 16.7.2009 20.3.2010 (8 kk) maksettuihin etuuksiin. Työsopimuslakiasiat rahastossa vuonna 2010 Rahasto antoi vuonna 2010 yhteensä 738 (721) lausumaa. Lausumista 588 (609) toimitettiin käräjäoikeuksille, neljä (viisi) työtuomioistuimelle, 82 (94) hovioikeuksille ja 64 (12) muille tahoille. Tuomioistuinten pyytämien lausumien lisäksi rahastoa työllisti merkittävästi työsopimuksen päättämistä koskevien riitajuttujen osapuolten neuvonta ja valvonta sovintosopimuksissa rahastolle tulevan vähennyksen osalta. Vuonna 2010 rahastolle maksetuista tuomituista tai sovituista korvausosuuksista kirjattiin rahaston tuloiksi 508 339 (218 801) euroa. Rahasto tilitti sosiaali- ja terveysministeriölle työsopimuslain perusteella vuonna 2010 saamistaan korvauksista 384 388 euroa, mikä vastasi valtion 43,66 prosentin keskimääräistä rahoitusosuutta työttömyyskassoille. Lausumat, sopimukset ja tuomiot/ TSL-korvaukset Kpl 1 000 800 1 000 600 750 400 500 200 250 0 06 07 08 09 10 0 Lausumat (TVR) Tuomiot (tiedoksi tulleet) Sopimukset ja tuomioistuinten vahvistamat sovinnot TSL-korvaukset (oik. aks.) VUOSIKERTOMUS 2010 21

sijoitustoiminta Sijoitusmarkkinoiden myönteinen kehitys jatkui vuoden 2010 aikana. Erityisesti osakkeiden ja useiden muiden riskillisempien omaisuuslajien hinnat kohosivat tasaisesti, kun sijoittajien riskinottohalukkuus oli kasvussa. Aiemmin riskittöminä pidettyjen valtioiden velkakirjojen hintakehitys oli sitä vastoin heikompaa. Euroalueella kohdattiin keväällä 2010 kriisi, kun Kreikka ajautui maksuvaikeuksiin. Kriisistä selvittiin ainakin hetkellisesti eurovaltioiden yhteisten tukitoimien avulla. Kansantaloudet jatkoivat myönteistä kehitystään vuoden aikana. Yritysten tulokset paranivat, mikä näkyi sekä hyvänä pörssikehityksenä että velkamarkkinoilla siten, että yritysten liikkeeseen laskemat lainat kävivät paremmin kaupaksi kuin monien valtioiden lainat. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoiminnassa pyrittiin ottamaan huomioon negatiivisen kassavirran ja maksuvalmiuden turvaamisen lähtökohdat. Talousarviossa varauduttiin siihen, että varallisuuden määrä supistuisi lähes 600 miljoonaa euroa vuoden aikana. Sijoituksia kohdennettiin pääsääntöisesti riskittöminä pidettyihin kohteisiin. Osakkeiden osuus säilyi pienenä. Keväällä 2010 työttömyysmenojen kasvu pysähtyi. Tämä merkitsi sitä, että sijoitusvaroja oli salkussa vuoden loppupuoliskolla ennustettua enemmän. Matala korkotaso vaikutti merkittävällä tavalla siihen, että rahaston sijoitustuotto jäi muut edellä mainitut seikat huomioiden matalaksi vuonna 2010. Sijoitussuunnitelmaa tarkistettiin vuoden mittaan useita kertoja, kun sijoitusmarkkinoiden epävarmuus jatkui ja varallisuuden vähentyminen edellytti muutoksia varojen kohdentamisessa. Rahaston varoista oli tilivuoden lopussa sijoitettuina lyhytaikaisiin korkosijoituksiin 173 (390) miljoonaa euroa, joukkovelkakirjoihin 118 (235) miljoonaa euroa, osakkeisiin ja osakerahastoihin kaksi (kahdeksan) miljoonaa euroa sekä muihin sijoituksiin 15 (14) miljoonaa euroa. Sijoitustuottoja kertyi yhteensä 8 (37) miljoonaa euroa. Vuonna 2010 rahasto saavutti sijoittamilleen varoille 1,4 prosentin tuoton. Tuotto oli selvästi alhaisempi kuin pitkän aikavälin keskimääräinen tuotto. Sijoitustuotto ylitti vertailukohtana käytetyn rahamarkkinatuoton 0,6 prosenttiyksiköllä. Lisätuottoa syntyi erityisesti osakkeista ja muista riskillisemmistä sijoituksista. Finanssikriisin alusta vuodesta 2008 lukien sijoitusten yhteenlaskettu tuotto on 10 %, mikä vastaa kolmelle vuodelle jaksotettuna pitkän aikavälin keskimääräistä tuottoa. Sijoitusten jakauma 31.12.2010 % 56,0 Rahamarkkina 39,4 JVK 1,7 Osakkeet 2,9 Kapit.sopimukset Sijoituskohteiden markkinatuotot indeksin tuotto kyseisellä markkinalla 2010 2009 2008 2007 2006 % % % % % Kotimaiset osakkeet 29,8 44,5 47,3 8,1 29,9 Eurooppalaiset osakkeet 12,7 32,2 43,1 2,3 16,7 Aasialaiset osakkeet 29,2 63,6 48,4 22,5 15,1 Rahamarkkina 0,6 2,1 5,4 4,1 2,8 JVK (1 3 vuotta) 2,2 4,2 7,0 3,8 1,7 JVK (Benchmark) 1,2 4,3 9,4 1,8 0,6 Sijoitusten tuotto ja vertailu % 6 5 4 3 2 1 0 Kapitalisaatiosopimukset 4,3 4,0 6,6 6,0 3,7 TVR koko omaisuus 1,4 3,0 5,2 4,4 2,9 1 04 05 TVR tuotto 06 07 08 Rahamarkkina 09 10 Lisätuotto VUOSIKERTOMUS 2010 23

sijoitustoiminta Työttömyysvakuutusrahaston varallisuuden hoito oli järjestetty entiseen tapaan siten, että rahaston toimisto hallinnoi lyhyitä korkosijoituksia ja pitkäaikaisten sijoitusten hoito oli hajautettu ulkopuolisten toimijoiden ja rahaston kesken. Suhdannepuskuri ja varallisuusasema Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 :n mukaan Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tuottojen ja menojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia vuotuisia menoja vastaava määrä. Rahastossa voi olla syvässä suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaavien menojen määrä. Puskurin enimmäismäärä lasketaan siten, että Työttömyysvakuutusrahaston vastuulla olevat vuotuiset menot, 1 971 miljoonaa euroa vuonna 2010, jaetaan kyseisen vuoden keskimääräisellä työttömyysasteprosentilla (8,4) ja kerrotaan luvulla 3,6. Laissa tarkoitettu puskurin enimmäismäärä vuonna 2010 oli 845 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli vuoden 2010 lopussa 400 (708) miljoonaa euroa. Rahastoon kertynyt ylijäämä eli suhdannepuskuri oli 251 (589) miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston 26.10.2010 hyväksymän, vuotta 2011 koskevan talousarvion mukaan rahaston suhdannepuskurin koko tulisi olemaan 31.12.2011 noin 270 miljoonaa euroa. Tilinpäätöstä laadittaessa arvioitiin, että suhdannepuskurissa on vuoden 2011 lopussa varoja noin 250 miljoonaa euroa. Suhdannepuskuri 2010 2009 2008 2007 2006 Rahaston menot, milj. euroa 1 971 1 932 1 304 1 338 1 472 Työttömyysaste, % 8,4 8,2 6,4 6,9 7,7 Puskurin enimm. määrä, milj. euroa 845 848 734 698 688 Suhdannepuskuri, milj. euroa 251 589 1 050 732 323 Suhdannepuskurin kehitys Milj. euroa 1 250 1 000 750 500 250 0 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 e Puskuri Puskuri max 5 % Puskuri max 3,6 % Työttömyysvakuutusmaksut 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 TA-% keskim. 2,97 2,63 2,39 2,09 1,92 1,93 2,17 2,29 2,29 2,06 1,92 2,12 PS-% 1,35 1,00 0,70 0,40 0,20 0,25 0,50 0,58 0,58 0,34 0,20 0,40 24 VUOSIKERTOMUS 2010

RISKIENHALLINTA Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa ja hallita niitä uhkatekijöitä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa Työttömyysvakuutusrahaston toiminnan jatkuvuuden tai vakavaraisuuden tai vaikuttaa haitallisesti rahaston toimintaedellytyksiin tai strategian toteuttamiseen. Riskienhallinnan tavoitteena on myös tukea strategisten tavoitteiden saavuttamista valvomalla, että rahaston ottamat tai kohtaamat riskit ovat oikeassa suhteessa sen tavoitteisiin ja riskinkantokykyyn. Keskeisimmät riskit pyritään tunnistamaan ja rajoittamaan sellaiselle tasolle, että riskien toteutuminen ei vaaranna rahaston taloudellista asemaa, toiminnan jatkuvuutta tai rahaston toimintaan kohdistuvaa luottamusta. Työttömyysvakuutusrahastolla on laaja liittymäpinta Suomen kansantaloudessa. Tästä johtuen rahaston päätehtävien esteetön toiminta on pyrittävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Rahaston talouden ohjaus tapahtuu lähinnä työttömyysvakuutusmaksujen säätelyn yhteydessä, jotka voidaan määrittää nykylainsäädännön vallitessa vain kerran vuodessa. Rahaston keskeisimpiin strategisiin tavoitteisiin kuuluu työttömyysvakuutusmaksujen oikean tason ja tasaisuuden turvaaminen. Työttömyysvakuutusmaksujen tasaisuuden varmistamiseksi rahastolla on käytössään suhdannepuskuri, jonka suuruus vaikuttaa oleellisesti rahaston riskinkantokykyyn. Suhdannepuskuri supistui vuoden 2010 aikana selvästi, mikä heikentää riskinkantokykyä. Sijoitustoiminnan riskit pyritään rajaamaan sellaiselle tasolle, että riskien realisoituminen ei aiheuta rahastolle merkittäviä menetyksiä, jotka aiheuttaisivat paineita maksujen korotuksiin tai vaarantaisivat rahaston likviditeetin. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoimintaa ja riskirajoja säädellään tarkemmin hallintoneuvoston hyväksymissä sijoitustoiminnan periaatteissa sekä hallituksen hyväksymässä sijoitussuunnitelmassa. Sijoitusten markkinariskejä mitataan lähinnä ns. stressitestimenetelmällä, jossa kullekin sijoitusluokalle määritellään historialliseen vaihteluun perustuva riskiluku ilmaistuna vuotuisena volatiliteettina. Vuonna 2010 osakesijoitusten riskiluku oli 30 (30) %, joukkolainasijoitusten neljä (neljä) prosenttia, rahamarkkinasijoitusten yksi (yksi) prosentti ja kapitalisaatiosopimusten riskiluku neljä (neljä) prosenttia. Vieressä taulukossa on kuvattu sijoitusten markkinariskit rahamääräisinä ja suhteellisina arvoina vuosilta 2006 2010. Työttömyysvakuutusrahaston olennaisimmat riskit liittyvät suhdannepuskurin riittävyyteen sekä työttömyysvakuutusmaksujen perintätehtävään. Suhdannepuskurin riittävyys pyritään varmistamaan siten, että työttömyysvakuutusmaksut kyetään asettamaan monipuolisiin ennustemenetelmiin nojaten turvaavalle tasolle. Matalasuhdanteessa puskuri voi siirtyä velkapuolelle, jolloin maksuvalmiuden varmistaminen on hoidettava ainakin osittain velkarahoituksella. Suhdannepuskurissa olevaa varojen määrää arvioidaan sekä absoluuttisena että rahaston menoihin suhteutettuna määränä. Vuoden 2010 lopussa puskurissa oli varoja vajaan kahden (neljän) kuukauden menoja vastaava määrä. Työttömyysvakuutusmaksujen perintätehtävän onnistuminen pyritään varmistamaan siten, että rahastoon perustetussa valvontayksikössä tehdään vertailuja palkkasumma- ja maksutietojen välillä sekä kehitetään yhteistyötä rahaston ja perintää suorittavien vakuutuslaitosten kesken. Tietohallinto Tietohallinnon merkitys on kasvanut rahaston toiminnassa viime vuosien aikana. Vuosina 2006 2009 rahaston IT-infrastruktuuri on uudistettu edullista virtuaalitekniikkaa hyödyntäen. Myös tietoturvaan ja tietoliikenteen turvaamiseen on tehty merkittäviä panostuksia. Vuosien 2009 2010 aikana rahastossa tehtiin päätös keskittää IT-osaamista ja resursseja entistä enemmän itselle. Päätös perustui kokemukseen, jossa rahastossa käytettävien tietojärjestelmien hankkiminen valmiina paketteina ei ole mahdollista tai valmiiden sovellusten muokkaaminen rahaston tarpeisiin ulkoistettuna palveluna on haastavaa ja kallista. Oma järjestelmäkehitys ja ylläpito mahdollistavat sekä järjestelmien että laitteistojen jatkuvuuden varmistamisen tehokkaimmalla tavalla. Jatkuvuuden varmistaminen on järjestetty sijoittamalla rahaston varajärjestelmä varsinaisesta toiminnasta erillään olevaan varmistettuun laitetilaan, johon päivittyy lähes reaaliaikainen kopio rahaston tietojärjestelmistä. Henkilöriskejä on vähennetty varamiesjärjestelyillä. Sijoitusriskit 2010 2009 2008 2007 2006 Sijoitusomaisuus, milj. e 308 647 1 038 710 350 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 622 1 428 1 578 1 715 1 644 Sijoitusriski, milj. e 8,5 17,0 17,9 7,1 6,2 Riski, % sijoituksista 2,8 2,6 1,7 1,0 1,8 Riski, % maksutulosta 0,5 1,2 1,1 0,4 0,4 VUOSIKERTOMUS 2010 25