Työttömyysvakuutusrahasto Toimintakertomus 2005

Transkriptio

1 Työttömyysvakuutusrahasto Toimintakertomus 2005

2 SISÄLTÖ 2 Toimitusjohtajan katsaus 4 Työttömyysvakuutusrahaston toiminnasta 8 Tulot 9 Menot 11 Riskienhallinta 12 Rahaston varallisuusasema ja suhdannepuskuri 13 Hallinto 14 Edustukset 14 Sopimukset 14 Jäsenyydet 16 Tuloslaskelma 17 Tase 18 Tilinpäätöksen liitetiedot 30 Tilintarkastuskertomus 31 Lainsäädäntö

3 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON MISSIO Työttömyysvakuutusrahasto hoitaa työttömyysvakuutuksen rahoitusprosessin ja muut tehtävänsä luotettavasti ja moitteettomasti, hyödyntää erityisosaamistaan ja keskeistä asemaansa sekä edistää työttömyysvakuutusjärjestelmän toimijoiden yhteistyötä järjestelmän toimintakyvyn parantamiseksi. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON VISIO Työttömyysvakuutusrahasto on asiantunteva ansiosidonnaisen työttömyysturvajärjestelmän toimija sekä luotettava ja arvostettu yhteistyökumppani, joka työmarkkinoiden toimivuutta tukien pyrkii edistämään työllisyyden myönteistä kehitystä. 1

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Työttömyysvakuutusrahaston talous kehittyi kertomusvuonna tulojen osalta ennakoidusti. Menot sitä vastoin ylittivät talousarviossa ennakoidun, vaikka suurin menoerä eli työttömyyskassojen rahoitus jäikin hivenen ennakoitua pienemmäksi. Vuoden 2005 alijäämä oli 78 miljoonaa euroa eli 69 miljoonaa arvioitua enemmän. Alijäämä johtui pääosin eläkelaitoksille suoritettavan työeläkelisämaksun kasvusta, jota Eläketurvakeskus ei ollut osannut ennakkoon arvioida. Työttömyysvakuutusrahaston talouden ennustetarkkuus oli tästä poikkeamasta huolimatta vuonna 2005 aiempaa parempi. Rahaston suhdannepuskurin määrä (141 miljoonaa euroa) alitti vuoden 2005 lopulla selkeästi lakisääteisen enimmäismääränsä (653 miljoonaa euroa). Kun suhdannepuskuri alittaa enimmäistasonsa, on Työttömyysvakuutusrahaston talousarvio vuodelle 2006 ollut laadittava rahoituslain 2 :n perusteella siten, että rahasto kykenee suoriutumaan tiedossa olevista menoistaan. Menojen ollessa edelleen kasvussa tämä merkitsi maksujen pientä korotusta myös vuodelle Työnantajamaksun palkansaajamaksua suurempi korotus johtuu joulukuussa 2004 sovitun ja voimaan astuneesta muutosturvasta eli työllistymisohjelmalisästä, joka rahoitetaan yksin työnantajamaksun tuotolla. Työttömyysvakuutusmaksujen taso on kuitenkin edelleen pitkällä aikavälillä tarkasteltuna varsin kohtuullinen. Kertomusvuonna on edelleen kehitetty rahaston roolia työttömyysvakuutusmaksujen perinnän toimeenpanon ohjauksessa ja valvonnassa. Valvontavastuu on siirretty Työttömyysvakuutusrahastolle sosiaali- ja terveysministeriöltä Työttömyysvakuutusrahasto on valvontatoimessaan selvittänyt joitakin tapauksia, joissa palkansaajamaksujen tilitykset ovat ohjautuneet työnantajamaksujen tilityksiin. Esille tulleista tapauksista tuli rahastolle maksettavaksi lisäsuorituksia sosiaali- ja terveysministeriölle vuoden 2005 aikana. Nämä menot oli kuitenkin otettu huomioon lähes kokonaan vuoden 2004 tilinpäätöksessä. Työttömyysvakuutusrahasto oli vuoden 2003 alussa esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain säännösten tarkentamista ja selkeyttämistä perinnän toimeenpanon ohjauksen ja valvonnan osalta. Vuoden 2005 aikana onkin tehty lainvalmistelutyötä, jonka tavoitteena on ehdottaa säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksun perintää toimeenpanevien laitosten ja toimielinten oikeu desta saada ja luovuttaa muutoin salassa pidettäviä tietoja. Samalla ehdotettaisiin perustettavaksi Työttömyysvakuutusrahastoon työttömyysvakuutusrekisteri. Rekisteriä käytettäisiin työttömyysvakuutusmaksun perinnän toimeenpanon valvonnassa sekä muissa 2

5 Työttömyysvakuutusrahaston tehtävissä, kuten voimaan tulevan työttömyysturvan lisäpäiviä koskevan suurtyönantajan omavastuumaksun toimeenpanossa. Työttömyysvakuutusrekisterin rakentaminen on käynnistynyt vuoden 2005 aikana. Rekisterin rakentaminen on vaatinut arvioitua enemmän aikaa ja työtä, minkä vuoksi sen valmistuminen lykkääntynee vuoden 2006 loppukevääseen. Myös rekisteriä koskevan hallituksen esityksen antaminen eduskunnalle on siirtynyt vuoden 2006 puolelle, mutta toivomme, että lainmuutokset saataisiin voimaan viimeistään kesällä Suurtyönantajan omavastuun toimeenpanon valmistelu käynnistettiin kertomusvuoden lopulla. Työttömyyseläkkeen korvaaminen työttömyysturvan lisäpäivillä vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneiden osalta on merkittävä järjestelmämuutos, joka vaatii monipuolista ja huolellista valmistelua. Pelkästään uusien tietojärjestelmien rakentaminen sekä työttömyyskassoista ja Kansaneläkelaitoksesta Työttömyysvakuutusrahastoon tulevan tietoyhteyden perustaminen ovat mittavia haasteita. Työttömyysvakuutusrahaston talouden kehitys jatkunee vuoden 2006 aikana kohtuullisen tasaisena. Työttömyyskassojen hakemukset ennakoista vuodelle 2006 osoittivat, etteivät työttömyyskassat juurikaan usko työttömyysmenojen vähentymiseen vuoden 2006 aikana, vaikka työttömyysasteen ennustetaan alenevan. Työeläkelisämaksu noussee vähän, mutta vastaavasti myös työttömyysvakuutusmaksutuoton arvioidaan kasvavan, joten alkuvuonna 2006 näyttää mahdolliselta, että rahaston tulos vuodelta 2006 olisi kolmen alijäämäisen vuoden jälkeen hivenen ylijäämäinen. Rahaston hallitus käynnisti keväällä 2005 strategiaprosessin, jonka yhteydessä hallitus on hyväksynyt rahastolle mission ja vision. Strategiatyöhön perustunut rahaston toimintasuunnitelma laadittiin lokakuussa. Hallituksen työjärjestys ja rahaston uudistettu riskienhallintasuunnitelma hyväksyttiin vuoden 2006 tammikuussa. Hallituksen työmäärä rahaston asioiden hoidossa kasvoi kertomusvuonna osin strategiatyön, mutta osin myös rahaston lisääntyneiden tehtävien vuoksi. Hallituksen vahva ohjaus rahaston käytännön toimissa on samalla tärkeä tuki toimivalle johdolle ja koko henkilöstölle. Tehty työ on koitunut rahaston hyväksi monella tavalla. Se on myös kasvattanut valvovien viranomaisten ja muiden tahojen luottamusta rahastoa kohtaan. Tämä kehitys on näkynyt myös siinä, että rahastolle on uskottu entistä enemmän ja aiempaa vaativampia tehtäviä. Heikki Pohja toimitusjohtaja 3

6 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA Yleistä rahaston asemasta ja tehtävistä Työttömyysvakuutusrahasto on työnantajien ja palkansaajien rahoittama sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Vakuutusvalvontaviraston valvoma itsenäinen laitos, jonka tehtävänä on työttömyysturvaetuuksien rahoittaminen. Toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), joka tuli voimaan , asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta (1176/98), joka tuli voimaan sekä Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen (862/98), joka tuli voimaan Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 :n 1 momentin mukaan Työttömyysvakuutusrahasto ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa. Rahaston rahoittamat etuudet Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa työttömyyspäivärahojen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, koulutuspäivärahan, työeläkelisien ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Tässä mainitut etuudet työeläkelisää lukuun ottamatta maksetaan työttömyyskassoista. Erorahajärjestelmän lakkauttamisen yhteydessä työttömyyskassojen maksamiin ansiopäivärahoihin lisättiin lukien mahdollisuus maksaa ansiopäiväraha korotettuna. Tätä vastaavaa korotusosaa on voinut saada Kansaneläkelaitokselta alkaen. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa täysin korotusosan rahoittamisesta. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa lukien kokonaan myös uuden työllistymisohjelmalisän rahoittamisesta. Tätä etuutta maksavat sekä työttömyyskassat että Kansaneläkelaitos. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan työntekijäin lomautuksen ajalta maksettavasta työttömyyspäivärahasta ja työttömyysturvan lisäpäivistä aiheutuvista menoista. Työttömyyspäivärahan lisäpäiviä ja lomautuspäivärahoja, joiden rahoittamiseen valtio ei osallistu lainkaan, maksavat työttömyyskassat jäsenilleen. Työttömyysvakuutusrahaston toiseksi suurin menoerä on ollut Eläketurvakeskukselle suoritettava vakuutusmaksu, jolla rahoitetaan työeläkkeen osittaista kertymistä ansiosidonnaisten työttömyyspäivärahojen ja vuorottelukorvauksien sekä ansiosidonnaisten koulutusetuuksien ajalta. Tämä maksu määrätään siten, että sen arvioidaan vastaavan määrää, joka saataisiin, jos mainituilta palkattomilta kausilta kertyvän työeläketurvan perusteena olevista tuloista suoritettaisiin keskimääräistä työeläkemaksua. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa kertymävuoden arvioidun työeläkelisämaksun kokonaan ennakkona. Työeläkelisämaksun lopullinen määrä vahvistetaan kuitenkin edelleen vasta seuraavan vuoden toukokuussa, jolloin mahdollinen maksun palautus tai lisämaksu suoritetaan seuraavan marraskuun lopussa. Työeläkelisän vakuutusmaksu maksetaan Eläketurvakeskukselle, joka jakaa sen edelleen ao. eläkelaitoksille. Vastaava työeläkemaksu suoritetaan Valtion Eläkerahastolle siitä annetun lain (1372/1989) 3 :n nojalla. Jäsenmaksun tasaus palkansaajakassoille Rahasto suorittaa työttömyyskassalain 19 a : n (556/1998) nojalla hallintoneuvoston vuosittain päättämän määrän jäsenmaksujen tasausta niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä. Jäsenmaksun tasausta maksettiin kahdeksalle palkansaajakassalle (edellisenä vuonna yhdeksälle). Palkkaturvan rahoitus Rahasto vastaa lisäksi palkkaturvasta annetun lain (866/1998) nojalla valtion palkkaturvamenoista. Palkkaturvameno maksetaan kerran vuodessa työministeriölle laskun mukaan. Koulutusrahaston myöntämien etuuksien rahoitus Työttömyysvakuutusrahasto vastaa Koulutusrahastosta annetun lain mukaan ammattitutkintostipendistä aiheutuvista menoista samoin kuin aikuiskoulutustuesta annetun lain nojalla aikuiskoulutustuen ansio-osasta. Nämä etuudet maksetaan Koulutusrahastosta. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa myös Koulutusrahaston hallintokuluista. Tilitys Kansaneläkelaitokselle Rahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 8 :n nojalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksutulosta Kansaneläkelaitokselle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Tämän osuuden arviointi perustuu Tilastokeskuksen aineistoon ja arvion vahvistaa 4

7 Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa sosiaali- ja terveysministeriö. Kertomusvuonna tilitettävä osuus oli 17,2 % (edellisenä vuonna 17,3 %). Työttömyyskassojen maksamien etuuksien ennakkorahoitus Työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen (272/2001) mukaan työttömyyskassojen ennakkohakemusten käsittely ja maksatuksesta päättäminen sekä ennakoiden riittävyyden seuranta kuuluvat Työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassoille ennakkoa kaksi kertaa kuukaudessa. Rahasto hoitaa myös valtionosuuksien ennakot työttömyyskassoille kerran kuukaudessa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä työministeriö maksavat rahastolle valtionosuuksien ennakkoa kuukausittain jaettuna tasasuuruisiin kuukausieriin, ellei Työttömyysvakuutusrahaston esityksestä muuta johdu. Valtionosuus on kirjattu rahaston tuloihin ja menoihin. Työttömyyskassoja oli kertomusvuoden alussa 40, joista 2 yrittäjien kassoja ja loput palkansaajakassoja. Kassojen yhdistyminen jatkui vuodenvaihteessa 2005/2006, kun kolme palkansaajakassaa fuusioitui ja kassojen lukumäärä on nyt 35. Työttömyysvakuutusmaksun perinnän toimeenpanon ohjaus, kehittäminen ja valvonta Työttömyysvakuutusrahasto antoi vuodelle 2005 työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvollisuutta koskevat uudet ohjeet ja neuvoi maksun perintää koskevien säännösten tulkinnassa. Ohjeistus valmisteltiin yhteistyössä tapaturmavakuutuslaitosten kanssa. Työnantajat Sosiaali- ja terveysministeriö Työsopimuslaki Työministeriö TVR Rahasto jatkoi kertomusvuoden aikana yksityiskohtaisia selvityksiään perinnän toimeenpanosta tapaturmavakuutuslaitoksissa. Rahasto pyysi joissakin yksittäistapauksissa lisätietoja ja antoi täsmentäviä ohjeita perinnän asianmukaisesta hoitamisesta. Muutaman vakuutusyhtiön osalta ilmeni tarvetta oikaista palkansaajamaksun ja työnantajamaksun tilityksiä ajanjaksolla Vakuutusyhtiöt olivat kyllä tilittäneet kaikki perimänsä maksut, mutta osa palkansaajamaksutilityksistä oli ohjautunut työnantajamaksutilityksiin, mistä oli se seuraus, ettei valtiolle ollut tehty riittävää siirtoa palkansaajamaksun tuotosta. Tästä johtuen Työttömyysvakuutusrahasto maksoi sosiaali- ja terveysministeriölle lisäsuorituksia vuonna Myös vakuutuslaitosten perimiä hoitopalkkioita tarkistettiin eräissä tapauksissa. Työttömyysvakuutusrahasto käynnisti vuoden Työttömyyskassat Sijoitustuotot Rahaston tehtävät työsopimuslain mukaan Työsopimuslain (55/2001) 12 luvun mukaan tuomioistuimen on kuultava Työttömyysvakuutusrahastoa työsuhteen päättämistä koskevassa riita-asiassa, jos kantajalle on ko. työsuhteen päättämisen jälkeen maksettu ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa. Työnantajan maksettavaksi määrättävästä vahingonkorvauksesta vähennetään Työttömyysvakuutusrahastolle pääsäännön mukaan 75 % kantajalle maksetusta työttömyyspäivärahasta työsopimuslain 12 luvun 3 :ssä säädetyin edellytyksin. Tuomioistuimen on toimitettava lainvoimainen tuomio tai päätös rahastolle tiedoksi. Palkansaajamaksu Työnantajamaksu Tapaturmavakuutuslaitokset Eläketurvakeskus Kansaneläkelaitos Koulutusrahasto Työministeriö Valtion Eläkerahasto 2005 aikana selvitystyön tapaturmavakuutuslaitosten kustannuksista työttömyysvakuutusmaksun perinnässä. Selvitystyö jatkuu vuoden 2006 aikana. 5

8 kpl Lausumat, sopimukset ja tuomiot/tsl-korvaukset Lausumat (TVR) Sopimukset ja tuomioistuinten vahvistamat sovinnot Tuomiot (tiedoksi tulleet) TSL-korvaukset Jos korvausvelvollisuudesta tehdään työnantajan ja työntekijän välillä sopimus, on siinä mainittava rahastolle tuleva osuus. Työnantaja vastaa siitä, että korvauksesta vähennetty rahamäärä suoritetaan rahastolle ja sopimusjäljennös toimitetaan sille tiedoksi. Työttömyysvakuutusrahasto antoi kertomusvuonna tuomioistuimille 552 (512) lausuntoa, joista 19 (19) työtuomioistuimelle ja 80 (37) hovioikeuksille. Vuonna 2005 Työttömyysvakuutusrahastolle maksettiin työsopimuslain 12 luvun 3 : n perusteella tuomittuja tai sovittuja korvausosuuksia yhteensä 542 tuhatta euroa (459 tuhatta euroa). Työttömyysvakuutusrahasto tilittää sosiaali- ja terveysministeriölle työsopimuslain perusteella kertomusvuonna saamistaan korvauksista 49,47 % (50,35 %), mikä vastasi valtion keskimääräistä rahoitusosuutta työttömyyskassoille. Tilitys ei koske lomautuspäivärahoista saatua korvausta, koska valtio ei osallistu tämän etuuden rahoittamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriölle tilitettävä määrä maksetuista korvauksista oli euroa ( euroa). Talous ja sijoitustoiminta Työttömyysvakuutusrahaston talouden suunnittelu ja ohjaaminen perustuu pitkälti ennusteisiin työttömyysasteen, työttömyysmenon sekä palkkasumman kehityksestä. Talousarvion ja tilinpäätöksen erotuksena syntyvä rahaston tuloksen ennustepoikkeama on havainto- jen mukaan ollut keskimäärin 100 miljoonaa euroa vuodessa (6 % menoista) viimeisten viiden vuoden aikana. Tältä osin vuosi 2005 oli aiempaa myönteisempi, kun ennustetarkkuus parani ja tuloksen poikkeama talousarvioon verrattuna jäi 70 miljoonaan euroon (4 %:n alijäämä). Työttömyysasteen käyttö työttömyysmenon kuvaajana on osoittautumassa pulmalliseksi. Vuosina korrellaatio näiden suureiden välillä on ollut korkea, mutta on sen jälkeen heikentynyt. Työttömyysmenon yksikköhintaa kuvaava yhden työttömyysprosentin rahoittamiseen kuluva rahamäärä (TVR:n rahoitusosuus) on noussut v noin 40 %, kun yleinen kustannustaso on kohonnut tuona aikana vain noin 4 %. Työttömyysvakuutusrahasto pyrkii selvittämään tämän ilmiön syyt. Rahaston maksuvalmiuden seurantaan ja hal - linnointiin kiinnitettiin tarkastelukauden aikana entistä suurempaa huomiota. Maksuvalmius vaihteli kuukaudesta toiseen voimakkaasti, mikä merkitsi mm. sitä että ajoittain varsin suu - ri suhdannepuskurivaranto oli sijoitettuna turvaavasti pääasiassa lyhytaikaisiin korkosijoituksiin. Tällä sijoitusten kohdennuksella voitiin edullisin ehdoin taata hyvä maksuvalmius niissä kohdin kun varallisuusasema oli jälleen painunut pienemmäksi. Sijoitusmarkkinoiden hyvä vire jatkui vuoden 2005 aikana. Erityisesti osakesijoitukset tuottivat selvästi enemmän kuin mitä niiden pitkän aikavälin keskiarvotuotto olisi antanut olettaa niiden tuottavan. 6

9 Sijoitusomaisuuden rakenne pysyi pääosan vuotta vakaana siten, että korkosijoitusten osuus oli hallitseva ja osakkeiden osuus kaikista sijoituksista oli 5 10 %. Osakkeita ja jvk-lainoja sisältäviä pitkiä salkkuja purettiin vuoden lopussa ja varat sijoitettiin uudelleen rahamarkkinoille. Rahaston allokaatiosalkkujen hallinnointi tapahtui ulkopuolisten varainhoitajien ja Työttömyysvakuutusrahaston toimiston hoitamina, ja vertailutuotto saavutettin kaikissa näissä salkuissa. Rahaston hoitaman likviditeettisalkun tuotto oli hyvää euribor-tasoa vertailuindeksiä lyhyemmästä duraatiosta huolimatta. Koko omaisuuden pääomilla ja pitoajoilla painotettu tuotto oli 3,5 % vuonna 2005 (3,3 % v. 2004). Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoiminnan keskeisinä tavoitteina ovat olleet tuottojen hyvä ennustettavuus ja pieni volatiliteetti sekä korkea likvidisyysvaatimus sijoituskohteita valittaessa. Näitä periaatteita noudattamalla sijoitustuotto on pysynyt vuodesta toiseen vakaana huolimatta suurista vaihteluista osaketuotoissa. Arviomme mukaan suhdannepuskurin vakaa ja hyvin ennustettava määrä antaa tulevaisuudessa mahdollisuuden tavoitella korkeampaa sijoitustuottoa, mikä voi pienentää osaltaan työnantajien ja palkansaajien maksurasitusta Työttömyysaste Rahaston menot Tyött. % hinta Työttömyysmeno ja -aste indeksi, v = 100 TVR:n osuus e Sijoituskohteiden markkinatuotot Kotimaiset osakkeet 34,5% 21,3% 22,7% -13,0% Eurooppalaiset osakkeet 21,2% 17,9% 12,0% -32,4% Aasialaiset osakkeet 29,2% 14,2% 17,0% -25,3% Rahamarkkina 2,1% 2,3% 2,7% 3,8% JVK (1-3 vuotta) 1,8% 3,8% 2,8% 4,9% JVK (Benchmark) 3,6% 6,7% 4,1% 9,8% Kapitalisaatiosopimukset 3,8% 3,5% 3,8% 4,8% TVR koko omaisuus 3,5% 3,3% 4,0% 2,9% 7

10 Työttömyysvakuutusmaksut 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Vakuutusmaksutulo Milj Palkansaajat Työnantajat keskim Työnantajamaksu Palkansaajamaksu e TULOT Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vuodelle 2005 vahvistettiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä (969/2004). Se oli rahaston esitykseen perustuen 0,7 % palkasta (0,6 %) euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta maksu oli 2,8 prosenttia (2,5 %). Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksu oli 0,7 prosenttia (0,6 %) palkkojen määrästä euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta 1,9 prosenttia (1,7 %). Työttömyysturvalaissa tarkoitettujen yrityksen osaomistajien työttömyysvakuutusmaksu oli 0,7 prosenttia (0,6 %) palkkasummasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuja kertyi yrityksiltä, yhteisöiltä ja valtion liikelaitoksilta yhteensä miljoonaa euroa, kun niitä edellisenä vuonna kertyi 979 miljoonaa euroa. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vahvistettiin samoin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä. Maksun suuruus oli rahaston esitykseen perustuen 0,5 % (edellisenä vuonna 0,25 %) työntekijän palkasta. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu oli 0,17 prosenttia (0,09 %). Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua kertyi 284 miljoonaa euroa (134 miljoonaa euroa). Valtionosuudet Sosiaali- ja terveysministeriö maksoi Työttömyysvakuutusrahastolle työttömyysmenon valtionosuutena 594 miljoonaa euroa (607 miljoonaa euroa). Työministeriö maksoi Työttömyysvakuutusrahastolle työttömyysmenon valtionosuutena 94 miljoonaa euroa (99 miljoonaa euroa). Korvaukset Työttömyysvakuutusrahasto kirjasi tuloksi rahastolle työnantajien työsopimuslain 12 luvun 3 :n perusteella maksamia korvauksia 276 tuhatta euroa (250 tuhatta euroa). Sijoitusten tuotot Rahaston varat olivat tilivuoden lopussa sijoitettuina eripituisiin joukkovelkakirjoihin 73 miljoonaa euroa (79 miljoonaa euroa), osakkeisiin 6 miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa), sijoitusrahastoihin 17 miljoonaa euroa (17 miljoonaa euroa), kapitalisaatiosopimuksiin 7 miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa) ja rahamarkkinasijoituksiin 87 miljoonaa euroa (175 miljoonaa euroa). Sijoitustuottoja kertyi yhteensä 13 miljoonaa euroa (18 miljoonaa euroa). Sijoitusten keskimääräinen pääomapainotettu tuotto oli käyvin arvoin laskettuna 3,5 prosenttia (3,3 %). Sijoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa 189 miljoonaa euroa (284 miljoonaa euroa). Sijoitusten jakauma ,1 % 30,7 % 5,9 % 3,3 % Rahamarkkina JVK Osakkeet Kapit.sopimukset 8

11 MENOT Eläketurvakeskus Työttömyysvakuutusrahasto vastasi työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 c :ssä (885/ ) tarkoitetun vakuutusmaksun suorittamisesta Eläketurvakeskukselle. Eläketurvakeskuksen arvioon perustuva kirjanpidon mukainen meno oli 475 miljoonaa euroa (396 miljoonaa euroa). Vakuutusmaksua suoritettiin kertymävuoden aikana ennakkona, ja lopullinen maksu oli ennakoitua suurempi. Erotus on kirjattu siirtovelkoihin. Kertomusvuoden maksun lopullisen määrän vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen kertymävuotta seuraavan vuoden aikana. Valtion Eläkerahasto Työttömyysvakuutusrahasto vastasi Valtion Eläkerahastosta annetun lain (1372/1989) 3 :ssä tarkoitetun työeläkelisää koskevan maksun suorittamisesta eläkerahastolle. Työeläkelisämaksumeno oli 7,3 miljoonaa euroa (3,8 miljoonaa euroa). Kertomusvuoden maksun suuruuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen seuraavan vuoden aikana. Kansaneläkelaitos Työttömyysvakuutusrahasto tilitti Kansaneläkelaitokselle rahoituslain (555/1998) 8 ja 23 :n mukaan työttömyysturvan peruspäivärahan ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen perustukien rahoittamiseen määrän, joka keskimäärin vastasi työttömyyskassoihin kuulumattomien työntekijöiden palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua. Ennakkomaksua suoritettiin 49 miljoonaa euroa (38 miljoonaa euroa) sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen perustuen. Koulutusrahasto Työttömyysvakuutusrahasto vastasi Koulu tusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) 30 :n mukaan ammattitutkintostipendin ja aikuiskoulutustuen ansio-osan sekä näiden hallintokulujen rahoituksesta. Työttömyysvakuutusrahasto suoritti Koulutusrahastolle kertomusvuonna ennakkoa yhteensä 16,5 miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa). Määrän jyrkkä kasvu johtuu siitä, että Koulutusrahasto käytti maksamiensa etuuksien rahoittamiseen omia säästöjään noin kymmenen miljoonan euron verran vuonna Työministeriö Työttömyysvakuutusrahasto vastasi palkkaturvalain (866/1998) 31 :ssä säädetyn mukaisesti valtiolle aiheutuneiden palkkaturvamenojen suorittamisesta työministeriölle. Palkkaturvakustannuksia maksettiin työministeriön lähettämän laskun perusteella 17,1 miljoonaa euroa (16,6 miljoonaa euroa). Työttömyyskassat Työttömyysvakuutusrahaston osuutena maksettiin työttömyyskassoille työttömyysturvalain (1290/2002) mukaiset työttömyyspäivärahat, julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisiin työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutustukiin ja vuorotteluvapaasta annetun lain (1305/2002) mukaisiin vuorottelukorvauksiin. Rahasto vastasi näiden etuuksien rahoituksesta siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät olleet niistä vastuussa. Työttömyyskassoille maksettiin lomautusajan päivärahojen ja työttömyysturvalaissa tarkoitettujen lisäpäivien menoista 94,5 %. Ansioosan korotus rahoitettiin kokonaan rahaston varoin. Työttömyyskassoille suoritettiin tukimaksuja kaikkiaan 957 miljoonaa euroa (965 miljoonaa Menojen kehitys Milj Milj e Menot Työttömyysaste % Tukimaksut kassoille (TVR) e Tukimaksut Työttömyysaste % % %

12 euroa). Rahasto maksoi lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön osuutena kassoille 594 miljoonaa euroa (607 miljoonaa euroa) ja työministeriön osuutena 94 miljoonaa euroa (99). Uuden työntekijäin muutosturvan eli työllis ty - misohjelmalisän rahoitukseen käytettiin voimaan tulleen rahoituslain muutoksen perusteella noin 1,2 miljoonaa euroa. Kansaneläkelaitos maksoi vastaavaa peruspäivärahan korotusosaa noin euroa. Nämä etuudet rahoitettiin työnantajamaksun tuotolla. Rahasto suoritti lisäksi työttömyyskassoista annetun lain (603/1984) perusteella eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi jäsenmaksujen tasausta työttömyyskassoille. Tasaukseen käytettiin vuonna 2005 yhteensä 7 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 9,5 miljoonaa euroa). Työttömyyskassojen etuusmenoista laskettuna tasaukseen käytetty rahamäärä oli noin 0,42 %, kun enimmäismäärä on 0,75 %. Vuoden 2005 aikana Suomessa toimi 40 työttömyyskassaa, joista kaksi oli yrittäjien työttömyyskassoja. Palkansaajakassojen lukumäärä laski kolmen kassafuusion johdosta 35:een. Työttömyyskassojen maksama ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha oli keskimäärin 45,97 euroa (45,18 euroa) päivässä. Palkansaajakassat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin tk Erityisalojen Toimihenkilöiden Erityiskoulutettujen Esittävien Taiteilijoiden IAET-kassa Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Journalistien Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden Julkisten alojen teknisten Julkisten ja hyvinvointialojen Kemian Lakimiesten Luonnonvara-alan Lähi- ja Perushoitajien Lääkärien Maa- ja Merialojen Toimihenkilöiden Merkonomien Metallityöväen Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten Opettajien Palvelualojen Paperityöväen Posti- ja logistiikka-alan Puu- ja erityisalojen Rahoitus- ja Erityisalojen Rakennusalan Rautatieläisten Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain Suomen Elintarviketyöläisten Suomen Merimies-Unionin Sähköalojen Terveydenhuoltoalan Toimihenkilöiden Vakuutusväen Valtion ja erityispalvelujen palkansaajien Valtion Virkamiesten Viestintäalan Yleinen työttömyyskassa YTK Yrittäjäkassat Ammatinharjoittajien ja yrittäjien Suomen Yrittäjäin Vakuutuslaitokset Tapaturmavakuutuslain 29 :ssä tarkoitetut vakuutuslaitokset (14) perivät työnantajilta työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun. Valtiokonttori peri valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut ja valtion liikelaitoksilta työnantajan työttömyysvakuutusmaksut. Perintämenettely ja perinnän suorittamisesta maksetut korvaukset perustuivat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton sekä rahaston ja Valtiokonttorin välisiin sopimuksiin. Perintäkorvauksia maksettiin vakuutusyhtiöille ja Valtiokonttorille yhteensä 0,8 miljoonaa euroa (7,4 miljoonaa euroa). Määrään sisältyy vakuutuslaitosten Rahastolle maksamia aikaisempiin vuosiin kohdistuvia hoitokorvausten palautuksia 5,6 miljoonaa euroa. Tapaturmavakuutuslaitokset A-Vakuutus Oy Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö Valtiokonttori Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö Ålands Ömsesidiga Skadeförsäkringsbolag Tilitys STM:lle vakuutusmaksuista vuosilta Edellisten vuosien vakuutusmaksutilitysten oikaisuista johtuvaa vuosiin kohdistuvaa menoa on maksettu sosiaali- ja terveysministeriölle 0,4 miljoonaa euroa (27 miljoonaa euroa). Hallintokulut Rahaston hallintokulut olivat 1,6 miljoonaa euroa (1,2 miljoonaa euroa). Tilikauden alijäämä Rahaston varsinaiset tulot olivat miljoonaa euroa (1.819 miljoonaa euroa) ja menot miljoonaa euroa (2.168 miljoonaa euroa). Sijoitustuottoja kertyi 13,7 miljoonaa euroa (21,5 miljoonaa euroa) ja sijoituskuluja 1,4 miljoona euroa (3,8 miljoonaa euroa), joten sijoitustuottojen nettomäärä oli 12,2 miljoonaa euroa (17,8 miljoonaa euroa). Tilikauden alijäämä oli 78 miljoonaa euroa (334 miljoonaa euroa). 10

13 RISKIENHALLINTA Riskienhallinnan tavoitteet Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa ja hallita niitä uhkatekijöitä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa Työttömyysvakuutusrahaston toiminnan jatkuvuuden tai vakavaraisuuden tai, jotka voisivat vaikuttaa haitallisesti rahaston toimintaedellytyksiin tai strategian toteuttamiseen. Riskienhallinnan tavoitteena on myös tukea strategisten tavoitteiden saavuttamista valvomalla, että rahaston ottamat tai kohtaamat riskit ovat oikeassa suhteessa sen tavoitteisiin ja riskinkantokykyyn. Keskeisimmät riskit pyritään tunnistamaan ja rajoittamaan sellaiselle tasolle, että riskien toteutuminen ei vaaranna Rahaston taloudellista asemaa, toiminnan jatkuvuutta tai Rahaston toimintaan kohdistuvaa luottamusta. Työttömyysvakuutusrahaston riskinsietokyky Työttömyysvakuutusrahastolla on laaja liittymäpinta Suomen kansantaloudessa. Tästä johtuen rahaston päätehtävien esteetön toiminta on pyrittävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Rahaston talouden ohjaus tapahtuu lähinnä vakuutusmaksujen säätelyn yhteydessä, joka voidaan määrittää nykylainsäädännön vallitessa vain kerran vuodessa. Rahaston keskeisimpiin strategisiin tavoitteisiin kuuluu työttömyysvakuutusmaksun tasaisuuden turvaaminen. Työttömyysvakuutusmaksun tasaisuuden varmistamiseksi Rahastolla on käytössään suhdannepuskuri, jonka suuruus vaikuttaa oleellisesti Rahaston riskinkantokykyyn. Sijoitustoiminnan riskit pyritään rajaamaan sellaiselle tasolle, että riskien realisoituminen ei aiheuta rahastolle merkittäviä menetyksiä, jotka aiheuttaisivat paineita maksujen korotuksiin tai vaarantaisivat rahaston likviditeetin. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoimintaa ja riskirajoja säädellään tarkemmin hallintoneuvoston hyväksymissä sijoitustoiminnan periaatteissa sekä hallituksen hyväksymässä sijoitussuunnitelmassa. Merkittävien riskien hallinnointi Työttömyysvakuutusrahaston sisäisen tarkastuksen suorittaman riskikartoituksen perusteella Rahaston olennaisimmat riskit liittyvät suhdannepuskurin riittävyyteen sekä työttömyysvakuutusmaksujen perintätehtävään. Suhdannepuskurin riittävyys pyritään varmistamaan siten, että vakuutusmaksut kyetään asettamaan monipuolisiin ennustemenetelmiin nojaten turvaavalle tasolle. Työttömyysvakuutusmaksujen perintätehtävän onnistuminen pyritään varmistamaan siten, että perusteilla olevasta työttömyysvakuutusrekisteristä tehdään vertailuja palkkasumma- ja maksutietojen välillä sekä kehitetään yhteistyötä Rahaston ja perintää suorittavien vakuutuslaitosten kesken. 11

14 Suhdannepuskuri Suhdannepuskurin kehitys Rahaston menot, milj.euroa Työttömyysaste % 8,4 8,8 9,0 9,1 9,1 Puskurin enim.määrä, milj.euroa Rahaston varallisuus, milj.euroa Milj e 2007 e 2008 e Puskuri Lakisääteinen max RAHASTON VARALLISUUSASEMA JA SUHDANNEPUSKURI Sijoitusten tuotto ja vertailu Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 :n mukaan Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tuottojen ja menojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia menoja vastaava määrä. Rahastossa voi olla suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaavien menojen määrä. Laissa tarkoitettu rahaston enimmäismäärä vuonna 2005 oli noin 653 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa 189 miljoonaa euroa (284 miljoonaa euroa). Rahastoon kertynyt ylijäämä (suhdannepuskuri) oli 141 miljoonaa euroa (219 miljoonaa euroa). Siirtovelat olivat 90 miljoonaa euroa (116 miljoonaa euroa) ja siirtosaamiset 41 miljoonaa euroa (51 miljoonaa euroa). Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston hyväksymän vuotta 2006 koskevan talousarvion mukaan rahaston suhdannepuskurin koko tulisi olemaan noin 180 miljoonaa euroa. 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % -1,0 % -2,0 % TVR tuotto Rahamarkkina Lisätuotto 12

15 HALLINTO Hallintoneuvosto Valtioneuvosto nimitti työmarkkinaosapuolten esityksestä hallintoneuvoston jäseniksi alkaneeksi kolmivuotiskaudeksi: toimitusjohtaja George Berner, Berner Oy (EK) toimitusjohtaja Magnus Holm, Maxit Oy (EK) toimitusjohtaja Matti Kyytsönen, ISS Palvelut Oy (EK) hallintojohtaja Riitta Laitasalo, Kesko Oyj (EK) teollisuusneuvos Rauno Mattila, Teknopower Oy (EK) vuorineuvos Simo Palokangas, HK Ruokatalo Oyj (EK) toimitusjohtaja Marjatta Teliranta, Ikaalisten Kylpylä (EK) apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi, Oulu (KT) johtaja Pekka Palola, Tampere (KT) varatuomari Matti Pelttari, Rovaniemi (KT) liikenneneuvos Heikki Lehtinen, Tampere (KiT) hallituksen pj Esko Murto, Huiskulan Puutarha Oy (MTL) talouspäällikkö Riku Aalto, Metallityöväen Liitto (SAK) toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen, JHL (SAK) puheenjohtaja Ann Selin, PAM (SAK) puheenjohtaja Mikko Mäenpää (STTK) II puheenjohtaja Helena Rissanen, TU (STTK) puheenjohtaja Risto Piekka (AKAVA) Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Mikko Mäenpää ja varapuheenjohtajana Matti Kyytsönen. Hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Hallitus Hallintoneuvosto valitsi hallituksen jäseniksi vuodeksi 2005 työmarkkinaosapuolten esityksestä seuraavat henkilöt: työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri KT apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen EK pääsihteeri Seppo Junttila STTK sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen SAK johtaja Markku Koponen EK neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty AKAVA johtaja Pertti Parmanne SAK asiantuntija Vesa Rantahalvari EK toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola MTL johtaja Seppo Riski EK neuvottelupäällikkö Heikki Saipio KT sopimusjohtaja Risto Voipio KiT Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Seppo Riski ja varapuheenjohtajaksi Pertti Parmanne. Hallitus kokoontui kertomusvuonna 12 kertaa. Tämän lisäksi hallitus kokoontui strategiaseminaariin Hallitus 13

16 Tilintarkastajat Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Tarkastustoimintaa johti KHT, KTM Arto Kuusiola saakka ja sen jälkeen KHT, KTM Anu Ojala. Rahaston sisäistä tarkastusta hoiti tilintarkastusyhteisö Deloitte & Touche Oy. Toimisto Työttömyysvakuutusrahaston toimisto on ollut omissa tiloissa, Kalevankatu 12, Helsinki. Henkilöstö Rahaston toimitusjohtajana toimi oikeustieteen kandidaatti Heikki Pohja. Henkilöstön määrä oli vuoden 2005 lopussa 13 kokoaikaista (8), yksi määräaikainen (2) ja kaksi (2) osa-aikaista työntekijää. EDUSTUKSET Kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan jäsenenä toimi Heikki Pohja ja varajäsenenä Tapio Oksanen. SOPIMUKSET Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kanssa allekirjoitettiin vuotta 2005 koskeva työttömyysetuuksien rahoituslain 21 :ssä tarkoitettu sopimus työttömyysvakuutusmaksujen perimisestä, tilittämisestä ja perimiskulujen korvaamisperusteista. Vuotta 2006 koskeva sopimus allekirjoitettiin Vastaavat sopimukset tehtiin Valtiokonttorin kanssa valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja valtion liikelaitosten työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perimisestä ja perimiskulujen korvaamisesta. JÄSENYYDET Työttömyysvakuutusrahasto on työttömyysvakuutuksen kansainvälisen yhteisjärjestön International Social Security Associationin (ISSA) ja vastaavan Euroopan unionin jäsenmaiden järjestön European Social Insurance Platformin (ESIP) jäsen. 14

17 AVAINLUVUT 2005e muutos % Vakuutusmaksutulo % Muut tulot (STM ja TM) 688-2% Maksuprosentit - palkansaajamaksu 0,50 0,25 0,20 0,40 - työnantajamaksu alempi 0,70 0,60 0,60 0,70 - työnantajamaksu ylempi 2,80 2,50 2,45 2,70 Menot yhteensä, milj. euroa % Työttömyyskassat (TVR) 957-1% Työttömyyskassat (STM) 594-2% Työttömyyskassat (TM) 94-5% 99 - Eläketurvakeskus (työeläkelisä) % Koulutusrahasto % Kansaneläkelaitos 49 30% Työministeriö (palkkaturva) 17 0% Hallintokulut 1,6 36% 1,2 1,0 0,9 Yli- / alijäämä % Sijoitusten tuotto- % käyville arvoille 3,5 3,3 4,0 2,9 Suhdannepuskuri, milj. euroa % Rahamarkkinasijoitukset 98-44% Joukkolainat 73-8% Osakkeet 11-42% Muut sijoitukset 7-36% KASSOJEN MAKSAMAT ETUUDET, TVR:N OSUUS MILJ. EUROA JA %-OSUUS KAIKISTA milj. %-osuus milj. %-osuus milj. %-osuus milj. %-osuus milj. %-osuus Koulutuspäivärahat 7,9 0,8 % 7,2 0,8 % 5,9 0,6 % 3,3 0,4 % 4,6 0,6 % Lomautuspäivärahat 110,4 11,5 % 139,9 14,6 % 141,7 14,7 % 108,1 14,0 % 78,3 10,1 % Lisäpäivien päivärahat 151,0 15,8 % 125,0 13,1 % 123,7 12,8 % 148,0 19,2 % 203,6 26,3 % Muut päivärahat 561,8 58,7 % 555,5 58,1 % 487,9 50,5 % 413,2 53,6 % 389,6 50,4 % Vuorottelukorvaus 33,7 3,5 % 32,9 3,4 % 36,7 3,8 % 29,0 3,8 % 30,4 3,9 % Koulutustuki 66,9 7,0 % 77,9 8,1 % 50,9 5,3 % 46,7 6,1 % 41,5 5,4 % Lapsikorotus 9,2 1,0 % 9,7 1,0 % 8,5 0,9 % 7,2 0,9 % 9,3 1,2 % Jäsenmaksujen tasaus 7,0 0,7 % 9,5 1,0 % 8,8 0,9 % 10,1 1,3 % 11,3 1,5 % Hallintoapurahat 8,9 0,9 % 8,0 0,8 % 11,9 1,2 % 4,8 0,6 % 5,0 0,6 % 15

18 TULOSLASKELMA TULOT Viite Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut , ,97 Viivästys- ja yliaikakorot , ,50 Tulot työnantajamaksuista yhteensä , ,47 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut , ,54 Viivästys- ja yliaikakorot , ,57 Tulot palkansaajamaksuista yhteensä , ,11 STM tulot , ,31 TM tulot , ,08 TSL:n mukaiset korvaukset , ,24 Rahaston varsinaiset tulot yhteensä , ,21 MENOT Työttömyyskassat (TVR) , ,84 Työttömyyskassat (STM) , ,35 Eläketurvakeskus , ,25 Työttömyyskassat (TM) , ,08 Kansaneläkelaitos , ,76 Työministeriö , ,61 Koulutusrahasto , ,00 Valtion Eläkerahasto , ,00 Rahaston hallintokulut , ,98 Vakuutusyhtiöt, hoitokorvaukset , ,05 Tyött.vak osuus STM:lle , ,05 Rahaston varsinaiset menot yhteensä , ,97 YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN KORKOJA , ,76 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitustuotot , ,53 Sijoituskulut , ,67 Sijoitustuottojen netto , ,86 Eläketurvakeskuksen ja Valtion Eläkerahaston korkoutus , ,63 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,53 16

19 TASE Viite VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , ,29 Aineelliset hyödykkeet , ,55 Sijoitusomaisuus Kiinteistöosakkeet , ,30 Noteeratut osakkeet , ,87 Osakerahastot , ,22 Joukkovelkakirjat , ,78 Rahamarkkinasijoitukset , ,82 Korkorahastot , ,59 Kapitalisaatiosopimukset , ,19 Sijoitusomaisuus yhteensä , ,77 VAIHTUVAT VASTAAVAT Rahoitusomaisuus Siirtosaamiset , ,16 Rahat ja pankkisaamiset , ,53 Rahoitusomaisuus yhteensä , ,69 YHTEENSÄ VASTAAVAA , ,30 VASTATTAVAA YLI-/ALIJÄÄMÄ edellisiltä vuosilta , ,81 tilikaudelta , ,53 Kertynyt yli-/alijäämä , ,28 VIERAS PÄÄOMA Siirtovelat , ,02 Vieras pääoma yhteensä , ,02 YHTEENSÄ VASTATTAVAA , ,30 17

20 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERUSTEET Tuloslaskelma ja tase Työttömyysvakuutusrahaston tuloslaskelma on tilitys, joka kertoo mistä ja millä perusteella rahasto on saanut varoja käyttöönsä ja mihin lakien ja asetusten määräämiin tarkoituksiin varat on käytetty. Tulojen kirjaamisperusteet Vakuutusmaksutulot kirjataan vakuutusyhtiöiden kuukausi-ilmoitusten perusteella. Vakuutusyhtiö ilmoittaa kuukausi-ilmoituksessa sille kuukauden aikana kertyneiden työttömyysvakuutusmaksujen ja vakuutusyhtiön maksettavaksi lasketun koron ja viivästyskoron määrän, jotka vakuutusyhtiö suorittaa rahastolle sopimuksen mukaisesti. Siten joulukuulta annettavassa kuukausi-ilmoituksessa vakuutusyhtiö ilmoittaa sille joulukuun loppuun kertyneiden vakuutusmaksujen määrän ja sopimuksen mukaisen koron. Tuloslaskelma sisältää vakuutusyhtiölle joulukuussa kertyneet vakuutusmaksut, jotka maksetaan rahastolle seuraavana vuonna. Perinnässä olevat saamiset Laiminlyödyt, ulosotossa olevat, vireillä olevissa konkursseissa ja vapaaehtoisissa velkasaneerauksissa olevien yritysten työttömyysvakuutusmaksut vakuutusyhtiöt perivät ja valvovat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton välisen sopimuksen antamin valtuuksin. Vakuutusyhtiöt tilittävät kertyneet vakuutusmaksut kuukausi-ilmoituksissaan. Tilikauden lopussa perinnässä ja pakkoperinnässä olleet vakuutusmaksut eivät siten sisälly rahaston maksutuloon eivätkä vakuutusmaksusaamisiin vuonna MENOJEN KIRJAAMISPERUSTEET Tukimaksut työttömyyskassoille Työttömyyskassamaksujen ennakot maksetaan kassoille kuukausittain edellisen tilikauden lopussa hyväksytyn talousarvion mukaisesti. Vakuutusvalvontavirasto toimittaa TVR: lle kuukausittain tilastot kassojen asiakkailleen maksamien tukien kertymästä, jonka perusteella Rahasto on joulukuun lopussa jaksottanut ennakkomaksujen ja toteutuneen kassamaksun kassakohtaisesti saamiseksi tai velaksi kirjanpidossaan. Jaksotus on tehty etuisuuslajikohtaisesti. Varat työttömyyskassoille maksettaviin valtionosuuksiin saadaan sosiaali- ja terveysministeriöltä ja työministeriöltä. Tulot ministeriöiltä ja menot työttömyyskassoille on kirjattu sen suuruisina, minkä verran kutakin etuutta työttömyyskassat ovat maksaneet asiakkailleen. Maksut Eläketurvakeskukselle ja Valtion Eläkerahastolle sekä niiden korkoutus Eläketurvakeskukselle työntekijäin eläkelain 12 c :n (885/ ) mukaan tilikaudelta suoritettavat maksut perustuvat Eläketurvakeskuksen antamaan arvioon, jota tarkennetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Suoritettujen maksujen ja tarkistetun arvion erotus kirjataan siirtosaamiseksi tai siirtovelaksi. Maksut esitetään tuloslaskelmassa korkouttamattomana. Perinnässä olevat työnantajan työttömyysvakuutusmaksut, Uudet erääntyneet Normaaliperinnässä Pakkoperinnässä Erikoisperinnässä Perinnässä olevat Velkasaneerauksessa Konkurssivalvonnassa Yhteensä Perinnässä olevat palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut, Uudet erääntyneet Normaaliperinnässä Pakkoperinnässä Erikoisperinnässä Perinnässä olevat Velkasaneerauksessa Konkurssivalvonnassa Yhteensä