T Y Ö T T Ö M Y Y S V A K U U T U S R A H A S T O. T o i m i n t a k e r t o m u s TVR

Transkriptio

1 T Y Ö T T Ö M Y Y S V A K U U T U S R A H A S T O T o i m i n t a k e r t o m u s TVR

2 S ISÄLTÖ T OIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 2 T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA... 4 T ULOT... 8 M ENOT... 9 R ISKIENHALLINTA...13 S U HDANNEPUSKURI...13 H ALLINTO...14 E DUSTUKSET...16 S OPIMUKSET...16 T ULOSLASKELMA...18 T ASE...19 T ILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...20 T ILINTARKASTUSKERTOMUS...29 L AINSÄÄDÄNTÖ

3 T OIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Työttömyysvakuutusrahaston talous kehittyi kertomusvuoden aikana lähes ennakoidun mukaisesti. Työttömyyskassamenot kuitenkin ylittivät jonkin verran ennakoidun määrän ja työttömyysvakuutusmaksutulot hivenen alittivat talousarvioluvut. Sijoitustoiminnassa ylitettiin asetettu tuottotavoite. Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin määrä ylitti kertomusvuoden alussa noin 300 miljoonalla eurolla lakisääteisen enimmäismääränsä. Työttömyysvakuutusrahasto oli tähän nojaten esittänyt tuntuvaa työttömyysvakuutusmaksujen määrien alentamista vuodelle 2003, minkä arvioitiin johtavan noin 160 miljoonan euron alijäämään. Alijäämää kertyi lopulta 255 miljoonaa euroa. Työttömyyskassojen tarvitseman lisärahoituksen ohella alijäämää kasvatti eläkelaitoksille maksettava työeläkelisä, jonka määrän Eläketurvakeskus arvioi nousevan yli 40 miljoonaa euroa alkuperäisestä arviosta. Suhdannepuskurin koko laski vuoden 2003 loppuun mennessä noin 550 miljoonaan euroon, mikä ylittää sen lakisääteisen enimmäismäärän edelleen noin 50 miljoonalla eurolla. Työttömyysvakuutusrahaston talousarvio onkin tähän perustuen myös vuonna 2004 alijäämäinen, jotta puskuri saadaan enimmäisrajansa alapuolelle. Alijäämää arvioidaan kertyvän 170 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston tehtävien määrä kasvoi edelleen ja se näkyi myös henkilökunnan lisäyksenä. Rahaston rooli työttömyysvakuutusmaksun perintämenettelyn toimeenpanon ohjauksessa ja valvonnassa vahvistui. Rahasto antoi vuodelle 2003 työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvollisuutta koskevat uudet ohjeet ja neuvoi muutoinkin maksun perintää koskevien säännösten tulkinnassa. Ohjeistus valmisteltiin yhteistyössä tapaturmavakuutuslaitosten kanssa. Rahaston toimisto neuvoi muutoinkin aiempaa enemmän maksun perintää koskevien säännösten tulkinnassa. Erityisesti uudet säännökset ikärajojen käyttöönotosta työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvollisuudessa ovat aiheuttaneet paljon kyselyjä. Rahaston edustajat kävivät vuoden aikana kaikissa työttömyysvakuutusmaksun perintää hoitavissa tapaturmavakuutusyhtiöissä selvittämässä perinnän toimeenpanoa. Käyntien aikana saatettiin havaita, että työttömyysvakuutusmaksun perintä toimii yleisesti ottaen hyvin. Rahaston edustajat pyysivät kuitenkin joissakin yksittäistapauksissa lisätietoja ja antoivat täsmentäviä ohjeita perinnän asianmukaisesta hoitamisesta. Työttömyyskassojen rahoitus työllisti rahastoa aiempaa enemmän. Työttömyysvakuutusrahasto maksoi työttömyyskassoille ennalta vahvistettua ennakkoa kaksi kertaa kuukaudessa. Rahasto hoiti myös kerran kuukaudessa kassojen valtionosuuksien maksatuksen sosiaali- ja terveysministeriön osalta. Rahaston tehtävät lisääntyvät vuoden 2004 alusta, kun myös työministeriön hallinnonalan työttö- T OIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2

4 myysetuuksien valtionosuuksien ennakot aletaan maksaa Työttömyysvakuutusrahaston kautta. Työttömyysvakuutusrahaston tehtävänä on seurata jatkuvasti kassojen rahoitustarvetta ja maksaa tarvittaessa lisäennakoita tai leikata liikaa maksettuja ennakoita. Rahasto joutui lisäämään kertomusvuonna kassojen ennakkorahoitusta kasvaneiden työttömyysetuusmenojen vuoksi yli 35 miljoonaa euroa. Työttömyyskassat hakivat lokakuussa ennakkoja vuodelle Hakemukset osoittivat, etteivät työttömyyskassat juurikaan usko työttömyysasteen alentumiseen ja työttömyysmenojen vähentymiseen vuoden 2004 aikana. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoiminta vakiintui vuoden 2003 aikana ja oli yksittäisenä toimintona henkilökuntaa eniten työllistävä. Rahasto hoiti itse suurimman osan sijoitustoiminnasta. Työttömyysvakuutusrahaston toimistoa työllistivät aiempaa enemmän uuden työsopimuslain korvaussäännökset, joiden mukaan tuomioistuimen on kuultava rahastoa työsuhteen päättymistä koskevissa riita-asioissa. Lausumia annettiin 346 eli keskimäärin 29 kuukaudessa. Työsopimuslain korvaussäännöksiä sovelletaan myös silloin, kun työnantaja ja työntekijät sopivat työsuhteen päättymisestä johtuvista korvauksista. Tehtävien lisäystä tietää myös se, että vuoden 2004 alusta työntekijä, joka ei kuulu Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, ja hänen työnantajansa voivat hakea vapautusta työttömyysvakuutusmaksusta Työttömyysvakuutusrahastolta. Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettua asetusta muutettiin vuoden 2004 alusta mm. siten, että rahaston asioita hoitavaa toimielintä kutsutaan johtokunnan sijasta hallitukseksi. Kertomusvuoden aikana rahaston henkilökunnassa tapahtui suuria muutoksia. Kaksi työntekijää jäi pois ja yksi lähti vuorotteluvapaalle. Uusia työntekijöitä palkattiin viisi, jolloin henkilökunnan määrä nousi kahdeksaan. Työttömyysvakuutusrahastolla oli lisäksi yhteinen tietohallintopäällikkö Koulutusrahaston kanssa. Rahastoon palkattiin vielä kaksi työntekijää vuoden lopulla lyhyisiin määräaikaisiin tehtäviin. Työttömyysvakuutusrahaston voimakkaana jatkunut kehitys ja työtehtävien lisäys on vaatinut hallinnolta ja henkilökunnalta monenlaista venymistä ja joustamista. Kiitän hallintoa asiallisesta ja tehokkaasta rahaston toiminnan ohjaamisesta. Henkilöstöä kiitän hyvin tehdystä työstä. Kiitän myös kaikkia yhteistyökumppaneitamme hyvästä ja tuloksekkaasta yhteistyöstä rahaston tehtävien asianmukaiseksi hoitamiseksi. H EIKKI POHJA toimitusjohtaja T OIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3

5 T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 1. YLEISTÄ RAHASTON ASEMASTA JA TEHTÄVISTÄ Työttömyysvakuutusrahasto on työnantajien ja palkansaajien rahoittama ja sosiaali- ja terveysministeriön sekä Vakuutusvalvontaviraston valvoma itsenäinen laitos, jonka tehtävänä on työttömyysturvaetuuksien rahoittaminen. Toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), joka tuli voimaan , asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta (1176/98), joka tuli voimaan sekä Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen (862/98), joka tuli voimaan Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 :n 1 momentin mukaan työttömyysvakuutusrahasto ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa. 2. RAHASTON RAHOITTAMAT ETUUDET Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa työttömyyspäivärahojen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, koulutuspäivärahan, työeläkelisien ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan työntekijäin lomautuksista ja työttömyysturvan lisäpäivistä aiheutuvista menoista. Tässä mainitut etuudet työeläkelisää lukuun ottamatta maksetaan työttömyyskassoista. Työttömyysvakuutusrahaston toiseksi suurin menoerä on ollut työeläkelisämaksu. Työntekijän työeläkettä korotetaan ansiopäivärahojen ja ansiosidonnaisten koulutusetuuksien ajalta karttuvalla työeläkelisällä. Maksu määrätään siten, että se vastaa 80 % siitä määrästä, joka saataisiin, jos ansiopäiväraha- tai koulutusetuuspäiviltä vastaavilta päiviltä suoritettaisiin keskimääräistä työeläkevakuutusmaksua vastaava maksu. Vakuutusmaksun perusteena olevana palkkana käytetään sitä työansiota, jonka arvioidaan vastaavan ansiopäivärahan perusteena olevaa keskimääräistä palkkaa. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa kertymävuoden arvioidun työeläkelisämaksun kokonaan ennakkona. Työeläkelisämaksun lopullinen määrä vahvistetaan kuitenkin edelleen vasta seuraavan vuoden toukokuussa, jolloin mahdollinen maksun palautus tai lisämaksu suoritetaan seuraavan joulukuun aikana. Työeläkelisän vakuutusmaksu maksetaan Eläketurvakeskukselle, joka jakaa sen edelleen ao. eläkelaitoksille. T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 4

6 3. TYÖTTÖMYYSKASSOJEN MAKSAMIEN ETUUKSIEN ENNAKKORAHOITUS Työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen (272/2001) mukaan työttömyyskassojen ennakkohakemusten käsittely ja maksatuksesta päättäminen sekä ennakoiden riittävyyden seuranta kuuluvat Työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassoille ennakkoa kaksi kertaa kuukaudessa. Rahasto hoitaa myös valtionosuuksien ennakot työttömyyskassoille kerran kuukaudessa. Sosiaali- ja terveysministeriö maksaa rahastolle valtionosuuksien ennakkoa kuukausittain jaettuna tasasuuruisiin kuukausieriin, ellei Työttömyysvakuutusrahaston esityksestä muuta johdu. Valtionosuus on kirjattu rahaston tuloihin ja menoihin. Vuoden 2003 lopussa vahvistettiin työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen muutos, jolla myös työministeriön hallinnonalan työttömyysetuuksien (työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tuki) valtionosuuksien ennakot siirtyvät maksettavaksi Työttömyysvakuutusrahaston kautta alkaen. 4. JÄSENMAKSUN TASAUS PALKANSAAJAKASSOILLE Rahasto suorittaa työttömyyskassalain 19 a :n (556/1998) nojalla hallintoneuvoston vuosittain päättämän määrän jäsenmaksujen tasausta niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä. Tasaukseen käytettiin vuonna 2003 yhteensä 8,8 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 10 milj. ). Jäsenmaksun tasausta maksettiin 11 palkansaajakassalle. 5. PALKKATURVAN RAHOITUS Rahasto vastaa lisäksi palkkaturvasta annetun lain (866/98) nojalla valtion palkkaturvame- noista. Palkkaturvameno maksetaan kerran vuodessa työministeriölle laskun mukaan. RAHAVIRRAT TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTOSSA Työnantajat Tapaturmavakuutusyhtiöt Palkansaajamaksu Työnantajamaksu Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Sosiaali- ja terveysministeriö TVR Työministeriö Sijoitustuotot TSL Kansaneläkelaitos Koulutusrahasto Työministeriö Valtion eläkerahasto T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 5

7 6. KOULUTUSRAHASTON MYÖNTÄMIEN ETUUKSIEN RAHOITUS Rahasto vastaa vielä mennessä päättyneistä työsuhteista johtuvista erorahaetuuksista. Tämän lisäksi rahasto vastaa ammattitutkintostipendistä aiheutuvista menoista samoin kuin aikuiskoulutustuen ansio-osasta ja hallintokuluista. Nämä kaikki etuudet maksetaan Koulutusrahastosta. Erorahajärjestelmän lakkauttamisen yhteydessä lukien ansiopäivärahajärjestelmään lisättiin mahdollisuus maksaa ansiopäiväraha korotettuna. Korotettua ansio-osaa voi saada henkilö, joka on irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä, on ollut palkansaajakassan jäsen vähintään viisi vuotta ja on ollut työssä vähintään 20 vuotta. Työttömyyskassa voi maksaa korotettua ansiopäivärahaa enintään 150 päivän ajan. Korotetun koulutuspäivärahan tai koulutustuen kestoa ei ole rajoitettu. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa yksin korotetun ansio-osan menoista. 7. TILITYS KANSANELÄKELAITOKSELLE Rahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 8 :n nojalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksutulosta Kansaneläkelaitokselle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Tämän osuuden arviointi perustuu Tilastokeskuksen aineistoon ja arvion vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Kertomusvuonna tilitettävä osuus oli 17,3 % (edellisenä vuonna 17,2 %). 8. TALOUS JA SIJOITUSTOIMINTA Vuosi 2003 oli Työttömyysvakuutusrahaston kassavirran osalta ennakoitua heikompi. Talousarviossa asetettu tavoite noin 160 miljoonan euron alijäämästä ylittyi, kun työttömyyskassamenot olivat arvioitua suuremmat, työttömyysvakuutusmaksutulot alittivat ennakoidun määränsä ja työeläkelisämaksun määrä nousi tuntuvasti alkuperäisestä arviosta. Alijäämää kertyi kaikkiaan 255 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan kannalta vuosi 2003 oli kaksijakoinen. Osakekurssit nousivat maaliskuusta alkaen tuntuvasti, kun taas korot laskivat alkuvuoden ja kääntyivät lievästi ylöspäin kesäkuussa. Rahaston sijoitukset tuottivat arvioitua paremmin. Vakaaseen ja hyvin ennakoitavaan tuottoon tähtäävä strategia tuotti 4,0 prosenttia vuonna 2003, kun edellisen vuoden tuotto oli ollut 2,9 %. Työttömyysvakuutusrahaston allokaatiossa tehtiin pieniä muutoksia vuoden aikana. Syksyllä joukkolainojen määrää pienennettiin vastaamaan suhdannepuskurin supistunutta kokoa. Sijoituksia kohdennettiin ensimmäistä kertaa indeksilainoihin, joissa kohde-etuuksina käytettiin sellaisia sijoituskohteita, joiden tuotot korreloivat heikosti Suomen kansantalouden syklien ja työttömyyden kehityksen kanssa. Rahaston allokaatiosalkkujen hallinnointi tapahtui ulkopuolisten varainhoitajien ja Työttömyysvakuutusrahaston toimiston hoitamina. Vertailutuotto ylittyi kaikissa näissä salkuissa. Rahaston hoitaman likviditeettisalkun tuotto oli hyvä ja vertailukelpoinen parhaitten lyhyen koron rahastojen kanssa. T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 6

8 SIJOITUSKOHTEIDEN TUOTOT Kotimaiset osakkeet Eurooppalaiset osakkeet Aasialaiset osakkeet 22,7% 12,0% 17,0% -13,0% -32,4% -25,3% -18,6% -17,4% 1,2% Rahamarkkina JVK (1-3 vuotta) JVK (Benchmark) 2,7% 2,8% 4,1% 3,8% 4,9% 9,8% 4,9% 6,3% 5,8% Kapitalisaatiosopimukset 3,8% 4,8% 5,4% TVR koko omaisuus 4,0% 2,9% 3,4% 9. RAHASTON TEHTÄVÄT TYÖSOPIMUSLAIN MUKAAN Uuden työsopimuslain (55/2001) 12 luvun mukaan tuomioistuimen on kuultava Työttömyysvakuutusrahastoa työsuhteen päättämistä koskevassa riita-asiassa. Työttömyysvakuutusrahastolla on jutussa etua valvottavana vain, jos kantajalle on ko. työsuhteen päättämisen jälkeen maksettu ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa. Työnantajan maksettavaksi määrättävästä vahingonkorvauksesta vähennetään työttömyysvakuutusrahastolle pääsäännön mukaan 75 % kantajalle maksetusta työttömyyspäivärahasta työsopimuslain 12 luvun 3 :ssä säädetyin edellytyksin. Jos korvausvelvollisuudesta tehdään työnantajan ja työntekijän välillä sopimus, on siinä mainittava rahastolle tuleva osuus. Työttömyysvakuutusrahasto antoi kertomusvuonna tuomioistuimille 346 (92) lausuntoa, joista viisi työtuomioistuimelle ja seitsemän hovioikeuksille. Työttömyysvakuutusrahasto tilittää sosiaalija terveysministeriölle työsopimuslain perusteella kertomusvuonna saamistaan korvauksista 51,7 % (53,2 %), mikä vastasi valtion keskimääräistä rahoitusosuutta työttömyyskassoille. Tilitys ei koske lomautuspäivärahoista saatua korvausta, koska valtio ei osallistu tämän etuuden rahoittamiseen. Vuonna 2003 Työttömyysvakuutusrahastolle tuomittiin tai sovittiin maksettavaksi ,85 euroa (94.026,92 euroa). Sosiaali- ja terveysministeriölle tilitettävä määrä maksetuista korvauksista on ,30 euroa. LAUSUMAT, SOPIMUKSET JA TUOMIOT / TSL-KORVAUKSET kpl Lausumat (TVR) Sopimukset ja tuomioist. vahv. sovinnot Tuomiot (tiedoksitulleet) Tsl-korvaukset T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 7

9 TULOT TYÖNANTAJAN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSU Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vuodelle 2003 vahvistettiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä (1038/2002). Se laski 0,6 prosenttiin (edellisenä vuonna 0,7 %) palkasta euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta maksu oli 2,45 prosenttia (2,7 %). Työnantajan keskimääräinen maksu oli 1,93 % (2,11 %). Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksu oli 0,6 prosenttia (0,7 %) palkkojen määrästä euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta 1,65 prosenttia (1,75 %). Työttömyysturvalaissa tarkoitettujen yrityksen osaomistajien työttömyysvakuutusmaksu oli 0,6 prosenttia (0,7 %) palkkasummasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuja kertyi yrityksiltä, yhteisöiltä ja valtion liikelaitoksilta yhteensä 940 miljoonaa euroa, kun niitä edellisenä vuonna kertyi miljoonaa euroa. PALKANSAAJAN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSU Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vahvistettiin samoin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä. Maksun suuruus oli 0,2 % (edellisenä vuonna 0,4 %) työntekijän palkasta. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu oli 0,07 prosenttia (0,15 %). Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua kertyi 107 miljoonaa euroa, kun sitä edellisenä vuonna kertyi 203 miljoonaa euroa. VAKUUTUSMAKSUT Milj. VAKUUTUSMAKSUTULO 3,50 % ,00 % 2,50 % ,00 % ,50 % 800 1,00 % 0,50 % 400 0,00 % e e Palkansaajat Työnantajamaksu Työnantajat keskim. Palkansaajamaksu VALTIONOSUUS Sosiaali- ja terveysministeriö maksoi Työttömyysvakuutusrahastolle valtionosuuksien ennakkoa vuonna 2003 yhteensä 563 miljoonaa euroa. KORVAUKSET Työttömyysvakuutusrahasto kirjasi tuloksi rahastolle työnantajien työsopimuslain 12 luvun 3 :n perusteella maksamia korvauksia 208 tuhatta euroa (94 tuhatta euroa). T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 8

10 SIJOITUSTEN TUOTOT Rahaston varat olivat tilivuoden lopussa sijoitettuina eri pituisiin joukkovelkakirjoihin 144 miljoonaa euroa (140 milj. ), osakkeisiin 14 miljoonaa euroa (12 milj. ), sijoitusrahastoihin 28 miljoonaa euroa (20 milj. ), kapitalisaatiosopimuksiin 16 miljoonaa euroa (44 milj. ) ja rahamarkkinasijoituksiin 381 miljoonaa euroa (575 milj. ). Sijoitustuottoja kertyi yhteensä 24 miljoonaa euroa (18 milj. ). Sijoitusten keskimääräinen pääomapainotettu tuotto oli 4,0 prosenttia (2,9 %). Sijoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa 586 miljoonaa euroa (795 milj. ). SIJOITUSTEN JAKAUMA ,6 % 6,3 % 2,7 % Rahamarkkina 65,4 % JVK Osakkeet Kapit. sopimukset MENOT ELÄKETURVAKESKUS Työttömyysvakuutusrahasto vastasi työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 c :ssä (561/ 1998) tarkoitetun työeläkelisämaksun suorittamisesta Eläketurvakeskukselle. Eläketurvakeskuksen arvioon perustuva kirjanpidon mukainen työeläkelisämeno oli 358 miljoonaa euroa (283 milj. ). Työeläkelisämaksua maksettiin kertymävuoden aikana ennakkona, ja lopullinen maksu oli ennakoitua suurempi. Erotus on kirjattu siirtovelkoihin. Kertomusvuoden maksun lopullisen määrän vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen kertymävuotta seuraavan vuoden aikana. VALTION ELÄKERAHASTO Työttömyysvakuutusrahasto vastasi Valtion Eläkerahastosta annetun lain (1372/1989) 3 :ssä tarkoitetun työeläkelisää koskevan maksun suorittamisesta eläkerahastolle. Työeläkelisämaksumeno oli 2,0 miljoonaa euroa (2,4 milj. ). Kertomusvuoden maksun suuruuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen seuraavan vuoden aikana. T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 9

11 KANSANELÄKELAITOS Työttömyysvakuutusrahasto tilitti Kansaneläkelaitokselle rahoituslain (555/1998) 8 ja 23 :n mukaan työttömyysturvan peruspäivärahan ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen perustukien rahoittamiseen määrän, joka keskimäärin vastasi työttömyyskassoihin kuulumattomien työntekijöiden palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua. Ennakkomaksua suoritettiin 18 miljoonaa euroa (31,5 milj. ) sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen perustuen. Lisäksi rahasto on kirjannut menoksi Kansaneläkelaitokselle edellisten tilikausien vakuutusyhtiötilityksistä kertyvää menoa euroa. KOULUTUSRAHASTO Työttömyysvakuutusrahasto vastasi Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) 30 :n mukaan ammattitutkintostipendin ja aikuiskoulutustuen ansio-osan sekä näiden hallintokulujen rahoituksesta. Työttömyysvakuutusrahasto suoritti Koulutusrahastolle kertomusvuoteen kohdistuvaa rahoitusta sekä vuoteen 2002 kohdistuvaa palkkasummaperusteista lisämaksua yhteensä 29 miljoonaa euroa (28 milj. ). TYÖMINISTERIÖ Työttömyysvakuutusrahasto vastasi palkkaturvalain (866/1998) 31 :ssä säädetyn mukaisesti valtiolle aiheutuneiden palkkaturvamenojen suorittamisesta työministeriölle. Palkkaturvakustannuksia maksettiin työministeriön lähettämän laskun perusteella 19,3 miljoonaa euroa (21,6 milj. ). TYÖTTÖMYYSKASSAT Työttömyysvakuutusrahaston osuutena maksettiin työttömyyskassoille työttömyysturvalain (1290/2002) mukaiset työttömyyspäivärahat, julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisiin työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutustukiin ja vuorotteluvapaasta annetun lain (1305/2002) mukaisiin vuorottelukorvauksiin. Rahasto vastasi näiden etuuksien rahoituksesta siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät olleet niistä vastuussa. Työttömyyskassoille maksettiin lomautusajan päivärahojen ja työttömyysturvalaissa tarkoitettujen lisäpäivien menoista 94,5 %. Rahasto suoritti lisäksi työttömyyskassoista annetun lain (603/1984) perusteella eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi jäsenmaksujen tasausta työttömyyskassoille 8,8 miljoonaa euroa (10,1 milj. ). Työttömyyskassoille suoritettiin tukimaksuja kaikkiaan 817 miljoonaa euroa (717 milj. ). Rahasto maksoi lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön osuutena kassoille 568 miljoonaa euroa (511 milj. ) ja työministeriön osuutena 60 miljoonaa euroa (54 milj. ). Vuoden 2003 aikana Suomessa toimi 42 työttömyyskassaa, joista kaksi oli yrittäjien työttömyyskassoja. Työttömyyskassojen maksama ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha oli keskimäärin 43,75 euroa (41,30 euroa) päivässä. T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 10

12 PALKANSAAJAKASSAT Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin tk Erityisalojen Toimihenkilöiden Esittävien taiteilijoiden Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan IAET-kassa Journalistien Julkisten alojen teknisten Kemian Kunnallisvirkamiesten Kunta-alan Lakimiesten Lähi- ja Perushoitajien Lääkärien Maa- ja Merialojen Toimihenkilöiden Merkonomien Metallityöväen Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten Opettajien Palvelualojen Paperityöväen Luonnonvara-alan Puu- ja erityisalojen Rahoitus- ja Erityisalojen Rakennusalan Rautatieläisten Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain Sosiaalialan korkeakoulutettujen Suomen Elintarviketyöläisten Suomen Merimies-Unionin Sähköalojen Tekstiili- ja vaatetustyöväen Teollisuuden toimihenkilöiden Terveydenhuoltoalan Vakuutusväen Valtion ja erityispalvelujen palkansaajien Valtion Virkamiesten Posti-ja logistiikka-alan Viestintäalan YTK-työttömyyskassa YRITTÄJÄKASSAT Ammatinharjoittajien ja yrittäjien tk Suomen Yrittäjäin Milj TUKIMAKSUT KASSOILLE (TVR) Tukimaksut kassoille (TVR) Työttömyysaste % % 10,5 10 9,5 9 8,5 8 T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 11

13 VAKUUTUSYHTIÖT Tapaturmavakuutuslain 29 :ssä tarkoitetut vakuutuslaitokset (14) perivät työnantajilta työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun. Valtiokonttori peri valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut ja valtion liikelaitoksilta työnantajan työttömyysvakuutusmaksut. Perintämenettely ja perinnän suorittamisesta maksetut korvaukset perustuivat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton sekä rahaston ja Valtiokonttorin välisiin sopimuksiin. Perintäkorvauksia maksettiin vakuutusyhtiöille ja Valtiokonttorille yhteensä 7,3 miljoonaa euroa (7,6 milj. ). TAPATURMAVAKUUTUSLAITOKSET A-Vakuutus Oy Keskinen Vakuutusyhtiö Fennia If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö Valtiokonttori Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö Ålands Ömsesidigt skadeförsäkringsbolag TILITYS STM:LLE VAKUUTUSMAKSUISTA VUOSILTA Edellisten vuosien vakuutusmaksutilitysten oikaisuista johtuvaa vuosiin kohdistuvaa menoa on kirjattu siirtovelaksi sosiaalija terveysministeriölle euroa. HALLINTOKULUT Rahaston hallintokulut olivat 1,0 miljoonaa euroa (0,9 milj. ). TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Rahaston varsinaiset tulot olivat miljoonaa euroa (1.742 milj. ) ja menot miljoonaa euroa (1.660 milj. ). Sijoitustuottoja kertyi 27 miljoonaa euroa (30 milj. ) ja sijoituskuluja 4 miljoonaa euroa (13 milj. ), joten sijoitustuottojen nettomäärä oli 23,7 miljoonaa euroa (17,6 milj. ). Tilikauden alijäämä oli 255 miljoonaa euroa (ylijäämää 100 milj. ). Milj MENOJEN KEHITYS Menot, milj.euroa Työttömyysaste % % 10,5 10 9,5 9 8,5 8 Milj VARALLISUUDEN MUUTOS Varallisuuden muutos Työttömyysaste % % 11 10,5 10 9,5 9 8,5 8 7,5 7 T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 12

14 RISKIENHALLINTA RISKIENHALLINNAN TAVOITTEET Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että rahaston resurssit ja järjestelmät ovat riittävät rahaston toimintoja ajatellen. Keskeisimmät riskit pyritään tunnistamaan ja rajoittamaan sellaiselle tasolle, että riskin toteutuminen ei oleellisesti vaikuta rahaston toimintoihin tai talouteen. Riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, että rahaston ottamat riskit ovat oikeassa suhteessa rahaston riskinkantokykyyn ja tavoitteisiin. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS- RAHASTON RISKINSIETOKYKY Rahastolla on laaja liittymäpinta Suomen kansantaloudessa. Tästä johtuen rahaston päätehtävien esteetön toiminta on pyrittävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Rahaston talouden ohjaus tapahtuu lähinnä vakuutusmaksujen säätelyn avulla, joiden suuruutta voidaan nykyisen käytännön mukaan muuttaa vain kerran vuodessa. Näistä seikoista johtuen rahaston riskinsietokyky on varsin pieni. Sijoitustoiminnan muodostamat riskit pyritään rajaamaan sellaiselle tasolle, ettei edes kaikkien riskien yhtäaikainen toteutuminen antaisi aihetta vakuutusmaksujen korotuksiin. SUHDANNEPUSKURI RAHASTON VARALLISUUSASEMA JA SUHDANNEPUSKURI Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain lukien muutetun 3 :n mukaan Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston varojen ja velkojen (vuoteen 2002 saakka tuottojen ja menojen) erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia menoja vastaava määrä. Rahastossa voi olla suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaavien menojen määrä. Laissa tarkoitettu rahaston enimmäismäärä SUHDANNEPUSKURI vuonna 2003 oli noin 500 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa 613 miljoonaa euroa (851 milj. ). Rahastoon kertynyt ylijäämä (suhdannepuskuri) oli 553 miljoonaa euroa (808 milj. ). Siirtovelat olivat 60 milj. euroa (43 milj. ), johon sisältyy työministeriölle olevaa velkaa palkkaturvamaksusta 19,3 miljoonaa euroa (21,6 milj. ). Siirtosaamiset olivat 26 miljoonaa euroa (55 milj. ). Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston hyväksymän vuotta 2004 koskevan talousarvion mukaan rahaston suhdannepuskurin koko tulisi olemaan noin 440 miljoonaa euroa Rahaston menot, milj Työttömyysaste % 9,0 9,1 9,1 9,8 Puskurin enimmäismäärä, milj Rahaston varallisuus, milj T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 13

15 HALLINTO HALLINTONEUVOSTO Valtioneuvosto nimitti työmarkkinaosapuolten esityksestä hallintoneuvoston jäseniksi alkaneeksi kolmivuotiskaudeksi: toimitusjohtaja George Berner, Berner Oy teollisuusneuvos Rauno Mattila, Trafotek Oy toimitusjohtaja Simo Palokangas, HK Ruokatalo Oyj johtaja Esko Tulikoura, Skanska Oy toimitusjohtaja Ari Karvonen, Ari Karvonen Ky toimitusjohtaja Matti Kyytsönen, ISS Suomi Oy henkilöstöjohtaja Aino Toikka, SOK apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi, Oulu henkilöstöjohtaja Pekka Palola, Tampere kaupunginjohtaja Matti Pelttari, Rovaniemi liikenneneuvos Heikki Lehtinen, Tampere hallituksen puheenjohtaja Esko Murto, Huiskulan Puutarha Oy toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen, KTV talouspäällikkö Seppo Berg, Metallityöväen Liitto ent. puheenjohtaja Maj-Len Remahl, PAM puheenjohtaja Mikko Mäenpää II puheenjohtaja Helena Rissanen, TU puheenjohtaja Risto Piekka (TT) (TT) (TT) (TT) (PT) (PT) (PT) (KT) (KT) (KT) (KiSV) (MTL) (SAK) (SAK) (SAK) (STTK) (STTK) (AKAVA) Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Mikko Mäenpää ja varapuheenjohtajana Matti Kyytsönen. Hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 14

16 JOHTOKUNTA Hallintoneuvosto valitsi johtokunnan jäseniksi vuodeksi 2003 työmarkkinaosapuolten esityksestä seuraavat henkilöt (Janne Metsämäen eronpyyntö ja Kaija Kallisen valinta käsiteltiin pidetyssä hallintoneuvoston kokouksessa): osastopäällikkö Risto Alanko työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri pääsihteeri Seppo Junttila sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen (16.5.-) johtaja Markku Koponen neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty lakimies Janne Metsämäki (-15.5.) toimitusjohtaja Arto Ojala johtaja Pertti Parmanne toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola johtaja Seppo Riski neuvottelupäällikkö Heikki Saipio sopimusjohtaja Risto Voipio TT KT STTK SAK PT AKAVA SAK PT SAK MTL TT KT KiSV Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Seppo Riski ja varapuheenjohtajaksi Pertti Parmanne. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 11 kertaa. T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 15

17 TILINTARKASTAJAT Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst&Young Oy. Tarkastustoimintaa johti KHT, KTM Arto Kuusiola. TOIMISTO Työttömyysvakuutusrahaston toimisto on ollut omissa tiloissa, Kalevankatu 12, Helsinki. HENKILÖSTÖ Rahaston toimitusjohtajana toimi oikeustieteen kandidaatti Heikki Pohja. Rahaston sijoitustoimintaa ja taloutta hoiti talousjohtaja, KTM Tapio Oksanen apunaan salkunhoitaja, KTM Sami Lahtinen saakka ja KTM Petteri Vaarnanen lukien. Sijoitustoiminnan maksuliikennettä ja kirjanpitoa hoiti taloussihteeri Tuire Tuomola saakka ja sen jälkeen yo-merkonomi Kaija Viertola. Työttömyyskassojen ennakoita ja maksuliikennettä sekä kirjanpitoa hoiti yomerkonomi Tuija Pahikka-aho saakka ja hänen vuorotteluvapaansa alettua yo-merkonomi Soile Vesa. HSO-sihteeri Outi Verronen on toiminut palkanlaskijana ja johdon sihteerinä alkaen. Lähinnä työsopimuslakiasioita käsitteleväksi osa-aikaiseksi (60 %) lakimieheksi valittiin oik.yo. Sanna Kujala alkaen. Toimistosihteerinä ja lakimiehen avustajana toimi yo-merkonomi Maarit Sandberg. Tietohallintopäällikön tehtäviä hoiti osa-aikaisesti (30 %) Koulutusrahaston tietohallintopäällikkö Pirkko Levänen. EDUSTUKSET Kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan jäsenenä toimi Heikki Pohja ja varajäsenenä Tapio Oksanen. Heikki Pohja edusti rahastoa sosiaali- ja terveysministeriön eri lainvalmisteluhankkeissa ja eduskunnan valiokuntien kuulemistilaisuuksissa. SOPIMUKSET Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton kanssa allekirjoitettiin vuotta 2003 koskeva työttömyysetuuksien rahoituslain 21 :ssä tarkoitettu sopimus työttömyysvakuutusmaksujen perimisestä, tilittämisestä ja perimiskulujen korvaamisperusteista. Vuotta 2004 koskeva sopimus allekirjoitettiin Sosiaali- ja ter- veysministeriö vahvisti sopimuksen Vastaavat sopimukset tehtiin Valtiokonttorin kanssa valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja valtion liikelaitosten työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perimisestä ja perimiskulujen korvaamisesta. T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 16

18 AVAINLUVUT Vakuutusmaksutulo Muut tulot (STM) Maksuprosentit - palkansaajamaksu - työnantajamaksu alempi - työnantajamaksu ylempi Menot yhteensä, milj. euroa - Työttömyysskassat (TVR) - Työttömyysskassat (STM) - Eläketurvakeskus (työeläkelisä) - Koulutusrahasto - Kansaneläkelaitos - Työministeriö (palkkaturva) - Hallintokulut Yli- /alijäämä Sijoitusten tuotto- % käyville arvoille Suhdannepuskuri, milj. euroa - Rahamarkkinasijoitukset - Joukkolainat - Osakkeet - Muut sijoitukset ,20 0,60 2, , , ,40 0,70 2, , , ,70 0,80 3, , , ,00 0,90 3, , , ,35 0,90 3, , , KASSOJEN MAKSAMAT ETUUDET, TVR:N OSUUS milj. euroa ja %-osuus kaikista milj. %- osuus milj. %- osuus milj. %- osuus milj. %- osuus milj. %- osuus Koulutuspäivärahat 5,9 0,7 % 3,3 0,4 % 4,6 0,6 % 4,2 0,5 % 6,0 0,7 % Lomautuspäivärahat 141,7 16,2 % 108,1 14,0 % 78,3 10,1 % 73,0 9,2 % 85,1 10,0 % Lisäpäivien päivärahat 123,7 14,1 % 148,0 19,2 % 203,6 26,3 % 220,0 27,7 % 271,7 31,9 % Muut päivärahat 487,9 55,7 % 413,2 53,6 % 389,6 50,4 % 402,9 50,6 % 389,6 45,7 % Vuorottelukorvaus 36,7 4,2 % 29,0 3,8 % 30,4 3,9 % 24,4 3,1 % 19,8 2,3 % Aikuiskoulutustuki 50,9 5,8 % 46,7 6,1 % 41,5 5,4 % 49,0 6,2 % 56,1 6,6 % Lapsikorotus 8,5 1,0 % 7,2 0,9 % 9,3 1,2 % 7,4 0,9 % 9,4 1,1 % Jäsenmaksujen tasaus 8,8 1,0 % 10,1 1,3 % 11,3 1,5 % 9,5 1,2 % 9,2 1,1 % Hallintoapurahat 11,9 1,4 % 4,8 0,6 % 5,0 0,6 % 5,1 0,6 % 5,6 0,7 % Yhteensä 875,9 770,4 773,6 795,5 852,5 T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA 17

19 T ULOSLASKELMA TULOT Viite Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut , ,17 Viivästys- ja yliaikakorot , ,19 Tulot työnantajamaksuista yhteensä , ,36 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut , ,59 Viivästys- ja yliaikakorot , ,37 Tulot palkansaajamaksuista yhteensä , ,96 STM tulot , ,15 TSL:n mukaiset korvaukset , ,92 Rahaston varsinaiset tulot yhteensä , ,39 MENOT Eläketurvakeskus , ,64 Valtion Eläkerahasto , ,42 Kansaneläkelaitos , ,00 Koulutusrahasto , ,76 Työministeriö , ,03 Työttömyyskassat (TVR) , ,86 Työttömyyskassat (TM) , ,33 Työttömyyskassat (STM) , ,20 Edell.vuoden kulujen korjaukset 0, ,09 Vakuutusyhtiöt, hoitokorvaukset , ,73 Tyött.vak osuus STM:lle , ,76 Rahaston hallintokulut , ,66 Rahaston varsinaiset menot yhteensä , ,48 YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN KORKOJA , ,91 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitustuotot , ,67 Sijoituskulut , ,46 Sijoitustuottojen netto , ,21 Eläketurvakeskuksen ja Valtion eläkerahaston korkoutus , ,15 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,27 T ULOSLASKELMA 18

20 T ASE VASTAAVAA Viite PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , ,27 Aineelliset hyödykkeet , ,32 Sijoitusomaisuus Kiinteistöosakkeet , ,75 Noteeratut osakkeet , ,67 Sijoitusrahastot , ,73 Kapitalisaatiosopimukset , ,27 Joukkovelkakirjat , ,29 Rahamarkkinasijoitukset , ,05 Omaisuudenhoitotilit , ,30 Sijoitusomaisuus yhteensä , ,06 VAIHTUVAT VASTAAVAT Rahoitusomaisuus Siirtosaamiset , ,08 Rahat ja pankkisaamiset 2 985, ,23 Rahoitusomaisuus yhteensä , ,31 YHTEENSÄ VASTAAVAA , ,96 VASTATTAVAA YLI-/ALIJÄÄMÄ edellisiltä vuosilta , ,88 tilikaudelta , ,27 Kertynyt yli-/alijäämä , ,15 VIERAS PÄÄOMA Siirtovelat , ,81 Vieras pääoma yhteensä , ,81 YHTEENSÄ VASTATTAVAA , ,96 T ASE 19

21 T ILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERUSTEET TULOSLASKELMA JA TASE Työttömyysvakuutusrahaston tuloslaskelma on tilitys, joka kertoo mistä ja millä perusteella rahasto on saanut varoja käyttöönsä ja mihin lakien ja asetusten määräämiin tarkoituksiin varat on käytetty. TULOJEN KIRJAAMISPERUSTEET Vakuutusmaksutulot kirjataan vakuutusyhtiöiden kuukausi-ilmoitusten perusteella. Vakuutusyhtiö ilmoittaa kuukausi-ilmoituksessa sille kuukauden aikana kertyneiden työttömyysvakuutusmaksujen ja vakuutusyhtiön maksettavaksi lasketun koron ja viivästyskoron määrän, jotka vakuutusyhtiö suorittaa rahastolle sopimuksen mukaisesti. Siten joulukuulta annettavassa kuukausi-ilmoituksessa vakuutusyhtiö ilmoittaa sille joulukuun loppuun kertyneiden vakuutusmaksujen määrän ja sopimuk- sen mukaisen koron. Tuloslaskelma sisältää vakuutusyhtiölle joulukuussa kertyneet vakuutusmaksut, jotka maksetaan rahastolle seuraavana vuonna. PERINNÄSSÄ OLEVAT SAAMISET Laiminlyödyt, ulosotossa olevat, vireillä olevissa konkursseissa ja vapaaehtoisissa velkasaneerauksissa olevien yritysten työttömyysvakuutusmaksut vakuutusyhtiöt perivät ja valvovat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton välisen sopimuksen antamin valtuuksin. Vakuutusyhtiöt tilittävät kertyneet vakuutusmaksut kuukausi-ilmoituksissaan. Tilikauden lopussa perinnässä ja pakkoperinnässä olleet vakuutusmaksut eivät siten sisälly rahaston maksutuloon eivätkä vakuutusmaksusaamisiin vuonna PERINNÄSSÄ OLEVAT TYÖNANTAJAN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT, Uudet erääntyneet 693,37 304,43 Normaaliperinnässä 488,91 426,39 Pakkoperinnässä 2 662,29 607,03 Erikoisperinnässä 709, ,92 Perinnässä olevat 4 554, ,78 Velkasaneerauksessa 1 257,39 611,62 Konkurssivalvonnassa 1 699, ,74 Yhteensä 7 511, ,85 T ILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 20

22 PERINNÄSSÄ OLEVAT PALKANSAAJAN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT, Uudet erääntyneet 255,15 250,99 Normaaliperinnässä 142,61 507,27 Pakkoperinnässä 1 046,47 722,43 Erikoisperinnässä 169,92 644,63 Perinnässä olevat 1 614, ,34 Velkasaneerauksessa 663,99 385,46 Konkurssivalvonnassa 882,45 593,26 Yhteensä 3 160, ,06 MENOJEN KIRJAAMISPERUSTEET TUKIMAKSUT TYÖTTÖMYYSKASSOILLE Työttömyyskassamaksujen ennakot maksetaan kassoille kuukausittain edellisen tilikauden lopussa hyväksytyn budjetin mukaisesti. Vakuutusvalvontavirasto toimittaa TVR:lle kuukausittain tilastot kassojen asiakkailleen maksamien tukien kertymästä, jonka perusteella rahasto on joulukuun lopussa jaksottanut ennakkomaksujen ja toteutuneen kassamaksun kassakohtaisesti saamiseksi tai velaksi kirjanpidossaan. Vuoden 2002 kirjanpidossa edellä mainittua jaksotusta ei ole tehty. Lisäksi hallintokuluapurahoja ei vielä vuonna 2002 ole sisällytetty ennakkomaksuihin. Näin ollen vuoden 2003 kassamaksuihin sisältyy vuoden 2002 eriä yhteensä 1,5 milj. euroa saamista. Varat työttömyyskassoille maksettaviin valtionosuuksien ennakoihin saadaan sosiaali- ja terveysministeriöltä. Ennakot ministeriöltä ja menot työttömyyskassoille on kirjattu sen suuruisina, minkä verran kutakin etuutta työttömyyskassat ovat maksaneet asiakkailleen. Vakuutusyhtiöiden hoitokorvaukset kirjataan vakuutusyhtiöiden kuukausitilitysten mukaisesti. Rahaston hoitomenot on kirjattu suoriteperusteisesti. Palkkaturvamaksu kirjataan työministeriön arviolaskun perusteella ilman korkoutusta. Rahaston hallintokulut kirjataan suoriteperusteisesti. MAKSUT ELÄKETURVAKESKUKSELLE JA VALTION ELÄKERAHASTOLLE SEKÄ NIIDEN KORKOUTUS Eläketurvakeskukselle työntekijäin eläkelain 12 c :n (561/1998) mukaan tilikaudelta suoritettavat maksut perustuvat Eläketurvakeskuksen antamaan arvioon, jota tarkennetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Suoritettujen maksujen ja tarkistetun arvion erotus kirjataan siirtosaamiseksi tai siirtovelaksi. Maksut esitetään tuloslaskelmassa korkouttamattomana. Lopullisen maksun määrä saadaan Eläketurvakeskukselta tilikautta seuraavan vuoden keväällä ja lopullisen ja tilinpäätöksessä käytetyn maksuarvion erotus esitetään korjauksena, edellisen vuoden tasausmaksuna tilikautta seuraavan vuoden tilinpäätöksessä. Vuoden tarkistettu ennakko ja edellisen vuoden tasausmaksu on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Eläketurvakeskus korkouttaa TVR:n maksettavaksi pannut veloitukset laskuperustekorkoa T ILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 21

23 käyttäen. Tilinpäätöksessä käytetty tarkistettu maksu on korkoutettu tilikauden loppuun (veloituskorko). Eläketurvakeskus hyvittää TVR:lle korkoa tämän suorittamien todellisten maksujen ja todellisten maksuajankohtien mukaan (hyvityskorko). Tilikautta seuraavana vuonna selvitettävä lopullinen maksu korkoutetaan Eläketurvakeskuksen ja TVR:n sopimaan selvitysajankohtaan (edellisen vuoden veloituskorko). TVR:n kaikkiin edelliseltä vuodelta suorittamille maksuille lasketaan vastaavalla tavalla hyvityskorko (edellisen vuoden maksun hyvityskorko). Valtion eläkerahaston osalta maksujen veloitus- ja hyvityskorko lasketaan vastaavalla tavalla. Tilikauden ja edellisen vuoden veloitus- ja hyvityskorkoutukset on eritelty liitetiedoissa ja niiden nettosumma on esitetty tuloslaskelmassa nimikkeellä Eläketurvakeskuksen ja Valtion Eläkerahaston maksujen korkoutus. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET Vuoden 2002 tilinpäätöksessä on siirrytty ensimmäistä kertaa suunnitelman mukaisiin poistoihin. Poistot on laskettu käyttöomaisuuden arvioidun pitoajan mukaan. Rahaston toimiston remonttikustannukset on jaksotettu 10 vuoden pitoajalle, atk-laitteet ja ohjelmat 3 vuoden ja konttorin kalusteet 3 vuoden pitoajalle. Vuoden 2003 tilinpäätös on laadittu tätä käytäntöä soveltaen. markkina-arvon suuruiseksi. Arvonalennus kirjataan sijoituksen kuluiksi. Vuosien 2002 ja 2003 arvonalennusten erotus on kirjattu sijoitustuotoksi. SIJOITUSRAHASTOT Sijoitusrahastot kirjataan ja arvostetaan tilinpäätöksessä soveltuvin osin niin kuin osakkeet. VAKUUTUSYHTIÖIDEN KAPITALISAATIOSOPIMUKSET Kapitalisaatiosopimukset on arvostettu takaisinostoarvoon. JOUKKOVELKAKIRJALAINAT Joukkovelkakirjat kirjataan hankintamenoon. Hankintamenon ollessa nimellisarvoa korkeampi jaksotetaan ylikurssi juoksuajalle sijoitustuottojen vähennykseksi. Koska joukkovelkakirjat on tarkoitettu pidettäväksi juoksuajan loppuun, niistä ei tehdä arvonalennuksia markkina-arvon painuessa kirjanpitoarvoa pienemmäksi. RAHAMARKKINASIJOITUKSET Rahamarkkinasijoitukset on kirjattu ja esitetty hankintamenon suuruisina. Sijoitus- ja yritystodistusten käypänä arvona on pidetty rahalaitoksen ilmoittamaa markkinahintaa, muiden rahamarkkinasijoitusten käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa. SIJOITUSTEN ARVOSTUS OSAKKEET Osakkeet kirjataan hankintamenoon. Arvostus suoritetaan salkku- ja osakekohtaisesti alimman arvion periaatetta noudattaen. Mikäli tilinpäätöspäivän markkina-arvo on alempi kuin kirjanpitoarvo, alennetaan kirjanpitoarvo T ILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 22

24 T ULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut Työnantajan vak.maksut yksityiset , ,50 Työnantajan vak.maksut yksit. osaomistajat , ,70 Työnantajan vak.maksut valtion liikelaitokset , ,57 Ylimääräiset vakuutusmaksut 0, ,40 Vakuutusmaksut yhteensä , ,17 2 Työnant. vak.maks. viivästys- ja yliaikakorot RahL 22 :n mukaiset viivästyskorot , ,19 Vakuutusyhtiöiden yliaikakorot 0,00 0,00 Viivästys- ja yliaikakorot yhteensä , ,19 3 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut Palkansaajan vakuutusmaksut , ,54 Palkansaajan vakuutusmaksut osaomistajat , ,05 Vakuutusmaksut yhteensä , ,59 4 Palkans. vak.maks. viivästys- ja yliaikakorot RahL 22 :n mukaiset viivästyskorot , ,37 Vakuutusyhtiöiden yliaikakorot 0,00 0,00 Viivästys- ja yliaikakorot yhteensä , ,37 5 TSL:n mukaiset korvaukset Kuluvan tilikauden tuomiot , ,92 TSL jaksotussaamiset , ,28 Kaudelle rahana tuloutuneet , ,20 Stm:n osuus ,49 0,00 josta vuoden 2002 tilitys 51,7 % ,19 0,00 Kuluvan kauden STM tilitysvaraus ,30 0,00 TSL:n mukaiset korvaukset yhteensä , ,92 6 Eläketurvakeskus Edellisen vuoden tasausmaksu , ,36 Kuluvan tilikauden maksu , ,00 ETK po jaksotus , ,00 Eläketurvakeskus yhteensä , ,64 7 Valtion Eläkerahasto Edellisen vuoden tasausmaksu , ,58 Kuluvan tilikauden maksu , ,00 VER po jaksotus , ,00 Valtion eläkerahasto yhteensä , ,42 T ULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 23

25 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Koulutusrahasto Edellisen vuoden tasausmaksu , ,17 Kuluvan tilikauden maksu , ,59 Koulutusrahasto yhteensä , ,76 9 Työministeriö Edellisen vuoden tasausmaksu , ,74 Kuluvan tilikauden maksu , ,77 Työministeriö yhteensä , ,03 10 Työttömyyskassoille maksetut tukimaksut (TVR) Jäsenmaksujen tasaus, kuluva vuosi , ,00 Koulutuspäivärahat, edellinen vuosi , ,72 Koulutuspäivärahat, kuluva vuosi , ,93 Koulutuspäivärahat, jaksotus ,88 0,00 Lomautusajan päivärahat, edell. vuosi , ,14 Lomautusajan päivärahat, kuluva vuosi , ,45 Lomautusajan päivärahat, jaksotus ,83 0,00 Lisäpäivärahat, edellinen vuosi , ,32 Lisäpäivärahat, kuluva vuosi , ,25 Lisäpäivärahat, jaksotus ,19 0,00 Muut päivärahat, edellinen vuosi , ,58 Muut päivärahat, kuluva vuosi , ,67 Muut päivärahat, jaksotus ,80 0,00 Vuorottelukorvaukset, edellinen vuosi , ,40 Vuorottelukorvaukset, kuluva vuosi , ,08 Vuorottelukorvaukset, jaksotus ,40 0,00 Hallintokuluapurahat, edellinen vuosi , ,84 Hallintokuluapurahat, kuluva vuosi ,00 0,00 Tukimaksut (TVR) yhteensä , ,86 11 Työttömyyskassoille maksetut tukimaksut (TM) Aikuiskoulutustuki, edellinen vuosi , ,84 Aikuiskoulutustuki, kuluva vuosi , ,00 Lapsikorotukset, edellinen vuosi , ,53 Lapsikorotukset, kuluva vuosi , ,00 Hallintokuluapurahat, edellinen vuosi , ,02 Tukimaksut (TM) yhteensä , ,33 12 Työttömyyskassoille maksetut tukimaksut (STM) Koulutuspäivärahat, edellinen vuosi , ,65 Koulutuspäivärahat, kuluva vuosi , ,63 Koulutuspäivärahat, jaksotus ,38 0,00 Muut päivärahat, edellinen vuosi ,47 0,00 Muut päivärahat, kuluva vuosi , ,77 Muut päivärahat, jaksotus ,01 0,00 Muut päivärahat ja vuorottelukorv. edell. vuosi 0, ,73 Vuorottelukorvaukset, edellinen vuosi ,53 0,00 Vuorottelukorvaukset, kuluva vuosi , ,62 Vuorottelukorvaukset, jaksotus ,02 0,00 Hallintokuluapurahat, edellinen vuosi , ,56 Hallintokuluapurahat, kuluva vuosi ,00 0,00 Tukimaksut (STM) yhteensä , ,20 T ULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 24

26 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Vakuutusyhtiöille maksetut hoitokorvaukset Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuista , ,50 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuista , ,23 Hoitokorvaukset yhteensä , ,73 14 Rahaston hallintokulut Palkat , ,20 Johtokunnan ja hallintoneuvoston palkkiot , ,00 Tel-maksut , ,76 Muut vakuutusmaksut 181, ,77 Sosiaaliturvamaksut , ,04 Muut henkilöstökulut , ,53 Henkilöstökulut yhteensä , ,30 Remonttikulut 0, ,46 Atk-kulut , ,54 Muut kulut , ,97 Poistot aineett. ja aineell. hyödykkeistä , , , ,36 Vuokratuotot 4 979,52 0,00 Hallintokulut yhteensä , ,66 SIJOITUSTOIMINNAN TUOTOT JA KULUT 15 Tuotot Osinkotuotot , ,71 Korkotuotot , ,15 Muut tuotot , ,71 Myyntivoitot , ,10 Arvonalennusten palautus ,90 0,00 Tuotot yhteensä , ,67 16 Kulut Korkokulut , ,57 Muut kulut ,30-288,00 Myyntitappiot , ,94 Arvonalennukset , ,95 Kulut yhteensä , ,46 Sijoitustoiminnan nettotuotto , ,21 17 Eläketurvakeskuksen ja Valtion Eläkerahaston korkoutus Eläketurvakeskus hyvityskorko , ,63 Eläketurvakeskus veloituskorko , ,97 Valtion Eläkerahasto hyvityskorko , ,99 Valtion Eläkerahasto veloituskorko , ,50 ETK:n ja Valtion Eläkerahaston nettokorkoutus , ,15 T ULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 25

27 T ASEEN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT Aineettomat hyödykkeet ,27 16,82 Atk-ohjelmat , ,66./. poistot , ,21 Aineettomat hyödykkeet , ,27 19 Aineelliset hyödykkeet ,37 16,81 Toimistokalusteet , ,93 Koneet , ,34 Atk-laitteet , ,81 Autot ,00 0,00 Koneet ja kalusto yhteensä , ,89./. poistot , ,52 Koneet ja kalusto , ,37 Toimitilojen peruskorjaukset , ,61 Peruskorjaukset ,95 0,00./. poistot , ,66 Toimitilojen peruskorjaukset , ,95 Aineelliset hyödykkeet , ,32 20 Kiinteistöosakkeet , ,75 SIJOITUSTEN MARKKINA-ARVO JA KIRJANPITOARVO 21 Noteeratut osakkeet Markkina-arvo , ,63 Kirjanpitoarvo , ,67 Erotus , ,96 22 Sijoitusrahastot Markkina-arvo , ,50 Kirjanpitoarvo , ,73 Erotus , ,77 23 Kapitalisaatiosopimukset Markkina-arvo , ,27 Kirjanpitoarvo , ,27 Erotus 0,00 0,00 24 Joukkovelkakirjat Markkina-arvo , ,74 Kirjanpitoarvo , ,29 Erotus , ,45 25 Rahamarkkinasijoitukset Markkina-arvo , ,12 Kirjanpitoarvo , ,05 Erotus , ,07 T ASEEN LIITETIEDOT 26