Jakso 4: Dynamiikan perusteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on maanantaina

Samankaltaiset tiedostot
C B A. Kolmessa ensimmäisessä laskussa sovelletaan Newtonin 2. ja 3. lakia.

Luvun 5 laskuesimerkit

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Luvun 5 laskuesimerkit

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

KERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN A-01 Mekaniikka, osa 1

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luvun 10 laskuesimerkit

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Massakeskipiste Kosketusvoimat

Jakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

Viikkotehtävät IV, ratkaisut

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

LUKION FYSIIKKAKILPAILU avoimen sarjan vast AVOIN SARJA

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

Voiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

Huomaa, että 0 kitkakerroin 1. Aika harvoin kitka on tasan 0. Koska kitkakerroin 1, niin

Intensiteettitaso ja Doplerin ilmiö

1. Oheinen kuvio esittää kolmen pyöräilijän A, B ja C paikkaa ajan funktiona.

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

RATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino

Luento 9: Potentiaalienergia

2.2 Principia: Sir Isaac Newtonin 1. ja 2. laki

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria

Luvun 8 laskuesimerkit

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä

On määritettävä puupalikan ja lattian välinen liukukitkakerroin. Sekuntikello, metrimitta ja puupalikka (tai jääkiekko).

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

Luento 10: Työ, energia ja teho

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)

Piirrä kirjaan vaikuttavat voimat oikeissa suhteissa toisiinsa nähden. Kaikki kappaleet ovat paikallaan

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Työ ja kineettinen energia

Luento 5: Voima ja Liikemäärä

Viivakuormituksen potentiaalienergia saadaan summaamalla viivan pituuden yli

PD-säädin PID PID-säädin

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

Voimat mekanismeissa. Kari Tammi, Tommi Lintilä (Janne Ojalan kalvoista)

Luento 9: Potentiaalienergia

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH2. f i C C. λ 2, m 1 cos60,0 1, m 1,2 pm. λi λi

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT Materiaalien ominaisuudet Maanpaine 3 4.

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Luento 11: Potentiaalienergia

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2009, insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

LUKION FYSIIKKAKILPAILU PERUSSARJA

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

b) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle.

v = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p

Luento 7: Voima ja Liikemäärä

Kuvan 4 katkoviivalla merkityn alueen sisällä

Näytesivut. Merkonomin ja datanomin fysiikka, kemia ja ympäristötieto, opettajan aineisto. Jarkko Haapaniemi, Sirkka Parviainen, Pirjo Wiksten

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

:37:37 1/50 luentokalvot_05_combined.pdf (#38)

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Kertauskysymyksiä. KPL1 Suureita ja mittauksia. KPL2 Vuorovaikutus ja voima. Avain Fysiikka KPL 1-4

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Metallikuulan vieriminen kaltevalla tasolla

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Miltä työn tekeminen tuntuu

4.3 Liikemäärän säilyminen

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe , malliratkaisut ja arvostelu.

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

766323A-02 Mekaniikan kertausharjoitukset, kl 2012

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Harjoituksen 1 ratkaisuehdotukset

Caring kuormanvarmistuslaskurissa käytetyt yhtälöt

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

ERITYISPERUSTEET EY-ELÄKESIIRTOLAISTA

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Luvun 10 laskuesimerkit

Dynamiikan peruslaki ja voima

W el = W = 1 2 kx2 1

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka

1 Magneetin ympärillä on magneettikenttä Perustehtävät

Mekaniikka 1 Lukion fysiikan kertausta

RATKAISUT: 9. Pyörimisen peruslaki ja pyörimismäärä

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

Transkriptio:

Jako 4: Dynamiikan peruteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautu- tai näyttöpäivä on maanantaina 8.8.2016. Kolmea enimmäieä lakua ovelletaan Newtonin 2. ja 3. lakia. T 4.1 (pakollinen): Luettele alla eitetyiä tilanteia kaikkiin kappaleiiin vaikuttavat kaikki voimat ja niiden uunnat. Voimien uuruutta ei tarvite lakea. a) Henkilö vetää vaakauoralla narulla voimalla kolmen kelkan muodotelmaa taaiella jäällä iten, että yteemi on kiihtyvää liikkeeä. Kelkkojen maat kuormineen ovat m A (oikeanpuolimmainen), m B ja m C (vaemmanpuolimmainen). Kitkakerroin kelkkojen jalaten ja jään välillä on µ. C B A b) Henkilö vetää kolmen kelkan muodotelmaa mäkeä ylö mäen pinnan uuntaiella narulla voimalla iten, että yteemi on kiihtyvää liikkeeä oikealle. Kelkkojen maat kuormineen ovat m A (oikeanpuolimmainen), m B ja m C (vaemmanpuolimmainen). Kitkakerroin kelkkojen jalaten ja jään välillä on µ. Mäen kaltevuukulma on 27 o. A B C

c) Alla olevan kuvan mukainen yteemi on kiihtyvää liikkeeä oikealle. Maat ovat m A ja m B. Kaltevuukulma α on 30 o. Kappaleen m A ja pinnan välinen kitkakerroin on µ. m A α m B T 4.2: Henkilö vetää vaakauoralla narulla voimalla kolmen kelkan muodotelmaa taaiella jäällä iten, että yteemi aa kiihtyvyyden 0,23 m/ 2. Kelkkojen maat kuormineen ovat m A = 125 kg, m B = 75 kg ja m C = 142 kg. Kitkakerroin kelkkojen jalaten ja jään välillä on 0,015. Määritä kaikkien kolmen köyden jännity. C B A T 4.3: Alla olevan kuvan mukaiea yteemiä maat ovat m A = 3,25 kg ja m B = 2,0 kg. Kaltevuukulma α on 30 o. Määritä kappaleen m A ja pinnan välinen liukukitkakerroin µ, kun yteemi liikkuu oikealle kiihtyvyydellä 0,12 m/ 2. Lake myö langan jännity. m A α m B

T 4.4 (pakollinen): Määritä voiman = 10 N kappaleeeen tekemä työ, kun kappale iirtyy 3,0 m oikealle alla olevan kuvan mukaiia tapahtumia. tapaukia: (Kappale iirtyy jokaiea tapahtumaa 3 m oikealle.) a) b) 30 o c) d) e) 60 o

T 4.5 (pakollinen): Minkä työn alla luetellut voimat tekevät kuvan kappaleeeen. Ilmoita työ kaavana annettuja ymboleja käyttäen, paiti jo työ on nolla. i) voima ii) pinnan tukivoima eli normaalivoima N iii) painovoima G iv) kitkavoima. (Kappaleen maa on m ja kitkakerroin kappaleen ja taon välillä on.) T 4.6 (pakollinen): Kuinka paljon kappaleen kineettinen energia muuttuu euraavia tapahtumia: a) Kappale (maa m) lähtee liukumaan pitkin kitkatonta kaltevaa taoa (kaltevuukulma 53 o ) korkeudelta h 1. Kappale aavuttaa kitkattoman vaakauoran taon, jota pitkin e liukuu matkan, jonka jälkeen e nouee pitkin toita kitkatonta kaltevaa taoa (kaltevuukulma 37 o ) ja pyähtyy korkeudelle h 1. h 1 h 2

b) Kappale (maa m) lähtee liukumaan pitkin kaltevaa taoa (kaltevuukulma 53 o ) korkeudelta h 1. Kappale aavuttaa vaakauoran taon, jota pitkin e liukuu matkan, jonka jälkeen e nouee pitkin toita kaltevaa taoa (kaltevuukulma 37 o ) ja pyähtyy korkeudelle h 1. Kitkakerroin kappaleen ja kaikkien taojen välillä on µ. h 1 h 2 c) Hiihtäjä (maa M) lähtee liukumaan uuren lumipallon (äde R) korkeimmalta kohdalta A kitkattomati, kunne hän on kohdaa B, joka on kulmaa α pytyuoraan nähden. d) Kappale (maa M) on liikkuu vaakauoran jouen (jouivakio k) päää kitkattomalla vaakauoralla pinnalla. Joui purituu kokoon matkan verran.

T 4.7: Kappale (maa m) lähtee levota liukumaan pitkin kaltevaa taoa (kaltevuukulma 53 o ) korkeudelta 4,0 m. Kappale aavuttaa vaakauoran taon, jota pitkin e liukuu matkan 3,8 m, jonka jälkeen e nouee pitkin toita kaltevaa taoa (kaltevuukulma 37 o ). Mille korkeudelle kappale pyähtyy, kun kappaleen ja kaikkien taojen välinen kitkakerroin on 0,15? h 1 h 2 T 4.8: Alla olevan kuvan mukaiea yteemiä joui on aluki purituneena 0,220 m. Joui vapautetaan ja kappale irtoaa iitä taapainoaeman kohdalla. Kuinka korkealle kappale nouee taoa pitkin, jo kitkaa ei ole? (Kappaleen maa on 2,00 kg, jouivakio 400 N/m ja taon kaltevuukulma 37,0 o.) Jako 4: Vatauket T 4.2: Vaemmalta oikealle: 54 N, 82 N, 129 N T 4.3: 0,11, 19 N T 4.7: 2,48 m T 4.8: = 0,820 m