Hoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä Anne Ryhänen TtM, röntgenhoitaja, TtT-opiskelija Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi
HOITOPOLKU Suomenkielisessä kirjallisuudessa hoitopolusta käytetään myös käsitteitä hoitoketju tai hoitoreitti. engl. clinical/critical/care/patient pathway Hoitoketjulla tarkoitetaan yleensä alueellista palvelukokonaisuutta, sopimusta siitä, miten potilasta tietyissä tilanteissa tutkitaan ja hoidetaan terveydenhuollon eri tasoilla sekä potilaan että palvelujärjestelmän kannalta tarkoituksenmukaisemmin ja riittävän laadukkaasti (Karma 1999). Keskeistä on näyttöön eli evidenssiin perustuminen esim. Suomessa käypähoitosuosituksiin
HOITOPOLUN TARKOITUS Oikea potilas oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikein valmistautuneena. Parantaa hoidon laatua, vähentää kustannuksia, lisätä potilastyytyväisyyttä, auttaa pysymään hoitotakuussa. Potilaan hoitopolun tarkoitus on antaa potilaalle kokonaisvaltaista ja yhtenäistä tietoa, jonka avulla hän kykenee ymmärtämään oman tilanteensa sairautensa eri vaiheessa. Potilaan polun tärkein päämääränä on mahdollistaa potilasohjauksen toteutuminen. (Clarke 2002.)
Preimplantation genetic diagnosis (PGD)
RINTASYÖPÄPOTILAAN HOITOPOLKU Rintasyöpäpotilaan hoitopolun kuvaus on uusi VSSHP:n Internet-sivusto, jonka avulla pyritään vastamaan sairaanhoitopiirin potilaiden ja väestön tiedon tarpeisiin rintasyövän hoidossa. Internet-pohjainen hoitopolku on Internet-sivuilla toimiva tiedonjakelupalvelu, missä kuvataan sairausdiagnoosikohtaisesti potilaan hoidon eteneminen.
27 MIKSI INTERNET? Tiedetään, että rintasyöpäpotilaat hakevat netistä tietoa. Internetissä terveystietojen sivustoilta breast cancer on yksi eniten haettu hakusana Saatavissa silloin kuin haluaa 24/7
TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tutkimuksen tarkoituksena on saada näyttöä hoitopolun kuvauksen vaikuttavuudesta voimavaraistavana potilasohjausvälineenä rintasyöpäpotilaalle. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan Internet-sivuilla olevan rintasyöpäpotilaan hoitopolun kuvauksen sisältöä, ulkoasua, opetuksellisuutta, rakennetta ja kieltä voimavaraistavan potilasohjauksen näkökulmasta.
POPULAATIO Tiedonantajina tutkimuksessa ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rintasyöpään sairastuneet potilaat. Koe- ja kontrolliryhmän potilaat satunnaistettiin iän ja ammatillisen koulutuksen tason suhteen koe- ja kontrolliryhmiin (n=50+48) siten, että potilaita hoitava henkilökunta ei tiedä kumpaan ryhmään potilas kuuluu. Tutkimuksen kontrolliryhmän potilaat saavat normaalikäytännön mukaisesti suullisen ja kirjallisen ohjauksen. Koeryhmän potilaat saavat normaalikäytännön mukaisen ohjauksen lisäksi käyttöönsä rintasyöpäpotilaan hoitopolun kuvauksen Internet-sivut, mitkä sisältävät kaaviona kuvauksen potilaan hoitopolusta VSSHP:ssa.
TUTKIMUSASETELMA Tietotesti ja
Kävijät eri kellonaikoina 100 % 1295 all 0.6% 8 23 3.9% 50 22 4.4% 57 21 7.1% 92 20 7 % 91 19 3.9% 51 18 5.5% 71 17 7.1% 92 16 6 % 78 15 9.5% 123 14 12.4% 160 13 6.5% 84 12 11.7% 151 11 5.6% 73 10 4.5% 58 9 1.6% 21 8 1.5% 20 7 0.6% 8 6 0.2% 3 5 0.2% 2 4 - - 3 - - 2 - - 1 0.2% 2 0 % lkm tt
Kävijät eri viikonpäivinä Mon Tue Wed Thu Fri Sat Sun 17 10,7 20,5 17,4 15,1 7,3 12 % % % % % % %
Kiitos!
LÄHTEET Clarke, L.K. 2002. Pathways for head and neck surgery: A patient-education tool. Clinical Journal of Oncology Nursing. 6(2), 78 82. Johansson, K., Lehtikunnas, T., Leino-Kilpi, H., Salanterä, S., Ahonen, P., Elomaa, L., Iire, I., Moisander, M-L., Paltta, H., Pietilä, S. & Pulkkinen M-L. 2001. Potilasopetus pontevasti paremmaksi Potilasopetusta kehittävän hankkeen lähtökohdat Karma, P. 1999. Hoitosuositukset ja hoitoketjut parempaan laatuun kohtuuhintaan. Käytännön lääkäri. 42, 170 173. Leino-Kilpi, H., Johansson, K., Heikkinen, K., Kaljonen, A., Virtanen, H. & Salanterä, S. 2005. Patient education and healthrelated quality of life. Surgical hospital patients as a case in point. Journal of Nursing Care Quality 20(4), 307 316. Leino-Kilpi, H., Mäenpää, I. & Katajisto, J. 1999a. Pitkäaikaisen terveysongelman sisäinen hallinta. Potilaslähtöisen hoidon laadun arviointiperustan kehittely. Stakes raportteja 229. Gummerus Kirjapaino Oy. Saarijärvi. Leino-Kilpi H, Mäenpää I & Katajisto J. 1999b. Nursing study of the significance of rheu-matoid arthritis as perceived by patients using the concept of empowerment. Jour-nal of Orthopaedic Nursing 3, 138 145. Leino-Kilpi H, Luoto E & Katajisto J. 1998. Elements of Empowerment and MS Pa-tients. Journal of Neuroscience Nursing 30(2) 116 123. Monnier J., Laken M. & Carter CL. 2002. Patient and caregiver interest in Internet-based cancer service. Cancer Practice. 10(6), 305 10. Norum, J., Grew, A., Moen, M.A., Balteskard, L. & Holthe, K. 2003. Information and communication technology (ICT) in oncology. Patients and relatives experiences and suggestions. Support Care Cancer 11(5), 286 93. Pereira, J.L., Koski, S., Hanson, J. Breura, E.D. & Mackey, J.R. 2000. Internet usage among women with breast cancer: an exploratory study. Clinical Breast Cancer 1(2), 148 153. Pitts, V. 2004. Illness and Internet Empowerment: Writing and Reading Breast Cancer in Cyberspace. Health. 8(1), 33 59. Raupach JC. & Hiller JE. 2002. Information and support for women following the primary treatment of breast cancer. Health Expect 5(4), 289 301.