Koko kaupungin valtuutettu. Rovaniemeläisten hyvän arjen ja kokoaan suuremman Rovaniemen puolesta. Keskiviikko 17.10.2012 n:o 73 www.uusirovaniemi.

SYKSYN ILOKSI! - ryhmäliikunta - kuntosali - sulkapallo - salibandy Ei jäsensitoumuksia! SUOMEN PARAS KAUPUNKILEHTI 2012! Keskiviikko 17.10.2012 n:o 73 www.uusirovaniemi.fi Koko kaupungin valtuutettu. Rovaniemeläisten hyvän arjen ja kokoaan suuremman Rovaniemen puolesta ilmoituksen maksaja: Lasse Kontiola Työikäisten tehtävänä on huolehtia lasten, nuorten ja ikääntyvien hyvinvoinnista. Hyvinvointi turvataan yrittäjyydellä, työllisyyttä tukemalla ja huolehtimalla tasapainoisesta taloudesta. Lasse Kontiola 69 www.kontiola.fi 208 MIKA LAAKKONEN Kaupunginhallituksen jäsen, Filosofian tohtori 189 ANTTI HIETAKANGAS Kaupunginvaltuutettu, Toimitusjohtaja Esko Harju-Autti Kaupungin valtuutettu Kaupunginhall. vara jäsen Tekn. lautakunnan jäsen Mustikkamaan seur. ryhmän PJ Nuorten parissa Lupaus: Myös vaikeina aikoina kaupungin turvattava peruspalvelut kaikille asuinpaikasta riippumatta. teen kaikkeni, että näin tapahtuu. Saarenkylän nuorisoseuran PJ 25 v. 50

2 Mie & sie Rovaniemen jutut Saako Oukulle rakentaa vai ei... 14-15 Valoa kamariin nuorin voimin... 18 Jaatilassa maan ainoa nukketehdas... 22 Jussi Leinonen Halutaan päättäjiä Pappaparlamentti ei TEKIJÄT. Palkintoa pitelevät myyntipäällikkö Saila Alakulppi ja päätoimittaja Leena Talvensaari takanaan toimittajat Veera Vasara, Anne Torvinen ja Anniina Nissinen. Kuvasta puuttuu myyntineuvottelija Pertti Särkikangas. Uusi Rovaniemi maan paras kaupunkilehti jo viidettä kertaa Lehti näyttää ammattimaiselta ja houkuttelevalta Uusi Rovaniemi palkittiin jälleen vuoden parhaana kaupunkilehtenä Sanomalehtien liiton järjestämässä kilpailussa. Uusi Rovaniemi on voittanut kaupunkilehtikilpailun jo ennätykselliset viisi kertaa. Parhaat kaupunkilehdet palkittiin perjantaina Sanomalehtien Liiton Kaupunkilehtipäivässä Oulussa. Uuden Rovaniemen voittoa tuomaristo perusteli lehden ammattimaisuudella ja tasaisella laadulla, joka kantaa lehden alusta loppuun. Tuomariston mielestä lehti näyttää ammattimaiselta ja houkuttelevalta, taso ei notkahda eikä lehdessä tule yhtään kaoottista aukeamaa vastaan. Sisällön rytmitys on hyvä, ja lehti sisältää selkeitä, erillisiä osioita. Kaikki on hyvin konseptoitu, ja siinä konseptissa myös pysytään. Kilpailun ainoa lehti, joka kestää kriittisen tarkastelun alusta loppuun. Vaikka sisältää paljon sälää, ei näytä sälältä. Toimitus osaa käyttää tehokkaasti niitä aineksia, jotka sillä on, tuomaristo kirjoittaa perusteluissaan. Kilpailun ainoa lehti, A joka kestää kriittisen tarkastelun alusta loppuun. Uusi Rovaniemi on voittanut Vuoden kaupunkilehti -kilpailun neljä kertaa aiemmin vuosina 1994, 1996, 2005 ja 2009. Yksikään muu lehti ei ole yltänyt yhtä moneen voittoon. Toiseksi kilpailussa sijoittui kaupunkilehti Raahelainen ja kolmanneksi Lappeenrannan Tausta Kaupunkilehdet Suomen ensimmäinen kaupunkilehti oli Tamperelainen, jonka Urpo Lahtinen perusti 1957. Kaupunkilehtien Liitto perustettiin 1959 kaupunkilehtien yhteistyöelimeksi ja edunvalvojaksi. Liitto lakkautettiin 2010, kun kaupunkilehdet liittyivät Sanomalehtien liittoon. Kaupunkilehdet ovat mainosrahoitteisia ja tilausmaksuttomia lehtiä. Sanomalehtien liiton jäseninä kaupunkilehdet ovat sitoutuneet Journalistin ohjeisiin ja Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin. ja Imatran seudulla ilmestyvä Vartti Etelä-Karjala. Kemin-Tornion alueella ilmestyvälle Meri-Lapin Helmelle tuomaristo antoi kunniamaininnan esimerkillisestä vuorovaikutuksesta lukijoiden kanssa. Kaupunkilehtikilpailun tuomaristoon kuuluivat tänä vuonna freelancer-valokuvaaja Touko Hujanen, paikallislehti Loviisan Sanomien toimitusjohtaja-päätoimittaja Arto Henriksson, Tampereen yliopiston tutkija Jari Väliverronen ja johtaja Pasi Kivioja Sanomalehtien Liitosta. Sanomalehtien liittoon kuuluu lähes 60 kaupunkilehteä. Vuoden kaupunkilehti -kilpailu on avoin kaikille liiton jäseninä oleville kaupunkilehdille. PARLAMENTTI KOOLLA. Heikki Kiviniemi, Arvo Fräki, Väinö Viik ja Aatu Koskenniemi juovat aamukahvit tiistaina Revontulen Picinicissä. Veera Vasara Vaalit Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa tänään. Uusi Rovaniemi kiersi kyselemässä näkemyksiä tulevista vaaleista Rovaniemen pappaparlamenteissa Kansankadun Nesteellä, Hallituskadun Teboililla ja Revontulen Picnicissä. Eläkeläismiehet kokoontuvat turisemaan kahvikupin ääreen, varhain aamulla seuraan ehtii vielä jokunen työssäkäyväkin. Kahviloiden miesten mukaan kolme suurinta puoluetta ovat Rovaniemellä tulevienkin vaalien jälkeen keskusta, kokoomus ja demarit mutteivät välttämättä tässä järjestyksessä. Keskusta ei voi enää nykyisestä pudota, Teboililla istuva Pekka Savaloja uskoo. Puolueen suosion Rovaniemellä uskotaan kestävän vahvan perinteen vuoksi: etenkin vanhemmat keskustan äänestäjät eivät hevin vaihda puoluettaan. Perussuomalaisilla on näissä kunnallisvaaleissa ennätysmäärä ehdokkaita. Uuden jytkyn mahdollisuuten suhtaudutaan kuitenkin epäillen. Eiköhän persujen huippuhetket ole jo takana. Vastuutakin pitäisi ottaa, eikä vain moittia muita, Savaloja katsoo. Huuhaa-puolueita en ole koskaan äänestänyt, kuittaa Revontuli-keskuksessa aamukahviaan juova Aatu Koskenniemi. Monella on kuitenkin tuntuma, että perussuomalaisten kannatus on vahvistunut. On suhtautuminen puolueeseen mikä hyvänsä, nähdään uuden puolueen nouseminen vanhojen haastajaksi hyvänä asiana. Enemmänkin niitä saisi tulla, pohtii Teboililla istuva Martti Juopperi. Muutokselle olisi tarvetta monenkin kahvittelijan mielestä, mutta usko vaalien vaikutukseen vähintäänkin maltillista. Useammalta vastaajalta välittyy kokemus siitä, ettei päättäjien vaihtuminen välttämättä vaikuta päätöksentekoon. Se ei muuksi muutu, vaikka vaihdettaisiin kymmeneen kertaan. Samat puolueet siellä kuitenkin istuvat, Pekka Savaloja lataa. Eihän täällä valtuusto tai kaupunginhallitus mitään päätä, vaan virkamiehet, katsoo puolestaan Revontuleen aamukahville tullut Matti Möttönen. Täysin uskoa demokratiaan kahviloissa ei ole menetetty. Kaikki kertovat äänestävänsä, joko ennakkoon tai viimeistään vaalipäivänä. Vanha tuttu on jo katsottuna, Matti Möttönen nyökyttelee. Äänestää pitää, eihän sitä muuten voi valittaa. Savaloja leukailee. Nuorten nouseminen mukaan päätöksente-

3 Anniina Nissinen ENSILUMI. Rovaniemi sai tiistaina valkoisen lumipeitteen. Kerro juttuvinkki SOITA TAI KIRJOITA puh. 010 665 7810 tai ur.toimitus@uusirovaniemi.fi! Lapin Lääkärikeskus Lappilaisen oma lääkärikeskus Jalat kuntoon Jalkakipuja, ongelmalliset kynnet, vaivaisenluu, vasaravarpaat, kivuliaat känsät tai syylät, halkeilevat kantapäät. Anniina Nissinen Jalkaterapeutin 45 min vastaanotto 49,50 Käsin tehdyt yksilölliset pohjalliset 129,50 /pari Tiedustelut ja ajanvaraus 0207 199 780 nuoria usko uuteen jytkyyn Maksaja: Vesa Haapala www.lapinlaakarikeskus.fi Vartiokatu 32 Rovaniemi Vesa Haapala -KM, opettaja -Kaupunginvaltuutettu Järkevä valinta 46 www.vesahaapala.com Katseet kohti muutosta 110 Ketään ei jätetä Lujasti peruspalveluiden puolesta Kaupunki on asukkaita, ei hallintoa varten Annetaan yrittäjien toimia ja työllistää. Riku Tapio Rovaniemen oma valinta Tapion tahdissa tukiyhdistys koon on monen eläkeläisen mukaan edellytys uudistumiselle. Ikäihmisten määrää ehdokkaissa herättää huvittuneisuuttakin, mutta myös huolta rakenteiden luutumisesta. Jos halutaan muutosta, nuorempia pitää saada mukaan, 73-vuotias A Nuorempia pitää saada mukaan, jos muutosta halutaan. Martti Juopperi katsoo. Vastakkaisiakin näkemyksiä toki esiintyy. Keskiikäinen on sopiva, aivot vielä toimivat, muttei ole ihan penikka, tiivistää Aatu Koskenniemi, 81. Vanhat jäärät eivät pysty enää muuttamaan kantojaan suuntaan tai toiseen. Osa on sitä mieltä, etteivät ikä tai sukupuoli vaikuta oman ehdokkaan valintaan. Toiset luottavat äänestyskopissa puolueeseen, toiset ehdokkaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Yksittäinen ehdokas voi luvata vaikka kuun taivaalta, mutta tukea asialle pitäisi saada vähintään oman puolueen porukalta, Pekka Savaloja sanoo. Pitää olla järkeä päässä, etenkin sitä taloudellista järkeä. Omat asiat pitää olla kunnossa, jotta pystyy hoitamaan muiden asioita, Koskenniemi katsoo. Tärkeimmiksi vaaliteemoiksi kuppiloissa nousevat terveydenhuolto sekä sosiaali- ja vanhuspalvelut: kuinka ne voitaisiin järjestää kaupungissa nykyistä paremmin tilanteessa, jossa väestö vanhenee. Terveydenhuolto ja yleinen huolenpito, nimeää Revontulikeskuksessa kahvitteleva Matti Nilivaara vaalien tärkeimmät kysymykset. Vanhusten hoitohommat ei pelaa. Jos soittaa, että tarvitsisi apua kotiin, sitä ei tule. 1980-luvulla lääkäriin pääsi heti, nyt saa jonottaa kolme kuukautta, tiivistää Pekka Savaloja. Vastausta siihen, kuinka ongelma ratkaistaan tiukassa taloustilanteessa, ei tiedetä kuppiloissakaan. Veroprosenttia ei enää kestäisi nostaa, mutta säästökohteitakaan ei ole helppo nimetä tosin kaupungin oman organisaation epäillään nielevän suhteettoman paljon euroja. Kansankadun Nesteellä ongelman ytimenä nähdään suurten ikäluokkien ikääntyminen ja nykypolven työurien lyheneminen. Nuoret pitäisi saada töihin nykyistä aikaisemmin, sanoo Arvo Fräki. Rovaniemellä paljon julkisuutta saaneet rakennussuunnitelmat ja kaavoituskysymykset eivät huoltamoilla herätä kovin suurta mielenkiintoa. Mielipiteitä on, mutta äänestyspäätöstä ne eivät ratkaise. Mikä? Ennakkoäänestys Alkaa tänään keskiviikkona, päättyy kotimaassa 23.10., ulkomailla 20.10. Varsinainen vaalipäivä su 28.10. Ennakkoäänestyspaikat Kaupunkialueella: Kaupungintalo, kauppakeskus Rinteenkulma, K-citymarket, Korkalovaaran kirjasto, Lapin yliopisto, Ounasrinteen kirjasto, Ounasvaaran Valintatalo, Prisma. Kylissä: K-market Pekkala, Sinettä; Muurolan kirjasto, Muurola; Info- ja palvelupiste Siula, Vanttauskoski; K-extra Ovaskainen, Vikajärvi; Valinta Evesti, Meltaus. Lisäksi äänestysauto kiertää. Lisätietoa: www.vaalit. fi. KAARLO JOKA TOIMII... Lokakuun tarjouksena kiharakäsittelyt -10% Meiltä myös opiskelija alennus -10% (klo 9-15) Varaa aikasi tai tule ILMAN AJANVARAUSTA Kampaamo- ja parturipalvelut Kampaamokauppa on KANNUSTAVA. on SUVAITSEVAINEN. on YRITTÄJÄ YSTÄVÄLLINEN. on MUUTOSMYÖNTEINEN. Kaarlo Alaoja peruskoulun opettaja, lehtori Kaupunginvaltuutettu, Perusturvalautakunta pj, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä valtuuston pj. Kokoomuksen valtuustoryhmän pj, Rovaniemen kylien kokoomus ry. pj WWW.TULEVAISUUDENROVANIEMI.FI KAARLO.ALAOJA@ROVANIEMI.FI 175

4 17.10.2012 TOIMITUS: Leena Talvensaari, Veera Vasara, Anniina Nissinen SÄHKÖPOSTI: etunimi.sukunimi@uusirovaniemi.fi Poikki ja pinoon... Rovaniemeläisille räätälöity Uusi Rovaniemi sai viime perjantaina historiallisen tunnustuksen, kun lehti valittiin jo viidennen kerran Suomen parhaaksi kaupunkilehdeksi. Kaupunkilehtiä on Suomessa kuutisenkymmentä eikä yksikään muu ole voittanut kilpailua näin monta kertaa. Kaupunkilehti-kilpailun tuomaristossa oli tällä kertaa neljä miestä, joista kolmelle kaupunkilehtien maailma oli suhteellisen uusi. He katsoivat kaupunkilehtiä tuorein silmin, ja senkin vuoksi me täällä UR:ssä arvostamme voittoa erityisen paljon. Uusi Rovaniemi nousi esille muiden joukosta omana itsenään ja omilla avuillaan. Kun Uusi Rovaniemi sai 1994 ensimmäisen Kaupunkilehti-palkintonsa, maailma oli kovin toisenlainen kuin nyt: internet ja sähköposti tekivät vasta tuloaan ja tieto kulki kaikin puolin paljon hitaammin. Valokuvat otettiin filmille ja lehtikin oli mainosten lisävärejä lukuunottamatta mustavalkoinen. Maailma ja lehdenteko ovat parissakymmenessä vuodessa digitalisoituneet, ja lähes kaikki mediat toimivat myös internetissä. Suurin murros on kuitenkin vasta edessä. Rajuimpien ennustusten mukaan paperilehdet katoavat kokonaan ja kaikki tiedonvälitys siirtyy nettiin. Joka tapauksessa lehdet joutuvat tiukoille ja ainakin osa niistä kuolee. Median murros koskee kaikkia. Se koskee yhtä hyvin isoja kuin pieniä välineitä. Mikään media ei voi ajatella olevansa turvassa ei ainakaan, ellei ole valmis löytämään uusia keinoja tehdä itsensä tarpeelliseksi. Juuri siinä on ydinkysymys: jotta lehti voisi pärjätä, sen on oltava lukijoille tarpeellinen. Tämä on laittanut esimerkiksi maakuntalehdet miettimään, miten ne tekevät itsensä tarpeelliseksi lukijoille nyt, kun uutiset luetaan netistä eikä vasta seuraavan päivän lehdestä. Uuden Rovaniemen tapaisissa lehdissä tällainen pohdinta on entuudestaan tuttua. Kun lehti ilmestyy kerran tai kaksi viikossa, se ei voi kilpailla päiväkohtaisilla uutisilla, vaan sen on tehtävä itsensä tärkeäksi jollakin muulla tavoin. Lehden on tarjottava juttuja ja näkökulmia, joita ei tarjota missään muualla. Lehden on tarjottava juttuja A ja näkökulmia, joita ei tarjota missään muualla. Tässä tehtävässä Uusi Rovaniemi on toistaiseksi pärjännyt kohtalaisen hyvin. Olemme keskittäneet pienet resurssimme etsimään aiheita, ilmiöitä ja ihmisiä, jotka eivät tule esille missään muussa välineessä. Sen lisäksi olemme esimerkiksi julkaisseet Rovaniemen kattavinta tapahtumakalenteria. Sekin on monelle rovaniemeläiselle erittäin tarpeellinen. Paikallisuus näkyy UR:ssä kautta linjan, sillä lähes kaikki lehden toimituksellinen materiaali pilapiirrosta myöten on rovaniemeläisten tuottamaa. Tärkeää on sekin, että ilmoitukset ovat paikallisia. Myös ne tekevät lehden tarpeelliseksi rovaniemeläisille. Ennuste on, että juuri ultrapaikallisuus auttaa lehtiä selviämään murroksesta. On siis mentävä yhä lähemmäs lukijoita ja yritettävä yhä tarkemmin vainuta lukijoiden tarpeita. Näihin tarpeisiin kuuluu yhteisöllisyys: tulevaisuudessakin ihmiset haluavat tuntea kotiseuturakkautta tai ainakin he haluavat kuulua johonkin yhteisöön. Myös lehti voi olla olennainen osa yhteisöllisyyttä. Kaupunkilehti-palkinto kannustaa, sillä se kertoo, että olemme tehneet ainakin jotain oikein. Se kertoo myös, että meidän ei edelleenkään kannata matkia muita, vaan meidän pitää tehdä omanlaistamme lehteä. Rovaniemeläisille räätälöityä. Siihen tarvitsemme sinua ja muita rovaniemeläisiä. Ota yhteyttä, kerro juttuvinkki tai lähetä meille kuvia ja tekstiä. Kaikkia juttutoiveita emme pysty toteuttamaan, mutta kiinnostavimmat pääsevät lehteen tai Facebookiin kaikkien rovaniemeläisten iloksi. Leena Talvensaari leena.talvensaari@uusirovaniemi.fi Jopelo... Kolumni... Ihminen käytettävissä Ystäväni oli asiakaspalvelutöissä koko Suomen kattavassa myymäläketjussa. Hän tiesi, että määräaikainen työsopimus oli loppumassa, ja kahdesta työntekijästä vain toisen sopimusta jatkettaisiin. Samaan aikaan häneltä yllättäen poistettiin työvuoroja, jotka oli jo merkitty työvuorolistaan. Ystäväni tunsi sen verran työlainsäädäntöä, että kertoi kyseisen toiminnan olevan laitonta. Työnantajapuoli yritti kaikin tavoin luikerrella tilanteesta: ajattele nyt, sopimuksesi on katkolla, kannattaako tuosta asiasta nostaa meteliä. Pitkän vääntämisen jälkeen ystäväni laittoi viimein sähköpostilla liittonsa nettisivuilta kirjallisen ohjeen asiasta, jolloin työnantaja vihdoin taipui maksamaan palkan. Ei varmaan yllätä, että ystäväni oli se, jonka työsopimusta ei enää jatkettu. Toinen tuttuni työskentelee pienellä paikkakunnalla tekniikan parissa. Alueella on suuri työttömyys ja työpaikoista on huutava pula. Tuttuni työpaikalla työturvallisuudesta ja työaikalainsäädännöstä ei piitata lainkaan, ja samoista työtehtävistä maksetaan naaman perusteella erisuuruista palkkaa. Työnantaja on sanonut, että jos eivät nämä säännöt kelpaa, niin saa lähteä. Jonossa on tulijoita. Hän pelaa julmasti työttömyyden uhan alla elävien ahdingolla. Eihän nyt kukaan halua jäädä ilman työtä varsinkaan näinä aikoina. Osaava ja innostunut henkilöstö on yhtiömme tärkein asia. Tätä toitottavat yritykset strategioissaan ja yrityskuvailuissaan. Nykyjohtamisen kirjat ja konsultit toistavat, kuinka tärkeää on pitää huolta työntekijöistä. Kuinka he ovat minkä tahansa yrityksen tärkein pääoma. Tietoa siitä, miten A Ajattele nyt, sopimuksesi on katkolla, kannattaako tuosta asiasta nostaa meteliä. muutostilanteissa tulisi toimia, on runsaasti. Mikä siinä sitten on, kun käytäntö on jotain aivan muuta? Viestit työelämästä kertovat, että monen yrityksen on vaikeaa noudattaa ihan työlainsäädännön perusasioita. Uutiset yt-neuvotteluista, irtisanomisista ja supistamisesta ovat olleet taas tänä syksynä jokaviikkoisia. Konepajakonserni Metso jakoi ensin omistajilleen lisäosinkoja, ja jo viikon päästä ilmoitti mittavista irtisanomisista. Meluhan siitä nousi ja aivan aiheesta. Yhtiön hallitus päätti vetää lisäosinkopäätöksen takaisin julkisen keskustelun vuoksi. Miksi tarvitaan julkinen keskustelu, että ihmiset ymmärtävät mikä on oikein ja mikä väärin? Tämä pöyristyttävä käytös kertoo jotain surullista yhteiskunnastamme. Jo lapsille opetetaan, että ei voi ajatella pelkästään omaa etuaan. Ymmärrän toki työantajapuolen tuskan vaikean taloustilanteen vuoksi. Tuottavuus on tärkeää, jotta yritys pyörii, mutta mikään yritys ei toimi ilman ihmisiä. Jotain kummallista siinä on, jos kovasta työstä ja hyvästä tuloksesta huolimatta ihmisiä irtisanotaan. Se ei mene kenenkään ymmärrykseen. Ihminen ei ole pelkästään väline, joka tuottaa jotain yritykselle. Toivon syvästi, että tulevaisuudessa yritykset haluavat tehdä myös moraalisesti oikein. Itsetunnoltaan vahvat ja fiksut ihmiset pärjäävät aina. Myymäläketjussa työskennellyt ystäväni lähti hyvillä mielin jatkamaan elämäänsä, ja hakemaan uutta työpaikkaa. Törkeyden huippu paljastui hänen käydessään hakemassa työtodistusta liikkeestä. Ystävääni pyydettiin töihin päiväksi, kun muulla henkilöstöllä on juhlat. Lisäksi jouluapulaistakin kuulemma tarvittiin. Ystäväni suu loksahti hämmästyksestä auki. Miten töitä oli nyt, mutta kaksi viikkoa sitten niitä ei riittänyt. Hänellä ei käynyt mielessäkään ottaa työvuoroja vastaan. Kysyjä ei edes tajunnut, että hänelle piruillaan, kun perheellinen ystäväni kysyi ilmekään värähtämättä: Ai jouluaattonako minä tulen?. Mari Keränen Kirjoittaja on ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista kiinnostunut toimittaja ja soveltavan psykologian opiskelija.

5 TURVALLISUUDEN TEKIJÄT Kristillisdemokraatit 261 262 263 264 Erkki Helistekangas KULJETUSYRITTÄJÄ Mattus Kostamo SOSIAALITYÖN OPISKELIJA Eeva Körkkö-Karjalainen SAIRAANHOITAJA (ELÄK.) Jari Lilja LÄHIHOITAJA 265 266 267 268 Pirjo Markkanen MERKONOMIOPISKELIJA Raimo Miettunen INSINÖÖRI Ville-Juhani Nivasalo OPISKELIJA, OPETTAJA Tuija Runninmäki OMAISHOITAJA 269 Riitta Toivonen VALTIOTIETEEN MAISTERI 270 Jarmo Inget (sit.) OIKEUSTIETEEN YO - IHMISARVOINEN JA HYVÄ ELÄMÄ SYNTYY VÄLITTÄVÄSTÄ LÄHEISYYDESTÄ. WWW.KD.FI Pohjolan Osuuspankki - 90 vuotta lappilaisten ihmisten asialla Tule keskustelemaan kanssani sinun pankki- ja vakuutusasioista Annikki Portti rahoitus- ja vakuutusasiantuntija Varaa aika verkossa tai puhelimella 010 2539 301*. Aikoja varattavissa klo 8-18. Yhdessä hyvä tulee. 90 vuotta Tervetuloa Osuuspankkiin! *)Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lankapuhelimesta 0,0828 /puhelu + 0,07 /min., matkapuhelimesta 0,0828 /puhelu + 0,17 /min.

6 66 33 Pohjoista leveyttä Aurinko nousee ja laskee Helsingissä klo 8.06 klo 18.04 Rovaniemellä klo 8.23 klo 17.41 Nuorgamissa klo 8.31 klo 17.14 Pimeä päättyy ja alkaa Helsingissä klo 7.24 klo 18.48 Rovaniemellä klo 7.29 klo 18.35 Nuorgamissa klo 7.27 klo 18.18 Hyvä että rengasliikkeissä piisaa nyt töitä. Huono että monet jättävät renkaiden vaihdon viime tippaan. MEDIATIEDOT Sanomalehtien liiton jäsenlehti. Keskiviikkoisin ja perjantaisin ilmaiseksi Rovaniemellä. 31. vuosikerta. Painos 31 530 kpl. ISSN 1235-6085 KUSTANTAJA: Pohjois-Suomen Media Oy PAINOPAIKKA: Alma Manu Oy, Rovaniemi SÄHKÖPOSTI: ur.toimitus@uusirovaniemi.fi ur.ilmoitukset@uusirovaniemi.fi etunimi.sukunimi@uusirovaniemi.fi OSOITE: Veitikantie 2 8 A, 96100 Rovaniemi Avoinna ma to 9 16.30, pe 9 15 TOIMITUS: P. 010 665 7810 MEDIAMYYNTI: Saila Alakulppi 040 5221 772 Pertti Särkikangas 050 4422 064 Fax 010 665 7608 Puh. hinnat 010 nroon kotim. lankaliittymistä 8.28 snt/puh.+5,95 snt/ min (alv. 23%) Kotim. matkap. 8.28 snt/puh.+17,04 snt/min (alv. 23%) ILMOITUSHINNAT/pmm: Etusivulla 1,98 Ennen tekstiä 1,73 Tekstissä 1,64 Tekstin jälkeen 1,73 Takasivulla 1,83 Hinnat sisältävät alv. 23 %. ILMOITUSVARAUKSET/-AINEISTOT: Ke lehteen ma klo 16 mennessä. Pe lehteen ke klo 16 mennessä. ur.ilmoitukset@uusirovaniemi.fi Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Lukijat... Huumehoidoissa säästäminen lyhytnäköistä kuntapolitiikkaa Päihdehuoltolain mukaan kunnan on huolehdittava päihdehuollon järjestämisestä siten, että palvelut vastaavat sisällöltään ja laajuudeltaan kunnassa esiintyvää tarvetta. Tämä ei tällä hetkellä toteudu. Siitä huolimatta monet kunnat ovat vähentämässä huumehoitoja ja panostamassa avohoitoon. Rovaniemeltä puuttuu edelleen terveysneuvontapiste, mikä on ollut suunnitelmissa jo kauan aikaa. Ko. piste löytyy jo 26 muusta kaupungista, joukossa monta pienempää paikkakuntaa kuin Rovaniemi. Terveysneuvontapisteet ovat huumeita piikittämällä käyttäville tarkoitettuja matalan kynnyksen palvelupaikkoja, joista saa mm. tietoa terveydenhoidosta, tartuntataudeista ja hoitopaikoista. Terveysneuvontapisteissä on myös mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin. Tätä palvelua tarvitaan pikaisesti Lapin lääniin mm. jos suunta avohoitoon kasvaa edelleen. Huumehoidossa säästetty euro voi pahimmillaan kasvattaa kunnille monikymmenkertaisesti sosiaali- ja A terveydenhoitokuluja. Suomessa on arviolta 20 000 amfetamiinin ja opiaattien ongelmakäyttäjää, suurin osa amfetamiinin käyttäjiä. Lisäksi tulevat myös muita huumeita, alkoholia, lääkkeitä ja muuntohuumeita usein sekakäyttönä käyttävät. Huumeiden käyttäjistä vain osa on hoidon piirissä, 13 000 vuonna 2010. Kun hoitoja vähennetään ja hoitomahdollisuuksia kavennetaan, myös kuntoutusmahdollisuudet kapenevat lyhyiden katkaisuhoitojen ja korvaushoidon jäädessä lähes ainoiksi vaihtoehdoiksi. Lääkkeettömään ja yhteisölliseen huumehoitoon on maassamme vain noin 80 hoitopaikkaa, vaikka hoitotulokset ovat hyvät: yli puolet lääkkeettömän huumehoidon läpikäyneistä jatkaa päihteetöntä elämää vuoden kuluttua hoidosta. Useilla huumeidenkäyttäjillä on myös mielenterveysongelmia, joita lyhyissä hoitojaksoissa ei päästä edes riittävästi toteamaan saati hoitamaan. Harvalla on hoidon kokonaissuunnitelmaa tai edes hoitotahoa, jossa sellainen tehtäisiin. Virkansa puolesta huumeidenkäyttäjän asioita hoitavat vaihtuvat tiheään, mikä entisestään vaikeuttaa hoitoa hakevan asemaa. Kunnan tehtävä on päihdehuoltolain mukaan tarjota myös päihdeongelmaisen läheisille riittävä ja asiallinen hoito, mutta valitettavan usein virallinen järjestelmämme ei pysty vastaamaan läheisten tuen tarpeeseen. Läheisten järkytystä, hätää ja väsymistä ei tunnisteta ja ne jäävät hoitamatta. Seurauksena on usein masennusta, uupumista, sairauslomia sekä perheen muiden nuorten oirehtimista. Huumeiden käyttö on koko perheen ongelma, jossa usein kuljetaan vuosikausia kriisistä kriisiin. Läheiset saavat nykyisellään apua ja tukea järjestöjen vapaaehtois- ja vertaistukitoiminnasta. Esimerkiksi Irti Huumeista ry:n vertaistukiryhmissä ja perhekeskeisen huumetyön tuen piirissä kävijöiden määrä kasvaa jatkuvasti. Tänään huumehoidossa säästetty euro voi pahimmillaan kasvattaa kunnille monikymmenkertaisesti sosiaali- ja terveydenhoitokuluja. Se näkyy välittömästi rikosten kasvuna, huumeiden käyttäjien ja heidän läheistensä pahoinvointina, lisääntyneinä perheongelmina, uupumisina, sairastumisina ja jopa itsemurhina. On lyhytnäköistä kuntapolitiikkaa jättää 18 35-vuotiaat huumeiden käyttäjät ilman riittävää ja asianmukaista hoitoa. Muutaman vuoden satsauksella useista heistä kasvaa moneksi kymmeneksi vuodeksi vastuullisia yhteiskunnan jäseniä, isiä ja äitejä, jotka hoitavat työnsä ja perheensä. Kimmo Sainio Toiminnanjohtaja Irti Huumeista ry Leena Palsa-Eskelinen IH vertu-ryhmän ohjaaja Rovaniemi PÖRSSI-ILMOITUKSET Pikkupörssi 10,30 /2 riviä, lisärivit á 2,00 e/rivi, nimimerkkilisä 2,50 Hinnat sisältävät alv. 23 %. www.uusirovaniemi.fi ur.ilmoitukset@uusirovaniemi.fi P. 010 665 7704 TILAUKSET Jakelualueen ulkopuolelle 98,26 /v. P. 010 665 7700 JAKELU: Itella Jakelureklamaatiot: asiakaspalvelu@itella.fi P. 0200 71 000, ma pe klo 8 18 myy paikallisia ja valtakunnallisia lehtipaketteja 29 kaupunkilehteen Suomessa. www.kaupunkiplus.fi, p. 010 322 9800. LEHDEN TEKIJÄT LEENA TALVENSAARI päätoimittaja 040 5362 555 ANNIINA NISSINEN toimittaja 050 3141 396 VEERA VASARA toimittaja 050 381 2552 SAILA ALAKULPPI myyntipäällikkö 040 5221 772 PERTTI SÄRKIKANGAS myyntineuvottelija 050 4422 064 ANNE TORVINEN toimittaja, äitiyslomalla Meidän on välitettävä Kuluneen syksyn aikana julkisuudessa on keskusteltu paljon nuorten syrjäytymisestä ja siitä, miten sitä voitaisiin estää. Asiaan on ottanut kantaa vaalilupauksensa mukaisesti tasavallan presidentti Niinistö. Syynä tähän on luonnollisesti se inhimillinen hätä, jota jokainen syrjäytymisvaarassa oleva tai jo syrjäytynyt nuori tuntee. Toisaalta syynä keskustelulle on myös se, että nuoren syrjäytymisestä aiheutuu tulevaisuudessa yhteiskunnalle valtavat kustannukset. Itse työskentelen tällä hetkellä erityisluokanopettajana kodin ulkopuolelle asumaan sijoitettujen nuorten ns. sijaishuoltoyksikössä. Heidän kanssaan työskentelee lisäkseni useita eri alojen asiantuntijoita. Minun tehtäväni on opettaa ja kasvattaa noita nuoria. Ennen kaikkea olen kuitenkin aikuinen, jonka nuo nuoret kohtaavat päivittäin. He haastavat, koko ajan, herkeämättä ja lujaa kaiken sen mitä edustan. Tehtäväni on toimia aikuisen tapaan olennaisen erottaen ja välittäen: ymmärrettävä, hyväksyttävä, rajoitettava, kannustettava jne. Näin minä omalta osaltani estän syrjäytymistä. Yleisemminkin syrjäytymisen ehkäisyssä väitän todellisen välittämisen olevan avainasia. Jokaisen aikuisen tulisi toimia tällä tavalla. Siihen ei missään nimessä riitä vastuun lykkääminen vanhemmille ja harrastusten vetäjille. Lapset ja nuoret tarvitsevat tuekseen oikeasti välittäviä aikuisia myös päiväkodeissa ja kouluissa. Lapset tarvitsevat välittäviä aikuisia naapurissa, pihalla ja kadulla, ja ne lapset, joilla asiat eivät ole kunnossa, tarvitsevat lastenasioihin erikoistuneita sosiaalija terveyspuolen ammattilaisia. A Välittäminen tarkoittaa sitä, ettei katsota ohi, eikä katsota läpi sormien. Välittäminen tarkoittaa sitä, ettei katsota ohi, eikä katsota läpi sormien. Se tarkoittaa myös sitä, että yritetään katsoa asioita lapsen ja nuoren silmin. Olennaista on yrittää vastata kysymykseen, mitä jokainen yksittäinen nuori tarvitsee kasvunsa tueksi. Se ei ole helppoa eikä kevyttä, se on vaativaa ja raskasta. Kukaan meistä ei jaksa sitä aina ja koko ajan. Vaativinta tämä kaikki on niille, joka ovat lähimpänä lasta ja nuorta: vanhemmille, omille hoitajille ja opettajille. Vähemmällä pääsevät tietenkin ne naapurit, vastaantulijat, hallintovirkamiehet ja poliitikot, jotka ovat harvoin suoraan tekemisissä lasten ja nuorten kanssa. Vastuuta hekään eivät voi välttää, sillä, jos he eivät toimi suorassa vastuussa olevia tukien, he voivat viedä pohjan koko asialta. Välittäminen ei saa jäädä siksi, että emme halua luopua aikuisen tavasta rakentaa valmiita malleja ja polkuja, joita odotamme lasten ja nuorten kulkevan. Eikä se tietenkään saa jäädä siksi, ettemme edes välitä. Meidän on puututtava ja meidän on välitettävä. Jorma Kuistio Kunnallisvaaliehdokas (vihr.) Lukijan kuva... Tapani Juntunen Tapani Juntunen lähetti tiistaina pakkasaamun kuvan kotipihaltaan Viirinkankaalta. Pajulehtinen angervo yrittää kukkia toista kertaa, mutta pakkanen lopettaa kukinnan. Lähetä sinäkin lukijan kuva osoitteeseen ur.toimitus@uusirovaniemi.fi.

7 Kerro mielipiteesi! TEKSTAA Numeroon 17255. Viestin alkuun tunnus URPOSTI ja välilyönnin jälkeen kannanottosi. Viestin hinta on 0,84. Toimitus valitsee julkaistavat viestit. KUVAA Lähetä kuvasi osoitteeseen ur.toimitus@uusirovaniemi.fi. Palkitsemme lehdessä julkaistujen kuvien lähettäjät tuotepalkinnoilla. Kuvia julkaistaan myös lehden Facebook-sivuilla. KIRJOITA Osoitteeseen ur.toimitus@ uusirovaniemi.fi tai Veitikantie 2 8 A, 96100 Rovaniemi. Toimitus voi lyhentää pitkiä kirjoituksia. Liitä mukaan nimesi ja yhteystietosi.! Sanan selitys Persetupakki Työmaalla pidetty tupakkatauko. Mikko Luiro: Äläskeleponen sanakiria eli raatauksia Rovaniemen sevulta. Lukijat... Hölmöläiset Ounasvaaralla Kaikki tunnemme tarinan, jossa hölmöläläinen lastasi kuormaa periaatteella: kun se tämän jaksaa, niin kyllä se vielä tämänkin jaksaa ja latoi näin tuumien halkoja hevosensa rekeen. Kunnes kuorma oli kasvanut niin suureksi, että yrittäessään liikkeelle hevonen läkähtyi rasitukseen. Tällä periaatteella muutamat rovaniemeläiset perustelevat edelleen Ounasvaaraan rakentamisen jatkamista. Kyllä se tämän rakentamisen kestää ja tämän ja tämänkin? Kunnes jossain vaiheessa luontoarvot on kokonaan tuhottu. Meillä on jo Korkalovaara, joka A on rakennettu täyteen. Aikoinaan Kemijoki 2000 -näyttelyssä esiteltiin tilanne, jolloin merenranta oli täällä ja meren edustalla kahden joen suistossa oli kolme suurta vaarasaarta, jotka tunnemme nykyisin Ounas-, Pöyliö- ja Korkalovaaroina. Meillä on jo Korkalovaara, joka on rakennettu täyteen, miksi Oukusta halutaan toinen Korkalovaara? Onko olemassa jokin suunnitelma, jolla aikanaan tuhotaan myös Pöyliön luontoarvot? Kunhan on ensin hoideltu Ounasvaaran ongelmat. Kulttuurieroista sen verran, että kun japanilainen näkee kauniin paikan, niin hän miettii mihin voisi rakentaa, että voisi nähdä tuon kauniin paikan. Mutta kun suomalainen rakentaa niin hän haluaa pistää pytinkinsä just siihen kauniiseen paikkaan ja sitten tupaantuliaisissa ihmetellään porukalla, että mihinkä se kaunis paikka onkaan joutunut. Ehkäpä lopuksi, kun saadaan kreikkalaisilta rahat takaisin, ne voitaisiin käyttää kattamalla koko Oukku, jotta suunnistajat voisivat harjoitella pimeässä suunnistamista myös Lapin yöttömässä yössä. Pistetään ajoissa piste järjettömyyksille SAMPOKESKUKSESSA-AVOINNA PÄIVITTÄIN Juhani tavattavissa: ke 17.10. klo 12-14 ja to 18.10. klo 13-14 JUHANI JUURUSPOLVI yrittäjä, kaupunginhallituksen jäsen reservin majuri www.juhanijuuruspolvi.fi 195 Tuhannet työpaikat vaarassa Kaikilla on runsaasti tietämystä ja osaamista, mutta niistä ei A kerrota kumppaneille. Työ ja yrittäminen ovat hyvinvoinnin perusta myös Lapissa ja Rovaniemellä. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa kyselytutkimuksessa lappilaiset ovat muita suomalaisia huolestuneempia tulevaisuudestaan. Erityisesti kuntatalous ja maakunnan henkisen mielialan kehitys ovat lappilaisten huolenaiheena. Suomessa tulee lähivuosien aikana omistajanvaihtojen eteen 28 000 yritystä yrittäjän eläkkeelle siirtymisen takia. Kysymyksessä on valtava omistajanvaihdosaalto, sillä yli 55-vuotiaita yrittäjiä on peräti 74 000. Lapissa vastaava luku on noin 1 500 eli noin joka 6. lappilainen yritys oli sukupolven- ja omistajanvaihdoksen edessä lähivuosina. Huolestuttavaa on, että kolmannes yrittäjistä arvioi yrityksen toiminnan loppuvan kokonaan jatkajan puuttumisen takia. Lapin ammattiopisto ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu ovat tulleet julkisuuteen erilaisilla hankkeilla yrittäjäpolvenvaihdoksien vauhdittamiseksi. Paikallinen ELY-keskus panostaa myös paljon erilaisten asiantuntijakonsulttien avulla yrittäjyyden jatkuvuuteen. Missä ovat noiden hankkeiden tulokset? Onko ELYkeskus paaluttanut yrittäjyyden edistämisen Rovaniemellä ja muualla Lapissa itselleen niin, ettei muilla ole sille kentälle asiaa? Kaupungin elinkeinotoiminnan edistäminen on leimaantunut korruptioepäiltyjen virkamiesten toimesta epäuskottavaksi. Viimeisin niitti taisi olla kelkkatehtaan verojen karkaaminen veroparatiiseihin. Olemmeko tehneet riittävästi vahvistaaksemme yrittäjien toimintaedellytyksiä Rovaniemen seudulla? Rovaniemen kaupunginvaltuutettuna edistäisin yrittäjyyden puolesta toimivien tahojen välistä vuoropuhelua ja koordinaatiota. Nyt näyttää siltä, että kaikki toimivat toisistaan tietämättä samoilla reviireillä. Kaikilla on runsaasti tietämystä ja osaamista, mutta niistä ei kerrota kumppaneille. Keksimme pyörän uudelleen omilla tahoillamme ja tuhlaamme siten resursseja. Tästä kaikesta aiheutuu sekamelska, joka saa yrittäjän aivan sekaisin. Ovatko tuhannet työpaikat vaarassa siksi, että emme osaa tehdä yhteistyötä ja keskittää toimintaamme? Jarmo Juntunen Kunnallisvaaliehdokas (ps.) Lisää lukijoiden postia sivulla 20! OPETUSNEUVOS ANTTI PAANANEN NRO 98 KOULUTUKSEN ASIANTUNTIJA to 18.10. klo 10 16 pe 19.10. klo 9 15 Tekstarit Kadonnut 28.9. Saaren koulun läheisyydessä Adidaksen neonvihreä verkkatakki neonpunaisilla nyöreillä. Löysitkö? Soita 040-4154302. Autoille pujottelurata Kairatiellä. Kairatien ja Kittiläntien välillä 29 kaivon kantta kierrettävänä. Ja iskarikauppiaat tykkää. Rovaniemen taksissa hyvä paikallistuntemus, tietää jopa missä kaverit jatkoilla. T. Baarin jälkeen hukassa. Ihme on tapahtunut: Siepakkamutkassa kasvaa ruoho keskellä katua. Mikä tarkoitus kaupungilla? T. Ihmettelevät sisarukset. Kati, kiitos hyvästä Ignis-pesukoneesta, jonka ostin sinulta 40 e. T. Atte Kerrankin kunnon asiaa! UR 12.10. Leo Zimmermann. T. Suolaisen vuokran maksaja. Oletko se sinä sopivasti utelias, joka kiusaat minua:) T. Punainen Ford. Kirjoitit asiaa Zimmerman. Tutkintapyyntö olisi tarpeen Kas-asuntojen toimista. Minulla ei ole enää varaa maksaa eläkeläisenä 700 e asumiskuluja. E. Lindholm, ihmettelen samaa (12.10.) Roin PS-puolue haluaa aivan välttämättä itselleen vaalitappion? Pyrkyrit haluavat hoitamaan yhteisiä asioita? Leo Zimmerman kirjoitit täyttä asiaa Kunta-asunnoista. Nyt pitää saada syylliset esiin ja tuoda nimet Rovaniemeläisten tietoon. Lapin Ely-keskuksen älyvapaa suunnitelma katkaista Viirinkankaantien paluuliikenne jättää Viirinkankaan ja Ahkiomaan asukkaat täydelliseen mottiin. Moottorikelkoille sopiva parkkitalo on Artikumin parkkihalli. Joki vieressä. Laukku kadonnut keskustassa pe-la yönä! Sis. mm. avainnippu, kukkaro, kamera. Löytäjälle palkkio luvassa! Soita p. 040-8668142 tai vie löytötavaratoimistoon. Kiitos! Mittaukset ovat maksullisia.

8 Kirkko Taivastiellä Jeesuksen lähettiläänä Mikään ei tee niin iloiseksi kuin Jeesuksen lähettilään tapaaminen tai viesti lähettiläältä. Ensin luin Raamattuun talletetun Jumalan lähettilään viestin kaukaa aikojen takaa ja se kosketti ja ilahdutti: Anteeksiantava ja laupias on Herra, hän on kärsivällinen, suuri on hänen hyvyytensä, Sitten sain kännykkääni viestin Jeesuken pieneltä viisivuotiaalta lähetiltä: Levolle lasken Luojani, armias ole suojani. Jos et ota mua taivaaseen, otathan kuitenkin tykösi. Kuule isä, se Taivaanisä, kiitos, että kummi leikki tänään meidän kanssa. Kiitos ruuasta! Eikun Amen. Ja juuri äsken lähetti tuli autolla ovelle saakka ja kertoi, että tuli hakemaan minua hirvipeijaisiin syömään. En voinut lähteä, mutta sain hyvän mielen ja koin saaneeni palasen Jumalan hyvyyttä Istuin kesällä erään aikamme kirjoittavan Jeesuksen lähetin Jaakko Heinimäki jalkojen juuressa. Hän opetti, että jos haluaa rakastaa totuutta tai Totuutta, silloin täytyy suostua turvattomuuteen. Ja että vapauden hinta on jatkuva vahtivuoro, valppaana olo. Jeesuksen lähettiläs on kutsuttu olemaan valppaana, jotta hänen sydämensä on vapaa. Vain silloin kun sydän on vapaa, voi ottaa oikeita askeleita. Jaakko oli minulle Jeesuksen rohkea lähetti, hän sai minut ajattelemaan uudella tavalla. Jumalan lähettiläällä voi olla lahja luoda paikka olla, kun on vaikeaa. Jos olet elänyt syksyyn, aistinut lakastumisen viestin, joka puskee suolaisen usvan läpi? Syksy saapuu syvyyksiin niin kuin kipu, hiekan huuhtomana Kääriydy hankeen ja odota. Sade lämmittää kätesi, kasvattaa niistä versoja, yö ja päivä kietoo niistä, sorean latvan. Niilo Rauhala Moninaisia töitä on tarjolla globaalissa firmassa nimeltä Jeesuksen lähettiläät. Paras tapa ottaa yhteyttä on rukous, mutta myös seurakunnista voi kysellä asiasta. Marjatta Orava Sairaalapastori Seurakunta Kuollut: Helmi Helena Huttunen o.s. Virkki, 93 v.; Juho Eemil Luiro, 90 v.; Elisa Inkeri Oraviita o.s. Suopajärvi, 89 v.; Kirsti Annikki Hemmilä o.s. Löfgren, 86 v.; Senja Johanna Matilda Ranta o.s. Holappa, 85 v.; Heikki Johannes Bäver, 79 v.; Esko Johannes Ruotsalainen, 69 v.; Terttu Leena Kainulainen, 58 v. Haudattu: Senja Johanna Matilda Ranta o.s. Holappa IV hautausmaa 12.10., siun. toim. A. Lehmus; Kirsti Annikki Hemmilä o.s. Löfgren IV hautausmaa 12.10., siun. toim. I. Kinnunen; Juho Eemil Luiro Tavivaaran hautausmaa 13.10.; Helmi Helena Huttunen o.s. Virkki IV hautausmaa 13.10., siun. toim. S. Mäkinen; Heikki Johannes Bäver Auttin hautausmaa 13.10., siun. toim. S. Kuirinlahti; Terttu Leena Kainulainen IV hautausmaa 13.10., siun. toim. H. Ullner. Vihitty: Teemu Pekka Semenoff ja Sari Marjut Herttua; Juhana Roope Mölläri ja Katariina Hanna-Maria Sieppi. Kastettu: Kimi Samuli Lehtisaari, Milja Aada Tuulia Kansanaho, Jesse Santeri Johannes Pallari, Rune Toivo Tapio Saarenketo, Aukusti Antinpoika Herajärvi, Melissa Emilia Fabritius, Lucas Kristian Guttorm. Pentti Tepsa halutaan mukaan kirkkoherrakisaan Joukko Rovaniemen seurakuntalaisia ja seurakunta-aktiiveja haluaa Ounasjoen kappalaisen, tällä hetkellä Kemijärven vt. kirkkoherrana toimivan Pentti Tepsan mukaan kirkkoherrakisaan. Tepsan ehdokkuuden puolesta kerätty nimilista jätettiin maanantaina kirkkoherranvirastoon. Tunnen Pentin jo usean vuosikymmenen ajalta ja tiedän, että hän olisi Rovaniemen seurakunnan työntekijöille innostava esimies ja toimisi joka tilanteessa työntekijöiden parhaaksi. Pentti on sopivan kokenut, kiinnostunut toimimaan PENTTI TEPSA. kirkon toimintatapojen nykyaikaistamisen puolesta ja kannattaa ihmisten kohtaamista, hiljaisuutta sekä kuuntelevaa asennetta, nimilistan ensimmäinen allekirjoittaja ja keräyksen puuhamies Timo Törmänen kertoo. Tepsan tukilistassa on mukana monenlaisia ja eri-ikäisiä seurakuntalaisia ja seurakunta-aktiiveja, joiden mielestä kirkkoherran vaalissa tulee olla mukana vaihtoehtoja kolmen varsinaiselle vaalisijalle asetetun ehdokkaan lisäksi. Pentti on kansanmies, joka yhdistää erilaisia ihmisryhmiä. Lisäksi hänen mielestään seurakunnasta pitää löytyä syvällistä teologiaa ja toisaalta kirkasta evankeliumia. Myös Pentin suhdeverkostot ovat todella laajat, listan allekirjoittaneet seurakunta-aktiivit Pertti Ahokas ja Sirpa Vanhahanni toteavat. Naisten päihdeleiriltä vertaistukea arkeen Rovaniemen seurakunnan leirikeskuksessa järjestetään naisille tarkoitettu päihdeleiri, jonka tarkoituksena on antaa uusia eväitä arjen ongelmiin. Päihteet on liian usein häpeällinen ja salattu asia, josta on vaikea puhua ja, joka tuo tullessaan uusia ongelmia elämään. Leirillä pohditaan asioita yhdessä ja asiantuntijavierailijoiden alustuksella. Päivien aikana on tarkoitus myös levätä ja kerätä voimia tuleviin haasteisiin. Leirin tavoitteena on myös kartoittaa mahdollisesti jatkossa toimivan vertaistukiryhmän tarvetta. Leiri pidetään Norvajärven leirikeskuksessa 29.-31. lokakuuta. ( Huom! ajankohta ilmoitettu aiemmin väärin.) Ilm. 22.10. mennessä p. 016-3355 236. Tied. Sinikka Vilén 040-7345 914. Rovaniemen tiekirkko viidenneksi suosituin Suomessa oli kesän 2012 aikana 280 ohikulkijoille avointa tiekirkkoa. Kävijät laskettiin sadassa kirkossa. Kirkoissa vieraili yhteensä 229 236 ihmistä. Keskimääräinen kävijämäärä kirkkoa kohden oli 2 292. Luvut vaihtelivat eri kirkkojen välillä muutamasta kymmenestä tuhannesta alle sataan. Kävijöiltä kerätty palaute oli varsin positiivista. Kirkoissa puhutteli vahvimmin tunnelma, arkkitehtuuri ja kirkkoympäristö. Vastaajista 80 prosenttia suosittelisi tiekirkkoja muillekin ja 71 prosenttia aikoo pysähtyä niihin tulevaisuudessakin. Eniten käynneistä saatiin mielenrauhaa, kivoja taukopaikkoja kesäreissulle ja tietoa historiasta. Sateisesta kesästä huolimatta kävijämäärät olivat hyvät. Laskentatavat ovat vaihdelleet eri vuosina ja eri kirkoissa, joten luvut ovat suuntaa-antavia. Joka tapauksessa tiekirkoissa käydään vuosi vuodelta enemmän, kertoo tiedottaja Sirpa Seppä Kirkkopalveluista. Tilastoiduista kirkoista suosituin oli Turun tuomiokirkko (73 068 kävijää). Rovaniemen kirkko oli viidenneksi suosituin: kirkossa kävi kesällä 7 956 kävijää. Tapahtumat 17.-24.10. 2012 KIRKKO: La 20.10. klo 18 Ehtookellojen soidessa, musiikkia urkujen, digisoittimen ja digikuvien äärellä, Mauri Miettunen. Vapaa pääsy. Su 21.10. klo 10 messu, liturgia ja saarna Marttala, avustaa Mäkinen, kanttorina Miettunen, Rovaniemen kirkkokuoro. Kolehti oman srk:n nimikkolähettien työn tukemiseen SLS:n kautta. Klo 11.30 kryptassa messun jälkeen Saarnajatkot, kirkkokahvit ja rukouspalvelua. Klo 17 Tuomasmessu monikulttuurisin maustein, Kuirinlahti, Mäkinen, Miettunen, Tuomaskuoro. Messun aikana lastenhoito urkuparvella. Ke 24.10. klo 8.15 viikkomessu, Lehmus. Klo 18 Jumalan kohtaamisen ilta. Ilo Herrassa on teidän väkevyytenne - kiittäkää joka tilassa, Irma Maijanen, Helinä Sundelin, ylistys Mauri Miettunen, rukouspalvelua. KESKIKAUPUNKI: Ke 17.10. klo 13 srk-keskuksessa Virrestä voimaa-yhteislaulutilaisuus, Tervaskanto. Klo 18 Miesten saunailta Norvajärvellä, lähtö srk-keskuksesta klo 17.45. Isäntänä Samuel Mäkinen. Jumalan kohtaamisen illat srk-keskuksessa klo 18: Ke 17.10. Esirukoilijana Herran kanssa käsi kädessä, Kirsti Marjanen, Anna- Maija Partanen, ylistys Heidi Kotila, rukouspalvelua. Ke 24.10. poikkeuksellisesti kirkossa. La 20.10. klo 14-17 Kairatemppelissä, Kairatie 37, Kristityt yhdessä, paastoja rukouspäivä herätyksen puolesta. OUNASVAARA: Su 21.10. klo 15 kappelissa messu, Lehmus, kirkkokahvit, pyhäkoulu. Ti 23.10. klo 18 kappelissa Raamatun aarteiden äärellä; Pääsiäisjuhlilta Juudeaan, Mäkinen. SAAREN-NAMMANKYLÄT: Su 21.10. klo 13 Jouttikeron kappelissa messu, Litendahl. Ke 24.10. klo 10 Aamukahvit Sanan äärellä Tupasvillaasukastuvalla, Tuohitie 5 C 24. OUNASJOKI: Su 21.10. klo 11 Sinetän kappelissa messu ja klo 14 Meltauksen kappelissa, Rask-Litendahl, kirkkokahvit. ALAKEMIJOKI: Su 21.10. klo 14 kappelissa perhepyhäkoulu karennien kanssa. YLÄKEMIJOKI: To 18.10. klo 10-13 Viirin seurakuntakodilla toimintapäivä. Su 21.10. klo 13 Viirin seurakuntakodilla jumalanpalvelus, Lauri Kinnunen, Miettunen. PYHÄKOULUT Su 21.10. Kirkossa klo 10 messussa saarnan aikana. Keltakankaan kerhotilassa klo 12-13.Vennivaaran kerhotilassa ja Korkalovaaran kappelin asunnolla klo 13-14. Ounasvaaran kappelilla pyhäkoululaiset osallistuvat messuun ja lastenohjelmaan klo 15 alkaen. DIAKONIATYÖ: Ounasrinteen kappelilla keskiviikkoateria ke klo 11-13. RADIO ROVADEI 93, 4 Mhz. Rovaniemen seurakunnan tuottamaa ohjelmaa sunnuntaisin klo 9-12. Messu kirkosta ja mielenkiintoisia vieraita. Ole kuulolla. RUKOUSTYÖ: Aamun rukoushetki kirkon sakastissa ti klo 8.30. Rukousta kristityt yhdessä: Paasto- ja rukouspäivä herätyksen puolesta la 20.10. klo 14 17 Kairatemppelissä Kairatie 37. KATULÄHETYSILTA maanantaisin klo 18 srk-kodin takkahuoneessa, Rauhankatu 70 G. Naistenleiri Norvajärvellä 29.-31.10. Huom Aika! Leirin omavastuu on 30 euroa, hintaan sisältyy täysihoito ja kuljetukset. Leirillä voimme keskustella siitä, onko tarvetta jatkaa vertaistukiryhmässä. Ilmoittautumiset 22.10. mennessä diakoniatoimistoon, 016-3355236. HELMIKAMMARI ikäihmisten kyläpaikka, Pohjolankatu 4, käynti torin puolelta. Kammari ja kahvio auki ma, ti, ke ja to klo 10-14. Arja Rissanen 0400-376472. Taulunäyttely Meidän kaupunkimme. Valokuvia, Rovaniemen kuvataidekoulun valokuvauksen työpajan näyttely 9.11. asti. LÄHETYSTYÖ: kirpputori Toivon tori, Lapinkävijäntie 23, auki ti-pe klo 10-17. UUSI KOTISIVU www.rovaniemenseurakunta.fi PALVELEVA PUHELIN: 010190071. Palveluaika su-to klo 18-01 ja pe-la klo 18-03. Pe 19.10. klo 19 Elevate-ilta nuorille ja vanhemmille La 20.10. klo 14-17 Kristittyjen yhteinen rukoustapahtuma Rovaniemen puolesta. Voit tulla mukaan vaikka osaksikin tätä aikaa! Tervetuloa kaikki! Su 21.10. klo 16 Jumalanpalvelus ja kaste sekä lapsille pyhäkoulut. Keitämme päiväkahvit. Aina ti klo 19 ja to klo 10 Sanan ja rukouksen aika. Rovaniemen Helluntaiseurakunta Kairatie 37 www.kairatemppeli.fi

9

10 246 Jorma Kuistio, Vihreä Liitto rp. 49 v. rovaniemeläinen Uusioperheen isä, kaksi poikaa (12 ja 14v.), tyttö (3 v.) ja vaimo KM, erityisluokanopettaja Töissä Hiekkarinteen sijaishuoltoyksikössä Napapiirin Mensan pj. Erilaisuuden kasvaa menestys! http://kuistiojorma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kayttaja/kuistiojorma ja https://www.facebook.com/ehdokasjorma.kuistio 306 107 Janne-Pekka Piispanen (sit.) Opiskelija tinyurl.com/jpvaltuustoon Sirpa Somby Määrätietoinen - aikaan saava varavaltuutettu koulutuslautakunta teknonenlautakunta Uutta voimaa valtuustoon! 281 Maria-Riitta Järvelä Fil.yo, yht.yo, opiskelija mariariittajarvela.fi 296 Ilari Nikula YTM, Insinööri ilarinikula.blogspot.fi Rovaniemen sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys ROSO ry Maksaja: Sirpa Somby Lähivinkki-palvelu laajenee koko maahan Sosiaalisessa mediassa toimiva Lähivinkki-palvelu laajenee Helsingin lisäksi myös muualle Suomeen. Palvelussa kansalaiset voivat tehdä merkintöjä kartalle ympäristön turvallisuuteen liittyen. Käyttäjät merkitsevät karttapohjaan turvallisuuteen liittyviä ei-kiireellisiä asioita tai kommentoivat muiden käyttäjien merkintöjä. Luokkia on tällä hetkellä kaksi: liikenneturvallisuus ja tarve näkyvälle valvonnalle. Lähivinkkiin on mahdollisuus lisätä myös kuvia. Poliisi seuraa ilmoituksia, kommentoi niitä tarpeen mukaan ja voi myös jättää omia merkintöjä kartalle. Kiireellisissä asioissa tulee kuitenkin aina soittaa hätänumeroon 112, koska lähivinkki ei ole kiireellisiä asioita varten. Palvelun tarkoituksena on lisätä poliisin tietoa erilaisista häiriöpaikoista, vähentää päällekkäisiä ilmoituksia ja tarjota myös kansalaisille mahdollisuus osallistua lähiympäristönsä turvallisuutta koskevaan keskusteluun, poliisitarkastaja Petri Marjamaa Poliisihallituksesta sanoo. Lähivinkki on ollut Helsingissä käytössä kolmisen kuukautta. Kävijöitä siellä on ollut 40 000 ja ennakkotarkastuksen läpäisseitä merkintöjä on tehty noin tuhat kappaletta. Palvelu toimii nettiselaimella tai erillisellä mobiilisovelluksella. Kaikki merkinnät ovat julkisia ja siten kaikkien käyttäjien nähtävillä. Poliisi ei vastaa palvelun sisällöstä. Palvelun omistaa Rakettitiede Oy. Lähivinkki osoitteessa http:// www.lahivinkki.com/ Lapin poliisilaitos Facebookissa ja Twitterissä Nyt Lapin poliisilaitoksenkin voi löytää sosiaalisesta mediasta. Aluevaltauksen takana on halu viestinnän monikanavaisuuteen. Tavoitteena on jakaa luotettavaa viranomaistietoa - tärkeitä tiedotteita ja ilmiöitä Lapin turvallisuustilanteesta - myös pääsääntöisesti vain sosiaalista mediaa viestintään ja tiedonhakuun käyttäville. www.facebook.com/poliisilappi www.twitter.com/lapinpoliisi Rovaniemeläisten asialla 74 81 Jaana Kupulisoja jaananmietteita.blogspot.fi Ajattele tuoreesti! Eila Hyvönen 275 Tavoitteena hyvien kuntapalveluiden kehittäminen ja saavutettavuus. Valovoimainen matkailijoiden kiinnostuksen kohde Rovaniemi Ennakkoäänestys 17.-23.10. Vaalipäivä 28.10.2012 Pekka Lehto Yhteistyökykyä ja kokemusta Maksaja: Tuula Mäntymäki 90 Tuula Mäntymäki -kolmen lapsen äiti -sairaanhoitaja -kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen Lapin tienpidon näkymät ja seudullisten sorateiden peruskorjaus Meltaus- Unari tie ( 2005) Lapin ELY-keskuksen tiejohtaja Jaakko Ylinampa Ounasjokialueen kylätoimikuntien vieraana ti 23.10.2012 Meltauksen koululla klo 17-18.30 Tilaisuudessa mukana myös Rovaniemen liikuntatoimen palvelupäällikkö Tapio Pahtaja. Kahvitarjoilu Tervetuloa! Unari-Seura r.y. Muurolan kirjaston 60 vuotta juhlittiin ainakin 60 vieraan voimin 60 vuotta täyttänyttä Muurolan kirjastoa muistettiin viime viikolla monin tavoin. Jo keskiviikkona Muurolan peruskoululta saapui rehtori Reino Eeron johtama lähetystö, johon kuului myös koko ekaluokka. Kirjaston henkilökunnalle lausuttiin Kirjastolaulu ja ojennettiin upea lyhty kirjaston ovelle. Lyhty, jossa lukee Tervetuloa otettiin heti käyttöön. Muurolan Martat olivat kutoneet sukat kirjaston henkilökunnalle, kun ovat huomanneet, että kirjastossa on aina kylmä ja henkilöstö käyttää villasukkia melkein aina. Sukat ovat osa työasua ja todella tarpeeseen. Kukkia kirjasto sai kylätoimikunnalta ja yksittäisiltä asiakkailta. VIERAITA JA OMAA VÄKEÄ. Kyläläiset muistivat juhlivaa Muurolan kirjastoa monin tavoin. Loppuilta laulettiin sydämen kyl- A lyydestä. Kirjasto muisti Muurolan kirjaston äitiä ja sydäntä, yli 90-vuotiasta Ellen Stöckelliä kukilla ja kiitospuheella. Minulle henkilökohtaisesti Ellenin läsnäolo oli jotain aivan suurenmoista. Hän on edelleen terävä ja aivan ihana siinä inhimillisessä lämmössään. Esimerkki varmasti meille kaikille, kertoi kirjastonjohtaja Satu Hallikainen. Ellen Stöckell kertoi kirjaston alkuvaiheesta: Muurolan piirikirjasto siirtyi yksityiskodista koululle lukion rehtori Kalervo Ahon pyynnöstä, sillä lukiolaisten kirjastonkäyttötarpeet olivat kasvaneet niin suuriksi, ettei Stöckellin kamarin kaksi kaappia pystynyt niitä täyttämään. Juuret kirjaston ja koulun yhteisyydestä ovat syvällä. Kun tilaisuutta mainostettiin lukutuokion nimellä, kirjastoamanuenssi Ritva Lassila-Olli luki erätarinoita ja Satu Hallikainen lausui Kaarisilta-runon. Loppuilta laulettiin sydämen kyllyydestä Suvi Lassilan hanurinsoiton säestyksellä ja kuultiin myös hänen lastensa lauluesityksiä. Tästä on hyvä alkaa uusi jakso kirjaston pitkässä historiassa.

12

13 Avoimempi Rovaniemi Toimivien palvelujen reilu kunta 240 241 242 243 244 245 246 247 Mirka Halonen, 34 Sosionomi, lähihoitaja Outi Hedemäki, 41 Yhteisövalmentaja Jarmo Huhtala, 50 (Sit.) Hallintotieteen maisteri, ylitarkastaja Sari Hänninen, 48 Kokki, opiskelija Tenka Issakainen, 39 Tutkija, taiteilija Miikka Keränen, 21 Kauppatieteiden ylioppilas, kirkkovaltuutettu Jorma Kuistio, 50 KM, erityisluokanopettaja Satu Miettinen, 40 Professori 248 249 250 251 252 253 254 255 Tito Moreira Sanches de Magalhães, 41 Työtön, freelancetietokirjailija Jasmin Mäki, 19 Ylioppilas Aki Nyyssönen, 29 Opiskelija, tutkimusavustaja Eveliina Paksuniemi, 27 Työtön Maarit Pallari, 48 tutkija Juhani Petäjä, 69 Hammaslääkäri (eläk.) Helena Poikela, 53 (Sit.) Lastenhoitaja, sosionomi (AMK) Päivi Salminen, 55 YTM, hankejohtaja Ulrike Sippel, 48 Opettaja, opas 256 Verna Svärd, 26 Opiskelija 257 258 Arto Tammenoksa, 23 (Sit.) Opiskelija 259 Mari Tuominen, 27 Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, toiminnanjohtaja 260 Johannes Vähänikkilä, 24 Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Maksaja Rovaniemen Vihreät Me asukkaat olemme kunta. 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 Alanampa Eero eläkeläinen Eskola Sari opiskelija Hakkarainen Tauno (sit.) eläkeläinen Halttu Olli-Pekka näyttelijä, lastentarhanopettaja Halttu Seppo tarkastaja Harju-Myllyaho Anu restonomi (ylempi AMK), hankesuunnittelija Hartzell Saara matkailu- ja mediatyöntekijä Haverinen Tuula ompelija, herastuomari Heikkinen Anniina opiskelija Hernejärvi Jani ravintolatyöntekijä Huttunen Jaakko pitäjäneuvos, työnopettaja (eläk.) 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 Hyyryläinen Mikko muusikko Ikävalko Marianne työtoiminnanohjaajaopiskelija Jaatinen Niko liikunnanohjaaja, koneistaja Kauppinen Petrus taiteen yo, opiskelija Keränen Martti laitosmies Keskikuru Kaarina hallintosihteeri Koivukangas Ville autonasentaja Korjonen Markus opiskelija, piirisihteeri Lahti Matti apulaiskunnansihteeri (eläk.) Laurila Maija yhteiskuntatieteiden yo Leppänoro Arja matkailualan työntekijä 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 Lettijeff Timo suunnittelija Lipponen Jyrki luottamusmies, putkiasentaja Luotola Ville opiskelija, kasvatustieteiden yo Maaranen Kauko apulaisosastonhoitaja, työsuojeluvaltuutettu Majava Pekka (sit.) ylioppilas, työmies Mäkinen Juha FM, piirisihteeri Nevala Kauko asianajaja, varatuomari Nätynki Aatos levyseppä-hitsari (eläk.) Peippo Laura kokki Piirainen Matti linja-autonkuljettaja Portti Jaakko ravintolatyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 Puolakka Kari opettaja (eläk.) Puuronen Vesa yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkimusjohtaja Raudaskoski Laura huilunsoitonopettaja Raudaskoski Petra luokanopettaja Riskilä Matti lähihoitaja Selkälä Jari lähihoitaja Selkälä Marja-Kaisa sairaanhoitaja Sirén Aino opiskelija Tarvainen Pasi (sit.) opiskelija Tennilä Eini Marja yrittäjä Tennilä Esko-Juhani toimittaja, ex-kansanedustaja Tuisku Marketta aluetoimitsija 167 Törmänen Jarmo kirvesmies, sähköasentaja 168 169 Outila Tiina (sit.) yhteiskuntatieteiden maisteri, projektikoordinaattori 170 Vuononvirta Jussi elektroniikka-sähköasentaja Väihkönen Raili lastenhoitaja, herastuomari 171 Ylitalo Jaakko filosofian maisteri 172 Ehdokkaat Rovaniemellä http://rovaniemi.vas.fi/

14 Vaalit Pertti Lakkala www.lakkala.fi 78 Luovuutta Asiantuntijuutta Vuoropuhelua Mökkikylä ja panostus UR kysyi ehdokkailta, pitäisikö Ounasvaaraa rakentaa matkailun tarpeisiin Maksaja: Rauno Toivainen 65 112 Rauno Toivainen -lukion lehtori -kolmen lapsen isä -kokenut kuntavaikuttaja IHMISTEN KESKELLÄ - LÄHELLÄ SINUA - Ehdokkaamme Rovaniemellä Pertti Ahokas p. 040 7514528 Seija Karvo Vastuullista päätöksentekoa valtuustoon. (20 vuoden kokemuksella päätöksenteossa.) lastentarhanopettaja kaupunginvaltuuston jäsen kylätoimikunnan pj. 219 Erkki Pääkkönen Yhteiskuntatiet. tohtori, varavaltuutettu Sanansa mittainen pertti.ahokas@rovaniemi.fi http://perttiahokas.puheenvuoro.uusisuomi.fi rauno.toivainen@pp.inet.fi 39 Maksaja: Seija Karvo Kaupungin tuloja on lisättävä, ja Ounasvaaralle rakentaminen on yksi hyvä keino. Pääasia on, että alueen virkistysmahdollisuudet kaikille rovaniemeläisille säilytetään ja rakentaminen tapahtuu maisemaa kunnioittaen. Jirka Hakala (kesk.) Rovaniemen matkailu on Rovaniemen valttikortteja ja sitä tulee ehdottomasti kehittää rohkeasti ja innovatiivisesti. Ounasvaaran alue on niin laaja, että sinne sopisi lisää matkailuun liittyvää infrastruktuuria, mutta kaunista luontoja ulkoilualuetta ei missään nimessä tule rakentaa koskaan täysin. Enni Kinnunen (kesk.) Ounasvaaraa on kehitettävä, vain ja ainoastaan kestävän kehityksen periaatteella. Ounasvaaralla tulee olla aina olla tilaa kaupunkilaisten liikkumiselle ja muulle hyödyntämiselle. Liikuntamatkailun tarpeet on toteutettava hyvin pieteettisesti Pertti Ahokas (kesk.) Ounasvaara on Rovaniemen kaupungin henkireikä, keuhkot, luonto- ja erämaaelämys. Ounasvaaran rakentaminen ei saa tuhota näitä arvoja, vaan rakentamisen täytyy tapahtua niin, että luonto säilyy ja matkailijatkin pääsevät nauttimaan Ounasvaaran luonnosta. Liisa Halonen-Laiti (kesk.) On mahtavaa, että noin lähellä kaupungin keskustaa on Ounasvaara ja sen moninainen luonto. Majoituspaikkojen lisäys tulee toteuttaa Urheiluopiston yhteyteen suunnitellun ja lomaosakkaiden myyntiin perustuvan Ounasvaaran Helmen muodossa. Esko-Juhani Tennilä (vas.) A Rakentaminen on mahdollista tyylikkäästi ja luontoa säästäen. Ounasvaara on ainutlaatuinen luontoja virkistysalue aivan kaupungin vieressä. Alue tulee suurimmaksi osaksi säilyttää rakentamattomana myös tuleville sukupolville, eli nykyisen rakennetun alueen laajuutta ei tule voimakkaasti lisätä. Matkailu on Rovaniemelle tärkeä tulonlähde, mutta Ounasvaara on myös tärkeä. Mika Mikkonen (ps.) Puhdas luonto keskellä kaupunkia on Rovaniemen matkailuvaltti, ei mökkikylää Ounasvaaralle! Matkailun tarpeisiin vaaralle voisi ehkä rakentaa muutamia luksusmökkejä, mutta ei mitään mökkikylähirvitystä. Tiina Outila (vas. sit) Rovaniemi on kaunis kaupunki ja ympäristöarvot on huomioitava päätöksenteossa. Jarmo Inget (kesk.) Ounasvaara on lunastanut paikkansa Rovaniemen käyntikorttina, kun matkailun tarpeet yhteensovitetaan ympäristöja virkistysarvojen kanssa. Ounasvaaran kehittämisessä ei voi katsoa peruutuspeiliin, vaan nyt tarvitaan uusi ote asiaan. Riku Tapio (kesk.) Matkailuelinkeinon kehittäminen Rovaniemellä edellyttää majoituskapasiteetin lisäämistä siten, että matkailijoille on erilaisia vaihto-ehtoja. Hyvin suunniteltu ja maisemaan sopiva mökkikylä voidaan toteuttaa Ounasvaaralle. Tuula Mäntymäki (kesk.) Kuuden vuoden suunnittelut toteutukseen. Jouko Kokki (kesk.) Ounasvaaralla, laajasti käsitettynä, riittää tilaa ja lääniä kaikille alueen toimijoille niin kuntalaisille kuin matkailijoillekin. Keskeisten toimijoiden pitää tehdä Ounasvaarasta pitkän tähtäimen kaava ja suunnitelma. Sinne mahtuu myös mökkikylä. Timo Tolonen (ps.) Ounasvaaran yleiskaavaa on valmisteltu kuusi vuotta. Mielestäni kaava tulisi hyväksyä, koska matkailupalveluiden alue laajenee nykyisen mökkialueen alapuolelle ja vaaran laki ja virkistysalueet jäävät rakentamatta. Matkailuyritysten tulee selvitä rakentamisesta omin ei verovaroin. Yrjö Niemi (kesk.) Ounasvaaraa saa rakentaa ja rakentaminen on vaihtoehtona parempi kuin se asian etenemättömyyden aikakausi, jota on eletty jo kuutisen vuotta. Mielestäni tämä kysymys pitää pystyä ratkaisemaan ilman ylenpalttista luontoarvojen ja ulkoilualueiden säilyttämiseen liittyvää tunteilua ja kiihkoilua. Terje Juutilainen (kok.) Laajennusten ehto on, että alue sopii jatkossakin kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäyttöön ja luontoarvoja kunnioitetaan. Rakentaminen olemassa olevien rakennusten ja teiden yhteyteen ei pilaa Ounasvaaraa, kunhan katot pysyvät puiden alapuolella ja rakentaminen on sovussa ympäristön kanssa. Teppo Säkkinen (kesk.) Ounasvaaran aluetta tulee kehittää siten, että niin paikallisten kuin matkailijoidenkin tarpeet otetaan huomioon. Ounasvaaralle voidaan kaavoittaa mökkitontteja ja muuta toimintaa matkailulle, mutta samalla on varmistettava, että monipuoliset ulkoilumaastot ja mahdollisuus luonnossa liikkumiseen säilyvät. Anja Joensuu, kesk. On vihdoin tehtävä päätöksiä. Matkailun ja kaupunkilaisten tarpeet eivät ole välttämättä toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Matkailua varten Ounasvaaraa on varaa rakentaa jo olemassaolevien rakennusten yhteyteen teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti, mutta ei kaupunginhallituksen esityksen mukaan. Mikko Lindroos (kesk.) Nykyisen mökkikylän maltillinen laajennus suunnitelman mukaisesti itäänpäin ei mielestäni aiheuta haittaa Ounasvaaran virkistyskäyttöön eikä maisemallisesti, kun rakennuskorkeus pidetään puunlatvojen alapuolella. Laajennus toisi paljon kaivattuja työpaikkoja ja tuloja rovaniemeläisille. Rakentamisella ei saa vaarantaa kansallista kaupunkipuistohanketta. Mari Mäki (kesk.) Ounasvaaraa tulee kehittää monipuolisesti, mutta luonnon ja ympäristön ehdoilla, siten, että se palvelee ensisijaisesti kuntalaisia, mutta suo mahdollisuuksia Vaalikysymys Ounasvaara Uusi Rovaniemi kysyy kunnallisvaaliehdokkailta vaalien alla yhteensä viisi kysymystä ajankohtaisista aiheista. Neljäs kysymys oli, saako Ounasvaaraa rakentaa matkailun tarpeisiin ja missä laajuudessa. Kysymykseen vastasi 46 ehdokasta. Vastauksia on lyhennetty ja toimitettu tarpeen mukaan. Viides kysymys julkaistaan perjantain lehdessä. myös matkailun kehittämiselle. Miikka Keränen (vihr.) Ounasvaara on Rovaniemen hiomaton timantti, jota kaupunkilaiset ja matkailijat tarvitsevat. Pitkäjänteistä alueen eri käyttäjäryhmät huomioivaa suunnittelua, investointeja ja rakentamista tarvitaan tehostamaan Ounasvaaran luonto- ja liikuntapalveluita sekä matkailua. Raija Kivilahti (kesk. sit) Ounasvaaraa saa rakentaa matkailun tarpeisiin sellaisessa laajuudessa, että ulkoilu- ja virkistyskäyttöön jätettäisiin myös tilaa. Alueesta tulisi tehdä viihtyisä paikka, joka miellyttäisi turisteja ja oman alueen väkeä. Seija Kupila (kok.) Saa rakentaa! Sen sijaan, että kauhistellaan rakennusoikeuksia ja neliömääriä, pitäisi keskustella siitä miten rakennetaan. Entäpä jos kansainvälisen luokan huippuarkkitehti tekisi Ounasvaarasta maailmankuulun arkkitehtuurikohteen uniikissa erämaaympäristössä kivenheiton päässä kaupungin palveluista? Vetovoimatekijä kenties? Eino Hantula (kok.) Mielestäni lähellä kaupungin keskustaa olevana Ounasvaara voitaisiin kehittää sen luontoarvoja kunnioittaen, jotta se jäisi jälkipolville luontoarvoltaan arvokkaana kuten se on ollut meidän aikanammekin. Matti Henttunen (kok.) Ounasvaara tulee mielestäni säilyttää rovaniemeläisten virkistys-, liikuntaja urheilualueena. Hotellin ja nykyisten jo rakennettujen mökkien läheisyyteen voisin vähäisen rakentamisen hyväksyä. Mikko Rapo (sd.) Ounasvaaraa tulee kehittää matkai-

15 Ounasvaaran kehittämisessä ei voi katsoa peruutuspeiliin. ta matkailuun lun tarpeisiin siten, että asemakaava mahdollistaa hotellin ja olemassa olevan mökkikylän laajentamisen Hiihtomajantien vasemmalle puolelle kaupungista päin tultaessa. Oikeanpuoleinen alue tulee jättää ulkoilukäyttöön. Merja Lämsä (kesk.) Suunnitteilla olevan mökkikylän ja hotellilaajennuksen saa toteuttaa, mutta luontoa kunnioittaen. Rakentamisen voi jättää näihin kahteen hankkeeseen, koska kaupunkilaiset pelkäävät rakentamisen leviämistä koko Ounasvaaraan. Luontoarvoiltaan korvaamattomiin kohteisiin ei pidä koskea. Sanna Karhu (kesk.) Ounasvaaraa voidaan hyödyntää suunnitelmallisesti, asukkaita kuunnellen kaupunkilaisten virkistäytymisalueena ja hyvinvointimatkailun elämyskohteena. Hotellin laajentaminen ja laadullinen kehittäminen on kannatettavaa. Ounasvaaran saavutettavuutta kaupungin ydinkeskustan alueelta tulisi helpottaa. Jarmo Huhtala (vihr.) jäähdytetty latu, joita voisivat hyödyntää huippu- urheilijoiden lisäksi kaikki hiihtoa harrastavat kaupunkilaiset ja matkailijat. Monipuoliset ulkoilumahdollisuudet ovat myös matkailun vetovoima. Anna-Maija Alajääskö (kesk.) Parikymmentä suomalaistyylistä mökkiä luontoa kunnioittaen rakentamalla ei pilata maisemaa eikä ulkoiluja liikuntamahdollisuuksia, mutta saavutetaan merkittävä hyöty koko kaupungin elinkeinoelämälle. Kaisa Kulmala (kesk.) Saa, sillä matkailussa pitää hyödyntää sitä, mitä meillä on luonnostaan. Harrastuksiakin pitää kehittää, mutta mitään kovin keinotekoista tai yltiöpäistä en kannata. Hotellikaavaa karsastan, sillä rakentamisen pitää lähteä kaupungin tarpeista, ei yrityksen. Tiia Haapakangas (kesk. sit.) Matkailun tuomia verotuloja tarvitaan peruspalveluiden ylläpitämiseksi ja siksi jo rakennetun mökkialueen läheisyyteen voidaan tapauskohtaisesti arvioiden rakentaa. Kai Väistö (Kesk.) Ounasvaarasta on eniten iloa kaikille asukkaille ja matkailijoille, kun sitä ei enää enempää pilata rakentamisella. Yhteistä resurssia ei tule saattaa vain yhden tai muutaman hyötykäyttöön. Päivi Salminen (vihr.) Ounasvaara on A Rovaniemen hiomaton timantti, jota kaupunkilaiset ja matkailijat tarvitsevat. On pidettävä huolta siitä, että rakentaminen tapahtuu vaaran ehdoilla ja kaupunkilaisten arvot huomioon ottaen. Rakennusten on jäätävä metsän suojaan ja alue on rajattava tarkoin luontoarvot mielessä pitäen. Jari Simola (kok.) Matkailua on Ounasvaaralla kehitettävä. Kestävää matkailua on ajateltava laajasti, ei pelkästään ekologisesta näkökulmasta, mutta myös taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Lähtökohtaisesti ei voida kuitenkaan ajatella, että paikallisten ja matkailijoiden tarpeet olisivat jotekin toisensa poissulkevia. Anu Harju-Myllyaho (vas.) Ei rakentamiselle Ounasvaara on kaupungin keuhkot Kaikkia arvoja A ei voi eikä saa hinnoitella rahassa 174 Just sie! OLET TULEVAISUUDEN TOIVO, koska äänestät. Rovaniemen lapset ja nuoret pitää huomata päätöksenteossa. Huomaaminen tarkoittaa toimivia peruspalveluita, kestävää taloutta ja kaikkien ulottuvilla olevaa kulttuuria. Se on pallon heittämistä ja kopin ottamista silloin, kun pitää. OLEN TAVATTAVISSA CAFE ROVANIEMESSÄ ke 17.10. klo 11 14 pe 19.10. klo 14 16 la 20.10. klo 11 15 Arvostan Maaritin kokemusta ja yhteistyökykyä. Antti Kuulasmaa Maarit on ollut yli 20 vuotta mukana, mutta hän jaksaa silti innostua asioiden ratkaisemisesta yhteistyöllä ja olla intohimoinen tärkeissä kysymyksissä. Siitä tietää, että hän on erinomainen rovaniemeläinen vaikuttaja. Ulla Karvo Oikein hyvä pohja on nyt valtuustossa esillä ollut kaava. Rakentaminen on mahdollista tyylikkäästi ja luontoa säästäen. Eeva Ylihurula (kesk.) Ounasvaaraakin pystytään kehittämään sekä asukkaiden että matkailijoiden palveluita ja viihtyvyyttä parantaen sopivan mittakaavan investoinneilla, kunhan kaavoitus- ja suunnittelutyöt tehdään riittävän huolellisesti ja ennen kaikkea asukkaiden viihtyvyyteen vaikuttavat tekijät huomioiden. Kaupunkipuistohanketta tulee edistää osana Rovaniemen matkailullisen vetovoiman lisäämistä. Heikki Autto (kok.) Oukku on virkistys-, matkailu- ja urheilupaikka. Kaava voimaan, kaikille on tilaa. Paljon voi tehdä jo nyt: kuten reitistöjä eri tarpeisiin. Hiihtostadion toimivaksi ja monikäyttöiseksi. Miksi hotelli ei hyödynnä 5000 käyttämätöntä rakennusoikeuttaan? Leena Jääskeläinen (kok.) Ounasvaaralla täytyy olla alueita, joita voidaan käyttää matkailun tarpeisiin. Matkailu yleensä ja liikuntamatkailu erityisesti on alue, joka voi tuoda työpaikkoja Rovaniemelle. Hiihtomajantienvarsi, Sky-hotellin ja Urheiluopiston ympäristö ovat luontevia alueita tällaiseen toimintaan. Erämaaaluetta jää Ounasvaaralle siitä huolimatta erittäin runsaasti. Vesa Haapala puolue (kesk.) Ounasvaaraa pitäisi kehittää ensisijaisesti rovaniemeläisten ulkoilua ja urheilua harrastavien tarpeisiin. Ounasvaaran alueelle pitäisi rakentaa rullasuksirata ja Ounasvaara on kaupungin keuhkot joka pitää säilyttää. Hotellin laajennus onnistuu varmaan jossakin laajuudessa, mutta mökkikylää ei saa rakentaa. Kaupungista löytynee muita kohteita, jonne voidaan rakentaa lisää hotellimajoitusta. Jyrki Lipponen (vas.) Varmasti matkailijatkin haluavat kokea Ounasvaaran mahdollisimman luonnontilaisena, vain virkistys- ja liikuntakäyttöön harkitusti muokattuna. Laajojen mökkialueiden rakentaminen ei ole perusteltua. Tenka Issakainen (vihr.) On väärin, että kaavaa lähdettäisiin muuttamaan yhden yrittäjän intresseistä. Matkailurakentamiselle on selvitettävä muita mahdollisia alueita. Ounasvaaralle eivät sovi mittavat rakennushankkeet - Ounasvaara on vaara, ei tunturikeskus. Hanna Laiho (sd.) Vaaran lakea ei A tule rakentaa, vaan se on säilytettävä nykyisellään. Mielestäni Ounasvaaraan ei ole tarvetta rakentaa mökkejä lisää. Nykyinen Sky Hotelli on kuitenkin hyvä remontoida ja laajentaa suuremmaksi. Näin saadaan lisää kaivattuja vuodepaikkoja ja luontokin säilyy entisellään. Annika Mellajärvi (ps.) Suhtaudun Ounasvaaran rakentamiseen kriittisesti. Sen kehittäminen mökkikyläksi ei saa turmella sen merkitystä kuntalaisten ulkoilu- ja virkistäytymisalueena. Vaaran lakea ei tule rakentaa, vaan se on säilytettävä nykyisellään. Reino Rissanen (sd.) Ounasvaaran lisärakentamista ei tulisi sallia jatkossa. Ounasvaaralle on jo nyt rakennettu, jonka seurauksena maisema on muuttunut paljon. Kaikkia arvoja ei voi eikä saa hinnoitella rahassa. Marja-Leena Kulppi-Vartiainen (komm.) Mielestäni Ounasvaaraa on jo rakennettu riittävästi. Vastustan ehdottomasti sellaisen kaavan jatko-valmisteluja joka mahdollistaisi lisärakentamisen Ounasvaaralle. Risto Vartiainen (komm.) En rakentaisi Ounasvaaraa enää nykyistä enempää matkailun tarpeisiin. Alueen luonto sen monipuolisine ulkoilureitteineen on korvaamaton osa Rovaniemeä, joka tarjoaa kaupunkilaisille läheisellä sijainnillaan mahdollisuuden virkistyä ja rauhoittua. Petrus Kauppinen (vas.) Sampokeskus, ROI. Käynti Maakuntakadulta. p. 046 850 0031 Avoinna ma pe 10 18 la 10 16

16 Yrittäjä ja kokenut matkailun ammattilainen. Juuri nyt Jarin yhteistyökykyä tarvitaan valtuustossa Hyvä ja avoimesti läpinäkyvä hallintotapa. Kaupunkilaisten tulee tietää, missä milloinkin mennään. Ryhtiä ja vastuullisuutta taloudenpitoon. Vaikeita ja jopa poliittisesti kirpaiseviakin ratkaisuja on uskallettava tehdä. Tilaa yrittäjyydelle ja yksityisille investoinneille. Kaupunki tarvitsee uusia työpaikkoja ja niiden tuomia verotuloja. Jari Simola Yrittäjä, yrityskonsultti, kaupunginvaltuutettu jari.simola.ja@gmail.com Puh. 0500 833 333 226

17 YKKÖSVALINTA! 111 Maksaja: Veli Tervo VELI TERVO Uutta voimaa, yhteistyökykyä ja vastuuta päätöksentekoon. Omakustanne LUENNOLLA. Student Tech Clubin ohjaava opiskelija Allan Haapalainen luennoi ohjelmistotekniikan kehityksestä toisille opiskelijoille. 160 Matti Riskilä 3 lapsen isä Lähihoitaja Luottamusmies 116 Edelleen palveluksessanne, Susanna Student Tech Clubissa työstetään opiskelijoiden omia projekteja Rovaniemi Student Tech Club on Rovaniemen ammattikorkeakoulun tietotekniikan opiskelijoiden perustama kerho, joka keskittyy laaja-alaisesti ohjelmistokehitykseen eri A Pelilabra kokoaa yhteen sovelluskehittäjät ja graafisen suunnittelun osaajat. päätelaitteille. Student Tech Club kokoontuu ohjelmistotekniikan laboratorio plabin tiloissa. Kesän aikana tiloja kehitettiin opiskelijoiden toiveiden mukaisiksi ja kerholle hankittiin lisää laitteistoa ja ohjelmistoja. Student Tech Clubin toiminta perustuu opiskelijoiden omien projektien läpivientiin. Opiskelijat ideoivat ja vievät ajatuksiaan eteenpäin tiimeissä. Kerhon jäsenet ovat tällä hetkellä tietotekniikan koulutusohjelman opiskelijoita, mutta kerho on avoin myös muille opiskelijoille. Kerhossa oppiminen tapahtuu tekemisen kautta. Ohjaavat opiskelijat Joni Ahola ja Allan Haapalainen pitävät kerhossa myös luentoja, joiden aiheina ovat ohjelmistokehityksen osa-alueet ja työkalut. Luentojen kautta opiskelijat saavat lisätietoja ja osaamista projektien läpivientiin. Student Tech Clubin vastuujäsenen Allan Haapalaisen mukaan luennot on otettu hyvin vastaan. Luennoilla pyritään esittämään asiat yksinkertaisesti käytännön esimerkkien kautta. Omasta mielestäni tämä lähestymistapa toimii hyvin, hän toteaa. Tech Club keskittyi alun perin Windows Phone -sovelluskehitykseen, mutta on alkanut laajentaa toimintaansa muihin teknologioihin. Windows Phone -sovelluskehityksen lisäksi haluttiin kokeilla muitakin teknologioita. Unity 3d vaikutti hyvältä alustalta esimerkiksi peliprojekteihin. Kerhon toiminta on laajentunut myös korkeakouluyhteistyön kautta, ja syksyllä Tech Clubin alle on syntynyt Pelilabra yhteistyössä Lapin yliopiston opiskelijoiden kanssa. Pelilabra kokoaa yhteen graafisen suunnittelun osaajat ja sovelluskehittäjät, ja tavoitteena on saada aikaan entistä kokonaisvaltaisempia ja näyttävämpiä pelejä. Pelilabran kautta mediaalan taideopiskelijat saavat mahdollisuuden konkreettiseen toteuttamiseen ja syventävät ymmärrystään tutkimistaan ilmiöistä. Kerhon avulla on mahdollista edistää opintojaan sekä mahdollisesti saada aikaan jopa valmiita tuotteita, kertoo Lapin yliopistossa audiovisuaalista mediakulttuuria opiskeleva Juraj Kyppö. Pelilabraan on saatu toistakymmentä yliopiston opiskelijaa, ja kiinnostus on yllättänyt myös Tech Clubin vetäjät. Suosio yllätti positiivisesti, samoin yliopisto-opiskelijoiden mukanaan tuoma laajaalainen osaaminen grafiikasta musiikin tekemiseen, Allan Haapalainen kertoo. Student Tech Club tarjoaa mahdollisuuden viedä opintoja eteenpäin omien projektien kautta. Ohjelmistokehityksen osaamisen laajentaminen parantaa myös opiskelijoiden menestymistä työmarkkinoilla. Tietotekniikan koulutusohjelma tukee opiskelijoiden kerhotoimintaa jatkossakin. Tulevaisuuden pelialan ammattilaisia on syntymässä siis myös Rovaniemellä. Arttu Salonen Teemu Vesterinen ja Mikko Vaismaa Comicossa Stand up -koomikot Teemu Vesterinen ja Mikko Vaismaa hauskuuttavat perjantaina Comicossa. Voicen Heräämöstäkin tuttu Vesterinen on salamannopeilla hoksottimilla varustettu virtuoosimaisen sanankäytön supersankari. Tauon jälkeen lavalle palaava koomikko saa yleisönsä joko häkellyksiin tai ymmälleen isolla asenteella ja tunteella maustetuilla jutuillaan elämästä ja siihen liittyvistä havainnoista. Suurin osa katsojista ihailee Vesterisen nopeaa älyä, mutta muutama sirpa istuu kysymysmerkin näköisenä niin sanotusti assalla ja huomaa, että nyt meni juna ohi. Mikko Vaismaa on vuoden 2007 stand up- koomikkotulokas. Jyväskyläläiselle Vaismaalle komedia on elämää ja elämä sellaista kuin kolmen lapsen isällä usein on. Vaismaan lempeän sarkastinen komiikka on ilmeikästä, rytmikästä ja joskus ajatuksia herättävää. Tekijälle komiikka on kokonaisvaltainen kokemus, joka tuntuu ja näkyy sormenpäissä asti. Samaa kokemusta hän toivoo yleisölle, joka saa mielellään olla minkälainen vaan. Teemu Vesterinen ja Mikko Vaismaa 19.10. Comicossa Liput 10 e. HAUSKA MIES. Teemu Vesterisen koomikontaidot voi katsastaa perjantaina Comicossa. Maksaja: Puuliitto Yhteistyöllä koko Rovaniemeä rakentaen 113 Sakari Trög peruskoulunopettaja kaupunginhallituksen puheenjohtaja 152 Aatos Nätynki puh:040-7553227 aatosnatynki@gmail.com Ilmoituksen maksaja : Sakari Trög Luottamustoimet: Valtuuston jäsen Kaupungin hallituksen varajäsen Perusturvalautakunnan jäsen Perusturva jaostonjäsen Kolpeneen kuntayhtymän valtuuston jäsen Kaupungin hallituksen edustaja, Yläkemijoen aluelautakunnassa Siviili luottamustoimet: Metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen Ounasjoen yhteislupa hallituksen varapuheenjohtaja Keski- Kemijoen kalastuskuntien hallituksen jäsen Asiat joita ajan tulevassa Asiat joita ajan tulevassa valtuustossa: Ikäihmisten palvelut : Vanhuksille taattava mahdollisuus asua kotona pitkään ja turvallisesti Palvelut taattava asuinpaikasta riippumatta. Lapsiperheet : Omaa toimintaa lisättävä, ei ulkoistamiselle. Sosiaalipuolelle lisättävä voimavaroja: Henkilöstömitoitus vaikeasti hoidettavien osalle hoitolaitoksissa ja palveluasuinnoissa ja kotihoitoa kehitettävä Omaishoito maksatus Kelalle, kunnat hoitavat valvonnan

18 Musikaalisävelmiä ja tarinoita niiden taustoista OPPILAS JA OPETTAJA. Jyri Häkkinen (vas.) pääsee konsertoimaan Korundin lavalle opettajansa Lauri Angervon kanssa. Nuoret muusikot konserttilavalla Valoa Kamariin -festivaalin torstain barokkikonsertissa rovaniemeläisillä nuorilla on kyky näyttää osaamistaan, kun festivaalilla esiintyvien taiteilijoiden kanssa koottu orkesteri pääsee soimaan Korundissa. Tarkoituksena on antaa myös pohjoisen alueen musiikinharrastajille mahdollisuus mestarikurssitoimintaan. Yksi barokkikonsertissa esiintyvistä nuorista muusikoista on rovaniemeläinen Jyri Häkkinen (18). Hän soittaa solistina Antonio Vivaldin kaksoissellokonserton yhdessä opettajansa Lauri Angervon kanssa. Häkkinen aloitti sellonsoiton 7-vuotiaana ja siirtyi Angervon oppiin vuonna 2004. Tämä on huikea tilaisuus päästä soittamaan yhdessä kamarimusiikkia ammattimuusikoiden kanssa. Heiltä voi oppia niin paljon ja saada inspiraatiota omaan soittoonsa. On myös hienoa saada soittaa oman opettajan kanssa orkesterin solistina. Toivottavasti tällaisia tilaisuuksia tulisi enemmän, sillä olisi ensiarvoisen tärkeää kerätä lisää kokemusta, Häkkinen sanoo. Opettaja Lauri Angervo on samaa mieltä. Tämä on käytännön oppia parhaimmillaan ja hieno mahdollisuus nähdä, mistä muusikon ammatissa on kysymys. On tärkeää käydä konserteissa akustisesti laadukkaissa konserttisaleissa, mutta vielä tärkeämpää on päästä itse kokeilemaan miten hyvä konsertti syntyy. Kansainväliselläkin mittapuulla huippuakustiikan omaava Korundi-sali mahdollistaa korkeatasoisen ja laadukkaan työn tekemisen myös Rovaniemellä. Moni konsertissa esiintyvistä nuorista haluaa musiikista ammatin kuten Häkkinenkin. Vain tekemällä oppii, ja tällainen mestarilta-kisällille -traditio on loistava tapa siirtää tietoa ja taitoa eteenpäin. Valoa Kamariin -festivaalin barokkikonsertti to 18.10. klo 19 Korundissa. Liput 12/8/5 e. Lapin kamariorkesterin Musikaalikonsertit kuullaan Muurolassa ja Korundissa. Konsertissa vierailee Veli-Matti Halkosalmi, joka juontaa ja soittaa kitaraa. Hän on myös tehnyt Lapin kamariorkesterille musikaalien sovitukset. Veli-Matti Halkosalmen toimintaa musiikkialalla voi luonnehtia laaja-alaiseksi ja kansainväliseksi. Hän on toiminut muusikkona, säveltäjänä, sovittajana, pedagogina, kapellimestarina ja oppikirjailijana. Halkosalmi on mm. säveltänyt Lapin kamariorkesterille Kitarakonserton ja pienoisoopperan Mestaritonttu. Halkosalmen sävellystyön merkittävin yksittäinen piirre on musiikin eri tyylilajien tuntemus ja uuden ilmaisun etsiminen eri tyylien kohtaamisessa. Musikaalikonserteissa voi kuulla ikivihreitä musikaalisävelmiä ja tarinoita näiden kappaleiden taustoista koko musikaalin historian ajalta. Lapin kamariorkesterin Musikaalikonsertti ma 22.10. klo 19 Muurolan koulun auditoriossa ja to 25.10. klo 19 Korundissa. HALKOSALMEN MUKANA. Veli-Matti Halkosalmi kuljettaa kuulijoita halki musikaalikonsertin. klo 18.00 alkaen!

19 TALVIKAUDEN AVAJAISET TO SU 18. 21.10.2012 Koo Clubilaisille KAIKISTA normaalihintaisista kengistä -20% JOKA PÄIVÄ TO SU 5 ENSIMMÄISTÄ SAA -50% 5 SEURAAVAA SAA -40% 5 SEURAAVAA SAA -30% yhdestä norm. hintaisesta kenkäparista, max 100 ; hintaiset. Liity nyt Koo Clubiin! www.kooclub.fi 2995 (49,90) Andiamo -40% Romina-tennarit koot 36-41 koot 24-35 2690 (89,90) Gulliver toppakengät -vedenpitävä -lämmivuori -irrotettava sisäpohja -70% 2395 (79,90) koot 36-40 Senator nahkanilkkurit -miehille (119;) -lämminvuori -kumipohja -50% 5950 5 5 Ostosraha kenkäostoksiisi 17.9.-31.10. kauppakeskus Veturissa. 5 4195 3595 Donna -40% Girl (59-69,90) Ostosraha kenkäostoksiisi 17.9.-31.10. kauppakeskus Veturissa. Etu koskee vain normaalihintaisia tuotteita. Etu ei koske hoitotuotteita eikä lahjakortteja. Ei muita alennuksia. Max 3 seteliä/ostos. KOU32647 Etu koskee vain normaalihintaisia tuotteita. Etu ei koske hoitotuotteita eikä lahjakortteja. Ei muita alennuksia. Max 3 seteliä/ostos. KOU32647 JAAMME OSTOSRAHAA KAIKILLE OSTAVILLE ASIAKKAILLE! Ostos vähintään30, ostosraha 5 Ostos vähintään 50, ostosraha 2x 5 Ostos vähintään 100, ostosraha 3x 5 5 Andiamo Diana -nahkasaappaat -myös mustana 6450 (129;) -50% Rinteenkulma, Koskikatu 25, 96200 Rovaniemi. ma-pe 10 19, la 10 17 puh. 016-314 466 www.kookenka.fi Tarjous voimassa 18.-21.10. 2012. Tuotteita reilusti, mutta rajoitettu määrä.

20 Lukijat Ei ole sama, kuka Rovaniemellä päätöksiä tekee. Kreikkalaista taloudenpitoa Joka syksy saamme seurata Rovaniemen kaupunginhallinnossa samaa vanhaa murhenäytelmää. Kaupungin budjetti ylittyy reippaasti, kirstun pohja häämöttää ja syyllisiä etsitään. Tänä vuonna budjetin ylitys lienee jopa noin 20 miljoonaa euroa. Vanhoina kunnon markkoina summa kuulostaa vielä hurjemmalta 120 miljoonaa markkaa! Vanhojen valtapuolueiden, erityisesti Kokoomuksen syyttävä sormi osoittaa osaltaan mm. lapsiperheitä joiden kotihoidontuen kuntalisä tuntuu ajaneen kaupungin vararikkoon. Mistäpä muualta sitä on helpointa ja järkevintä leikata kuin lapsiperheiden minimitoimeentulosta. Pienyrittäjänä tavallisena taksimiehenä ja perheenisänä tiedän että talousarvio tulee laatia varovaisuusperiaatetta noudattaen eli mieluummin tulot liian pieniksi ja menot liian suuriksi arvioiden. Ilmeisesti Kreikasta talousoppinsa Ikääntyviä tuettava kotonaan Viime vuosikymmenien aikana on kunnalliseen hoivaan pesiytynyt laitosmaisuus. Ennaltaehkäisevän toiminnan osuus on ollut pientä. Tämä pätee terveydenhuoltoon yleensä ja ikääntyvien hoivaan erityisesti. Pyörän kääntämisen paikka on tullut. Ikääntyvän, omaisten ja kaupungin etu on, jos ikääntyvä selviytyy mahdollisimman pitkään kotonaan. Koti on ihmisen paras paikka! Koti luo turvaa ja vireyttä. Se luo myös elämän sisältöä. Kaupungin tulee jatkossa panostaa yhä enemmän tukitoimiin, joiden avulla ikääntyvä pärjää omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Laitoshoidon täytyy olla viimeinen vaihtoehto. Vaihtoehto johon voidaan turvata vasta silloin kun ikääntyvä ja hänen lähipiirinsä niin haluaa. Vesa Haapala Kaupunginvaltuutettu (kesk.) Perusterveydenhoito kuntoon Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen nosti hiljattain esiin vastavalmistuneiden lääkäreiden pakollisen työskentelyn tietyn ajan terveyskeskuksissa. Jatkuvasti puhutaan lääkäripulasta. Toisaalta yksityiseltä saa näppärästi ajan ja kuinkas ollakaan sama lääkäri ottaa vastaan siellä, joka ei voinut vastaanottaa kunnallisella puolella. Rovaniemellä iso potti budjetista menee erikoissairaanhoitoon. Kaupunkilaiset joutuvat turvautumaan pakostakin siihen, koska hoitotiimeissä ei lääkäriaikoja ole riittävästi. Yksityistäminen ei ole ratkaisu. Mahdollisimman varhainen puuttuminen, terveyden edistäminen tuo säästöä pitkällä aikavälillä. Olemme valtuustokauden aikana saaneet vaikuttaa ikäihmisten palveluihin esim. Korkalovaaran seniorineuvolan paremmat tilat. Eri-ikäisten neuvolapalvelut ovat parasta ennaltaehkäisyä. Tulevan valtuuston tulee pystyä tekemään terveyspalveluita parantavia päätöksiä alueen toimijoiden kanssa yhteistyössä tasavertaiset kunnalliset peruspalvelut säilyttäen. Arja Mursu Perusturvalautakunnan varajäsen (sd.) Marjo Rundgren Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (sd.) Tili on tyhjä ja apuun huudetaan veronmaksajaa veronko- A rotuksien muodossa. ammentaneet nykyiset vallanpitäjät rakentavat budjetin toivotaan-toivotaan -mentaliteetilla. Toivotaan että jostain sataa hirveästi euroja laariin eivätkä esimerkiksi erikoissairaanhoidon kustannukset nouse lainkaan. Tällainen tie on turmion tie ja sen seuraukset näkyvät tänäkin vuonna. Tili on tyhjä ja apuun huudetaan veronmaksajaa veronkorotuksien muodossa tai sitten käsi käy lasten säästöpossulla eli otetaan surutta lisää lisää lainaa ja maksatetaan omat virheet tulevilla sukupolvilla. Tällaiselle menolle on yksinkertaisesti tehtävä stoppi ja saatava joku roti kaupungin taloudenpitoon. Vanhat puolueet ovat ovat näyttönsä antaneet ja nyt on uusien päättäjien esiinmarssin aika. Vanhat vallanpitäjät on vaihdettava ja annettava uusien voimien laittaa talous tasapainoon Timo Tolonen Kuntavaaliehdokas (ps.) Lukijan kuva... Jukka Kiviniemi Auringonkukka ei ole vielä antautunut talvelle. Kukan kuvasi Jukka Kiviniemi. Lähetä sinäkin lukijan kuva osoitteeseen ur.toimitus@uusirovaniemi.fi. Rovaniemi matkalla kriisikunnaksi Rovaniemen kaupungilla on kaikki edellytykset järjestää asukkailleen toimivat, hyvät ja laadukkaat lähipalvelut. Kaupunginvaltuustoehdokkaat kertovat tämän itsestään selvyytenä. Lupaus on kuitenkin katteeton niiden poliittisten ryhmien ja valtuutettujen osalta, jotka eivät kerro miten palveluiden rahoittaminen tapahtuu. Rovaniemen kaupunki oli käyttänyt tämän vuoden elokuun loppuun mennessä 15 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin mihin se on talousarviossa varautunut. Talousvuoden loppuun mennessä ylitys vastaa kahta kunnallisveroprosenttia. Vuoden 2012 tullessa tilinpäätösvaiheeseen tullaan toteamaan, että Rovaniemen kaupunki on käyttänyt kaikki yhdistyneen kaupungin verojen ja maksujen korotusten sekä runsaiden valtionosuuksien ansiosta syntyneet ylijäämät. Viimeistään 2013 tilinpäätöksessä tullaan toteamaan, että myös vanhalta kaupungilta ja maalaiskunnalta periytyneet ylijäämät on hukattu. Rovaniemi on matkalla kriisikuntien joukkoon. Yhdistyneen kaupungin ensimmäiseen toimintasuunnitelmaan kirjoitettiin, että henkilöstön määrä vähenee eläke- yms. poistuman kautta runsaat sata vuodessa. Tosiasiassa on käynyt juuri päinvastoin, kun huomioimme henkilötyövuosiin palveluiden ostot. Rovaniemen kaupunkiin omittiin hallinto, joka vaatii ensin kuntatyöntekijöiden keskuuteen näennäismarkkinat ja sisältää siten sisäänrakennetun kyvyn monimutkaistaa yksinkertaisia asioita. Järjestelmä on vaatinut suojelijansa ja niitä Kuluvan vuoden A ylitykset vastaavat kahta kuntaveroprosenttia. ovat poliittinen yhtymä Keskustapuolue/ Vasemmistoliitto ja SDP. Suojelijat ovat sementoineet omat luottohenkilönsä virkoihin ja asemiin, joista pystytään takaamaan, että muutoksia ei tapahdu. Rovaniemen ongelmat ovat niin juurevat, että kaupunki ei missään tapauksessa pysty korjaamaan kuntatalouden syöksykierrettään yhden tai kahden vuoden aikana. Kuluvan vuoden ylitykset vastaavat kahta kuntaveroprosenttia ja ensi vuodelle esitetyt tarpeet vastaavat yhtä veroprosenttia. Kukaan ei voi olla sitä mieltä, ei edes Vasemmistoliitto, että kate hankitaan korottamalla kunnallisvero 23 prosenttiin. Kaupunginvaltuuston enemmistö on lisännyt vastuuttomasti kuluja ja lujittanut menorakennetta. Kokoomuksen valtuustoryhmä on tehnyt kaiken, mikä suinkin on ollut demokratiassa mahdollista, oikaistakseen kaupungin talouden syöksyä ajoissa. Kokoomusvaltuutettu Raili Kerola on saanut jopa Rovaniemen Hallinto-oikeuden puuttumaan Rovaniemen harhaiseen budjettikäytäntöön. Kaarlo Alaoja Kunnallisvaaliehdokas (kok.) Paavalniemen lapsille turvallinen koulutie Paavalniemen alue on kehittynyt vuosien myötä lapsiperheiden omakotialueeksi. Siellä on peruskoulu ja uusia omakotitaloja rakennetaan. Alueen turvallisuutta heikentää kuitenkin valtion omistuksessa oleva maantie, joka vie koululle. Valtion maanteiden osalta on todettava,että koko Lapin alueella on noin 150 kevyenliikenteen väylän rakentamisaloitetta ja Paavalniemi on vasta sijalla 51 siinä listassa. Kuntauudistus ja kuntapalveluiden rakenteet ovat keskusteluttaneet suomalaisia jo kohta vuoden päivät. Kuntakeskustelu painottuu kuitenkin liikaa vääntöön kuntien lukumäärästä, hallintomalleista ja aikatauluista. Pitäisi puhua kuntapalveluiden tulevaisuudesta ja siitä, millä tavalla kunnat pysyvät elinvoimaisena. Mielestäni Rovaniemellä tulisi lähivuosina entistä enemmän ponnistella kahteen seuraavaan tavoitteeseen: 1) tulojen kasvattamiseen: omien verotulojen kasvattamiseen eli käytännössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen ja ripeisiin päätöksiin 2) menokuriin: kunnan vastuulla olevan palvelutuotannon tehostamiseen eli monilta osin käytännössä ulkoistamiseen. Tie on luonteeltaan kaavatie ja se olisikin muutettava Rovaniemen kaupungin kaduksi alueen asemakaavoituksen jälkeen. Näin asukkaiden osalta tilanne muuttuisi, koska kaupunki voisi rakennuttaa Paavalniemen kevyenliikenteen väylän ja taata turvallisen koulutien. Pentti Tolvanen Kunnallisvaaliehdokas (sd.) Vaaleissa ratkaistaan elinvoimaisuus Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa mielikuvat liittyvät ensin lapsiperheisiin. Yhtä lailla ongelmia arjen tekemisten sovittamisessa on keski-ikäisillä. Riittämättömyyden tunnetta, avuttomuutta ja armotonta aikapulaa vastaan joutuu ratkomaan omien ikääntyneiden vanhempien asioiden hoidossa, kun heidän päivittäinen itsenäinen omatoimisuus vähenee. Vastuuta ja välittämistä pitää voida jakaa hyvällä omallatunnolla. Kunnan julkiset palvelut ovat kaikissa elämänvaiheessa pelastus. Kuntasektorin työntekijöistä on 80 prosenttia naisia. Naisten palkkatyölle on ominaista, että he auttavat, avustavat, hoitavat ja palvelevat muita ihmisiä. Omat kokemukseni kunnan julkisista palveluista ovat positiivisia. Mutta kuinka pitkään nämä sitkeät siskot jaksavat työssään kun jo nyt moni taho toimii vajaalukuisella henkilökunnalla? Lähes puolet sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Samanaikaisesti nuorisoikäluokkien koko pienenee, mutta palvelujen tarvitsijoita on yhä enemmän. Työvoimapula koskee tulevaisuudessa Tulojen kasvattamisessa pkyritysten toimintaedellytykset ovat avainasemassa. Seutukuntamme sekä Suomen kehitys on muuttunut entistä riippuvaisemmaksi pienten ja keskisuurten yritysten työllistämiskyvystä. Avoimilla, myös kansainvälisillä markkinoilla toimivien mikro- ja pk-yritysten menestys vaikuttaa tulevallakin vaalikaudella eniten kuntalaistemme hyvinvoinnin tason muutokseen. Verotulojen kasvattamisen eteen on tehtävä töitä, jotta voidaan puhua siitä, miten peruspalvelut turvataan ilman jatkuvaa velan kasvattamista. Nyt tarvitaan rohkeita ja ripeitä päätöksiä sekä tekemisen meininkiä. Taina Torvela Kunnallisvaaliehdokas (kok.) Julkiset palvelut pelastavat päivän erityisesti lasten päivähoitoa, sosiaalityötä, erikois- ja osastonlääkärien tehtäviä sekä sairaan- ja lähihoitajien työtä terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien kouluttamisessa ja ammattiosaamisen päivittämisessä on riittävä suomen taito työllistymisen tärkeä perusta. Muun muassa nämä seikat tulivat esille uusimmasta työ- ja elinkeinoministeriön tekemästä, sosiaali- ja terveysalan työvoimatarvetta koskevasta analyysistä. Mikä tänään on hyvin, voi olla tulevaisuudessa toisin. Kunnallispolitiikan soisi kiinnostavan kaikkia, koska arjen sujuvuus vauvasta vaariin pohjautuu tukevasti kunnan tuottamiin tai ostopalveluna valvottuihin julkisiin palveluihin. Ei ole sama, kuka Rovaniemellä päätöksiä tekee. Valtuutetut mm. päättävät kunnan henkilöstöpolitiikan perusteista. Meitä arjen asiantuntijoita ja tasa-arvon edistäjiä tarvitaan, koska oman edun saalistajat eivät näe omaa napaansa ja firman voittokatetta pidemmälle. Laina Meriläinen Kuntavaaliehdokas (sd.)

21 Tarjolla tietoa hevostallirakentamiseen Hevosyritys huippukuntoon -koulutuskiertue tuo tallirakentamisen osaajia Lapin Urheiluopistolle. Marraskuussa pidettävät teemapäivät sisältävät tietoa hevostallien toiminnallisuudesta, koneellistamisen mahdollisuuksista, hevosten hyvinvoinnista sekä talleja koskevista ympäristöasioista. Asiantuntijoina tilaisuudessa ovat rakennusmestari Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskuksesta, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostaloudesta, agrologi Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskuksesta ja ympäristöasiantuntija Heini Iinatti Oulun ProAgriasta. Alueellista näkökulmaa päivien aiheisiin tuo Pauliina Myllylän esitys Lapin tallinpitäjien kokemuksista hevostallien olosuhteita koskevista asetusmuutoksista. Tilaisuuden avaa Suomen Hippoksen piiriagronomi Eero Perttunen. Teemapäivät ovat osa Hämeen ammattikorkeakoulun toteuttamaa valtakunnallista Hevosyritys huippukuntoon -kokonaisuutta, joka toteutuu yhteistyössä hevosalan järjestöjen kanssa. Maksullisen tilaisuuden ennakkoilmoittautuminen päättyy 18.10. Tallirakentamisen teemapäivät 8. 9.11.SantaSport Lapin urheiluopistolla. Osallistumismaksu 50 e 2 päivää tai 30 e 1 päivä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Suvi Louhelainen 050 574 5920, suvi.louhelainen@hamk.fi, www. hevosyrittaja.fi Verokortin voi pian tulostaa itse Verokortin saaminen nopeutuu, kun sen voi tulostaa itse osoitteessa vero.fi/verokortti. Tulostusmahdollisuus tulee asiakkaiden käyttöön lokakuun aikana. Verokortti verkossa -palvelussa tulostettu verokortti on aivan yhtä virallinen kuin Verohallinnon toimittama. Vuonna 2011 tehtiin yli 1,6 miljoonaa verokorttimuutosta, joista 600 000 verkon kautta. Jatkossa noin 80 prosenttia verokorteista on mahdollista tulostaa. Tulostaminen onnistuu, jos verokorttitilauksen käsittely ei vaadi verovirkailijan tekemää tarkastusta. Tarkastuksella pyritään varmistamaan, että verokortin pohjana ovat oikeat tiedot. Verokortin voi tulostaa itse palkalle, sivutulolle, merityötulolle, etuudelle, kuten työttömyyspäivärahalle, perhehoitajan palkkiolle, omaishoidon tuelle sekä veronalaiselle henkilöstörahasto-osuudelle. Palvelu muodostaa uudesta verokortista pdf-tiedoston. Tulostaminen onnistuu, jos käytettävästä tietokoneesta löytyy pdf-tiedostojen käsittelemisen mahdollistava ohjelma. Verokortti on edelleen mahdollista myös tilata postitse tai noutaa verotoimistosta. Kani- ja jyrsijäpäivät ROVANIEMI, POHJOLANKATU 4 6 ARK. KLO 10 18, LA KLO 10 15, SU 12-16 19.-21.10. näyttely alkaa la kello 12. Lauantaina on luvassa kani- ja jyrsijänäyttely johon voi halutessaan osallistua lemmikkinsä kanssa ilmoittautumalla liikkeeseen viimeistään perjantaina. Lisäksi luvassa on alennuksia ja uutuuksia. tutustumaan uuteen Topi-myymälään. Hyödynnä syysedut! Tarkemmat tiedot myymälästä. Palvelemme ma-pe 10-18, la 10-14