Yhtiökokous 1 (5) Toimitusjohtaja Tapio Kuulan puhe Fortumin yhtiökokouksessa 2011 Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat, Ärade ordförande, bästa aktieägare, mina damer och herrar Viimeisten viikkojen aikana olemme varmasti jokainen järkyttyneenä seuranneet uutisointia Japania kohdanneesta luonnonkatastrofista. Maailman voimakkain maanjäristys 40 vuoteen ja sitä seurannut hyökyaalto aiheuttivat suuria vahinkoja ja mittaamatonta inhimillistä kärsimystä. Olemme saaneet myös seurata, kun japanilaiset kamppailevat luonnonkatastrofissa vaurioituneen Fukushiman ydinvoimalaitoksen saamiseksi hallintaan. Ydinvoimayhtiönä onnettomuus Fukushiman laitoksella koskettaa Fortumia läheisesti. Lähdemme siitä, että turvallisuus on aina tärkein ja ensisijainen toimintaa ohjaava tekijä ydinvoimatuotannossa. Omassa Loviisan voimalaitoksessamme ja osakkuuslaitoksissamme on parannettu vakavien reaktorionnettomuuksien hallintaa merkittävästi vuosien saatossa. Myös merkittävä osa Fortumin tutkimus- ja kehitystyöstä keskittyy nimenomaan ydinturvallisuuteen. Tämän työn pohjalta Loviisan voimalaitoksen turvallisuutta ja varautumista vakaviin onnettomuuksiin on parannettu ja parannetaan pitkäjänteisesti. Fortumin osalta haluaisinkin todeta, etteivät perustekijät Loviisan korvausinvestointien osalta ole Japanin tilanteen myötä muuttuneet. Loviisaa tarvitaan jatkossakin merkittäväksi tuotantopaikkakunnaksi, siellä on vahva ydinvoimaosaaminen ja turvallisuuskulttuuri sekä kaikki infrastruktuuri valmiina. Loviisa on myös keskeinen kantaverkon solmukohta. Myös nykyisten laitosten käyttöiän rajoittuminen vuosiin 2027 ja 2030 ymmärretään nyt varmasti entistä paremmin. Mutta - sitten tulee tämä "Japanin mutta". Me ymmärrämme, että yleinen ydinvoimaan liittyvä huoli on kasvanut ja valmius nopeaan poliittiseen sitoutumiseen korvausinvestoinnista on nyt varmasti vaikeutunut. Myös Fortumille on tärkeää, että korvausinvestoinnilla on sekä laaja poliittinen että yleinen hyväksyntä. Siksi toivoisinkin, ettei nyt vedettäisi hätiköityjä johtopäätöksiä ydinvoiman tulevaisuudesta ja riskeistä, vaan tehdään rauhassa tarvittavat turvallisuusselvitykset. Koko toimialan on nyt tehtävä töitä luottamuksen palauttamiseksi ydinvoimaan. Osallistuin EU:n energiakomissaari Öttingerin koollekutsumaan energiaministereiden ja ydinvoimatoimijoiden hätäkokoukseen pari viikkoa sitten. Annan täyden tukeni kokouksessa esitetyille EU:n laajuisille - ja mahdollisuuksien mukaan myös naapurimaihin ulottuville - ydinvoimaloiden turvallisuustarkasteluille. Turvallisuutta parantavat viranomaisaloitteet ovat tervetulleita. Yhtenäisempien kansainvälisten normien käyttäminen ydinvoimaloiden turvallisuuden testaamisessa on oikea tie ja avoin keskustelu riskeistä ja ydinvoimaturvallisuudesta on niin tuottajien kuin energian käyttäjienkin etu.
Yhtiökokous 2 (5) Viimeaikaisten kriisien valossa monelta unohtuu myös helposti, että ilmastonmuutos on ja pysyy edelleen globaalina haasteena, johon on löydettävä ratkaisuja. Vaakakupissa ovat vastapainoina päästöjen hillitseminen ja luonnonvarojen niukkeneminen sekä toisaalta muun muassa väestönkasvun vauhdittama energiankulutuksen kasvu. Tämä tarkoittaa, että energiankäyttöä tulee tehostaa samalla, kun yhä useampi ihminen saatetaan sähkön ja modernien energiajärjestelmien piiriin. Toisaalta sähkön rooli korostuu energiatehokkuuden myötä, mikä tarjoaa Fortumin liiketoiminnalle mahdollisuuksia. On syytä muistaa, että valtaosa maailmasta elää vielä niin sanotussa höyrykoneiden ajassa, jossa sähköä tuotetaan pääasiassa fossiilisista polttoaineista alhaisella hyötysuhteella. Tuotannon päästöt ovat sen mukaiset. Pidemmällä aikavälillä edessämme on vääjäämättä siirtyminen kohti aurinkotaloutta, jossa tuotanto perustuu päästöttömiin, uusiutuviin ja lähes ehtymättömiin energialähteisiin. Pääomavaltaisessa energiateollisuudessa muutokset ovat kuitenkin hitaita. Vesivoimaa lukuun ottamatta useimmat aurinkotalouden tuotantomuodoista ovat vielä kehitysvaiheessa ja vaativat merkittävää yhteiskunnan tukea. Näen, että siirtymäajan energiantuotannossa korostuvat - Japanin tapahtumista huolimatta - ydinvoima sekä hyötysuhteeltaan korkea sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Meidän energiantuottajien tehtävänä on varmistaa, että siirtyminen kohti aurinkotaloutta käy turvallisesti ja taloudellisesti hyväksyttävällä tavalla. Mikäli ydinvoima ei ole käytettävien teknologioiden joukossa, tulee asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttaminen entistäkin vaikeammaksi, jopa mahdottomaksi. Viime vuonna Fortum peilasi globaalien muutosten vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan, tulevaisuuteen, haasteisiin sekä mahdollisuuksiin. Niiden pohjalta uudistimme strategiamme. Tunnistimme useita mielenkiintoisia kasvumahdollisuuksia, jotka perustuvat ennen kaikkea vahvuuksiimme tuotantopuolella. Hiilidioksidipäästöttömien ja energiatehokkaiden ratkaisujen kysynnän kasvu sekä lisääntyvä kulutus vapautuvilla energiamarkkinoilla tarjoavat Fortumille uusia kasvumahdollisuuksia. Toimintamme kulmakivet kiteytyvät missiossamme, joka kuuluu: Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Tarjoamme kestäviä ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään päästöjä, tehostamaan luonnonvarojen käyttöä ja varmistamaan energian saatavuuden. Samalla tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme. Uudistetun strategian tukemana Fortum valmistautuu kasvuun. Prioriteettinamme on ylläpitää vahvaa tasetta, jonka avulla voimme hyödyntää houkuttelevia kasvumahdollisuuksia myös pitkällä tähtäimellä. Uusia mahdollisuuksia haettaessa kasvua tukee myös yhtiömme pitkä kokemus Pohjoismaiden kilpailluilla sähkömarkkinoilla toimimisesta. Yhdentyvillä Euroopan markkinoilla ja Venäjän markkinoilla Fortumin sähkömarkkinaosaaminen on jatkossakin keskeinen arvontuottaja. Ydinosaamiseemme kuuluu keskeisesti päästöttömän vesivoiman tuotanto. Vesivoima on tärkeässä osassa tulevaisuuden aurinkotaloudessa ja sen rooli tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa vain korostuu, kun sähköä tuotetaan vähitellen enenevässä määrin esimerkiksi tuulen ja auringon avulla. Vesivoiman avulla voimme myös reagoida nopeasti
Yhtiökokous 3 (5) erilaisiin markkinaolosuhteisiin ja toimia kilpailukykyisesti sähkömarkkinoilla. Fortumin sähköstä noin kolmannes tuotetaan vuosittain vesivoimalla, jonka tuotannosta ei synny päästöjä ilmaan, veteen eikä maaperään. Omistamme kokonaan tai osittain 260 vesivoimalaitosta Ruotsissa ja Suomessa. Olemme myös runsaan 25 prosentin omistajana venäläisessä TGC-1:ssä, jolla on runsaat 40 vesivoimalaitosta heti itärajan takana. Osana strategiamme toteuttamista valmistelemme myös osallistumista Ranskan vesivoimakonsessioiden eli käyttöoikeuksien tarjouskilpailuihin, joiden odotetaan käynnistyvän virallisesti tänä vuonna. Suomessa vesivoimapotentiaali on rajallista. Siksi olisikin ennakkoluulottomasti tutkittava niitä mahdollisuuksia, joita vielä on olemassa. Kemijoki Oy on etsinyt Kemijoen altaalle sellaista ratkaisua, jossa altaan suoria ympäristövaikutuksia pienennettäisiin merkittävästi rajaamalla ympäristön kannalta herkimpiä ja arvokkaimpia alueita pois. Suunnitelmassa on aiempaa paremmin otettu huomioon myös alueen tulvasuojeluun ja virkistyskäyttöön liittyvät vaikutukset. Mikäli hankkeen yhteiskunnalliset kokonaisvaikutukset muodostuvat positiivisiksi, Fortumin mielestä allas pitäisi rakentaa. Allas toisi paljon kaivattua säätövoimaa Suomeen ja täydentäisi Suomen vuorokausisäätökapasitettina 10-15 prosentilla. Vesivoiman lisäksi strategiamme nojautuu vahvaan osaamiseemme sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, jossa käytössämme on laaja polttoainevalikoima. Energiatehokas ja luonnonvaroja säästävä sähkön ja lämmön yhteistuotanto on kilpailukykyinen ratkaisu energian tuotantoon tulevaisuudessa. Sillä on hyvin tärkeä rooli kaupunkien ympäristökuormituksen vähentämisessä ja päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Tulevaisuudessa tavoitteenamme on pienentää ympäristövaikutuksia entisestään lisäämällä paikallista bio- ja jätepolttoaineisiin perustuvaa tuotantoa. Tutkimus- ja kehitystoimintamme yhtenä painopisteenä onkin muun muassa bioöljyä synnyttävän pyrolyysitekniikan tutkiminen. Energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuva kaukolämpö on hyvä ja ympäristömyönteinen kaupunkien ja taajamien lämmitystapa, jonka kilpailukyvystä tulee pitää huolta mm. polttoaineveroista päätettäessä. Fortumin toiminnassa Pohjoismaissa sähkönsiirrolla on keskeinen asema. Koska sähkönsiirto on säänneltyä liiketoimintaa, korostuu sen kehittämisessä viranomaisten asettamien vaatimusten ja pelisääntöjen merkitys. Suomessa ja Ruotsissa sähköverkot on pääosin rakennettu 1970-luvun yhteiskuntaa varten. Tämä tarkoittaa sitä, että investointitarve verkkojen ylläpitämiseen ja toimitusvarmuuden parantamiseen on suuri, ja se kasvaa merkittävästi siirryttäessä älykkäisiin energiaverkkoihin. Tämä investointitarve on otettava huomioon myös viranomaisten taholta, kun regulaatiomalleista ja verkkotariffeista päätetään. Pohjoismaisen ydinliiketoimintamme rinnalla yhä merkittävämmässä roolissa ovat toimintomme Venäjällä. Venäjä on nopeiten kasvava kansantalous Fortumin nykyisellä markkina-alueella ja Fortum on sitoutunut maassa mittavaan investointiohjelmaan. Olemme Venäjällä suurin yksittäinen suomalainen sijoittaja. Investointimme vastaa hieman yli kolmannesta koko suomalaisesta investointikannasta maassa. Venäjä on myös elpynyt talouskriisistä nopeasti ja sähkönkysyntä on piristynyt vauhdikkaasti. Sähkömarkkinareformi eteni
Yhtiökokous 4 (5) Venäjän hallituksen päätösten mukaisesti ja vuoden 2011 alusta lähtien sähkön tukkumarkkina on ollut kokonaan vapautettu. Olen luottavainen sen suhteen, että investointimme Venäjällä alkavat kantaa hedelmää ja luoda vakaata tuloskasvua tulevina vuosina. Investointiohjelman puitteissa rakennettava uusi kapasiteetti on tässä avainasemassa. Piristyneiden näkymien valossa päätimme nopeuttaa investointiohjelmamme toteuttamista ja uskomme saavamme sen päätökseen vuonna 2014. Venäjällä uusien yksikköjen rakentaminen perustuu energiatehokkaisiin tekniikoihin, jotka säästävät polttoainetta ja tarjoavat selviä ympäristöetuja. Investointiohjelmamme ensimmäisen uuden yksikön vihkiäisiä vietimme vuoden 2010 lopussa Tyumenin CHP-1 - laitoksella. Uusi yksikkö vähentää kasvihuonekaasupäästöjä hieman alle miljoonalla tonnilla vuoteen 2012 mennessä, ja se hyväksyttiin Kioton mekanismeihin kuluvaksi Joint Implementation eli yhteistoteutushankkeeksi. Venäjän lisäksi Fortum näkee mahdollisuuksia myös muualla idässä. Pitkällä tähtäimellä uskon, että sähkönkysynnän kasvun painopiste siirtyy yhä vahvemmin Aasian nopeakasvuisiin ja kehittyviin talouksiin, jossa sähkömarkkinoiden vapauttaminen etenee ja yksityisen pääoman tarve kasvaa. Ilmastonmuutos ja paikalliset ympäristöongelmat luovat tarvetta Fortumin ydinosaamiselle kestäville, hiilidioksidipäästöttömille ja energiatehokkaille ratkaisuille. Tutkimme mahdollisuuksia myös Euroopan yhdentyvillä markkinoilla. Kasvuun tähtäävällä strategiallamme pyrimme tuottamaan merkittävää lisäarvoa osakkaillemme. Tämä tavoite on Fortumille tärkeä ja siksi olemme kirjanneet sen myös missioomme. Rohkenen sanoa, että viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme onnistuneet tässä tehtävässä. Tänä aikana omistaja-arvomme on kasvanut 26,2 miljardia euroa ja kurssikehityksemme on ollut huomattavasti parempi kuin suurimmalla osalla yhtiöistä eurooppalaisessa vertailuryhmässämme. Kuten hallituksen puheenjohtaja Matti Lehti totesi, myös vuonna 2010 Fortum pärjäsi tässä suhteessa erinomaisesti. Olen myös erittäin tyytyväinen julkisuuskuvamme ja asiakastyytyväisyytemme positiiviseen kehitykseen viime vuoden aikana. Kansainvälinen Brand Finance arvioi Fortumin brändin arvoksi 1,4 miljardia euroa vuonna 2010, minkä mukaan mitattuna Fortum on Suomen kolmanneksi arvokkain yhtiö. Uusimme myös paikkamme tärkeimmissä kestävän kehityksen indekseissä, kuten maailmanlaajuisessa Dow Jones Sustainability World - indeksissä ainoana pohjoismaisena sähkö- ja lämpöyhtiönä. Tämä on puolueeton tunnustus pitkäjänteiselle työllemme kestävän kehityksen eri osa-alueilla ja selkeä osoitus toimintamme erinomaisesta tasosta. Mielestäni voimme olla myös tyytyväisiä Fortumin taloudelliseen tulokseen vuonna 2010. Teollisuustuotanto ja sähkönkulutus Fortumin tärkeimmillä markkina-alueilla kasvoivat selvästi ja kolme viidestä liiketoiminnostamme onnistuivat parantamaan tulostaan. Vertailukelpoinen liikevoittomme säilyi vuoden 2009 tasolla. Tätä pidän hyvänä suorituksena ottaen huomioon, että olimme syvimmän taantuman aikana varsin konservatiivisesti suojanneet vuoden 2010 sähkön tukkumyyntiämme Pohjoismaissa johdannaissopimuksilla. Näil-
Yhtiökokous 5 (5) lä sopimuksilla Fortum suojaa kassavirtaansa ja tulostasoaan tukkusähkön hinnan vaihteluilta. Kaiken kaikkiaan Fortumin taloudellinen tilanne ja maksuvalmius ovat hyviä. Keskeiset tuottotavoitteemme ovat säilyneet muuttumattomina. Vahva tase ja joustava pääomarakenne ovat meille jatkossakin keskeisiä. Tulevaa kasvua haemme arvoihimme nojautuen. Ne ovat vastuullisuus, luovuus, kunnioitus ja rehellisyys. Pyrimme erinomaisiin tuloksiin myös parantamalla tuottavuutta ja kehittämällä ydinprosesseja. Tästä esimerkkinä haluaisin mainita vuonna 2010 käynnistetyn pitkäjänteisen johtamisen kehittämisohjelman. Sen tarkoituksena on varmistaa päivitetyn strategiamme toteuttaminen ja kehittää yrityskulttuuria tuloksellisuuden ja kasvun parantamiseksi. Mukana Fortumin kehityksessä on ollut sitoutunut johtoryhmämme, jonka nyt esittelen. Anne Brunila toimii konsernin yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen johtajana. Alexander Chuvaev on Russia-divisioonan johtaja ja toimii myös OAO Fortumin toimitusjohtajana sekä Venäjän maavastaavana. Mikael Frisk on konsernin henkilöstöjohtaja. Timo Karttinen vastaa Electricity Solutions and Distribution -divisioonan johtamisesta ja toimii myös Suomen ja Norjan maavastaavana. Juha Laaksonen on konsernin talousjohtaja. Per Langer toimii Heat-divisioonan johtajana ja on lisäksi Ruotsin, Puolan ja Baltian maiden maavastaava. Maria Paatero-Kaarnakari on konsernin strategia- ja T&K -johtaja. Matti Ruotsala toimii Power-divisioonan johtajana. Haluaisin tässä yhteydessä esittää kiitokseni myös osaavalle ja motivoituneelle henkilöstöllemme, joka on avainasemassa yhtiön kehittämisessä yhä vahvemmaksi toimijaksi energiamarkkinoilla. Haluaisin kiittää myös henkilökohtaisesti yhtiön hallitusta ja erityisesti puheenjohtaja Matti Lehteä, jonka monipuolinen yritysjohtajakokemus on ollut arvokkaana tukena myös minulle. Olen nyt toiminut Fortumin toimitusjohtajana kaksi vuotta. Tänä aikana olen havainnut, että toimintaympäristömme muutokset tapahtuvat usein nopealla sykkeellä. Toisaalta merkittävät liiketoimintaamme koskevat päätökset tulee tehdä harkiten ja pitkällä aikajänteellä, sillä ne vaikuttavat myös tulevien sukupolvien elämään. Energia-ala yleensä ja erityisesti sähkösektori on noussut yhdeksi globaalistikin kiinnostavimmista toimialoista ja sen painoarvo on varmasti vain kasvamassa tulevaisuudessa. Haluan olla mukana luomassa Fortumista yhtiötä, joka pysyy kehityksen aallon harjalla globaaleista tai paikallisista haasteista huolimatta. Siihen yhtiöllämme on kaikki edellytykset.