MAATILATALOUDEN KEHITTAMISRAHASTON TILI N PAATOS

MAATILATALOUDEN KEHITTAMISRAHASTON TILI N PAATOS 2009

1.1. Johdon katsaus... 3 1.2. Vaikuttavuus... 4.. 1.2.1. Toiminnan vaikuttavuus... 4 1.3. Toiminnallinen tehokkuus... 5 1.4. Tuotokset ja laadunhallinta... 5 1.4.1. Suoritteiden inaarat ja aikaansaadut julkisliyödykkeet... 5 1.5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 9 1.6. Tilinpaatösanalyysi...... 9 1.6.1. Rahoituksen rakenne 1.6.2. Käyttösuunnitelman 1.6.3. Tuotto- ja kululaskel 1.6.4. Tase... 1.6.5. Rahaston rahoituslaskelin... 1.7. Sisäisen valvonnan arviointi- Ja vahvistuslausuma... 19 1.8. Arviointien tulokset... 19 1.9. Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 19 3. Tase... 21

1. Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Maatalouden rakennetuista annetun lain (147612007) mukainen uusi maatalouden rakennetukijärjestelmä pääsi täysimääräisesti käyntiin vuoden 2009 alusta lähtien. Nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustuen haku oli avoinna koko vuoden. Investointituen niin sanottuja laajoja hakukierroksia, joilla olivat avoinna kaikki investointikohteet, järjestettiin kaikkiaan kolme kappaletta. Näiden lisäksi jarjestettiin kolme suppeampaa investointituen hakua. Kolmannella laajalla hakukierroksella saapuneisiin hakemuksiin tehdään tukipäätökset vuonna 2010 kyseiselle vuodelle osoitetuista varoista. Vuonna 2009 avattiin maaseutuelinkeinojen rahoituslain (32911999) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisen maatilan asunto-olojen parantamisen tuen hakeminen. Tarkoitukseen kuitenkin myönnetään pelkästään korkotukilainaa valtion talousarvion momentilta maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (30.20.49). Porotalouden- ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (4512000) uudistaminen on puolestaan parhaillaan hallituksen esityksen valmisteluvaiheessa. Näin ollen kyseisen lain uudistusprosessi ei viela ole vaikuttanut porotalouden rakennetukien hakemiseen. Siirtyminen uuteen maatalouden rakennetukijärjestelmään on vaikuttanut tukien toimeenpanoon monelta osin. Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) kannalta merkittävin ero on se, että käytössä ovat tukien hakuajat ja että hakemukset ratkaistaan kullekin hakukierrokselle varattujen määrärahojen puitteissa. Tämä on lisännyt määrärahojen käytön suunnitelmallisuutta. Makeran rakennetukiavustusten käyttö painottui selvasti uuden järjestelmän mukaisten hakemusten ratkaisemiseen, mutta jossain määrin käyttöä leimasi vielä siirtyminen vanhasta tukijärjestelmästä uuteen. Vuonna 2009 tehtiin noin 3300 investointi- tai aloitustukipäätöstä. Niistä vanhan rahoituskauden paatöksia oli 405 ja vanhalla rahoituskaudella kertynyt rahoitusrästi saatiin lähes kokonaan purettua. Avustuksia myönnettiin noin 98 milj. euroa (noin 3 100 hanketta) ja valtionlainoja noin kaksi milj. euroa (42 hanketta). Nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustukea inyönnettiin 495 viljelijälle eli selvasti edellisvuosia vähemmän. Vuonna 2009 käsiteltyjen hakemusten määrä jäi ennakoitua pienemmäksi siihen nahden, mitä oli varauduttu rahoittamaan, eikä kielteisiä paatöksia ollut tarvetta tehdä määrärahojen niukkuuden vuoksi. Kaikkiaan vuonna 2009 avustuksia myönnettiin selvasti vähemmän kuin 2000-luvun puolivälissä ja hieman vähemmän kuin vuonna 2008. Osasyynä suhteellisen vähiin tukimääriin vuonna 2009 oli heikko yleinen taloudellinen tilanne, mikä on vähentänyt viljelijöiden investointihalukkuutta. Vuoden 2009 määrärahatilanteeseen vaikutti ratkaisevasti myös hallitusohjeln~assa sovittu vuoden 2009 määrärahasiirto, 30,04 miljoonaa euroa. Lisäksi vuoden 2008 kolmannessa lisätalousarviossa rahastosiirtoon osoitettiin 33,73 miljoonaa euroa, joka tuloutui vuonna 2009. Jälkimmäinen liittyi energiaverotuen palautuksen maa- ja puutarhataloudelle jäämiseen ennakoitua pienemmäksi vuonna 2008 sekä ympäristötuen kansallisen lisätuen peruuntumiseen. Makeran toiminta- ja taloussuunnitelma 201 1-2014 hyväksyttiin lokakuussa 2009. TTS-kaudella arvioidaan rakennetukivaroja olevan käytettävissä selvästi vähemmän kuin viime vuosina. Syksyllä 2008 arvioitiin maatalouden tulo- ja kannattavuustyöryhmän alatyöryhmässä investointitarpeen mukaiseksi avustusmääräksi 150 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2009 hakemusmäärät ovat kuitenkin taloudellisen toimintaympäristön heikentymisen johdosta ainakin tilapäisesti alentuneet. Tarpeeseen nahden Makeran TTS:ssa esitetty vuosittainen avustusmaarä, keskimäärin noin 90 n~iljoonaa euroa vuosina 201 1-2014, on kuitenkin riittämätön. Makeran toiminta- ja taloussuunni-

4 telmassa 201 1-2014 johtokunta esitti maa- ja inetsatalous~ninisteriön selvittävän Makeran toiminnan jatkamisedellytykset vuoden 2010 jälkeen. Makeran toimintaympäristöä leimasivat vuonna 2009 valtion aluehallinnon uudistukset. Makeran varoja myöntävät työ- ja elinkeinokeskukset yhdistettiin vuoden 2010 alusta lähtien osaksi uusia elinkeino-, liikenne- ja ynparistökeskuksia. Tämä ja aiempien perakkaisten organisaatiouudistusten toteuttaminen on voinut ja voi vielä jatkossa osaltaan heijastua asiakaspalvelun laatuun. Rahaston johtokunta asetettiin vuoden 2008 alussa. Tämän jälkeen tapahtuneista henkilövaihdoksista johtuen johtokunnan kokoonpano vuosina 2009-201 0 on seuraava: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja osastopäällikkö Heimo Hanhilahti professori Kyösti Pietola Jäsenet johtaja toiminnanjohtaja maaseutuneuvos neuvotteleva virkamies maatalousneuvos neuvotteleva virkamies ylijohtaja Pysyvät asiantuntijat Seppo Aaltonen yksikön johtaja Panu Kallio Tage Ginström asiantuntijajohtaja Timo Jaakkola Esko Juvonen maatalousylitarkastaja Kari Ojala Sirpa Karjalainen lainsäädäntöneuvos Katriina Pessa Helena Seréu toimitusjohtaja Esa Simanainen Seija Kivinen yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen Leena Tenhola Johtokunnan sihteerit yksikön johtaja Esko Leinonen ylitarkastaja Ilkka Simola Makeran johtokunta kokoontui vuoden 2009 aikana kolme kertaa. 1.2. Vaikuttavuus 1.2.1. Toiminnan vaikuttavuus Maa- ia metsätalousministeriön hallinnonalan vaikuttavuustavoitteena maatalousvolitiikan osalta on maataloustuotannon jatkuminen koko Suomessa ja kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottaminen ja suomalaisen ruoan arvostuksen lisaäminen. maatalouden kannattavuuden turvaaminen sekä maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentäminen. Tavoitteena on myös maatalousperaisen bioenergiatuotannon lisaäminen. Maatilatalouden kehittämisrahaston varoin tuettiin välillisesti edellä mainittujen ministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista vuonna 2009. Maatiloille myönnettavan investointituen tavoitteena on muun muassa tuotantokustannusten alentaminen yrityskoon kasvua edistamalla, ympäristönsuojelun edistäminen seka eläinten hyvinvoinnin ja tuotteiden laadun parantaminen. Myönteisiä investointi- ja nuorten viljelijöiden aloitustukea koskevia avustuspäätöksiä tehtiin noin 3 300 kappaletta ja avustusta myönnettiin noin 98,l miljoonaa euroa. Sikatalouden investoinnit peruskorjausinvestointeja lukuun ottamatta ovat markkinatilanteen johdosta olleet hakukiellossa joulukuusta 2002 lähtien. Sukupolvenvaihdoksia rahoitettiin 495 kappaletta. Myönnetyt avustukset ovat osaltaan olleet tukemassa sitä, että maatalouden rakennekehitys on viime vuosina ollut ripeää. Tilojen keskikoko on noussut tasaisesti. Samaan aikaan maatilojen lukumäärä on vahentynyt voimakkaasti.

Makeran osuutta maatalouden investointien kokonaisrahoituksesta on vaikea tarkalleen selvittää, koska investointeja, joihin Makerasta on tukea myönnetty, voidaan toteuttaa usean vuoden aikana. Merkittävimmin Makeran varoin tuetaan rakentamisinvestointeja. Tutkimuksella on keskeinen rooli maatalouden tuottavuuden kasvun ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämisessä. Makerasta myönnettävä tutkimusrahoitus muodostaa merkittävän osan ministeriön sitoinattomasta tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta. Tutkimus tuottaa tietoa, osaamista ja innovaatioita sekä elinkeinotoiminnan kehittämiseksi että poliittisen päätöksenteon tueksi. Luonnonvara-alan tutkimukseen sisältyy elinkeinon kehittämisen näkökulman lisäksi ympäristötutkimuksen ja kansanterveyden tutkimuksen tyyppistä yleistä yhteiskunnallista merkitystä, joka vaikuttaa kaikkien kansalaisten elänlään. Makeran tutkimusrahoituksen avulla osallistutaan muiden keskeisten kansallisten (Tekes ja Suomen Akatemia) ja kansainvälisten rahoittajatahojen (EU:n ja pohjoisn~aisten rahoittajien väliset verkostot) kanssa laajoihin tutkimusohjelmiin, joiden avulla voidaan pienemmällä panostuksella saada laajoja tutkimusohjelmia ja koordinoida paremmin sekä tutkimusohjelmia että tutkimuksen infrastmktuuria. 1.3. Toiminnallinen tehokkuus Maatilatalouden kehittämisrahaston johtokunta ei asettanut raliastolle vuodelle 2009 toiminnallisia tavoitteita. Makeran tehtävien tehokasta lioitamista vaikeuttaa tehtävien hajautettu hoitaminen. Makeran tehtäviä hoidettiin niin maa- ja metsätalousministeriössä, Maaseutuvirastossa eri osastoilla kuin Valtiokonttorissakin. Päätöksiä Makeran varoista tehtiin maa- ja metsätalousministeriössä ja työvoima- ja elinkeinokeskuksissa. 1.4. Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1. Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Maatalouden investointien ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamisen rahoitus Makerasta myönnettiin vuonna 2009 avustuksia nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamiseen ja maatalouden investointeihin ja pemskuivatukseen. Tukea myönnettiin pääosin vuosina 2008-2009 vireille tulleisiin hakemuksiin. Vanhaa tukijärjestelmää, jonka mukaisia tukia oli mahdollista hakea vuoden 2007 loppuun saakka, koskevia päätöksiä tehtiin kuitenkin edelleen, ja niihin kului noin viidennes myönnetyistä avustuksista. Valtionlainoja myönnettiin ainoastaan joihinkin porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain ja kolttalain mukaisiin kohteisiin. Merkittävimpiä Makeran tuen kohteita olivat lypsykarjanavetoiden rakentaminen, nuorten viljelijöiden aloitustuki sekä puutarhatalouden rakentamisinvestoinnit. Maatalouden investointien ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamisen tuesta oli vuonna 2009 paaosa, 58 prosenttia, EU:n osarahoittamaa. Useimpiin suuriin investointeihin myönnettiin sekä avustusta Makeran varoista että korkotukea valtion talousarviosta. Näistä koostuva enimmäistuki vaihteli kotieläinrakennuksissa vääosin 40:stä 60 prosenttiin ja nuorilla viljelijöillä 50:stä 70 prosenttiin. Lypsy- ja lihakarjanavettojen rakentamiseen sekä lammas- ja vuohitalouden rakentamisinvestointeihin osa tuesta myönnettiin ns. lisätukena, joka maksetaan vuoden kuluttua varsinaisen avustuksen maksamisen jälkeen. Normaalisti investoinnin toteutunut kustannusarvio on suurempi kuin tuettu kustannus: tuen määrä jaa siis käytännössä pienemmäksi kuin edellä mainittu enimmäistuki.

Kaikkiaan, kun lasketaan yhteen vuodelta 2008 siirtyneet ja vuonna 2009 vireille tulleet hakemukset, vuonna 2009 oli käsiteltävänä 4 600 (3 800 vuonna 2008) avustushakemusta ja 55 valtionlainahakeinusta, joissa haettiin avustusta noin 122,8 miljoonaa euroa (145 miljoonaa euroa vuonna 2008) ja valtionlainaa 3,4 miljoonan euron edestä. Myönteisiä paatöksia maatilojen investointi- ja nuorten viljelijöiden aloitustuesta tehtiin TEkeskuksissa vuonna 2009 kaikkiaan noin 3 400 hakeinuksesta. Lukumäärä sisältää myös sellaiset rahoitustukipäätökset, joihin myönnettiin pelkästään korkotukilainaa. Vähennystä edellisvuodesta oli 1 200 päätöstä (noin 26 prosenttia). Eniten paatöksia tehtiin vuonna 2009 Varsinais-Suomen TE-keskuksessa (vuotta aiemmin Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksessa), mutta myös Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla tehtiin paljon paatöksia. Avustuspäätöksiä tehtiin kaikkiaan noin 3 300 kappaletta (3 500 vuonna 2008). Myönnettyjen avustusten yhteismäärä oli 98,l ja valtionlainojen 2,0 miljoonaa euroa. Avustusten määrä oli noin 10,5 vähemmän ja valtionlainojen noin 1,l miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2008. Avustushakemuksia hylättiin 9,l miljoonan euron edestä. Keskimääräisten tuettujen investointien koko pieneni vuoteen 2008 verrattuna lukuun ottamatta puutarhatalouden rakennusinvestointeja. Lypsykarjataloudessa varsinaisiin navetoihin kohdistuneiden tuettujen investointien keskikoko kasvoi, mutta koska lypsykarjatalouden investoinnit painottuivat vuotta 2008 enemmän lantala- ja rehuvarastoinvestointeihin, myös lypsykarjatalouden investointien keskikoko pieneni edellisestä vuodesta. Taulukko 1. Eräiden rakennetukikohteiden Makerasta myönnetty rahoitus vuosina 2007-2009. Lypsyka jatalouden rakentaminen Lihakarjatalouden rakentaminen Sikatalouden rakentaminen Tuotantorakenn. rakentaminen' Puutarhatalouden investoinnit Pemsoarann./maarakentaminell Muut avustukset2 YHTEENSA kpl 661 565 inilj.euroa 24,7 64,7 kpl 644 224 milj.euroa 23,3 31.5 kpl 495 415 milj.euroa 15,4 39.3 Vuodelle 2010 siirtyi käsiteltäväksi kaikkiaan noin 600 hakemusta, joissa oli haettu joko avustusta, korkoetuutta tai korkotukea tai sekä avustusta että lainaan liittyvää tukea. Avustusta näissä hakemuksissa oli haettu kaikkiaan noin 28 ja valtionlainaa 0,05 miljoonan euron edestä. Maanostotoiminta Maata hankitaan lähinnä vain pienimuotoisten uusjakojen ja tilusjärjestelyjen toteuttamisen helpottamiseksi. Maata ostettiin vuonna 2009 0,68 miljoonalla enrolla (vuonna 2008 1,67 miljoonalla eurolla). ' Tuotantorakemuksiiia tarkoitetaan tässä kuivureita, tuotavarastoja ja lämpökeskuksia. ' Muissa awstuksissa ovat mukana myös lypsy- ja lihakarjanavetoiden, lampoloiden ja puutarhatalouden investointitukien lisäiuet kappaleinäärinä - kyseisten tukien eurot on kirjatiu mukaan ko. tukien kohdalle. Kappalemäaraisesti merkittäviä muita avustuksia ovat eläinten hyvinvointia koskevat irtaimistohalkimat, poro- ja luontaiselinkeinotalouden seka paliskuntien investointiavustukset ja työympäristön parantamista koskevat investointiavustukset.

Kuva 1. Maanostoon käytetyt varat vv. 1995-2009. Maanostoon käytetty varoja vv. 1995-2009 - - - - - - - 2 > G $, + ' $, + ' $ $, % % % % $ s % s s % + o + s % s % s s Vuosi Maatalousl~allinnon hallinnassa oli vuoden 2009 alussa maata yhteensä noin 3 600 hehtaaria. Vuotta aiemmin hallinnassa oli noin 4 300 hehtaaria. Tutkimustoiminta Käyttösuunnitelmassa oli varattu maaseutuelinkeinojen kehittamistoimintaa koskevaan tutkimukseen 5,40 miljoonaa euroa sekä luontaiselinkeinojen ja porotalouden kehittamistoimintaa koskevaan tutkimukseen 0,35 miljoonaa euroa. Molemmat määrärahat myönnettiin kokonaisuudessaan. Vuonna 2009 oli jälleen nonnaali hakumahdollisuus Makeran maaseutuelinkeinojen tutkimusrahoituksesta. Vuonna 2009 varoja myönnettiin kaikkiaan 33 inaaseutuelinkeinojen kehittämistä koskevaan uuteen tutkimukseen, joista suurimmalle osalle (26) myönnettiin kertarahoitus eli koko hankekauden rahoitus kerralla. Haun painoaloina olivat elinkeinon kannattavuus ja kilpailukyvyn kehittäminen, maatalousyittajan hyvinvointi ja työssä jaksaminen seka tuotantoelainten hyvinvointitutkimus. Muita huomattavia tutkimusrahoituskohteita olivat lannan seka eloperaisten jatteiden ja sivutuotteiden hyödyntamisvaihtoehdot ja muut maatalouden ympäristökysymykset (ml bioenergia) ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat tutkimustarpeet seka kestävä kasvin- ja kotielaintuotanto (ml. eläinten terveys ja kasviterveys). Makerasta rahoitettiin myös ruokastrategian valmistelutyöta ja MTT:n palvelusopimusta. Lisäksi osallistuttiin pohjoisn~aiseen maataloustutkimusyhteistyöhön rahoittamalla kahta yhteispol~joismaista hanketta (utaretulehdus- ja maaperätutkimus). Vuoden 2009 hiukan suurempi rahoituskehys (5,4 miljoonaa euroa vs. 5,3 miljoonaa) johtui lihaketjun (erityisesti sika- ja siipikarjatalouden) kokonaisvaltaisen tutkimus- ja kehittamistoimintaan suunnatusta lisärahoituksesta (hanke: Lihaketjun kokonaisvaltainen kilpailukyky muuttuvilla markkinoilla). Poro- ja luontaistalouselinkeinojen tutkimukseen myönnettiin varoja kuuteen uuteen ja viiteen jo aikaisemmin alkaneeseen tutkimushankkeeseen. Suurimpia alueita olivat elainlääkintaan ja eläinten terveyteen (ml. kalastus) kohdistuneet tutkimukset seka poronhoidossa käytettävä teknologia, lisäksi tuettiin joitakin oikeudellisia ja kulttuurisia tutkimuksia.

Tutkimusten ja hankkeiden rahoitustilanne rahaston kirjanpidossa käy ilmi seuraavasta taulukosta. Taulukko 2. Makerasta rahoitettujen tutkimusten ja hankkeiden rahoitustilanne 2009. Tutkimus tai hanke Maaseutuelinkeinojen kehittämistoiinintaa koskevat tutkimukset Luontaiselinkeinojen ja porotalouden kehittamistoiinintaa koskevat tutkimukset Valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet Yhteensä Kohteita yhteensä kpl 112 28 23 163 Päättynyt kpl -39-11 -8-58 Vireillä olevat tai loppuselvittelyt kesken kpl. 73 17 15 105 Toimintaryhmätoiminta Vuonna 2009 maksettiin aiempina vuosina tehtyjen Pomo+ -hankepäätösten mukaisia tukia. Valtionvastuu ja valtiontakaus Valtio on luottolaitokselle vastuussa 100 prosenttiin asti niistä vuonna 1992 ja sen jälkeen myönnettyjen maaseutuelinkeinolain mukaisten valtionlainojen lopullisista menetyksista, jotka johtuvat velallisen maksukyvyttöinyydestä siltä osin kuin lainan vakuuksista kertyvät varat eivät riitä kattamaan valtionlainasta maksamatta olevia lyhennyksiä ja korkoja. Makeran vastuusitoumukset koskevat elinkeinoharjoittajina toimiville kotitalouksille myönnettyjä valtionlainoja. Vuoden 1993 alusta lukien valtio on ollut edellä mainituin tavoin 80 prosenttiin asti vastuussa ennen vuotta 1992 maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnettyjen maatilatalouden luottojen menetyksista. Edellytyksenä on, että lainaa ei olisi voitu ennen vuotta 1993 irtisanoa. Rahaston vastuut olivat 31.12.2009 yhteensa 337,9 miljoonaa euroa (vuonna 2008 396,7 miljoonaa euroa). Taulukko 3. Valtion vastuut 3 1.12.2009 Vastuu % 1.1.2009 Muutos 2009 3 1.12.2009 100 371 114675,62-54 504 129,39 316 610 546,23 80 31 936 897,28-10 676 777,71 21 260 119,57 Yhteensä vastuusitoumukset 403 051 572,90-65 180 907,lO 337 870 665,80 Vastuusitoumukset koskevat elinkeinonharjoittajina toin~iville kotitalouksille myönnettyjä valtionlainoj a. Vuonna 2009 oli mahdollista myöntää valtiontakaus enintään 7,O miljoonan euron lainapääomalle; valtiontakaus myönnettiin vajaan 6,8 miljoonan euron lainapääomalle. Takauksen kohteena olevien investointien keskimääräinen tukikelpoinen kustannus oli noin 770 000 euroa. Takausta myön-

9 nettiin keskiinaann noin 162 300 euron lainapaaomalle, kun vuonna 2008 myönnetyn takauksen maara investointia kohden oli keskimäärin noin 129 700 euroa. Aiempaan tapaan takaukset koskivat ainoastaan lypsy- ja lihakarjanavettoja. Taulukko 4. Valtion takaaina lainamaara vuosina 2004-2009 (euroa). Valtiontakauksista mahdollisesti aiheutuvat menot maksetaan Makeran varoista. Toistaiseksi kehittamisrahaston menetykset vastuiden toteutumisesta ovat olleet varsin vähäiset, mutta vuonna 2009 maksettujen valtionvastuuhyvitysten maara kasvoi 20 prosenttia vuoden 2008 maksetuista hyvityksista. Taulukko 5. Makeran maksamat valtionvastuuhyvitykset ja takaustappiot (euroa). Vuosi Valtiontakaus Valtionvastuu- Yhteensä Saadut takaushyvitykset provisiot Yhteensä 199 747 1 204 410 1 404 157 487 887 Takaisinperinnät Makeran varoista myönnettyjä tukia koskevia takaisinpenntapaatöksia tehtiin vuonna 2009 44 kappaletta (vuonna 2008 33 kappaletta). Takaisinperittavaksi maarattiin kaikkiaan noin 604 000 euron (vuonna 2008 210 000 euron) verran avustusta ja valtionlainaa, joista vuoden 2009 aikana saatiin takaisin perityksi 186 000 euroa (vuoden 2008 aikana 151 700 euroa). Saatavien perintä jatkuu edelleen vuonna 2010. 1.5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Makeralla ei ole palkattua henkilökuntaa. Makeran hallinnolliset tehtävät seka maksuliikenne- ia kirjanpitotehtavat hoidetaan Maaseutuvirastossa ja tilojen myyntihintasaamisten seka koltta- ja peruskuivatuslainojen perintä Valtiokonttorissa. Maa- ja metsatalousministeriössa Makeraan liittyviä tehtavia hoidetaan maatalousosastolla. Mavissa Makeran hallinnollisia tehtavia hoidettiin maaseutuelinkeino-osastolla noin 0,l ja varainhoito-osastolla inaksuliikenne- ja kirjanpitotehtavia vajaan kuuden henkilötyövuoden verran. 1.6. Tilinpäätösanalyysi 1.6.1. Rahoituksen rakenne Makeran vuoden 2009 käyttösuunnitelma on esitetty yksityiskohtaisesti liitteessä 2 ja kooste tuloja menoensta vuosilta 2005-2009 taulukossa 7. Makeran tulot koostuvat lainojen lyhennyksistä ja

koroista, tilojen myyntihintojen lyhennyksistä ja koroista sekä tilojen myyntihinnoista, EU:lta saatavista tuloista, maitokiintiöiden myyntituloista, valtion talousarviosta tehtävistä siirroista seka ~ ~ vähäisestä n~äärästä muita tuloja. Tuloiksi lasketaan myös edelliseltä vuodelta sitomatton~ina siirtyvät varat sekä lainojen ja avustusten peruutukset. Makeran tulot kasvoivat vuonna 2009 noin 21 prosenttia vuodesta 2008. Kasvu johtui pääosin talousarviosiirroista ja laina- ja avustusvarojen peruutuksista. Talousawiosta siirrettiin 63,7 miljoonaa euroa (23,ll miljoonaa euroa vuonna 2008). Siirtoihin sisältyi vuoden 2008 kolmannessa lisätalousarviossa osoitettu määräraha 33,73 miljoonaa euroa, joka tuloutui vasta vuonna 2009. Lainaja avustusvaroja peruutettiin 11,Ol miljoonaa euroa. Lainasaamisista kertyi korkoina ja lyhennyksinä 4,9 iniljoonaa euroa käyttösuunnitelmassa arvioitua enemmän, mutta silti lainasaamisista kertyneet tulot vähenivät vuodesta 2008 noin 12 prosenttia lainakannan supistumisen vuoksi. Tilojen myynti kasvoi 1,86 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Myyntiä kasvatti ympäristöministeriön kanssa tehty kauppa. Tulot EU:lta vähenivät liki puoleen vuodesta 2008: kauden 2000-2006 tuet on jo pitkälti maksettu ja kauden 2007-2013 aloitustukia on myönnetty vasta vuodesta 2008 alkaen ja investointitukia vasta vuodesta 2009 alkaen. Näiden tukien maksatukset näkyvät tuloina EU:lta merkittävästi vuodesta 2010 lähtien. Maitokiintiöiden myyntitulot supistuivat 43 prosenttia edellisvuodesta. Syynä tähän oli inaitokiintiöiden hallinnollisen kaupan lopettaminen lokakuussa, minka jälkeen myytiin enää varastoon ostettuja kiintiöitä, ja hallinnollisten hintojen lasku edellisestä vuodesta. Tässä taas oli taustalla maitokiintiöiden merkityksen väheneminen tukipolitiikan muutosten vuoksi, minka vuoksi maitokiintiökauppa ei ole ollut niin vilkasta kuin aiemmin. Edellisvuodelta siirtyneiden sitomattomien varojen mava pysyi vuoden 2008 tasolla. Alla olevassa kaaviossa on esitetty vuosina 1995-2009 kertyneet tulot (vuonna 2009 yhteensa 89,03 miljoonaa euroa) ja talousarviosiirrot (vuonna 2009 yhteensa 63,77 miljoonaa euroa) suhteessa käyttösuunnitelinan määrään (vuonna 2009 yhteensa 197,34 miljoonaa euroa). Kaaviossa ei ole esitetty siirtyneiden sitomattomien varojen mävaä (57,54 miljoonaa euroa) eikä lainojen ja avustusten peruutuksia (11,Ol miljoonaa euroa). Kaikkiaan tulot vuonna 2009 olivat 221,23 miljoonaa euroa. Kuva 2. Käyttösuunnitelman inäärä, kertyneet tulot ja rahaston siirrot vuosina 1995-2009. Maatilatalouden kehittamisrahasto Kayttösuunnitelman määrä, kertyneet tulot ja rahaston siirrot 1995-2009 + Kayttösuun- y 300,oo -.- \ - -e Kertyneet tulot 100,OO 7 siirmt -, -, m m Vuosina

1.6.2. Käyttösuunnitelman toteutuminen 11 Väliaikainen käyttösuunnitelina vuodelle 2009 vahvistettiin 3.12.2008. Varsinainen käyiiösuunnitelma annettiin 8.4.2009. Sitä muutettiin 4.1 1.2009, jolloin alennettiin tuloarviota EU:lta. Samalla lisättiin laina- ja avustusvaroja pemskuivatukseen. Alla olevassa taulukossa on esitetty niuutetut käyttösuunnitelmat. Taulukko 6. Maatilatalouden kehittäinisrahaston vuoden 2009 käyttösuunnitelinan inuutokset, miljoonaa euroa. TULOT Valiaik. Käyttös. Kayttös. kayttös. niuutos 3.12.2008 8.4.2009 4.1 1.2009 V. 2008 siirtyneet sitomattoniat varat 3280 57,54 57,54 Rahaston omat tulot (arvio) 91,40 91,40 79,20 Laimien ja avustusteii pemutukset 4,90 4.90 4,90 Siirto valtion talousarviosta 0,OO 63,77 63,77 Yhteensä 129,lO 217,61 205,41 MENOT Sijoitusinenot 3,20 6,30 h,40 Kulutusmenot 122.74 187,94 188.94 Maitokiintiöiden osto 2,OO 2.00 2,OO Yhteensä 127,94 19624 197,34 Sitoniattomaksi jäävä osuus 1,16 21,37 8.07 Vuonna 2009 tuloja oli suunniteltua enemmän3. Kaikkiaan tuloja kertyi 221,35 n~iljoonaa euroa eli 15,94 iniljoonaa euroa arvioitua enemmän. Lainasaamisten lyhennys- ja korkotuloista kertyi 4,92 iniljoonaa euroa suunniteltua enemmän. Myös tilakaupat tuottivat 4,13 miljoonaa euroa, kun vuonna 2008 tilojen myynti oli 2,27 miljoonaa euroa. Tilakaupoista noin 75 % oli myyntejä valtion virastoille ja laitoksille. Lainojen ja avustusten peruutuksista kertyi 6,11 iniljoonaa euroa suunniteltua enemmän eli kaikkiaan 11 n~iljoonaa, kun taas vuonna 2008 peruutuksia ei juuri ollut. Maitokiintiöiden inyyntisuunnitelma oli puolitettu vuodesta 2008, mutta tästäkin jäi 0,78 miljoonaa euroa toteutumatta maitokiiutiöiden hallinnollisen kaupan lopettamisen vuoksi. Tuloja EU:lta kertyi 1,45 miljoonaa euroa arvioitua enemmän. Valtion talousarviosta siirrettiin rahastoon suunniteltu määrä, 63,77 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa siirtona Makeraan osoitettu määräraha 8,O iniljoonaa euroa tuloutui Makeralle vasta vuonna 2010. Suunnitelluista menoista sidottiin noin 58 prosenttia. Sijoitusmenoihin käytettiin 3,38 miljoonaa euroa suunniteltua väheinmän. Kulutusmenoja oli noin 77,35 n~iljoonaa euroa vähemmän kuin mihin käyttösuunnitelmassa oli varauduttu. Viljelijöiden - - investointihalukkuus ei yltänyt ennakoituihin määriin, ja myös tilanpidon aloittajien lukumäärä jäi arvioitua pienemmäksi. Maitokiintiöiden ostoon käytettiin 45 prosenttia osoitetusta määrärahasta. Vuodelle 2010 siirtyy siton~attoinia varoja 106,05 miljoonaa euroa. Määrä on 81,82 miljoonaa euroa suurempi kuin käyttösuunnitelmassa on arvioitu. Pääasiassa tämä johtuu toteutumatta jääneistä kulutusmenoista. ' Luku 5. Liitetiedot Rahaston tilinpaätökse~i liite 2: Rahaston varojen käyttösuumiitelnia TULOT (mi1.i. eurod)

Alla olevassa kaaviossa on esitetty vuosien 1995-2009 sijoitusmenot (vuonna 2009 yhteensa 3,02 miljoonaa euroa) ja kulutusmenot (vuonna 2009 yhteensa 11 1,37 miljoonaa euroa) suhteessa kayttösuunnitelman maaräan (vuonna 2009 yhteensa 197,34 miljoonaa euroa). Kaaviossa ei ole esitetty maitokiintiöiden ostoa. Kuva 3. Käyttösuunnitelman maara, sijoitusmenot ja kulutusmenot 1995-2009. MAATiLATALOUDEN KEHI~ÄMISR&HASTO Käy?tösuunni<elman määrä, sijoitusmenot ja kulutusmenot 1995. 2009 -.-Käyttocuunnilelman määrä Makeran menot supistuivat noin 7,5 prosenttia vuodesta 2008. Pääosin tania johtui kulutusn~enojen maaran vähenemisestä. Sijoitusmenot pysyivät vuoden 2008 tasolla. Maitokiintiöiden ostotoiminta sen sijaan supistui 65 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Taulukko 7. Kayitösuunnitelnla vv. 2005-2009, nliljoonaa euroa. Käyttösuunnitelma 2005-2009 TULOT JA MENOT MILJ. EUROA Muutos 2008-2009 milj. 6 % V. 2009 V. ZOO8 V. 2007 V. 2006 V. 2005 Kertynyti Kertynyt1 Kertynyti Kertynyti Keriynytl sidonu sidottu sidottu sidottu sidottu TULOT Lainojen korot ja lyhennykset Tilojen myyntihintojen korot ja lyhennykset Muut tulot Tulot EU:lta Maitokiintioiden myynti Yhteensa Siirtyneet sitomattomat varat Lainojen ja avustusten peruutuksel Siirto valtion talousawiosla Yhteensa Tulot yhteensä 39,12 21,5 221,35 182,23 263,41 221,57 235,39 MENOT Sijoitusmenot 0,04 2,98 339 7,20 7,92 Kulutusmenot -7.67-6,4 111,37 119,04 201,13 179,24 175.82 Käynotuotannon ohjaamiseen (maitokiintiöt) -1,76-65.9 1 3 :i 2,67 2,55 6.04 3.66 Menot yhteensä -9,39-73 115,30 124,69 207,27 192,48 187,40 I I Siirtyy sitomattomina seuraavalle vuodelle 48,51 84,3 106,05 57,54 56,14 29,09 47,99 1.6.3. Tuotto- ja kululaskelma4 Ralrastorz tuotot koostuvat pääosin toiminnan tuotoista, rahoitustuotoista ja siirtotalouden tuotoista EU:lta. Rahoitustuottojen osuus tuotoista oli 47 prosenttia, toiminnan tuottojen osuus oli 29 prosenttia ja siirtotalouden tuottojen osuus 24 prosenttia. Rahoitustuottojen osuus tuotoista oli 47 prosenttia (vuonna 2008 45 prosenttia), toiminnan tuottojen osuus oli 29 prosenttia (vuonna 2008 18 prosenttia), ja siirtotalouden tuottojen osuus 24 prosenttia (vuonna 2008 36 prosenttia). Vuoteen 2008 verrattuna suurimmat muutokset tapahtuivat toiminnan tuotoissa, joiden osuus kasvoi vuonna 2009, ja siirtotalouden tuotoissa, joiden osuus vastaavasti supistui. Rahoitustuottojen osuus ei juuri muuttunut. Tointinnaii tuotot olivat yhteensa noin 5,s miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 21 prosenttia. Toiminnan tuotot koostuvat valtaosin maksullisen toiminnan tuotoista, joita ovat maan ja inaitokiintiöiden myynti. Lisäksi toiminnan tuottoja kertyy vuokratulojen ja kayttökorvauksista seka muista toiminnan tuotoista. Näiden osuus on kuitenkin vain kolmisen prosenttia toiininnan tuotoista. Toiminnan tuottojen jakauma on pysynyt samana kuin vuonna 2008. Maan myynti vilkastui erityisesti valtion virastojen ja laitosten kanssa tehtyjen kauppojen johdosta. Sen sijaan maitokiintiöiden inyyntituottojen vuodesta 2006 alkanut lasku jatkui edelleen. Vuokratuloja ja käyttökorvauksia seka muita tuloja kertyi edellisvuotta enemmän. 4 Luku 2. Tuotto- ja kululaskeliiia

Ralroitustuotot koostuvat paaosin lainojen ja kauppahintasaainisten korkotuotoista sekä lisäksi takausprovisioista. Ne on kirjattu suoriteperusteella. Rahoitustuotot pienenivät edellisvuodesta 20 prosenttia (vuonna 2008 13 ja vuonna 2007 12 prosenttia) lainakannan alenemisen vuoksi. Siirtotalouden tuottoja eli tuloja EU:lta kertyi puolet vähemmän kuin vuonna 2008: vuosina 2008-2009 myönnettyjen tukien maksatukset ovat alkuvaiheessa, eikä niiden EU:n osarahoitusosuutta ole sen vuoksi vielä ehditty suuresti tulouttamaan Makeraan. Tuotot koskivat Manner- Suomen maaseudun kehittämisol~jelman 2007-2013 välimaksuja, jotka on tuloutettu Makeralle tosiasiallisesti suoritettuja menoja vastaavasti. Alla olevassa taulukossa Tp 112 koskee nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamiseen ja TP 121 maatilojen nykyaikaistamisen kohdistettuja avustuksia. Taulukko 8. Tuotot EU:lta 2005-2009. 1 Muutos 1 Muutos 1 Milj. % Milj. Milj. Milj. f? Milj. 1 Milj. Tavoite 1- ohjelma lta-suotni Polijois-Suomi 2008-2009 2009 2008 2007 2006 2005 Manner-Suomiohjelma Tp 112 Tp 121 Yhteensä - 1,06 1,38 I I I I I I I 052 1 34,18 ( 4.65 ( 8,98 1 15,98 1 15,55 1 7,20 Rahastorr kulut koostuvat toiminnan kuluista, rahoituskuluista sekä siirtotalouden kuluista. Siirtotalouden kulujen osuus oli 94 prosenttia, toiminnan kulujen osuus oli neljä prosenttia ja rahoituskulujen osuus kolme prosenttia. Osuudet olivat likimain samat vuonna 2008. Toiririnnarz kulut olivat 4,5 miljoonaa euroa. Ne kertyivät pääosin maan ja maitokiintiöiden ostoista. Varastojen muutos koskee maa-alueita. Kaikkiaan toiminnan kulut kasvoivat edellisvuodesta 0,7 miljoonaa euroa, mikä johtui paaosin varaston (=maa-alueet) vähenemisestä sekä muihin kuluihin kirjatusta Euroopan komissiolle inaksetusta, Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaan liittyneestii oikaisuerästa. Muihin kuluihin sisältyvät myös muun muassa verot ja muut pakolliset maksut. Palvelujen ostojen suurin erä koski Rahtu-järjestelmän rahoitusta. Rahoituskulut koostuvat lähes yksinomaan keskusrahalaitosten hoitopalkkioista. Lisäksi rahoituskuluissa on lainasaamisten tileistä poistot. Lainakannan pienentyminen vaikutti myös rahoituskuluihin, jotka supistuivat 14 prosenttia vuodesta 2008. Siirtotalouden kulut koostuvat maksetuista avustuksista. Ne olivat noin 105.7 miljoonaa euroa (131,7 miljoonaa euroa vuonna 2008). Siirtotalouden kulut vähenivät 20 prosenttia edellisvuodesta. Vähennyksen taustalla on se, että vuosina 2005-2007 myönnetyi varsin mittavat avustukset ovat pitkälti tulleet jo maksetuiksi ja vuosina 2008-2009 on avustuksia myönnetty selvästi kyseisiä vuosia vähemmän. Toirninisair rtettotulos (JÄÄMÄ Z), 0,99 miljoonaa euroa, parani edellisvuodesta (0,71 miljoonaa euroa vuonna 2008). Rahoitustuottojen ja kulujen jälkeen tulos (JAAMA II) jäi selvästi edellis-

15 vuotta pienen~n~aksi. Siirtotalouden kulujen supistumisen vuoksi tilikauden kulujaamä pieneni 93,9 miljoonaan euroon, kun se vuonna 2008 oli ollut 114 miljoonaa euroa. Makeran taseen loppusumma on laskenut jo useita vuosia. Vuonna 2009 taseen loppusumma oli 728,6 miljoonaa euroa (758,7 miljoonaa euroa vuonna 2008, 849,6 miljoonaa euroa vuonna 2007 ja 853,4 miljoonaa euroa vuonna 2006). Suurin syy taseen pienenemiseen on lainasaamisten inaarän väheneminen. Talousarviosiirrot ovat sen sijaan vuosittain vaihdelleet merkittävästi. Vastaavaa Rahaston tase koostuu lainasaamisista, joihin sisältyvät seka valtionlainat että kauppahintasaamiset, seka vaihto-omaisuudesta, saamisista ja rahavaroista. Lainasaamisia oli vuoden 2009 lopussa 347,2 miljoonaa euroa, mistä taseen pitkäaikaisia lainasaainisia oli 284,6 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia 62,6 miljoonaa euroa. ~ainasaamisten~ (lainat ja kauppahintasaamiset) määrä on laskenut yhtäjaksoisesti vuoden 2003 jälkeen, koska uusia lainoja ei ole enää juuri myönnetty. Vuoden 2008 lopun 414,7 miljoonan euron lainakannasta laskua oli 16,3 prosenttia. Lainasaamisten muutos vuosina 2005-2009 on esitetty alla olevassa taulukossa 9. Taulukko 9. Lainasaamisten muutos 2005-2009. Muutos 2008-2009 Milj. f $6 2009 Milj. F 2008 Milj. F 2007 Milj. f 2006 Milj. f 2005 Milj. f saldo 1.1. -75.3-15.4 Uudet* -0.6-23.8 lyl~ennykset 8.4-1 0.8 poistot 0.0 saldo31.12. -67.5 -l6,3 414,7 2.0-69.5 0.0 347.2 490.0 2.6-77.9 0.0 414.7 572.6 4.4-87.0 0,o 490.0 659.7 11.1-98.3 0.0 572.6 744.7 25.6-1 10.5 0.0 659.7 * sisaltia kiteiskauppahinnat vv. 2005-2OO6 Tase- Muutos 2008-200<) erittely Milj. E 2009 Milj. f 2008 Milj. E 2007 Milj. E 2006 Milj. t' 2005 Milj. f Lyhytaikaiset -3.1-4.7 62.6 65.7 75.7 102.6 Yhteeiisa -67.5-16.3 1 347.2 1 414.7 / 490.0 1 572.6 1 659.7 87.2 Lainakanta koostuu pääosin valtionlainoista. Vuoden 2009 valtionlainojen saldo oli 337,87 miljoonaa euroa (403,05 miljoonaa euroa vuonna 2008). Alla olevassa kuvassa 4 on esitetty valtionlainojen saldo vuosina 1995-2009. Luh 3. Tase. 6 Liitteessä 15 on selvitys talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston inyöntan~ista lainoista ja kauppahintasaainisista 31.12.2009.

Kuva 4. Makeran valtionlainojen saldo vuoden lopussa w. 1995-2009, miljoonaa euroa. Makeran valtionlainojen saldo vuoden lopussa w. 1995-2009 1 200.00- - 800.00-/ - " - 5 m0.00-/ s 400,oo-/ - I 200.00-/ 0.00,,, Q & Q + o " + + Q + o S Q e o s % s + & % s s % % % s c & a c & s Vuosina Ulosinaksettujen lainojen määrä on laskenut merkittävästi vuodesta 2004. Vuonna 2009 ulosmaksettujen lainojen määrä väheni edellisvuodesta 24 prosenttia 2,O nliljoonaan euroon vuoden 2008 2,6 miljoonasta eurosta. Myös lyhennysten kertymä pieneni. Rahalaitosten lainasaamisten lyhennyksistä kertyi yliinaaraisina suorituksina 18 prosenttia ja kantojen mukaisina maksuina 82 prosenttia. Valtiokonttorin perimista lainasaamisista jakaumatietoja ei ole saatavilla. Vuonna 2008 koko lainakannan vastaavat prosenttiluvut olivat 16 ja 84. Alla olevassa kuvassa on esitetty rahalaitosten seka koltta- ja peruskuivatuslainojen ulosmaksetut lainat, lainoista kertyneet lyhennykset sekä korot vuosilta 1995-2009. Vuonna 2009 korkoja kertyi 9,2 (10,7 vuonna 2008) miljoonaa euroa, uusia lainoja myönnettiin 2,O (2,6 vuonna 2008) miljoonaa euroa ja lyhennyksiä kertyi 69,3 (75,2 vuonna 2008) miljoonaa euroa.

17 Kuva 5. Ulosmaksetut uudet valtionlainat seka kertyneet lainojen lyhennykset ja korot vv. 1995-2009, miljoonaa euroa. Ulosmaksetut uudet valtion lainatseka kertyneet lainojen lyhennyksetja korot vv. 1995-2009 Vuosina Lainakannan muutokset seka jakauma taseessa lyhyt- ja pitkäaikaisiin saamisiin käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Valtionlainasaainisten jarjestanlattömat ja 0-korkoiset lainasaamiset ovat vahentjmeet edellisestä vuodesta. Yhteensä niitä oli 31.2.2009 4,99 miljoonaa euroa (vuonna 2008 5,30 ja vuonna 2007 6,68 miljoonaa euroa). Rahalaitosten ilmoituksen mukaan järjestamattömia ja 0-korkoisia lainasaamisten määrä 2,49 miljoonaa euroa (vuonna 2008 samoin 2,49 ja vuonna 2007 3,18 miljoonaa euroa). Valtion kauppahintasaamisten järjestämattömat ja 0-korkoiset saamiset olivat 2,4 miljoonaa euroa (vuonna 2008 2,75 ja 2007 3,42 iniljoonaa euroa) ja kolttalainojen 0,07 miljoonaa euroa (vuonna 2008 0,04 miljoonaa euroa) miljoonaa euroa ja pemskuivatuslainojen 0,02 (vuonna 2008 0,01 miljoonaa euroa). Valtion kauppahintasaamisista on poistettu viimeiset asutus- ja maanhankintalain mukaiset järjestämattömat saatavat. Vaihto-omaisuus käsittää rahaston ostamat tilat. Vaihto-omaisuus väheni 6,9 miljoonaan euroon tilakauppojen johdosta edellisvuoden 9,2 miljoonasta eurosta. Varaston vuodesta 2005 alkanut varaston kasvu taittui. Pitkiiuikaiset sunriziset ovat alueellisten ympäristökeskusten peruskuivatussaainisia. Niitä oli 1,l iniljoonaa euroa. Määrä kasvoi puolella vuoteen 2008 verrattuna, jolloin peruskuivatussaamisia oli 0,72 miljoonaa euroa. Lj~lij~taikuisista suurizisistu pieni erä koostuu maitokiintiöitä koskevista myyntisaamisista, kolme prosenttia siirtosaamisista ja 97 prosenttia muista lyliytaikaisista saamisista. Siirtosaamisista valtaosa koostuu lainojen ja kauppahintasaamisten siirtyvista koroista; arvonlisaverosaamisia ja inui-

18 ta siirtosaamisia on jonkin verran. Siirtosaamiset ovat vähentyneet edellisvuodesta noin neljänneksen. Muissa lyhytaikaisissa saamisissa suurin erä on lainasaainisten vuonna 2009 erääntyväksi arvioitu osuus 65,2 iniljoonaa euroa. Lisäksi muihin lyhytaikaisiin saamisiin sisältyvät tukimaksusaatavat ja tutkimuksiin ja hankkeisiin annetut ennakot. Tukimaksusaatavien määrä kasvoi vuonna 2009 yli kaksinkertaiseksi edellisvuodesta 0,88 miljoonaan euroon. Kasvua selittää muutama iso perintä, joissa taustalla on kaksi konkurssia, eläinten hyvinvointiin liittyvien eläinsuojelusäädösten noudattamatta jättäminen ja tilanpidon lopettaminen muuttuneen elämäntilanteen takia (aloitustuen takaisinperintä). Tutkimusten ja hankkeiden ennakot sen sijaan vähenivät edellisvuodesta. Ennakkomaksuihin kirjattiin aiemmin mm. pakkohuutokauppaennakot, inutta pakkohuutokauppojen siirryttyä Valtiokonttonn hoidettaviksi ennakkomaksuja ei ole ollut. Yhdystilisaatava valtiolta kasvoi 370,5 miljoonaan euroon edellisvuoden 331 miljoonasta eurosta. Kasvua oli siten 39,4 miljoonaa euroa eli 12 prosenttia vuodesta 2008. Vastattavaa Maatilatalouden kehittämisrahaston oma paaoma supistui edelleen. Oma paaoma oli vuoden 2009 lopussa 726,l miljoonaa euroa, kun se vuoden 2008 lopussa oli 756,3 miljoonaa euroa. Oina pääoma pieneni siten 30,l iniljoonaa euroa. Alla oleva kuva havainnollistaa kehitystä vuodesta 1995 alkaen. Kuva 6. Makeran oma paaoma vuosina 1995-2009, miljoonaa euroa. Rahaston oma pääoma vuosina 1995-2009 1 400.00 1 200.00 1000.00 w 800.00 I 600.00 400.00 200.00 0.00 x%$x$%$%s-$%x%\%& Vuosina Vieras lyhytaikainen paaoma koostuu ostoveloista. 1.6.5. Rahaston rahoituslaskelma Rahaston rahoituslaskelmassa ei tapahtunut suuria rakenteellisia muutoksia. Rahaston likvidit varat kasvoivat vuoden aikana 331 iniljoonasta eurosta 370 miljoonaan euroon.

1.7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 19 Johtokunta on arvioinut, tayttaäkö iriaatilatalouden kehittamisrahaston sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 5:ssa saadetyt tavoitteet ja todennut, että sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on seuraavat pääasialliset kehittäinistarpeet, joiden vuoksi ryhdytään toimenpiteisiin: 1) Makeran toiminnan kannalta on selkeänä riskinä pidettävä rahaston määrärahojen riittävyyttä suhteessa ennakoituun tarpeeseen. Makeran toiminta- ja taloussuunniteln~assa 2011-2014 johtokunta esitti maa- ja inetsatalousministeriön selvittävän Makeran toiminnan jatkainisedellytykset vuoden 201 0 jälkeen. 2) Jotta edelleen parannettaisiin inahdollisuuksia havaita inahdollisia riskejä ja puuttua niihin ajoissa, riskienhallintaa on syytä parantaa ja maaramuotoistaa osana Makeran vuotuista toimintaa. 1.8. Arviointien tulokset Vuonna 2009 tehtiin Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastus osana valtion talousarvion ulkopuolisten rahastojen ohjausta ja hallintoa koskevaa tarkastusta (VTV 184/2009). Makeran johtokunnan toimeenpanemia vaikutusten, toiminnan vaikuttavuuden ia tuloksellisuuden arviointeja ei tehty. 1.9. Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Makeran tehtävien hoidossa ei vuonna 2009 ole ilmennyt väärinkäytöksiä.

2. Tuotto- ja kululaskelma RAHASTON TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Vuokrat ja käyttökorvaukset Muut toiminnan tuotot TOIMINNAN KULUT Aiiieet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Heiikilöstökulut Palvelujen ostot Muut kulut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot Rahoituskulut SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KU- LUT Tuotot Siirtotaloudeii tuotoi EU:lta Kulut Siirtotaloudeii kulut elinkeinoelamälle Siirtotalouden kulujen palautukset TILIKAUDEN TUOTTO-IKULUJAAMA

3. Tase RAHASTON TASE VASTAAVAA KAYTTOOMAISUUS JA MUUT PITKAAIKAISET SIJOITUKSET KAYTT~~MAI~U~~ARVOPAPERIT JA MUUT PITKAAIKAISE~ SIJOITUKSET KAYTTOOMAISUUS JA MUUT PITKAAIKAISET SUOITUKSET YHTEENSA VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Valiniit 1uottrelTavai;il LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntiwamisri Siiitosaainisa Muut lyhytlikaisei wniniscl Eiinakkoinaksut RAHAT, PANKKISAAMISW JA MUUT RAHOITUSVARAT hluiil salia1 jo pankkisaniiiisri 370 537 450.23 370 537 450.23 331 097 753.57 331 097 753.57 VAIHTO- JA RAHOITUSOhlAISUUS YHTEENSA 443 494 989.08 409 745 31(>,XlI VASTAAVAA YHTEENSA VASTATTAVAA OMA PAAOMA Raliaslon pääoma Edcllisl«i tilikaiisien psiioinan niuutos Talousatviosiitml Tilikniidrn tiiiitlii-~kuluj%iina LYHYTAIKAINEN Ostiivelal Siiiiovclat Muu! Iyliytnikaisei vrlni

4. Rahoituslaskelma RAHASTON RAHOITUSLASKELMA OMA TOIMINTA Veronluonteiset tulot Palvelujen myyiiti, vuokrat. kayttökorvauhet ja muut toiminnan tulot Korkotulot ja voiton tuloutukset Tavaroiden ja palveluiden ostomenot Henkilöstöinenot Muut menot Korkomenot OMAN TOIMINNAN RAHAVIRTA SIIRTOTALOUS Siirtotalouden tulot Tulonsiirrot kunnille Tulonsiirrot elinkeinoelänialle Tulonsiirrot kotitalouksille Muut tulonsiirrot kotimaahan SIIRTOTALOUDEN RAHAVIRTA INVESTOINNIT Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myyntivoitot Sijoituk5et arvopapereihin Sijoitusten inyyntivoitot Amietut lainat Annettujen lainojen takaisinniaksut INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUS Oinan pääoman muutos Velan muutos RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LIKVIDIEN VAROJEN MUUTOS LIKVIDIT VARAT 1.1. LIKVIDIT VARAT 31.12.

5. Liitetiedot Rahaston tilinpäätöksen liite 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavnus Liitetiedot on numeroitu valtiovarainministeriön määräysten mukaisesti, jotta koko valtionhallinnossa olisi samat liitteet saiiioissa paikoissa. Niitä ei voi muuttaa. Jos jotain liitetta ei ole, sita ei tarvitse esittää. Vuodesta 2005 käyttösuunnitelman seurantalaskeliiiassa MENOT (milj. euroa) erotirs = sidottu - käyttösuunnitelma, jolloin suuimiteliiiaa pienempi toteutuma iiälyy erotuksessa miinusinerkkisena. Vuoden 2004 ja sita aikaisemmissa laskelniissa erotus oli XiijnG.~iruiiniteI~~~~~ - siriotlu. Käyttösuu~iteinlaii seurantalaskelmassa TULOT (milj. euroa) erotus on uiim ollut keriyi?,.t -.suunnitelnra.

Rahaston tilinpäätöksen liite 2: Rahaston varojen käytt&uunnitelma TULOT (milj. euroa) Käyttö- KerSnyt Erotus Toleutunut suunnileima (kerlynytv:lle 2009 V. 2009 käyttösuunn.) % 1. Lainojen korot, lyhennykset ja ylimaaraiset lyhennykset Maankayttöiain ja porotilalain mukaiset lainat Maatilalain, kolttalain, luontaiselinkeinolain ja porotalouslain mukaiset lainat Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan lainat Maaseutuelinkeinolainat 91-95 Maaseutuelinkeinolainat 96- Rakennepolitiikkalain mukaiset lainat Maaseutuelink.rahoit.lainat 2000 Porotal. & luont.elink.rahoit.iainat 2000 Kolttalainat Peruskuivatusiainat 2. Tilojen myyntihintojen korot, lyhennykset ja ylimaaraiset lyhennykset Makeraiain mukaiset myyntihinnat Maaseutuelinkeinolain mukaiset myyntihinnat Maatilalain mukaiset myyntihinnat Maankäyttölain, asutuslain ja maanhankintaiaina mukaiset myyntihinnat - kauppahintoihin liitetyt lainat Vuokra-alueiden lunastushinnat Porotilaiain, Kolttien m.j.iain, Kolttalain, Luontaiselinkeinolain, Porotalouslain muk. k.h. 3,20 2,63-0.57 82,2 Muut tulot sekä tulot myynneista valtion virastoiile ja laitoksille 4.13 4,13 3,20 6,76 3,56 211,3 3. Muut tulot Valtion takauksesta saatava1 provisiot Muut korot Vuokratulot, tulot raivaus- ja rakentamiskustannusten seka tie- ja kuivaus- ja metsänparannuskustannusten takaisin perinnasta seka satunnaiset tulot 0.15 0,30 0,41 0,11 136,7 4. Tulot EU:lta vuonna 2009 3,20 4.65 1.45 145.3 5. Maitokiintiöiden myynti Tulot kohdista 1-5 6. Vuodelta 2008 siirtyneet sitomattomat varat 5734 5734 100,O 7. Lainojen ja avustusten peruutukset 4,90 11,Ol 6,11 224,7 Siirto valtion talousawi- 8. osta 63,77 63,77 100,O Yhteensä 205,41 221,35 15,94 107,8

MENOT (milj. euroa) A. Sijoitusmenot 1. Valtion maanhankinta 2. Lainat 2. 1. Kansallisesti rahoitettava aloitustuki 2. 2. Porotalous-. luontaiselinkeino- ja kolttalainat (kansallisesti rahoitettava) 2. 3. Peruskuivatuslainat (kansallisesti rahoitettava) Sijoitusmenot yhteensa Kayttö- Sidottu Erotus Toteutunut sidottu - kayisuunnitelma tös. v:ile 2009 miij. E % 6. Kulutusmenot 1. Avustukset 1. 1. Kansallisesti rahoitettava investointituki tavoite 1 -alueella 1. 2. Kansallisesti rahoitettava aloitusluki 1. 3. Kansallisesti rahoitettava investointituki maaseuluohjelma-alueella 1. 4. Porotalouden ja iuontaiselinkeinojen rahoituslain mukaiset avustukset, porotilalain mukaiset rakennuspalkkiot ja -avustuksel seka koittalain mukaiset avustustoimenpiteet 1. 5. Peruskuivatusavustukset 1. 6. Maatalouden kehittämistuki 1. 7. Kansallisesti rahoitettavan aloitustuen lisatuki 1. 8. Nuorien viljelijöiden aloitustuet (kauden 2008-2013 tukijarjestelma) 1. 9. Investointituet (kauden 2008-2013 tukijarjestelma) Kehittamissuunnitelman hankinnan tuki (kauden 2008-2013 tukijarjes- 1. 10. telma) 1. 11. Investointituet (uudet v. 2008 tehdyi hakemukset) 2. Rahalaitoksilie maksettavat hoitopalkkiot 3. Maaseutuelinkeinojen kehitiamistoiminlaa koskeva tutkimus Luontaiseiinkeinojen ja porotalouden kehittamistoimintaa koskeva tutki- 4. mus 5. Vakuustoiminnan menot 6. Velkajärjestelytoimintaan liittyvien suunnittelu- ja seurantakustannusten korvaaminen 7. Rahoitusjarjestelman (Rahtu) kehitys ja ylläpito 8. Valtakunnalliset tutkimus- ja kehittamishankkeet 9. Muut menot 10. Kolttien asiainhoidon ja kalavesien hoidon kulut Kulutusmenot yhteensa C. Käyttö tuotannon ohjaamiseen 1. Maitokiintiöiden osto Kayttö tuotannon ohjaamiskulut yhteensa Sijoitus- ja kulutusmenot sekä käyttö tuotannon ohjaamiskulut yhteensa Siirtyy sitomattomina varoina vuodelle 2010

Rahaston tilinpäätöksen liite 3: Henkilöstökulujen erittely7 H~nkilÖ~tök~I~t Palkat ja palkkiot T~I~~sp~~u~leiset erät H~nkilösivukului 662.45 883,47 Eläkekulut 614.59 805,27 Muut henkilösivukulut 47.86 78.20 Yhteensä 2 450,93 3 64339 Rahaston tilinpäätöksen liite 6: Rahoitustuotot ja -kulut RBIIO~ILIS~IIO~OI Muutos 2009 2008 2009-2008 Korot valiiuttamäälaisislä saamisista Einissiii-, pääoina- ja kui';sierot sainisis ta Osingot 0.00 0,OO Muut mlioitustuotot 154414.18 138 594.93 15819.25 Rdiuiiuskulut Muutos 2009 2008 2008-2007 Koml valuutlainaardisisiä veloisla 0.00 0,OO Muut mlioituskului 2 714216.32 3 216259.74-502 043.42 Rahaiiuskulut yhteensä 2 827 681,65 3 279 252,31-451 570,66 Neito 6 129 553.56 7876 111,Il -1 746 557,55 ' Henkilöstökuluiksi on tässä katsottu johtokunnan, porotalouden ja luoiitaiselinkeiiiojen neuvotteiukuman seka Makeran tilintarkastajien toiminnasta aiheutuneet menot.

Lainananto lainansaajasektorcittain Rahaston tilinpäätöksen liite 7: Rahaston annetut lainat --._~~1_: -. -,,,, ~.-., El Lainapsäoma ~tiil$'." ' i;znä$iiäoma pääoma&;utos 31.12.2009. Lisäys 2009 2009 31.12.2008 2009-2008 Yritykset ja asuntoyhtcisöt Yritykset -Julkiset yritykset -Yksityiset yritykset Asuntoylitcisöt Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Rahalaitokset Muut rahoituslaitokset Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä a\,usvavat laitokset Vakuutuslaitokset Julkisyhtcisöt Pailiallishallintu Sosiaaliturvarahastot Valtionhallinto Kotitaloudet Työnantaja- ja muut eliiikein<inliarj«ittajieii kotitaloudet -Maatilataloudenharjoittajicn kotitaloudei -Muut elinkeiiionliarjoittajieli kotitaloudet Palkansxajakotitaloudet O~iiai~u~stul~~jcn ja tulonsiirto.jïii saajakotirdloudet Laitoskotitaloudct Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Valtionkirkot Muut i,oittoa tiivoitteleiiidttoiimt yhieisiit Ulkomaat Euroopan unioni Muut maat ja kansainväliset jirjestiit Yhteensä

Rahaston tilinpäätöksen liite 10: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut vastuut hlyönnetyt takaukset ja takuut Seklnl-i MUU~<IS 31.122009 31.12.2008 2008-2009 Koiitaloudci Eliiikeinonhn~oilL~.jul Kotitalouksia palvclcvat voittoa tavoiltclcniattoniat yhteisöt

Rahaston tilinpaatöksen liite 15: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Sisältö (1) Taydentavia tietoja (2) Selvitys rahaston tilinpaatöksen liitteeseen 7: Rahastosta annetut lainat (3) Käytetyt korkoetuudet valtionlainoissa vuonna 2009 (1) Taydentavia tietoja Maatilatalouden kehittämisrahaston kirjanpidossa maksullisen toiminnan tuottoihin on kirjattu myydyt inaitokiintiöt 2 161 454,44 euroa seka maan myynnit. Ostoihin tilikauden aikana on kirjattu ostetut maitokiintiöt 2 665 896,87 euroa. Rahoituskuluihin on kirjattu keskusrahalaitosten lioitopalkkiot sekä lainasaamisten ja tutkiniusennakoiden tileistä poistot. Vaihto-omaisuudessa valmiit tuotteetltavarat käsittää Makeran varoilla hankitut maa- ja vesialueet. TE-keskusten ilmoittama tilinpäatöslietken arvo poikkesi kirjanpidon arvosta + 4 prosenttia. Pitkäaikaisiin saamisiin sisältyvät pemskuivatuslain 94711997 mukaiset valtionlaiiiavarat, joista alueelliset ympäristökeskukset eivät vielä ole tehneet lainaluetteloita ja joita ei siten viela ole siirretty lainasaamisiin. Lyhytaikaisissa saamisissa koskevat - niyyntisaaniiset maitokiintiöitä - siirtosaaniiset paaosin lainojen ja kauppahintasaamisten siirtyviä korkoja iiiuut lyhytaikaiset saamiset paaosin lainojen ja kauppaliiiitasaaiiiisten vuoden 2009 aikana kertyviä lyhennyksiä - ennakkomaksut iiiuun inuassa inaksettuja pakkohuutokauppaennakoita. Rahaston tilinpaatöksen liitteessä 10: Valtiontakaukset ja - takuut sekä muut vastuut - Myönnetyt takaukset koskevat elinkeinonharjoittajille maaseutuelinkeiliolain (1295190) ja iiiaaseutuelinkeinojen rahoituslain (32911999) nojalla inyöniiettäviä valtiontakauksia, joita voidaan inyöntaa sekä korkotukilainoille että pankkilainoille. - Vastuusitoumusten ja iiierkittävien taloudellisten sopimusvastuiden ohjeistus on muuttunut v. 2007 alkaen. Jokainen vastuusitoumus tai ~iiuu vastuu arvioidaan erikseen: Tilinpäätöksessä esitetään vain sellaiset, joiden arvo (arvio) on vähintään 5 ~iiilj. euroa. Makerassa jokainen vastuusitouinns on alle 5 iiiilj. euroa ja tästä syystä niitä ei enaa esitetä. Selvityksessä rahaston tilinpaatöksen liitteeseen 7: Rahastosta annetut lainat on tehty muutoksia Valtiokonttorin 1.1.2008 aloittaman Laiho-lainojenhoitojärjestelmän kaytön johdosta. Tilojen inyyntihintoihin liitettyjä lainoja ei enaa esitetä erikseen. Vuoden 2007 lopussa olleet kauppahintoihin liitetyt lainat on siirretty Lailioss&auppahintoihin, koska jarjestelnia ei pysty kirjaaiiiaan lyhennyksiä useainmille kuoletustileille. Asutuslain ja inaaiiliaiiki~italain mukaiset kauppaliintasaaniiset olivat kasinperitinassa niiden vähäiseii inääräii vuoksi. Ne on kaikki joko maksettu loppuun tai poistettu saatavista vuonna 2009