ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2013-2016

1 ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2013-2016 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Alavieskan kunta 27.9.2013

2 Yleistä kuntien verotulojen kehityksestä Kuntien verotulot vuosina 2012 2014 Yleistä Vuonna 2012 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin 1,2 prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat 3,8 prosenttia. Yhteisöveron tilitykset vähenivät reilut neljänneksen eli -27,4 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät lähes 6 prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna 19,3 miljardia euroa. Verotilityslain muutos 31.8.2013 Verontilityslakia on muutettu siten, että kaikkien verontilityslain mukaan tilitettävien verojen kertymisjaksot vastaavat verotililaissa tarkoitettujen verojen kertymisjaksoa. Verontilityslain 3 :n muutettiin niin, että tilitettävien verojen kertymisjakso alkaa kunkin kalenterikuukauden 18 päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden 17 päivänä. Verohallinto tilittää verot kunkin kuukauden 28 päivänä. Muutoksen johdosta muun muassa jäännösverot ja kiinteistöverot tilitetään kunnille aiempaa nopeammin. Muutos tulee voimaan 31. elokuuta 2013 ja koskee siten jo kiinteistöveron ensimmäisen eräpäivän verojen tilityksiä syyskuussa. Kuntien tilitykset kasvavat muutoksen johdosta vuonna 2013 noin 200 miljoonalla eurolla, kun jäännösverojen tilitys aikaistuu tammikuulta 2014 joulukuulle 2013. Erä jakaantuu kuntien kesken vuoden 2012 valmistuneen verotuksen jälkeen voimassa olevien verovuoden 2012 jako-osuuksien mukaisesti. Käytännössä muutos pienentää tilitysviivettä eli maksun Verohallinnon tilille kirjaamisen ja maksujen verosaajalle tilittämisen välistä keskimääräistä aikaa. Kertymisjaksoista, verojen eräpäivistä sekä tilityksen ajankohdasta johtuen maksusuorituksen tilitysviive on saattanut olla lähes kaksi kuukautta. Esimerkiksi jäännösverojen ensimmäinen eräpäivä on sijoittunut 1990-luvun alkupuolelta lähtien joulukuun alkuun ja toisen erän eräpäivä helmikuun alkuun. Koska jäännösverojen kertymisjakso on ollut kalenterikuukausi, on jäännösverojen ensimmäisen erän kertymisjakso päättynyt joulukuun lopussa ja toisen erän kertymisjakso helmikuun lopussa. Tämän vuoksi ensimmäisenä eräpäivänä maksetut jäännösverot on tilitetty veronsaajille muutokseen asti vasta tammikuun 28 päivä ja helmikuun eräpäivänä maksetut vasta maaliskuun 28 päivä. Vastaavasti kiinteistöveron eräpäivät ajoittuvat ensimmäisen erän osalta syyskuun puoleen väliin ja toisen erän osalta marraskuun alkupäiviin. Verovuoden 2013 eräpäivät ovat 16 päivä syyskuuta ja 4 päivä marraskuuta. Ensimmäisen erän eräpäivänä Verohallinnolle maksetut kiinteistöverot olisi tilitetty erityisestä kertymisjaksosta johtuen kunnille lokakuun 28 päivä, mutta uudistuksen seurauksena tilitys tapahtuu vuodesta 2013 alkaen jo syyskuussa. Muutos lisää siten lähinnä helmikuussa, syyskuussa ja joulukuussa tilitettäviä määriä. Toisaalta maaliskuun, lokakuun ja tammikuun tilitykset vähenevät vastaavasti. Maaliskuulta helmikuulle siirtyy tilitettäväksi pääosin luonnollisten henkilöiden jäännösveron toisen eräpäivän maksuja. Lokakuulta syyskuulle siirtyy kiinteistöveron ensimmäisen erän maksuja ja tammikuulta joulukuulle luonnollisten henkilöiden jäännösveron ensimmäisen eräpäivän maksuja. Lokakuulta siirtyy tilitettäväksi syyskuussa kunnille 500 miljoonaa euroa. Maaliskuulta siirtyy kunnille tilitettäväksi helmikuussa sekä tammikuulta tilitettäväksi joulukuussa noin 200 miljoonaa euroa. Tammikuulta joulukuulle siirtyvä erä, noin 200 miljoonaa euroa, lisää siis kuntien vuoden 2013 aikana kertyviä tilityksiä. Vastaavasti kyseinen erä vähentää kuntien

3 tammikuun 2014 tilityksiä, mutta koska vastaava muutos tapahtuu aina tulevinakin vuosina, niin muutoksella ei ole vaikutusta tulevien vuosien tilitysten kokonaiskertymään. Veroperustemuutokset vuonna 2014 Hallitus on tehnyt syksyn 2013 budjettiriihessä, kevään 2013 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna 2014. Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi on päätetty vahvistaa kuntien omaa veropohjaa osoittamalla jäteveron tuottoa vastaava lisäys valtionosuuksien lisänä kunnille vuodesta 2014 alkaen. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Kunnallisveroon vuonna 2014 vaikuttavat muutokset Verovuoden 2014 kunnallisverotuksen kohteena oleviin ansiotuloihin ja verottavan tulon laskentaan on tehty useita veroperustemuutoksia. Suurin yksittäinen ansiotuloihin ja sitä kautta kuntien verotuloihin vaikuttava muutos liittyy hallituksen päättämään osinkotulojen verotusjärjestelmän uudistamiseen. Nykyään osa muista kuin listatuista yhtiöistä saaduista osingoista verotetaan ansiotulona. Vuoden 2011 verotuksessa ansiotuloina verotettavien osinkotulojen veronalainen osuus oli noin 408 milj. euroa. Kevään kehysriihessä hallitus on linjasi, että täysin verovapaista osingoista luovutaan kokonaan vuodesta 2014 alkaen, mutta kaikki osinkotulot siirtyvät verottavaksi kokonaan tai osittain pääomatulona. Tämä olisi alentanut kunnallisveron tuottoa staattisesti arvioituna noin 80 milj. euroa. Syksyn 2013 budjettiriihessä osinkoverotusuudistusta kuitenkin muokattiin niin, että aiempaa suurempi osuus osingoista verotetaan vuodesta 2014 alkaen ansiotuloina. Osingot, jotka ylittävät osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 8 % tuoton (vuonna 2013 raja 9 %), verotetaan jatkossa ansiotuloina niin, että veronalaista tuloa on 75 % (vuonna 2013 70 %) rajan ylittävästä osingosta ja 25 % on verovapaata tuloa. Muutoksen on arvioitu lisäävän kuntien verotuloja noin 65 milj. euroa vuoden 2013 tasoon verrattuna (ja 145 milj. euroa verrattuna siihen, että osinkoverouudistuksen aiempi muotoilu olisi jäänyt lopulliseksi). Muita veroperusteisiin tehtyjä muutoksia vuodelle 2014 on työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla (vaikutus kunnallisveron tuottoon -18 milj. ), perusvähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla (vaikutus -9 milj. ) ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2000 eurosta 2400 euroon (vaikutus -4 milj. ). Lisäksi aiemmin on päätetty jatkaa asuntolainan korkovähennyksen lisärajoittamista 5 prosenttiyksiköllä (vaikutus 7 milj. ), verovapaiden kilometrikorvausten rajoittamisesta (vaikutus +6,5 milj. ) ja avainhenkilölain voimassaolon jatkamisesta (vaikutus -0,5 milj. ). Yhteensä vuonna 2014 voimaan tulevien veroperustemuutosten on arvioitu siten lisäävän kunnallisverotuloja noin 47 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi vuodelle 2015 päätettiin jatkaa asuntolainan korkovähennyksen lisärajoittamista 5 prosenttiyksiköllä (vaikutus 14 milj. ) ja opintolainan korkovähennyksen poistamisesta (vaikutus 4,5 milj. ). Lisäksi aiempien päätösten mukaisesti ollaan vuodelle 2015 tekemässä ansiotasoindeksin mukaista tarkistusta veroperusteisiin (vaikutus -100 milj. ).

4 Yhteensä staattisiksi vaikutuksiksi verotuottoon on arvioitu vuonna 2014 +47 milj. ja vuonna 2015 81,5 milj. vuoteen 2013 verrattuna. Arviot tarkentuvat vuoden 2012 verotuksen valmistuttua marraskuussa. ja todennäköisesti ainakin korkojen vähennysoikeuden rajoituksen vaikutus tulee olemaan aiemmin ennakoitua pienempi alhaisen korkotason johdosta. Keskitetyn työmarkkinaratkaisun toteutuessa on todennäköistä, että hallitus tukee ratkaisua uusilla veroratkaisuilla. Esillä olleet muutokset, valtion veroasteikon 1,5 %:n inflaatio tarkistus ja kilometrikorvaus muutoksen peruuttaminen, vaikuttavat kuntien verotuloja vähentävästi. Näistä ratkaisuista kuitenkin päätetään lopullisesti vasta myöhemmin syksyllä, jolloin niiden vaikutuksista kuntien verotuloihin saadaan tarkempia arvioita. Veroperustemuutosten aiheuttamat lisäykset tai vähennykset verotuloihin on esitetty kompensoitavaksi valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäten tai vähentäen. Yhteisöveroon vaikuttavat muutokset Suurin yksittäinen kuntien verotuloihin vaikuttava muutos on yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 24,5 %:sta 20 %:in vuodesta 2014 alkaen. Tämän on arvioitu vaikuttavan yhteisöverotuottoon kokonaisuudessaan noin 870 milj. euroa sitä alentavasti. Vuodelle 2014 vahvistetun kuntien jako-osuuden mukaisesti laskettuna kunnat menettävät yhteisöverotuloja edellä esitetyn mukaisesti noin 250 milj.. Lisäksi hallitus on kehysriihessä päättänyt toimista joiden vaikutuksesta yhteisöveron tuotto nousee. Aiemmin päätetystä poiketen yritysten ns. T&K vähennys sekä tuotannollisten investointien korotetut poistot aikaistetaan päättymään vuoden 2015 sijaan vuoden 2014 loppuun. Muutokset korottavat yhteisöveron tuottoa vuonna 2015 arviolta yhteensä noin 188 milj.. Lisäksi on päätetty, että yritysten edustuskulut ovat vuodesta 2014 alkaen kokonaisuudessaan vähennyskelvottomia verotuksessa nykyisen 50 % vähennyskelpoisuuden sijaan jonka arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa 37 milj.. Vuodesta 2014 alkaen pitkäaikaisten poistojen poistojärjestelmä muutetaan hyödykekohtaiseksi ja yritysten korkovähennyksien vähennysoikeutta rajoitetaan aiemmin päätettyä enemmän. Näillä muutoksilla on verotuottoa lisäävä vaikutus vuodesta 2014 alkaen. Korkovähennyksen lisärajauksen arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa noin 12 milj. ja poistojärjestelmän uudistamisen 20 milj.. Staattisesti laskettuna, käyttäen kuntien vahvistettuja jako-osuuksia, nämä muutokset lisäävät kuntien verotuloja vuonna 2014 20 milj. ja vuonna 2015 74 milj.. Näin kuntien verotulot vähenevät tehtyjen muutosten vaikutuksesta vuonna 2014 noin 232 milj. ja vuonna 2015 noin 189 milj.. Yhteisöverotukseen tehdyt veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Alustavien laskelmien mukaan kuntien jako-osuudeksi vuodelle 2014 tulisi muutosten jälkeen 35,17 % ja vuodelle 2015 34,16 %. Laskelmat sisältävät lisäksi oletuksen, että raamisopimukseen liittyvä ns. koulutus-vähennys otetaan käyttöön vuonna 2014. Sen on arvioitu vähentävän yhteisöverontuottoa 57 milj. euroa. Laskelmat tarkentuvat loppusyksystä, kun kaikkien muutosten sisältö on tarkemmin selvillä ja vuoden 2014 yhteisöveroennusteet on päivitetty valmistuneen verotuksen pohjalta.

5 Kiinteistöveroon vaikuttavat muutokset Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään kiinteistöveron ongelmia ja kehittämisvaihtoehtoja hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Työryhmässä on edustettuna valtiovarainministeriö, Verohallinto ja Kuntaliitto. Kehysriihessä on työryhmän esityksen mukaisesti sovittu, että kiinteistöverojärjestelmää kehitetään ensivaiheessa korottamalla verotuksen pohjana olevia arvoja lähemmäs niiden todellisia arvoja. Rakennusten ikäalennusten alentamista edelleen vuoden 2014 jälkeen vuosina 2015 ja 2016 ei tehdä ilman erillistä päätöstä asiasta. Kehysriihen linjausten lisäksi eduskunnalle on annettu hallituksen esitykset koskien rakentamattoman rakennusmaan verotusta pääkaupunkiseudulla ja tuulivoimaloiden arvostamista kiinteistöverotuksessa. Rakennusten verotusarvojen määräytymisperusteisiin tehdään kaksi muutosta: 1. Verotusarvon osuutta verotuksen pohjana käytettävistä jälleenhankinta-arvoista korotetaan niin, että jälleenhankinta-arvoista otetaan jatkossa huomioon 75 % nykyisen 70 %:n sijaan. Korotus on noin 7,14 % ja sen vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 71 milj. euroa. Muutos koskee kaikkia kiinteistöveron kohteena olevia rakennuksia. 2. Asuinrakennusten ikäalennuksen maksimimäärää alennetaan asteittain. Työryhmän teettämän selvityksen perusteella asuinrakennusten ikäalennusten enimmäismäärät ovat liian suuret. Käytössä olevan rakennuksen tai rakennelman arvoksi katsotaan nykyisin aina vähintään 20 prosenttia rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvosta vuosittaisten ikäalennusten ollessa 1,25 % tai 1 % riippuen rakennuksen kantavasta rakenteesta. Teetettyjen selvitysten perusteella asuinrakennusten iän vaikutus niiden arvoon on suurinta rakennuksen valmistumisen jälkeisinä vuosina ja vaikutus laimenee vuosien myötä ja loppuu käytännössä kokonaan noin 30 40 vuoden iässä rakennuksen sijainnista riippuen. Tällä perusteella nykyiset maksimissaan 80 %:n ikäalennukset ovat ylimitoitetut. Ikäalennusten ylärajaa alennetaan niin, että nykyisen 80 %:n sijaan vuonna 2014 se on 70 %, Vuodelle 2014 muutoksen vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 7 milj. euroa. Maapohjien verotusarvojen määräytymisperusteisiin tehdään myös kaksi muutosta: 1. Maapohjien osalta verotuksen pohjana käytettäviä arvoja korotetaan 2 %. Maapohjien osalta verotus pohjautuu kyseisellä paikkakunnalla tai alueella vallitsevaan hintatasoon. Tätä tarkoitusta varten Verohallinnolla on käytössään ns. aluehintakartat ja aluehinnat. Kyseisiä hintoja ei ole päivitetty aktiivisesti viime vuosina ja ne ovat jääneet jälkeen yleisestä tonttimaan hintakehityksestä. Aluehintoihin tehdään 2 %:n yleiskorotus jonka vaikutus verotuottoon on noin 7,5 milj.. 2. Alueilla joissa tonttihintojen päivityksiä ei ole tehty moniin vuosiin on arvostuksessa voitu käyttää hyvin alhaisia neliöhintoja. Näiden tonttien neliöhinnat korotetaan vähintään euroon. Muutoksen vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 7 milj.. Maapohjien osalta verotuksessa on huomioitu 73,5 % aluehinnasta. Vuodesta 2014 alkaen verotusarvona otetaan huomioon 75 % aluehinnasta. Vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 7,5 milj..

6 Kokonaisuudessaan kehysriihen linjausten pohjalta tehtyjen muutosten on arvioitu lisäävän kiinteistöveron tuottoa vuonna 2014 noin 100 milj. euroa. Kehysriihessä tehtyjen linjausten lisäksi valmisteilla on muutoksia koskien rakentamattoman rakennusmaan verotusta pääkaupunkiseudulla ja tuulivoimaloiden arvostamista kiinteistöverotuksessa vuodesta 2014 alkaen. Asiaan liittyvä lakiesitys HE 76/2013 annettiin eduskunnalle 19.6.2013. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolain säännöksiä, jotka velvoittavat 14 pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kuntaa määräämään rakentamattomalle rakennuspaikalle vähintään 1,5 prosenttiyksikköä yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeamman kiinteistöveroprosentin. Enimmäismäärä olisi nykyiseen tapaan 3 prosenttia. Lisäksi laista poistettaisiin säännökset, joiden nojalla mainitut kunnat voivat jättää kantamatta korotettua kiinteistöveroa rakennuspaikalta, joka rajoittuu saman omistajan omistamaan rakennuspaikkaan, jolla sijaitsee omistajan omassa vakituisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennus. Muutoksella on välitöntä vaikutusta niiden pääkaupunkiseudun kuntien kiinteistöverotukseen joissa korotetun kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ero on ollut alle 1,5 prosenttiyksikköä tai sitä ei ole sovellettu rakennuspaikkaan, joka rajoittuu saman omistajan omistamaan rakennuspaikkaan, jolla sijaitsee omistajan omassa vakituisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennus. Päätöksen välittömäksi vaikutukseksi verotuloihin on arvioitu 1,8 milj. euroa. Varojen arvostamisesta verotuksessa annettua lakia muutettaisiin siten, että kiinteistön verotusarvoa koskeviin säännöksiin lisättäisiin säännökset tuulivoimalaitosrakennelman jälleenhankinta-arvosta tehtävästä ikäalennuksesta ja verotusarvon vähimmäismäärästä. Ikäalennus olisi 2,5 prosenttia tuulivoimalarakennelmiin nykyisin sovelletun kymmenen prosentin sijasta. Käytössä olevan tuulivoimalan rakennelmien verotusarvoksi katsottaisiin vähintään 40 prosenttia jälleenhankintaarvosta nykyisen 20 prosentin sijasta. Muutoksella on vaikutusta niiden kuntien kiinteistöverotuloihin joissa tuulivoimaloita on tai mihin niitä ollaan rakentamassa. Muutos ei korota veroa tuulivoimalan valmistumisvuonna, mutta ikäalennusten alentamisen johdosta vero säilyy korkeammalla tasolla pidemmän aikaan. Välittömäksi verovaikutukseksi on arvioitu 100.000 euroa, mutta tarkasteltaessa pidemmällä aikavälillä vaikutus kasvaa. Samassa hallituksen esityksessä esitetään muutettavaksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia niin, että Verohallinto voisi antaa kunnan viranomaisille nykyistä kattavammat tiedot kiinteistöistä ja kiinteistöverotuksen perusteista. Tiedot voitaisiin antaa kunnan rekisterien ylläpitoa ja veronsaajien oikeudenvalvontaa varten. tietojen luovutusta koskevin osin muutos tulisi voimaan jo vuonna 2013 ja koskisi kiinteistöverotuksen päättymisen jälkeen syksyllä 2013 kunnille annettavia tietoja. Jäteveron tuoton siirtäminen kunnille Kehysriihessä päätettiin, että jäteveron tuottoa vastaava määrä tuloutetaan kunnille vuoden 2014 alusta alkaen. Jäteveron veronsaajana olisi juridisesti edelleen valtio. Jäteveron tuotto jaetaan kunnille todennäköisesti asukasluvun perusteella valtionosuuksien lisänä. Veron tuotoksi on vuonna 2014 arvioitu 70 miljoonaa euroa. Kunnallisverot Vuonna 2013 kunnallisveron tilityksissä ansiotulojen arvioidaan kasvavan 2,5 prosenttia. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,13 prosenttiyksikköä ja on 19,38. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat tänä vuonna noin yksi prosenttia, kun ne viime vuonna kasvoivat lähes 8 prosenttia. Verosta tehtävät vähennykset kasvavat n. 2,4 %. Kun vähennykset kasvavat ansiotuloja vähemmän, verotettava tulo kasvaa n. 3 prosenttia.

7 Vuonna 2014 ansiotulojen arvioidaan kasvavan 2,1 prosenttia ja ansiotulosta tehtävien vähennysten 1,6 %. Kokonaisuudessaan verosta tehtävät vähennykset pysynevät v:n 2013 tasolla. Verotettavan tulon arvioidaan kasvavan ensi vuonna 2,3 prosenttia. Tilijärjestelmän vaikutusten jälkeen kokonaisuudessaan koko kunnallisverot kasvavat 1,4 %. Ks. ed. Kunnallisveroon vuonna 2014 vaikuttavat muutokset. Alavieskan kunnan ansiotulojen arvioidaan kasvavan v. 2013 2,7 prosenttia ja v. 2014 1,7 prosenttia. Ja tuloista tehtävien vähennysten 3,0 % ja 1,8 %. Kunnallisverotuloja arvioidaan v. 2013 kertyvän 6,8 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 6,7 miljoonaa euroa eli vähennystä 0,9 prosenttia. Yhteisöverot Koko yhteisöveron tuoton arvioidaan kuluvana vuonna olevan 4.41 mrd euroa ja ensi vuonna 3,9 mrd euroa eli vähennystä 11,6 %. Kuntasektorin vastaavat luvut ovat 1,30 mrd ja 1,37 mrd euroa eli kasvua 5,4 %. Kuntasektorin jako-osuus nousee ensi vuonna 35,17 prosenttiin kuluvan vuoden 29,49 prosentista. Alavieskan kunnan yhteisöveron tuottoarviot kuluvalle vuodelle on 169.000 euroa ja ensi vuodelle 178.000 euroa ja kasvua 5,5 prosenttia. Ks ed. Yhteisöveroon vaikuttavat muutokset. Kiinteistöverotus Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,35 miljardia euroa ja vuonna 2014 kertymän arvioidaan olevan 1,48 miljardia euroa eli kasvua 9,6 %. Pääasiallisin kasvu johtuu veroperustemuutoksista, joita selostettu edellä kohdassa Kiinteistöveroon vaikuttavat muutokset. tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Alavieskan kunnan kiinteistöverotuottojen arvioidaan olevan v. 2013 363.000 euroa ja ensi vuonna 401.000 euroa (kasvua 10,5 %). Alavieskan veroperustemuutosten vaikutusten arvioidaan olevan rakennusten osalta 31.400 euroa ja maapohjan osalta 6.6900 euroa eli yhteensä 38.000 euroa. Muutokset kasvattavat kiinteistöveron tuottoa 10,5 prosenttia. Koko maassa muutokset kasvattavat tuottoa 8,7 prosenttia.

8 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2011 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-14 vuotiaat 560 553 554 555 562 564 Muutos % -1,6-1,3 0,2 0,2 1,2 0,4 15-64 vuotiaat 1 653 1 652 1 624 1 596 1 572 1 545 Muutos % -0,9-0,1-1,7-1,7-1,5-1,7 + 65 vuotiaat 537 556 572 589 595 613 Muutos % 0,8 3,5 2,9 2,9 1,1 3,0 Asukasluku vuoden lopuussa 2 750 2 761 2 750 2 740 2 729 2 722 Muutos % -0,7 0,4-0,4-0,4-0,4-0,3 ANSIOTULOT 2011 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** Palkkatulot 26 593 28 080 28 568 28 968 29 318 29 872 Muutos % 7,4 5,6 1,7 1,4 1,2 1,9 Eläketulot 10 188 10 692 11 303 11 710 12 270 12 637 Muutos % 2,6 5,0 5,7 3,6 4,8 3,0 Työttömyysturva 1 291 1 437 1 571 1 568 1 538 1 563 Muutos % -15,2 11,3 9,3-0,2-1,9 1,6 Muut sos.turvaetuudet 1 234 1 404 1 445 1 461 1 481 1 504 Muutos % -10,0 13,8 2,9 1,1 1,4 1,5 Maa- ja metsätalous 3 336 3 364 3 398 3 433 3 467 3 501 Muutos % 6,9 0,8 1,0 1,0 1,0 1,0 Elinkeinotoim. + muut 1 342 1 314 1 261 1 210 1 236 1 262 Muutos % -1,8-2,1-4,0-4,0 2,2 2,1 ANSIOTULOT YHTEENSÄ 43 984 46 292 47 546 48 349 49 311 50 340 Muutos % 4,6 5,2 2,7 1,7 2,0 2,1 VÄHENNYKSET 2011 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** Palkansaajan vak.maksut 1 697 1 919 1 930 2 084 2 170 2 272 % palkoista 6,4 6,8 6,8 7,2 7,4 7,6 Vähennetyt matkakustan. 1 076 1 083 1 110 1 118 1 126 1 136 Muut tulonhankk.vähenn. 1 105 1 104 1 125 1 123 1 120 1 120 Eläketulovähennys 4 061 4 262 4 505 4 668 4 891 5 037 % eläkkeistä 39,9 39,9 39,9 39,9 39,9 39,9 Ansiotulovähennys 3 271 3 210 3 173 3 099 3 045 3 000 Perusvähennys 1 251 1 903 1 902 1 841 1 834 1 829 Muut vähennykset 160 167 167 164 161 158 VÄHENNYKSET YHT. 12 621 13 648 13 912 14 095 14 348 14 552 VÄHENNYSASTE % 28,69 29,48 29,26 29,15 29,10 28,91 Ansiotulot - vähennykset 31 363 32 644 33 634 34 253 34 963 35 788 Muutos % 5,1 4,1 3,0 1,8 2,1 2,4

9 MAKSETTAVA KUNNALLISVERO VEROTETTAVA TULO 2011 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** Ansiotulot - vähennykset 31 363 32 644 33 634 34 253 34 963 35 788 Tuloveroprosentti 21,00 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 VERO (Tulon perust.) 6 586 7 018 7 231 7 364 7 517 7 694 Työtulovähennys 227 314 320 321 325 331 Muut vähenn. verosta 199 209 217 229 237 250 Vähenn. Verosta yht. 426 524 537 550 562 581 MAKSUUNPANTAVA VERO 6 160 6 495 6 694 6 814 6 955 7 114 Muutos % 3,5 5,4 3,1 1,8 2,1 2,3 Jää kertymättä, (n 0,5-1 %) 43 45 47 48 49 50 KERTYY KOLMEN VUODEN AIKANA 6 117 6 449 6 648 6 767 6 907 7 064 Verovuosi 2011 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** Verotettava tulo 1000 29 332 30 208 31 137 31 694 32 351 33 087 Muutos % 3,5 3,0 3,1 1,8 2,1 2,3 Verotett. tulo /Asukas 10 666 10 941 11 323 11 568 11 854 12 155 Muutos % 4,3 2,6 3,5 2,2 2,5 2,5 Efektiivinen veroaste % 14,00 14,03 14,08 14,09 14,11 14,13

10 KUNNALLISVERON TILITYKSET TILIVUOSI 2011 2012 2013** 2014** 2015** 2016** TA-VUODEN ENNAKOT Koko maan kertymä, milj. 26 677 27 593 29 104 Kuntaryhmän jako-osuus 0,6286 0,6241 0,6125 TA-vuonna tilitetään 0,91 0,912 0,916 Tilitys kunnilleta-vuodelta, milj. 15 260 15 710 16 320 16 700 17 250 17 910 Kunnan jako-osuus vuoden alussa 0,00036762 0,00037914 0,00037835 0,00037514 0,00037426 0,00037411 Tark. jako-os. vuoden lopussa 0,00037364 0,00037688 0,00037809 0,00037426 0,00037413 0,00036794 Kunnan osuus tilityksistä 5 702 5 921 6 170 6 250 6 454 6 590 Muutos % 4,3 3,8 4,2 1,3 3,3 2,1 Osuus maksuunpanosta % 92,6 91,2 92,2 91,7 92,8 92,6 TILITYKSET EDELLISELTÄ VUODELTA 2011 2012 2013** 2014** 2015** 2016** Kuntaryhmän ennakot, milj. 1 780 2 037 2 110 1 940 2 010 2 110 Kunnan jako-osuus 0,00037436 0,00037364 0,00037688 0,00037809 0,00037426 0,00037413 Ennakot (tammi-lokakuu) 666 761 795 733 752 789 Maksuunpanotilitys,(marraskuu) -423-553 -470-466 -449-554 Verotuslain muk. tilitykset, (marraskuu-) 9 9 88 87 86 85 Tilitykset ed. vuodelta yhteensä 253 217 413 355 389 320 TILITYKSET VUODELTA t-2 2011 2012 2013** 2014** 2015** 2016** Kuntaryhmän tilitykset, milj. 431 506 520 360 350 350 Lisäkannot + muut tilitykset, 150 188 198 115 122 127 TILITYKSET AIKAISEMMILTA VUOSILTA 2011 2012 2013** 2014** 2015** 2016** Muut tilitykset, v t-3-> 30 25 15 15 19 19 TILITYKSET YHTEENSÄ 6 134 6 351 6 797 6 736 6 984 7 056 Muutos % 4,8 3,5 7,0-0,9 3,7 1,0

11 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO VEROVUOSI 2011** 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** VEROTETTAVA TULO 18 432 19 165 18 020 19 500 21 700 22 800 Yhteisöveroprosentti 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO 4 792 4 700 4 410 3 900 4 340 4 560 Kuntaryhmän osuus 0,3199 0,2834 0,2949 0,3517 0,3416 0,2804 Kuntaryhmän osuus, miljoonaa euroa 1 532 1 322 1 290 1 360 1 470 1 270 Kunnan jako-osuus 0,0001827 0,0001464 0,0001311 0,0001311 0,0001311 0,0001311 KUNNAN OSUUS YHT.VEROSTA 280 193 169 178 193 167 Muutos % 2,2-30,9-12,6 5,4 8,1-13,6 YHTEISÖVERON TILITYKSET TILIVUOSI 2011** 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** Verovuodelta 2008 kunnalle tilitetään 1-2 0 0 0 0 Verovuodelta 2009 kunnalle tilitetään -13-11 0 0 0 0 Verovuodelta 2010 kunnalle tilitetään 77-16 0 0 0 0 Verovuodelta 2011 kunnalle tilitetään 221 56-16 0 0 0 Verovuodelta 2012 kunnalle tilitetään 18 143 47-12 0 0 Verovuodelta 2013 kunnalle tilitetään 13 131 39-12 0 Verovuodelta 2014 kunnalle tilitetään 12 139 38-12 muokkauksen vaikutus 0 0 0 Verovuodelta 2015 kunnalle tilitetään 12 149 41 muokkauksen vaikutus 0 0 0 Verovuodelta 2016 kunnalle tilitetään 12 127 muokkauksen vaikutus 0 0 TILITYKSET YHTEENSÄ 307 185 169 178 187 156 Muutos % 23,0-39,7-8,6 5,5 5,1-16,8

12 KIINTEISTÖVERON VEROPOHJA VEROTUSARVOT ja % 2011 2012 2013** 2014** 2015** 2016** Yleisen kiint.v-% alaiset maa-alueet 1 496 1 520 1 565 2 228 2 228 2 228 rakennukset 10 181 10 631 10 554 11 466 11 466 11 466 Vero % (0,60-1,35) 0,75 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO 88 122 121 137 137 137 Vak. asuinrakennukset 40 003 41 286 42 464 46 376 46 376 46 376 Vero % (0,32-0,75) 0,35 0,55 0,55 0,55 0,55 0,55 VERO 140 227 234 255 255 255 Muut asuinrakennukset 728 745 786 858 858 858 Vero % (V.as +0,6, maks. 1,35) 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 VERO 7 7 7 8 8 8 Voimalaitokset 0 0 0 0 0 0 Vero % (maks. 1,4 /2,85) 0,75 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO 0 0 0 0 0 0 Yleishyödylliset yhteisöt 328 336 338 390 390 390 Vero % 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 VERO 1 1 1 1 1 1 Rakentamaton rakenn.paikka 0 0 0 0 0 0 Vero % (1,00-3,00) 0,75 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO 0 0 0 0 0 0 Verotusarvot yhteensä 52 736 54 520 55 707 61 318 61 318 61 318 Muutos % 0,3 3,4 2,2 10,1 0,0 0,0 MAKSETTAVA KIINT.VERO 235 356 363 401 401 401 Muutos % 51,5 1,8 10,5 0,0 0,0

13 Yhteenveto TILIVUOSI 2011 2012 2013** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero 6 134 6 351 6 797 6 736 6 984 7 056 Muutos % 4,8 3,5 7,0-0,9 3,7 1,0 Yhteisövero 307 185 169 178 187 156 Muutos % 23,0-39,7-8,6 5,5 5,1-16,8 Kiinteistövero 235 356 363 401 401 401 Muutos % 0,6 51,5 1,8 10,5 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 6 676 6 892 7 329 7 315 7 572 7 613 Muutos % 5,4 3,2 6,3-0,2 3,5 0,5 Verotulojen arviointi 2013-2016 8 000 7 000 6 000 5 000 Kiinteistövero 4 000 Yhteisövero 3 000 Kunnallisvero 2 000 1 000 0 2011 2012 2013** 2014** 2015** 2016**

14 Tuloveroprosentit 2010-2013 2010 2011 2012 2013 TULOVEROPROSENTIT/VERTAILU 15,00 16,00 17,00 18,00 19,00 20,00 21,00 22,00 23,00 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Sievi 19,00 19,75 19,75 20,50 20,50 21,00 21,00 21,25 21,75 Alavieska 19,50 19,50 20,00 20,00 20,00 21,00 21,00 21,50 21,50 Oulainen 19,50 19,50 20,50 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,50 Ylivieska 19,50 20,25 20,25 20,25 20,50 21,00 21,00 21,00 21,50 Ylivieskan s-kunta 19,17 19,45 19,67 19,96 20,00 20,50 20,50 20,79 21,13 Haapajärvi 19,00 20,00 20,00 20,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 Nivala 19,00 19,75 19,75 19,75 20,50 20,50 20,50 21,00 21,00 Merijärvi 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 20,00 20,00 20,50 21,00 Raahe 19,00 19,00 19,75 19,75 19,75 20,00 20,00 20,00 21,00 Haapavesi 19,50 19,50 19,50 20,00 20,00 20,75 20,75 20,75 20,75 K-P:n liitto 19,11 19,20 19,41 19,72 19,71 19,81 19,85 19,91 20,58 Kokkola 19,00 19,00 19,25 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,50 Kannus 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 20,50 P-P:n liitto 18,54 18,73 18,84 18,90 18,95 19,63 19,65 19,71 19,84 Pyhäjoki 19,00 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Kalajoki 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 19,00 19,00 19,50 19,50 Koko maa/pain. 18,30 18,40 18,46 18,55 18,59 18,98 19,17 19,25 19,38 Ylivieskan seutukunnan keskiarvo aritmeettinen. Muut keskiarvot painotettuja Sievi Alavieska Oulainen Ylivieska Ylivieskan s-kunta Haapajärvi Nivala Merijärvi Raahe Haapavesi K-P:n liitto Kokkola Kannus P-P:n liitto Pyhäjoki Kalajoki Koko maa/pain.

15 ASUINRAKENNUSTEN VEROPROSENTIT/VERTAILU 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Haapajärvi 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 0,75 0,75 0,75 0,65 Ylivieska 0,35 0,35 0,35 0,45 0,45 0,55 0,55 0,55 0,60 Sievi 0,30 0,30 0,30 0,35 0,35 0,40 0,40 0,50 0,60 Oulainen 0,37 0,37 0,40 0,45 0,45 0,50 0,50 0,55 0,55 Nivala 0,30 0,30 0,35 0,35 0,45 0,45 0,45 0,55 0,55 Alavieska 0,30 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,55 0,55 Ylivieskan seutukunta 0,31 0,33 0,33 0,37 0,37 0,43 0,43 0,49 0,52 Kokkola 0,30 0,30 0,30 0,30 0,35 0,35 0,45 0,45 0,50 K-P:n liitto 0,32 0,33 0,33 0,32 0,35 0,36 0,44 0,45 0,50 Haapavesi 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,40 0,40 0,40 0,50 Merijärvi 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 0,45 0,45 0,45 0,45 P-P:n liitto 0,27 0,28 0,28 0,29 0,30 0,40 0,40 0,41 0,43 Kannus 0,40 0,40 0,40 0,33 0,33 0,33 0,33 0,42 0,42 Koko maa/pain. 0,28 0,29 0,29 0,29 0,29 0,38 0,39 0,40 0,41 Pyhäjoki 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,32 0,35 0,35 0,40 Kalajoki 0,26 0,30 0,30 0,30 0,30 0,35 0,35 0,35 0,35 Raahe 0,28 0,28 0,28 0,28 0,28 0,32 0,32 0,32 0,32 Ylivieskan seutukunnan keskiarvo aritmeettinen. Muut keskiarvot painotettuja Asuinrakennusten kiinteistövero % 2010-2013 0,15 0,25 0,35 0,45 0,55 0,65 0,75 0,85 Haapajärvi Ylivieska Sievi Oulainen Nivala Alavieska Ylivieskan seutukunta Kokkola K-P:n liitto Haapavesi Merijärvi P-P:n liitto Kannus Koko maa/pain. Pyhäjoki Kalajoki 2010 2011 2012 2013 Raahe

16 YLEISET KIINTEISTÖ- VEROPROSENTIT/VERTAILU Yleinen kiinteistövero % 2010-2013 2010 2011 2012 2013 0,30 0,50 0,70 0,90 1,10 1,30 1,50 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Haapajärvi 0,50 0,50 0,75 0,75 1,00 1,35 1,35 1,35 1,35 Kokkola 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 1,05 1,05 1,15 K-P:n liitto 0,81 0,84 0,84 0,84 0,85 0,87 0,98 1,00 1,08 Ylivieska 0,80 0,80 0,80 0,90 0,90 1,00 1,00 1,00 1,05 Pyhäjoki 0,72 0,72 0,72 0,72 0,72 0,72 1,00 1,00 1,00 Oulainen 0,75 0,75 0,80 0,90 0,90 0,95 0,95 1,00 1,00 Nivala 0,70 0,70 0,85 0,85 0,90 0,90 0,90 1,00 1,00 Alavieska 0,60 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 1,00 1,00 P-P:n liitto 0,63 0,64 0,65 0,66 0,67 0,79 0,79 0,80 0,95 Kannus 0,90 0,90 0,90 0,84 0,84 0,84 0,84 0,92 0,92 Koko maa/pain. 0,73 0,74 0,75 0,74 0,74 0,87 0,87 0,90 0,92 Ylivieskan seutukunta 0,65 0,68 0,70 0,72 0,76 0,76 0,83 0,88 0,91 Raahe 0,60 0,60 0,60 0,60 0,60 0,90 0,90 0,90 0,90 Merijärvi 0,60 0,60 0,65 0,65 0,65 0,75 0,75 0,75 0,85 Sievi 0,70 0,70 0,70 0,75 0,75 0,80 0,80 0,80 0,80 Kalajoki 0,59 0,62 0,62 0,62 0,62 0,75 0,75 0,75 0,75 Haapavesi 0,55 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65 0,75 Ylivieskan seutukunnan keskiarvo aritmeettinen.. Haapajärvi Kokkola K-P:n liitto Ylivieska Pyhäjoki Oulainen Nivala Alavieska P-P:n liitto Kannus Koko maa/pain. Ylivieskan seutukunta Raahe Merijärvi Sievi Kalajoki Haapavesi

17 Vapaa-ajan rak:n kiinteistövero % 2010-2013 VAPAA-AJAN RAKENNUSTEN VEROPROSENTIT 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Haapajärvi 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 1,35 1,35 1,35 1,25 Sievi 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 1,00 1,20 Ylivieska 0,90 0,90 0,90 1,00 1,00 1,10 1,10 1,10 1,10 Haapavesi 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,10 Oulainen 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,05 1,05 1,05 1,05 Koko maa/pain. 0,84 0,86 0,87 0,88 0,89 0,98 0,99 1,00 1,03 Ylivieskan seutukunta 0,81 0,84 0,85 0,90 0,90 0,98 0,98 0,99 1,03 P-P:n liitto 0,82 0,83 0,85 0,86 0,86 0,96 0,97 0,97 1,01 Merijärvi 0,70 0,70 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,00 Pyhäjoki 0,83 0,83 0,83 0,83 0,83 0,87 1,00 1,00 1,00 Nivala 0,80 0,80 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 1,00 1,00 Kokkola 0,80 0,80 0,80 0,95 0,90 0,90 0,90 0,90 1,00 K-P:n liitto 0,86 0,87 0,87 0,92 0,89 0,91 0,92 0,93 0,99 Raahe 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,92 0,92 0,92 0,92 Kannus 1,00 1,00 1,00 0,87 0,87 0,87 0,87 0,92 0,92 Alavieska 0,80 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 Kalajoki 0,74 0,81 0,81 0,81 0,81 0,90 0,90 0,90 0,90 Ylivieskan seutukunnan keskiarvo aritmeettinen.. 2010 2011 2012 2013 0,30 0,80 1,30 1,80 Haapajärvi Sievi Ylivieska Haapavesi Oulainen Koko maa/pain. Ylivieskan seutukunta P-P:n liitto Merijärvi Pyhäjoki Nivala Kokkola K-P:n liitto Raahe Kannus Alavieska Kalajoki

18 ALAVIESKAN KUNTA VEROPROSENTTIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS VEROTULOIHIN VUOSITASOLLA Tuloveroprosentti Verotettava Verotuloarvion ero Vero % tulo euroa Vero euroa nykyiseen 21,50 %:iin 21,50 % 31 694 000 6 814 210 0 22,00 % 31 694 000 6 972 680 158 470 22,50 % 31 694 000 7 131 150 316 940 23,00 % 31 694 000 7 289 620 475 410 23,50 % 31 694 000 7 448 090 633 880 24,00 % 31 694 000 7 606 560 792 350 Asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti Verotettava Verotuloarvion ero väh. Vero % omaisuus euroa Vero euroa 0,55 %:iin 0,55 % 46 376 000 255 068 0 0,60 % 46 376 000 278 256 23 188 0,70 % 46 376 000 324 632 69 564 0,75 % 46 376 000 347 820 92 752 Yleinen kiinteistöveroprosentti Verotettava omaisuus euroa Verotuloarvion ero Vero % Vero euroa nykyiseen 1,00 %:iin 1,00 % 13 694 000 136 940 0 1,10 % 13 694 000 150 634 13 694 1,20 % 13 694 000 164 328 27 388 1,30 % 13 694 000 178 022 41 082 1,35 % 13 694 000 184 869 47 929 Vapaa-ajan rakennusten kiinteistöveroprosentti Verotettava Verotuloarvion ero Vero % omaisuus euroa Vero euroa nykyiseen 0,90 %:iin 0,90 % 858 000 7 722 0 1,00 % 858 000 8 580 858 1,10 % 858 000 9 438 1 716 1,20 % 858 000 10 296 2 574 1,30 % 858 000 11 154 3 432 1,35 % 858 000 11 583 3 861 Jos tuloveroprosenttia muutetaan on muutoksen vaikutus ensimmäisenä vuotena 11 kk:n osalta, koska verotulot kirjataan kassaperusteisesti poiketen siten muista tulo- ja Vaihteluväli 0,32 % - 0,75 %. Vaihteluväli 0,60 % - 1,35 %. Vaihteluväli 0,60 % - 1,35 %, kuitenkin korkeintaa 0,60 % korkeampi kuin vak. asuinrak:n %.

19 Tietoja kuntien tuloveroprosenteista vuosilta 1985-2013 Lähde: Verohallinto, vuosi 2013 Kuntaliiton tiedustelu Vuosi Keski- Muutos Aritmeet- Muutos Kuntien lkm Korkein Alhaisin määräinen edell. tinen edell. tulovero-%: tulo- tulotulovero- vuodesta keskiarvo vuodesta nousi laski vero-% vero-% prosentti 1) %-yks. % %-yks. 2013* 19,38 0,14 20,01 0,20 119 4 22,00 16,25 2012 19,24 0,08 19,81 0,15 91 2 21,75 16,25 2011 19,16 0,19 19,66 0,06 49 6 21,50 16,25 2010 18,97 0,38 19,60 0,35 181 2 21,00 16,25 2009 18,59 0,05 19,25 0,10 67 2 4 2 21,00 16,50 2008 18,54 0,09 19,15 0,15 119 3 21,00 16,00 2007 18,45 0,06 19,00 0,13 106 3 21,00 16,00 2006 18,39 0,10 18,87 0,19 140 1 21,00 16,00 2005 18,29 0,17 18,68 0,18 136 1 21,00 16,00 2004 18,12 0,08 18,50 0,06 54 2 20,00 16,00 2003 18,04 0,26 18,44 0,11 93 2 20,00 15,50 2002 17,78 0,11 18,33 0,14 108 3 19,75 15,00 2001 17,67 0,02 18,19 0,04 41 6 19,75 15,00 2000 17,65 0,05 18,15 0,09 83 15 19,75 15,50 1999 17,60 0,07 18,06 0,10 87 10 19,75 15,50 1998 17,53 0,11 17,96 0,08 77 19 19,75 15,00 1997 17,42-0,09 17,88-0,03 10 44 19,75 15,00 1996 17,51-0,02 17,91-0,03 5 34 20,00 15,00 1995 17,53 0,00 17,94 0,01 9 8 20,00 15,00 1994 17,53 0,33 17,93 0,17 125 2 19,75 15,00 1993 17,20 0,32 17,76 0,16 114 0 20,00 14,50 1992 16,88 0,26 17,60 0,15 105 0 20,00 14,50 1991 16,62 0,15 17,45 0,14 101 1 19,00 14,00 1990 16,47 0,09 17,31 0,11 87 0 19,50 14,00 1989 16,38 0,08 17,20 0,13 101 1 19,50 14,00 1988 16,30 0,15 17,07 0,11 81 0 18,50 14,00 1987 16,15 0,10 16,96 0,09 79 1 18,50 13,50 1986 16,05 0,07 16,87 0,07 56 5 18,50 13,50 1985 15,98 16,80 38 2 18,75 13,50 1) Painotettu maksuunpantua kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla (ent. ansioäyrit) 2) Vuoden 2009 luvut eivät sisällä kuntaliitoksissa mukana olevia kuntia.

Kuntien kiinteistöveroprosentit 1993-2013 Kiinteistöjen verotusarvoilla painotetut keskiarvot 20 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Yleinen kiinteistöveroprosentti: Yläraja 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,35 1,35 1,35 1,35 Keskiarvo 0,55 0,61 0,61 0,59 0,59 0,60 0,65 0,67 0,68 0,68 0,70 0,72 0,73 0,74 0,75 0,74 0,74 0,86 0,88 0,90 0,92 Alaraja 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,60 0,60 0,60 0,60 Vakituinen asuinrakennus: Yläraja 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,75 0,75 0,75 0,75 Keskiarvo 0,20 0,21 0,21 0,20 0,20 0,21 0,23 0,26 0,26 0,26 0,27 0,27 0,28 0,29 0,29 0,29 0,29 0,38 0,39 0,40 0,41 Alaraja 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,32 0,32 0,32 0,32 Muu asuinrakennus kuin vakituinen asuinrakennus: Yläraja 1) 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,35 1,35 1,35 1,35 Keskiarvo 0,68 0,69 0,69 0,69 0,68 0,69 0,74 0,79 0,79 0,80 0,82 0,83 0,84 0,86 0,87 0,88 0,89 0,98 0,99 1,00 1,03 Alaraja 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,60 0,60 0,60 0,60 Voimalaitos: Yläraja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,40 1,40 1,40 1,40 1,40 1,40 1,40 2,50 2,50 2,50 2,50 2,85 2,85 2,85 2,85 Keskiarvo 0,99 0,99 0,99 0,99 1,00 1,00 1,38 1,37 1,39 1,39 1,39 1,39 1,39 2,44 2,46 2,47 2,46 2,74 2,73 2,81 2,81 Alaraja Ydinvoimalaitos: Yläraja 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 Keskiarvo 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 Alaraja 1) Vuosina 1993-98 enintään 0,50 prosenttiyksikköä ja vuosina 1999-2013 enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti.

21 Kuntien verotulot vuosina 2011-2015, mrd 2011 2012 2013 2014 2015 Verolaji Kunnallisvero 16,21 16,84 17,74 17,99 18,57 Yhteisövero 1,66 1,21 1,30 1,37 1,43 Kiinteistövero 1,20 1,27 1,33 1,45 1,47 Verotulot yhteensä 19,07 19,32 20,37 20,81 21,47 Muutos, % Kunnallisvero 2,8 3,9 5,4 1,4 3,2 Yhteisövero 17,4-27,0 7,2 5,8 4,2 Kiinteistövero 2,7 5,6 4,7 9,0 1,4 Verotulot yhteensä 3,9 1,9 5,4 2,2 3,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,16 19,24 19,38 19,38 19,38 Yhteisöveroprosentti 26,0 24,5 24,5 20,0 20,0 Osuus yhteisöveron tuotosta, % 31,99 28,34 29,49 35,17 34,2 Lähde: Tilastokeskus 2011-2012, vv. 2013-2015 arvioit Kuntaliitto/VM