Psykoterapian asema terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Juha Holma 16.12.2015
Psykoterapia Psykoterapia on tavoitteellista, mielenterveyden ongelman tai häiriön poistamiseen tai lieventämiseen tähtäävää ammatillista toimintaa. Se pohjautuu vakiintuneeseen ja koeteltuun psykologiseen tietopohjaan ja sen puitteet määritellään hoitosopimuksessa. Psykoterapioita toteuttavat psykoterapeutit, joilla on tarvittava koulutus ja kokemus. (Suomalainen Lääkäri seura Duodecim ja Suomen Akatemia: Konsensuslausuma -Psykoterapia, 18.10.2006).
Vakiintunut ja koeteltu psykologinen tietopohja Lukuisten kliinisten kokeiden ja niiden perusteella tehtyjen meta-analyysien perusteella psykoterapian tehon (efficacy) on todettu olevan huomattavan suuri. Bruce Wampold (2001) tiivisti psykoterapian tehokkuustutkimusten meta-analyysien tuloksen: "From the various meta-analyses conducted over the years, the effect size related to absolute efficacy appears to fall within the range.75 to.85. A reasonable and defensible point estimate for the efficacy of psychotherapy would be.80..." Toisin sanoen kahdeksan kymmenestä psykoterapiaan hakeutuneesta potilaasta voi hoidon jälkeen paremmin kuin ennen sitä.
Psykoterapian tuloksellisuus ja vaikuttavuus on nähtävissä myös todellisiin terveydenhuollon hoitotilanteisiin kohdistuvilla tutkimuksilla. Stiles ym. (2007): 5,613 psykoterapiapotilasta terveyden hoidon palveluissa. 78% osoitti joko paranemista tai toipumista. Efektikooksi todettiin 1.39 - suuri. Mullin et al (2006) 11,953 terapiapotilasta perusterveydenhoidon palveluissa (UK): 72% osoitti joko paranemista tai toipumista. (Efektikoko 1.43). Voidaan katsoa niin tutkimuksen että käytännön kautta osoitetuksi että psykoterapia on vaikuttava hoitomuoto.
Psykoterapian toteuttaminen Suomessa Suomessa päävastuu mielenterveyspalvelujen järjestämisestä on kunnilla. Kunnat on velvoitettu tarjoamaan asukkailleen heidän tarvitsemansa psykiatriset palvelut, mukaan lukien psykoterapia. Kuntien tai sairaanhoitopiirien ylläpitämissä terveyskeskuksissa tai erikoissairaan hoidossa työskentelee psykoterapiakoulutuksen saaneita henkilöitä, mutta julkisessa terveydenhuollossa ei ole varsinaisia psykoterapeutin virkoja. (opetusministeriö, 2003)
Psykoterapiaa annetaan julkisen ja yksityisen terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksiköiden omana palveluna sekä itsenäisten ammatinharjoittajien antamana palveluna, joko kunnallisen terveydenhuollon ostopalveluina tai Kelan tukemana kuntoutuspsykoterapiana tai vaikeavammaisen kuntoutuspsykoterapiana
Kelan tukema psykoterapia Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena korvaama psykoterapia muuttui Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi lakisääteiseksi toiminnaksi vuoden 2011 alusta. Kela korvaa nyt kuntoutuspsykoterapiaa kaikille niille, jotka täyttävät terapian myöntämisedellytykset. Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden henkilöiden määrä kasvoikin vuoden 2011 tammi-kesäkuussa 12,9 % vuoden 2010 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuodesta 2006 vuoteen 2010 lisääntyi Kelan psykoterapiakuntoutuksen saajamäärä 41 %
Kuntoutuspsykoterapiasta tuli vuonna 2014 Kelan toiseksi yleisin kuntoutusmuoto harkinnanvaraisen kuntoutuksen jälkeen. Vuonna 2014 kuntoutuspsykoterapiaa sai 25 050 henkilöä. Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy ovat ongelmat mielenterveydessä. (Kela, Tilastokatsaus 2015)
Kuntoutuspalveluja saaneet vuonna 2014 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 46 657 Psykoosit 1 252 Mielialahäiriöt 19 343 Neuroosit 10 125 Persoonallisuus- ja käytöshäiriöt 3 365 Älyllinen kehitysvammaisuus 3 995 Muut pääryhmään 8 577
Hyvinvointijärjestelmän muutos (Petri Ruuskanen) Hyvinvointivaltiosta hyvinvointiyhteiskuntaan Uusi julkisjohtaminen: julkinen sektori palvelujen järjestäjänä, ei välttämättä niiden tuottajana. Palvelutuotannon ulkoistaminen. Ulkoistetut psykoterapiapalvelut keinona joustavoittaa palvelutuotantoa.
Psykoterapia ammattina Psykoterapeutti on ollut terveydenhuollon nimikesuojattu ammattinimike vuodesta 1995 Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/94) 2 a (16.12.2010/1120) Valtioneuvoston asetuksen 1120/2010 2a :n perusteella myöntämän psykoterapeutin nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on yliopiston tai yliopiston yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa järjestämä psykoterapeuttikoulutus.
TEO/Valviran psykoterapeuttirekisteri 2003-2008 Voimakas kasvu: 3155 - > 4458 psykoterapeuttia Lisäys + 41 % eli noin + 8 % vuodessa 1300 psykoterapeuttia koulutettu 5,5 vuodessa Kelan palvelujen tuottajarekisteri 2000-2008 Voimakas kasvu: 1700 -> 3185 psykoterapeuttia = 71 % Valviran rekisterissä olevista psykoterapeuteista Lisäys + 87 % eli noin + 9 % vuodessa
Vuonna 2009 oli Suomessa 4909 Valviran rekisteröimää psykoterapeuttia, joista noin 4100 toimi aktiivisesti. Heille tehdyn kyselyn mukaan psykoterapeuteista oli psykologeja 33 %, sairaanhoitajia 26 %, lääkäreitä 17 %, sosiaalialan ammattihenkilöitä 14 % ja muun pohjakoulutuksen saaneita 10 %. (Valkonen, Henriksson, Tuuhio-Henriksson ja Autti- Rämö: Psykoterapeutit Suomessa - Psykoterapiapalvelut ja niiden järjestäminen. KELA: Sosiaali-ja terveysturvan selosteita 74/201 1)
Psykoterapiapalveluja ilmoitti tuottavansa ammatinharjoittajana hieman yli puolet vastaajista, päätoimisesti vajaa kolmasosa. Virka- tai työsuhteisen työn osana psykoterapiapalveluja tarjosi vajaa kolmasosa vastaajista. Päätoimisesti ammatinharjoittajina psykoterapiapalveluja tuottavista 86 %:lla oli Kelan kustantamia asiakkaita. Neljällä viidestä päätoimisesta ammatinharjoittajasta oli ollut myös terapiansa itse ainakin osittain kustantaneita asiakkaita.
Suljettu asiantuntijuus (Jorma Hänninen) Modernin profession pyrkimys yhä pidemmälle menevään erikoistumiseen, lopulta ammatillisen monopolin pystyttämiseen omalle reviirille, jolta muut ammatit pyritään sulkemaan ulos mm. laillistettujen pätevyysvaatimusten avulla. Ammatillista erikoistumista tukee suomalaisessa järjestelmässä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon sektorointilogiikka, joka osoittaa ammateille organisatorisen paikan ja ihmisten ongelmille luukun. Työntekijät toimivat omalla ammatillisella ja organisatorisella reviirillään. Yhteistyötä tehdään pääosin ammattikunnan ja organisaation sisällä.
Psykoterapian katvealueita Moniammatillinen yhteistyö Moniongelmaisuus Vaikeiden mielenterveydenhäiriöiden psykoterapeuttinen hoito Tarpeenmukaisen hoidon malli Perinteisten sairausluokitusten ulkopuolelle jäävät ongelmat esim. lähisuhdeväkivalta
Kiitoksia mielenkiinnosta!