Rev. 1 10.2014 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1. MINIMIVARUSTELUETTELO 4 2. KONEEN KÄYTTÖ 4 2.1 YLEISKUVAUS LENTOKONEESTA 5 3. LENTOKONE JA JÄRJESTELMÄT 7 3.1 MOOTTORI 7 3.2 POTKURI 8 3.3 POLTTOAINE JA POLTTOAINETANKIN TILAVUUS 9 3.4 MOOTTORIÖLJY 9 3.6 RAKENTEET JA JÄRJESTELMÄT 9 3.7 LASKUTELINE 11 3.8 JARRUT 11 3.9 OHJAINPINNAT 11 3.10 BRS PELASTUSVARJO 13 3.11 MITTARITAULU 14 3.11 KESKIPANEELI 14 3.12 MOOTTORINVALVONTAMITTARIT 15 3.13 LÄMPÖLAUKAISIJAT 15 3.14 HÄKÄTUNNISTIN 16 4. RAJOITUKSET 17 4.0 KONEEN KÄYTTÖRAJOITUKSET 17 4.1 SAKKAUSNOPEUDET MAKSIMI LENTOONLÄHTÖPAINOLLA (VS1 AND VS0) 17 4.2 LASKUSIIVEKKEIDEN KÄYTTÖALUE (VS0 -VFE) 17 4.3 LIIKEHDINTÄNOPEUS VA 17 4.4 MAKSIMINOPEUS (VNE) 17 4.5 SIVUTUULI- JA TUULIRAJOITUKSET 17 4.6 MAKSIMIMLENTOKORKEUS (SERVICE CEILING) 18 4.7 KUORMITETTAVUUS LENNOLLA 18 4.8 TAITOLENTOLIIKKEET JA SYÖKSYKIERRE 18 4.9 MUUT RAJOITUKSET 18 5. PAINO JA PAINOPISTE 19 5.1 OMINAISPAINOT 19 5.2 PAINOPISTEASEMA (C.G) JA SEN MÄÄRITTÄMINEN 19 5.2 TYHJÄPAINON MÄÄRITTÄMINEN 19 5.3 KONEEN PAINON JA PAINOPISTEEN LASKEMINEN 20 6. SUORITUSARVOT 22 6.1 TIHEYSKORKEUS 22 6.2 LENTOONLÄHTÖMATKA 23 6.3. LASKUMATKA 24 6.4 OMINAISET NOPEUDET 26 6.5 MOOTTORIN KIERROSLUKU 26 6.6 POLTTOAINEEN KULUTUS 26 7. HÄTÄTILANNEMENETELMÄT 26 7.1 MOOTTORIHÄIRIÖ LENTOONLÄHDÖSSÄ 26 7.2 MOOTTORIPALO 27 7.3. PELASTUSVARJON KÄYTTÖ 27 7.4 MOOTTORIN YLILÄMPÖ 27 7.5 PAKKOLASKU 27 7.7 HÄIRIÖ LASKUSIIVEKEJÄRJESTELMÄSSÄ 28 8. NORMAALIMENETELMÄT 29 8.1. PÄIVÄTARKASTUS 29 8.2 MOOTTORIN KÄYNNISTYS 30 8.3 RULLAUS 30 1
Rev. 1 10.2014 8.4 LENTOONLÄHTÖ (KIITOTIELLE RULLAUS) 30 8.5 ALKUNOUSU 30 8.6 MATKALENTO 30 8.7 ALKULÄHESTYMINEN 30 8.8 LOPPULÄHESTYMINEN 30 8.9 NORMAALI LASKU 30 8.10 LASKUN JÄLKEEN (POISTUTTAESSA KIITOTIELTÄ) 30 8.11 KONEEN PYSÄYTYS 30 8.12 MOOTTORIN SAMMUTUS 30 8.13 LYHYEN KIITOTIEN LÄHTÖMENETELMÄ 31 8.14 YLÖSVETO (KESKEYTETTY LÄHESTYMINEN) 31 8.17 PELASTUSVARJON LAUKAISEMINEN 31 8.14 SAKKAUS, SYÖKSYKIERRE 32 8.15 JYRKÄT KAARROT 32 9. NORMAALITOIMINTA 33 9.1 PÄIVÄTARKASTUS 33 9.2 TARKASTUS ENNEN LENTOA 33 9.3 MATKUSTAJAN OPASTAMINEN 33 9.4 MOOTTORIN KÄYNNISTYS 33 9.5 LENTOONLÄHTÖ 34 9.6 LASKUKIERROS 35 9.7 MATKALENTO 35 9.8 KAARROT 35 9.9 SAKKAUS 36 9.10 LÄHESTYMINEN JA LASKU 36 9.11 SIVUTUULILASKU 37 9.12 TUULIRUUSU 37 10. RADIOT 38 10.1 VHF COM 38 10.2 TRANSPONDER 39 10.3 ELT (EMERGENCY LOCATOR TRANSMITTER), HÄTÄLÄHETIN 41 2
Rev. 1 10.2014 MUUTOKSET_ REVISIO NRO PVM MUUTOS SIVU 1 19.10.2014 KORJATTU KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA POLTTOAINE =128 L KORJATTU MAX SIVUTUULI KOMPONENTTI LASKUSII- VEKEASENNOLLA 30-40 = 10 KT KUORMITETTAVUUS LENNOLLA KORJATTU MAX KALLISTUSKULMA = 50 KORJATTU OHAAJAN MIN. PAINO = 60 KG 8, 9 17 18 18 19, 20 3
Rev. 1 10.2014 1. MINIMIVARUSTELUETTELO LAITE VAADITAAN LENNOLLA SUOSITUS NOPEUSMITTARI KORKEUSMITTARI MAGNEETTINEN KOMPASSI KIERROSLUKUMITTARI KUULA (LUISUMITTARI) 4-PISTE TURVAVYÖT X X X X X X SYLINTERINPÄÄN LÄMPÖMITTARI ÖLJYNPAINEMITTARI ÖLJYNLÄMPÖMITTARI X X X RADIOT X * X * VAADITAAN VALVOTUSSA ILMATILASSA TRANSPONDER ELT HÄTÄLÄHETIN X X POLTTOAINEEN MÄÄRÄMITTARI X** ** JOS POLTTOAINEMÄÄRÄÄ EI MUUTEN VOIDA TODETA LUOTETTAVASTI 2. KONEEN KÄYTTÖ Koneen virallinen käyttöohje on käytävä läpi ennen lentojen aloittamista. Tämä ohjekirja on tarkoitettu vain koulutuskäyttöön eikä tämä ohjekirjan ohjeet ohita koneen virallisen käyttöohjekirjan ohjeita Jokaisen tällä koneella lentävän on tutustuttava koneen käsikirjan sisältöön, ohjekilpiin, rajoituksiin sekä tarkastuslistaan. Tällä koneella toimittaessa pitää noudattaa kaikkia viranomaisen antamia määräyksiä, esimerkkinä TRAFI.fi sivuilta löytyvistä määräyksistä OPS M2-8 lentotoiminta Ultrakeveillä lentokoneilla OPS M1-1 Lentosäännöt Kaikki huoltomääräykset pitää olla tehtynä annetun määräajan puitteissa. Huolto- ja tarkastustoiminnassa on käytettävä valmistajan julkaisemia huolto-ja tarkastusohjeita. Lisäksi on noudatettava viranomaisen (Trafi) antamia ohjeita ja määräylsiä. Rotax- moottorin, BRS pelastusvarjon ja muiden laitteiden käytössä pitää noudattaa valmistajan antamia ohjeita. Flight Design CTSW on tarkoitettu vain päivä VFR toimintaan Tämä käsikirja antaa ohjeistuksen koneen ja sen laitteiden käyttämiseen eikä korvaa miltään osin lentäjän lupakirjaan vaadittavaa koulutusta. HUOM. KONEEN PINTOJEN PUHDISTUKSESSA EI SAA KÄYTTÄÄ EMÄKSISTÄ PUHDISTUSAINETTA. Puhdistukseen käytettävä ensisijaisesti puhdasta vettä. Mikäli käytetään jotain puhdistusainetta, sen pitää olla NEUTRAALIA puhdistusainetta, jonka PH 6-7. 4
Rev. 1 10.2014 2.1 YLEISKUVAUS LENTOKONEESTA CTSW on perinteinen kaksipaikkainen ylätaso lentokone, jota voidaan ohjata kolmen akselin suhteen. Siivet ovat täysin itsekantavat ja siivissä on siiven sisään rakennetut polttoainetankit. Siivekkeiden työntötangot kulkevat siiven sisällä. Siiven takareunassa on solakkotyyppiset laskusiivekkeet, jotka kääntyvät alaspäin valittaessa laskusiivekettä nopeuden hidastamiseksi. Matkalennolla laskusiivekkeet voidaan valita negatiiviselle kulmalle, jolloin vastus pienenee ja mahdollistaa suuremman matkalentonopeuden. Korkeusvakaaja/-peräsin järjestelmä on Pendel-tyyppinen, jossa ei ole erillistä korkeusperäsintä. Korkeusperäsin on varustettu trimmilevyllä. Primärirakenteet ovat hiilikuidulla vahvistettua muovia. PINTA-ALA m2 SIVUSUHDE KÄRKIVÄLI m SIIPI 9.98 7.29 8.53 KORKEUSVAKAAJA 1.65 3.40 SIVUVAKAAJA 1.32 2.38 5
Rev. 1 10.2014 2.2 KONEEN MITAT Datum point = Fuel Tank C.G = Pilot C.G = Perustaso Polttoainesäiliön painopisteasema Ohjaajan painopisteasema 6
Rev. 1 10.2014 3. LENTOKONE JA JÄRJESTELMÄT 3.1 MOOTTORI Moottori: Tyyppihyväksymätön Rotax 912 ULS, nelisylinterinen nelitahtinen vaakasuoraan asennettu ahtamaton moottori, jossa sylinterinpäät on nestejäähdytetty. Kaasuttajat: BING-vakionopeus kaasuttajat, 2 kpl Sytytysjärjestelmä: Kaksoissytytys, kaksi sytytystulppaa/sylinteri Moottori/potkurin alennusvaihteiston suhde: 2,43:1 7
Rev. 1 10.2014 3.1.1 MOOTTORIN KÄYTTÖRAJOITUKSET RAJOITUKSET ROTAX 912 ULS HUOM Max lentoonlähtöteho, max 5 min 5800 rpm 73,5kW (100 hv) Max jatkuva teho 5500 rpm 69kW (95hv) MIN kierrosluku lentoonlähdössä kone paikallaan MAX kierrosluku lentoonlähdössä kone paikallaan 4500 rpm 5500 rpm Tyhjäkäynti rpm maassa 1500 rpm Lennolla min. 2100 rpm Öljyn paine Normaali: 2.0-5.0 bar, rpm Minimi: 0,8 bar Öljyn lämpötila Normaali: 90-110 ºC Maksimi: 140 ºC Hetkellinen max: 7.0 bar erittäin kylmässä HUOM: Ennen lentoonlähtöä mimimi 50ºC Öljyn laatu 4-tahti moottoriöljy. Katso ROTAX moottorin ohjekirjasta sallitut öljylaadut Eri valmistajien öljyjä EI SAA sekoittaa keskenään Öljyn määrä Normaali: 3.0 litraa Minimi: 2.0 litraa Öljyn kulutus max. 0,06 l/h Öljyn lisäys merkittävä koneen matkapäiväkirjaan Sylinterinpään lämpötila max. 120 ºC Polttoainesäiliön tilavuus 2 siipitankissa 2 x 65 l, yhteensä 130 l josta käytettävissä 128 l Käyttämättä jäävän polttoaineen määrä 2 x 1 litraa= 2 litraa Sallitut polttoainelaadut Lyijytön autobensiini 98E AVGAS 100 LL Täydellinen moottorin kuvaus ja rajoitukset löytyvät Rotax 912 moottorikäsikirjasta. 3.2 POTKURI NEUFORM TXR2-65, 2 lapainen maassa säädettävä komposiittipotkuri. Lyijyllisen AVGAS 100 LL jatkuva käyttö lyhentää huoltoväliä Tarkemmat potkuria koskevat tiedot löytyvät potkurin käyttöohjekirjasta. 8
Rev. 1 10.2014 3.3 POLTTOAINE JA POLTTOAINETANKIN TILAVUUS CTSW U572 Polttoaine HUOM Sallittu polttoaine Lyijytön autobensiini 98E tai AVGAS 100 LL Lyijyllisen AVGAS 100 LL jatkuva käyttö lyhentää huoltoväliä Polttoainesäiliön tilavuus 2 siipitankkia, 2 x 65 l = 130 l Käytettävissä 2x 64 l = 128 l Käyttämättä jäävän polttoaineen määrä 2 x 1 l = 2 l Seoksen säätö Seosta ei voi säätää Ohjaamon polttoaine venttiili 2 asentoa: AUKI-KIINNI Polttoaine venttiili pidetään AINA AUKI asennossa Huom Koska AVGAS 100LL aiheuttaa venttiilin varsiin ja palotilaan lyijyjäämiä, suositellaan 100LL käytämistä vain jos epäillään autobensan oktaaniluvun olevan riittämätön tai on olemassa vaara höyrylukon muodostumiselle kuumissa olosuhteissa. Tarkemmat suositukset löytyvät Rotax 912 käyttöohjekirjasta. 3.4 MOOTTORIÖLJY Öljyn lämpötila Alle 5ºC lämpötiloissa suositellaan moottorin lämmittämistä ulkoisella lämmittimellä. Öljyn laatu * Öljyn määrä Normaali: 90-110 ºC Minimi : 50 ºC Maksimi: 140 ºC ROTAX 912 ULS Osasynteettinen tai täyssynteettinen 4-tahtiöljy ilman kytkinlisäainetta Normaali 3.0 litraa Minimi 2.0 litraa HUOM HUOM: Ennen lentoonlähtöä mimimi 50 ºC. Eri valmistajien öljyjä EI SAA sekoittaa keskenään. Katso ROTAX moottorin ohjekirjasta sallitut öljylaadut *Moottori on varustettu liukukytkimellä suojaamaan moottoria potkurin äkillistä iskua vastaan, ja siitä syystä käytettävä moottoriöljy ei saa sisältää kytkimen kitkaa muuttavaa lisäainetta (eräät mottoripyöräöljyt). 3.6 RAKENTEET JA JÄRJESTELMÄT 3.6.1 RUNKO CTSWn runko on monikerroksinen hiilikuitu/ Kevlar hunajakennorakenne. Matkustamo kestää joka puolelta tulevia rasituksia antaen lentäjälle ja matkustajalle hyvän suojan törmäyksessä rakenteen keveydestä huolimatta. 3.6.2 SIIVET Itsekantavat siivet kiinnittyvät runkoon 4 kiinnityspisteessä matkustamon katossa. Siiven pääsalko kantaa pääkuorman. Siiven pintarakenne on hiilikuitu hunajakennorakennetta. Pääsalkoon kiinnitetyt siipikaaret ovat hiilikuitua. Siivenkärjet ovat alaspäin taivutetut, jolla saadaan aikaan pienempi sakkausnopeus, pienempi indusoitu vastus sekä hyvät hidaslento-ominaisuudet. 3.6.3 SÄHKÖJÄRJESTELMÄ Rotax 912 moottorissa on vaihtovirtalaturi ja erillinen jännitteensäätäjä, joka säätää latausjännitteen 13.5-14.2 volttiin, latausvirta 18A Öljyn kulutus max. 0,06 l/h Öljyn lisäys merkittävä koneen matkapäiväkirjaan Öljyn paine: Maksimi hetkellinen, kylmässä ** ( teho n. 250 W). 3.6.4 KONEEN AKKU 12V suljettu hyytelöakku. 3.6.5 SYTYTYSJÄRJESTELMÄ Normaali: 2.0-5.0 bar Minimi: 0,8 bar (rpm > 3500) ** Hetkellinen max: 7.0 bar Kapasitiivinen kaksoissytytys. Jokaisessa sylinterissä on 2 sytytystulppaa. 9
Rev. 1 10.2014 3.6.6 POLTTOAINEJÄRJESTELMÄ Polttoaineen syöttö tapahtuu painovoimalla kahdesta erillisestä siipitankista. Polttoainetankkien kokonaistilavuus on 130 L ja käyttämättä jäävä polttoainemäärä on 6 L. Virta-avainta ei pysty laittamaan virtalukkoon, kun polttoaineventtiili on kiinni. Myöskään polttoaineventtiiliä ei pysty sulkemaan, kun virta-avain on paikallaan. Polttoaineventtiili pidetään normaalisti aina AUKI-asennossa. 10
Rev. 1 10.2014 3.7 LASKUTELINE Laskutelineet koostuvat kahdesta päälaskutelineestä ja nokkalaskutelineestä. Nokkalaskuteline on kytketty jalkapolkimiin työntötangoilla. Sivuperäsimen tarkastus tulee siksi tehdä koneen ollessa liikkeellä. Päälaskuteline on valettua alumiinia. 3.8 JARRUT 3.8.1 PYSÄKÖINTIJARRU Hydraulitoimiset levyjarrut. Jarruja käytetään ohjaamossa olevalla jarruvivulla (BRAKE). Kuvassa ylin mustapäinen vipu. Pysäköintijarrua (BRAKE) varten ohjaamossa on oma kytkin (kuvassa punainen). Pysäköintijarru pannaan päälle käytämällä molempia vipuja samanaikaisesti. Rullattaessa pysäköinti kytkin laitetaan ON asentoon, jolloin pysäköintijarru kytkeytyy päälle asteittain normaali jarrua käytettäessä. Pysäköintijarru otetaan pois päältä laittamalla pysäköintijarrun kytkin OFF asentoon. 3.9 OHJAINPINNAT 3.9.1 SIVUPERÄSIN Perinteinen ja aerodynaamisesti tasapainotettu. Sivuperäsintä liikutetaan jalkapolkimiin yhdistetyillä vaijereilla. 3.9.2 KORKEUSPERÄSIN Liikkuvat ohjainpinnat ovat komposiitti hunajakennotyyppisiä, joihin on liitetty hiilikuitukaaret ja tarvittavat kiinnityspisteet. Pendeli-tyyppinen yksiosainen korkeusperäsin, jonka takareunassa on säädettävä trimmilevy. Korkeusperäsin on kytketty molempiin ohjaussauvoihin 11
Rev. 1 10.2014 3.9.3 SIIVEKKEET Siivekkeet on yhdistetty ohjaussauvaan työntötangoilla. Laskusiivekettä valittaessa myös laskusiivekkeet kääntyvät alaspäin lisäten siiven käyryyttä ja nostovoimaa. 3.9.4 SÄHKÖTOIMISET LASKUSIIVEKKEET Laskusiivekkeet ovat solalaippa tyyppiset ja laskusiivekket voidaan valita -12-40 väliltä. Laskusiivekkeen asento näkyy digitaalinumeroilla keskipaneelilla. Laskusiivekkeet on suojattu rajakytkimillä ettei ääriasentoja voida ylittää. Vikatilanteessa askusiivekkeitä voidaan käyttää käsikäytöllä. 3.9.5 KORKEUSPERÄSINTRIMMI Korkeusperäsimessä olevaa korkeustrimmiä käytetään keskipaneelilla olevalla säätöpyörällä. Säätöpyörän vieressä on asteikko, josta näkyy trimmin asento, kuvassa Elevator Trim-kyltin oikalla puolella oleva keltainen asteikko. 12
Rev. 1 10.2014 3.10 BRS PELASTUSVARJO Räjähdyspanoksella toimiva pelastusvarjo laukaistaan T- mallisella kahvalla matkustamon takaseinässä istuinten välissä. Kahvaa pitää vetää eteenpäin varjon laukaisemiseksi. Laukaisukahva on varustettu varmuuspinnalla. Varmuuspinna on oltava paikallaan koneen ollessa paikoitettuna. Ennen lentoa varmistussokka on poistettava laukaisukahvasta. 13
CTSW U572 KÄSIKIRJA - VAIN KOULUTUSKÄYTTÖÖN 3.11 MITTARITAULU 6.VHF COM/ Transponder 10. Nopeusmittari 11. Korkeusmittari 13. Luistomittari 14. Moottorinvalvontamittarit: - Kierrosluku, - Öljyn paine - Öljyn lämpötila - Veden lämpötila 3.11 KESKIPANEELI 1. Radio/ GPS päävirta 2. Lentomajakka (vilkkumajakka pyrstö) 3. Lentovalot (siiven kärki/ pyrstö) 4. Intercom, sisäpuhelin 5. Ohjaamovalot * ( ei asennettu) 6. Mittarivalot * ( ei asennettu) 7. 12V pistoke, tupakansytytin tyyppinen 8. INTERCOM käyttöpaneeli 9. ELT hätälähettimen käyttöpaneli 10. Polttoaine venttiili 11. Laskusiivekkeen valintakytkin 12. Laskusiivekkeen asennon osoitin 13. Laskusiivekkeen sulake 14. Pääkytkimet: AKKU (BAT) ja LATAUS (GEN) 15. Sytytyskytkin: OFF / Mag.1 / Mag.2 / Mag.1+2 / Käynnistys 14
3.12 Moottorinvalvontamittarit MITTARI NORMAALI VÄLTETTÄVÄ VAARA HUOM KIERROSLUKU 1500-1800 rpm < (alle)1500 rpm, tai > (yli) 5800 rpm VEDEN LÄMPÖ 70-110 C 110-120 C > 120 C ÖLJYNLÄMPÖ 70-110 C 110-130 C >130 C ÖLJYNPAINE 3-5 bar 1-3 bar tai 5-7 bar > 7 bar Kylmänä hetkellisesti > 7 bar 3.13 LÄMPÖLAUKAISIJAT Ylikuormituksessa lämpölaukaisija pomppaa ulos. Lauenneen lämpölaukaisijan voi painaa uudelleen sisään vain kerran. Jos lämpölaukaisija pomppaa uudelleen ulos, on laitteessa pysyvä vika eikä lampölaukaisijaa saa painaa uudelleen sisään. Jos lämpölaukaisija painetaan sisään useamman kerran, vaarana on tulipalon syttyminen sähköjohdoissa. 1. RADIO = VHF COM radio 2. Transponder 3. 12V OUTLET = 12V pistoke 4. BEACON LIGHT = Vilkkumajakka 5. POSITION LIGHT = Lentovalot 6. INTERCOM = Sisäpuhelin 7. GPS Alternator on latauksen punainen merkkivalo 15
3.14 HÄKÄTUNNISTIN CTSW on varustettu häkätunnistimella. Lentäjän vastuulla on varmistaa tunnistimen viimeinen käyttöpäivä ja toimintakunto. Asennettaessa uusi tunnistin, siihen on merkittävä asennuspäivämäärä. Tunnistimen käyttöaika on 18 kk. Tunnistimen keskiosa muuttaa väriään, jos ohjaamon ilmassa on häkää. Tunnistimen keskiosan väri Tunnistimen viesti Huom KELTAINEN NORMAALI VIHREÄ VAARA Tunnistin vaihdettava 6 h kuluessa TUMMAN SININEN HENGENVAARA Ohjaamon ilmassa häkää Tunnistin on pakattu ilmatiiviisti, ja pakkauksen aukaiseminen aktovoi tunnistimen. Tunnistimessa on tarrapinta, jonka avulla tunnistin voidaan kiinnittää ohjaamoon. Tunnistimen toimintalämpötila 5 C to 38 C, suhteellinen kosteus 25-90%. Huom: tarkemmat tiedot häkätunnistimestä löytyvät valmistajan sivuilta www.qginc.com. 16
4. RAJOITUKSET 4.0 KONEEN KÄYTTÖRAJOITUKSET CTSW U572 KÄSIKIRJA - VAIN KOULUTUSKÄYTTÖÖN KÄYTTÖ RAJOITUS PÄIVÄ VRF SALLITTU JÄÄTÄVÄT OLOSUHTEET KIELLETTY 4.1 SAKKAUSNOPEUDET MAKSIMI LENTOONLÄHTÖPAINOLLA (VS1 AND VS0) NOPEUS IAS Sakkausnopeus Vs1 (Vs-12 ) 85 kmh Vs1: Sakkausnopeus tietyllä asulla Sakkausnopeus Vs1 (Vs-0 ) 75 kmh Vs1: Sakkausnopeus tietyllä asulla Sakkausnopeus Vs0 (Vs-40 ) 65 kmh Vso: Sakkausnopeus laskuasussa (40 ) Max liikehdintänopeus VA 184 kmh Ohjainten täysi poikkeutus sallittu 4.2 LASKUSIIVEKKEIDEN KÄYTTÖALUE (VS0 -VFE) Max puuskaisen sään nopeus 245 kmh Keltainen kaari nopeusmittarissa LASKUSIIVEKEASENTO VFE MAX IAS -12º Vne 300 kmh Max sallittu lentonopeus 0º 185 kmh Suositeltu max 160 kmh 15º 148 kmh Suositeltu max 120 kmh 30º 115 kmh Valkoinen kaari nopeusmittarissa 40º 115 kmh Valkoinen kaari nopeusmittarissa 4.3 LIIKEHDINTÄNOPEUS VA (VA = nopeus, millä ohjaimet voidaan poikkeuttaa täysin) LASKUSIIVEKEASENTO VA OHJAINTEN POIKKEUTUS -12º Vs0-184 kmh Täysi poikkeutus sallittu -12º 194-276 kmh 1/3 maksimi poikkeutuksesta. Sallittua suurempi poikkeutus aiheuttaa ohjainpitoihin rakenteellisia vaurioita. 4.4 MAKSIMINOPEUS (VNE) ( ei saa ylittää missään lennon vaiheessa) MAX IAS kmh, VNE PELASTUSVARJON TYYPPI HUOM 300* Junkers magnum Light Speed Varjon max nopeus 300 kmh 300* I Punainen poikkiviiva nopeusmittarissa * Huom. OH-U572 VNE= 225 km/h kunnes korkeusperäsintrimmin muutostyö tehty. 4.5 SIVUTUULI- JA TUULIRAJOITUKSET LASKUSIIVEKE MAX SIVUTUULIKOMPONENTTI HUOM -12-0 16 kts Suositeltu max tuulen nopeus 25 kts mistä tahansa suunnasta 15 16 kts 30-40 10 kt Vain heikoissa tuuliolosuhteissa 17
4.6 MAKSIMIMLENTOKORKEUS (SERVICE CEILING) MAX LENTOKORKEUS JALKAA (FT) PYSTYNOPEUS, JALKAA/MIN(ROC) HUOM 14000 * 100 Yli 10,000 ft käytettävä lisähappea. * Ilmatilarajoitukset ja niiden laitevaatimukset on huomioitava lennettäessä yli FL95 Suomessa. 4.7 KUORMITETTAVUUS LENNOLLA LASKUSIIVEKE POSITIIVINEN MAX NEGATIIVINEN MAX HUOM -12 + 4 g -1,5 g Vmax = 184 kt 0 + 4 g -2 g Vmax = Vne 300kt 15-40 + 2 g 0 g Vmax = 148 kt KALLISTUSKULMA MAX NOPEUS 0-50 260 kmh Yli 30 kallistuksen vaativat kaarrot suositellaan tehtäväksi pienemmällä nopeudella yli 50 4.8 TAITOLENTOLIIKKEET JA SYÖKSYKIERRE Taitolento Syöksykierre LIIKEHDINTÄ KIELLETTY EHTO KIELLETTY KIELLETTY 4.9 MUUT RAJOITUKSET TOIMINTA Jäätävät olosuhteet RAJOITUS KIELLETTY 18
5. PAINO JA PAINOPISTE 5.1 OMINAISPAINOT CTSW U572 KÄSIKIRJA - VAIN KOULUTUSKÄYTTÖÖN Painot KG Ehto Lentoonlähtö, max 472,5 Pelastusvarjo asennettuna Lentoonlähtö, max 450 Ilman pelastusvarjoa Tyhjäpaino 293 Kts. punnitustodistus Kuormattavuus 85 Kun tankit täynnä (130 l) Maksimi istuinpaino/ istuin 100 Minimi lentäjän paino 60 Lentäjä yksin koneessa Maksimi polttoaineen paino 93 Minimi polttoaineen paino 9 n. 13 litraa 5.2 PAINOPISTEASEMA (C.G) JA SEN MÄÄRITTÄMINEN ESIMERKKI TYHJÄN KONEEN PAINOPISTEEN MÄÄRITTÄMISESTÄ: Mittauspiste KG Etäisyys perustasosta, m MOM, m Päälaskuteline Vas G2V 136,5 x x Päälaskuteline Oik G2O 137,5 x x Päälaskutelineet G2 274 0,57 156,18 Nokkateline G1 51,2-0,905-46,34 Koneen tyhjäpaino G1+G2 325,2 Kokonaismomentti 109,84 Painopiste X, m 0,338 5.2 TYHJÄPAINON MÄÄRITTÄMINEN Kone on asetettava vaakasuoralle alustalle siten, että ohjaamossa istuinten välissä olevan tunnelin yläpinta on vaakasuorassa. Vaa'at asetetaan koneen kolmen pyörän alle. Täytä paino/tasapainokaavakkeen varustetiedot. Käytä punnituksessa seuraavia mittoja: G1: Nokkalaskutelineen paino G2: Päälaskutelineiden G2V + G2O yhteenlaskettu paino a: 0,905 m - nokkapyörän etäisyys siiven johtoreunasta b: 1,475 m - päälaskutelineen etäisyys nokkalaskutelineestä c: 0,570 m - päälaskutelineen etäisyys siiven johtoreunasta Koneen tyhjäpaino G = G1+G2 ( kaikista 3 laskutelineestä mitattujen painojen summa) Koneen tyhjäpainon painopiste X saadaan laskemalla seuraavista kaavoista kahdella eri tavalla: 1. tapa : X = (G1 x a) + (G2 x c): (G1+G2)= 0,338 eli kokonaismomentti jaettuna kokonaispainolla. 2. tapa : X = ((G2 x b): G) a (274 x 1,475) : 325,2-0,905 = 0,338 19
5.3 KONEEN PAINON JA PAINOPISTEEN LASKEMINEN Vaakojen antamia painoja ja käsikirjan paino/tasapainokaavaketta käyttämällä pystyt määrittelemään koneen tyhjäpainon. Käyttämällä esimerkkejä apuna pystyt määrittelemään koneen painopisteaseman. Kaavakkeessa olevan painopisteruudukon avulla voit varmistaa kuormauksen olevan sallituissa rajoissa. Esimerkki 1: Koneen painolaskelma Kuorma Litraa Paino kg Etäisyys Momentti Kone tyhjäpaino 325,2 0,345 112,2 Polttoaine, max 93 kg 50 36 0,21 7,6 Lentäjä, min 60 kg 85 0,52 44,2 Matkustaja 0 0,52 0 Matkatavarat 0 1,09 0 Jalkatila 0-0,32 0 KOK.PAINO/MOM 446,2 x 164,0 C.G Painopiste 164,0 / 446,2 0,37 Sallittu painopiste 0,282-0,478 Laskelmassa saadun painopisteaseman sijainti sallitulla alueella voidaan tarkastaa allaolevasta taulukosta Momentti ja painopiste voidaan määritellä myös seuraavan sivun taulukoista, esimerkki 2. 20
Esimerkki 2: Kuormaus vs. momentti taulukosta etsitään painoa vastaava momentti. Ohjaajan paino 85 kg etsitään vasemmalta pystyakselilta ja siirrytään vaakasuoraan oikealle Istuimet -akselille. Kohdasta, missä ohjaajan paino leikkaa Istuimet - akselin, siirrytään pystysuoraan alaspäin ja luetaan vastaava momentti, 44,2 kgm. Vastaavasti haetaan matkustajan/polttoaineen/matkatavaroiden aiheuttama momentti. Lopuksi lasketaan painot yhteen ja momentit yhteen ja siirrytään alempaan taulukkoon Kun kokonaispaino ja kokonais-momentti on laskettu, piirretään vasemmalta painoakselilta vaakasuora viiva oikealle ja alhaalta momentti-akselilta pystysuora viiva ylöspäin. Kohta, missä nämä piirretyt viivat leikkaavat on koneen painopiste. Esim 1. Koneen paino ilman polttoainetta 420 kg ja momentti 163 kgm antaa painopisteeksi 0,40m ja on kaaviossa hyväksytyllä alueella. Esim 2. Koneen kokonais-paino tankattuna 455 kg ja momentti 172 kgm antaa painopisteeksi 0,38m ja on kaaviossa hyväsytyllä alueella. 21
6. SUORITUSARVOT Taulukoiden suoritusarvot perustuvat keskimääräiseen merenpintatasoon, standardi ilmakehän olosuhteisiin (+15 C, 1013 hpa) ja maksimi lentoonlähtöpainoon (472,5 kg). Laskusiiveke 15º. Kaikki lentoonlähtölaskelmat perustuvat ihanteellisiin olosuhteisiin ja ovat erittäin kokeneen koelentäjän saavuttamia arvoja. 6.1 TIHEYSKORKEUS 22
Tiheyskorkeuden määrittäminen taulukosta: Olet lentokokeudella 8000 ft ja sillä korkeudella ilman lämpötila on -10ºC. Saat tiheyskorkeuden selville lähtemällä alareunasta lämpö-tilan kohdalta ylöspäin kunnes lentokorkeutesi 8000 ft tulee vastaan. Siitä siirryt vaaka-suorassa vasemmalle pystyakselille jossa tulet 6800 ft kohdalle eli lentokorkeudellasi ilma on ohuempaa kuin STD ilmatilassa. Tiheyskorkeus on 6800 ft. Vallitsee suuri tiheyskorkeus. Kysymys: Olet merenpintatasolla, jossa lämpötila on +25ºC. mikä on tiheyskorkeus? Vastaus: 600 ft 6.2 LENTOONLÄHTÖMATKA Lentoonlähtömatka 15 m/50ft korkean esteen yli, laskusiiveke 15º, kiitotie kovapintainen, 0-tuuli 23
Esimerkki: Teet lentoonlähdön ruohikkoiselta (10 cm) kiitotieltä, asu laskusiiveke 0º, kiitotie ylöspäin kalteva 2%, myötätuulta 5 kt, ilmanpaine 993 hpa ja lämpötila 25ºC. Mikä on lentoonlähtömatka? Optimi olosuhteissa taulukon mukaan lentoonlähtömatka n. 240 m. Hae taulukokosta korjaukset kullekin olosuhteelle ja kerro ne keskenään eli 1,09 x 1,20 x 1,10 x 1,25 = 1,8. Lämpötila ja ilmanpaine nostavat tiheyskorkeutta 300ft + 600 ft = 900 ft, joten niistä johtuva lentoonlähtömatkan lisäys n. 20m. Lentoonlähtämatka 260m korjattuna olosuhteen muutoksilla x 1.8 = 468m eli alkuperäinen lentoonlähtömatka on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi. 6.2.1 OLOSUHTEIDEN VAIKUTUS LENTOONLÄHTÖMATKAAN OLOSUHDE LISÄYS KIITOMATKAAN LISÄYS LENTOONLÄHTÖMATKAAN Pitkä ruoho, 20 cm + 20% ( = x 1.20) + 17% (= x 1.17) Laskusiiveke 0º + 10% ( = x 1.10) + 20% ( = x 1.20) 2% kiitotien kaltevuus (vastamäki) + 10% ( = x 1.10) + 10% ( = x 1.10) 4% kiitotien kaltevuus (vastamäki) + 14% ( = x 1.14) + 12% ( = x 1.12) Myötätuuli 5 kt (max 5 kt) + 20% ( = x 1.20) + 25% ( = x 1.25) Vastatuuli -1,5% / 1 kt -1,5% / 1 kt Vesi tai märkä lumi (max 2,5 ) + 20% ( = x 1.20) / 1 cm + 20% ( = x 1.20) / 1 cm Kuiva lumi (max 10 cm) +5% / 1 cm +5% / 1 cm Pehmeä maa + 16% ( = x 1.16) + 16% ( = x 1.16) Ilmanpaine alle 1013 hpa 1 hpa 30 ft Tiheyskorkeus kasvaa esim. 20 hpa 300 ft Lentoonlähtömatka kasvaa Lämpötila yli +15ºC Katso 6.1 taulukosta tiheyskorkeus Lentoonlähtömatka kasvaa 6.3. LASKUMATKA TRAFI ei ole julkaissut tarkempia ilma-alusten saavutusarvovaatimuksia. Kuitenkin suositellaan noudatettavan VFR- lentotoiminnassa pienillä lentokoneilla seuraavia turvallisuusvaatimuksia: a) Lentoonlähtömatka 50 ft korkeuteen kaikkien moottoreiden toimiessa ei saa ylittää 80 % käytettävissä olevan kiitotien pituudesta. 24
b) Laskeutumismatka 50 ft korkeudelta ei saa ylittää 70 % käytettävissä olevan kiitotien pituudesta. c) Toimittaessa hyväksymättömiltä lentopaikoilta, joilla lähestymis- ja noususektorin kaltevuus voi ylittää sallitut arvot (max 5 %, 1 : 20) tulee varmistua siitä, että aiottu lähestymis tai nousureitti ylittää esteet vähintään 15 metrin (50 ft) korkeudella. Ilma-alusten vaatimukset kiitotien pituuden ja lähestymis- ja noususektoreiden suhteen on yleensä ilmoitettu lentokäsikirjan suoritusarvo-osassa. Ilmoitetut lentoonlähtö- ja laskeutumismatkojen arvot vastaavat hyviä olosuhteita (kovapintainen, puhdas kiitotie ja hyvä jarrutusteho), josta syystä näitä arvoja on korjattava vastaamaan todellisia olosuhteita, varsinkin toimittaessa liukkailla, lumisilla tai sohjoisilla jääalueilla. Oheisista taulukoissa on esitetty laskukiidon sekä laskumatkan pituus eri koneen painoilla, laskusiiveke 15º. Laskumatkat ovat kuivan kiitotien arvoja standardi olosuhteissa. Kyseiset matkat ovat kokeneen koelentäjän saavuttamia laskumatka-arvoja. Laskukiito kertoo vain maakiidon pituuden, laskumatka huomioi myös kosketuskohtaan asti kulutetun kiitotiepituuden. Laskumatkaa arvioitaessa on otettava huomioon lentäjän kokemus, kiitotien pinnan olosuhteet, tiheyskorkeus, tuuli, ilman lämpötila jne. 6.3.1 LASKUMATKA 6.3.2 LASKUKIITO Esimerkki: Teet laskua lumiselle kiitotielle lähes maksimipainoisella, laskusiiveke 15º, kiitotie alaspäin kalteva 2%, myötätuulta 5 kt, ilmanpaine 993 hpa ja lämpötila + 1ºC. Mikä on laskumatka? Optimi olosuhteissa taulukon mukaan laskumatka n. 300 m. Hae seuraavan sivun taulukokosta korjaukset kullekin olosuhteelle ja kerro ne keskenään eli 1,50 x 1,10 x 1,25 = 2,5. Lämpötila (+1º C) tekee lumesta märän. Ilmanpaine nostaa tiheyskorkeutta 600 ft, joten siitä johtuva laskumatkan lisäys n. 20m. Laskumatka 300m korjattuna olosuhteen muutoksilla x 2,1 = 670m eli alkuperäinen lentoonlähtömatka on kasvanut yli kaksinkertaiseksi, edellyttäen, että kosketus kiitotiehen osuu oikeaan kohtaan 6.3.3 OLOSUHTEIDEN VAIKUTUS LASKUMATKAAN OLOSUHDE LISÄYS LASKUKIITOON LISÄYS LASKUMATKAAN Laskusiiveke 0º + 10% ( = x 1.10) + 20% ( = x 1.20) 2% kiitotien kaltevuus (alamäki) + 10% ( = x 1.10) + 10% ( = x 1.10) 25
OLOSUHDE LISÄYS LASKUKIITOON LISÄYS LASKUMATKAAN 4% kiitotien kaltevuus (alamäki) + 14% ( = x 1.14) + 12% ( = x 1.12) Myötätuuli 5 kt (max 5 kt) + 20% ( = x 1.20) + 25% ( = x 1.25) Vastatuuli - 1,5% / 1 kt - 1,5% / 1 kt Kuiva pehmeä lumi (max 10 cm) + 5% / 1 cm + 5% / 1 cm Kuiva tallattu lumi tai jää + 20% + 20% Märkä tallattu lumi tai jää + 50 % + 50 % Ilmanpaine alle 1013 hpa Tiheyskorkeus kasvaa, 20 hpa 300 ft Laskumatka kasvaa Lämpötila yli +15ºC Katso 6.1 taulukosta tiheyskorkeus Laskumatka kasvaa Lentäjän käyttämä 10% ylinopeus + 20% + 20% 6.4 OMINAISET NOPEUDET Nopeus Laskusiiveke kmh V/S ft/min Koneen paino Paras nousunopeus Vy* 0º 130 1000 472,5 Paras liitotosuhde 0º 130 472,5 Jyrkin nousukulma Vx 0º 122 472,5 Pienin vajoaminen 0º 122 472,5 Matkalento 75% teho ** - 12º 205 472,5 * Vertailun vuoksi: laskusiiveke 15º : Vy =115 kmh, V/S 900ft/min ** Potkuri Neuform, 2 lapainen, 1650 mm halkaisija. Potkurin lavan nousukulma kohdassa 3/4*r: 27 astetta 6.5 MOOTTORIN KIERROSLUKU Lennon vaihe RPM HUOM Min. tyhjäkäynti 1400 Staattinen 4700 Lentoonlähdössä ennen koneen liikkumista Normaali nousuteho 4800 Maksimi 5800 Enintään 5 min, paitsi hätätilanteessa Normaali jatkuva 5500 Normaali matkalento 4200-5200 6.6 POLTTOAINEEN KULUTUS Vaakalento 75% teho 5200 Rotax 912 ULS 7. HÄTÄTILANNEMENETELMÄT 7.1 MOOTTORIHÄIRIÖ LENTOONLÄHDÖSSÄ Kulutus litraa/h Lentoonlähtö 27,0 Max jatkuva teho 25,0 75% matkalentoteho 18,5 1. LASKE KONEEN NOKKAA VÄLITTÖMÄSTI 2. NOPEUS 115 km/h 3. POLTTOAINEVENTTIILI AUKI 26
4. VALITSE LASKUPAIKKA ETUSEKTORISTA, ÄLÄ KÄÄNNY TAKAISIN 6. LÄHESTYMISNOPEUS.. 115km/h, 15 7. LOPPULÄHESTYMINEN 95 km/h, 40 8. LENNÄ KONETTA LOPPUUN ASTI 7.2 MOOTTORIPALO 7.3. PELASTUSVARJON KÄYTTÖ 1. POLTTOAINEVENTTIILI SULJE 2. LISÄÄ TEHOA JOS PALO EI SAMMU 3. MAGNEETOT.. OFF 4. LASKEUDU NIIN PIAN KUIN MAHDOLLISTA Pelastusvarjoa voidaan käyttää eri korkeuksilta ja eri nopeuksilla. Varjo on tarkoitettu käytettäväksi pelkästään silloin, jos koneen lentokyky on menetetty tai alla oleva maasto ei mahdollista normaalia laskeutumista moottorin sammuttua. Esimerkkejä mahdollisista hätätilanteista: Koneen hallinnan menetys jos joudut vahingosa pilveen, rakenteellinen vaurio, yhteentötrmäys ilmassa, oikeamaton syöksykierre, ohjaajan sairauskohtaus, juuttuneet ohjaimet, moottorihäiriö vuoristossa. Sammuta moottori ja kiristä istuinvyöt ennen varjon laukaisua. Varjo laukaistaan vetämällä laukaisukahva täysin eteenpäin Moottori täytyy sammuttaa ennen pelastusvarjon laukaisua, ettei potkuri katkaise pelastusvarjon köysiä tai vaurioita muuten varjoa. VAROITUS Koneen käyttäjän on tutustuttava pelaastusvarjon käyttöohjeeseen ja noudatettava kaikkia ohjeita ja rajoituksia. Katolleen päätynyt lasku Irroita istuinvyösi varoen ensin itseltäsi ja sen jälkeen matkustajalta. poistukaan koneesta turvalliselle etäisyydelle, koska on tulipalovaara mahdollisen valuvan polttoaineen vuoksi. 7.3.1 PELASTUSVARJON LAUKAISEMINEN SUOSITELTU LAUKAISUKORKEUS 600 FT MAASTA 1. MOOTTORI. SAMMUTA 2. PELASTUSVARJO LAUKAISE 3. POLTTOAINEVIPU SULJE 4. HÄTÄILMOITUS. RADIOLLA 5. TRANSPONDER KOODI.. 7700 6. BATT / GEN. OFF 7. TURVAVYÖT KIRISTÄ 8. OTA PAKKOLASKUASENTO 7.4 MOOTTORIN YLILÄMPÖ Ylilämpö voi johtua myös jäähdytysnesteen vähyydestä. 1. VÄHENNÄ TEHOA 2. TARKASTA VEDEN LÄMPÖ alle 150 C - LASKE LÄHIMMÄLLE LENTOPAIKALLE yli 150 C - VÄHENNÄ TEHOA - NOPEUS 130kmh, 0 - LASKE LÄHIMMÄLLE LENTOPAIKALLE 7.5 PAKKOLASKU 1. VALITSE LASKUPAIKKA (Mikäli sopivaa laskupaikka ei ole, käytä pelastusvarjoa, kts kohta 7.3.1) 2. NOPEUS 130 kmh, 0 3. TURVAVYÖT. KIRISTÄ 4. OHJAAMON IRTOTAVARAT KIINNITÄ 5. HÄTÄILMOITUS.RADIOLLA 6. TRANSPONDER 7700 7. LASKUSIIVEKE (loppuosalla)..40 8. NOPEUS..90 kmh ENNEN MAAKOSKETUSTA 8. POLTTOAINEVIPU. KIINNI 9. MOOTTORI..SAMMUTA ÄLÄ SAKKAUTA KONETTA, TEE NORMAALI LASKU 27
7.7 HÄIRIÖ LASKUSIIVEKEJÄRJESTELMÄSSÄ Laskeudu lähimmälle sopivalle lentopaikalle ja käytä laskusiivekkeitä käsikäytöllä alla olevan ohjeen mukaisesti. 7.7.1 LASKUSIIVEKKEIDEN KÄSIKÄYTTÖ 1) Vedä laskusiivekkeiden lämpölaukaisija ulos. a) Jos laskusiiveke on jäänyt 15-40 asentoon, käännä valintakytkin ylöspäin "manual control " kohdalle, jolloin LED näyttö VD1 ja laskusiivekeasetuksen näytön keski segmentit syttyvät. Laskusiiveke toiminto on nyt käsikäytöllä ja laskusiiveke tulee sisään 0 -asentoon. b) Jos laskusiiveke jäänyt -12-30 ja haluat valita täyden laskusiivekkeen laskua varten, käännä valintakytkin alaspäin "manual control " kohdalle, jolloin LED näyttö VD2 ja laskusiivekeasetuksen näytön keskisegmentit syttyvät. Laskusiiveke toiminto on nyt käsikäytöllä ja laskusiiveke tulee täysin ulos 40 -asentoon. 2) Kun laskusiivekkeen liike on loppunut, valintakytkin pitää laittaa neutraaliasentoon. 2) Kun laskusiivekkeen liike on loppunut, valintakytkin pitää laittaa neutraaliasentoon. 28
8. NORMAALIMENETELMÄT 8.1. PÄIVÄTARKASTUS Päivätarkastus on tehtävä aina ennen päivän enimmäistä lentoa tai mikäli muuten aihetta epäillä koneen teknistä kuntoa. 8.1.1 MOOTTORITILAN TARKASTUS Irrota moottoritilan kuomu varovasti ettet narmuta tuulilasia 1. SYTYTYTYS.. OFF 2. KÄYNNISTYSAVAIN IRTI Päivätarkastukseen kuuluu öljymäärän tarkastus. Ennen öljymäärän tarkastusta moottoria on pyöritettävä käsin potkurista. Turvallisuussyistä johtuen sytytysavain on irroitettava virtalukosta ennen moottorin pyörittämistä. Vaarana on moottorin käynnistyminen mikäli systys ei ole OFF asennossa. 3. PYÖRITÄ MOOTTORIA KÄSIN POTKURISTA Potkurista on pyöritettävä niin kauan, että öljysumpusta kuuluu korahdus merkkinä siitä, että kampikammiosta on pumppautunut öljyä öljysumppuun. Ennen moottorin pyörittämistä öljyn määrä näyttää liian pientä lukemaa ja öljyn lisäys moottoria pyörittämättä aiheuttaa öljymäärän YLITÄYTÖN. 4. TARKASTA MOOTTORITILAN YLEISILME, EI VUOTOJA Mikäli letkuliitoksissa ilmenee vuotoja, liittimiä voi kiristää varovasti. kiristyksen jälkeen tehtävä koekäyttövarmistaaksesi vuodon loppuminen. 5. JÄÄHDYTYSNESTE TARKASTA Mikäli joudut lisäämään jäähdytysnestettä, käytä pelkästään tähän moottoriin hyväksyttyä jäähdytysnestettä. 6. AKUN KIINNITYS TARKASTA 7. KAASUTTAJIEN KIINNITYS. TARKASTA Tarkasta erityisesti kaasuttajan kiinntysjousien kunto. Katkenneet jouset on vaihdettava ennen lentoa. 8.1.2 KONEEN ULKOPUOLINEN TARKASTUS A. OHJAAMO 1. KONEEN ASIAKIRJAT TARKASTA Tarkasta lentopäiväkirjan viimeiset merkinnät ja vertaa käyntituntimittarin lukemaan. Varmista, ettei seuraavan huollon tuntirajaa ylitetä suunnittelemallasi lennolla. Tarkasta muiden asiakirjojen voimassaolo. 2. OHJAIMET VAPAAT Älä paina polkimia nokkapyörän ollessa maassa ja kone paikallaan. Muuten poljinvivusto saattaa vaurioitua. Tarkasta ohjainten vapaa liikkuvuus. 3. SIIVEN PÄÄPULTIT.. KIINNI 4. SYTYTYS... OFF 5. SÄHKÖLAITTEET.. OFF 6. RADION/TRANSPONDERIN/GPS PÄÄKYTKIN.. OFF 7. PÄÄKYTKIN... ON 8. LASKUSIIVEKE.. 40 9. PÄÄKYTKIN.. OFF 10. POLTTOAINEVENTTIILI.. AUKI Normaalisti polttoaineventtiili on aina AUKI asennossa. B. KONEEN VASEN PUOLI 1. LASKUTELINE JA RENGAS. TARKASTA Tarkasta rengaspaineet silmämääräisesti. 2. MATKATAVARATILA / LUUKKU... TARKASTA Tarkasta tavaratila ja mikäli siellä on tavaraa, kiinnitä tavarat asianmukaisesti, etteivät ne pääse liikkumaan ohjainjärjestelmän tankoihin tai vaijereihin. 3. ANTENNI.. TARKASTA 4. TAKARUNGON KUNTO TARKASTA 5. KIINNITYSKÖYDET.. IRROTA 6. * KORKEUSPERÄSIN. TARKASTA *Tarkasta ohjainpintojen vapaa liike sekä saranoiden ja lukitustappien/ 9. *SIVUPERÄSIN TARKASTA 10. SIVUVAKAAJA... TARKASTA C. KONEEN OIKEA PUOLI 1. TAKARUNGON KUNTO. TARKASTA 2. MATKATAVARATILA / LUUKKU.. TARKASTA Tarkasta tavaratila ja mikäli siellä on tavaraa, kiinnitä tavarat asianmukaisesti, etteivät ne pääse liikkumaan ohjainjärjestelmän tankoihin tai vaijereihin. 3. PÄÄLASKUTELINE JA RENGAS. TARKASTA Tarkasta rengaspaine ja renkaan kunto silmämääräisesti. D. OIKEA SIIPI 1. SIIVEN YLÄPINTA. TARKASTA 2. LASKUSIIVEKE TARKASTA Tarkasta laskusiivekkeen kiskojen kunto 3. SIIVEKE. TARKASTA Tarkasta siivekkeen liike 4. SIIVEN KÄRKI JA VALOT. TARKASTA 5. JOHTOREUNA... TARKASTA Tarkasta että puhdas, ei huurretta ei hyttysjäämiä yms. 6. POLTTOAINEKORKKI. KIINNI 7. HUOHOTUSPUTKI. TARKASTA Tarkasta, että polttoainekerkissa olevan huohotusputken lyhyt reuna on eteenpäin siiven etureunaa kohti. Asento varmistaa ylipaineen polttoainetankkiin. 8. RAITISILMAVENTTIILI / OVEN LASI. TARKASTA E. NOKKA 1. TUULILASI TARKASTA Ehjä ja puhdas. Mikäli joudut puhdistamaan tuulilasia, käytä runsaasti puhdasta vettä ja puhdasta puhdistusliinaa erityistä puhdistusvaahtoa. 2. MOOTTORISUOJAT. KIINNI 3. PAKOPUTKI. TARKASTA 4. NOKKATELINE/ RENGAS TARKASTA 5. MOOTTORIN ILMANOTOAUKOT. TARKASTA Tarkasta että ilmaottoaukko puhdas roskista 6. SPINNERI. EHJÄ 7. POTKURI. TARKASTA Ehjä ja puhdas. Likainen potkuri huonontaa koneen suorituskykyä merkittävästi. 7. ÖLJYN MÄÄRÄ TARKASTA ( KTS.ROTAX MANUAALIN OHJEET) Käytä vain hyväksyttyä moottoriöljyä. Älä ylitäytä. 8. VESIBENSA.. TARKASTA Tarkasta ettei bensassa ole vettä. Kaada vesibensat sille varattuun vesibensa-astiaan. Ei saa kaataa luontoon eikä takaisin koneen tankkiin. 9. STAATTISEN PAINEEN AUKKO. TARKASTA F. VASEN SIIPI 1. JOHTOREUNA. TARKASTA 2. SIIVEN YLÄPINTA...TARKASTA 3. POLTTOAINEKORKKI. KIINNI 4. HUOHOTUSPUTKI. TARKASTA Tarkasta, että polttoainekerkissa olevan huohotusputken lyhyt reuna on eteenpäin siiven etureunaa kohti. Asento varmistaa ylipaineen polttoainetankkiin. 5. PITOT-PUTKI....TARKASTA Poista putken suojus. Jos putkessa näkyy roskia, roskat on poistettava ennen lentoa. Putkeen ei saa missään tapauksessa puhaltaa. Puhaltaminen tai muu kova paine rikkoo nopeusmittarin. 6. SIIVEN KÄRKI JA VALOT. TARKASTA 7. SIIVEKE. TARKASTA Tarkasta siivekkeen liike 8. LASKUSIIVEKE TARKASTA Tarkasta laskusiivekkeen kiskojen kunto 9. RAITISILMAVENTTIILI / OVEN LASI. TARKASTA 10. PÄÄLASKUTELINE JA RENGAS. TARKASTA Tarkasta rengaspaine ja renkaan kunto silmämääräisesti. -muttereiden kunto. 7. *TRIMMILEVY. TARKASTA 8. KIINNITYSKÖYSI IRROTA 29
8.2 MOOTTORIN KÄYNNISTYS 1.LÄHTÖTARKASTUS TEHTY Ennen moottorin käynnistämistä koko lennonvalmistelun pitää olla tehtynä. Polttoaineen määrä on varmistettava mittatikkua käyttäen tankkausaaukosta. Lähtötarkastus tehdään normaalisti ennen jokaista lentoa. Tarkastus on tärkeää varsinkin silloin, kun edellinen lento on jonkun muun kuin itsesi tekemä. Tarkastuksella varmistat, että kone on kunnossa edellisen lennon jälkeen. Mikäli koneessa havaitaan oman lentosi jälkeen vaurioita, joita et ole mielestäsi aiheuttanut, vastaat niistä vaikka vaikka ne olisivat tulleet mielestäsi ennen omaa lentoasi. 2. PYSÄKÖINTIJARRU PÄÄLLÄ 3. BAT..ON 4. GEN ON AKUN ja laturin lämpölaukaisijoiden BAT / GEN pitää olla painettuna sisään 5. LÄMPÖLAUKAISIJAT SISÄLLÄ 6. RADIOT JA SÄHKÖLAITTEET.. OFF Radioiden ja muiden sähkölaitteiden tulee olla OFF, jolloin saadaan maksimi jännite käynnistykseen 7. POLTTOAINEVENTTIILI AUKI 8. RYYPPY.. PÄÄLLÄ Ryyppy on vedettävä täysin päällekäynnistettäessä kylmää moottoria 9. KAASU.. KIINNI 10. POTKURIN ALUE.. VAPAA ------------------------------------- VALMIS KÄYNNISTYKSEEN ------------------------------------- KUN MOOTTORI KÄYNNISTYY 11. ÖLJYN PAINE.. TARKASTA Tarkasta, että öljynpaine näyttää 2.0-5.0 bar 12. KIERROSLUKU. 2500 RPM 13. GEN PÄÄLLE Laturi kytketään päälle painamalla GEN lämpölaukaisija sisään 14. RADIO PÄÄKYTKIN PÄÄLLE 15. STROBE.. ON 16. RADIOT, GPS... PÄÄLLE 17. TRANSPONDER. STBY 18. LASKUSIIVEKE.. 0-15 Mikäli lentoonlähtö pitkältä kiitotieltä, voidaan käyttää asentoa 0 8.3 RULLAUS 1. JARRUT JA OHJAIMET TARKASTA KOEKÄYTTÖ (Ennen kiitotielle menoa) 1. SEISONTAJARRU.. PÄÄLLÄ 2. KIITOTIE VAPAA VARMISTA 8.5 ALKUNOUSU 1. NOUSUNOPEUS 100 kmh 2. LASKUSIIVEKE 0. 300 ft Valitse ensimmäisenä laskusiiveke sisään turvallisella korkeudella, n. 300-400 ft maan pinnasta. 3. TEHO MAX 5500rpm Vähennä lentoonlähtöteho nousuteholle säästääksesi moottoria ylikuormitukselta. Tehonvähennys tehdään vasta turvallisella korkeudella, 400-500 ft. Lentoonlähtötehoa voidaan käyttää normaaliolosuhteissa 5 minilman rajoitusta. 4. Normaali nousunopeus 0 120-140 kmh HUOM: Laskusiiveke 0 VFE = 148 kmh 8.6 MATKALENTO 1. MATKALENTOTEHO. 4000-5500 rpm Normaali matkalentoteho 4000-5500 rpm 2. MOOTTORIMITTARIT TARKASTA Tarkasta ajoittain moottorimittarit:öljynpaine,-lämpötila ja veden lämpötila 8.7 ALKULÄHESTYMINEN 1. ISTUINVYÖT.. KIINNI 2. QNH / KORKEUSMITTARI...TARKASTA 8.8 LOPPULÄHESTYMINEN 1. NOPEUS. 100 kmh 2. LASKUSIIVEKE. 15 8.9 NORMAALI LASKU 1. LASKUSIIVEKE.. 15 (40 LYHYT KIITOTIE) LASKUSIIVEKENOPEUDET VFE, JOITA EI SAA YLITTÄÄ. Seisontajarrun voi laittaa päälle jo rullattaessa. Seisontajarru kytkeytyy käytettäessä normaalia jarrutusta. 2. ISTUINVYÖT... KIINNI 3. OVET.. KIINNI 4. OHJAIMET. VAPAAT 5. MITTARIT, QNH TARKASTA 6. RYYPPY.... POIS 8. TEHO. 3000 RPM 9. MOOTTORIMITTARIT TARKASTA 10. MAGNEETOT TARKASTA (MAX. PUDOTUS 300 RPM/MAX ERO. 120 RPM) 11. ÖLJYN LÄMPÖTILA. MIN 50 C 12. TEHO... TYHJÄKÄYNTI 13. LASKUSIIVEKE. 0-15 14. TRIMMI... KESKELLÄ 15. PELASTUSVARJO AVAA LUKITUS 15. SEISONTAJARRU... VAPAUTA 8.4 LENTOONLÄHTÖ (KIITOTIELLE RULLAUS) Ennen kiitotielle rullausta, varmista, että sinulla on lennonjohdon selvitys rullata kiitotielle. Valvomattomalla lentopaikalla varmista, että kiitotie on vapaa eikä toinen kone ole tekemässä laskua. 1. TRANSPONDER ON Transponder laitetaan ON asentoon vasta rullattaessa kiitotielle. MAX. NOPEUS (VFE): LASKUSIIVEKE 0 185 KM/H LASKUSIIVEKE 15 148 KM/H LASKUSIIVEKE 30 115 KM/H LASKUSIIVEKE 40 115 KM/H Laskusiivekettä ulos valittaessa suositellaan nopeuden vähentämistä 15 kmh alle sallitun maksiminopeuden, jolloin mahdollisesta puuskasta johtuva nopeuden lisäys ei aiheuta maksiminopeuden ylitystä. Laskusiivekettä sisään valittaessa suositellaan laskusiivekkeen sisään valintaa 15 kmh alle sallitun maksiminopeuden, jolloin mahdollisesta puuskasta johtuva nopeuden lisäys ei aiheuta maksiminopeuden ylitystä. Älä ylitä milloinkaan sallittuja nopeuksia. Ylinopeudet aiheuttavat rakenteisiin vaurioita. Mikäli maksimi sallittu nopeus on ylitetty, koneen kirjaan pitää merkitä nopeuden ylitys ja kone tarkastettava ennen seuraavaa lentoa. 8.10 LASKUN JÄLKEEN (POISTUTTAESSA KIITOTIELTÄ) 1. LASKUSIIVEKE. 0 2. TRANSPONDER STBY 8.11 KONEEN PYSÄYTYS 1. PYSÄKÖINTI JARRU PÄÄLLE Pysäköintijarrun voi laittaa ON asentoon rullattaessa. Seisontajarru menee päälle vasta normaalilla jarrulla jarrutettaessa. Mikäli seisontajarru pitää avata, käännetään seisonta jarru OFF asentoon 2. JARRUTA NORMAALI JARRULLA 8.12 MOOTTORIN SAMMUTUS 1. SEISONTAJARRU. PÄÄLLÄ 2. RADIOT,GPS, TRPNDR OFF Kaikki sähkölaitteet kytketään OFF radioiden pääkytkimestä 3. KÄYNNISTYSAVAIN KÄÄNNÄ OFF 4. AVAIN POIS LUKOSTA 5. BAT / GEN OFF BAT/GEN lämpölaukaisijat vedetään ulos 30
8.13 LYHYEN KIITOTIEN LÄHTÖMENETELMÄ CTSW U572 KÄSIKIRJA - VAIN KOULUTUSKÄYTTÖÖN 1. LASKUSIIVEKE.. 15 2. JARRU. PÄÄLLÄ 3. TEHO TÄYSI TEHO Tässä lähtömenetelmässä lentoonlähtöteho lisätään jarruja vastaan. On huomioitava, ettei max 5800 rpm ylitetä. 4. JARRUT VAPAUTA 5. IRROTA KONE MAASTA.. 80KM/H Koneen irrottua kiitotien pinnasta on varottava ettei nopeus pääse pienenemään. Mikäli lähtösektorissa on lähiesteitä, jatketaan alkunousua asua muuttamatta kunnes ollaan selvästi esteiden yläpolella. Mikäli ei ole lähiesteitä, jatketaan nousua kuten normaalinousussa. 8.14 YLÖSVETO (KESKEYTETTY LÄHESTYMINEN) 8.16 SAMMUMATON MOOTTORIPALO: 1. POLTTOAINEVENTTIILI SULJE 2. MAGNEETOT. OFF 3. LASKEUDU NIIN PIAN KUIN MAHDOLLISTA 8.17 PELASTUSVARJON LAUKAISEMINEN 1.MOOTTORI. SAMMUTA 2.PELASTUSVARJO LAUKAISE 3.POLTTOAINEVIPU SULJE 4.HÄTÄILMOITUS. RADIOLLA 5.TRANSPONDER KOODI.. 7700 6.ELT PAINA ON 7.BATT / GEN. OFF 8.TURVAVYÖT KIRISTÄ 9.OTA PAKKOLASKUASENTO 1.TEHO. TÄYSI TEHO 2. LASKUSIIIVEKKEET. 15 3. NOPEUS.. 100 kmh 4. LASKUSIIVEKE 0. 300 ft Valitse ensimmäisenä laskusiiveke sisään turvallisella korkeudella, n. 300-400 ft maan pinnasta. 5. TEHO MAX 5500rpm Vähennä lentoonlähtöteho nousuteholle säästääksesi moottoria ylikuormitukselta. Tehonvähennys tehdään vasta turvallisella korkeudella, 400-500 ft. Lentoonlähtötehoa voidaan käyttää normaaliolosuhteissa 5 minilman rajoitusta. 8.15 MOOTTORIHÄIRIÖ LENTOONLÄHDÖSSÄ: 1. LASKE KONEEN NOKKAA VÄLITTÖMÄSTI MIKÄLI ELT LAUKEAA TAI SE LAUKAISTAAN, ELT LÄHETTÄÄ HÄTÄ- SIGNAALIA JAKSOLLA 121,500. YHTEYDENPITOON EI VOI KÄYTTÄÄ ENÄÄ KYSEISTÄ JAKSOA VAAN VHF RADIOON ON VAIHDETTAVA JOKIN MUU JAKSO. SUOMESSA ATC YLEISJAKSO 119.700. 2. NOPEUS 115 km/h 3. POLTTOAINEVENTTIILI AUKI 4. POLTTOAINEPUMPPU PÄÄLLÄ 5. LASKUPAIKKA ETUSEKTORI 6. NOPEUS / ASU. 115km/h, 15 7. LOPPUOSA NOPEUS / ASU 95 kmh, 40 Jos aika sallii 8. TRANSPONDER KOODI 7700. 9. ILMOITA LENNONJOHTOON- MAYDAY, MAYDAY, MAYDAY - TUNNUS - PAIKKA - MIKÄ HÄTÄNÄ - AIKEET 8. LENNÄ KONETTA LOPPUUN ASTI 9. ÄLÄ SAKKAUTA KONETTA 10. MIKÄLI AIKA SALLII, YRITÄ KÄYNNISTÄÄ MOOTTORI. 31
8.14 SAKKAUS, SYÖKSYKIERRE CTSW U572 KÄSIKIRJA - VAIN KOULUTUSKÄYTTÖÖN SAKKAUS: CTSWn lähestyessä sakkausta rungossa tuntuu pieni värinä sakkauksen merkkinä. Normaalisti sakkauksessa ei ole siivelle kaatumispyrkimystä kuulan ollessa keskellä. Harjoiteltaessa sakkausta suorasta lennosta, koneen suunta säilytetään sivuperäsimellä. Sakkauksesta oikaisu tapahtuu löysäämällä sauvasta vetoa kohtauskulman pienentämiseksi. Kun nopeus alkaa kiihtyä, lisätään rauhallisesti tehoa. Turvallisella nopeudella (nousunopeus) lisätään rauhallisesti sauvasta vetoa ja palataan turvalliseen korkeuteen. Kaartosakkauksesta oikaisu tapahtuu löysäämällä sauvasta vetoa kohtauskulman pienentämiseksi. Kun nopeus alkaa kiihtyä, lisätään rauhallisesti tehoa ja oikaistaan kallistus. Turvallisella nopeudella (nousunopeus) lisätään rauhallisesti sauvasta vetoa ja palataan turvalliseen korkeuteen. SYÖKSYKIERRE: CTSWllä ei saa tehdä syöksykierrettä. Jos joudut odottomattomaan syöksykierteeseen: 1.Teho tyhjäkäynnille 2.Löysää vetoa sauvasta 3.Keskitä ohjaimet 4.Paina pyörimisen VASTAKKAISTA jalkaa, jolloin pyöriminen lakkaa 5.Kun pyöriminen loppuu aloita rauhallinen oikaisu vaakalentoon. Mikäli joudut syöksykierteeseen niin matalalla ettei korkeus riitä turvalliseen oikaisuun, käytä pelastusvarjoa. 8.15 JYRKÄT KAARROT Aloita jyrkkä kaarto kallistamalla siivekkeillä ja pitämällä jalalla kuula keskellä. Lisää vetoa ja tehoa säilyttääksesi korkeuden. Älä ylitä 60 kallistusta 32
9. NORMAALITOIMINTA Koneen TARKASTUSLISTOJA tulee käyttää kaikissa lennon vaiheissa sekä päivätarkastuksen tekemisessä. 9.1 PÄIVÄTARKASTUS PÄIVÄTARKASTUS on tehtävä aina ennen päivän ensimmäistä lentoa. Tarkastuksella varmistetaan koneen lentokelpoisuus. Päivätarkastuksessa tarkastetaan moottoritila mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi. Samalla tarkastetaan moottoriöljyn määrä. Öljyn määrän tarkastamiseksi moottoria on pyöritettävä käsin potkurista kunnes öljysäiliöstä kuuluu kurahdus. Ennen öljymäärän tarkastamista varmistettava, että sytytys on OFF asennossa (ja avain irrotettuna), koska potkurista pyöritettäessä moottori voi käynnistyä mikäli sytytys on päällä. Päivätarkastuksessa kiinnitetään myös huolellista huomiota potkurin ja rungon kuntoon. Potkurissa eikä rungossa saa olla minkäänlaisia murtumajälkiä.ohjaamon kunto ja siisteys tarkastetaan. Kaikki ohjaamoon kuulumattomat tavarat poistetaan koneesta. Koneen kaikki asiakirjat tarkastetaan - vakuutus, radiolupa, kausikortti, lentokelpoisuustodistus ym. Mikäli lennolla joudutaan käyttämään lisäpainoa ohjaajan keveyden vuoksi, lisäpaino on sidottava huolellisesti matkustajan istuimeen. 9.2 TARKASTUS ENNEN LENTOA Kone on tarkastettava myös ennen jokaista lentoa. Tarkastuksella varmistetaan koneen lentokelpoisuus edellisen lennon jäljiltä. Tarkastuksessa tarkastetaan silmämääräisesti koneen yleiskunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Koneen päiväkirja tarkastetaan ja verrataan ilmoitettua käyntilukemaa käyntimittarin lukemaan. Virheelliset merkinnät korjataan oikeiksi. Moottorin öljymäärä tarkastetaan irrottamatta moottorikuomua. Moottoria joutuu pyörittämään käsin, jos edellisestä lennosta on kulunut useampi tunti. Moottoria on syytä pyörittää muutama kierros käsin, jolloin poistetaan mahdollinen nestelukko öljyjärjestelmästä. 9.3 MATKUSTAJAN OPASTAMINEN Matkustajalle on neuvottava ennen lentoa koneen ovien sekä turvavyön käyttö eli aukaiseminen, jos koneesta joudutaan poistumaan esim. pakkolaskutilanteessa. Matkustajalle neuvottava myös toiminta tilanteessa, kun lentäjä keskustelee lennonjohdon kanssa. Eli matkustajan vältettävä puhumista kun lentäjä keskustelee lennonjohtajan kanssa. Matkustajalle kannattaa näyttää myös oksennuspussin sijainti, jos paha olo yllättää lennolla. 9.4 MOOTTORIN KÄYNNISTYS Ennen moottorin käynnistystä varmistetaan, että kaikki tarkastukset ja lennonvalmistelu on tehty asianmukaisesti. Varmistetaan, että pysäköintijarru on päällä ja polttoaineventtiili auki. Potkurialueen tulee olla vapaa moottorin käynnistyksessä. Mikäli alueelle tulee ihmisiä, käynnistys on keskeytettävä. HUOM: Moottoria voidaan pyörittää käynnistysmoottorilla enintään 10 sekuntia kerrallaan. Mikäli moottori ei käynnisty, pitää odottaa 2 min ennen seuraavaa käynnistystä. Tällä varmistetaan ettei käynnistysmoottori ylikuumene eikä ylikuormiteta akkua. Ulkoilman lämpötilan ollessa alle 10 C, suositellaan moottorin lämmiitämistä ulkoisella lämmittimellä. Kylmää moottoria käynnistettäessä kaasuvipu on täysin kiinni (takana) ja ryyppy vedetään täysin päälle. Normaalisti ryyppyä pidetään päällä 20-30 sek, jonka jälkeen ryyppyä pienennetään hitaasti. Öljynpaineen tulee nousta (min 0.8 bar) 10 sek aikana moottorin käynistyttyä. Mikäli öljynpaine ei nouse, moottori pitää sammuttaa välittömästi. Erittäin kylmällä ilmalla lämmittämättömän moottorin öljynpaine voi näyttää hetkellisesti 7.0 bar. Ennen tehon lisäystä yli tyhjäkäyntitehon öljynpaineen pitää olla min 2.0 bar Moottorin käynnistyttyä kierrosluku säädetään 2000 rpm (2min), jonka jälkeen säädetään kierrosluku 2500 rpm. Ennen lentoonlähtöä min. öljyn lämpötila 50 C 33
9.5 LENTOONLÄHTÖ Normaali lentoonlähtö tehdään pikältä kiitotieltä käyttäen laskusiivekeasentoa 0. Lyhyeltä kiitotieltä lähdettäessä tai mikäli kiitotien jatkeella on korkeita lähi esteitä (puita, sähkölinja ym.) käytetään laskusiivekeasentoa 15, kunnes esteet on ylitetty. Lennettäessä pelkästään laskukierroksessa voidaan lentoonlähtö tehdä myös käyttäen laskusiivekeasentoa 15 työkuorman vähentämiseksi. Tällöin pitää kuitenkin huomioida maksiminopeus laskusiivekeasennolle 15. Suositeltu max. nopeus on 130 kmh käytettäessä laskusiivekeasentoa 15 laskukierroksessa. Kiitotiellä oltaessa ei koskaan kytketä pysäköintijarrua päälle vaan kone pidetään paikallaan normaali jarrulla. CTSWn mittaritaulun yläosa on kaareva ja koneen pituusakselin hahmottaminen on hieman vaikeaa aluksi. Koneen keskilinjan paikka mittaritaulussa on paikasssa, joka on suoraan jalkapolkimien keskeltä ylöspäin. Lentoonlähdön alussa jarrut vapautetaan ja teho työnnetään rauhallisesti lentoonlähtöteholle (tehon lisäyksen kesto n. 3 sek) Varmistetaan, että lähtökiidossa moottorin kierrosluku on n. 5800 rpm (vähintään yli 4800 rpm). Kierrosluku ei saa ylittää 5800 rpm. Lähtökiidossa sauvaa pidetään hieman vedettynä ja kone pidetään kiitotien suunnassa pelkästään jalkapolkimilla (nokkapyörä/sivuperäsin). Nopeuden kiihtyessä, n. 80 kmh nopeudella lisätään sauvasta vetoa ja kone irtoaa kentän pinnasta. Sauvasta vetoa vähennetään hieman ja annetaan nopeuden kiihtyä parhaan nousunopeuden nopeudelle 115 kmh (15 ) tai 130 kmh (0 ). HUOM. On varottava ettei kone vajoa löysättäessä vetoa sauvasta. Sivutuulilentoonlähdössä sauvaa pidetään hieman tuuleen päin, jolla estetään tuulen puoleisen siiven nousupyrkimus. Nopeuden kiihtyessä siivekkeen poikkeutusta pienennetään. Siiveke keskitetään koneen irrotessa kentän pinnasta ja koneen nokan annetaan kääntyä itsestään tuuleen päin. Kun ollaan turvallisella korkeudella vähennetään nousuteho 5200 rpm ja valitaan laskusiiveke 0 (ei alle 300 ft maasta) 34