Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma 2014 2017 1
Sisällys Kaupunginjohtajan alkusanat 1. Johdanto... 4 2. Turvallisuus Järvenpäässä... 6 2.1 Järvenpääläisten näkemys arjen turvallisuuden nykytilasta... 6 2.2 Poliisin näkemys Järvenpään arjen turvallisuuden nykytilasta... 6 2.3 Pelastuslaitoksen näkemys Järvenpään arjen turvallisuuden nykytilasta... 7 3. Kodin ja lähiympäristön turvallisuus... 8 3.1 Tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja seuranta... 9 4. Kaupunkiympäristön turvallisuus... 10 4.1 Tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja seuranta... 11 5. Yhteenveto... 12 Lähteet... 13 Liitteet... 14 Turvallisuus on keskeinen hyvinvointia edistävä tekijä ja ihmisen perusoikeus. Jokaisella on oikeus kasvaa ja elää väkivallattomassa ja tapaturmariskittömässä yhteisössä. Turvallisuusasiat liittyvät kaupungin toiminnassa moneen arkipäiväiseen ja päivittäin toistuvaan asiaan, mutta niitä hallitaan myös kaupunkistrategian sekä sen ohjelmien ja suunnitelmien linjauksilla. Turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia. Järvenpään turvallisuussuunnitelmaa on valmisteltu tästä lähtökohdasta. Mukana valmistelutyössä ovat olleet monet tahot: kaupungin edustajat, poliisi, pelastuslaitos ja 3. sektorin edustajia, kuten yrittäjät, seurakunnat, vanhempainverkosto ja eläkeläisneuvosto. Tällä laajalla valmistelulla on haluttu vaikuttaa siihen, että näkemykset järvenpääläisessä turvallisuussuunnittelussa olisivat riittävän kattavia. Kiitos kaikille niille tahoille, jotka ovat olleet mukana turvallisuussuunnitelmaa valmistelemassa. Se, että turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia, merkitsee erityisesti sitä, että jokainen ottaa omassa toiminnassaan huomioon turvallisuusasiat, esimerkiksi liikenteessä ja kotioloissa. Puutumme myös havaitsemiimme turvallisuusriskeihin ja ilmoitamme havainnoista tarvittaessa eteenpäin. Hyvän esimerkin antaminen edistää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Lapset ja nuoret oppivat paljon, joko hyvää tai huonoa, aikuisten esimerkeistä myös turvallisuusasioissa. Turvallisuustyön onnistuminen riippuu suurelta osin siitä, miten hyvin siihen liittyvä ennaltaehkäisevä työ on tehty. Siihen tämä turvallisuussuunnitelma antaa mielestäni hyvän pohjan, jolla voidaan edelleen vahvistaa myös ihmisten turvallisuuden tunnetta. Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja 2 3
1. Johdanto Turvallisuussuunnitelman 2014 2017 yleisenä tavoitteena on kuntalaisen turvallinen arki. Kuntalaisten turvallisuuden tunnetta pyritään parantamaan toimenpiteillä, jotka kohdistuvat kotiin ja lähiympäristöön sekä kaupunkiympäristöön (Kuva 1.). Turvallisuuden tunteen parantaminen edellyttää kuntalaisten, kunnan viranomaisten sekä muiden toimijoiden yhteistyötä. Turvallisuussuunnitelmassa esitetään Järvenpään turvallisuustyön tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla pyritään tekemään Järvenpään kaupungin arki entistä turvallisemmaksi niin asukkaille, yhteisöille kuin elinkeinoelämällekin. Kuva 1. Kuntalaisen turvallisuus rakentuu kehistä, joita ovat kodin ja lähiympäristön turvallisuus sekä kaupunkiympäristön turvallisuus. Arkensa turvalliseksi kokeva kuntalainen Kuva 2. Turvallisuus osana Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategiaa 2014 2025. KESTÄVÄN KASVUN JA HYVINVOINNIN STRATEGIA 2014 2015 Kuntalaisten hyvinvointiohjelma Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelma Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2012 2013 Kaavoitusohjelma 2013 2017 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn ohjelma Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma TURVALLISUUSSUUNNITELMA Ympäristöohjelma Vammaispoliittinen ohjelma 2007 2015 Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Liikuntaohjelma 2010 2020 Asuntotuotanto-ohjelma 2013 2017 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma 2014-2016 KUNTALAINEN Kodin ja lähiympäristön turvallisuus: Parannetaan kuntalaisten tietoisuutta kodin ja lähiympäristöjen turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä. Oppilaitosten opetussuunnitelmat Liikenneturvallisuussuunnitelma 2013 Turvallisen lääkehoidon suunnitelmat Työyksiköiden pelastussuunnitelmat Potilasturvallisuussuunnitelma Viheralueohjelma 2009 2017 Kaupunkiympäristön turvallisuus: Tunnistetaan kaupunkiympäristöön liittyvät turvallisuushaasteet ja edistetään sen turvallisuutta yhdessä sovittujen toimenpiteiden kautta. Järvenpään turvallissuunnitelma vuosille 2014 2017 perustuu Järvenpään Kestävän Kasvun ja hyvinvoinnin strategiaan 2014 2025 (kaupunkistrategia). Kaupunkistrategian ohjelmien eli kuntalaisen hyvinvointi-, elinkeino- sekä kilpailukyky- ja ympäristöohjelmien lisäksi kuntalaisten turvallisuutta parantavat useat kaupunkistrategialle alisteiset ohjelmat, suunnitelmat ja strategiat. Näiden tavoitteiden kautta vaikutetaan turvallisuuden paranemisen lisäksi muun muassa kuntalaisten terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, yhdenvertaisuuteen sekä ympäristön viihtyisyyteen ja toimivuuteen. (kuva 2). Turvallisuussuunnitelma linjaa edelleen kaupunkitasoisesti turvallisuuden kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Valmistelussa on huomioitu Sisäisen turvallisuuden ohjelma, Turvallinen huominen (SM, 2012) ja Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma 2011 2012. Osana suunnitelman valmistelua kaupunki järjesti turvallisuusseminaarin 24.4.2013 ja lisäksi toteutettiin kuntalaisille turvallisuuskysely lokakuussa 2013. Seminaarin ja kyselyn tulokset ovat osaltaan vaikuttaneet suunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kaupungin turvallisuussuunnitelman valmistelua on ohjannut poikkihallinnollinen turvallisuusjohtoryhmä. Johtoryhmässä on edustus kaupungin palvelualueilta, Keski-Uudenmaan poliisi- ja pelastuslaitokselta, Järvenpään seurakunnasta, Järvenpään yrittäjät ry:stä, Vanhempainverkostosta, Setlementti Louhelasta, Mannerheimin lastensuojeluliitosta, Järvenpään eläkeläisneuvostosta ja Järvenpään vapaaseurakunta Arkista. Turvallisuussuunnitelman 2014 2017 valmistelusta on vastannut kaupungin turvallisuustyöryhmä. 4 5
2. Turvallisuus Järvenpäässä jien kanssa on yksi keino saada julkiset paikat turvallisiksi niitä käyttäville kuntalaisille. Liikenneturvallisuuden suhteen riskialttiiksi paikoiksi tilastojen mukaan osoittautuivat keskustan alue sekä vilkkaimmat risteysalueet. 2.1 Järvenpääläisten näkemys arjen turvallisuuden nykytilasta Kuntalaisille v. 2013 tehdyn turvallisuuskyselyn mukaan Järvenpää koetaan turvalliseksi kaupungiksi elää ja asua. Järvenpääläiset antoivat kaupungin turvallisuudelle kouluarvosanan 8. Eniten kuntalaisia huolestuttavat liikenneturvallisuus ja turvallisuuteen liittyvät asenteet. Väkivallan uhka koetaan liikenneturvallisuutta sekä turvallisuusasenteita pienempänä turvallisuusuhkana. Kotitapaturmat ja perheväkivallan uhka eivät nousseet vastauksissa merkityksellisiksi. Kuitenkin tiedetään kotitapaturmien olevan yleisiä valtakunnallisesti etenkin lasten ja ikääntyneiden keskuudessa. Järvenpäässä koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin sekä kaatumisiin ja putoamisiin liittyvien hoitojaksojen määrät ovat vähentyneet vuodesta 2011, jolloin Järvenpääläisten hoitojaksot olivat valtakunnallista tasoa keskimääräistä korkeammat. Sittemmin Järvenpääläisten tapaturmien hoitojaksot ovat pysyneet valtakunnallisen tason alapuolella, mutta KUUMA-kuntien vertailuun nähden Järvenpääläisiä hoidetaan tapaturmien vuoksi yhä naapurikuntien väestöä hieman enemmän. 2.2 Poliisin näkemys Järvenpään arjen turvallisuuden nykytilasta Keski-Uudenmaan poliisilaitoksen kokonaisnäkemys Järvenpään kaupungin turvallisuustilanteesta on positiivinen. Lasten ja nuorten osalta tilanne ei näytä poliisin tilastojen valossa huonolta. Poliisin tilastojen mukaan nuorten tekemät näpistykset, pahoinpitelyt sekä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla ikäryhmistä riippumatta vuosien 2009 2012 aikana. Päihteiden käyttö on vähentynyt, mutta toisaalta taas päihteiden ongelmakäyttö pienessä käyttäjäryhmässä on lisääntynyt. Ikääntyneet joutuvat poliisin tilastojen mukaan erityisesti omaisuusrikosten kohteeksi ja tämä haaste tulee kasvamaan tulevaisuudessa väestön edelleen ikääntyessä. Poliisin tilastojen perusteella lähisuhdeväkivalta ei ole ongelma Järvenpäässä muihin kuntiin verrattuina, mutta kuitenkin on huomattava, että lähisuhdeväkivalta on ns. piilorikollisuutta eli vain murto-osa tapauksista tulee poliisin tai muiden viranomaisten tietoisuuteen. Tähän asiaan pystytään puuttumaan tiivistämällä eri viranomaisten yhteistyötä sekä yhteisiä toimintamalleja. Julkisten paikkojen turvallisuus koetaan poliisin tilastojen valossa hyväksi, koska ilmi tulleiden rikosten määrät ovat vähäiset liikkuvaan väkimäärään verrattuna. Poliisin näkemyksen mukaan toimiva yhteistyö yrittä- Tulevien vuosien haasteiksi poliisi näkee yhteistyön tiivistämisen turvallisuusasioissa eri sidosryhmätahojen kanssa. Poliisi tulee myös jatkamaan kuntalaisten valistamista, neuvomista sekä ohjaamista. Tärkeäksi haasteeksi poliisi nostaa sen, miten asukkaat itse saadaan ottamaan vastuuta omista tekemisistään. Haasteisiin vastaamiseksi on kehitelty valtakunnan tasolla erilaisia toimintamalleja, joiden käyttöönottoa tulee miettiä eri toimijoiden kesken. Poliisi tulee jatkossakin tekemään normaalia valvontaa ja partiointia sekä jalkautumaan kadulle ja tapahtumiin ihmisten pariin. Liikenneturvallisuuteen liittyen poliisi tulee jatkamaan erityisesti nuorten kuljettajien valistamista ja tietojohtoista liikennevalvontaa. 2.3 Pelastuslaitoksen näkemys Järvenpään arjen turvallisuuden nykytilasta Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan Järvenpään kaupungin turvallisuustilanne on hyvä. Pelastuslaitoksen tilastojen mukaan Järvenpäässä tapahtuvien rakennuspalojen määrä on viime vuosina ollut noin 10 rakennuspaloa vuodessa ja rakennuspalon vaaratilanteita tilastoidaan vuositasolla noin 20. Viime vuosina asuinrakennusten rakennuspalonvaarat ovat olleet hormipalot savuhormeissa, unohdetut ruuat keittiöiden liesillä, saunoissa seinäpaneeleita lämmittävät kiukaat tai viat keittiöiden astianpesukoneissa. Tulevaisuudessa asuinrakennusten palotarkastuskäyntien rinnalle tulee asuinrakennuksen omistajan/haltijan itsensä suorittama palotarkastus omavalvontana. Savuhormien ja tulisijojen nuohoustoiminta kuuluu Järvenpään alueella piirinuohousjärjestelmän piiriin. Piirinuohoojalta pelastusviranomainen saa vuosittain 60 100 ilmoitusta erilaisista vioista tulisijoissa ja savuhormeissa tai niiden nuohoamattomuudesta. Pelastuslaitos tekee vuosittain noin 600 asuinrakennusten palotarkastusta ja piirinuohouksen kautta pelastuslaitos saa vuosittain selvityspyyntöjä, joiden avulla asuinrakennusten paloturvallisuutta voidaan parantaa. Pelastuslaitos on mukana kouluttamassa asuintalojen edustajia paikallisen pelastusliiton kautta. Lisäksi järvenpääläisiä on ollut kouluttamassa paikallisissa tapahtumissa ja taloyhtiöissä Järvenpään vapaaehtoinen palo- ja pelastusyhdistys (Järvenpään VPP). Pelastuslaitoksen tilastojen mukaan liikenneonnettomuuksia Järvenpäässä tapahtuu noin 80 vuodessa. Onnettomuustilastoissa korostuvat moottoritien liittymät ja keskustan alue. 6 7
3. Kodin ja lähiympäristön turvallisuus Lähiympäristöllä tarkoitetaan tässä suunnitelmassa kuntalaisten koteja sekä näiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevia yksityisiä piha-alueita. Turvallisuuden edistäminen tarkoittaa kansanterveyslain kautta kunnassa asukkaiden tapaturmien ehkäisytyötä, joka on osa kotien ja lähiympäristöjen turvallisuuden parantamista. Kodin ja sen lähiympäristön turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu lähtökohtaisesti asukkaille itselleen, kaupunki puolestaan vastaa alueellaan asukkaittensa hyvinvoinnin kehittämisestä. Kaupungin tehtävänä ei ole valvoa yksityiskotien turvallisuutta, mutta se kannustaa kuntalaisia huolehtimaan oman kodin ja sen välittömän ympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Kodin ja lähiympäristön turvallisuus ja sen parantaminen perustuvat pitkälti ihmisten asenteisiin, tietotaitoon sekä aktiivisuuteen hyödyntää ja soveltaa saatavilla olevaa turvallisuustietoa. Kuntalaisten tietoisuuden ja osaamisen parantaminen turvallisuuteen vaikuttavista ja sitä parantavista tekijöistä on tärkeää turvallisuuden tunteen sekä turvallisuuteen liittyvien asenteiden muovaamisessa. Kaupungin tahtotila on valistaa kuntalaisia tiedolla, jonka avulla he voivat arvioida oman kotinsa ja lähiympäristönsä turvallisuutta, sekä tarvittaessa toteuttaa korjaustoimenpiteitä tai laatia pelastautumissuunnitelmia oman turvallisuutensa parantamiseksi sekä tapaturmien ehkäisemiseksi. Kodin ja lähiympäristön turvallisuus koostuu fyysisen ympäristön lisäksi ihmisistä sekä näiden käyttäytymisestä ja toiminnasta. Kodin ja lähiympäristön sekä yhtälailla kaupunkiympäristön turvallisuutta voidaan parantaa vaikuttamalla ihmisten ongelmallisen käyttäytymisen syihin. Kaupungilla on olemassa useita suunnitelmia, ohjelmia ja strategioita, joiden avulla vaikutetaan eri väestö-, potilas- ja asiakasryhmien turvallisuuden sekä hyvinvoinnin lisääntymiseen. Näistä kaupungin strategisista suunnitelmista Mielenterveys- ja päihdestrategia sekä Lähisuhde - ja perheväkivallan ehkäisyn ohjelma lisäävät turvallisuutta ehkäisemällä ongelmallisen ja uhkaavan käyttäytymisen esiintymistä muun muassa varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan avulla. Häiriökäyttäytymisen vähenemisellä vaikutetaan koko kaupungin turvallisuuden paranemiseen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen. Lasten ja nuorten, ikääntyneiden, vammaisten sekä maahanmuuttajien strategisissa ohjelmissa ehkäistään turvattomuutta, syrjäytymistä ja osattomuutta muun muassa terveyden edistämisen sekä aktiivisuutta ja osallisuutta tukevien toimintojen ja palvelujen avulla. Näiden lisäksi kaupungilla on olemassa yksityiskohtaisempia suunnitelmia, kuten potilasturvallisuussuunnitelma sekä turvallisen lääkehoidon suunnitelmat, joita noudatetaan kaikissa kaupungin yksiköissä, joissa potilaita hoidetaan. Kodinomaisten palveluasumisen yksiköiden sekä perhetukikeskuksen asukkaiden turvallisuutta parantavat edellä mainittujen ohjelmien lisäksi yksikkökohtaiset pelastussuunnitelmat. Henkisen hyvinvoinnin turvaaminen on tärkeä osa turvallisuuden tunteen parantamisessa. Henkinen hyvinvointi lisääntyy parhaimmillaan arkisissa vuorovaikutussuhteissa toisten ihmisten kanssa työpaikoilla, kotona ja naapurustossa. Kaupunki kannustaa asukkaitaan huolehtimaan lähiomaisistaan, naapureistaan sekä muista lähipiirissä olevista ihmisistä naapuriavun nimissä. Kolmannen sektorin toiminnalla on tärkeä merkitys vapaaehtoisuuteen perustuvien vuorovaikutussuhteiden luomisessa sekä osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden edistämisessä myös turvallisuuden näkökulmasta. Edellä mainittuja kaupungin ohjelmia, suunnitelmia ja strategioita voi tarkastella linkkien kautta, jotka löytyvät tämän suunnitelman liiteosiosta. 3.1 Tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja seuranta Tavoitteet: 1. Kuntalaisten tieto ja osaaminen kodin ja lähiympäristön turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä paranee 2. Kuntalaisten asenne, käyttäytyminen ja toimintatavat tukevat arjen turvallisuutta Toimenpiteet/vastuu: A. Kuntalaisille jaetaan kotiin valistavaa turvallisuustietoa/ turvallisuustyöryhmä ja viestintäryhmä B. Kaupungin verkkosivuille perustetaan turvallisuuden tietopankki/ turvallisuustyöryhmä ja viestintäryhmä C. Kolmen huoneiston rivitalojen ja tätä suurempien asuinrakennuksien tulee laatia pelastautumissuunnitelmat ja toimittaa ne palotarkastajalle/ kuntalaiset, pelastuslaitos D. Varmistetaan, että turvallisuusnäkökulma tulee selkeästi esille kaupunkistrategian ohjelmien toimeenpanosuunnitelmissa/turvallisuusjohtoryhmä E. Toteutetaan omat turvallisuuskyselyt lapsille ja nuorille, työikäisille, ikääntyneille sekä toimintarajoitteisille/turvallisuustyöryhmä F. Lisätään kuntalaisten tietoisuutta osallistumismahdollisuuksista kolmannen sektorin toimintaan/kaupunki, 3. sektori, kuntalaiset Seuranta: Turvallisuussuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan turvallisuusjohtoryhmän kokouksissa. 8 9
4. Kaupunkiympäristön turvallisuus Kaupunkiympäristön turvallisuudella tarkoitetaan tässä suunnitelmassa kokonaisvaltaista kaupunkisuunnittelua sekä liikenteen, liikkumisen ja julkisten tilojen turvallisuutta. Tavoitteena on elinympäristö, joka tukee kuntalaisen terveyttä ja turvallisuutta. Kaupungin turvallisuutta voidaan yhä parantaa sekä estää ennalta turvallisuusriskien syntymistä kehittämällä edelleen yhteistyömuotoja ja -verkostoa muun muassa pelastuslaitoksen ja poliisin kanssa. Kokonaisvaltaisessa kaupunkisuunnittelussa huomioidaan turvallisuusnäkökulmat kaupungin eri alueiden ja rakennusten suunnittelussa. Asuntokannan monipuolistaminen sekä ympäristön suunnitteleminen esteettömäksi ja viihtyisäksi ovat osa kuntalaisten hyvinvointia parantaen kaikkien kuntalaisten turvallisuutta. Kokonaisvaltaisessa kaupunkisuunnittelussa huomioidaan eri ikäryhmien erityistarpeet turvallisen asumisen ja ympäristön suhteen. Moniammatillisuuden hyödyntäminen varhaisessa vaiheessa alueiden ja julkisten tilojen suunnittelussa ehkäisee ylimääräisiä korjaustoimenpiteitä ja kustannuksia. Samalla voidaan alentaa riskejä lisäävien liikenne- tai rakennusratkaisujen seurauksena syntyneitä vahinkoja ja vaaratilanteita. Järvenpään kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on edistää kuntalaisten nykyistä vastuullisempaa ja turvallisuushakuisempaa liikkumiskulttuuria turvallisia, terveyttä edistäviä ja ympäristön kannalta myönteisiä liikkumisen valintoja, kuten kävelyä ja pyöräilyä. Suunnitelman visiot tähtäävät liikenneonnettomuuksien määrän merkittävään vähentämiseen, johon jokainen kuntalainen vaikuttaa liikennekäyttäytymisellään. Turvallisuuskyselyssä turvattomuuden tunnetta aiheutti mopoilijoiden toiminta kevyen liikenteen väylillä ja välinpitämätön asennoituminen liikenteessä. Liikkumisen turvallisuudella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, kuinka turvalliseksi eri kaupunginosat koetaan, onko valaistus riittävää sekä miten kevyen liikenteen väylien kunnossapito eri vuodenaikoina on hoidettu. Kaupungin turvallisuuskyselyn perusteella liikkumisen turvallisuus kaupungissa koetaan hyvin eri tavoin. Esimerkiksi osa vastaajista koki keskustassa yöaikaan liikkumisen turvattomaksi, kun taas toiset kokivat sen turvalliseksi. Toisaalta kyselyssä epäkohtana nousi esille valaistuksen puutteellisuus. Liikkuminen koetaan turvalliseksi, kun siihen tarkoitetut ympäristöt, kuten kevyen liikenteen väylät, liikunta- ja harrastuspaikat ovat hoidetut. 4.1 Tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja seuranta Tavoitteet: 1. Alueet ja rakennukset ovat turvallisia 2. Liikennekulttuuri on vastuullista ja turvallisuushakuisempaa Toimenpiteet/vastuu: A. Kuntalaisia valistetaan kaupunkiympäristön turvallisuudesta/ kaupungin palvelualueet, poliisi, pelastuslaitos B. Kaupungin verkkosivuille perustetaan turvallisuuden tietopankki/ turvallisuustyöryhmä ja viestintäryhmä C. Varmistetaan, että turvallisuusnäkökulma tulee selkeästi esille kaupunkistrategian ohjelmien toimeenpanosuunnitelmissa/turvallisuusjohtoryhmä D. Poliisin ja pelastuslaitoksen asiantuntijuutta hyödynnetään jo varhaisissa suunnitelmien laadintavaiheissa/kaupungin palvelualueet, poliisi, pelastuslaitos E. Toteutetaan omat turvallisuuskyselyt lapsille ja nuorille, työikäisille, ikääntyneille sekä toimintarajoitteisille/turvallisuustyöryhmä F. Kuvataan kaupungin turvallisuustyön organisoituminen/ turvallisuustyöryhmä G. Kaupungin yksikkökohtaiset pelastussuunnitelmat tarkistetaan ajantasaisiksi/avainalueet, turvallisuusjohtoryhmä Seuranta: Turvallisuussuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan turvallisuusjohtoryhmän kokouksissa. Kaupungin käytössä olevilla sekä kaikilla julkisilla tiloilla tulee olla toimintayksikkökohtaiset pelastussuunnitelmat, joissa on kuvattu rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyt. 10 11
5. Yhteenveto Lähteet Kaupunkistrategia, Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia 2014 2025 http://www.jarvenpaa.fi/--strategiat--/sivu.tmpl?sivu_id=103 Kansanterveyslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720066 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma 2011 2012 http://www.jarvenpaa.fi/--turvallisuussuunnittelu--/sivu.tmpl?sivu_id=6263 Järvenpään liikenneturvallisuussuunnitelma 2013, Viisaita valintoja liikenteeseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportti 89/2013. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93553/raportteja_89_2013.pdf?sequence=2 SM, Sisäisen turvallisuuden ohjelma 3 (STO3) http://www.intermin.fi/download/38266_mankkinen_15_11_2012.pdf Arjen turvallisuus on kaikkien järvenpääläisten yhteinen asia. Turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu kuntalaisten lisäksi kaikille kunnassa toimiville yhteisöille ja organisaatioille. Yksilöllä on vastuu omasta turvallisuudestaan, mutta yhteisön on tuettava yksilöä tässä pyrkimyksessä. Toimivat monialaiset yhteistyöverkostot edistävät kuntalaisen arjen turvallisuutta. Kaupunki, poliisi, pelastuslaitos sekä muut toimijat luovat yhdessä asukkaiden kanssa pohjan turvalliselle Järvenpäälle. Koettu turvallisuuden tunne on kuntalaisen henkilökohtainen, subjektiivinen näkemys, jonka hän muodostaa olosuhteidensa, kokemustensa ja havaintojensa perusteella. Turvallisuus on merkittävä osa ihmisen hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Turvallisuussuunnitelman tavoitteena on parantaa kuntalaisten tietoisuutta kodin ja lähiympäristön turvallisuudesta sekä edistää kaupunkiympäristön turvallisuutta yhdessä sovittujen toimenpiteiden kautta. Järvenpään turvallisuus koetaan yleisesti hyväksi. Tätä näkemystä tukevat vahvasti poliisin ja pelastuslaitoksen tilastot ja kokemukset. Työ Järvenpään turvallisuuden parantamiseksi jatkuu tämän suunnitelman myötä kuntalaisten, kaupungin, 3. sektorin ja viranomaistahojen yhteistyönä. VASTUU TURVALLISUUDESTA KUULUU MEILLE KAIKILLE! 12 13
Liitteet 1. Strategia, ohjelmat, suunnitelmat Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia 2014-2025 Kuntalaisten hyvinvointiohjelma Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma Ympäristö-ohjelma Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiohjelma 2010 2012 Vammaispoliittinen ohjelma Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2012 2013 Liikuntaohjelma 2010 2020 Kaavoitusohjelma 2013 2017 Asuntotuotanto-ohjelma 2013 2017 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn ohjelma Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma Oppilaitosten opetussuunnitelma Turvallisen lääkehoidon suunnitelmat Potilasturvallisuussuunnitelma Mielenterveys- ja päihdestrategia 2014 2016 Liikenneturvallisuussuunnitelma 2013 Työyksiköiden pelastussuunnitelmat Viheralueohjelma 2009 2017 Marju Taurula Palvelualuejohtaja Tiina Salminen Palvelualuejohtaja Päivi Mänkärlä Palveluohjaaja Yrjö Jalava Pelastuslaitos Ville Hyytiäinen Pelastuslaitos Jonna Marttinen Vanhempainverkosto Jari Niemi Järvenpään seurakunta Riku Torvinen Setlementti Louhela Armo Puustinen Järvenpään eläkkeensaajat 3. Turvallisuustyöryhmän jäsenet Tony Konkola Valmius- ja turvallisuussuunnittelija Tero Seitsonen Erikoissuunnittelija Taru Syrjänen Erikoissuunnittelija Sari Piela Liikenneinsinööri Oskari Kaupinmäki Liikennesuunnittelija 2. Turvallisuusjohtoryhmän jäsenet Erkki Kukkonen Kaupunginjohtaja (puheenjohtaja) Tony Konkola Valmius- ja turvallisuussuunnittelija Anju Asunta Viestintäpäällikkö Arja Loima Maahanmuuttotyön asiantuntija Taru Syrjänen Erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Erikoissuunnittelija Sari Piela Liikenneinsinööri Matti Koski Poliisi Ville Hyytiäinen Pelastuslaitos Olavi Ruohomaa Järvenpään yrittäjät ry Regina Järg-Tärno MLL Leena Peltosaari Järvenpään eläkeläisneuvosto Risto Vappula Järvenpään vapaaseurakunta Arkki 14 15
Yleinen hätänumero 112 Allmänt nödnummer 16