Liite 2, sivu 1 KAUPUNGINMUSEO Viraston toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2016 talousarvioon Toimintaan 2015 2016 voimakkaimmin vaikuttava muutos on museon palvelujen keskittäminen Senaatintorin kulmaan Elefantti-kortteliin. Tämä on osa Torikortteleiden kehittämistä ja sisältyy kaupungin strategian elinkeinopoliittiseen tavoitteeseen keskustan elävöittämisestä. Yleisölle vuonna 2016 avattavasta Uudesta kaupunginmuseosta tulee korttelin pohjoisosan suurin toimija ja vetonaula, jonka 200 000 vuosittaista kävijää lisäävät merkittävästi alueen ja siellä toimivien yritysten elinvoimaa. Förändringar i verkets omvärld Hur förändringar i omvärlden påverkar budgeten för år 2016 Kaupunginmuseon ja taidemuseon yhteinen kokoelmakeskus on toinen suuri muutoshanke, joka vaikuttaa vuoden 2016 talousarvioon. Tilakeskus ja Suomen pankki solmivat joulukuussa 2014 vuokrasopimuksen yhteisen kokoelmakeskuksen tiloista Vantaan Turvalaaksossa. Honkanummen ja Malmin kokoelmakeskukset sekä Tattarisuon verstas muuttavat Turvalaakson kiinteistöön vuoden 2016 loppuun mennessä, ja kaupunginmuseo luopuu näistä kolmesta kiinteistöstä vuokrasopimusten päättyessä vuosina 2015 2016. Pidemmällä aikavälillä toiminnan tuottavuus paranee, kun palvelutuotantoa tehostetaan yhdistämällä Sederholmin ja Sofiankadun talojen toiminnot ja keskittämällä asiakkaille suunnatut palvelut uuteen museokokonaisuuteen. Yhteinen kokoelmakeskus tehostaa ratkaisevasti kokoelma- ja näyttelytyötä keskittämällä toiminnot yhteen kiinteistöön ja poistaa väliaikaisista tiloista aiheutuvat toiminnalliset ja taloudelliset vaikeudet. Nettobudjetointi ja palvelujen kehittäminen Uuden kaupunginmuseon myötä mahdollistaa museolle joustavamman omarahoituksen hankinnan ja käytön. Monikäyttöiset asiakastilat ja uusien palvelujen tuotteistaminen (tilavuokraus, maksulliset tapahtumat, museokauppa) ovat mahdollisuus kasvattaa omarahoitusosuutta merkittävästi, mutta edellyttävät investointeja vuosina 2015 2016. Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä 2016 2018 Palvelujen kysyntään vaikuttavat muutokset asiakkaiden tarpeissa. Vaatimustaso kasvaa ja tarpeet eriytyvät: pääkaupunkiseudun väestö kasvaa ja ikääntyy, maahanmuuttajien osuus lisääntyy, asuinalueiden erot hyvinvoinnissa lisääntyvät. Palvelujen suuntaamisen ja vaikuttavuuden näkökulmasta keskeistä tulevina vuosina on osallisuuden lisääminen. Uusi kaupunginmuseo suunnitellaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi hyödynnetään monipuolisesti eri kanavia sosiaalisesta mediasta yhteissuunnitteluun. Bedömd utveckling i efterfrågan på tjänster och i produktionssätten 2016 2018 Vapaa pääsy madaltaa museon kynnystä ja on edellytys monipuolisen vuorovaikutuksen syntymiselle erilaisten yhteisöjen kanssa. Museossa jo vuodesta 2008 ollut vapaa pääsy on muuttanut palvelujen käyttöä ja kysyntää monella tavalla. Toistuvien käyntien lisääntyminen, tapahtumien merkityksen kasvaminen ja museon tilahierarkioiden muuttuminen ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat palvelujen suunnitteluun.
2 Digitalisoituminen tarjoaa mahdollisuuksia julkisen tiedon avaamiseen ja uusien yleisöjen tavoittamiseen verkossa. Sähköisten palvelujen kysyntä kasvaa ja osa museon asiantuntijapalveluista (esim. kuvapalvelut) siirtyy entistä laajemmin verkkoon. Tuotantotapojen kehityksen näkökulmasta teknisten ratkaisujen on pysyttävä ajan tasalla. Suunnitelmakaudella ajankohtaista on mm. museon kokoelmanhallintajärjestelmän uusimiseen valmistautuminen. Asiakasmäärien ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla: kaikkien asiakkaiden määrä on noin 370 000. Museokävijöiden määrän ennakoidaan 2016 olevan noin 130 000, sillä kyse on muuttovuodesta ja uudet tilat eivät ole käytössä koko vuotta. Ruiskumestarin talo on tarkoitus avata marraskuussa 2016. Verkkokäyntien määrän ennakoidaan pysyvän noin 230 000:ssa ja some-seuraajien määrän arvioidaan kasvavan. Kilpailuttaminen Museon toteuttaessa 2015 2016 tapahtuvia toiminnan ja toimitilojen muutoksia kilpailutetaan palvelu-, kalusto- ja laitehankinnat kaupungin hankintaohjeiden mukaan tai tilataan sopimustoimittajilta. Riskienhallinta Merkittävimmät strategiatason riskit liittyvät vuonna 2016 hankkeiden rahoitukseen. Riskit toteutuvat, mikäli Uuden kaupunginmuseon avaamista tai yhteisen kokoelmakeskuksen perustamista ei pystytä resursoimaan riittävästi. Ilman lisäresursseja Uuden kaupunginmuseon avaaminen ei toteudu suunnitellusti, jolloin positiiviset vaikutukset myös Torikortteleiden muihin toimijoihin jäävät toteutumatta ja syntyy imagotappioita. Uuden kaupunginmuseon ja kokoelmakeskuksen rakennus- ja muutoshankkeissa merkittävänä riskinä ovat museosta riippumattomat aikatauluviivästykset, joista voi aiheutua lisäkustannuksia. Konkurrensutsättning Riskhantering Museorakennusten kuntoon liittyvät riskit ovat merkittäviä toiminnan ja talouden kannalta. Epätietoisuus perusparannusten ja -korjausten aikatauluista vaikeuttaa toiminnan suunnittelua. Muihin kuin kiinteisiin kuluihin käytettävän määrärahan reaalinen lasku vähentää museon taloudellista liikkumavaraa sisältöjen tuottamisessa. Nettobudjetoinnin riskejä pyritään hallitsemaan hyvällä ennakkosuunnittelulla ja säännöllisellä toiminnan ja talouden seurannalla. Osassa keskeisistä perustehtävistä riippuvuus työllistämisvaroista on riski sekä palvelukyvyn että osaamisen siirron näkökulmasta. Kaupungin strategiaohjelma viraston toiminnassa Strategiaohjelman toteuttaminen viraston toiminnassa Käynnissä olevien suurten muutosten takia museo on laatinut vuonna 2014 uuden vision ja johtanut siitä toiminnan painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Visio 2018 on Jokaisella on mahdollisuus rakastua Helsinkiin. Viidestä kaupungin strategian tavoitealueesta museon painopisteet liittyvät erityisesti Elinvoimainen Helsinki ja Hyvinvoiva helsinkiläinen -kokonaisuuksiin. Museo on osaltaan luomassa parempaa, hauskempaa ja elinvoimaista Helsinkiä. Museon palvelut, tietovarannot ja asiantuntemus tarjoavat eväitä elinikäiseen oppimiseen, aktiiviseen kansalaisuuteen Hur stadens strategiprogram följs vid verket Hur strategiprogrammet följs vid verket
Liite 2, sivu 3 ja kaupunkikulttuurin kehittämiseen Vuosina 2015 2018 kehittämisen kolme painopistettä ovat: 1. Ajattelemme asiakasta, 2. Vahvistamme moniarvoista Helsinkiä ja 3. Tehdään yhdessä! Ajattelemme asiakasta -kokonaisuus sisältää museon palvelukokonaisuuden kirkastamiseen liittyviä tavoitteita. Uudesta kaupunginmuseosta tulee lippulaivamuseo, jonka kehittämisen lähtökohtina on vastaaminen asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin sekä entistä tehokkaampi palvelutuotanto. Kokonaisuuteen liittyy kokoelma- ja tutkimustoimintojen määrittely osana museon palveluita. Kaupunginmuseon ja taidemuseon yhteinen kokoelmakeskus on mittava hanke, joka tehostaa kokoelma- ja näyttelytyötä. Talouden vahvistaminen on toimintakauden keskeinen tavoite. Uusi kaupunginmuseo mahdollistaa uusien maksullisten palvelujen tuotteistamisen yrityksille, yhteisöille ja yksityisille. Verkkopalvelujen kartoitus ja niihin liittyvät maksulliset palvelut tukevat tavoitetta. Aktiivinen strategisten kumppanuuksien etsiminen on keino lisätä museon voimavaroja. Osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinneissa painotetaan palveluajattelun ja myyntiosaamisen vahvistamista. Verkets personalplan 2016 2018 Vahvistamalla moniarvoista Helsinkiä museo haluaa lisätä osallisuutta ja vastata kasvavan alueellisen ja sosiaalisen erilaistumisen ja eriarvoistumisen haasteisiin. Erilaisten identiteettien vahvistaminen ja tukeminen edellyttää valmiutta vuorovaikutukseen ja tasavertaisiin kohtaamisiin ihmisten kanssa. Opetuspalvelut ja -osaaminen mahdollistavat palvelujen tarjoamisen eri kohderyhmille. Museo vaikuttaa ja on laajasti läsnä myös seiniensä ulkopuolella. Osallisuuden ja yhteisöllisen museotyön muotoja etsitään yhdessä muiden virastojen ja museoiden kanssa. Tuomalla asiantuntijatyön sisältöjä sosiaaliseen mediaan reagoidaan entistä nopeammin ajankohtaisiin kysymyksiin ja osallistutaan keskusteluun. Alueiden ominaispiirteiden ja omaleimaisuuden säilymistä museo edistää tuottamalla tietoa historiasta ja toimimalla kulttuuriympäristön asiantuntijaviranomaisena. Tehdään yhdessä -painopiste tähtää demokratian ja osallisuuden edistämiseen. Aineistoja avataan siten, että se tukee datan avointa käyttöä. Kokoelma-aineistoja tuotetaan verkkoon vuosittain kansallisen digitaalisen kirjaston FIN- NA-tiedonhakupalvelun ja Helsinki Region Infosharen (HRI) kautta. Museoviraston vetämä museoiden verkkokauppahanke toteutuu kaupunginmuseon osalta valokuvien verkkokauppana 2016. Kokoelmatietojen saatavuutta ja hallittavuutta parannetaan siirtymällä valtakunnalliseen, museoiden yhteiseen kokoelmanhallintajärjestelmään (n. 2017 2018). Kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia lisätään suunnittelemalla ja toteuttamalla Uusi kaupunginmuseo vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten kanssa. Asiakasymmärryksen lisäämisen ohella kokeillaan yhteissuunnittelun erilaisia muotoja. Jaetun asiantuntijuuden hengessä etsitään uudenlaisia tapoja osallistaa kaupunkilaisia museotyön eri osaalueille Vapaaehtoistoiminnan vakiinnuttaminen ja uusien toimintamallien kehittäminen on yksi lähivuosien tavoitteista. Verkets plan för lokalanvändningen 2016 2025 Viraston henkilöstösuunnitelma 2016 2018 Kaupunginmuseon organisaatiota päivitetään muutoksiin
4 vastaamiseksi. Strategisten tavoitteiden mukaisissa tehtävissä huolehditaan henkilöstöresurssien riittävyydestä. Henkilöstö- ja osaamistarpeet ennakoidaan viraston osaamisen kehittämissuunnitelmassa, jota päivitetään vuosittain. Eläkeiän saavuttaa vuositasolla 1 3 henkilöä, kaikkiaan suunnitelmakaudella eläkeiän saavuttaa 6 henkilöä. Eläköitymisen kautta tai muuten vapautuvat vakanssit suunnataan uuden strategian mukaisesti. Viraston tilankäyttösuunnitelma 2016 2025 Suunnitelmakaudella tapahtuu merkittäviä tilamuutoksia: kaikki kolme suurinta toimipistettä, Sofiankatu sekä Honkanummen ja Malmin kokoelmakeskukset, muuttavat uusiin tiloihin. Museolla on ennen muuttoja vuonna 2015 vuokrattuna kaikkiaan 14 931 m 2. Tiloista 8 961 m 2 on kokoelmakeskus- ja verstastiloja. Museon päätoimipiste Sofiankadulla muuttaa osana Torikorttelien elävöittämistä vuodenvaihteessa 2015 2016 peruskorjattuihin tiloihin Elefantti-kortteliin, jossa avataan Uusi kaupunginmuseo. Sofiankadun tilat vapautuvat tällöin kaupalliseen käyttöön. Tilakeskus ja Suomen pankki solmivat joulukuussa 2014 vuokrasopimuksen kaupunginmuseon ja taidemuseon yhteisen kokoelmakeskuksen tiloista Vantaan Turvalaaksossa. Honkanummen kokoelmakeskus ja Tattarisuon verstas muuttavat Turvalaaksoon 31.12.2015 mennessä. Malmin kokoelmakeskus muuttaa 31.12.2016 mennessä. Kaupunginmuseo luopuu em. kolmesta vapailta markkinoilta vuokratusta kiinteistöstä vuosina 2015 2016. Hyrylän kokoelmakeskuksen (vuokrasopimus 31.12.2016 asti) tilat ja toiminnot eivät sen sijaan muuta yhteiseen kokoelmakeskukseen, joka edellyttää vuokrasopimuksen jatkamista tai muuta erillisratkaisua Museon vuokrakustannukset ja kokonaisneliömäärä kasvavat, kun Sofiankadun tiloista (2 791 htm 2 ) muutetaan Elefantti-kortteliin (3 298 htm 2 ). Museo on varautunut kasvuun luopumalla vuosina 2010 2013 neljästä museosta. Koulumuseon, Tuomarinkylän kartanonmuseon ja Lastenmuseon sekä Voimalamuseon sulkeminen ovat pienentäneet museon käytössä olevia tiloja 2 014 m 2. Museoiden lukumäärä vähenee Elefantti-kortteliin muutettaessa vielä yhdellä, koska Sofiankatu 4:stä luovutaan. Yhteisessä kokoelmakeskuksessa museon lähtökohtana on ollut pienentää nykyisten kokoelmakeskusten neliömäärää ja tehostaa tilankäyttöä hyllytysratkaisuilla, jotta vuokrakustannukset eivät kasva. Vahvistamattomien laskelmien mukaan museon kokoelmakeskustilat pienenevät lähes 20 % ja vuokrakustannukset pysyvät nykyisessä tasossa. Muutto Turvalaaksoon ja hyllytysratkaisut tuovat kuitenkin kertaluonteisia lisäkustannuksia vuosina 2015 2016. Talousarvion vaikutus strategiaohjelman talousmittareiden edistämiseen Strategiaohjelman talousmittareista yksikköhinta, tuottavuus ja palveluita käyttävien määrät ovat museon vakiintuneita mittareita ja siten mukana talousarvion seurattavissa tavoitteissa. Hur budgeten främjar de ekonomiska mätarna i strategiprogrammet Helsingin muita kuntia korkeammat palvelujen yksikkökustannukset lähenevät muiden suurimpien kaupunkien keskiarvoa : Museon toiminta on erittäin kustannustehokasta, yksikkökustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat kuin muiden suurimpien kaupunginmuseoiden. Menot/asukas v.
Liite 2, sivu 5 2016 suurten muuttojenkin aikana ovat vain 12,86 (ta 2015: 12,44, tp 2014:12,21 ). Saman kokoluokan museoiden (Tampere ja Turku) tunnusluku on liikkunut 40 50 euron/asukas välillä. Kaupunginmuseo vertautuu huomattavasti pienempien museoiden kuten Hämeenlinna, Kuopio, Oulu tai Lappeenranta tunnuslukuihin. Luku on myös merkittävästi pienempi kuin sivistystoimen rootelissa esim. kirjaston taloustavoite 59,38 (2015) tai kulttuurikeskuksen vastaava 21,24 (2015). Kulttuuripalveluja käyttävien määrä : Museon palveluita käyttävien asiakkaiden määrätavoite vuodelle 2016 on 370 000. Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi Tietotekniikkaohjelman toteuttaminen Museo hyödyntää tietotekniikkaa sisäisissä ja ulkoisissa palveluissaan mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti sekä tuottavasti kaupungin tietotekniikkaohjelman mukaisesti. IT-tehokkuutta nostetaan tukeutumalla kaupunkiyhteisiin perustietotekniikkaratkaisuihin ja -palveluihin. Merkittävimmät tietotekniikan kehittämishankkeet ovat valokuvien verkkokauppa sekä kokoelmanhallintajärjestelmän vaihtaminen museoiden yhteiseen valtakunnalliseen kokoelmanhallintajärjestelmään, joka tullee ajankohtaiseksi 2017 18. Sähköisen asioinnin kehittämishankkeet Valokuvien verkkokauppa on merkittävin sähköisen asioinnin kehittämishanke, joka toteutuu Museoviraston vetämän museoiden yhteisen verkkokauppahankkeen yhteydessä 2016. Sähköistä asiointia lisätään muutenkin osana toimintatapojen ja tietojärjestelmien kehittämistä. Sähköisessä asioinnissa tukeudutaan mahdollisuuksien mukaan kaupunkitasoisiin ratkaisuihin. Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kaupunginmuseo on nettobudjetoitu yksikkö, jonka talousarvion sitova tavoite on toimintakate. IT och elektronisk kommunikation Hur IT-programmet genomförs Utvecklingsprojekt inom elektronisk kommunikation Mål som granskas vid budgetuppföljningen Bindande verksamhetsmål Museon sitova toiminnallinen tavoite on asiakasmäärä. Tavoite vuodelle 2016 on 370 000 asiakasta, johon luetaan museokävijöiden lisäksi muut asiakkaat ja verkkokävijät. Muut toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet on koottu taulukkoon Määrä ja taloustavoitteet. Määrällisiä suoritetavoitteita on asetettu näyttelyille ja julkaisuille, lausunnoille ja muistiolle, kokoelmien laajuudelle ja tietojen avaamiselle. Energiatehokkuutta ja ympäristöä koskevat tavoitteet Kaupunginmuseo on asettanut energiansäästötavoitteekseen Energiansäästöneuvottelukunnan esittämän hallintokuntakohtaisen sitovan säästötavoitteen. Säästötavoite vuodelle 2016 on 10 % vuoden 2010 kokonaisenergiankulutuksesta. Määrä- ja taloustavoitteet Raamiin valmistellun talousarvion mukaan menot/asukas tulee olemaan 12,86 euroa/asukas vuonna 2016 (12,44 /v. 2015). Suoritetavoitteet on koottu taulukkoon. Övriga verksamhetsmål Energieffektivitets- och miljömål Kvantitativa och ekonomiska mål
6 Tuottavuuden toteutuminen 2014 2018 Produktivitetsutfall 2014 2018 Museo on elämyksiä ja hyvinvointia tehokkaasti tuottava palvelu. Vuotuiset asiakasmäärät kuuluvat Suomen museoiden kärkeen. Museon menojen osuus koko kaupungin menoista on ollut noin 0,15 %. Tuottavuus vuonna 2014 nousi 4 % edellisvuodesta. Tuottavuusindeksin odotetaan v. 2016 olevan 61,4 (2013=100). Tuottavuuslaskenta päivitetään 2017 käyttöönotettavalla tuottavuusmatriisilla. Museon tuottavuutta pyritään lähivuosina nostamaan edelleen kehittämällä tulonhankintaa ja muuta omarahoitusta; ottamalla käyttöön uusia sähköisiä palveluita; kasvattamalla asiakasmääriä; kehittämällä prosesseja ja yhteistyön eri muotoja sekä keskittämällä toimitiloja. Tilankäytön tehokkuuden toteutuminen 2014 2018 Effektivitet i lokalanvändningen 2014 2018 Museon tilojen käyttöaste nousee suunnitelmakaudella merkittävästi, kun toiminnot keskittyvät Uuteen kaupunginmuseoon ja yhteiseen kokoelmakeskukseen. Yleisöpalvelut keskittyvät Uuteen kaupunginmuseoon ja museoiden lukumäärä laskee yhdellä, kun Sofiankatu 4:stä luovutaan. Uuden kaupunginmuseon suunnittelun lähtökohtana ovat olleet yleisölle avoimet näyttely- ja monitoimitilat. Tämä on mahdollistettu tehostamalla työtilojen tilankäyttöä toteuttamalla esimerkiksi toimistotilat monitilatoimistoina Honkanummen ja Malmin kokoelmakeskuksen sekä verstaan toimintojen yhdistäminen ja siirto Turvalaakson yhteiseen kokoelmakeskukseen vähentää museon käytössä olevien kiinteistöjen määrää kahdella. Yhteinen kokoelmakeskus pienentää museon kokoelmakeskus- ja verstastilojen neliömäärää huomattavasti ja mahdollistaa päällekkäisistä toiminnoista luopumisen. Kokoelmasäilytyksessä tilankäyttöä tehostetaan investoimalla hyllytysratkaisuihin. Kaupunginmuseon ja taidemuseon yhteinen kokoelmakeskus mahdollistaa hallintokuntarajat ylittävien kokoelmatyön yhteisten prosessien kehittämisen ja tehostaa resurssienkäyttöä strategiaohjelman mukaisesti. Kahden museon yhteinen kokoelmakeskus on konkreettinen esimerkki virastorajat ylittävästä toimintamallista, joka käyttöönottovaiheen jälkeen tuo selkeää taloudellista ja toiminnallista synergiaa. Museot hallinnoivat kokoelmiensa muodossa merkittävää kaupungin omaisuutta ja yhteinen kokoelmakeskus edistää myös helsinkiläisten yhteisen kulttuuriperinnön säilyttämistä ja sen saavutettavuutta. Määrä- ja taloustavoitteet Kvantitativa och ekonomiska mål 2014 2015 ennuste prognos 2015 2016 2017 2018 Suoritetavoitteet Prestationsmål Näyttelyt ja julkaisut 14 7 6 9 9 9 Annetut lausunnot ja muistiot Kokoelmien laajuus (objektimäärä): Kulttuurihistoriallinen kokoelma Valokuvat Taide 493 454 098 960 837 6 095 453 898 965 837 6 100 454 100 965 837 6 101 453 698 970 837 6 105 92 142 453 598 975 837 6 110 92 192 453 498 980 837 6 115 92 242
Liite 2, sivu 7 Arkeologiset kokoelmat Kokoelmista avattuna Finna-tiedonhaku- palvelun kautta tietokannoittain 92 092 34 590 92 092 34 590 41 320 47 850 54 580 Tehokkuus/taloudellisuus Effektivitet/lönsamhet Menot /asukas Utgifter /invånare 12,21 12,44 12,25 12,86 10,95 10,92 Toiminnan laajuustiedot Verksamhetens omfattning Asiakkaiden lukumäärä, josta Antal användare - näyttelykävijät - muut asiakkaat - verkkokävijät 473 781 208 265 29 766 235 750 320 000 90 000 55 000 175 000 355 700 110 000 15 700 230 000 370 000 130 000 10 000 230 000 455 000 200 000 15 000 240 000 470 000 210 000 15 000 245 000 Resurssit Resurser Henkilöstön määrä (vakituiset) Antal anställda (ordinarie) 72 72 72 72 72 72 Tuottavuusmittari Produktivitetsmätare 2014 2015 ennuste prognos 2015 2016 2017 2018 Tuottavuus Produktivitet (2013=100) 98,9 76,6 76,6 61,4 91,5 89,1 Tilankäytön tehokkuuden mittari Mätare för effektivitet i lokalanvändningen 2014 2015 ennuste prognos 2015 2016 2017 2018 Tilojen kokonaispinta-ala htm 2 Lokalyta sammanlagt, m² lägenhetsyta 14 931 17 135 17 135 14 037 14 037 14 037 Tilojen pinta-alamäärä (htm 2 ) suhteessa asiakasmäärään Lokalyta (m² lägenhetsyta) i förhållande till antalet användare 0,03 0,04 0,04 0,035 0,03 0,029