KIRJALLINEN KYSYMYS 639/2001 vp Suomea opiskelevien venäläisten työluvan saannin helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Suomi on yksi maailman pienistä kielialueista. Kieltämme puhutaan pääkielenä ainoastaan Suomessa, ja Ruotsissa sillä on virallinen vähemmistökielen asema. Pienen kielen aseman vahvistamiseksi onkin tärkeää edistää sen opiskelua ulkomailla sekä lisätä opiskeluvaihtoa Suomen ja muiden maiden välillä niin, että yhä useammat ulkomaalaiset opiskelijat opiskelisivat myös Suomessa kieltämme. Lisäksi olisi hyvä parantaa myös suomen kieltä opiskelevien EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten mahdollisuutta päästä Suomeen lyhytaikaiseen työhön muutenkin kuin harjoittelijavaihdon kautta. Suomen kielen opetusta järjestetään useissa ulkomaalaisissa yliopistoissa, kuten Pietarin yliopistossa. Kieltä opiskelevien määrät eivät ole suuria, mutta opiskelijat ovat varmasti sitäkin innokkaampia. Kieltenopiskelun yksi tärkeä edellytys on mahdollisuus päästä oleskelemaan ja mahdollisesti myös lyhytaikaisesti työskentelemään siihen maahan, jonka kieltä opiskellaan. Suomea opiskelevien venäläisten opiskelijoiden ongelmaksi onkin noussut työlupien saannin vaikeus, koska heidän edelleen menevät sekä EUkansalaiset että paluumuuttajat. Työlupien saannin helpottaminen olisi kuitenkin tärkeää kielen oppimisen kannalta. Samalla se lisäisi kiinnostusta kieltämme kohtaan ja sitä kautta kasvattaisi opiskelijamääriä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä helpottaakseen suomea opiskelevien venäläisten työluvan saantia maahamme? Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2001 Juha Korkeaoja /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Korkeaojan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 639/2001 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä helpottaakseen suomea opiskelevien venäläisten työluvan saantia maahamme? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Nykyään suomen kieltä ja kulttuuria opiskellaan maailmalla enemmän kuin koskaan aikaisemmin: opetusta on tarjolla lähes 90 yliopistossa 26 maassa. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen (CIMO) tietojen mukaan ulkomaisissa yliopistoissa on toistasataa suomen kielen opettajaa ja yli 2 500 opiskelijaa. Venäjällä suomen kielen opiskelijoita on 11:ssä eri yliopistossa noin 450. Kansainvälinen henkilövaihdon keskus tukee suomen kielen opintoja ulkomaisissa yliopistoissa eri tavoin, kuten järjestämällä opiskelijoille työharjoittelutilaisuuksia Suomea Suomessa -opiskelijavaihto-ohjelman puitteissa. Myös työministeriö pitää suomen kielen opintoja ulkomaisissa yliopistoissa tärkeänä. Opiskelijoiden työharjoittelu Suomessa on osa myös muissa maissa käynnissä olevaa kansainvälistymistä. Suomi esittäytyy myös tällä tavoin kansainvälisesti kiinnostavana vaihtoehtona tulevaisuuden työvoimalle. Työministeriön määräyksen (M/3/99 TM, 3.5.1999) mukaan Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen välittämät harjoittelijat ovat työlupavelvollisuudesta vapautettuja. Ohjelman puitteissa Suomeen saapuu tänä vuonna jonkin verran myös venäläisiä suomen kielen opiskelijoita. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen arvioima määrä tälle vuodelle on noin 5 6 opiskelijaa. Ulkomaalaisia, myös venäläisiä, suomen kielen opiskelijoita voi saapua työharjoitteluun Suomeen myös vaihto-ohjelmien ulkopuolella. Tällöin he ovat työlupavelvollisia. Työministeriön tietojen mukaan vaihto-ohjelmien ulkopuolella Suomeen on toistaiseksi saapunut hyvin vähän venäläisiä suomen kielen opiskelijoita. Työministeriön 1.4.2001 uudistetun työlupalausuntomenettelyn mukaan työluvan puoltaminen harjoittelijalle edellyttää työpaikkaa ja sitä, että palvelussuhteen ehdot ovat Suomessa voimassa olevien työehtosopimusten mukaiset tai, ellei työehtosopimusta ole, että ne vastaavat suomalaisiin työntekijöihin noudatettua käytäntöä. Harjoittelijoiden osalta työluvan puoltamisen edellytykset ovat normaalia kevyempiä siten, että työlupaa voidaan puoltaa silloinkin, kun työpaikkaan olisi työmarkkinoilta saatavissa työvoimaa. Harjoittelijoiden osalta kuitenkin edellytetään, että työ vastaa opiskelualaa. Ulkomaalaiset suomen kielen opiskelijat voivat tilapäisesti tutustua suomen kieleen ja kulttuuriin myös työskentelemällä au pairina suomalaisessa perheessä. Myös au pairit ovat työlupavelvollisia Suomessa. Samoin kuin harjoittelijalle, myös au pairille voidaan puoltaa työlupaa, vaikka tehtävään olisi työmarkkinoilta saatavissa työvoimaa. Kansainvälisen käytännön mukaisesti kuitenkin edellytetään 17 30 vuoden ikää. Hallitus katsoo, että tällä hetkellä voimassa oleva työlupaohjeisto antaa niin venäläisille kuin muillekin suomen kielen opiskelijoille joustavan mahdollisuuden työharjoitteluun Suomessa opis- 2
Ministerin vastaus KK 639/2001 vp Juha Korkeaoja /kesk kelijavaihto-ohjelmien ulkopuolella. Suomen kieltä opiskelevien ulkomaalaisten työluvan saannin helpottamiseksi työministeriö on kuitenkin ohjeistanut työvoimatoimistoja tulkitsemaan työn ja opiskelualan vastaavuutta harjoittelijoiden osalta siten, että edellytys täyttyisi aina, kun ulkomaalainen osoittaa opiskelevansa suomen kieltä ulkomaisessa yliopistossa. Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2001 Työministeri Tarja Filatov 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Juha Korkeaoja /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 639/2001 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att göra det lättare för ryssar som studerar finska att få arbetstillstånd i vårt land? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Nuförtiden studeras finska språket och kulturen mera än någonsin ute i världen: undervisning finns att få vid närmare 90 universitet i 26 länder. Enligt Centret för internationellt personutbyte (CIMO) finns det vid utländska universitet över hundra lärare i finska och över 2 500 studerande. I Ryssland finns det ca 450 studerande i finska vid 11 olika universitet. Centret för internationellt personutbyte stöder studier i finska språket vid utländska universitet på många sätt, såsom genom att för studerandena ordna arbetspraktik inom ramen för studentutbytesprogrammet Finska i Finland. Även arbetsministeriet anser att studier i finska språket vid utländska universitet är viktiga. Studerandenas arbetspraktik i Finland är ett led i den internationalisering som pågår också i andra länder. Finland presenterar sig också på detta sätt som ett intressant alternativ för den framtida arbetskraften. Enligt arbetsministeriets föreskrift (F/3/99 AM, 3.5.1999) är de praktikanter som förmedlas av Centret för internationellt personutbyte befriade från skyldigheten att ha arbetstillstånd. Inom ramen för programmet kommer det till Finland i år också i någon mån ryska studerande som studerar finska. Centret för internationellt personutbyte uppskattar att antalet för i år är ca 5 6. Utländska, också ryska, studerande i finska kan också komma för arbetspraktik till Finland utanför utbytesprogrammen. I det fallet är de skyldiga att ha arbetstillstånd. Enligt arbetsministeriets uppgifter har det utanför utbytesprogrammen till Finland hittills kommit mycket få ryska studerande i finska. Enligt det förfarande med arbetstillståndsutlåtande som förnyats av arbetsministeriet 1.4.2001 förutsätter förordandet av arbetstillstånd åt en praktikant en arbetsplats och att anställningsförhållandets villkor i Finland är i enlighet med gällande kollektivavtal eller, ifall kollektivavtal inte finns, att de motsvarar den praxis som tillämpats på finländska arbetstagare. För praktikanternas del är förutsättningarna för ett förordande av arbetstillstånd lättare än normalt på så sätt att arbetstillstånd kan förordas också i de fall då arbetskraft för arbetsplatsen skulle vara tillgänglig på arbetsmarknaden. För praktikanternas del förutsätts emellertid att arbetet motsvarar studiebranschen. Utländska studerande i finska kan tillfälligt bekanta sig med finska språket och kulturen också genom att arbeta som au pair i en finsk familj. Också au pairs är skyldiga att ha arbetstillstånd i Finland. Liksom för praktikanter kan man också för au pairs förorda arbetstillstånd, även om arbetskraft för uppgiften skulle fås på arbetsmarknaden. Enligt internationell praxis förutsätts emellertid en ålder mellan 17 och 30 år. Regeringen anser att de för närvarande gällande anvisningarna om arbetstillstånd ger såväl ryska som andra studerande i finska en flexibel möj- 4
Ministerns svar KK 639/2001 vp Juha Korkeaoja /kesk lighet till arbetspraktik i Finland utanför studentutbytesprogrammen. För att göra det lättare för utländska studerande i finska språket att få arbetstillstånd har arbetsministeriet emellertid gett anvisningar åt arbetskraftsbyråerna om att tolka motsvarigheten mellan arbete och studiebransch för praktikanternas del så att förutsättningen skulle uppfyllas alltid då en utlänning påvisar att han studera finska vid ett utländskt universitet. Helsingfors den 31 maj 2001 Arbetsminister Tarja Filatov 5