Lp 20.8.2012 nro 29/421/2012 Näyttötutkinnon perusteet HIEROJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012 Määräys xx/xx/201x OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2012
Sisältö HIEROJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012... 1 Sisältö... 1 1 NÄYTTÖTUTKINNOT... 1 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen... 1 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen... 1 1.3 Näyttötutkinnon perusteet... 1 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa... 2 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa... 2 1.6 Todistukset... 3 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus... 3 1.7.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa... 3 2 HIEROJAN ERIKOISAMMATTITUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN, TUTKINNON OSAT JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 5 2.1 Hierojan erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen... 5 2.2 Tutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen... 5 3 HIEROJAN ERIKOISAMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET... 6 3.1 Hierontatyön asiantuntijana toimiminen... 7 Ammattitaitovaatimukset... 7 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit... 7 Ammattitaidon osoittamistavat... 9 3.2 Hieroja hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä... 10 Ammattitaitovaatimukset... 10 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit... 10 Ammattitaidon osoittamistavat... 14 3.3 Urheilijan lihashuolto... 14 Ammattitaitovaatimukset... 14 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit... 15 Ammattitaidon osoittamistavat... 18 3.4 Kivun hoito... 19 Ammattitaitovaatimukset... 19 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 19 Ammattitaidon osoittamistavat... 22 3.5 Nivelten liikkuvuuden edistäminen... 22 Ammattitaitovaatimukset... 22 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 22 Ammattitaidon osoittamistavat... 25 3.6 Imunesteen virtausta edistävä hoito... 25 Ammattitaitovaatimukset... 25 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 25 Ammattitaidon osoittamistavat... 28 3.7 Tutkinnon osa yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnosta... 28 3.8 Tutkinnon osa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta: Kuntoutuksen koulutusohjelma tai osaamisala... 29 3.9 Tutkinnon osa liikunnanohjauksen perustutkinnosta... 29 3.10 Tutkinnon osa liikunnan ammattitutkinnosta... 29 3.11 Tutkinnon osa valmentajan ammattitutkinnosta... 29 Liite Hierojan erikoisammattitutkinnon suorittaneen työn kuvaus... 30
1 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi.
2 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamisessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Arvioijat Arvioinnin oikaisu Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat esittävät dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. lle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla.
3 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset. 1.7.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammattija erikoisammattitutkinnoissa Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavissa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen sovelletaan säännöksiä esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä (ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :n (952/2011) viittaussäännökset ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27, 27 a ja 27 b :ssä (951/2011). Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia.
Tämä edellyttää, ettei opintoihin liittyviä turvallisuusvaatimuksia voida täyttää ja sitä, ettei estettä voida kohtuullisin toimin esimerkiksi opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla, apuvälineillä tai muulla tuella poistaa. Mikäli toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojeleminen tai liikenteen turvallisuus sitä edellyttävät, opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla aikaisemmin tapahtuneen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaaminen ammattitutkintoon tai erikois-ammattitutkintoon hakeutumisen yhteydessä. Edellä mainitun perusteella tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset tulee ottaa huomioon näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset sisältyvät valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyjen humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteisiin. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa (L 952/2011, 13 a ) opiskelijaksi hakeutuville tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjien tulee tarvittaessa tehdä yhteistyötä eri koulutusasteiden tai viranomaisten kanssa opiskelijavalinnassa välttämättömien tietojen saannissa ja antamisessa. Opiskelijaksi hakeutuvan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, jonka mukaisissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa hän ei terveydentilansa tai toimintakykynsä vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on kuitenkin otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. Saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaista terveydentilaa tai toimintakykyä ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suorittamisessa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee tarvittaessa selvittää yhdessä opiskelijan ja opiskelijahuollon henkilöstön kanssa opiskelijan mahdollisuus hakeutua muuhun näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn muuttuminen ei saa keskeyttää opiskelijan näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai - alan vaihtoon. Terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksista näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen aikana johtuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaistamisella. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suorittamista. Opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn muuttuessa opiskelijahuollon, opiskeluterveydenhuollon ja työpaikkojen työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. Hierojan erikoisammattitutkinnon terveydentilavaatimukset Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. 4
Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus sellaiset fyysiset sairaudet kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat sekä krooniset ihottumat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sijoittumista päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus. 2 HIEROJAN ERIKOISAMMATTITUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN, TUTKINNON OSAT JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Hierojan erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Hierojan erikoisammattitutkinnon suorittanut hoitaa ammattialansa monipuoliset työtehtävät itsenäisesti vaativissakin toimintaympäristöissä. Hän ratkaisee luovasti tehtäväalueeseensa liittyviä ongelmia hyödyntäen kokemustaan ja alansa laaja-alaista tai erikoistunutta teoriatietoa. Hän kehittää palvelutuotteita. Hän arvioi tehtäväalueensa työprosesseja työmenetelmien, työn laadun, tehokkuuden ja taloudellisuuden kehittämiseksi. Hän johtaa ja valvoo toimintaa ja opastaa muita työhön, työsuorituksiin, työn laatuun ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Hän huolehtii työympäristössään siitä, että käytetyt työ- ja toimintatavat ovat kestävän kehityksen ja eettisten periaatteiden mukaisia. Hän viestii ja tuottaa tarvittaessa tehtäviinsä liittyviä tekstejä suomen, ruotsin tai saamen kielellä (oma äidinkieli). Hänellä on työtehtävien hoidon kannalta tarpeellinen muu kielitaito. Hierojan erikoisammattitutkinnon suorittanut vastaa omasta työstään ja työskentelee turvallisesti sekä itsensä, asiakkaan että työympäristön kannalta. Hänellä on valmiudet toimia itsenäisenä yrittäjänä. Hän työskentelee eettisten ja alan periaatteiden mukaisesti ja noudattaa kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja. Hän arvioi omaa osaamistaan ja kehittää itseään ja työskentelyään. Hän pitää yllä ammattitaitoaan ja työkykyään. Hän toimii joustavasti erilaisten ihmisten kanssa myös monikulttuurisissa työyhteisöissä. 2.2 Tutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen Hierojan erikoisammattitutkinto muodostuu yhdestä pakollisesta ja kymmenestä valinnaisesta tutkinnon osasta. Tutkinto on valmis, kun pakollinen tutkinnon osa ja kolme valinnaisista tutkinnon osista on suoritettu hyväksytysti. Tutkinnon osat ovat Hierojan erikoisammattitutkinto Pakollinen tutkinnon osa 3.1 Hierontatyön asiantuntijana toimiminen Valinnaiset tutkinnon osat. Valittava kolme tutkinnon osaa. 3.2 Hieroja hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä 3.3 Urheilijan lihashuolto 3.4 Kivun hoito 5
6 3.5 Niveltoiminnan edistäminen 3.6 Imunesteen virtausta edistävä hoito 3.7 Tutkinnon osa yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnosta 3.8 Tutkinnon osa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta: Kuntoutuksen koulutusohjelma tai osaamisala 3.9 Tutkinnon osa liikunnanohjauksen perustutkinnosta 3.10 Tutkinnon osa liikunnan ammattitutkinnosta 3.11 Tutkinnon osa valmentajan ammattitutkinnosta 3 HIEROJAN ERIKOISAMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän hierojan erikoisammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa toiminnassa, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. lle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. lle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti. Arvioijat kirjaavat keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osassa vaadittavien tutkintosuoritusten jälkeen. Hierojan erikoisammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia.
7 3.1 Hierontatyön asiantuntijana toimiminen Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa johtaa työyhteisöä ja muiden suorittamia työtehtäviä toimia työpaikkaohjaajana toimia ammattitaidon arvioijana arvioida ja kehittää omaa työtään ja ammattiaan. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit osaa johtaa työyhteisöä ja muiden suorittamia työtehtäviä. Työyhteisössä toimiminen hyödyntää työssään tietoa ryhmän syntymiseen ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä hyödyntää työssään tietoa työyhteisön toiminnasta ja oppivan organisaation toiminnan periaatteista soveltaa työssään tietoa työryhmänohjauksen periaatteista käyttää työssään erilaisia ryhmänohjauksen toimintamalleja kannustaa työryhmää yhteistoimintaan tekee tunnetuksi ja markkinoi hierojan erikoisosaamista yhteistyöverkostossa ja eri asiakasryhmille toimii aktiivisena jäsenenä työyhteisössä arvioi yhteistoiminnallisuutta työyhteisössä. Muiden suorittamien työtehtävien johtaminen perustelee työtään monipuolisesti lähiesimiehen toimintakentästä ja tehtävistä johtaa vastuualueensa toimintaa itsenäisesti siten, että toiminta on taloudellista ja tuloksellista ottaa huomioon työryhmänsä jäsenten tarpeet ja vaatimukset tunnistaa ryhmässä toimimisen haasteita ja etuja suunnittelee ja toteuttaa oman vastuualueensa prosesseja lyhyellä aikavälillä ottaa työssään kattavasti huomioon kestävän kehityksen johtaa oman vastuualueensa työntekijöitä kehittää omia lähiesimiestaitojaan etsii ja hyödyntää laaja-alaisesti ajankohtaista tutkimustietoa oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen. Työhyvinvoinnin edistäminen mitoittaa työnsä niin että työ, vapaa-aika ja sosiaalinen elämä ovat tasapainossa hakee tarvittaessa oman ja työyhteisön työssä jaksamisen tukitoimia, kuten verkostot ja työnohjaus vastaa omasta työssä jaksamisestaan etsii keinoja työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi edistää toiminnallaan työyhteisön terveyttä ja hyvinvointia sekä hyvää työilmapiiriä ottaa työssään huomioon Työturvallisuuslain keskeiset velvoitteet
8 varmistaa, että työpaikalla on sen olosuhteisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä ja ensiapuvarustus varmistaa, että työpaikalla on ajantasainen toimintaohje onnettomuus- ja väkivaltatilanteiden varalle. Laadun kehittäminen hyödyntää laatuajattelua ja käyttää tavallisimpia laadun kehittämisen menetelmiä omassa työssään hyödyntää tietoa laatutyön merkityksestä hierojan työssä hyödyntää laadun kehittämisessä monipuolisesti erilaisia palautejärjestelmiä kuten asiakaspalautteet, vertaisarvioinnit, itsearviointi tekee työelämälähtöisen konkreettisen laadun kehittämissuunnitelman omaan työhönsä tai työyhteisönsä työhön. osaa toimia työpaikkaohjaajana. Työssäoppimisen suunnittelu Työssäoppimisen ohjaaminen Työssäoppimisen arviointi osaa toimia ammattitaidon arvioijana. Tutkintotilaisuuden suunnittelu hyödyntää työssään tietoa työssäoppimisen ohjaamisesta osallistuu työssäoppimisjakson sisällön suunnitteluun yhteistyössä valmistavan koulutuksen järjestäjän kanssa osallistuu työssäoppimisen sopimusten tekoon yhteistyössä valmistavan koulutuksen järjestäjän ja työelämän edustajien kanssa. varmistaa työssäoppijan tavoitteet yhteistyössä valmistavan koulutuksen opettajan kanssa perehdyttää työssäoppijan koulutetun hierojan työhön opettaa hierontaa tavoitteellisesti hierojan ammattitutkinnon perusteiden mukaisesti ohjaa työssäoppijaa hierojan ammattitaidon hankkimisessa hierojan ammattitutkinnon perusteiden mukaisesti. osallistuu kannustavasti työssäoppijan ammattitaidon arviointiin antaa rakentavaa palautetta työssäoppijan ammattitaidosta perustelee arviointinsa monipuolisesti hierojan ammattitutkinnon ammattitaitovaatimusten mukaisesti. esittelee tutkinnon suorittajille näyttötutkintojärjestelmän ja hierojan ammattitutkinnon suorittamisen mahdollisuudet esittelee tutkinnon suorittajille hierojan ammattitutkinnon perusteet; ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit ohjaa tutkinnon suorittajaa henkilökohtaisen tutkinnon suorittamissuunnitelman teossa osallistuu tutkintotilaisuuden suunnitteluun yhteistyössä tutkintovastaavan ja arvioijien kanssa osallistuu kolmikannalle järjestettävään tutkinnon osan perehdytykseen tai arvioijakoulutukseen.
9 Arvioijana toimiminen Hierojan ammattitaidon arvioinnin kehittäminen osallistuu arviointiin vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti yhdessä arvioinnin kolmikannan kanssa järjestämissuunnitelman mukaisesti antaa palautetta monipuolisesti tutkinnon suorittajalle yhdessä arvioinnin kolmikannan kanssa osallistuu arviointiesityksen tekemiseen yhteistyössä kolmikannan kanssa. arvioi omaa ammattitaitoaan työelämän arvioijana monipuolisesti ja kriittisesti kerää palautetietoa toiminnastaan arvioijana tutkinnon suorittajilta ja arvioijilta antaa palautetta ja kehittää koulutetun hierojan ammattitaidon arvioimista yhteistyössä tutkintovastaavan ja arvioijien kanssa. osaa arvioida ja kehittää omaa työtään ja ammattiaan. Oman työn kehittäminen Ammatin kehittäminen Ammattitaidon osoittamistavat arvioi realistisesti omia vahvuuksiaan ja ammatillisen kehittymisensä haasteita arvioi oman työnsä laatua tekee aktiivisesti tilannearviointia ja toimii joustavasti muuttuvissa työtilanteissa vastaanottaa palautetta ammatillisesti ja hyödyntää sitä ammattitaitonsa kehittämisessä kehittää omaa työtään ja ammattitaitoaan tekee työelämälähtöisen konkreettisen kehittämistehtävän omaan työhönsä tai työyhteisöönsä liittyen. hyödyntää omassa työssään alan uusinta tutkimustietoa tekee aktiivisesti esityksiä hierojan ammatin kehittämiseksi edistää toiminnallaan hierojan ammatin arvostusta kantaa vastuuta uuden tiedon tuottamisesta hierojan työhön on kiinnostunut hierojan ammatin ja työn kansainvälisestä kehittämistyöstä osallistuu kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen omalla alallaan toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Hierontatyön asiantuntijana toimiminen -tutkinnon osassa tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon osassa vaadittavan ammatillisen osaamisensa henkilökohtaisen tutkinnon suorittamissuunnitelman mukaisesti. Hän toimii hierojan työn asiantuntijana aidoissa työympäristöissä hierojan vastaanotolla, kuntoutus- ja hoitolaitoksissa tai hierojan ammattitutkintoa järjestävän oppilaitoksen asiakaspalvelussa. hyödyntää ajantasaista ja uusinta tutkimustietoa sekä toimii verkostomaisella ja kehittävällä työotteella. Työyhteisössä toimiessaan hän johtaa vastuualueellaan työyhteisöä ja muiden suorittamia työtehtäviä, kehittää hierontatyön laatua ja edistää työyhteisön työhyvinvointia sekä turvallisuutta. Hän suunnittelee, ohjaa ja osallistuu työssäoppimisen arviointiin toimiessaan työpaikkaohjaajana. Työelämän arvioijana tutkinnon suorittaja osallistuu tutkintotilaisuuden suunnitteluun, osallistuu hierojan
ammattitaidon arviointiin yhteistyössä arvioinnin kolmikannan kanssa ja kehittää hierojan ammattitaidon arviointia. Hän soveltaa kaikessa ammattitoiminnassaan yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja. Hän kehittää hierojan työtä ja ammattia työyhteisön tarpeisiin soveltuvasti. Arvioijat seuraavat ja arvioivat tutkinnon suorittajan toimintaa sekä antavat toiminnasta kirjallisen arvion. voi täydentää tutkintosuorituksiaan myös suullisesti ja prosessin aikana tuotetuilla dokumenteilla, jotka arvioituina ovat osa hänen arviointiaineistoaan. 3.2 Hieroja hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa toimia hieronnan asiantuntijana sosiaali- terveys- ja kuntoutusalan verkostoissa ja asiakaspalvelussa tehdä hoitosuunnitelman terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään erilaisille asiakkaille hieroa terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään erilaisia asiakkaita ohjata asiakkaita terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen ohjata asiakasta hyödyntämään kuntoutuspalveluja arvioida ja kehittää omaa työtään ja ammattiaan. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit osaa toimia hieronnan asiantuntijana sosiaali- terveys- ja kuntoutusalan verkostoissa ja asiakaspalvelussa. Moniammatillisessa verkostossa toimiminen hyödyntää työssään tietoa verkostotyön periaatteista ja kuntoutustyön verkostoista tekee suunnitelman ammatillisen verkostonsa tavoitteellisesta laajentamisesta ja toimii sen mukaisesti kehittää aktiivisesti toimintaansa hieronnan ammatillisissa asiantuntijaverkostoissa edistää toiminnallaan ammatillisen verkoston vastavuoroisuutta ottaa vastuuta hieronnan asiantuntijuuden edistämisestä sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan verkostoissa. Asiakaspalvelussa toimiminen toimii asiakaspalvelutilanteissa ammattitaitoisesti ja luontevasti toimii työssään voimassaolevien sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan ammattihenkilöstöä ja kuntoutustoimintaa ohjaavien säädösten mukaisesti Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä Terveydenhuoltolaki Erikoissairaanhoitolaki Sairausvakuutuslaki ja asetus Laki kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 10
11 seuraa hierojan työtä ohjaavien säädösten muutoksia oman vastuualueensa mukaisesti ohjaa ja neuvoo asiakasta hierontapalveluissa, hieronnan ajanvarauksessa sekä laskutuksessa ennakoi mahdolliset haasteelliset tilanteet kohtaa eritavoilla käyttäytyvät asiakkaat ammattitaitoisesti varmistaen toiminnallaan asiakkaan ja oman turvallisuuden ohjaa asiakkaan tarvittaessa muun asiantuntijan hoitoon. osaa tehdä hoitosuunnitelman terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään erilaisille asiakkaille. Erilaisten asiakkaiden kohtaaminen Terveydentilaltaan erilaisten asiakkaiden tutkiminen kohtaa asiakkaan ammatillisesti ja tasavertaisesti kuuntelee asiakasta empaattisesti luo avoimen ja luottamuksellisen hoitosuhteen toimii hierojan työtä ohjaavien eettisten periaatteiden mukaisesti hyödyntää työssään tietoa asiakasryhmien erityispiirteistä sekä eri ikävaiheiden, temperamenttien, tunteiden ja elämänhallinnan muutosten vaikutuksesta ihmisten välisessä kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa kohtaa kulttuuritaustaltaan erilaiset asiakkaat kohteliaasti kunnioittaen heidän tapojaan ottaa asiakkaan kohtaamisessa huomioon terveydentilan ja tunneelämän sekä kriisien aiheuttamat muutokset ihmisen käyttäytymisessä soveltaa työssään tietoa erilaisen viestinnän vaikutuksista kohtaamisessa etsii aktiivisesti ja soveltaa uutta tietoa vuorovaikutuksesta hyödyntää työssään tietoa sosiaalisesta toimintakyvystä, elämänhallinnan tukemisen ja kriisiauttamisen menetelmistä kommunikoi asiakkaan kanssa suullisesti selkeästi ja ymmärrettävästi käyttäen tarvittaessa vaihtoehtoisia kommunikoinnin menetelmiä ja apuvälineitä ohjaa tarvittaessa asiakkaan muun terveydenhuollon asiantuntijan hoitoon. hyödyntää työssään tietoa hermostoperäisen sairauden (kuten lihasrappeumasairaudet, kehitysvammat, erilaiset halvaukset ja vammat ), tuki- ja liikuntaelinsairauden (kuten nivelreuma, artroosit, fibromyalgia) ja mielenterveyden häiriöiden (kuten depressio ja maanisdepressiivinen oireyhtymä) sekä muistihäiriöiden (kuten dementoivat sairaudet) syistä, oireista, sairauden etenemisestä ja niiden vaikutuksesta toimintakykyyn sekä hoidon periaatteista hyödyntää muiden asiantuntijoiden lausuntoja ja toimintakykytestien tuloksia ottaen huomioon potilasasiakirjoja koskevat säädökset ennakoi tutkimistaan keräämällä asiakkaan esitietoja ottaa tutkimisessa huomioon sairauden asiakkaalle mahdollisesti aiheuttamat muutokset lihastonuksessa, tuntoaistissa ja kehonkuvassa sekä selkärangan ja nivelten liikkuvuudessa, mielen tasapainossa sekä yhteistyökyvyssä tutkii haastattelemalla asiakkaan toimintakyvyn, terveydentilan ja mahdollisen lääkityksen ja niiden aiheuttamat rajoitukset sekä hierontaan tulon syyn
12 hyödyntää työssään tietoa lääkehoitoa koskevista suosituksista (esimerkiksi STM:n Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa) varmistaa asiakkaan kyvyn ymmärtää puhetta, tehdä yhteistyötä ja itseään koskevia päätöksiä haastattelemalla tarvittaessa asiakkaan verkostoa tai läheisiä täsmentää haastattelemalla, havainnoimalla ja palpoimalla asiakkaan kuvaamia kipuja ja lihaskireyksiä sekä liikerajoituksia ottaa tutkimisessa huomioon ikääntymisen aiheuttamat muutokset arvioi monipuolisesti asiakkaan hieronnan tarvetta osana kuntoutumisen, toimintakyvyn ja elämänlaadun edistämistä kirjaa tutkimisen tulokset selkeästi ja ymmärrettävästi siten, että tieto on myöhemmin käytettävissä. Hoitosuunnitelman laatiminen hyödyntää hoitosuunnitelman laatimisessa tietoa hieronnan soveltuvuudesta ja rajoituksista terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään erilaisten ihmisten hoitomenetelmänä osana kokonaishoitoa ja kuntoutusta tekee yhteistyötä asiakkaan tai potilaan kokonaishoidosta ja kuntoutuksesta vastaavan asiantuntijaverkoston kanssa ottaa hoitosuunnitelman laatimisessa huomioon asiakkaan mahdollisen kokonaishoidon- ja kuntoutussuunnitelman sekä eri sairauksien aiheuttamat erityispiirteet ja asiakasturvallisuuden täsmentää asiakkaan ongelman valitsee ja perustelee oikean hierontamenetelmän, tarvittavan pintalämpö- tai kylmähoidon sekä asiakkaan ohjauksen suhteessa asiakkaan tilanteeseen, ikään, terveydentilaan asiakkaan ilmoittamaan lääkehoitoon ja mahdollisiin hoitoa rajoittaviin tekijöihin laatii yhteistyössä asiakkaan kanssa kirjallisen hyvinvointia ja terveyttä edistävän hoidon ja ohjauksen suunnitelman konsultoi tarvittaessa muuta asiantuntijaa ennen hoitoa ja ohjaa asiakkaan muulle kuntoutuksen asiantuntijalle. osaa hieroa terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään erilaisia asiakkaita. Erilaisten asiakkaiden hieronta soveltaa työssään tietoa hieronnan soveltuvuudesta ja rajoituksista terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään erilaisten asiakkaiden ja potilaiden hoitomenetelmänä järjestää hoitotilan esteettömäksi, viihtyisäksi ja hoidon tavoitetta tukevaksi ottaa huomioon asiakkaan avustamisessa ja hieronta-asennon järjestämisessä asiakkaan erityispiirteet ja turvallisuuden ohjaa ja avustaa hoidon aikana toimintakyvyltään erilaisia asiakkaita liikkumisessa, riisumisessa ja pukeutumisessa turvallisesti antaa tarvittavan lämpö- tai kylmähoidon hoitosuunnitelman mukaisesti ja turvallisesti hieroo asiakkaan hierontasuunnitelman mukaisesti ja turvallisesti soveltaa ja säätelee hierontaotteiden suuntaa, rytmiä ja voimakkuutta tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon sairauden aiheuttamat muutokset tuntoaistimuksessa ja lihastonuksessa kysyy hoidon aikana aktiivisesti palautetta, seuraa ja arvioi asiakkaan hyvinvointia ja hoidon vaikuttavuutta muuttaa tarvittaessa hoitosuunnitelmaa sekä kirjaa ja perustelee suunnitelman muutokset.
13 osaa ohjata asiakkaita terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen. Terveyden edistäminen soveltaa työssään tietoa terveellisten elämäntapojen vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin sekä toimintakyvyn edistämisestä ja kansansairauksien ehkäisemisestä kannustaa ja ohjaa asiakasta terveysriskien tunnistamiseen ja ehkäisyyn ohjaa asiakasta terveellisiin elämäntapoihin ja oman hyvinvoinnin edistämiseen ohjaa asiakasta turvallisiin, terveyttä edistäviin harrastuksiin kuten omatoimiseen terveysliikuntaan varmistaa ohjaamisessa asiakkaan kyvyn toimia annettujen ohjeiden mukaisesti ja tekee tarvittaessa yhteistyötä asiakkaan verkoston kanssa. Toimintakyvyn edistäminen soveltaa työssää tietoa eri ikäisten ihmisten toimintakyvyn edistämisestä ja ylläpitämisestä ohjaa asiakasta ehkäisemään ja lievittämään työasennon ylikuormituksen aiheuttamia työperäisiä toimintakyvyn riskejä ohjaa ikääntyviä asiakkaita ehkäisemään ikääntymiseen liittyviä fyysisen toimintakyvyn riskejä ohjaa asiakkaita toimintakykyä edistäviin ja ylläpitäviin harrastuksiin. Apuvälineen käytön ohjaaminen hyödyntää työssään tietoa apuvälinehuollosta ja tavallisimmista liikkumisen ja päivittäisten toimintojen sekä kommunikoinnin apuvälineistä ja niiden käytöstä varmistaa liikkumisen apuvälineen mitoituksen ja käytön turvallisuuden ohjaa liikkumisen apuvälineen käyttöä varmistaa että asiakas toimittaa epäkuntoisen apuvälineen huoltoon. osaa ohjata asiakasta hyödyntämään kuntoutuspalveluja. Kuntoutuspalveluihin ohjaaminen hyödyntää työssään tietoa lääkinnällisestä-, ammatillisesta- ja sosiaalisesta kuntoutuksesta sekä niiden palvelujärjestelmistä tekee aktiivisesti yhteistyötä kuntoutusasiakkaiden verkostojen kanssa ohjaa ja auttaa asiakasta yhteydenotossa paikallisiin kuntoutuspalveluiden tuottajiin ohjaa asiakasta etsimään ja käyttämään hänelle kuuluvia kuntoutuspalveluita keskustelee asiakkaan kanssa mahdollisesta apuvälineen tarpeesta ja ohjaa asiakkaan apuvälinetarpeen arviointiin edistää verkostomaisella toiminnallaan asiakkaan kokonaishoitoa ja kuntoutumista konsultoi tarvittaessa muita kuntoutuksen asiantuntijoita. osaa arvioida ja kehittää omaa työtään ja ammattiaan. Arvioinnin kohteen Oman työn kehittäminen arvioi realistisesti omia vahvuuksiaan ja ammatillisen kehittymisensä haasteita arvioi oman työnsä laatua
14 Ammatin kehittäminen tekee aktiivisesti tilannearviointia ja toimii joustavasti muuttuvissa työtilanteissa vastaanottaa palautetta ammatillisesti ja hyödyntää sitä ammattitaitonsa kehittämisessä kehittää omaa työtään ja ammattitaitoaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. hyödyntää omassa työssään alan uusinta tutkimustietoa tekee aktiivisesti esityksiä hierojan ammatin kehittämiseksi edistää toiminnallaan hierojan ammatin arvostusta kantaa vastuuta uuden tiedon tuottamisesta hierojan työhön on kiinnostunut hierojan ammatin ja työn kansainvälisestä kehittämistyöstä. Ammattitaidon osoittamistavat 3.3 Urheilijan lihashuolto Ammattitaitovaatimukset Hieroja hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä -tutkinnon osassa tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon osassa vaadittavan ammatillisen osaamisensa henkilökohtaisen tutkinnon suorittamissuunnitelman mukaisesti. Hän hoitaa eri ikäisiä sekä terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään erilaisia asiakkaita aidoissa työympäristöissä hierojan vastaanotolla, kuntoutus- ja hoitolaitoksissa tai asiakkaan kotona. hyödyntää ajantasaista ja uusinta tutkimustietoa sekä toimii verkostomaisella ja kehittävällä työotteella. Hän toimii hieronnan asiantuntijana sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan moniammatillisissa verkostoissa ja asiakaspalvelussa. Hän toimii alan eettisten periaatteiden mukaisesti ja kohtaa erilaiset asiakkaat ammattitaitoisesti. Hän tutkii terveydentilaltaan erilaiset asiakkaat ennakoiden ja varmistaen asiakkaan turvallisuuden tekemällä yhteistyötä asiakkaan hoidon ja kuntoutuksen asiantuntijaverkoston kanssa. Hän hieroo ja hoitaa terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään erilaisia asiakkaita suunnitelman mukaisesti ja turvallisesti. Hän ohjaa asiakkaita edistämään hyvinvointiaan, terveyttään ja toimintakykyään sekä hyödyntämään kuntoutuspalveluita. soveltaa kaikessa ammattitoiminnassaan yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja. Hän arvioi ja kehittää hierojan työtä ja ammattia. Arvioijat seuraavat ja arvioivat tutkinnon suorittajan toimintaa sekä antavat toiminnasta kirjallisen arvion. voi täydentää tutkintosuorituksiaan myös suullisesti ja prosessin aikana tuotetuilla dokumenteilla, jotka arvioituina ovat osa hänen arviointiaineistoaan. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa toimia urheilijan valmennustiimissä laatia urheilijalle lihashuollon suunnitelman hieroa urheilijan antaa hierontaa tukevia hoitoja ehkäistä ja hoitaa urheiluvammoja ohjata urheilijaa omaehtoiseen lihashuoltoon arvioida ja kehittää omaa työtään ja ammattiaan.
15 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit osaa toimia urheilijan valmennustiimissä. Valmennustiimissä toimiminen toimii asiantuntijana urheilijan lihashuollon suunnittelussa ja toteutuksessa yhteistyössä tiimin muiden asiantuntijoiden kanssa sopii työnjaosta asiakaslähtöisesti tarjoaa hierojan ammattitaitonsa osaksi valmennusta hyödyntää työssään tietoa ohjelmoidun pitkän, keskipitkän ja lyhyen tähtäyksen valmennussuunnitelmasta hyödyntää työssään tietoa peruskuntokauden, kilpailuun valmistavan kauden, kilpailukauden, ylimenokauden ominaispiirteistä hyödyntää työssään tietoa harjoittelun jaksorytmityksen, viikkorytmityksen ja päivärytmityksen perusteista hyödyntää työssään tietoa harjoittelun perusteista esimerkiksi kestävyys-, voima-, nopeus- ja taitoharjoittelussa hyödyntää työssään tietoa rentoutumisen merkityksestä osana urheilijan kokonaisvalmennusta. osaa laatia urheilijalle lihashuollon suunnitelman. Urheilijan kohtaaminen Urheilijan tutkiminen kohtaa urheilijan ammatillisesti ja tasavertaisesti tukee urheilijan psyykkistä kehitystä ottaen huomioon harjoitteluja kilpailukaudet luo avoimen, rehellisen ja luottamuksellisen hoitosuhteen ottaa huomioon urheilijan harjoittelu- ja kilpailukaudet hoitosuhteessa toimii yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa kantaa oman vastuunsa asiantuntijaverkostossa hakee ja hyödyntää työssään ajantasaista tietoa antidopingtyöstä toimii hierojan työtä ohjaavien eettisten periaatteiden mukaisesti ohjaa tarvittaessa urheilijan muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle. hyödyntää työssään tietoa urheilijan ravitsemuksesta ja nesteytyksestä hyödyntää muiden asiantuntijoiden lausuntoja lihashuollon tarpeen määrittelyssä ja suunnittelussa ottaen huomioon potilasasiakirjoja koskevat säädökset ennakoi tutkimistaan keräämällä esitietoja tutkii haastattelemalla, havainnoimalla ja palpoimalla urheilijan lihashuollon tarvetta täsmentä tutkimistaan tekemällä urheilijan tarpeisiin soveltuvia lihastasapainotestauksia hyödyntää työssään tietoa harjoittelun ja kilpailutilanteiden aiheuttaman fyysisen ja psyykkisen kuormituksen vaikutuksista kehoon tunnistaa paikalliset ja yleiset ylikuormitusoireet kirjaa tutkimisen tulokset selkeästi ja ymmärrettävästi siten, että tieto on myöhemmin käytettävissä.
16 Lihashuollon suunnitelman laatiminen osaa hieroa urheilijan. hyödyntää työssään tietoa urheilulajin sisällöstä ja luonteesta hyödyntää työssään tietoa hieronnan, poikittaishieronnan, termisten hoitojen, lihasvenytysten, teippauksen vaikutuksista ja rajoituksista urheilijan lihashuollossa ottaa huomioon eri harjoituskausille ja -viikoille asetettuja tavoitteita sekä harjoittelun eri rasittavuusasteita hieronnan suunnittelussa ja toteutuksessa hyödyntää urheilijan lihastasapainoa ja lihaskuntoa mittaavia testituloksia hoidon suunnittelussa täsmentää urheilijan lihashuollon tarpeen valitsee ja perustelee oikean hoitomenetelmän suhteessa urheilijan tilanteeseen, ikään, terveydentilaan, urheilijan ilmoittamaan lääkehoitoon ja mahdollisiin hoitoa rajoittaviin tekijöihin hyödyntää työssään tietoa lääkehoitoa koskevista suosituksista (esimerkiksi STM:n Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa) laatii yhteistyössä urheilijan ja valmentajan kanssa yksilöllisen valmennustavoitetta edistävän lihashuollon ja ohjauksen suunnitelman konsultoi tarvittaessa verkostonsa asiantuntijaa ennen hoitoa ja ohjaa urheilijan muulle asiantuntijalle. Urheilijan hieronta ottaa työssään huomioon hieronnan ja poikittaishierontamenetelmien soveltuvuuden ja rajoitukset hieroo urheilijan perushierontaotteilla suunnitelman mukaisesti, teknisesti oikein ja turvallisesti tehostaa hierontaa poikittaishierontamenetelmillä ottaa huomioon eri harjoituskausille asetetut tavoitteet hieronnan toteutuksessa kysyy hoidon aikana aktiivisesti palautetta, seuraa ja arvioi urheilijan hyvinvointia ja hoidon vaikuttavuutta muuttaa tarvittaessa hoitosuunnitelmaa sekä kirjaa ja perustelee suunnitelman muutokset. osaa antaa hierontaa tukevia hoitoja. Venytysten tekeminen ottaa työssään huomioon lihasvenytysten soveltuvuuden ja rajoitukset tekee urheilijalle lihasvenytyksiä suunnitelman mukaisesti, teknisesti oikein ja turvallisesti kysyy hoidon aikana aktiivisesti palautetta, seuraa ja arvioi urheilijan hyvinvointia ja hoidon vaikuttavuutta muuttaa tarvittaessa hoitosuunnitelmaa sekä kirjaa ja perustelee suunnitelman muutokset.
17 Termisten hoitojen antaminen ottaa työssään huomioon termisten hoitomenetelmien soveltuvuudet ja rajoitukset antaa kylmähoitoja suunnitelman mukaisesti ja turvallisesti antaa pintalämpöhoitoja suunnitelman mukaisesti ja turvallisesti kysyy hoidon aikana aktiivisesti palautetta, seuraa ja arvioi urheilijan hyvinvointia ja hoidon vaikuttavuutta muuttaa tarvittaessa hoitosuunnitelmaa sekä kirjaa ja perustelee suunnitelman muutokset. osaa ehkäistä ja hoitaa urheiluvammoja. Urheiluvammojen ehkäisy hyödyntää työssään tietoa urheiluvammoista, niiden yleisistä jaotteluperiaatteista ja hoidosta hyödyntää työssään tietoa urheiluvammojen ehkäisystä ja kuntoutumisesta ohjaa urheilijaa yksilöllisesti ehkäisemään urheiluvammoja. Teippaaminen ottaa työssään huomioon teippaamisen soveltuvuuden ja rajoitukset tekee teippauksen kehon eri osiin suunnitelmallisesti selvittää ymmärrettävästi urheilijalle teippauksen tarkoituksen, vaikutukset ja mahdolliset haitat. Ensiavun antaminen antaa ensiapua urheiluvammoille hoitaa hiertymiä ja muita ihovaurioita aseptisesti ohjaa tarvittaessa urheilijan jatkohoitoon. osaa ohjata urheilijaa omaehtoiseen lihashuoltoon. Lihashuollon ohjaaminen Ravitsemuksen huomioiminen soveltaa työssään tietoa yksilön- tai ryhmänohjauksen periaatteista urheilijan lihashuollon ohjaamisessa perustelee urheilijalle omaehtoisen lihashuollon merkityksen ohjaa aktiivisia lihasvenytyksiä suunnitelman mukaisesti ja turvallisesti varmistaa, että urheilija kykenee toimimaan ohjeiden mukaan tukee urheilijaa suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen lihashuoltoon antaa kannustavaa palautetta annettujen ohjeiden ja omaehtoisen lihashuollon toteuttamisessa. soveltaa työssään tietoa ravitsemuksen ja nesteytyksen merkityksestä elimistön toimintaan ja terveyteen; energiaravintoaineet, suoja-aineet, neste perustelee urheilijalle terveellisen ruokavalion merkityksen lihashuollossa ohjaa noudattamaan yksilöllisesti suunniteltua ruokavaliota tukee ja kannustaa urheilijaa noudattamaan terveellistä ruokavaliota ohjaa tarvittaessa urheilijan ravitsemuksen asiantuntijan hoitoon.
18 osaa arvioida ja kehittää omaa työtään ja ammattiaan. Oman työn kehittäminen Ammatin kehittäminen Ammattitaidon osoittamistavat arvioi realistisesti omia vahvuuksiaan ja ammatillisen kehittymisensä haasteita arvioi oman työnsä laatua tekee aktiivisesti tilannearviointia ja toimii joustavasti muuttuvissa työtilanteissa vastaanottaa palautetta ammatillisesti ja hyödyntää sitä ammattitaitonsa kehittämisessä kehittää omaa työtään ja ammattitaitoaan urheilijan lihashuollon asiantuntijana. hyödyntää omassa työssään alan uusinta tutkimustietoa tekee aktiivisesti esityksiä hierojan ammatin kehittämiseksi edistää toiminnallaan hierojan ammatin arvostusta kantaa vastuuta uuden tiedon tuottamisesta hierojan työhön on kiinnostunut hierojan ammatin ja työn kansainvälisestä kehittämistyöstä. Urheilijan lihashuolto -tutkinnon osassa tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon osassa vaadittavan ammatillisen osaamisensa henkilökohtaisen tutkinnon suorittamissuunnitelman mukaisesti. Hän hoitaa eri ikäisiä sekä terveydentilaltaan, toimintakyvyltään ja tasoltaan erilaisia urheilijoita aidoissa työympäristöissä hierojan vastaanotolla, liikunta- ja harjoituspaikoilla sekä muissa urheilun erilaisissa ympäristöissä. hyödyntää ajantasaista ja uusinta tutkimustietoa sekä toimii verkostomaisella ja kehittävällä työotteella. Hän tekee tutkimiseen pohjautuvan lihashuollon suunnitelman yhteistyössä urheilijan ja valmentajan kanssa. Hän hieroo urheilijan suunnitelman mukaisesti ja turvallisesti. Hän tekee urheilijalle lihasvenytyksiä ja teippauksia sekä antaa termisiä hoitoja. Hän edistää urheilijan hyvinvointia ohjaamalla häntä omaehtoiseen lihashuoltoon. soveltaa kaikessa ammattitoiminnassaan yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja. Hän arvioi ja kehittää omaa työtään ja ammattiaan. Arvioijat seuraavat ja arvioivat tutkinnon suorittajan toimintaa sekä antavat toiminnasta kirjallisen arvion. voi täydentää tutkintosuorituksiaan myös suullisesti ja prosessin aikana tuotetuilla dokumenteilla, jotka arvioituina ovat osa hänen arviointiaineistoaan.
19 3.4 Kivun hoito Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa kohdata kipupotilaan tehdä hoitosuunnitelman hieroa kipupotilaan antaa hierontaa tukevia kivunhoitoja ohjata omahoidon kipupotilaalle arvioida ja kehittää omaa työtään ja ammattiaan. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa kohdata kipupotilaan. Kipupotilaan kohtaaminen kohtaa kipupotilaan ammatillisesti ja tasavertaisesti kuuntelee potilasta empaattisesti luo avoimen ja luottamuksellisen hoitosuhteen toimii hierojan työtä ohjaavien eettisten periaatteiden mukaisesti hyödyntää työssään tietoa oppimisen, kulttuurin ja tunnetilojen muutosten vaikutuksista kipukäyttäytymiseen hyödyntää työssään tietoa ihmisen kipukäyttäytymisen muutoksista kriisin eri vaiheissa ottaa huomioon kivun subjektiivisena oireena, joka aiheuttaa potilaalle erilaisia ongelmia ja käyttäytymisen muutoksia. osaa tehdä hoitosuunnitelman. Kipupotilaan tutkiminen hyödyntää muiden asiantuntijoiden lausuntoja hoidon tarpeen määrittelyssä ja hoidon suunnittelussa ottaen huomioon potilasasiakirjoja koskevat säädökset ennakoi tutkimistaan keräämällä esitietoja hyödyntää työssään tietoa hermoston, tuntoaistin ja kivun anatomiasta ja fysiologiasta sekä kivun säätelyjärjestelmästä ja syntymekanismeista hyödyntää työssään tietoa fysikaalisten, kemiallisten ja psykologisten tekijöiden vaikutuksista kiputiloissa tutkii haastattelemalla kipupotilaan terveydentilan, mahdollisen lääkityksen ja niiden aiheuttamat rajoitukset sekä hierontaan tulon syyn hyödyntää työssään tietoa yleisimmistä kipulääkkeistä ja paikallisista tulehduskipulääkkeistä sekä niiden vaikutuksista hieronnan kannalta hyödyntää työssään tietoa lääkehoitoa koskevista suosituksista (esimerkiksi STM:n Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa) tutkii haastattelemalla ja havainnoimalla potilaan kivun tuntemukset, esiintymisen ja keston sekä kivun aiheuttamat ongelmat elämänlaatuun ja elämänhallintaan paikallistaa hermojen dermatoma-alueita
20 Kivunhoitosuunnitelman laatiminen osaa hieroa kipupotilaan. Kipupotilaan hieronta paikallistaa sisäelinperäisten kipujen neurofysiologisia heijastealueita keskustelee kipupotilaan kanssa aikaisemmista kipuhoidoista ja niiden vaikutuksista täsmentää tutkimistaan palpoimalla kipualueet sekä käyttämällä liikeja liikkuvuustestejä, kipuasteikkoja ja sanallisia kipumittareita kirjaa tutkimisen tulokset selkeästi ja ymmärrettävasti siten, että tieto on myöhemmin käytettävissä. hyödyntää työssään tietoa hieronnan, lihasvenytysten, termisten ja TENS-hoitojen sekä tukisidosten ja kinesioteippauksen vaikutusmekanismeista ja soveltuvuudesta sekä rajoituksista kipupotilaan hoitomenetelminä ottaa huomioon potilaan kivunhoitosuunnitelman tavoitteet hierojan hoitosuunnitelman lähtökohtana täsmentää potilaan ongelman tunnistaen kivun aiheuttajat potilaan kipukokemuksen pohjalta arvioi ja määrittelee yhteistyössä potilaan kanssa hieronnan ja sitä tukevien hoitojen tarpeen konsultoi tarvittaessa muuta terveydenhuollon asiantuntijaa ennen hoitoa ja ohjaa potilaan muulle kivunhoidon asiantuntijalle valitsee ja perustelee oikeat kivunhoitomenetelmät suhteessa potilaan tilanteeseen, ikään, terveydentilaan, potilaan ilmoittamaan lääkehoitoon ja mahdollisiin hoitoa rajoittaviin tekijöihin laatii yhteistyössä asiakkaan kanssa kirjallisen kivunhoidon suunnitelman tekee omahoidon ohjauksen suunnitelman osaksi hoitosuunnitelmaa. ottaa työssään huomioon hieronnan, poikittaishieronnan, painallushieronnan, myofaskiaalisten tekniikoiden ja triggerkäsittelyn soveltuvuuden ja rajoitukset kipupotilaan hoitomenetelmänä järjestää hoitotilan esteettiseksi ja hoidon tavoitetta tukevaksi ohjaa kipupotilaalle hoidon tavoitetta tukevan hieronta-asennon hieroo kipupotilaan anatomisesti tarkasti, suunnitelman mukaisesti ja turvallisesti hieronnan perusotteilla tehostaa hierontaa poikittaishieronnalla, painallushieronnalla sekä myofaskiaalisilla tekniikoilla ja triggerpistekäsittelyllä soveltaa ja säätelee hierontaotteiden suuntaa, rytmiä ja voimakkuutta tarkoituksenmukaisesti havainnoimansa palautteen pohjalta ottaa huomioon kivun moniulotteisena ilmiönä hierontatapahtumassa kysyy hoidon aikana aktiivisesti palautetta, seuraa ja arvioi potilaan hyvinvointia ja hoidon vaikuttavuutta muuttaa tarvittaessa hoitosuunnitelmaa sekä kirjaa ja perustelee suunnitelman muutokset.