1 ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014-2017 toimeenpanosuunnitelma vuosille 2015-2016 Hyväksytty: Maakunnan yhteistyöryhmä 17.10.2014
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1.1 Valmistelun vaiheet ja yhteistyö 2 MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET 2.1 Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät 2.2 Alueella toteutettavien ohjelmien vaikuttavuus 2.3 Lähitulevaisuuden muutostekijät ja mahdollisuudet 3 MAAKUNNALLISET STRATEGIAT JA KANSALLISET KEHITTÄMISLINJAUKSET 3.1 Maakunnallinen strategiatyö 3.2 Kansallisten toimenpideohjelmien vaikuttavuus 3.3 Kasvusopimukset ja INKA -ohjelma 3.4 Pohjanmaan ELY -keskuksen sekä Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen Strateginen tulossopimus 4 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 4.1 Osaava Keski-Pohjanmaa 4.2 Yrittävä Keski-Pohjanmaa 4.3 Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa 4.4 Toimiva Keski-Pohjanmaa 5 MAAKUNTIEN YHTEISET KEHITTÄMISTEEMAT JA PAINOTUKSET 5.1 Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa sekä Pohjanmaa 5.2 Itä- ja Pohjois-Suomi 6 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA 6.1 Alueelliset painotukset 6.1.1 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelma 6.1.1.1 Valtakunnalliset teemat ja niiden toteuttaminen 6.1.2 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 6.2 Rahoitustaulukko
3 1. JOHDANTO 1.1 Valmistelun vaiheet ja yhteistyö Keski-Pohjanmaan liiton toteuttamissuunnitelman valmistelu vuosille 2015 2016 käynnistettiin toukokuussa 2014 uuden Keski-Pohjanmaan Maakuntastrategian (Maakuntasuunnitelma 2030 ja Maakuntaohjelma 2014 2017) valmistumisen myötä. Maakunnan toimintalinjatyöryhmät olivat koko kevään aktiivisesti mukana kehittämässä uuden maakuntastrategian tavoitteita ja toimenpiteitä sekä uutta Toimeenpanosuunnitelmakautta ja sen prosessia. Uuden maakuntaohjelmakauden käynnistyessä kesäkuussa lähetettiin maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmatyön työryhmien jäsenten nimeämispyyntö. Toimeenpanosuunnitelman laadintaa ministeriö ohjeisti 25.6.2014, osana ELY -keskusten strategisten tulossopimusesitysten laatimisohjetta. Keski-Pohjanmaan liitto aloitti toimijoiden hanke-esitysten keräämisen kesäkuussa 2014 lähettämällä työryhmälle pyynnön hankeideoista syksyn kokouksiin kommentoitavaksi. Työryhmien jäsenten nimeäminen ja hankkeiden kerääminen tehtiin elokuun aikana. Luonnosversio toimeenpanosuunnitelmasta lähetettiin työryhmien jäsenille 12.9.2014, kommentointiaikaa 25.9.23014 saakka. Työryhmät kokoontuivat syyskuussa käsittelemään sekä siihen mennessä tulleita hanke-esityksiä että alustavia tekstejä. Työryhmien kokousten perusteella toimeenpanosuunnitelmaa jalostettiin ja hankkeita ja kehittämisen painopisteitä valittiin. Toimeenpanosuunnitelmatyön kehittämiseksi perustettiin myös kuntarahoittajaryhmä, missä asioita käytiin läpi ja toimenpiteitä kohdennettiin ennen päätöksentekoa. Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus kutsui Pohjanmaan ELY -keskuksen sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liitot yhteiseen strategiailtapäivään Seinäjoelle 11.6.2014. Tilaisuudessa käytiin läpi alueen näkymiä, strategiaprosessin etenemistä sekä ajatuksia yhteisistä näkemyksistä, sekä prosessin etenemisestä. 15.8.2014 kokoonnuttiin vielä uudestaan tarkentamaan linjauksia ja toimenpiteitä. Pohjanmaan ELY - keskuksen strategiaprosessin osalta pidettiin kokous videoneuvotteluyhteyksillä 25.8.2014. Pohjanmaan ELY - keskus sekä Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus lähettivät strategisen tulossopimuksen tarkistuksen vuodelle 2014 lausunnolle Keski-Pohjanmaan liittoon. Lausunnot käsiteltiin maakuntahallituksessa 22.9.2014. Luonnosvaiheen toimeenpanosuunnitelma lähetettiin Työ- ja elinkeinoministeriölle aikataulun puitteissa 30.9.2014. Keski-Pohjanmaan liitossa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä 8.10.2014 ja hyväksyttiin maakunnan yhteistyöryhmässä 17.10.2014. Hyväksytty toimeenpanosuunnitelma vuosille 2015 2016 lähettiin Työ- ja Elinkeinoministeriölle 20.10.2014. Kokkolassa 20.10.2014 Jukka Ylikarjula, maakuntajohtaja
4 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET 2.1 Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät lähivuosina Maakunnan väkiluku jatkoi kasvuaan vuoden 2013 aikana mutta kasvu on pienentynyt neljänä vuonna peräkkäin. Tosin vuosi 2014 näyttää etenevän väestökasvun osalta paremmin kuin vuonna. 2013. Kuva 1 kertoo pidemmän aikavälin väestökehityksen trendin. Keski-Pohjanmaa on edelleen kasvava maakunta, toisin kuin 2000 -luvun alussa. Eri ikäryhmistä jatkossa suurin kasvu on yli 65 -vuotiaissa. Myös lasten määrä on hienoisessa kasvussa. kuva 1. Väestökehitys Keski-Pohjanmaalla vuosina 2006-2013 Keski-Pohjanmaalla yritysten liikevaihto ei ole rakennusalan klusteria lukuun ottamatta ollut viime vuosina kasvussa. Erityisen heikko kehitys on ollut teollisuudessa. Tästä huolimatta henkilöstömäärän kehitys on myönteistä. kuva 2. Henkilöstömäärän kehitys toimialoittain vuosina 2008-2013
5 2.2 MAAKUNNASSA TOTEUTETTAVIEN OHJELMIEN VAIKUTTAVUUS Pohjois-Suomen EAKR -ohjelma Pohjois-Suomen EAKR -ohjelmaa on toteutettu Keski-Pohjanmaalla onnistuneesti, niin varojen käytön kuin tuloksellisuuden valossa. Maakunnassa on satsattu mm. suoriin yritystukiin ja yritysten kasvua tukeviin kehittämishankkeisiin. Keski-Pohjanmaa on erottunut edukseen muusta maasta mm. tutkimus- ja kehittämissekä oppimisympäristöjen luomisessa sekä maakuntaverkkoon liittyvissä kehittämistoimenpiteissä. Laadukkailla tutkimus- ja kehittämis- sekä oppimisympäristöillä sekä toimivalla infralla on edesautettu yritysten kiinnostusta investoida alueelle, ja tätä kautta luotu myös pysyvyyttä alueelle syntyviin työpaikkoihin. Maakunnan vetovoimaisuutta on lisätty EAKR - varoin toteutetuin ympäristön kohentamistoimin, sekä toteutettujen markkinointi- ja rekrytointihankkeiden avulla. Oman maakunnan ohjelmatyön lisäksi Keski-Pohjanmaa on vastannut vuosina 2007-2013 koko Pohjois-Suomen suuralueen (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa) EAKR -ohjelman koordinoinnista. Maakunnan käytettävissä on ollut noin 56 milj. EAKR + valtion rahoitusta. Manner-Suomen ESR -ohjelma ESR -ohjelman toteuttaminen Keski-Pohjanmaalla on painottunut vahvasti suoraan työttömien työllistämiseen, yritysten henkilöstön osaamisen vahvistamiseen, koulutusväylien kehittämiseen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Paikallinen yhteistyö oppilaitosten ja työhallinnon kesken on hanketoiminnan myötä lisääntynyt merkittävästi, samoin eri koulutusasteiden ja oppilaitosten välinen yhteistyö. Maakunnan käytettävissä on ollut noin 11 milj. ESR +valtion rahoitusta edellä esitettyihin toimenpiteisiin. Keskipohjalaiset oppilaitokset ovat olleet erittäin aktiivisia toimijoita myös valtakunnallisessa ESR toiminnassa ja alueemme ESR volyymia on saatu kasvatettua tätä kautta merkittävästi. Valtakunnallisin varoin on toteutettu erityisesti yritysten työntekijöille suunnattuja koulutushankkeita, tuettu uusyrittäjyyttä sekä parannettu nuorten ohjausta koulutukseen ja työelämään. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseutuohjelman toteuttaminen Keski-Pohjanmaalla on ollut erinomaista, siitä maa ja metsätalousministeriö on palkinnut aluetta 10 %:n lisärahoituksella. Painopisteenä on ollut luonnonvara-alan taloudellisen kilpailukyvyn edistäminen. Rahoitusta on ohjattu mm. maaseutuyritysten tukemiseen (yritystuet), maa-, metsä- ja turkistalouden yrittäjien ammattitaidon kehittämiseen sekä maatalousyritysten kilpailukyvyn kehittämiseen. Luova -yhteistyöverkoston rooli hankkeiden toteutuksessa on ollut keskeinen. Paikallinen kehittäminen (Leader -toiminta) on ollut Keski-Pohjanmaalla vahvaa. Maaseutuohjelman kautta on kehittämistoimenpiteisiin saatu rahoitusta noin 14 milj. euroa. Lisäksi hyvin merkittävä määrä (yli 40 milj. ) maaseutuohjelman valtakunnallisista kehittämisvaroista on suuntautunut keskipohjalaisiin maatilainvestointeihin sekä sukupolvenvaihdoksien edistämiseen keskipohjalaisilla tiloilla. Euroopan kalatalousrahaston merkitys on jäänyt Keski-Pohjanmaalla varsin pieneksi. Kehittämisvaroja on suuntautunut lähinnä pienimuotoiseen rannikkokalastukseen sekä kalasatamien tilojen ja laitteiden uudistamiseen.
6 Maakunnan kehittämisraha MKR Ohjelmakauden alusta vuosina 2007 2014 on toteutettu maakunnan kehittämisrahoituksella reilut 100 hanketta. Hankkeiden kokonaisvolyymi on noin 5 miljoonaa euroa. Hankkeet ovat olleet pääperiaatteiltaan: - esiselvityshankkeita/ valmisteluhankkeita 40 kpl, 25 % kokonaisvolyymista - strategiahankkeita ja niiden toimeenpanevia hankkeita 13 kpl, 15 % kokonaisvolyymista - kehittämishankkeita (sisältää mm. AMO, KOKO hankkeet) 57 kpl, 60 % kokonaisvolyymista. Maakunnan sitomaton kehittämisraha on ollut tärkeä rahoitusinstrumentti maakunnan kehittämisessä. Maakunnan kehittämisrahan käyttö nopeana ja joustavana instrumenttina suurten hankekokonaisuuksien alullepanijana ja eteenpäin viejänä on ollut onnistunut käytäntö. Pienellä rahoituksella on saatu aikaan merkittävää vipuvaikutusta Keski-Pohjanmaalle. Kehittämisraha on tukenut vahvasti maakunnassa tapahtuvaa kehitystoimintaa. Noin puolet rahoitetuista hankkeista on esiselvittänyt ja luonut mahdollisuuksia suurempien hankekokonaisuuksien valmistelulle ja kilpaillun rahoituksen saamiseksi maakuntaan. Pelkästään vuosien 2010-2011 rahoitetuilla KOKO -hankkeilla on suunniteltu ja aikaansaatu laajempia hankekokonaisuuksia noin 12 miljoonan euron edestä Keski-Pohjanmaalle, joista noin 50 % on toteutusvaiheessa tällä hetkellä. Maakunnan kehittämisrahahankkeilla on pystytty vaikuttamaan 97 uuden työpaikan syntymiseen sekä 82 uuden yrityksen perustamiseen. Rahoitetut hankkeet ovat alueella suunniteltujen laajojen kokonaisuuksien esiselvittäviä ja valmistavia hankkeita, jotka ovat kohdistuneet alueen painopistetoimialojen lisäksi mm. matkailualalle, kulttuurialalle, luonnonvara-aloille, koulutuksen yhteistyön kehittämiseen toisella asteella, korkeakoulutuksessa sekä hyvinvointialalla. Toteutettavat hankkeet kohdistuvat yritysten yhteistyön sekä verkostoitumisen edistämiseen, omistajavaihdosten edistäminen, kilpailukyvyn parantamiseen, sekä alueen vetovoimaisuuden kehittämiseen. Maakunnan kehittämisrahoituksella on pystytty toteuttamaan ensimmäiset kriittisen tärkeät kehittämisvaiheet rakennemuutosalueilla. Viimeisten vuosien aikana kansallisen kehittämisrahoituksen vuosittaisen määrärahan pienentyessä, on Keski- Pohjanmaalla keskitytty rahoittamaan ainoastaan esiselvitys-/valmisteluhankkeita. Vuoden 2015 alusta maakunnan kehittämisraha lakkautetaan kokonaan ja rahoitusta ei enää maakuntiin esitetä. Kokkolanseudun Osaamiskeskusohjelma Valtioneuvoston määräaikaista erityisohjelmaa, osaamiskeskusohjelmaa on toteutettu Kokkolan seudulla vuodesta 2003 alkaen. Ohjelman toimintamalli uudistettiin kaudelle 2007 2013 klustereihin perustuvaksi, millä tavoitellaan alueiden välistä erikoistumista ja osaamiskeskusten välisten yhteistyön vahvistumista. Kokkolan seudun osaamiskeskus on mukana kahdessa kansallisessa osaamisklusterissa: nanoteknologia ja uusiutuva metsäteollisuus. Nanoteknologian klusteriohjelmassa painopisteenä oli nanoteknologian hyödyntäminen kemianteollisuuden sovellutuksissa erityisesti katalyyseihin sekä katalyytiisiin materiaaleihin, metallikemikaaleihin ja polymeeri- ja komposiittimateriaalien kehitykseen liittyen. Uusimpana painotuksena oli nanoteknologian avulla saavutettava niukkojen raaka-aineiden kestävä ympäristöystävällinen käyttö. Nanoteknologiaa on hyödynnetty myös terveyteen, turvallisuuteen, hyvinvointiin sekä ympäristönsuojeluun liittyvissä sovelluksissa.
7 Uusiutuva metsäteollisuus- klusteriohjelmassa painopisteenä olivat puukemia ja uudet tuotteet, erityisesti uusien kemiakaalien ja tuotteiden kehittäminen metsäbiomassasta, metsäbiomassan hyödyntäminen energiantuotannossa sekä uusien prosessien ja teknologien kehittäminen biomassan tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Osaamiskeskusohjelman avulla on vaikutettu alueen resurssien suuntaamiseen kemian alan vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen, mm. akkumateriaalien testaus- ja tutkimusyksikön synnyttämiseen sekä Chemplant -prosessilinjan oppimis- ja tutkimusyksikköön. Osaamiskeskus edistää kemian huippuosaamisen kehittämistä ja tukee laajaa kemianteollisuutta sekä myös bioenergiaan liittyvää kehittämistyötä. OSKE ohjelmassa toteutetuilla esiselvitys- ja valmisteluhankkeilla on mahdollistettu suurempien hankekokonaisuuksien valmistelu ja ulkoisen rahoituksen (mm. TEKES, Puiteohjelmat) saaminen alueelle. Osaamiskeskus edistää kemian huippuosaamisen kehittämistä ja tukee laajaa kemianteollisuutta sekä myös bioenergiaan liittyvää kehittämistyötä. Yhteistyötä alueen teknologiakeskuksen, ammattikorkeakoulun, yliopistokeskuksen ja yhteistyöyliopistojen sekä koulutusyhtymän ja yritysten kanssa on osaamiskeskusohjelman myötä lisätty tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, myös kansainvälisesti. Osaamiskeskusohjelmassa valmisteltiin alueen yhteistä kehittämisohjelmaa: Vihreän Teollisuuden Ratkaisut WITERA. WITERA -ohjelman keskeisiä teemoja ovat mm. vihreän teknologian materiaalit ja sovellukset kuten biopohjaiset kemikaalit ja komposiitit, kierrätys ja talteenotto erityisesti muovien, metallien, veden ja energian osalta sekä biopohjainen energia ja jatkojalostus uusiksi tuotteiksi. WITERA -ohjelman suunnittelua, käynnistämistä sekä ohjelman toteuttamista tullaan toteuttamaan uudella ohjelmakaudella 2014-2017 mm. verkostoitumalla kansallisen INKA -ohjelmaan sekä alueellisilla kehittämisvaroilla INTERREG -ohjelmat Keski-Pohjanmaalla toteutettavat ohjelmat: INTERREG IVA Pohjoinen Pohjoisen ohjelman tavoitteena on vahvistaa ohjelma-alueen kilpailukykyä ja yhteenkuuluvuutta. Saamen alaohjelman tavoitteena on erityisesti saamelaisyhteisön kaikkien resurssien hyödyntäminen kulttuuri- ja elinkeinoelämän kehittämiseksi ekologisesti ja pitkäjänteisesti. Ohjelma-alueeseen kuuluu alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Suomessa varsinainen ohjelma-alue käsittää Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan maakunnat. Pohjoisen ohjelman EU-rahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 on ollut yhteensä 34,0 miljoonaa euroa. Suomen valtion ja kuntasektorin rahoitus on ollut noin 10 miljoonaa euroa. Norjan rahoitus on ollut 17 miljoonaa euroa. Keski-Pohjanmaalle EU-rahoitusta ja kansallista vastinrahoitusta on ohjelman kautta ohjautunut noin 2,4 miljoonaa euroa. Keski-Pohjanmaan toimijoita on ollut mukana 10 hankkeessa. Hankkeissa on kehitetty muun muassa biomateriaalien jalostamista, tuotantoprosessien digitalisointia ja matkailua. INTERREG IVA Botnia-Atlantica Botnia-Atlantica -ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhteistoiminnan rakenteita ja kasvua ohjelma-alueella. Rahoitettavien toimien kohteina ovat ympäristö, liikenne, yhteenkuuluvuus, osaaminen, elinkeinoelämä ja yhteiskunnalliset palvelut. Ohjelma-alueeseen kuuluu alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Suomessa varsinainen ohjelma-alue käsittää jatkossa Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Lisäksi ohjelmaan osallistuu Etelä-Pohjanmaan maakunta ns. rajoittuvana alueena. EU-rahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 on ollut 30,5 miljoonaa euroa. Suomen valtion ja kuntasektorin vastinrahoitus on ollut 11,3 miljoonaa euroa. Norjan rahoitus on ollut 5,7 miljoonaa euroa. Keski-Pohjanmaalle EU-rahoitusta ja kansallista vastinrahoitusta on ohjelman kautta ohjautunut yli 1,5 miljoonaa euroa (arviovaiheessa tammikuussa 2014 64,4 % hankkeille
8 myönnetyistä rahoista on maksettu hankkeille). Keski-Pohjanmaalla on ollut tuensaajia 11 hankkeessa. Hankkeissa on kehitetty esimerkiksi sensoriverkkoja, metsäbiomassojen jalostusta energiaksi, puusiltarakenteita ja matkailua. 2.3 Lähitulevaisuuden muutostekijät ja mahdollisuudet 2000 -luvun alun vahva työpaikkakasvu on nyt ohi ja edessä on hitaan kasvun ajanjakso. Euroopan epävakaa taloustilanne aiheuttaa edelleen vaikeuksia myös Suomen vientitoiminnalle. Keski-Pohjanmaan alueelle ominaisella vahvalla teollisuudella, maataloudella sekä monipuolisella pienyrityssektorilla on suhdanteita tasoittava vaikutus. Lähitulevaisuuden kannalta merkityksellisiä ovat suurteollisuuden investoinnit, mahdolliset kaivoshankkeet, tuulivoiman hyödyntäminen, sekä maakunnan saavutettavuutta ja toimintavarmuutta parantavat satama-, rautatie- ja tiehankkeet. Hajautettuun ja paikalliseen resursseihin perustuvan energiatuotannon (geoenergia, puu- ja turvebiomassat sekä tuulivoima) kehittämisellä tulee olemaan keskeinen merkitys maakunnassa, erityisesti alueen maatalous- ja pk-yritysten kannalta. Keski-Pohjanmaalla kotimainen kaksoisratahanke yhteysvälillä Seinäjoki Oulu työllistää paikallisesti maanrakennusyrityksiä jo nyt, ja suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet teettävät huomattavan määrän etenkin maanrakennustöitä. Kaivosala tulee myös Suomessa tekemään laajoja investointeja. Esimerkiksi terästuotteita, teollisuuden kunnossapitoa, pinnoituksia sekä kokonaisia tehdaskokonaisuuksia tehdään tälläkin hetkellä alueeltamme kaivosteollisuuden tarpeisiin. Toteutuessaan Pyhäjoen ydinvoimalahanke vain 100 kilometrin etäisyydellä Keski-Pohjanmaalta tarkoittaa suurta työkuormaa vuosien 2015-2016 aikana jo pelkästään suunnitellun 1000 hengen majoituskylän ja sen ympäristön rakentamisessa, teiden rakentamisessa, satama-alueen valmisteluissa. Pohjois-Suomen sekä muualla Barentsin alueella (Pohjois-Norja, Pohjois-Ruotsi, Luoteis-Venäjä) käynnissä olevat sekä lähivuosien aikana tapahtuvat investoinnit tarjoavat valtavan potentiaalin talousalueemme yrityksille. Luonnonvarojen hyödyntäminen on yksi Pohjois-Suomen alueen merkittävimmistä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Erityisesti kaivannaisteollisuuden ja ympäristöarvojen yhteensovittamisella tulee olemaan suuri merkitys Pohjois-Suomen kehitykselle. Tämä edellyttää kaivannaisteollisuuteen liittyvän osaamisen ja tutkimustoiminnan kehittämistä, kaivannaisten jalostamiseen tähtäävän toiminnan aktivoimista, osaavaa työvoimaa, sekä sen lisäksi toimivien liikenneyhteyksien (tieto-, tie-, rautatie-, meri- sekä lentoliikenne) turvaamista alueelle. Keski-Pohjanmaan työllisyystilanne on valtakunnallisesti kehittynyt myötätuulessa koko 2000- luvun. Kun viime aikoina koko maan työllisyystilanne on heikentynyt oleellisesti, myös Keski-Pohjanmaalla seuraavan toimeenpanosuunnitelman toteuttamisessa on keskiöön nostettava koko maakunnan työllisyyden edistäminen. Huolta aiheuttaa lisäksi TE- toimistouudistuksen yhteydessä asiakaspalvelujen etääntyminen kuntien arjesta. Ensi vuoden alusta rakennetyöttömyyden hoitovastuu rasittaa entisestään talousvaikeuksista kärsiviä kuntia yhä enemmän. Työllisyyden edistäminen on hoidettava yhteistyössä kuntien, yritysten, TEtoimistojen sekä kolmannen sektorin kanssa. Keski-Pohjanmaan maakunnan työllisyyden, yritysten ja viennin kehityksen kannalta uhkana on myös Venäjän ja Ukrainan välinen kiristynyt tilanne. Jo tällä hetkellä voimassa olevat pakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet haittaavat mm. maakunnan elintarviketaloutta sekä sitä myötä myös alkutuotannon kannattavuutta.
9 3. MAAKUNNALLISET STRATEGIAT JA KEHITTÄMISOHJELMAT 3.1 Maakunnallinen strategiatyö Maakunnassa ajankohtaiset strategiat: Kansainvälistymisstrategia Keski-Pohjanmaan maakunnallisen kansainvälisyysstrategiatyö aloitettiin kesällä 2012. Strategiatyön päämääränä on kartoittaa alueen kansainvälisen toiminnan nykytilaa sekä määrittää alueen kansainvälisen kilpailukyvyn kärkiä sekä kansainvälistymisen tukitarpeita. Kansainvälistymisstrategia 2014-2020 toimii osaltaan ohjaavana dokumenttina, jonka linjausten mukaan voidaan tehdä priorisointia esimerkiksi rahoituspäätöksissä. Kansainvälisyysstrategian maakunnallisen kattavuuden kannalta myös alueen toimijoiden laaja-alainen sitoutuminen on ollut tärkeää. Strategiatyötä ohjaamassa ovat olleet liiton henkilökunnasta ja ohjausryhmän edustajista koostuva projektiryhmä sekä välittäjäorganisaatioista koostuva ohjausryhmä, jotka päättävät strategiatyön etenemisestä ja sisällöllisestä kehittämisestä. Laajemmin toimijoita on kuultu syksyn 2012 ryhmäteemahaastatteluissa, joissa kartoitettiin kehitysklusteriteemoittain kansainvälistymistarpeita. Keski- Pohjanmaan kansainvälistymisselvitys 2012 valmistui alkuvuonna 2013, ja sen pohjalta on jatkettu kansainvälistymisohjelman muotoilua ja toteutusta syksyllä 2013-2014 strategian toteuttamissuunnitelmatyön käynnistymisen kautta. Maaseutustrategia 2020 Keski-Pohjanmaan liiton toimintasuunnitelmassa vuodelle 2012 on asetettu tavoitteeksi Maaseutustrategian uusiminen vuosille 2014-2020. Maaseutustrategiassa linjattavia maakunnallisia maaseudun kehittämisen painopisteitä ja tavoitteita tarvitaan EU:n uuden ohjelmakauden 2014-2020 EMR, EAKR ja ESR ohjelmien valmisteluun. Maaseutustrategian valmistelutyötä toteutetaan toukokuu 2012 alkaneella maakunnallisella toimija- ja työryhmätyöllä. Tavoitteena on linjata tärkeimmät kehittämisen painopisteet vuoteen 2020 mennessä maaseudun kehittämisessä. Kehittämisen kohteita tarkastellaan toimeenpanosuunnitelman kehittämisteemoittain: Osaava maaseutu, Yrittävä maaseutu, Hyvinvoiva maaseutu sekä Toimiva maaseutu. Strategiassa tullaan painottamaan mm. Luonnonvara-alan tutkimus- kehittämis- innovaatio- sekä koulutustoiminnan turvaamista sekä edelleen kehittämistä, maatalouden sekä yrittäjyyden kilpailukyvyn ja kannattavuuden vahvistamista, tulevaisuuden energiaratkaisut, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja varautuminen maataloudessa, maaseudun perusinfrastruktuurin liittyviin haasteisiin vastaaminen, saavutettavuus, hyvinvointi, kulttuuri, yhteisöllisyys ja elinvoimaiset kylät. Strategian päivittämistyötä jatketaan syksyn 2014 aikana, siten että maaseutustrategia valmistuu vuoden loppuun mennessä ja ohjaa osaltaan maaseudun kehittämisvaroja alueella uuden Manner - Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 käynnistyessä vuonna 2015. Hyvinvointistrategia Keski Pohjanmaan hyvinvointisopimus solmittiin toukokuussa 2011, ja sen allekirjoittajia ovat Keski Pohjanmaan liitto jäsenkuntineen, kuntayhtymät ja muut keskeiset alueellisen hyvinvoinnin kehittämisen toimijat sekä joukko yhdistys ym. yhteisöjä. Sopimuksessa on kyse alueellisen hyvinvoinnin
10 edistämisestä ja yhteistyön vahvistamisesta. Toimijat sitoutuvat edistämään hyvinvointia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja osallistumaan hyvinvoinnin pysyvien rakenteiden tekemiseen ja kehittämiseen. Toimintaa hyvinvoinnin edistämisessä ohjaavat Keski Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015 ja sen toteuttamista koskevat asiakirjat, jollaisena maakuntahallitus hyväksyi 23.1.2012 hyvinvointistrategian toteuttamisohjelman v. 2012-2015. Toteuttamisohjelman painopisteet ovat lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy, hyvinvointivaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteossa, yhdistys ja muun kansalaislähtöisen toiminnan vahvistaminen, varhainen tukeminen ja varhainen avoin yhteistyö, kansalaislähtöisyyden ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen hyvinvointipalveluissa, yhteistyö kuntien ja elinkeinoelämän välillä hyvinvointipalveluissa ja niiden kehittämisessä, liikunnan ja terveyttä edistävän ravitsemuksen lisääminen, kulttuurisen tekemisen ja osallistumisen vahvistaminen, liikkumisen lisääminen sekä hyvinvointia vahvistavat elinympäristöt. Kaikille edellä mainituille painopisteille on määritelty toimenpideohjelmassa toimenpiteet, vetovastuutahot ja tavoiteltavat tulokset sekä esitetty mittareita ja indikaattoreita ohjelman toteutumisen seurannan avuksi. Hyvinvointistrategia jalkautuu Keski-Pohjanmaalla useiden hankkeiden muodossa, joita toteutetaan. Hankkeiden toteutumista seurataan ja ohjataan mm. Keskipohjalaista hyvinvointia yhteistyönä -koordinaatiohankkeella, sekä Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaan työryhmän avulla. Hankkeiden kehittymistä seurataan Keski-Pohjanmaan hyvinvoinnin pyöreän pöydän sekä Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa työryhmän avulla. Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia 2020 Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia laadittiin vuosina 2004-2005 ESR-rahoitteisella EU:n komission myöntämällä Artikla 6 hankkeella. Tuon perusteellisen pohjatyön päivitys on 2010-luvulle siirtymisen myötä ajankohtainen, sillä toimintaympäristön muutokset ovat olleet huomattavia niin alueellisesti kuin globaalisti. Keväällä 2014 valmistunut työllisyysstrategia2020 jatkaa aiemman työn perinnettä muodostaen kokonaisvaltaisen näkökulman työllisyysasioihin. Strategia painottuu nuorten työllistymiseen, osaavan työvoiman turvaamiseen ja alueen työmarkkinoiden kehittymiseen. Strategian valmistelutyössä ovat olleet aktiivisesti mukana kaikki keskeiset toimijatahot. Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategian tavoitteena on selkeyttää ja luoda yhteistä visiota alueen työllisyyden kehittämiselle. Keski-Pohjanmaan liitto seuraa strategian toteutumista ja kokoaa seurantaraportin vuosittain työllistymisen yhteistyöryhmälle. Länsi-Suomen ympäristöstrategia 2014-2020 Länsi-Suomessa on aiemmin laadittu ympäristöä koskevia tulevaisuuslinjauksia Länsi-Suomen ympäristöstrategioiden muodossa vuosille 2000-2006 ja voimassaoleva strategia 2007-2013. Nämä ohjelmalliset tavoitteet sekä strategiset linjaukset on laadittu tiiviissä alueellisessa yhteistyössä, pääyhteistyökumppaneina Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto sekä Pohjanmaan liitto. Nyt päivitetään ympäristöstrategian 2007 2013 sisältö vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä, jossa strategiatyön koordinaatiovastuu on Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksella. Päivitystyön lopputuloksena saadaan Länsi-Suomen ympäristöstrategia kaudelle 2014 2020. Ympäristöstrategia on Etelä- ja Keski- Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakuntaliittojen sekä alueen ELY -keskusten yhteinen strategialinjaus ympäristön ja kestävän kehityksen parhaaksi. Strategian visiona on eurooppalainen kestävän kehityksen esimerkkialue ja edelläkävijä alueellisessa kestävässä kehityksessä, joka toimii ns. sateenvarjona teemakohtaisille toimenpiteille. Kevään 2013 aikana sidosryhmätapaamisissa työstetyt teemakohtaiset tavoitteiksi ovat nousseet: vesien tilan vaaliminen ja tulvasuojelun toteuttaminen asutun ympäristön elinvoiman turvaaminen
11 monimuotoisuuden turvaaminen vähähiilisyys ja ilmastonmuutoksen torjunta ympäristötietoisuuden edistäminen ja kestävä kehitys Ympäristöstrategiatyön tuloksena on toteuttamissuunnitelmaan tälle vuodelle kirjattu yhteinen neuvotteluesitys ministeriölle: TEHOSTETTU TULVIIN VARAUTUMINEN JA TULVATIEDOTTAMINEN - neuvontahanke Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Älykkään erikoistumisen strategia Smart Specialization Tulevan 2014 2020 ohjelmakauden osalta on Euroopan Komissio esittänyt alueellisten älykkäiden erikoistumisstrategioiden olevan yhtenä rahoitusta ohjaavana tekijänä ja edellytyksenä EAKR -ohjelmien toimeenpanossa. Maakunnissa on ministeriön ohjeiden mukaisesti käynnistetty älykkään erikoistumisen strategioiden laadinta. Strategian laadinta kytketään kiinteästi maakuntaohjelmien valmistelutyöhön. Älykkään erikoistumisen strategialla tunnistetaan alueen osaamiskärjet ja kehittäminen eurooppalaisella tasolla. Strategian päätavoitteena on uuden liiketoiminnan aikaansaaminen eri osaamisalueita yhdistämällä. Strategialla pyritään erityisesti alueen teollisen ja osaamisen rakenteiden uudelleen kohdentamiseen. Syksyllä 2013 on Keski-Pohjanmaalla käynnistetty älykkään erikoistumisen strategian valmistelutyö. Pohjana älykkään erikoistumisen strategiatyölle on vuosien 2012 2013 aikana tehty INKA -ohjelmahakutyö jonka aikana on aktivoitu uudentyyppiselle ajattelulle. Maakunnan osaamisen kärjet ja niiden kautta eri osaamisalueiden uuden liiketoiminnan mahdollistavat toimenpiteet kirjataan keväällä 2014 valmistuvaan Maakuntaohjelmaan. Älykkään erikoistumisen strategian laadinnasta vastaa Keski-Pohjanmaan liitto, yhteistyössä mukana alueen tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot, koulutusorganisaatiot, kunnat, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, pksekä suurteollisuus sekä alueen rahoitusorganisaatiot. Älykkään erikoistumisen strategiaa toteutetaan yhteisesti kansainvälisen Smart Specialization platform RS3 puitteissa. Keski-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia hakee liiketoiminnan lisäystä kehittämällä uusia tuotteita luonnonvaroista, erityisesti puubiomassasta hyödyntäen epäorgaanisen kemian prosesseja. Tämä pohjautuu alueen vahvuuksiin, joita ovat raaka-aineen saatavuus, osaaminen sekä asiakkaat Euroopan suurin epäorgaanisen kemian teollisuuden keskittymä. Pohjois-Suomistrategia Pohjois-Suomen neuvottelukunta on asettanut Pohjois-Suomi strategia -työryhmän toteuttamaan Pohjois- Suomi strategian. Strategian laatiminen on käynnistetty syksyllä 2013. Asiakirja koostuu neljän pohjoisimman maakunnan (Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa) yhteistä edunvalvontaa ja aluekehittämistä palvelevasta strategiasta ja konkreettisesta ohjelmasta (esityksistä hallitusohjelmaan). Tavoitteet on koostettu alueen toimijoiden lähtökohdista ja tarpeista siten, että tuetaan ja konkretisoidaan valtakunnallisten ohjelmien ja suunnitelmien Pohjois-Suomea koskevia tavoitteita sekä maakuntaohjelmien linjauksia ja toimenpiteitä erityisesti edunvalvonnan ja yhteistoiminnan näkökulmasta hallituskauden 2015 2019 aikana. Pohjois-Suomi strategiassa tunnistetaan kuusi strategista kärkeä. Niitä yhdistävä tekijä on elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantaminen, osaamisen ja koulutuksen aluevaikuttavuuden tehostaminen sekä palveluiden toimintaedellytysten kehittäminen. Keskeisessä asemassa ovat pohjoisen suurhankkeet ja alueen saavutettavuuden edistäminen. Tavoite on synnyttää uusia työpaikkoja ja yritystoimintaa tukeutuen vientivetoiseen kasvuun sekä lisäarvon tuottaminen kansantalouteen alueen vahvuuksia hyödyntämällä ja jalostamalla.
12 Strategiset kärkitavoitteet ovat: - Pohjois-Suomen rikkaiden luonnonvarojen hyödyntäminen ja pitkälle jalostaminen edistävät koko kansakunnan vientivetoista kasvua ja avaavat kansainvälisiä työmarkkinoita - Pohjoisen suurhankkeiden toteuttaminen varmistetaan. - Alueen suurin voimavara nuoret ja koulutetut pohjoissuomalaiset saadaan käyttöön vahvistamalla osaamista ja tukemalla työllistymistä. - Pohjois-Suomen kilpailukykyä parannetaan hyvällä saavutettavuudella ja toimivalla logistiikalla - Palveluiden saatavuutta edistetään panostamalla digiyhteiskuntaan, esineiden internettiin ja sähköisten palveluiden kehittämiseen. Valokuituverkko ja palvelut ovat yritysten ja asukkaiden saatavilla tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti koko maassa. - Kansanvaltainen aluehallinto edistää Pohjois-Suomen omaehtoista ja omista voimavaroista lähtevää kehittämistä, jolla rakennetaan koko maan hyvinvointia. 3.2 Kansallisten toimenpideohjelmien vaikuttavuus Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan perustuen on laadittu seuraavat alueiden toimintaa ohjaavat politiikkaohjelmat: 1. Hallitusohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelma. Valtioneuvosteon periaatepäätös 5.10.2012. 2. Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015. Valtioneuvoston päätös 15.12.2011. 3. Koulutuksen ja tutkimuksen vuosien 2011-2016 kehittämissuunnitelma. Valtioneuvoston päätös 15.12.2012. Alueiden kehittämistavoitesuunnitelman nojalla Työ- ja elinkeinoministeriö on 26.6.2012 hyväksynyt kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille 2012-2015. Ne määrittelevät kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan keskeiset tehtävät ja toimet tälle hallituskaudelle. Toimenpideohjelmat perustuvat valtioneuvoston joulukuussa 2011 hyväksymiin strategisiin valtakunnallisiin alueiden kehittämistavoitteisiin vuosille 2011-2015. Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma 2012 2015 Kaupunkipolitiikan keskeisin tavoite on erilaisten ja erikokoisten kaupunkiseutujen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä elinvoiman, hyvinvoinnin ja yhteistyön edistäminen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa korostetaan kaupunkiseutujen merkitystä alueiden vahvoina vetureina, monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-, innovaatio- ja osaamisympäristöinä sekä työssäkäyntialueina. Kaupunkiseudut tasapainottavat aluerakennetta ja toimivat maan sisäisessä työnjaossa omiin vahvuuksiinsa erikoistuneina alueina. Keskuskaupunkien roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle vahvistetaan. Kaupunki- ja metropolipolitiikan linjauksissa painotetaan sopimusjärjestelyjen kehittämistä valtion ja kaupunkien kesken. Kaupunkipolitiikka edellyttää vahvaa poikkihallinnollisuutta, sillä kaupunkipolitiikkaan vaikuttavia linjauksia on useiden ministeriöiden hallinnonaloilla. Kaupunkipolitiikkaa ohjaa kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä. Kansallisen kaupunkipolitiikan koordinointivastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Metropolialueen politiikan valmistelua koordinoi ympäristöministeriö.
13 Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 2015 Maaseudun arvostus on jatkuvasti nousussa: luontoarvojen kunnioittaminen ja elämäntapojen kohtuullistaminen ovat tulevaisuuden trendejä. Myös nopealle elämänrytmille haetaan vastapainoa. Maaseutualueiden vahvuuksia ovat luonnonvarat, laadukas ja luonnonläheinen elinympäristö, puhdas luonto, ilma ja vesi sekä erityisesti tila. Vahvuuksien hyödyntäminen maaseutualueiden ja koko Suomen kilpailukyvyn kehittämiseksi edellyttää, että meillä on elinvoimaisia maaseutuyhteisöjä, joissa on toimiva infrastruktuuri ja palvelut. Tähän tarvitaan maaseutupolitiikkaa. Maaseutupolitiikasta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. 3.3 Kasvusopimukset ja INKA -ohjelma Hallitusohjelman mukaisesti valtion ja kaupunkiseutujen välistä aiesopimuskäytäntöä kehitetään edelleen ja sen sitovuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Sopimuspolitiikan periaatteet on kirjattu kesäkuussa 2012 hyväksyttyyn kaupunkipolitiikan toimenpideohjelmaan. Toimenpideohjelman Kokkolan kaupunkiseudulle antamien reunaehtojen perusteella kaupunkiverkosto Kokkola Kajaani-Mikkeli valmisteli kasvusopimushakemuksen ja INKA -hakemuksen (innovatiiviset kaupunkiseudut). Kaupunkiverkosto valitsi yhteiseksi kehittämisteemaksi omien teollisten ja osaamisintensiivisten työpaikkojen turvaamisen ja teollisuusyritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvun yritysten ekotehokkuutta lisäämällä, mihin tähtäävät toimenpiteet koottiin WITERA -ohjelmaan. INKA - ohjelmaa toteuttavat kaupungit/kaupunkiverkostot sekä niiden pääteemat on valittu. Kaupunkiverkosto on hakenut kumppaniksi biotalousteemaan, kestävät energiaratkaisut teemaan sekä älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemaan, mutta ei valikoitunut mihinkään näistä. Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman asettamien ehtojen johdosta Kokkola-Kajaani-Mikkeli kaupunkiverkosto haki kasvusopimusmenettelyyn mukaan teollisuuden ekotehokkuutta edistävällä kasvusopimusesityksellä. Kasvusopimusesityksen tavoitteena on teollisuuden ekotehokkuuden edistämien Kajaani-Kokkola Mikkeli kaupunkiverkoston keskinäisellä yhteistyöllä sekä yhteistyöllä valtion ja muiden sopimusosapuolten kanssa. Kasvusopimuksessa määritellyt toimenpiteet, joita kolme kaupunkiseutua toteuttavat eri painotuksilla ovat vihreämmän teollisuuden ratkaisut -kehittämisohjelma, yliopistokeskusten toiminnan kehittäminen, ympäristömonitorointimenetelmien kehittäminen, riskipitoisten edelläkävijämarkkinoiden kehityshankkeet, pilaantuneiden, kaupunkien kehitystä rajoittavien pohjavesi- ja maa-alueiden kunnostaminen sekä kaupunkiseutujen teollisuuden kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kestävä kehittäminen ja ekotehokkuuden mittaaminen. Kasvusopimuksen toimenpiteet toteuttavat merkittävältä osin maakuntaohjelman painopisteitä ja toimenpiteitä tullaan toteuttamaan jatkossa siihen soveltuvilla rahoitusinstrumenteilla, kuten esim. vasta avautuneella TEKES:in hallinnoimalla valtakunnallisella EAKR -rahoituksella, joka tähtää Innovatiiviset kaupunkiseudut INKA -ohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen.
14 3.4 Pohjanmaan ELY -keskuksen sekä Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen Strateginen tulossopimus Pohjanmaan ELY -keskus Strategisen tulossopimuksen keskeiset painotukset Keski-Pohjanmaalla Keski-Pohjanmaan vahvuuksia ovat globaali suurteollisuus ja siihen liittyvä tutkimustoiminta, sekä pk - sektorin monipuolisuus ja monipuoliset rahoitusmahdollisuudet yritystoiminnan näkökulmasta: EAKR, TEKES ja kansallinen rahoitus. Maatilojen osalta tavoitteena on että Pohjanmaan ELY -keskuksen alue pysyy edelleen maan kärkialueiden joukossa koskien maatilojen investointien määrää. Maatilojen kohdalla tavoitteena on säilyttää investointien määrä Pohjanmaan ELY -keskuksen alueella maan korkeimpana. Maaseudun kehittäminen on jatkunut strategian mukaisesti erilaisten hankkeiden ja yritystukien avulla. Hanketuilla on rahoitettu koulutusta, soveltavaa tutkimusta, yleishyödyllisiä investointeja ja muita kehittämishankkeita. Yritykset ovat hyödyntäneet maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksia hyvin. Uusiutuvan energian käyttöön liittyvät valtakunnalliset tavoitteet tuovat myös maaseudulle uusia toimeentulomahdollisuuksia Maatilat ovat merkittäviä potentiaalisia uusiutuvan energian tuottajia ja käyttäjiä. Luonnonvara-alan keskus LUKE aloittaa toimintansa 1.1.2015. Alueen maa- ja metsätalousalan yritysten sekä toimijoiden kannalta on erittäin tärkeää että soveltavaa tutkimusta suoritetaan jatkossakin alueen tutkimuslaitoksissa. Keski-Pohjanmaalle valmistunut työllisyysstrategia on siirtynyt toimeenpanovaiheeseen. Työssä tarvitaan TE - hallinnon mukanaoloa toimeenpanon suunnittelussa ja rahoituksen osalta sekä kansallista että rakennerahastorahoitusta. Pohjanmaan ELY -keskus toimii yhteistyössä aluehallintoviraston, kuntien ja yhdistysten kanssa nuorisotakuun toimeenpanossa, työpajatoiminnassa sekä nuorten elämänhallinnan, koulutuksen ja työhön sijoittumisen edistämisessä. Nuorisotoimen tehtävät ja henkilöstö ovat siirtyneet aluehallintovirastoon vuoden 2014 alusta. ELY -keskuksen, TE -toimiston ja AVIn yhteistyötä tiivistetään ja kehitetään sopimalla verkostoille konkreettisia kehittämistavoitteita. Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus Strategisen tulossopimuksen keskeiset painotukset Keski-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen kolmea pohjalaismaakuntaa leimaa vahva yrittäjyys. Yrittäjyyslähtöinen näkökulma heijastuu kehittämistoiminnassa sekä seuraavissa yhteisissä painotuksissa: Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimiva liikennejärjestelmä ELY -keskus toimii valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon alueen maankäytön ominaispiirteet. Kestävän yhdyskuntakehitykseen tähtäävällä toiminnalla vahvistetaan pitkällä aikavälillä alueen vetovoimaisuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Pyrkimyksenä on alueviranomaisten asiantuntemusta nykyistä enemmän hyödyntäen, eli informaatio- ja muulla ohjauksella, siirtää toiminnan painopistettä kohti ennakoivaa vaikuttamista (ennakoiva ja synergiaedut huomioiva toimintatapa).
15 Liikennejärjestelmän palvelutasoa kehitetään asiakas- ja käyttäjälähtöisesti kohdennetuilla toimenpiteillä, jotka parantavat matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvallisuutta. Osallistutaan tärkeiden solmupisteiden kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin. Kehitetään viranomaistoimin yritysten välistä logistista yhteistyötä. Logistisesti tärkeät väylät priorisoidaan mahdollisuuksien mukaan hoidossa ja ylläpidossa kohdentamalla toimenpiteitä väyläverkolle oikea-aikaisesti. Liikenneverkon ja logistisen aseman kehittäminen pohjautuu maakunnallisiin liikennejärjestelmäsuunnitelmiin, jotka sovitetaan yhteen maankäytön suunnitelmien kanssa. Perustiepidon alhainen rahoitustaso johtaa siihen, ettei koko tieverkkoa pystytä pitämään nykyisessä kunnossa. Priorisoinnilla varmistetaan ensisijaisesti pääväylien sujuvuuden ja turvallisuuden kehittäminen. Käytännössä vähäliikenteinen ns. alempi tieverkko jää kehittämisessä kokonaan ulkopuolisen rahoituksen varaan. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, tulvariskien hallinta ja vesien tilan parantaminen Edistetään Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian toimeenpanoa. Vanhojen luonnonsuojeluohjelmien toteuttamisessa ollaan loppusuoralla. Vapaaehtoiset neuvottelut maanomistajien kanssa saadaan pääsääntöisesti käytyä vuonna 2014. Suojelualueiden toteuttamisessa painopiste siirtyy metsien vapaaehtoiseen metsien suojeluun METSO ja soidensuojelun täydennysohjelman toteutukseen. Vuonna 2015 käyttöönotettavan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 ympäristökorvausmenetelmä tulee olemaan merkittävä työkalu maaseutuluonnon monimuotoisuuden edistämisessä ja ylläpidossa. Ympäristökorvausjärjestelmän lisäksi ohjelman ympäristöinvestointimahdollisuudet ovat tärkeä osa alueemme vesienhoito-ohjelman toteutumisessa. ELY - keskus on monella osa-alueella aktiivinen toimija uuden ohjelmakauden tiedottamisessa ja toimeenpanossa.
16 4. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Keski-Pohjanmaan maakuntastrategiaa (Maakuntasuunnitelma 2030 ja Maakuntaohjelma 2014 2017) toteutetaan ja sen toteuttamista seurataan kehittämisteemakohtaisen työryhmätyöskentelyn kautta. Tämä tapa on kehittynyt edellisten maakuntaohjelmakausien aikana ja on todettu hyväksi tavaksi sitouttaa maakunta yhteisiin kehittämisteemoihin. Työryhmätyöskentelyn avulla laadintaan toimeenpanosuunnitelma, joka linjaa keskeiset kehittämisen kohteet ja rahoituksen maakunnassa. Maakuntaohjelman kehittämisteemat strategiakaudella 2014 2017 ovat: Jokaisen kehittämisteeman sisällä on kehittämisen painopisteitä, joita toteutetaan hankkeiden ja muun kehittämistoiminnan kautta. Visiona ja tavoitetilana on, että vuonna 2030 Keski-Pohjanmaa on Elinvoimainen kestävän kasvun maakunta. Kehittämistoimenpiteitä sekä hankkeita ja niiden toteutumista seurataan työryhmätyöskentelyn kautta.
17 4.1 Osaava Keski-Pohjanmaa Osaamisen, tiedon ja innovaatioiden tuottaminen, soveltaminen ja hyödyntäminen ovat Keski-Pohjanmaan menestyksen ja uudistumisen edellytys nykyisessä nopeasti muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä. Viime vuosina on panostettu oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittämiseen, mikä on tuottanut hyvää tulosta. Väestön koulutustaso on noussut ja elinkeinoelämä on pärjännyt hyvin kilpailussa. Koulutustason noususta huolimatta korkeasti koulutettujen osuus väestöstä on edelleen alhainen verrattuna maan keskitasoon. Yritysten tutkimukseen ja kehittämiseen käyttämä rahoitus on tuplaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan julkisen sektorin T&K menot ovat kolminkertaistuneet. Keski-Pohjanmaa on edelläkävijä luonnonvara-alan tutkimus- kehittämis- ja koulutustoiminnan yhteistyössä ja kehittämistyössä. LUOVA -verkostotoiminnalla on alueella pitkät perinteet ja kehittämistoiminta on aktiivista. Uusia yhteistyökumppaneita ja kehittämistoimenpiteitä etsitään aktiivisesti niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Alueella on yhtenäinen näkemys tulevaisuuden haasteista ja miten jatkossa voidaan turvata alueellinen tutkimus- kehittämis- ja koulutustoiminta. Luonnonvara-alan tutkimuksen tulee olla alueella elinvoimaista ja elinkeinoja palvelevaa. Keski-Pohjanmaa tarvitsee oman Luonnonvarakeskuksen LUKE toimipaikan. Osaava Keski-Pohjanmaan kehittämisen painopisteet vuosille 2014 2017: Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen Osaava Maaseutu Liiketoimintaosaamisen lisääminen Biotalouden mahdollisuuksien edistäminen Luonnonvara-alan innovaatioympäristöjen kehittäminen Kansainvälisyys Kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen Keskeiset kehittämiskokonaisuudet vuosille 2015 2016: Keski-Pohjanmaalla lähitulevaisuuden haasteena ovat mm. Työttömyyden kehitys sekä opettajien eläköityminen, esim. pelkästään ammattikorkeakoulusta on jäämässä eläkkeelle noin 40 opettajaa viiden vuoden sisällä. Suuri haaste on saada koulutettua tarpeellinen määrä opettajia tilalle. Onnistuminen edellyttää maisteriohjelmien ja sen lisäksi tohtoriohjelmien käynnistämisiä. Työttömyyden kasvu on koko maassa haasteena, niin myös Keski-Pohjanmaalla. Työllisyyden kehittäminen alueella vaatii toimenpiteiden nopeaa käynnistämistä, tässä ovat kunnat aktiivisesti liikkeellä. Rakennetyöttömyyden sekä nuorisotyöttömyyden hoidossa keskeistä on osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittämisellä vastataan yritysten työvoiman saatavuuden turvaamiseen, nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, maahanmuuttajien kotoutumiseen sekä pitkittyvän työttömyyden ehkäisyyn. Koulutuksen räätälöinti ja läpäisy ovat keskeisiä nivelvaiheiden ohella. Ihmisten sujuvaa liikkumista koulutuksesta työmarkkinoille tulee edistää erilaisin kehittämistoimenpitein. On pyrittävä varmistamaan koulutukseen riittävät resurssit, myös rakennerahastojen
18 kautta. Ohjaamo -toiminnan valtakuunnallista pilottia käynnistetään parhaillaan, mikä edellyttää myös alueellisia kehittämishankkeita. Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen huomioidaan lähitulevaisuuden toimenpiteissä. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi on tärkeässä asemassa. Ennakointimallien kehittäminen, tiedon yhteinen kerääminen, tulkitseminen ja analysointi sekä ennakointiyhteistyön edelleen tiivistäminen nostetaan kehittämisen kohteeksi. Keski-Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän säilyminen ja kilpailukyvyn parantuminen edellyttää aktiivisia kehittämistoimenpiteitä. Keski-Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän kilpailukyvyn analysointi ja kehittämistoimenpiteiden määrittäminen tehdään vuoden 2015 loppuun mennessä. Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi vahvistetaan edelleen kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja yhteyksiä osaamisen siirtämiseksi alueelle. Syksyllä 2014 toteutettu ideahaku keskittyi maakuntaohjelman tavoitteisiin. Ideahakuun valikoiduista teemoista Osaamisen edistäminen sekä kansainvälistymisen edistäminen tukevat Osaava Keski-Pohjanmaa kehittämisteeman painopisteitä osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittämisen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämisen osalta. Teemojen alle valikoituja kehittämishankkeita tullaan toteuttamaan vuosien 2015-2016 aikana rakennerahastovaroin. Maaseudulla maito- liha- sekä peltotilallisten nykyhetken tilanne on kriittinen, johtuen Ukrainan kriisistä ja Venäjän vientipakotteista. Liiketoimintaosaamisen lisääminen on keskeisin toimenpide parantaa kannattavuutta ja lisätä valmiuksia vastata toimintaympäristön muutoksiin. Biotalouden mahdollisuuksien edistämisen toiminta alueella on ollut aktiivista viime vuosina. Toimijoiden yhteistä näkyvyyttä ja yhteistyön lisäämistä on haettu Biolaakso -brändin alta. Tavoitteena on saada alueelle toimintamalli joka mahdollistaa alueen osaamisen kärkien kemia sekä vahva luonnonvara-alan tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotyö aikaansaamaan uutta liiketoimintaa alueelle. Biolaakso -yhteistyön tärkein lähiajan tavoite on turvata 1.1.2015 aloittavan Luonnonvarakeskuksen toiminta maakunnassa. Keski-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia hakee liiketoiminnan lisäystä kehittämällä uusia tuotteita luonnonvaroista, erityisesti puubiomassasta hyödyntäen epäorgaanisen kemian prosesseja. Tämä pohjautuu alueen vahvuuksiin, joita ovat raaka-aineen saatavuus, osaaminen sekä asiakkaat Euroopan suurin epäorgaanisen kemian teollisuuden keskittymä. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on lähettänyt Maa- ja Metsätalousministeriölle rahoitushakemuksen taloudellisesti toteuttamiskelpoisten prosessien määrittelemiseksi. Hanke on keskeinen osa kansallisen biotalousstrategian toteuttamista ja tukee samalla Luonnonvarakeskuksen toiminnan säilymistä alueella. Vuosien 2015 2016 keskeisimmät toimenpiteet ovat Keski-Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän kilpailukykyanalyysin ja kehittämissuunnitelman tekeminen, koulutustarjonnan kehittäminen tarveennakoinnin pohjalta, liiketoimintaosaamisen koulutuksen lisääminen, biolaakson toiminnan kehittäminen, Luonnonvarakeskuksen toiminnan varmistaminen, sekä älykkään erikoistumisen strategian aktiivinen toteuttaminen.
19 4.2 Yrittävä Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan työpaikkakehitys on 2000 -luvulla ollut suhteellisesti Suomen parhaasta päästä. Julkisen sektorin osuus työpaikoista on noin 23 %. Varsinaisten teollisuustyöpaikkojen määrä on ollut lievässä laskussa viime vuosina. Tästä huolimatta kokonaistyöpaikkojen määrä on maakunnassa lisääntynyt, yksityisen sektorin osuus työpaikoista on kasvanut suhteellisesti eniten koko maahan verrattuna. Julkisen sektorin työpaikkojen kasvu on seurausta sote -palveluiden lisääntymisestä. Myös yksityinen palveluliiketoiminta on ollut kasvussa sekä terveydenhuollon että teollisuuden palvelujen osalta. Teollisuuden selkäranka on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian teollisuuden keskittymä Kokkolassa. Teollisuusalueella on yli 60 yrityksessä noin 2 000 työpaikkaa, suurimmat yritykset ovat pääosin kansainvälisessä omistuksessa. Kokkolan satama on maan kolmanneksi suurin. Toimivaa infrastruktuuria on ylläpidettävä ja sen toimivuutta on edelleen vahvistettava. Keski-Pohjanmaan teollisuuden työpaikat jakaantuvat varsin tasaisesti usealle eri toimialalle. Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus on suurin toimiala, seuraavana puutuotteiden ja elintarvikkeiden valmistus. Keski-Pohjanmaan yritysrakenne on mikroja pienyritysvaltainen. Uuden yritystoiminnan synnyttäminen sekä kasvuhakuisten yritysten tukeminen on keskeisin tavoite lähivuosina. Keski-Pohjanmaan maaseutu on alkutuotantovaltainen, yrittäjähenkinen, monimuotoinen ja elinvoimainen. Keski-Pohjanmaan maaseudun menestys lähtee alueen vahvoista elinkeinoista, joita vahvistetaan entisestään. Yrittävä Keski-Pohjanmaan kehittämisen painopisteet vuosille 2014 2017: Suurteollisuuden tarpeista huolehtiminen Kasvuhakuisten yritysten tukeminen Tuottavuuden ja laadun nostaminen Uuden yritystoiminnan synnyttäminen ja yrittäjyyden tukeminen Toimivat työmarkkinat Sähköisten palvelujen lisääminen Yrittävä maaseutu Yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittäminen Vahvan ja monipuolisen alkutuotannon ja sitä palvelevan yritystoiminnan kasvun vahvistaminen Kansainvälisyys Kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö Keskeiset kehittämiskokonaisuudet vuosille 2015 2016: Viime aikojen työllisyyden heikentyminen koskettaa myös Keski-Pohjanmaalla. Rakennetyöttömyys, pitkäaikaistyöttömyys sekä nuorisotyöttömyys ovat tällä hetkellä haasteina Keski-Pohjanmaalla. Uusi käynnistyvä ohjelmakausi luo sekä haasteita että mahdollisuuksia työllisyyden parantamiseksi alueella. Kuntien rooli työllisyyttä edistävien toimenpiteiden toteuttamisessa korostuu entisestään. Keski-Pohjanmaan keväällä 2014 laaditun työllisyysstrategian toimenpiteitä tullaan toteuttamaan korostamalla
20 hanketoiminnassa erityisesti työllisyyden edistämistä. Toimivat työmarkkinat painopisteenä ja sitä tavoitteleva hanketoiminta ovat vahvassa roolissa aluekehittämisessä tulevina vuosina. Keski-Pohjanmaan liiton sekä Pohjanmaan että Etelä-Pohjanmaan ELY -keskusten yhteistyönä järjestettiin ideahaku keväällä 2014 uuden Rakennerahastokauden käynnistämiseksi. Ideahaussa tavoiteltiin hankeaihioita ja suunnitelmia alueelle ajankohtaisten ja merkittävien teemojen alle. Kehittämistoiminta painottuu vahvasti kyseisten teemojen alle ja hanketoimintaa em. teemoissa toteutetaan vuosien 2014 2016 aikana. Kyseiset teemat sopivat pääosin maakuntaohjelman Yrittävä Keski-Pohjanmaa kehittämisteeman painopisteisiin ja ne tukevat suoraan painopisteitä ja edesauttavat tavoitteiden saavuttamista myös maaseudun kehittämisen kuin kansainvälisyydenkin näkökulmasta. Teemoiksi valikoituivat: 1) Yrittäjyyden edistäminen ja uuden yritystoiminnan synnyttäminen esim. hautomotoiminnan uudet mallit, uusyrittäjyyttä tukeva palvelutoiminta 2) Kansainvälistymisen edistäminen esim. kansainvälisten verkostojen luominen, kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien ja kansainvälistymisvalmiuksien lisääminen sekä kansainvälisten tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden käynnistäminen 3) Työllisyyden ja osaamisen edistäminen esim. uudet työllistymisen mallit ja pilottikokeilut, työurien pidentäminen, oppisopimustoimenpiteiden edistäminen ja työpajamallien aktivointi 4) Sähköisten palveluiden edistäminen esim. maakuntaverkon hyödyntäminen niin julkisissa kuin yksityisissä palveluissa 5) Omavaraisuuden lisääminen ja alueella jo olevien resurssien hyödyntäminen esim. energia ja luonnonvarat, synergiaetujen lisääminen, yhteiskäyttöisten laboratorioiden ja tutkimusalustojen kehittäminen ja hyödyntämisen lisääminen Ideahaun painopisteet ja em. teemojen alle valitut kehittämishankkeet toteuttavat maakuntaohjelmaa 2014 2017 pääosin Yrittävä Keski-Pohjanmaan kehittämisteeman alla, johon kaikki ideahaun teeman painopisteet soveltuvat mutta myös Osaava Keski-Pohjanmaa kehittämisteemaa Kansainvälistymisen edistämisen sekä osaamisen edistämisen kautta, Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa kehittämisteemaa sähköisten palveluiden edistämisen osalta sekä Toimiva Keski-Pohjanmaa kehittämisteemaa omavaraisuuden lisäämisen ja alueella jo olevien resurssien hyödyntämisen kautta.
21 4.3 Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat tekevät keskenään tavoitteellisesti tiivistä yhteistyötä ja alueella on vahvaa yhteisöllisyyttä. Yhteistyötä tukee osaltaan myös vahva kolmas sektori, hyvä yhteistyö kulttuurin ja liikunnan toimijoiden kanssa sekä asiakkaiden osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja koulutusorganisaatioiden koulutustarjontaa järjestetään molemmilla kotimaisilla kielillä. Hyvän syntyvyyden ansiosta maakunnassa lasten, nuorten ja lapsiperheiden osuus on suurempi kuin maassa keskimäärin, vaikka myös ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa. Alueen asukastiheys vaihtelee suuresti, sillä kaupunki- ja kuntakeskuksen lisäksi on harvaanasuttuja alueita. Väestörakenne asettaa erityisiä haasteita sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen tuottamiseen. Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaan kehittämisen painopisteet vuosille 2014 2017: Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kasvattaminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutusten edistäminen Tarpeenmukaisten hyvinvointipalvelujen turvaaminen Elinympäristön turvallisuuden, viihtyvyyden ja arjen sujuvuuden vahvistaminen Hyvinvoiva maaseutu Paikallislähtöisen kehittämisen ja uusien innovaatioiden hyödyntämisen edistäminen Kansainvälisyys Hyvinvointialojen kansainvälistäminen Keskeiset kehittämiskokonaisuudet vuosille 2015 2016: Hyvinvointipalvelut ovat uudistumisen ja uudistamisen keskiössä maakunnissa. SOTE -uudistuksen myötä alueellinen Sosiaali- ja terveydenhuolto on monien haasteiden edessä. Tarpeenmukaisten hyvinvointipalvelujen turvaaminen, arjen sujuvuuden vahvistaminen korostuvat toimenpiteissä. Uusien sähköisten palvelujen kehittäminen on yksi ratkaisu hyvinvointipalvelujen saatavuuden turvaamiseen sekä arjen sujuvuuden vahvistamiseen. Sähköisten palvelujen edistäminen oli syksyn 2014 ideahaun yksi teemoista, joka keräsi alleen hanke-esityksiä jotka tukevat Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa kehittämisteeman toteuttamista. Erikoishuomiota tulee kiinnittää myös lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Rakennetyöttömyys sekä pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvamassa tällä hetkellä, sen myötä myös syrjäytyneisyys kasvaa eritoten nuorten keskuudessa. Työllisyyden edistämiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen on alueella suunnitteilla useita hankekokonaisuuksia ja uusia toimintamalleja. Keski-Pohjanmaalla on myös suunnitteilla kulttuuri- liikunta ja matkailustrategian päivitystyö, ja ajatuksena on laatia kolme em. asiaa yhdistävä vetovoimastrategia alueelle. Maaseudun hyvinvoinnin kehittämisessä korostuu entisestään kuten kaupungissakin Tarpeenmukaisten hyvinvointipalvelujen turvaaminen, sekä uusien innovaatioiden hyödyntämisen edistäminen. Esimerkkinä uutena avauksena maaseudun kehittämisessä: Green Care -toiminnan kehittäminen niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa maaseudulle hyvinvointipalvelujen kautta.