Loppuraportti ELUKKA-ESISELVITYS Elinkeinojen kehittämishanke 2010-2011 0
Sisältö 1. HANKKEEN TOTEUTTAJAN NIMI... 2 2. HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS... 2 3. YHTEENVETO HANKKEESTA... 3 4. RAPORTTI... 4 4.1 Hankkeen tavoitteet... 4 4.2 Hankkeen toteutus... 5 4.2.1 Toimenpiteet... 5 4.2.2 Aikataulu... 5 4.2.3 Resurssit... 6 4.2.4 Toteutuksen organisaatio... 6 4.2.5 Kustannukset ja rahoitus... 6 4.2.6 Raportointi ja seuranta... 7 4.2.7 Toteutusoletukset ja riskit... 7 4.2.8 Esiselvityksen innovatiivisuus, tasa-arvovaikutukset ja vaikutukset kestävään kehitykseen... 7 4.3 Yhteistyökumppanit... 8 4.4 Hankkeen tulokset ja vaikutukset... 8 4.4.1 Elukkamatkailu - Lemmikkieläinten kanssa matkailu... 8 4.4.2 Elukkatuotteet ja palvelut Lemmikkieläintuotteet ja palvelut... 9 4.4.3 Elukkayrittäjyys Lemmikkieläinyrittäjyys... 15 4.4.4 Elukka-osaaja ja Elukka-osaamiskeskus Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen luonnonvara-alasta eläinalan osaamiskeskus... 16 5. ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI... 22 6. ALLEKIRJOITTAJAT JA PÄIVÄYS 1
1. HANKKEEN TOTEUTTAJAN NIMI Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus POKE Aikuiskoulutus/ luonnonvara-ala Uuraistentie 240 Piilolantie 17, PL 41 43130 Tarvaala 44101 Äänekoski Puh. (014) 4690 200 Puh. (014) 5192 11 (vaihde) Yhteyshenkilö: Tarja Naskila Puh. (014) 5192 402, 040 561 1542, tarja.naskila@poke.fi 2. HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS Hankkeen nimi: Elukka esiselvitys. Elinkeinojen kehittämishanke. Hanketunnus: 7443 Ohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Toimintalinja: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Toimintaryhmä: Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry Rahoittajana on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin, Keski-Suomen ELY-keskus 2
3. YHTEENVETO HANKKEESTA Elukka-esiselvityshankkeen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia palveluita, elinkeinotoimintaa, yrittäjyyttä ja osaamisen kehittämistä voidaan liittää lemmikkieläimiin, heidän omistajiinsa sekä näihin liittyviin tahoihin. Kiinnostuksen kohteena olivat erityisesti koirat ja toisena myös muut pienlemmikkieläimet kuten kissat. Esiselvityksen kohdealueena oli Pohjoinen Keski-Suomi painottuen Saarijärvelle ja selvitys toteutettiin 1.4.2010 31.8.2011 välisenä aikana. Selvitystyö tehtiin pääasiassa kyselyin ja haastatteluin sekä hakien aiheeseen liittyvää tietoa aiemmista selvityksistä, tutkimuksista ja hankkeista. Havaittiin, että aihetta ei ollut laajemmalti selvitetty vaan kyseiset tuotokset ovat keskittyneet pääasiassa yksittäisiin opinnäytetöihin, yrityskohtaisiin tai yrityksen perustamiseen liittyneihin selvityksiin ja kunnallisiin palvelujen tuottamiseen. Tämän esiselvitystyön aikana haastateltiin ja tietoja kerättiin pääasiassa lemmikkieläinpalveluita tai tuotteita myyviltä tahoilta, lemmikkieläinharrastajilta, matkailualan asiantuntijoilta ja lemmikkieläinmatkailijoilta sekä alan opiskelijoilta Tarvaalasta. Esiselvitystyötä tehtiin seuraavilta osa-alueilta: lemmikkieläinmatkailu, paikallisesti tuotetut lemmikkieläintuotteet ja palvelut, lemmikkieläinyrittäjyys, lemmikkieläin kanssa toimivien koulutuksen kehittäminen ja osaamisen kohottaminen sekä lemmikkieläinten osaamiskeskus Tarvaalaan. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli löytää alueelle sekä yrittäjyyden että alan osaamisen kehittämiseen liittyviä jatkohankeaihioita. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousivat mahdollisuus nostaa POKEn luonnonvara-alan Tarvaalan yksikkö osaamiskeskukseksi ja tähän liittyen panostaa alan osaamisen syventämiseen, koulutuksen ja oppimisympäristön kehittämiseen ja toimimiseen alan yrittäjyyden ja verkostoitumisen kehittäjänä. Green Care-toimintaan keskittyvä hanke toisi uutta osaamista alueelle, vahvistaisi hyvinvointi- ja matkailupalveluyrittäjyyttä ja olisi mahdollisuus myös kunnallisessa palvelutuotannossa. Lemmikkieläinmatkailun kehittämiseen alueella olisi edellytyksiä profiloinnin, markkinoinnin, tuotekuvausten ja palveluntuottajien verkostoitumisen kautta. Lemmikkieläintuotteissa ja palveluissa olisi mahdollisuus yrittäjyyteen tai lisäansioihin tarkempien markkinointitutkimusten ja toimenpiteiden, erikoistumisen sekä tuotesuunnittelun kautta. 3
4. RAPORTTI 4.1 Hankkeen tavoitteet Hanke oli luonteeltaan esiselvitys. Sen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia palveluita, elinkeinotoimintaa, yrittäjyyttä ja osaamisen kehittämistä voidaan liittää lemmikkieläimiin, heidän omistajiinsa sekä näihin liittyviin tahoihin. Lemmikkieläinten pääkohderyhmään luettiin koirat, ja toisena myös muut pienlemmikkieläimet kuten kissat. Hankkeessa selvitettiin yleisiä alan osaamisen kehittämiseen ja palvelu- ja yritystoimintaan liittyviä edellytyksiä Pohjoisessa Keski-Suomessa. Tärkeää oli selvittää paikallisia/alueellisia tarpeita, yritystoimintaa, yritysaihioita ja kiinnostusta aiheeseen liittyvään toimintaan ja sen kehittämiseen sekä löytää keskeiset osaamisen kehittämiseen liittyvät haasteet. Elukka hankkeen tavoitteena oli selvitystyö seuraavilta alustavilta osa-alueilta: Elukkamatkailu o matkailupalvelut lemmikkieläinperheille tai lemmikkien kanssa liikkuville? o miten lemmikkieläimet otetaan huomioon majoituksessa, ohjelmapalveluissa, retkeilyssä, luontopoluissa ym.? o mitä virikkeitä, hoitopalveluita ym. voidaan yhdistää matkailuun? Elukkatuotteet ja -palvelut o mitä tuotteita paikallisesti lemmikeille? o mitä tuotteita, jotka liittyvät esim. ravintoon, varustukseen, harrastustoimintaan? o mitä palveluita voidaan tarjota, esim. terveydenhoitoon, loma- ja päiväkotitoimintaan, koulutukseen, virikkeistämiseen, hoitopalveluihin? Elukkayrittäjyys o mitä yrittäjyyden eri mahdollisuuksia on? o miten profiloitua, mitkä ovat asiakkaiden vaatimukset? Elukkaosaaja o lemmikkien hoitajien, kouluttajien ja harrastustoiminnassa mukana olevien henkilöiden osaamisen kohottaminen o ammattiosaamisen kehittäminen sekä myös harrastustoiminnan ja arjen taitojen kehittäminen o moniosaamisen ja toisaalta erikoisosaamisen tarpeet? Elukka-osaamiskeskus o lemmikkieläinten osaamiskeskus Tarvaalaan? Hankkeen välillisinä kohderyhminä olivat mm. lemmikkieläinpalveluita tai tuotteita jo tekevät tai myyvät tai niitä suunnittelevat, lemmikkieläimiä hoitavat ja niiden kanssa harrastavat ihmiset ja lemmikkieläimiin liittyvästä osaamisesta kiinnostuneet ihmiset. 4
4.2 Hankkeen toteutus 4.2.1 Toimenpiteet Hankkeen aikana on tehty seuraavat toimenpiteet: Aiemmin tehdyistä kartoitus- ja tutkimusraporteista ja erilaisista kirjallisista lähteistä sekä aiemmista hankkeista on kerätty tietoa ja tausta-aineistoa. Selvitystyön perusteella on löytynyt hyvin vähän käyttökelpoista aineistoa. Ne muutamat hankkeet, joita on löytynyt, ovat keskittyneet yleensä yhden yrityksen tai esimerkiksi koiravaljakkoreitistön kehittämiseen. Opiskelijatyönä tehdyt työt ovat keskittyneet pääasiassa yhden yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen lemmikkieläinpuolella. Selvitystyössä on käyty läpi sekä valtakunnallisia että alueellisia ja paikallisia aineistoja. Pohjoisessa Keski-Suomessa ei ole löytynyt vastaavia esiselvityksiä eikä hankkeita, joita olisi voitu hyödyntää esiselvitystä tehdessä. Eri kohderyhmille suunniteltiin kysymyslomakkeet ja teemahaastattelujen kysymykset. Kysymyslomakkeita muokattiin haastattelujen edetessä. Haastatteluja on tehty alueen lemmikkieläinpalveluita ja tuotteita myyville yrittäjille, lemmikkieläinmatkailijoille, matkailualan asiantuntijoille ja nykyisille sekä aiemmin POKEsta valmistuneille opiskelijoille. Keskusteluja on käyty myös Saarijärven yrittäjyydestä vastaavien henkilöiden kanssa SSYP:llä sekä Witaksella sekä lemmikkieläinharrastajien kanssa Osaamiskeskus-aiheeseen on kartoitettu kehittämistarpeita oppilaitoksen sisältä. Lisäksi on kartoitettu ulkopuolisten odotuksia, tarpeita, ideoita ja yhteistyömahdollisuuksia POKEa kohtaan Hankkeesta on tiedotettu oppilaitoksen sisällä sekä tehty sille www-sivu, jossa kerrotaan hankkeesta. Elukka-hankkeesta on tiedotettu oppilaitoksen muun tiedotuksen yhteydessä. Hankkeelle on tehty myös sivut Pedanetoppimisympäristöön ja powerpoint-esitys 4.2.2 Aikataulu Esiselvitystyö käynnistyi varsinaisesti toukokuun lopussa 2010 hankkeen tarkemmalla suunnittelulla ja alustavalla työnjaolla sekä mahdollisten yhteistyötahojen kartoituksella. Kesän aikana projektiryhmä kokoontui usean kerran sekä täydellä kokoonpanolla että pienemmissä ryhmissä. Kesän 2010 aikana on tehty kysymyslomakkeet, joita on käytetty haastatteluiden pohjana sekä mietitty teemahaastattelujen kysymykset eri kohderyhmille. Kysymyslomakkeita on muokattu esiselvityksen kuluessa. Haastattelut ja kyselyt toteutettiin pääosin kesän ja syksyn 2010 sekä 2011 aikana. Oppilaitoksen 5
sisäinen työskentely osaamiskeskus-asian ja osaamisen kehittämisen osalta on jatkunut koko hankkeen ajan. Hankkeelle haettiin jatkoaikaa vuoden 2011 tammikuun loppuun ja uudestaan 31.8.2011 asti, koska resursseja oli pystytty käyttämään suunniteltua vähemmän. 4.2.3 Resurssit Hankkeessa työskenteli osa-aikaisesti kolme luonnonvara-alan opetustehtävissä toimivaa henkilöä ja kesän 2011 aikana lisäksi yksi henkilö sekä osa-aikainen projektipäällikkö aikuiskoulutuksen puolelta. Hankkeen kirjanpidon hoiti POKEn taloushallinto. POKE vastasi myös hankkeen toteutuksesta ja hallinnoinnista. 4.2.4 Toteutuksen organisaatio Hanketta toteutti projektiryhmä, johon kuului kolme luonnonvara-alan henkilöä ja yksi henkilö aikuiskoulutuksen puolelta, joiden palkkakulut kirjattiin hankkeelle. Projektiryhmää ohjasi luonnonvara-alan koulutusjohtaja. Ulkopuolisia henkilöitä projektin toteutukseen ei käytetty. 4.2.5 Kustannukset ja rahoitus Kustannusarvio Suunnitelma Toteuma Toteuma Toteuma v. 2010 v. 2011 yhteensä Palkkauskulut ja palkkiot 4 kuukautta 15 600 5 190,23 6.036,02 11226,25 Ostopalvelut Asiantuntijapalkkiot 3 500 0,00 00,00 0,00 Kotimaan matkakulut selvitys- ja haastattelumatkoihin 1 500 97,65 30,36 128,01 Muut kustannukset tiedotus, monistus, postitus ym. 500 0,00 0,00 0,00 YHTEENSÄ 21 100 5 287,88 6066,38 11 354,26 6
4.2.6 Raportointi ja seuranta Projektiryhmä piti varsinaisia suunnittelukokouksia kolme hankkeen alussa kuukausittain toukokuusta lähtien sekä kaksi hankkeen kuluessa. Tämän lisäksi osallistujat pitivät epävirallisempia, pienempiä palavereita hankkeen toteutuksen aikana. Hankkeen seurantaryhmä kokoontui kerran, 13.7.2011 Tarvaalassa Saarijärvellä. Seurantaryhmän kokouksen aikana käytiin läpi hankkeen tavoitteita ja toteutuksen suunnittelua. Tämän lisäksi tehtiin yhteistyötä erikseen seurantaryhmään kuuluvien henkilöiden kanssa ja keskusteltiin hankkeen toteutuksesta. Väliraportti tehtiin helmikuussa 2011 ja ensimmäinen maksatushakemus saman kevään aikana. 4.2.7 Toteutusoletukset ja riskit Hanke suunniteltiin toteutettavaksi POKEn omana työnä. Alun perin suunniteltu aikataulu osoittautui kuitenkin liian tiiviiksi sovitettavaksi oppilaitoksen muuhun työhön. Tästä syystä hankkeelle haettiin ja myönnettiin jatkoaikaa vuoden 2011 tammikuun loppuun ja uudestaan 31.8.2011 asti. Jatkoaika mahdollisti toimenpiteiden, lähinnä haastattelujen ja kyselyiden toteuttamisen. Käytetyt resurssit ovat olleet kuitenkin suunniteltua pienemmät ja tulosten laajuus on toteutunut suhteessa käytettyihin resursseihin. Esiselvityksessä käsitellyt asiat ovat sivunneet projektihenkilöstön työtehtäviä ja asiantuntijuutta, joten osa tuloksista on syntynyt muiden työtehtävien ohessa, eikä niitä ole erikseen hankkeelta laskutettu. 4.2.8 Esiselvityksen innovatiivisuus, tasa-arvovaikutukset ja vaikutukset kestävään kehitykseen Esiselvityksen kyselyt synnyttivät uusia liikeideoita. Selvityksen kuluessa havaittiin, että alan opiskelijat, harrastajat ja jo alalla toimivat yrittäjät olivat miettineet tässä esiselvityksessä olevia kysymyksiä ja ajatuksia. Esiselvitys tuntuu siihen kohdistuneen innokkuuden ja mielenkiinnon perusteella tulleen tarpeeseen ja aihekokonaisuudesta voidaan kehittää useitakin jatkohankkeita. Esiselvityksen perusteella on nähtävissä, että siinä käsiteltyjen asioiden eteenpäin vieminen lisäisi alueellamme naisyrittäjyyttä sekä toisi naisvaltaiselle alalle joitakin miehiä. Esiselvityksellä sinänsä ei ole vaikutusta kestävään kehitykseen, mutta mikäli selvityksessä esiin tulleita asioita kehitetään, niin esimerkiksi lähituotannon 7
kehittäminen ja valmistaminen paikallisista raaka-aineista edesauttaa kestävää kehitystä. Tuotannossa voidaan myös hyödyntää kierrätysmateriaaleja sekä mahdollisesti maa- ja metsätalouden ylijäämämateriaaleja. Positiivista vaikutusta olisi myös ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin lisääntymiseen sekä suomalaiseen eläintenpitokulttuuriin perinteitä kunnioittaen. 4.3 Yhteistyökumppanit Elukka-esiselvitys tehtiin POKEn omana työnä, joten yhteistyö keskittyi toimijoiden kesken pidettyihin palavereihin ja yksittäisiin tapaamisiin ohjausryhmän jäsenten, paikallisten yrittäjien, yrittäjyydestä vastaavien henkilöiden ja lemmikkieläin harrastajien kesken. Luonnonvara-alan henkilöstöllä on laajat yhteydet ja verkostot alan toimijoihin, joten yhteistyö oli mutkatonta ja varsinkin alan yrittäjät olivat innostuneita tämän tyyppisestä esiselvityshankkeesta. 4.4 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Esiselvityksen tuloksena saatiin ajantasaista tietoa hankkeen kohteena olleista aihealueista. Raportissa hyödynnetään yhteisten kokousten, aiemmin tehtyjen selvitysten ja taustatyön tuloksia sekä alan kouluttajien, asiantuntijoiden ja harrastajien pohdintoja, haastatteluja ja ideoita. Tämä loppuraportti palvelee myös mahdollisen uuden hankkeen tai uusien hankkeiden pohjana. Jatkohankkeiden tavoitteet ja toimenpiteet voidaan näin perustella ja yksilöidä realistisesti saadun tiedon perusteella. 4.4.1 Elukkamatkailu - Lemmikkieläinten kanssa matkailu Lemmikkien kanssa matkustajia ei ole vielä otettu huomioon erillisenä asiakassegmenttinä kuten monia muita asiakasryhmiä. Yleisesti ottaen lemmikkieläinten kanssa matkailtaessa tulisi ottaa selville voidaanko lemmikki ottaa mukaan majoittuessa esim. maatilamatkailutilalle ja kuinka paljon he veloittavat siivouskustannuksista enemmän kuin ilman lemmikkiä matkustaessa. Lemmikeille ei ole juurikaan järjestettynä matkailukohteissa erillisiä koirapolkuja, koirapuistoja, koirien uimapaikkoja ja koiralatuja yms. Matkustaessa pitkiä matkoja lemmikin kanssa ja pysähtyessä huoltoasemille, niin yleensä isoilla huoltoasemilla on erillisiä koiraparkkeja, joissa koiraa voidaan ulkoiluttaa ja pitää koira erillisessä yksittäisessä koiran häkissä sen aikaa, kun muut perheen jäsenet käyvät esim. syömässä huoltoasemalla. 8
Järjestäytynyttä lemmikkieläinmatkailun ohjaustoimintaa ei paikkakunnillamme tunnu olevan, mutta kuitenkin sille on tarvetta. Lemmikkieläinmatkailuun liittyvä mainonta on vielä hyvin alkutekijöissä. Haastattelujen perusteella asiakkaat kokivat melko hankalaksi löytää sopivia majoitus- tai matkailukohteita, jos lemmikki oli mukana. Markkinoinnissa käytettiin usein vain merkintää, voiko majoittua lemmikin kanssa. Harrastajien mielestä yleisesti erilaisissa kylpylöissä ja hotelleissa ei ole tarjolla koirahoitolaa, jonne koiran voisi viedä siksi aikaa, kun muu perhe käy esim. uimassa tai muissa palveluissa. Samoin lomamökeillä majoittuvat kertoivat ainakin joskus tarvitsevansa lyhytaikaista hoitopaikkaa lemmikilleen. Lemmikkieläinmatkailuun tulisi kiinnittää enemmän huomiota matkailua muutoinkin kehitettäessä, koska lemmikkieläinten määrä lisääntynyt ja lemmikit huomioidaan enemmän osana perhettä. Lemmikin hyvinvointiin panostetaan enemmän kuin aikaisemmin. Haastattelujen perusteella ilmeni, että lomakohde tai mökki valittiin lemmikin ehdoilla, silloin kun se oli lomalla mukana. Piha-alueen laajuus ja helppokulkuisuus, naapurien läheisyys ja esimerkiksi mahdollisuus pitää lemmikkiä vapaana aidatulla piha-alueella näytti ratkaisevan useasti sen, mikä lomakohde valittiin. Majoituskohteen valintaa näyttäisi helpottavan tarkempi kuvaus kohteesta nimenomaan lemmikin kannalta. Samoin mahdollisuus erilaisten lisäpalveluiden käyttämiseen kiinnosti muutamia haastateltuja, kuten esimerkiksi hieronta ja muut hyvinvointipalvelut. Tämä olisi mahdollista verkostoitumalla paremmin muiden alan yrittäjien kesken. 4.4.2 Elukkatuotteet ja palvelut Lemmikkieläintuotteet ja palvelut Tällä hetkellä meillä ei juuri ole mahdollisuuksia saada paikallisesti tuotettuja tuotteita keskitetysti vaan jokainen tekee niitä itse tai ne tuotetaan jossain muualla Suomessa. Iso osa lemmikkien käyttämistä tuotteista ja rehuista tuodaan ulkomailta mm. Saksasta. Kysyntää kotimaisille laadukkaille, mutta kohtuuhintaisille tuotteille näyttäisi olevan. Tuotteilla tarkoitetaan erilaisia lemmikeille tarkoitettuja rehuja, erityisesti kasvipohjaisia rehuja, lampaanlihatuotteita, kalavalmisteita sekä kissan rehuja. Muita tuotteita ovat esimerkiksi kiipeilypuut, agility- ja tokoesteet ja muut harrastetarvikkeet, valjaat, pannat, taluttimet, vaatteet, aktivointipelit ja aitaukset. Esille tuli myös, että alueellamme olisi tarvetta järjestäytyneeseen jyrsijöiden ja kanien kasvatukseen. Tätä esiselvitystä tehdessä havaittiin myös, että alueellamme ei ole juurikaan järjestäytynyttä kasvatustoimintaa muutoin kuin koirilla ja kissoilla. Pohjoisen Keski-Suomen alueella on muutama eläinhoitola. Ongelmana on, että hoitolatoiminta on harvaan asutulla alueella kausiluonteista, loma-aikoina kärsitään tilanahtaudesta ja muina aikoina paikkoja on tyhjänä. Hoitolatoiminnan lisänä tulisi hiljaiseen aikaan saada muuta ansiotoimintaa, jota pitäisi suunnitella ja kehittää. Suurten kasvukeskuskusten koulutusmalli ei näyttäisi sopivan alueellemme. Oppilaitoksessamme on tarpeen kehittää koulutusta, joka tukisi entistä paremmin 9
työelämän tarpeita. Tieto hoitoloista ei myöskään tavoita yksityishenkilöitä riittävästi, joten markkinointikoulutusta ja verkostoitumista tarvittaisiin. Kyselyjen mukaan alueelle kaivataan myös erilaisia hyvinvointipalveluita lemmikeille. Jotkut eläinkaupat tarjoavat toimintansa ohella esimerkiksi kynsien leikkuuta, trimmausta ja homeopaattisia hoitoja. Koiraharrastuskerhot ja järjestöt tarjoavat erilaisia harrastemahdollisuuksia muun muassa agilityä, tottelevaisuus- ja pentukoulutusta. Alan nykyisten ja valmistuneiden opiskelijoiden taholta on tullut toivetta kouluttautua lisää, jotta he kykenisivät tarjoamaan paremmin eläinten hyvinvointi- ym. palveluita. Palveluilla tarkoitetaan tässä esimerkiksi eläinten loma- ja päivähoitoa, kotihoitopalvelua, koirahierontaa, koirien trimmausta, koirien koulutusta, harrastusta ja virikkeistämistä, okko- ja erityisen hankalien koirien koulutusta, fysioterapiaa esim. vesiterapiaa. Lisäksi tarvetta ilmeni metsästyskoirakoulutukseen ja erilaisiin muihin erityiskoulutuksiin kuten paimen- ja laumanvartijakoiran käyttökoulutukseen. Eläintenhoitoalalta puuttuvien palveluiden tai tuotteiden listaus. Mistä asioista alueellamme on puutetta ja mitkä tarvitsisivat panostusta tai lisää tutkimusta? Millaisille tuotteille ja palveluille olisi kysyntää tai koulutustarvetta? Vastauksia kyselyyn yritysten tai yrittäjämäisen toiminnan näkökulmasta (Saarijärveläinen ja Jyväskyläläinen eläinkauppa, Saarijärveläinen eläinhoitola, eläinkasvattamo, maatila ja ammattikalastaja) ala on jo kasvanut huimasti tiedon lisääntyessä, kehitys jatkuu samalla periaatteella ala kasvaa, tieto lisääntyy, tarpeet lisääntyvät internet vaikuttaa tietojen lisääntymiseen ja alan järjestöjen tietous myös, kysyntä kasvaa sen mukaan lähituotannolle on kysyntää, saa markkinoitua eläinkaupassa, etenkin, jos tuotetaan jyrsijätarvikkeita kotimaisissa tuotteissa on usein hinta esteenä, kohtuuhintaisia pitäisi saada ulkomaisessa massatuotannossa paljon standardituotetta, halpaa, mutta esim. erilaisten rotujen mittasuhteita ei ole huomioitu kysyntää siis on esim. istuvista koiravaatteista ulkomaisessa tuotannossa ei ole aina huomioitu Suomen erityisolosuhteita (talvi) esim. metsästyskoiranartun nisät suojaavia vaatteita ei ole, huomioliivit alaarvoisia kun jäävät vaarallisesti kiinni oksiin jos joku haluaa koiralleen esim. pomppatakin, hintaa saa olla vaikka kuinka, niin ostaisi erityistoiveet ja tarpeet kaupaksi menee, jos on krumeluureja. esim. suorakaiteen muotoiset kotimaiset jyrsijän kopit menevät heikosti kaupan, toivotaan krumeluureja, näköä ja hauskuutta 10
kanikopit: pieniä on, isoja ei eläinhuonekaluja ei ole (ajan sisustustrendit huomioivia), niille olisi yrittäjän mukaan varmasti kysyntää isoille koirille ei löydy petejä koirankopin toimivaa pehmikettä ei ole keksitty uudet leluideat ja lelut eläimille menekki varma, kun turvallisia (varsinkin jyrsijöille, koirille) aktivointituotteita menisi kaupan ulkomailta tulee kissojen kiipeilytelineet, suomalainen tarjonnut, mutta jäänyt siihen, kun olisi pitänyt neuvotella kauppaketjun kanssa, liike ei saa tehdä kaikesta ostoksista omia päätöksiä Kotimaassa Kälviällä tehdään koiranpantoja Jokke tekee kotimaisia koiranvaatteita, ommellaan kuitenkin Viron tehtailla Suomesta tulee heinä ja puru perustuotteetkin menisivät, esim. pajukepit jyrsittäväksi saviesineiden menekistä ei ole tietoa, ei ole ajateltu puiset tarvikkeet menevät mieluummin kuin muoviset ruokapuolella kaivataan kotimaista luomurehuilla kysyntää markettirehut brändätty virheellisesti suomalaisiksi Suomesta tulee pakasteita (kissan, koiran rehut, käärmeiden ruokahiiret) ja joitakin teurastuksen sivutuotteita: possun neniä ja naudannahkaluita Suomesta (Aristo taitaa olla ainut tuottaja) märkä- ja nappularehut tulevat ulkomailta kotimaista kuivattua kalaa koirille ja kissoille ei ole tarjolla kissoille kotimaista purkkikalaa, jossa ei ole vääriä muita ainesosia menisi kaupaksi teurasjäte, oikea tapa valmistaa treeniherkut eläintuotannossa jyrsijöitä tarvitaan aina pienjyrsijät kasvatus liian vähäistä alueella, jatkuva pula gerbiileistä, hamstereista ja rotista hiirillä ei kysyntää tällä hetkellä eikä usein muulloinkaan paljoa, koska vanhemmat eivät halua siimahäntiä kotiinsa, rottia lemmikkinä pitävät ovat usein nuoria aikuisia ja päättävät itse lemmikeistään ongelmatapauksia ei haluta tarjota eläinkaupoissa vaan kasvattajien kautta myynti enimmäkseen (degut, chinchillat, kultakalat) erityisen harrastuneisuuden myötä eläinkauppa voi hankkia 11
helppohoitoiset matelijat eläinkaupan tarjonnassa, kulttuuriimme vaikuttaminen arkipäivää (viljakäärme, leopardigekko, jättiläistuhatjalkaiset, akaattikotilot..) aloittelijalle helpot lajit menee myös kaupaksi matelijoilla myynnit kausiluontoisia, media vaikuttaa tarpeeseen linnuissa vanhat lintuharrastajat tavallisimpia asiakkaita, hankitaan edesmenneen linnun kumppanille uusi (silloin linnun väri tms. ominaisuus ei ratkaise ostopäätöstä tehtäessä) ja kun joskus on ollut lintuja, halutaan elämäntilanteen muuttuessa taas hankkia lintuja (värit yms. tekijät yleensä ratkaisevat ostopäätöksessä). linnut tulevat pääasiassa Saksasta, kanarialinnuilla ja undulaateilla kysyntää, haluttaisiin kotimaassa kasvatettuja, vähemmän seeprapeipoilla tai viiltopeipoilla, lintujen kysynnän maltillisuuden vuoksi koulun linnusto voisi olla hyvä opetuskeino eläinten kasvatukseen ja markkinointiin, kun ei ehkä kannata kamalan isossa mittakaavassa kasvattaa, ei kilpailua kotimaisten yrittäjien kanssa isot papukaijat ja parakiitit ei haluta myydä niitä eläinkaupassa ei paljoa kysyntää ja ongelmia kaupassa elämisessä, kun tilat eivät ole sopivat, niitä välitetään vain aktiiviharrastajille, jotka näkevät paljon vaivaa asian eteen miltei kaikki lemmikkieläimet tuodaan pääasiassa Saksasta hoitopalvelujen suhteen miltei kaikkea on kyselty Jyväskylässä eläinkaupassa koirien lomahoitopaikkoja haussa, markkinoinnissa vikaa ja kaikki tarvitsevat paikkoja yhtä aikaa, muina aikoina hiljaisempaa trimmausta kysellään hierontaa ei paljoa kysellä, veikkaus, että pitäisi olla sellaista kyllä eläimen hemmottelussa keskisuomalainen ei helposti liioittele, marginaali kysyy luksusta, suurimmalla osalla järkiperäiset seikat luovat hoitopalvelujen kysyntä eläinasiantunteva kotipalveluihminen jos esim. kissoja kasvatettaisiin vanhuksille, olisi samalla kyettävä luomaan järjestelmä, missä vanhuksen sairastuttua tai kuoltua, kissan tulevaisuus olisi turvattu ja järjestetty etukäteen, vaatii kokonaisvaltaisen järjestelmän syntyä läpi talven kotieläinpiha, eläimet stressaantuvat vähemmän, jos niitä ei kuljeteta kalan pyytäminen ja pakkaaminen eläinkaupan tarpeisiin onnistuisi, kunhan saadaan selville millaiseen pakettiin kala olisi hyvä saada Millaisia tuotteita voitaisiin valmistaa Pohjoisessa Keski-Suomessa: Koirat: Vaatteita koirille (standardimalliselle keskikokoiselle koiralle löytyy, mutta muille, esim. oikein isoille tai pienille, pitkille tai harteikkaille jne. ei löydy istuvia!) Koville pakkasille tassusuojat, hirveät hinnat, jos löytyy. Vauvan tossuja ostettu 12
Valjaat, pannat, taluttimet, hihnat (esim. metsästyskoirien valjaissa törmätty siihen, että eivät ole turvallisia, pitäisi kehittää malleja paremmiksi) Paremmin saatavilla olevia huskyvaljaita, mittojen mukaan saatava ja sovittamismahdollisuus oltava ja asiantuntemus valjaiden sopivuuteen Koiralelut, kissalelut kanilelut ja muut lelut, niitä menee ja malleja voisi koko ajan keksiä lisää (paljon on helposti rikkoutuvia tai jopa vaarallisia halpaleluja kaupan) Virikkeet: uutta voisi kehitellä Aktivointipelit Agility ja tokoesteet Harrastetarvikkeet etsinnän tuloksena, ei tarjolla, suomalaisia ei montaakaan, agilityesteet esim. tilattava tai rakennettava talkoovoimin Koirahuonekalut, saatavilla olevissa materiaalit huonosti kestäviä Koiraportit Aitaukset Turkkirusetit Koirahoitajan kunnollinen föönipidike Kasvispohjaiset rehut Lammastuotteet koiralle (kausiluontoisen tuotannon tasaus) Ulkomailta tulee paljon tavaraa, kotimaisia saatava, tuettavuus! Allergiselle koiralle ei ole kotimaista vaihtoehtoa. Saksalaisia on, tarvitsisi olla yhtä hyvää! Vaikeasti allergisille koirille ei löydy rehuja Vanhan koiran rehut puuttuvat Treeniherkut koiralle Lähiruokana esim. hirveä Kennelrehuauto tulee liian harvoin: naudan ja hevosen jauheliha, rustot ja luut ja merilevä, saattaa olla loppu, kun auto tulee Eläinkaupoista ei saa hevosenjauhelihaa Kissat: Kissanrehut!! Kissanrehua ei löydy kotimaista Nirsot kissat ongelmana. Ostaisi kotimaista jos sopivaa, mainostus ja kehitys puuttuvat! Kotoinen järvikala esim. pakasteena sopivissa pakkauksissa Kissojen kiipeilytelineet Kanit, jyrsijät, eksoottiset ym. eläimet: Eläinkaupoista ei tahdo saada hyvää jyrsijän/kaninheinää, on etsittävä talleilta ja navetoilta, vaikeaa ja aikaa vievää 13
Ei ole kunnollisia kanien ja jyrsijöiden koppeja, ei lajikohtaiset tarpeet huomioonottavia, kanikopit kalliita ja pieniä isolla suuaukolla kun pitäisi olla toisin päin Erikoisille eläimille (kuten esim. boa-käärmeet) olosuhteet vaikea järjestää, koska ei ole myynnissä valmiita tuotteita Jyrsijöiden kiipeilytelineet Puutetta virikkeistä, erityisesti jyrsijöiden virikkeistä puutetta, marsuille erityisesti Jalostuseläimet: pulaa gerbiileillä ja syyrialaisilla hamstereilla ei löydy pienet ponin / aasin loimet, pienet toppaloimet ja sadeloimet Lista palveluista, mitä lemmikeille/ lemmikin omistajille voitaisiin tarjota: Lenkkimaastot (Esim. Uuraisille, Jokihaaraan..), koirapuisto (vapaana juokseminen tärkeää), valvontaa? Koirien uimarantaa kaipasi moni. Em. asioiden suunnittelu ja tekeminen, ylläpito Koiraladut ja lenkkipolut talvisin Koirien uimahalli, Keski-Suomessa yksi (Laukaa?), kuntoutusmielessä voisi olla enemmänkin Julkisen liikenteen koirapaikat pienet, käytävät esim. linkissä kapeat Koiramahdollisuudet hotelleihin/laivalle, hoitola hotellin yhteyteen Eläinmatkatoimisto, mikä suunnittelee matkan, mihin liittyisi esim. koira mukaan matka koira tms. huomioiden, myös ulkomaille (rokotusohjeet ym. järjestämisineen lainsäädännön mukaisesti) Eläinmatkatoimisto niille joilla ei ole omia lemmikkejä, mutta haluavat lomailla eläinloman Tieto hoitoloista alueella ei tavoita yksityistä henkilöä Lomailukohteet: eläimen vapaana pito, aidattu piha olisi ylellisyyttä, varsinkin nuoren koiran kanssa. Ei kaipaa järjestettyä toimintaa. Okko-/ erityisen hankalien koirien kouluttaja Saarijärveltä ei saa lähteä eläinkauppa pois! Perustarpeisiin koulutuksia Kertauskoulutuksia Käyttäytymiskoulutusta Hyvinvointihoitolat (homeopatia) Vesiterapia ja fysioterapia eläimelle ei taida olla Näyttelytrimmauksiin profiloituminen Eläinten kuljetus Lomahoitaja kotiin Erikoisrakentaja kotiin (tallit kopit ym.) 14
Barf-tuotanto Hevos-, koira-trainer Allergiaspesialisti Oma agilityohjaaja, hevoskoulutus varsojen koulutukseen apua ja ulkopuolisia silmiä, personaltrainereita kotiin. Agilityhalli, lämpimähkö olisi luksusta 4.4.3 Elukkayrittäjyys Lemmikkieläinyrittäjyys Nuorten opiskelijoiden yrityshalukkuutta on vahvistettava ja tuettava. Esiselvityksen perusteella yhteistyötahoilta löytyisi halukkuutta osallistua koulutuksen kehittämiseen ja myös kouluttamiseen. Jatkohankkeessa voitaisiin kartoittaa nuorille hyviä malleja ja esimerkkejä yrittäjyydestä benchmarkkaamalla. Kyselyissä huomattiin, että vastavalmistuneet alan opiskelijat eivät olleet vielä valmiita yrittäjyyteen, kun taas aiemmin valmistuneilla oli selkeästi enemmän kiinnostusta yrittäjyyteen mahdollisuutena työllistää itsensä. POKElla tulisi olla tarjota juuri heille kohdistuvaa koulutusta, johon liittyisi mm. riskien hallintaa, terveellisen talouden suunnittelua, tuotteistamista, verkostoitumista, markkinointia, yhteismarkkinointia ja verkkokauppaosaamista. Yrittäjyyteen on erilaisia mahdollisuuksia, huomioiden kuitenkin paikkakuntien ja asiakaspohjan koko. Erilaisten tuotteiden valmistaminen lisäisi yrittäjyyttä, mutta on mietittävä kuinka tarjonta ja kysyntä kohtaavat paremmin. Lemmikkieläimille tarkoitettujen tuotteiden kirjo voisi olla laajempi, johtuen monipuolisista koirien käyttötarkoituksista. Alueellamme on kartoittamattomia resursseja yrittämisen kehittämiseen esim. kalan pienpakkaamoja, jotka ovat ilmeisesti hyvin vähällä käytöllä. Mitä voitaisiin tuottaa, mille lemmikille, millaisiin pakkauksiin pakata ja millä ohjeistuksella. Näihin aihealueisiin voitaisiin koulutusta kehittää tai tukea liikeidean kehittämistä. Alueellamme ei ole juurikaan alan toimivia verkostoja. Yleisenä havaintona on, että eri tahot eivät kohtaa riittävän hyvin. Harrastajat, kaupat, ostajat ja tuottajat eivät kohtaa. Hankkeita asian tiimoilta ei näyttäisi olevan, lukuun ottamatta Hevosvoimaa-hanketta, jonka kohderyhmät ovat toiset. Maatiloilla ei kyselyn mukaan ollut juurikaan kiinnostusta tuottaa tuotteita lemmikkieläimille lisäansioina. Kuitenkin ekologisesti ajatellen olisi järkevää tuottaa mahdollisimman paljon tarvittavia lemmikkieläintavaroita ja tuotteita paikallisesti. Lemmikkieläinbisnes on kuitenkin myös tulevaisuuden kasvava ala. Tuotteita joita alueella voisi esimerkiksi tuottaa ovat kuivikepelletit jyrisijöille (TIKVA oy, kissan hiekka pelletit tähän tarkoitukseen), lihajalosteet, pakastevalmisruuat (sisäelinateriat, jauhelihat, luut, kalavalmisteet), akvaarion sisustusmateriaalit esim. 15
uppopuut, koiran takit, taluttimet, valjaat, pannat, koirankopit, purulelut koiralle, kiipeilytelineet kissalle, kaura, heinä ja olki jyrsijöille. Asian edistämiseksi tarvittaisiin keskitettyä markkinointia, koulutuspaketteja, tarkkoja yritysmalleja, ruoka-ainekoostumustietoja ja -ohjeita, jotta tuotteita voidaan valmistaa helposti. Kyselyn tulokset saattavat johtaa harhaan, koska maatiloille ei tarjottu valmiita ratkaisuja lemmikkituotteiksi. Mikäli olisi lista tuotteista, mitä kaivattaisiin paikalliseen myyntiin, kiinnostusta valmistamiseen voisi hyvinkin olla. Olisi maatalousyritykselle paljon helpompi lähteä tuottamaan lemmikkituotteita, jos markkinointikanavat, ja markkinat olisivat jo valmiina. Monta kertaa tuotteet itsessään olisivat tiloilla jo valmiina (heinä, kaura, olki ), mutta tieto ja sen myötä halu esim. oikeanlaisista pakkauksesta (koko, myyvä ulkoasu ) puuttuu. Hoiva-alan ja lemmikkieläinalan yhdistäminen syrjäytymisen estämisessä, vanhusten virikkeellistämisessä, vammaistyössä sekä esim. nuorisotyössä voisi luoda tulevaisuudessa uutta yrittäjyyttä alueelle. Asia vaatii selvittämistä ja alojen yhteistyön virittämistä. 4.4.4 Elukka-osaaja ja Elukka-osaamiskeskus Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen luonnonvara-alasta eläinalan osaamiskeskus POKE on alueen ainoa laaja-alaista eläintenhoidon opetusta tarjoava oppilaitos. Voidakseen vastata eläintenhoidon lisäkoulutuksen tarpeeseen, tässä hankkeessa on haluttu kartoittaa minkä tyyppiselle koulutukselle olisi eniten kysyntää, jotta jatkossa koulutusta voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti eteenpäin. Eläinten hoitoala kiinnostaa runsaasti tällä hetkellä ja perustutkintoon hakijoita on paljon. Kouluttajat ja opettajat ovat kuitenkin huolissaan opiskelijoiden sijoittumisesta työelämään. Keskustelussa kuntahenkilöstön kanssa ilmeni, että harrastelijamaista toimintakulttuuria pitäisi kehittää yrittäjyydeksi. Opetuksen kehittäminen enemmän yrittäjyyttä tukevaksi nousikin yhdeksi kehittämiskohteeksi. Perustelut osaamiskeskukselle Saarijärvi paikkakuntana olisi keskeisin vaihtoehto muihin Pohjoisen Keski- Suomen paikkakuntiin nähden Oppilaitos on hyvien kulkureittien varrella Saarijärvellä ja sen lähipitäjissä maatilojen koko on kasvanut ja maatilayritykset ovat monialaistuneet Eläimiä olisi helppo tuoda keskitettyyn paikkaan, kuten mm. kissat, koirat ja kanit 16
Hoitotoimintaa voitaisiin toteuttaa opettajien ohjauksen mukaan Oppilaiden kiinnostuneisuus eläimiin antaa hyvän työpanoksen eläintalolle Tarvaala on vakiinnuttanut asemansa koulutuspaikkana ja eläintenhoito on osa opiskelua ja käytännön työssäoppimista Tarvaalalla on erityisenä valttina sekä tuotantoeläimet että eksoottiset eläimet, joihin koulutuksessa voisi myös erikoistua Eläinalan osaamiskeskuksen perustaminen Tarvaalaan antaisi paremmat mahdollisuudet saada ammattitaitoisia eläintenhoitajia myös Keski- ja Pohjois- Suomeen, sillä Etelä-Suomessa koulutetut eläintenhoitajat ja eläinlääkärit eivät ole kovin halukkaita lähtemään töihin pohjoisemmaksi Osaamiskeskuksen tavoitteet Osaamiskeskuksen tavoitteiksi on noussut seuraavia asioita: Kehittää oppilaitoksen eläintenhoidon opetusta suunnittelemalla ja laajentamalla eläintenhoidon tiloja Laajentaa ja kehittää yhteistyöverkostoa alan asiantuntijoiden kanssa Kartoittaa ja kehittää eläintenhoidon ammatillista lisäkoulutusta Keski-Suomen alueella sekä toteuttaa sitä Vaihtaa erityisosaamisen tietoja eri oppilaitosten välillä painottuen käytännön osaamiseen esim. toteuttamalla oppilasvaihtoa Edistää laadukasta suomalaista eläintenpitokulttuuria kouluttamalla eläinalan ammattilaisia ja yrittäjiä Syventää opiskelijoiden osaamista käytännön taidoissa tarjoamalle heille mahdollisuuden oppilasvaihtoon hyödyntämällä eri oppilaitosten erityisosaamista ja eläinlajistoa sekä niitä varten suunniteltuja asianmukaisia eläintiloja. Tukea alueen yrittäjiä tarjoamalla heille koulutusta tuotekehitykseen ja lemmikkieläintuotteiden valmistukseen Yhdistää matkailu ja lemmikkieläinmatkailu ja tarjoamalla alan matkailuyrittäjille valmiuksia kehittää yritystoimintaansa tähän suuntaan 17
Ammatillisen lisäkoulutuksen laadun varmistamiseksi parannetaan opetustiloja ajanmukaisemmiksi. Vastata työelämän tarpeisiin kouluttamalla monipuolisia alan osaajia Osaamiskeskuksen koulutukselliset tavoitteet Hyvin koulutetut alan ammattilaiset, jotka toiminnallaan vaikuttavat suomalaiseen eläintenpitokulttuuriin mm. eläinten hoidossa ja eläinten hyvinvoinnissa Yhtenäinen eksoottisten eläinten oppimateriaali valtakunnalliseen käyttöön Ammatillisen lisäkoulutuksen monipuolinen tarjonta työelämän tarpeisiin suunniteltuna Ajanmukaiset opetustilat käytössä Toimiva oppilasvaihto eri oppilaitosten profiloitumisen mukaan Laajentunut yhteistyöverkosto alan asiantuntijoiden kanssa Opiskelijat hakeutuvat tarjoamaamme laadukkaaseen ammatilliseen lisäkoulutukseen. Uusien alan yritysten syntyminen. On tärkeää, että POKEssa kartoitetaan koulutustarpeen lisäksi entistä tarkemmin oppilaitoksen omat resurssit ja mahdollisuudet tarjota tarpeen mukaista koulutusta. Oppilaitoksen mahdollisuutta antaa klinikkaeläinhoitajakoulutusta tulisi selvittää lisää, koska säännöllisesti osa oppilaistamme hakeutuu valmistuttuaan kyseiseen koulutukseen muualle. Miten osaamiskeskus saavutetaan? Osaamiskeskuksen suunnittelun käynnistämiseksi ehdotetaan koottavaksi suunnitteluryhmä työelämätahojen ja koulutuksen järjestäjän kanssa sekä kunnallisen palveluntuottajan kanssa, jotta voidaan selvittää, miten saadaan parhaiten tyydytettyä alueen eläintenhoito ja eläinlääkinnälliset tarpeet. Suunnittelussa huomioidaan myös muut oppilaitoksen koulutusalat ja niiden mahdollisuudet osallistua ammattialan kehittämiseen. Näitä yhteistyöaloja voisivat olla eläinten käyttö hyvinvoinnin lisäämisessä, eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen sekä eläintenpidon huomiointi esimerkiksi rakentamisessa ja sisustamisessa. 18
Selvitetään lisäkoulutuksen mahdollisuudet tukea alueellisesti ammattitaidon lisäämistä. Sen pohjalta suunnitellaan eläinopetuksen vaatimat koulutustilat ja aikaansaadaan toimiva oppimisympäristö. Tähän liittyvä kehittämishanke voisi olla virtuaaliopetukseen soveltuva tietotekninen valmius. Toisten koulutuksenjärjestäjien kanssa kehitetään virtuaaliopetukseen liittyvää materiaalia, niin että tilat ja välineistö saadaan käyttöön ja mahdolliseksi muissakin oppilaitoksissa. Tehdään yhteistyötä toisten eläintenhoidon koulutusyksiköiden kanssa, jotta voidaan selvittää oppilasvaihtomahdollisuus. Esimerkiksi koiraopetus ja eksoottisten eläinten opetus voisivat toimia vaihtoperusteella toisessa oppilaitoksessa. Hoiva-alalla olisi tulevaisuutta ja mahdollisuuksia myös ns. green care palveluilla. Koiraharrastajia/yrittäjiä voisi kouluttaa miten lemmikkiä voidaan käyttää hyväksi mm. vanhusten virikkeistämisessä, kehitysvammaisten kuntoutuksessa ja palvelukotien palveluissa. Tähän saattaisi hyvää koulutusta saada esimerkiksi Vantaalla toimivalta opaskoirakoululta. Green care-palvelujen kehittämisessä on keskeistä toisaalta koiran valintakriteerit ja toisaalta ihmisen ja koiran toiminta sosiaalisesti vaativissa tilanteissa ja paikoissa. Lisäkoulutuksen suunnittelussa otetaan huomioon työelämäyhteydet ja verkosto, jotta voidaan varmistaa riittävät työpaikka- tai yrittäjyysmahdollisuudet. Kansainvälistyminen otetaan huomioon osaamiskeskusta kehitettäessä. Kehittämishanketta tarvitaan lisäkoulutuksen vaatimien eläintenhoidon opetusvälineiden hankintaan sekä mahdollisten rakenteellisten muutosten tekemiseen tiloissa opetuksen laadun parantamiseksi. Kommentteja koulutuksesta ja eläinosaamiskeskuksesta, mitä voisi olla, millainen koulutus kiinnostaisi (kyselyn tuloksia): Lähialueen yrittäjien näkemys: Lisäkoulutus aina tarpeen Uusien tutkimustulosten pohjalta saatavia koulutuksia Ala kehittyy koko ajan, syventävää koulutusta Sekä lyhytkurssit että pidemmät koulutukset lähi- ja etäopiskeluineen kiinnostaa Huippua olisi, jos voitaisiin opiskella jotain eläinryhmää erityisesti, esim. jyrsijät, matelijat, akvaariot, kissat, koirat, aasit Käyttäytyminen Koulutus 19
Tuomarointi Okko-koirat ja kissat koulutus (Okko = ongelmakoira- ja kissakoulutus) Trimmaus Eläinten hyvinvointi Metsästyskoirakoulutus, nouto ja jäljen teko Koirahieroja Ideointi, yritys jämähtää suunnitteluun, osaa tehdä kun joku suunnittelee tuotteen Koiranrehunvalmistajakoulutus. Suomalainen rehu typerää. Koiran ja kissanrehupuoli kiinnostaa, teurasjäte, oikea tapa valmistaa treeniherkut jne. Eläinten hoitaja perushoito, laaja eläinmäärä klinikkahoitaja perään Yrittäjyysopinnot Olisiko tuottajapuolelle tulossa väkeä, kasvatus, esim. jyrsijät viedään käsistä, erikoisempien eläinten kasvatus, esim. muulit Verkostoituminen ja yhteismarkkinointi Riskinhallinta, talousasioita painotettava koulutuksessa. Verkottuminen. Lyhyitä teemapäiviä olisi tarpeen saada. Lyhytkurssit toiveena. Terapiaeläimet Nuorison oireiluun eläimet voimavarana hyvä Yrityspaperit! Tuotteistaminen kiinnostaa, aikapula. Verkostoituminen, yhteismarkkinointi. Liikaa tuodaan kaikkea ulkomailta, itse voitaisiin tehdä laadukkaampia tuotteita, rahaa kyllä työnnetään. Hyvinvointi tulevaisuuden asia. Eläinasiantunteva kotipalveluihminen, ihmisen kuoltua eläimen sijoittaminen. Toimivat kissat, toimiva uudelleenjärjestely. Trimmaus, eläinten koulutus, eläinten hyvinvointi, koirahieroja, metsästyskoulutus Ystäväkoirapalvelut, läpi talven toimiva eläinpiha, matkailua ja palvelua. Eläimille vähemmän stressiä kun ei kuskata. Eläinmatkailuala, mutta ei perinteinen maatilamatkailu, vaan jotain omaa ja erilaista. Aikuisille elämäntilanteisiin sopivia koulutuksia. Omaehtoinen opiskelu ja lähipäivät onnistuisivat. Aiempien opiskelijoiden kommentteja ja jatkokoulutustoiveita: Klinikkaeläinhoitajakoulutus Koiranomikoulutus, sisältää ongelmakoirakoulutuksen ym. Eläinkauppakoulutus 20
Lisäkoulutus yleensäkin kiinnostaa Eläinten käyttäytymiseen liittyvä koulutus kiinnostaa Lyhytkursseja (esim. paimenkoirakurssin tapaan), esim. agilityohjaajakoulutus Saarijärvelle! Okkokoirakurssit (= ongelmakoirakoulutuskurssit) on tulevaisuuden juttu Koira-alan lyhytkurssit, oman työn ohella tapahtuvat Miten yritys katsoisi tärkeäksi kehittää verkostoaan / koulutuksen suomat mahdollisuudet? Yhteismarkkinointi? jo olemassa olevan ketjun liike ei tuntunut haluavan muuttaa verkostoaan muutoin kuin oppilaitosyhteistyö kiinnosti alan yhdistykset osa lemmikkialan verkostoa tuottajien verkosto voisi toimia varsinkin kun esimerkiksi markkinoijat olisi oma osaamiskuntansa ja tekijät omansa tuotesuunnittelua toivottiin, jolloin tekijä voisi valmistaa suunniteltuja tuotteita myyntiin, tuotesuunnitteluun liittyy myös tuotteiden testaus pienet yritykset haja-asutusalueella kaipaavat verkottumista ja yhteismarkkinointia toivottiin lyhytkursseja myös mm. seuraavista aiheista: riskien minimoiminen, terve talous, tuotteistaminen, valmistaminen, verkostoituminen, verkkokaupan aloittaminen, turvallinen toimiminen verkossa, oppilaitosyhteistyö, eläinten kasvattaminen Millaisen koulutuksen omaavan työntekijän yritys ensisijaisesti palkkaisi: kaupallisen ja eläinalan koulutuksen käynyt asiakaspalvelukykyinen, kassakäyttäytymisen ja kassatilanteet osaava peruskäyttäytyminen kunnossa Koulun profiili koulun profiili hyvä ja kattava monipuolisuus tärkeä klinikkapuoli hyvä suuntautumisvaihtoehto terapiaeläinasiaan erikoistuminen yrittäjyysopinnot palveluyrittäjyys nähdään tärkeänä jo perustutkinnossa eläinten hyvinvointi 21
5. ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Esiselvityksen tavoitteena oli luoda pohjaa mahdollisille jatkohankkeille ja myös helpottaa toimenpiteiden kohdistamista ja nopeuttaa käytännön toimenpiteiden käynnistämistä. Tavoitteena oli löytää alueelle sekä yrittäjyyden että alan osaamisen kehittämiseen liittyviä jatkohankeaihioita. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousivat seuraavat: mahdollisuus nostaa POKEn luonnonvara-alan Tarvaalan yksikkö lemmikkieläinalan osaamiskeskukseksi ja tähän liittyen panostaa alan osaamisen syventämiseen, koulutuksen ja oppimisympäristön kehittämiseen ja toimimiseen alan yrittäjyyden sekä verkostoitumisen kehittäjänä. Green Care-toimintaan keskittyvä hanke toisi uutta osaamista alueelle, vahvistaisi hyvinvointi- ja matkailupalveluyrittäjyyttä ja olisi mahdollisuus myös kunnallisessa palvelutuotannossa. Lemmikkieläinmatkailun kehittämiseen alueella olisi edellytyksiä profiloinnin, markkinoinnin, tuotekuvausten ja palveluntuottajien verkostoitumisen kautta. Lemmikkieläintuotteissa ja palveluissa olisi mahdollisuus yrittäjyyteen tai lisäansioihin tarkempien markkinointitutkimusten ja toimenpiteiden, erikoistumisen sekä tuotesuunnittelun kautta. 22
6. ALLEKIRJOITTAJAT JA PÄIVÄYS Äänekoskella 22.12.2011 Jouni Kurkela kuntayhtymän johtaja Tarja Naskila aikuiskoulutusjohtajan varahenkilö 23